1950-07-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i 1^ i 1. • n 'ii I i i f 1 t r , II 1' vi'*»' P t> BTvu 2 Tiistaiiia, heinäkuun 25 p. — Tuesday,Jtily 25 (UOlEaTS) —> Indepetideiit £abor • • • . -. /•,,.' Telfphones: Bustnetsa Office 4-4281 Edltoiiai Office 4-4265. Manager E. SuksL Edltor W/Eltlmid. MäOlng address Box 69,;Sodlrary. Oxttarto. tabU8b«d No7. etu. 2017. Axtttuxrizeä as eecond class maU by tbe^^ Office Department, Ottawa. Pub- Ushed tbrloe weeldy: T u es d a jr«. TbuTEdays and Saturdays by Vapatts Pdblfshlng Company Ud^ at 100-102 EUf Öfe. W., Sadmay. Ont; Canatfa. Advertfslng xates upoa avpVeattm. Tranalatlon free of chaige. T I L A U S H I N N A T : Canadaasa: I T L 6J00 6 kk. 825 3 klc 24» TnulyavBlloIssa: 1 vk 74» 9 Mt 3j50 Suomessa: 1 vk 7.00 6 Uc. 4JS L. Mackeirme King 'Viikoh vaihteessa saatiin tieto, että^^y^^^ ;afl|«>ika WiJIiam Lyon Mackenzie KiiJg kuoli lauantaina 75 vuoden ikäisenä. , »^Edesroennyt Mackenzie King tunnetaan erikoisesti siitä, että hän on ollut kauemman pääministerinä kuin kukaan muu Britannian im-l^ riuttiin inaissa. Hänen pääministerikautensa olivat: joulukuun 29 j(bja'ira21 kesäkuun 28 p:ään 1926, syyskuun 25 p:stä 1926 elokuun 6 p':g^lS'il930 ja lokakuun 23 p:stä 1935 marraskuun 15 p:ään 1948 — kaikkiaan siis yli 21 vuotta. •'Väflcka emme edes yritäkään määritellä Mackenzie Kingin paikkaa fa merkitystä Canadan historiassa, niin kaikesta huolimatta voidaan , mieliimme joitakin erikoispiirteitä hänen tohninnastaan; JJrifeinhäkin on huomioitava, että vaikka William Lyon Mackenzie King ei ollutkaan niin loistava ja puoleensavetävä persoona knin oli Janen kapinallinen isoisänsä, tai jotkut aikakautemme huomatuimmat valtiomiehet, niin yleisesti kuitenkin myönnetään, että hän oli taita-ra parlaanenttaärikko, joka kykeni laskemaan miten ja milloin on teh-lavä^ irtoja liberaalipuolueen valta-aseman säilyttämiseksi. * Pääministeri St: Laurent oli ehkä oikeassa kun hän sanoi, että Ca- Jiadah historioitsijat tulevat muistamaan viime lauantaina päättynyttä j^ikaa "Mackenzie Kingin aikakautena". Mutta miten tämä aikakausi arvioidaan historian lehdillä, se ei ole niinkään helposti määri-ieltyi Sillä "Mackenzie Kingin aikakausi" on täynnä suuria ristiriitoja \a täydellisiä vastakohtia. Tässä on joitakin tunnetuimpia niistä: l Kieltämätön ja kunniallinen tosiasia on, että William Lyon Macken- 5')e'!King pyrki laajentamaan ja täydentämään Canadan kansallista Jisf2»3äräämisoikeutta. Mackenzie King vaati h saavutti sen, etUl Canada sai vähitellen omat diplomaattiset ja kaupalliset edustajat Ulkomaille; Sanalla sanoen hän vei huomattavaa osaa niiden siirto- Wafcpmennon jätteiden poistamisessa mitkä jäivät liittovaltion perustamisessa 1867 jalelle. Hän siis tunnetaan yhtenä huomattuna itsenäi-feyysmiehenä. I 'Mutta kieltää ei liioin voida sitä, että William Lyon Mackenzie ^ngin loppuaikana ja hänen ohjelmansa pohjalla, alkoi siirtyminen tXJifijräivaltain imperialismin vanaveteen. Heti toisen maailmansodan ^päätyttyä Canadan hallitus liitti vapaaehtoisesti kohtalonsa toisen ?«aulun soittajana Washingtonin hallituksen ulkopolitiikkaan. ? Sisäpolitiikassa William, Lyon Mackenzie King ei epäillyt käyttää -kansanjoukkojen demokraattista tahtoa hyväkseen vuoden 1935 vaa-fleissä. Kuten muistetaan, hän antoi lupauksen, ettaj^alituksi tultuaan hän kumoaa rikoslain paheellisen 98:nnen lakipykälän, minkä 'perusteella rautakorko-Bennett oli julistanut Canadan kommunisti-lifin puolueen laittomaksi. King tuli valituksi ja hän kumosi lupaus- Jtfe^'mukaisesti tämän epädemokraattisen lakipykälän. Mutta tä- •ma Cl estänyt häntä sodan alussa 1940 julistamasta Canadan kommu- «rististä puoluetta ja eräitä vasenraiistovoittoisia joukkojärjestöjä lait- ^tomaksi. \ William Lyon Mackenzie King antoi v. 1938 siunauksensa Mynche- 'l^ää^^to^elle-, mikä aiheutti toisen maailmansodan syttymisen, mutta : tästä, huolimatta hän teki «myöhemmin kaiken voitavansa auttaakseen ^Canadaa ja koko maailmaa uhanneen natsismin hävittäniistä. ; Ja vaikka Kingin hallitus julisti 1940 joukon vasemmistojärjestöjä J"venäläisystävällisyyden" hataran syytöksen perusteella laittomiksi, 'niin tämä ei myöhemmin estänyt häntä itseään antamasta nimeään •sen komitean hyväksi, joka sodan riehuessa toimi Neuvostoliiton ur- I^eanlailtelun avustamiseksi ja tositietojen levittämiseksi Neuvosto-ilitosta. t William Lyon Mackenzie Kingin poliittinen ura alkoi Rockefellerin Jtybväenvastaisena toimitsijana, «mutta tämä ei estänyt sitä, että halinen toimiaikanaan Canadan järjestynyt työväestö saavutti useita huollattavia voittoja työolosuhteidensa parantamiseksi. « "William Lyon Mackenzie Kingin aikakausi" on siis täynnä suuria »ristiriitoja, kuten tiedetään. Miksi näin? Ainoa järkevä selostus * tuntuu olevan tämä. Canada tuli historian näyttämölle ja itsenäistyi Jkapltälisminmyöhäiskaudellä, jolloin kehitys oli ja edelleen on ääret- Jt<»män nopeata'. Mackenzie Kingin hallituskauden alkuvaiheessa Ca- * nadan kapitalismissa oli vielä progressiivisuuden merkkejä, mutta en-t uenhänjen kuolemaansa progressiivisuuden 'tilalle , tuli jo van- «huuden väsymys, poliittinen taantumus. Pikkumaan hallitsevana a luokkana Canadan ppryaristo ei löytänytkään omaa paikkaansa aurin- J gossa, vaan siirtyi Britanniasta itsenäistymisen jälkeen yhä enemmän * Wall Streetin myrskyisen suunnan seuraajaksi siinä ilmeisessä harha-' "toiveessa, että sieltä tulee Marshallin dollareita ja muuta siunausta «Canadan suurpääomalle. » Mackenzie Kingin hallituskauden tavoitteena öli maamme ovien {avaaminen ulkomaille — tunkeutuminen Britannian vanavedessä, * mutta silti itsenäisenä kansakuntana maailman markkinoille; Saavu- J tettuaan huomattavaa menestystä tässä, Kingin hallituskauden loppu- * vaiheella— johtuen Britannian maailmanvallan heikkenemisestä, ka- » pitalistisen maailman supistumisesta ja Yhdysvaltain siinä johtoase-i maart nousemisesta, Canadan kauppasuhteita rajoitettiin Neuvostolii- 1 tossa, kansandemokratian maissa ja Kiinassa sillä seura uksella j että t ulkomaakauppamme ja koko ulkopolitiikkamme on joutumassa Wall J Streetin miesten armoille. . * Tällainen on pääpiirteissään "Mackenzie Kingin aikakausi" Cana-i dan historiassa. - CCFm konventioni ja rauha Vaikka CCF:n oikeistolaiset johtajat, mr. M. J. Coldwell ja kumppanit ovatkin niin "demokraattisia', että julistivat etukäteen kannattavansa Koreaan tehtyä interventiosotaa, niin sittenkin työväenliikkeen piireissä ja vieläpä porvaristonkin keskuudessa seurataan huomattavalla mielenkiinnolla sitä, miten suhtautuvat asiaan Vancouverissa GGFrnkonventioniin huomenna kokoontuvat edustajat. Ennakkotietojen mukaan GCF: n konverrtioniin ^ mikä pidetään vain joka toinen vuosi—osallistuu noin 200 edustajaa. Jokainen GCF: n konventioniin osallistunut henkilö tietää, että ne kokoukset eivät ole liiallisella demokraattisuudella pilattuja. Silmäntekevät pi-tavät'pitkiä puheita mutta rivijäseoistölle myönnetään vain muutama minuutti ja sitäpaitsi työjärjestys on laadittu siten, että hetken tärkeimmistä periaatteellisista kysymyksistä keskustellaan mahdollisimman vähän, mutta sitä enemmän jostakin makkaratehtaasta. Edustajat CCF: n kokoukseen on suurelta osalta nimitetty oikeistolaisen iiuip-pujohdoii vfayväksymisen perusteella. Tämän lisäksi tiedetään, että CCF;n huippujohto on etukäteen julkaissut puolueensa kannan Korean, t.s. sodan ja rauhan kysymyksestä. Se on pannut ensi keski-yjikkona kokoontuvaa koQventioniii tapahtuneen tosiasiaa-eteen.> SYNTYMÄ. PÄIVIÄ 3 i,ir< V'" I GwA GtBtafson ViTetisters Cofne-tlsaa, BL C täyttää f.L 26 pnä 70 niotla. Bän lähti Nimnosta vnonna 1899 t^e mapte- 'reelle. Yhdymme sabnlaisten la taitavien onnentol-votolcsilii. GRAND OLD MAN 94 Knoluisin Ja vanhin brittiläinen (anteelui. Irlantilainen) kirjailija George Bernard Shaw saavnttaa hno. mennä tit. 26 päivänä 94 vuoden iän. Hän on yhä edelleenkin virkeä Ja eloisa fcäten voidaan päätellä hänen tämän tästä antamistaan yleisiä asioita koskevista purevista lansmmois-taan. Tänään, tSt, 25 p:nä täyttä Petetan. guishenen, Ont. sairaalassa 70 (vuotta mrs. Anna Auranen. St. Catliarl-nessa täyttää myäs Matti Banu 65 vuotta. Toivotamme hellfe paljon onnea syntymäpäiviensä Johdosta! Mine-Hill-uniofi johto on Ä-pommin pannan kannalla Keboittaa jäsenistöä allekirjoittamaan pannavaatimuksen Cblcaso,— Bfline, MllI andSmelter Wo7kers International Union kansainvälinen Johtokunta on antanut täällä laajan lausunnon ratihanasiasta. Se on Julkaistu imlon äänenkannattajan lieinäk. 17 päivän numerossa Ja päättyy seuraaviin neljään kohtaan: 1. Me vaadimme atomiaseiden pannaan Julistamista peloittelun Ja Jouk'^ komurhan välikappaleina. Me vaadimme tiukan kansainvälisen valvon-^ nan voimaan sitä varten.. • • - 2. Me käsitämme, että mikä hallitus tahansa. Joka ensiksi käyttää atomii-aseita mitä toista maata vastaan tahansa, tekee rikoksen ihmiskuntaa vastaan Ja sitä tulee käsitellä sotarikollisena. 3. Me keholtamme Jäsenistöämme allekirjoittamaan ja levittämään rau-hananomuksia, jotka sisältävät edellämainitut kaksi kohtaa. Me kannatamme täten (yiidysvaltalaista) työväen kansallista rauhankonferenssia joka on parhaillaan toiminnassa tämän vetoomuksen levittämiseksi kaikkialle Yhdysvaltain työväenliik.^ keen keskuuteen. 4. Me keholtamme heti i>anemaan alulle neuvottelut Johtavien valtojen, erikoisestOdn Yhdysvaltain Ja Neuvostoliiton kesken. Me keholtamme näi-bm neuvotteluihin siinä mielessä, että voitaisiin sovittaa huomatuimmat r i i taisuudet Ja lopettaa kylmä sota. "Rauhan ääntä ei voida valmentaa. Mine-Mill yhtyy xauhantaistelussa sellaisiin Järjestöihin: kuin Kansainvälinen Punainen Risti, moniin työväenjärjestöihin Ja. niiden johtäjihi, Amerikan Tiedemiesten Lditon pu-. heenjohtajaan. Jokaiseen kirkkokuntaan. Maailman Kirkkojen Neuvostoon, katolisiin Johtajiin, huomattuihin neekerien Johtajiin Ja niihin 371 huomattutm uskonnon, opetustoimen, yleisten asioiden Ja työväenliikkeen johtajaan. Jotka kannattavat Puoli-vuosisadan Rauhankongressia," sanotaan lausunnossa. £telä-Kor^ssa oli marraskuussa yli kolnil%iljoonaa tyipmiä Mitä yhdyisvaitalaisten mieMtysheiTUUs on merbnmyt Korean lansaUe sitten v. 1945 . lUITXFS TUOSTA TCBHASTA Mlelenvikaisuua lisääntyy, (Viranomaiset eivät ole huolissaan. Olo-be and MaUhi uutisotsikko heinäk. 21 pnä. • * • UNELMOINEE KEISARUUTTA? pyysiUisesti rohkeana miehenä Mac- Arthurillaon kauan epäilty olevan halu päästä'presidentiksi. Hänet tunnetaan poliittisena kenraalina Dorothy Thompson on vihjarmut, että kenraalilla on omia paljastuksia tehtävänä kun siihen tulee sopiva hetki. Tämä viittaa siihen, että Washmgton on kieltänyt antamasta hänelle pyy-tämäänsä tukea . . . — J . V. McAree. • • • PANKKHRIT VASTAANOTTAMASSA . . ; Ei ole hämmästyttävää, että useimmat "Tervetuloa Yhdysvaltain armei- Ja"-niainok.set kaikilla asemilla on varustettu "Pankkiirien yhdlstys"-alle-kirJoitukseOa. — Michael Davidsonin uutistieto Koreasta heinäk. 19 pnä. • « • JA RIKKAAT PELKÄÄVÄT NABKAANSA Taejonista lähtivät ensimmäiseksi pois Tikkaat Ja hallyituksen virkailijat jotka lahjusten tai peloittelun avulla pääsivät pakolaisjuniin. — Philip Deane Koreasta lähettämässään uutis-tledossa heinäkuun 19 pnä. Seilsemän pappia on faas allekirjoittanut adressin Toronto. — Canadan seitsemän keä rauhan hyväksi." Viitattuaan johtavaa pappia on jälleen liittänyt nimensä niihin, jotka hyväksyvät Tukholman Julistuksen atomipommin pannaan julistamiseksi. Nämä kirkonmiehet edustavat eri kirkk<^un-tia, eri puohlta maatamme, tiedoittaa Canadan Bauhankongressl. Very Rev. Thomas L. Leadbeater, Kootenayn dekaanua Nelsonista,-B.C;, on allekirjoittanut atomipommivas-taisen adressin ja lisännyt' huomautuksensa: . "Miten voi kukaan kieltää kannatustaan tällaiselle adressille?" Tämän lisäksi hän kuitenkin selittää, ettei hänen allekirjoituksensa "tarkoita kannatuksen antamista Canadan BauhanScongressille, minkä siöiteen minä olen hyvin vähän tietoinen",' - Rev. - Thomas Edvard Pickering, Meadovr Lakelta. Sask. allekirjoitti kristittynä ja'paaUistina tämän> a(l> ressln Ja hän sanoo •kirjeessään': "Olen aina iloinen saadessani tietoja teiltä ja <valmis auttamaan risttret-adressin siihen kohtaan missä määritellään sotarfkoUiseksl se hallitus, mikä ensimmäiselksl käyttää atomiasetta, hän sanoi oleVan epäselvyyttä sen merkityksen suhteen ja lausui: "Jos se tarkoittaa rikollisten teloittamista tai ampumista, nlm sitä minä en hyväksy." Lopuksi hän sanoo Canadan RauhankongressiUe. "Jumala siunatkoon työtänne. Veljellisesti Teidän, Jeesuksessa Kristuksessa, rauhan ruhtlnassa." ^ United Churdiin lähetystön edustaja M. M . IVhlte Torontosta allekirjoitti adressin ja lausui: "Olkoon jumala kanssamme vielä..." Rev. Thomas Mitchell, anglikaani Nikusta, B.C., allekirjoitti adressin ja sanoi rauhantoimintaa "kiitosta ansaitsevaksi ponnisteluksi." Toiset nyt allekhrjoittaneet papit ovaUr Bev. Harry Pavson Oakville, Ont.; Rev. G. H . Corscadden, K a - puskasing Ja Rev. B. J . Bnckland, Codys, N. B. Tervehdys Yhdysvaltain turisteille Suomen arkkipiispa taistelussa atomiasetta vastaan Helsinki. (DLP)_ — Suomen Rauhanpuolustajat- yhdistys on kääntynyt arkkipiispa Aleksi Lehtosen puoleen pyytäen Suomen evankelis-luterilai-sen kirko ntukea taistelulle atomiasetta vastaan Ja sen Johdosta suoritettavalle allekirjoitusten keoräykselle. Rauhanpuolustajain puheenjohtaja, maaherra Meltti on saanut myötämielisen -vastaitksen arkkipiispalta, joka kirjoittaa mm: "Ryhdyn tukemaan tätä taistelua yhtäältä yhteistyössä Pohjoismaiden muiden kirkkojen kanssa, toisaalta Kirkkojen Maailmanneuvoston kanssa, johon Suomen ev.-luterilainen kirkko' ainoana suo-io- Quebec. — LP!P:n täkäl-alnen kaijf-punkikomitea on julkaisasut Yhdy^r valloista täällä vieraileville turisteilfe tervehdyksen, missä: heitä kehoitetaan määrittelemään "kantansa Korean siirtomaasotaa vastaan". '• Seuraavassa on tämän lentolehtlseh teksti: . . "Canadan ranskalaisten tervehdys amerikkalaisille ystävillemme: "Koreassa on sota. "Se on sotaa amerikkalaisten ja korealaisten välillä. Taman sodan avql-la yritetään pakottaa korealaisille hallitus, minkä he ovat hyljänneet ja yhteiskuntamuoto mitä he eivät halua. Tämä Amerikan sota Korean kansaa vastaan utikaa : nyt vetää mukaan meidät — Canadan ranskalaiset. Me emme halua olla missään tekemisissä sen kanssa! "Me olenune tavalla tai toisella taistelleet imperialismia vastaan kansamme syntymästä asti. Tämä ranskalaisuus, mistä te pidätte Quebecissamme, on puolustettu taistellen — Ja pyssyjä käyttäen V; 1837—38. Me käsi-malaisena jäsenkirkkona kuuluu. Kaikkialla sivistyneessä maailmassa työ laajan ja lujan mielipiteen luomiseksi atomisotaa vastaan on käynnissä." Arkkipiispa huomauttaa kirjeessä lopuksi: "Vaikka Suomen ääni on vähäinen, on meidän oltava mukana kaikessa taistelussa pahaa vastaan Ja hyvän puolesta". Myöntää siis täytjry, että rauhan voimilla on monenlaisia vastuksia voitettavana. Mutta vaikka oifceistojohto erottaisikin vielä joitakin sosiaJististen periaatteidensa vuoksi imperialistista sotaa vastustavia jäseniä CC-F: stä — ja sekin saattaa tapahtua — niin kaikesta huolimatta voidaan odottaa, että eCF:n riveistä nousee kuitenkin rauhankin puolesta puhuvia ääniä, On nimittäin muistettava, että CCF:n maakunnalliset konventiot aavikkomaakunnissa ja British Columbiassa ovat tuominneet Marshallin suunnitelman ja Atlantin paktin., Johdonmukaisesti ajatellen nämä rauhanäänet kuuluvat myös kansallisessa kon-ventionissa Vancouverissa. Varmaa myös ön, että avoimet hyökkäys-toimenpiteet, mihin Yhdysvaltain imperialismi on nyt turvautunut Kaukoidässä, _ nopeistuttaa entisestään CCF:n riveissä jo vuosikausia tipahtunut jakaantumista oikeiston ja vasemmiston — sodanlietso- ^^ain ja rauhanpuolustajain välillä. Yksikään rehellinen sosialisti, yksikään kaikkia sotia johdonmukaisesti vastustaneen J. S. Woodsworth-vainajan ihailija ei voi olla tuntematta pahoinvointia kun mr; Cold-well ja kumppanit antavat varauksettoman siunauksensa Yhdysval-lain hyökkäystoimenpiteille Koreassa ja-muualla Kaukoidässä. CCF:n iivijäsem'llä ei ole mitään hyödyttävää sodasta, ja siksi he vastustavat imperialistisia sotaseikkailuja. Tästä johtuu, että CCF:n riveistä nousee,varmasti tulSvien vuosien aikana entistä enemmän rauhanpuolustajia — mutta tällä kertaa huomio kiintyy siihen,, missä määrin nämä vielä uinu\'at rauhanvoimat saavat jalansijaa Vancouverissa huomenna alkavassa CCF:n kansallisessa könventionissa. Selvää nimittäin on, että CCF:n kansallisen konventionin -edustajilla on nyt suuri vastuunalaisuus. Heiltä voidaan hJTvinkin tulevaisuudessa kysyä, mitä he itse kukin tekivät silloin kuin maailmaa uhkasi kolmas maailmansota — mutta sota oli vieFä ehkäistävissä? Työväenliikkeen; tämän maan ja kansan, sekä koko ihmiskunnan etujen vuoksi CCF:n edustajain pitäisi lausna päättävän kantansa rauhan puolesta, vaikka he niin tehdessään joutuvatkin astumaan im-, periaiistiseeu sotaleiriin paenneen johtonsa vaip«ulle. tämme, että Korean kansa haluaa ratkaista omat asiansa. Me emme koskaan taistele niinkään toisen kansan orjuuttamiseksi. "Me emme halua kolmatta maailmansotaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että tekään ette sitä halua. Te ette halua poikianne tapettavaksi Ja kotejanne hävitettäväksi. "Mutta Amerikan ohjelma on nyt yhdistynyt sotaan. Sana Amerikka tarkoittaa täällä, kuten muuallakin, sotaa. "Mahdollisesti te tiedätte, että Ca> nadan ranskalaiset liittyivät Amerikan vallankumousarmeijaan v. 1775 Jolloin teidän esi-isänne taistelivat maantie itsenäisyyden puolesta; "Juuri Canadan ranskalaisten avun perusteella Amerikan armeija kykeni v. 1775 karkoittamaan.brittiläisen armeijan St. John-joen laaksosta, valloittamaan Montrealin ja Sorelin, se-, kä saartamaan Quel}ecin kaupungin. Me olimme teidän kanssanne taistelussa ^tilkomailta yliherruutta, imperialismia ja orjuutta vastaan. TSaut Biarra;änn!ssa pfdeCttät Aasian Ja Aostraallan ammatti- , «yhdistyskoifeKitZBl^ Jossa Ete^. Korean Ammattiyhdistysten Liiton vantpnheenjohtala-v Balc Se- Jengln pohnl.Etdä Korean sUlid-sesta tilanteesta mm. seuraavaan tapaan: . - , - ' '^Korean niemimaan t. eteläosassa,. Jossa meidän ammattijärjestömme tohnii, on amerikkalaisten.impei^allsr thien ies kasvanut päivä päivältä ytiä uhkaavammaksi. Maan teollisuus .on täydellisesti hävitetty Ja kansamme: on- nälkiintynyttä samalla kun maassa vaUitsee laaka fasistinen terrori. Joka vetää vertoja Hitlerinkta terrorille. » Etelä-Korean tehtaiden lukumäärä joka v . 1943 oli yli 10,000, lasM maa-lltkuussa 1947 4500'tehtaaseen. Teollisuustuotanto oli V . 1943 'vain 26,4 % V. 1939 tuotannosta. - Soulin alueella. Jonka teollisuuä on kehittyneintä, on toiminnassa vain'5 % t&htaista. Teollisuuden, kaivostyön ja kulkulaitoksen palveluksessa-oli iv. 1946 356,000 työläistä,' mutta heidän l u - ktmsa oli «v. 1947 laskenut 150,000 työläiseen. Syngman • Rheen hallituksen Ilmoituksen-: mukaan on Etelä- Koreassa tällä hetkellä yli 3 miljoonaa t^ötöntä^neli ly6 Etelä-Korean koko väestöstai- Työttömien li&u oli marraskuussa-l&föd miljoona. ' Amerikkalaiset Imperialistit Ja heidän uskolliset 'lakeijansa Syngman Rheen johdolla ovat teloittaneet yli 100,000 korealaista sen takia, että nämä ovat halunneet vapautta Ja maansa itsenäistämistäi Monia a i van viattomia ihmisiä on vangittu Ja tuomittu ilman oikeudenkäyntiä. Erikoisen innokkaasti - ovat Syngman RIheen poliisit •hyökänneet ammattiyhdistysliikkeen > kimppuun. Lukemattomia ammatUyhdistysten tavallisia Jäseniä on vangittu. Johtajista puhumattakaan. '-^ MAL:n valtuuskunta, joka maaliskuussa 1947 teki Louis Saillantin joh-. dolla matkan Etela-rKoreaan, m^hiit-si raportissaan, että .-"vain Kreikan t i lanne saattaa .vetää vertoja Korean tilanteelle". Ja ikuitenkhi on sanottava, että olosuhteet ovat-tämän jälkeen vielä huonontuneet. Vihollisen pahiostuksesta huolimatta Etelä-Korean työväenluokka taistelee kansansa Johdqssa vieraita maa-hantunkijoitav ya^ti^an. Moniin tais-teluihin Joiden alktunerkkinä oU v. 1946' lokakuun 'kansannousu, ovat o-sallisttmeet miljoonat Etelä-Korean kansalaiset. Näissä taisteluissa, joiden Johdossa ammattijärjestö säännöllisesti on ollut, ovat työläiset olleet eturintamassa., Lokakuun 30 pnä 1948 oli ammattijärjestössä 252,026 jäsentä. Järjestön päätehtävät ovat seuraavat: , Taistelu amerikkalaisten, imperialistista KoreaspQlitiikkaa <vastaan heidän apurinsa Syngman Rheen kukistamiseksi ja y K : n Korea-Komission karkoittamiseksi maasta. Ammattijärjestön taistelee työläisten elintason parantamiseksi ja; sen lisäksi se harjoittaa laajaa avustus-tcdmintaa terrorin uhreQcsi> Jontnnef-^^ dea. kansalaisten peiibeldenvkeskuu- Korean työväenluokan puolesta toivon, "että tämä konferenssi, MAIi Ja^ kaikki täällä edustettuhia «devat kansallisten ammattijärjestöjen valtuuskunnat vakavasti tutustuisivat kansamme taisteluun,. Jonka päämääräni on USA:n p^cstvässeo, mqanunef sisäisiin asioihin sekaantiiinisen lopettaminen. Toivqn>;:t että edustajat pyytävät maittensäi^ölälsialbaikein keinoin Tastustai^aan USA:n halli-, tuksen ' Koreaan .suuntautunutta hyökkäyspolitilkkaa". AlANIEOHTAINEN TABOIXtrg Yhdysvalloissa ilnjcstyväBsä larja,Äi ricn ahnanakfssa on höhtitanm to i dalla seuraava, varoitus: .."Vahtikaa aitojanne ja tmkJl n«t a»vät ott, tnnut,!" Tutkikaa katkonne ennen talven tuloa Canadan Suomalaisten Arkisto ke-hoittaa täten kalkkia Canadan suomalaisten historiatyön ystäviä tarkastamaan vajoissa, ullakoilla ym. palkoissa olevat kätkönsä ennen talven tuloa, lämpimän sään vallitessa. . Monilla Canadan suomalaisilla on varmaankin tallella*yhtä ja toista historiatyön kannalta tärkeätä ainehls-toa, kaikenlaatiUsla suomalaisten, yh-teistounintaa kosk^ia asiakirjoja Ja vanhoja painotuotteita. Jotka on pai-, nettu suomenkielellä Canadassa ennen vuotta 1920. Haluamme erikoisesti mamita, että erikoisen tervetulleita Ql"8l Port Artr hurissa 1908-^1915 ihnestyneen Tyifr kansa-Iehden: numerot, myöskin, siellä ilmestyneen Väkäleuka-nimlsen pilalehden numerot, puhumattakaan Na-naimossa ja äohituIassa,igoi-rigQ4 i l mestyneen Alka-lehden numeroista^ Jos satutte tapaamaan Vapaus-Ieh-den numeroita. Jotka on painettu ennen vuotta 1921, olisivat nekin tervetulleita. Lähettäkää siis aarkistoUe kaikki ai^ nehisto. Jonka arvelette olevan. Jostakin merkityksestä suomalaisten historiatyön kannalta katsoen. Ellette : ole jonkin suhteen vannaa'lähettäkää se kuitenkin varmuuden vuoksi. Kaikki lahjoitukset^on lähetettävä osoitteelle: Finnish-Canadian Archi-ves. Box 354, Sudbury, Ont. (dl oni lalaustm TUNSI 8EUBARUNTAN8A ^ Pappi? katseli suurta sanantanmi^- paljoutta pääsiäispäivänä tti^- Katseltuaan, tätä tavalUEnadS-pp& teavaa n^tyä.-hän sanoi: '•Tainä huomaan, että täällä on tji"" Jon sellaista, jotka eivät tule iMon fniln vasta taas ensi pääslifeofi.'' SeUaisffle minä toivotan hauskaa^-' lua." • • •• Yhdysvaltain strategisiin rajoih!» i kuuluvat nyt Berlin. Kreikka, sieltä. Indo-Kihia, PUippUnit, Pomoa' Ja Korea . . . — «arold Callander, h . " rislsta lähettämässään Globe and Mailissa. f ItaTon,. että hifinä artikkelisi' Ky^yk^ja vastaako "Täten meillä on^^vähän oikeutta san noa teille nyt: ii&äritelkää kantanne rauhan puolesta- Yhdysvalloissa,. K o lean'siirtomaasotaa'vastaan. — Tehköön kansojemme'Välinen ystävyys uudelleen mahdoliiseksi sen, että olemme liittt^aisia-rauhan Ja vapauden puolesta." Alkon voitto 5,500 miljoonaa markkaa HelsinkL-^ Valtioneuvosto on vahvistanut Qy. Alkoholiliike Ab:n viime vuoden tilinpäätöksen. Sen m^dtaan, yhtittri varsinaiset tuotot olivat 11.527.922;106:50 Ja yUmääräiset tuotot 2365.293 mk. Väkijuomien ja väkivii-nan myynti ihnan valmisteveroja o l i 13.109.302.266:60 Ja muut myynnit Ilman liikevaihtoveroa 566,293.712:57. Tilivuoden voitto oli 5.563.909.032:41. Vuoisivditosta erotetaan vararahastoon 30.000.000 markkaa, eläkerahastoon 20.000.000 markkaa, Jaetaan oshikona osakkaille 7 pros. osakepääomasta 4.200.000 markkaa sekä käytetään väkijuomayhtiön ^verottamisesta ja aen vuoshroiton käyttämisestä annetun lain mukaan 5.509.032:4L ISÄLLINEN N^UVO Varovainen Isä: "Rakas lapsehi, jos sinä haluat itseUesi hyvän miehen, niene naimisiin mr. Kallion .kanssa. Tytär: "Mistä sen tiedät, isä?" Varovainen isä: "Olen lainannut häneltä rahaa kuusi kuukautta, mutta hän tulee silti meille." Kysymys: Onko Sudbinyssa tubn."^ rovh-kaUiJa, Jonka puoleen voi tarpeen, vaatiessa kääntyä neuvoja var/' ten. —M.-S.; Vastans:,Ei ole. Sudburyn ja ympi.' ristön tuloveroasiat hoidetaan otta-; vvassa. Sudburyyn suunniteUaaa JK. rustaa myöskin tuloverovlrasto, arat. j| ta suunnitelman toteuttamisen nat-taa kestää vielä vuosikausia ktska si- ,1 tä varten olisi ensiksi rakennettara «>• piva rakennuskin. Jos teillä oh tuloveroasiolta, Jotlui koskevat Sudburyn seudun asukkaita, on parasta kirjoittaa osoitteella: triet Income Tax Office. Ottawa, Ont, Kysymys: KuinlJa monta palkaDi olevaa henkilöä voi pitää tyc5ä> boarding housessa ilman sairaus- ja tapaturmavakuutusta. OnkoseOnta^ Tion laissa: määrätty. — VastaukiGeetr kiitollinen. Vastaus:. Ontarion maakunoäT ^orkmenlä Compensation lain vm^ teellä annetut säädökset eivät edelljiä, että boarding housen työläiset olif vakuutettava työssä tapahtuvan tapa< turman: varalta, kuten on asianlaita. lukulsUn muihin työaloihin nähden, eikä mikään muukaan laki sitä mli<^ rää. Kaikesta huolimatta voi tämän-laatuisen 'työpaikan omistaja esittä» 'W<n*kmen's Compensation BoardiDe jq^ynnön, että hänen työläisenä Ta-ij kJtutettalsihx tapaturman varalta M Jos py^tö, hyväksytään pitää t y t e i tajan maksaa siitä aiheuutvatvalna-jj tusmenot, jolta el saa vähentää kMMi myksessä olevien työläisten ansiolsta.{| Mikäli ravintolalllkkeet ovat kysj-L^ myksessä pitää niiden ottaa WoilC'j|i^ men's Compensation Boardm yaltun-i tus, jos. niiden palveluksessa on toi-ij si työläistä tai enemmän. [j Mitään lain kautta määrittyä pa-i| kollista sairausvakuutusta el ol« jrf^ massa Ontarion maakunnassa mutttj työnantajat voivat panna työläiseisi) vapaaehtoisesti sairausvataiutukEoaj kuten useilla teollisuusaloilla on tai pahtunutWn. Näissä tapauksissa onj yleensä käytännössä, että työnanta» maksaa ainoastaan osan vakuutast»( luista Ja perii osan, tavallisesti piiolet| työlälstensä ansioista. On kuitenttJ, sella!siakln tapauksia, että työnantaja, maksaa kaikki sairausvakuutuksesta' aiheutuvat kulut. t _ tänä kei I jiauskaa ainaJ tumassa jok ["ovat olleet uli miDä ole QUt. mutf uttanim päi l.tbittjn, etta » > hänen I( nä sam tän I tätini ant< 1 sain ram Isältäni puseroi teidän lat _ 1 NipJgonista ! Hiinunu Lampi Lrässä volnnls! Lteesta pois ra [Kyllä kai Pra non tana ' Dut nim [ijfiksi sinä et 1 5Wertanen? E ilt» kirjettä pii ('Onko teistä n Ljmlinafisa? Vei olenune nc Meillä c de oikein n oDut Vapaude :o lakkasi kirj suomalaisia v: suomeksi? läpäisi rOä kai sinullt kirjeestai olnka Amall; Ja vaari roirat hyvin. ]£hln sina mei Uargaret-slsli olen mai mutta kylli maalia Itse veljeni lypsämään ID. No lopetan ny läpäisi luokl on hauska ke Fai-pai. ^B!inä( Jflnun' New Yorkissa toimii Kaukaisen I-dän Politiikan Komitea, joka on äskettäin mitanut lausimhon -Korean sodan johdosta ja koska ise cni var-shi kiinnostava on syytä tutustuttaa Ittkijamme siihen tärkeimmiltä koh-diitaan. Kuten muistetaan sanotaan sodan syti^yneen smmuntaiaamuna kesäk. 25 pnä. Vielä saman päivän iltana pantiin Y K : n tmrvallisuusneuvosto toimimaan Yhdysvaltaiif hallituksen a-loltteesta. Yhdysvaltain hallitus i l moitti päivän -kuluessa Ja ennen Y K : n turvallläuusneuvosjton koolle; kutsumista, että.se "kiirehtää Koreaan. .. ennakkosannnitelmien ina-fcalsestl huomattavat määrät avustus-aseita. . . " kuten New Yoork Times kertoi seuraavana päivänä, kesäk. 26 pnä... :,- Kun YK^n turvallisuusneuTOsto kokoontui hiaanantaina oli Yhdysvallat Julistaneet PohJois-Korean hallituksen "syylliseksi hyökkäykseen- — "'kertakaikkiaan laittomaan Ja provosoimattomaan hyökkäykseen.? Turvallisuusneuvosto teki päätöksensä Korean sotaan sekaantun^sta Y K : n peruskirjan vastaisella tavalla, siis lalttomastL Yhdysvaltain edusteta esitti päätöslauselman. Jossa r^iMmloidaan vaka<vasti huolestuneina Pohjois-Korean Joukkojen aseellinen hyökkäys Korean tasavaltaa vas-taan." : Lyhyen "keskustelun" kuluessa, tur- -valUsuusneuvostossa ei kukaan.asettanut edes ^aeenalaiseksi käsittääkö YK:tt pcmskkjA mlnls^iift CKMtt 1 ^ saiaissodan hyökkäykseksi Itsenäistä valtiota vastaan. --:r. Kaikki mitä-.sen jäUseen tapahtui tehtiin olettaen,;, että Pphjols-Korea olisi ^ l l i n e n hyökkäykseen. . "Onko vastuunalaisuus Korean sotaan lujasti todistettu", kyi^rtään lausunnossa. Komitean käsityksen mukaan sitä ei ole tc^y sillä Yhdysvaltain hallitus toimi asiassa ennen-- kuulumattomalla ; nopeudella Ja sai Y K . n taivutetuksi menettelemään samalla tavalla. ; "Ainoastaan yhden riitapuolen vc^e-liplde kuultiin.. Mitään tietoja ei py3rdetty asiaan Pohjois-Korean puolelta, ketään Pohjois-Korean edustajaa ei ÖUut paikalla, e&ä tehtymitään, että yoitalslh» kuulla sen selitys asiassa, ei tehty tosiasioiden selville; saamiseksi. Blaik-ki täniä topahtul $iitä huoUmatta, että tiedettiin Pohjois-Korean radion laajaltaheen uutisen eteläkorealaisten hyökkäyksestä Ja uhanneien l u jilla vastatohnei^piteiila elleivät eteläkorealaiset lopctta sotilaallista seikkailutoimintaansa. T^män laajal-luksen tiedettiin ^tapahtuneen useita tunteja sitä ennen. kuin Pohjois-Korean Joukot menivät 38. leveysasteen yli", todetaan lausunnossa, : •*Mikään «ikeosistaui el anna taom^ sellaisten ybslpnoUsten Ja hstarain todisttisten perosteel-la knin esitettiin tässä Upaidtses-saYhdtysvaltaln taholta Ja'byväk- , syttlln tnrvalUsmisneitvostoa lyn-feälstoanosss. . "Se kiire, jota noudattaen Yhdysvaltain hallitus ja sen yritysten kaut-ta'YK on tuominnut Pohjois-Korean. on hämmästyttävänä' vastaTcöhtana sille loppumattomalle tutkimiselle ja siitä seuranneelle •kakshnielisyydelle; miUä käsiteltUn Hollannin hyökkäystä Indonesian tasavaltaa ja arabialaisten hyökkäyksiä Israelia vastaan. Tämän polkkeukselUsen kikeen Korean jutussa pitää herättää kysymyksen Yhdysvaltain hallituksen todeUI-sista tarkoituksista kuten tapahtui Indonesian ja Israelin Jutuissa harjoitetun loppumattomien viivytysten johdosta. "Se tapa. Jolla Pohjois-Korea on ielmattu hyökkääjäksi Yhdysvaltain aloitteesta Ja 'läntisen maailman' taholta tekee jutun hyvto epällyttän^äk-sif Ei ole tarpeellista, että Yhdysvaltani kansan pitäisi uskoa Pohjois- Korean selityksiin pannakseen merkille sen edesvastuuttoman kiireen Ja kaikkien alkeellisimpienkin oikeussääntöjen noudattamisen puutteen mitä heidän hallituksensa on noudata tanut. • "Korean jutun luonne on sellahien. että pitkään aikaan ei voida saada sellaista todistusainehlstoa. Joxika ä - merikkalaiset käsittävät suoranaiseksi todistukseksi. Siitä syystä <m suuri paino pantava niihin olosuhteisiin; Joiden vallitessa Korean sota puhkesi, kuten lakikid^sä sanotaan; epäsuoraan todistusainehlstoimt. Sellaisia todistuksia on runsaasti, mutta Amerikan lehdistö 'Ja radio oikaisee tai salaa miltei -kaiken Julkaisemisen JaT sen asemesta vielä äs^ettähi ylisesti mädäksi,:Ja tehottomaksi> tuomittua Etelä-Korean amerfickalaisten nukkehallitusta ylistetään Kat^kalsen I - dän - demokratian arsenaaliksi", sanotaan lausmmossa- edelleen, "Kolnneenviikm aikana: ön koko mau v^UAty. saiuanalehti- Ja ndfoUedoilla» poluilla» JoBstob^ silla Ja laustmnoina, Jotka ori|| mUtei poikkeuksetta esittänett^ noastaan asian toisen pnolen. M ; on oUnt propagandatnlT», ***^ ole tuskin vertaistaan. yleisen mielipiteen mnod(Blaii*tj| v a t t ^ iarpcelUsia tfetoj» m » iattn tai ehkäisty pääsemästo j»^ kisirateen. iTBl on h»»!»^ siitän että kaikki sänomaldi^ ovat JolkalBseet erään natisen, J * ! sa kerrotaan ett» sen miehet (TTJI valppaina kalkkia y««"5Hä * »fti toksla vastaan. Jotka saam 'vaarantaa kansalliset edot'. j?i ns. kansalliset edut ani o g l kuta Bheen, Chiangto Ja W?B Daln; on meidän presidentin sotllaaUisell* ventlona Kankaisessa ^^^l varsto kauaskantoiset « « » ^ j sanotaan tässä tärkeässä »sa",| .• jassa." " •. • • -3 Lausunnossa todetaan lalna^ avulla edelleen, että PoW<»is-»w on pyiktayt rauhaUlsin fc^f^^O distämääh koko Korean ylidc^wj tioksl Ja että Etelä-Korean on halunnut sotaa, että EteB-»f^| hallitus on ollut yi mötkdhallltus. Joka olisi Uman Yhdysvaltain •hamtt&sfl' Ja turvaaja että. Yhdysvaltain tus on sodassa koko Koreaa vastaan Ja että ^ " ^ . ^ , on ainoastaan yhdysvaltalaisi»* Ja^mlehlä, vomum^^^ punkeja ja tappaen koteauu* Viiinelslmmät tiedot Wi ta kertovat Trumanin vaatlfleö giestilta kymmenen bUJ*»^ sla kuumaan sotaan k ^ Tastaan maailmassa. Ijnperialismi haliiaa siis «H»»» dan muuallakin maaihnassa. ilmeistlkto '.saamaan ^^^^L, manlaajuisen kolmannen ^ t ä on kaikkien rauhan Jien kaksinkertalstettaw Surren ili John • k syntynyt Ikaal kotonaan Na kuun 5 p:na paamaan vai ;ksi miniä j : loissa, veli ja sukulaiset ja Suomessa. ' ••• •• •• M r • : • • O. . y H Yön hiljaise elon tuskat Nuku iäisyy Ma K • Sydämellini jMe. Jotka E I moittivat Pai f]a seppelein, i leyrästi surrei elämäntovei Juhc ^ IJQOU 8askat( iMinäkuun i l^tynyt Tor jkuun 7 P :E imaahan v. 19 f Häntä lähi pat lapsemme ja poikaa, joif jiambiassä sei I ystäviä tääUä Italioissa. Kauan tus! «Poon trih< Suuri suru JBein luom «etäenettt »Tiuialienm Nyt lepo si "Unmiun a Saapui het] ^iniat lopi 6inne mmi «nlssäonn K I . idämme ^ j a t u t t a . ^nnanme. » «moin k., [biknie. ^4 ^11
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 25, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500725 |
Description
Title | 1950-07-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i i
1^
i
1.
• n
'ii
I
i i f
1
t r , II
1'
vi'*»' P t>
BTvu 2 Tiistaiiia, heinäkuun 25 p. — Tuesday,Jtily 25
(UOlEaTS) —> Indepetideiit £abor
• • • . -. /•,,.'
Telfphones: Bustnetsa Office 4-4281
Edltoiiai Office 4-4265. Manager
E. SuksL Edltor W/Eltlmid. MäOlng
address Box 69,;Sodlrary. Oxttarto.
tabU8b«d No7. etu. 2017. Axtttuxrizeä
as eecond class maU by tbe^^
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed tbrloe weeldy: T u es d a jr«.
TbuTEdays and Saturdays by Vapatts
Pdblfshlng Company Ud^ at 100-102
EUf Öfe. W., Sadmay. Ont; Canatfa.
Advertfslng xates upoa avpVeattm.
Tranalatlon free of chaige.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaasa: I T L 6J00 6 kk. 825
3 klc 24»
TnulyavBlloIssa: 1 vk 74» 9 Mt 3j50
Suomessa: 1 vk 7.00 6 Uc. 4JS
L. Mackeirme King
'Viikoh vaihteessa saatiin tieto, että^^y^^^
;afl|«>ika WiJIiam Lyon Mackenzie KiiJg kuoli lauantaina 75 vuoden
ikäisenä. ,
»^Edesroennyt Mackenzie King tunnetaan erikoisesti siitä, että hän
on ollut kauemman pääministerinä kuin kukaan muu Britannian im-l^
riuttiin inaissa. Hänen pääministerikautensa olivat: joulukuun 29
j(bja'ira21 kesäkuun 28 p:ään 1926, syyskuun 25 p:stä 1926 elokuun 6
p':g^lS'il930 ja lokakuun 23 p:stä 1935 marraskuun 15 p:ään 1948 —
kaikkiaan siis yli 21 vuotta.
•'Väflcka emme edes yritäkään määritellä Mackenzie Kingin paikkaa
fa merkitystä Canadan historiassa, niin kaikesta huolimatta voidaan
, mieliimme joitakin erikoispiirteitä hänen tohninnastaan;
JJrifeinhäkin on huomioitava, että vaikka William Lyon Mackenzie
King ei ollutkaan niin loistava ja puoleensavetävä persoona knin oli
Janen kapinallinen isoisänsä, tai jotkut aikakautemme huomatuimmat
valtiomiehet, niin yleisesti kuitenkin myönnetään, että hän oli taita-ra
parlaanenttaärikko, joka kykeni laskemaan miten ja milloin on teh-lavä^
irtoja liberaalipuolueen valta-aseman säilyttämiseksi.
* Pääministeri St: Laurent oli ehkä oikeassa kun hän sanoi, että Ca-
Jiadah historioitsijat tulevat muistamaan viime lauantaina päättynyttä
j^ikaa "Mackenzie Kingin aikakautena". Mutta miten tämä aikakausi
arvioidaan historian lehdillä, se ei ole niinkään helposti määri-ieltyi
Sillä "Mackenzie Kingin aikakausi" on täynnä suuria ristiriitoja
\a täydellisiä vastakohtia. Tässä on joitakin tunnetuimpia niistä:
l Kieltämätön ja kunniallinen tosiasia on, että William Lyon Macken-
5')e'!King pyrki laajentamaan ja täydentämään Canadan kansallista
Jisf2»3äräämisoikeutta. Mackenzie King vaati h saavutti sen, etUl
Canada sai vähitellen omat diplomaattiset ja kaupalliset edustajat
Ulkomaille; Sanalla sanoen hän vei huomattavaa osaa niiden siirto-
Wafcpmennon jätteiden poistamisessa mitkä jäivät liittovaltion perustamisessa
1867 jalelle. Hän siis tunnetaan yhtenä huomattuna itsenäi-feyysmiehenä.
I 'Mutta kieltää ei liioin voida sitä, että William Lyon Mackenzie
^ngin loppuaikana ja hänen ohjelmansa pohjalla, alkoi siirtyminen
tXJifijräivaltain imperialismin vanaveteen. Heti toisen maailmansodan
^päätyttyä Canadan hallitus liitti vapaaehtoisesti kohtalonsa toisen
?«aulun soittajana Washingtonin hallituksen ulkopolitiikkaan.
? Sisäpolitiikassa William, Lyon Mackenzie King ei epäillyt käyttää
-kansanjoukkojen demokraattista tahtoa hyväkseen vuoden 1935 vaa-fleissä.
Kuten muistetaan, hän antoi lupauksen, ettaj^alituksi tultuaan
hän kumoaa rikoslain paheellisen 98:nnen lakipykälän, minkä
'perusteella rautakorko-Bennett oli julistanut Canadan kommunisti-lifin
puolueen laittomaksi. King tuli valituksi ja hän kumosi lupaus-
Jtfe^'mukaisesti tämän epädemokraattisen lakipykälän. Mutta tä-
•ma Cl estänyt häntä sodan alussa 1940 julistamasta Canadan kommu-
«rististä puoluetta ja eräitä vasenraiistovoittoisia joukkojärjestöjä lait-
^tomaksi.
\ William Lyon Mackenzie King antoi v. 1938 siunauksensa Mynche-
'l^ää^^to^elle-, mikä aiheutti toisen maailmansodan syttymisen, mutta
: tästä, huolimatta hän teki «myöhemmin kaiken voitavansa auttaakseen
^Canadaa ja koko maailmaa uhanneen natsismin hävittäniistä.
; Ja vaikka Kingin hallitus julisti 1940 joukon vasemmistojärjestöjä
J"venäläisystävällisyyden" hataran syytöksen perusteella laittomiksi,
'niin tämä ei myöhemmin estänyt häntä itseään antamasta nimeään
•sen komitean hyväksi, joka sodan riehuessa toimi Neuvostoliiton ur-
I^eanlailtelun avustamiseksi ja tositietojen levittämiseksi Neuvosto-ilitosta.
t William Lyon Mackenzie Kingin poliittinen ura alkoi Rockefellerin
Jtybväenvastaisena toimitsijana, «mutta tämä ei estänyt sitä, että halinen
toimiaikanaan Canadan järjestynyt työväestö saavutti useita huollattavia
voittoja työolosuhteidensa parantamiseksi.
« "William Lyon Mackenzie Kingin aikakausi" on siis täynnä suuria
»ristiriitoja, kuten tiedetään. Miksi näin? Ainoa järkevä selostus
* tuntuu olevan tämä. Canada tuli historian näyttämölle ja itsenäistyi
Jkapltälisminmyöhäiskaudellä, jolloin kehitys oli ja edelleen on ääret-
Jt<»män nopeata'. Mackenzie Kingin hallituskauden alkuvaiheessa Ca-
* nadan kapitalismissa oli vielä progressiivisuuden merkkejä, mutta en-t
uenhänjen kuolemaansa progressiivisuuden 'tilalle , tuli jo van-
«huuden väsymys, poliittinen taantumus. Pikkumaan hallitsevana
a luokkana Canadan ppryaristo ei löytänytkään omaa paikkaansa aurin-
J gossa, vaan siirtyi Britanniasta itsenäistymisen jälkeen yhä enemmän
* Wall Streetin myrskyisen suunnan seuraajaksi siinä ilmeisessä harha-'
"toiveessa, että sieltä tulee Marshallin dollareita ja muuta siunausta
«Canadan suurpääomalle.
» Mackenzie Kingin hallituskauden tavoitteena öli maamme ovien
{avaaminen ulkomaille — tunkeutuminen Britannian vanavedessä,
* mutta silti itsenäisenä kansakuntana maailman markkinoille; Saavu-
J tettuaan huomattavaa menestystä tässä, Kingin hallituskauden loppu-
* vaiheella— johtuen Britannian maailmanvallan heikkenemisestä, ka-
» pitalistisen maailman supistumisesta ja Yhdysvaltain siinä johtoase-i
maart nousemisesta, Canadan kauppasuhteita rajoitettiin Neuvostolii-
1 tossa, kansandemokratian maissa ja Kiinassa sillä seura uksella j että
t ulkomaakauppamme ja koko ulkopolitiikkamme on joutumassa Wall
J Streetin miesten armoille. .
* Tällainen on pääpiirteissään "Mackenzie Kingin aikakausi" Cana-i
dan historiassa. -
CCFm konventioni ja rauha
Vaikka CCF:n oikeistolaiset johtajat, mr. M. J. Coldwell ja kumppanit
ovatkin niin "demokraattisia', että julistivat etukäteen kannattavansa
Koreaan tehtyä interventiosotaa, niin sittenkin työväenliikkeen
piireissä ja vieläpä porvaristonkin keskuudessa seurataan huomattavalla
mielenkiinnolla sitä, miten suhtautuvat asiaan Vancouverissa
GGFrnkonventioniin huomenna kokoontuvat edustajat.
Ennakkotietojen mukaan GCF: n konverrtioniin ^ mikä pidetään
vain joka toinen vuosi—osallistuu noin 200 edustajaa. Jokainen
GCF: n konventioniin osallistunut henkilö tietää, että ne kokoukset
eivät ole liiallisella demokraattisuudella pilattuja. Silmäntekevät pi-tavät'pitkiä
puheita mutta rivijäseoistölle myönnetään vain muutama
minuutti ja sitäpaitsi työjärjestys on laadittu siten, että hetken tärkeimmistä
periaatteellisista kysymyksistä keskustellaan mahdollisimman
vähän, mutta sitä enemmän jostakin makkaratehtaasta. Edustajat
CCF: n kokoukseen on suurelta osalta nimitetty oikeistolaisen iiuip-pujohdoii
vfayväksymisen perusteella. Tämän lisäksi tiedetään, että
CCF;n huippujohto on etukäteen julkaissut puolueensa kannan Korean,
t.s. sodan ja rauhan kysymyksestä. Se on pannut ensi keski-yjikkona
kokoontuvaa koQventioniii tapahtuneen tosiasiaa-eteen.>
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
3 i,ir< V'" I
GwA GtBtafson
ViTetisters Cofne-tlsaa,
BL C täyttää
f.L 26 pnä 70
niotla. Bän lähti
Nimnosta vnonna
1899 t^e mapte-
'reelle. Yhdymme
sabnlaisten la taitavien
onnentol-votolcsilii.
GRAND OLD MAN 94
Knoluisin Ja vanhin brittiläinen
(anteelui. Irlantilainen) kirjailija
George Bernard Shaw saavnttaa hno.
mennä tit. 26 päivänä 94 vuoden iän.
Hän on yhä edelleenkin virkeä Ja
eloisa fcäten voidaan päätellä hänen
tämän tästä antamistaan yleisiä asioita
koskevista purevista lansmmois-taan.
Tänään, tSt, 25 p:nä täyttä Petetan.
guishenen, Ont. sairaalassa 70 (vuotta
mrs. Anna Auranen. St. Catliarl-nessa
täyttää myäs Matti Banu 65
vuotta.
Toivotamme hellfe paljon onnea
syntymäpäiviensä Johdosta!
Mine-Hill-uniofi johto on
Ä-pommin pannan kannalla
Keboittaa jäsenistöä
allekirjoittamaan
pannavaatimuksen
Cblcaso,— Bfline, MllI andSmelter
Wo7kers International Union kansainvälinen
Johtokunta on antanut täällä
laajan lausunnon ratihanasiasta. Se
on Julkaistu imlon äänenkannattajan
lieinäk. 17 päivän numerossa Ja päättyy
seuraaviin neljään kohtaan:
1. Me vaadimme atomiaseiden pannaan
Julistamista peloittelun Ja Jouk'^
komurhan välikappaleina. Me vaadimme
tiukan kansainvälisen valvon-^
nan voimaan sitä varten.. • • -
2. Me käsitämme, että mikä hallitus
tahansa. Joka ensiksi käyttää atomii-aseita
mitä toista maata vastaan tahansa,
tekee rikoksen ihmiskuntaa
vastaan Ja sitä tulee käsitellä sotarikollisena.
3. Me keholtamme Jäsenistöämme
allekirjoittamaan ja levittämään rau-hananomuksia,
jotka sisältävät edellämainitut
kaksi kohtaa. Me kannatamme
täten (yiidysvaltalaista) työväen
kansallista rauhankonferenssia
joka on parhaillaan toiminnassa tämän
vetoomuksen levittämiseksi
kaikkialle Yhdysvaltain työväenliik.^
keen keskuuteen.
4. Me keholtamme heti i>anemaan
alulle neuvottelut Johtavien valtojen,
erikoisestOdn Yhdysvaltain Ja Neuvostoliiton
kesken. Me keholtamme näi-bm
neuvotteluihin siinä mielessä, että
voitaisiin sovittaa huomatuimmat r i i taisuudet
Ja lopettaa kylmä sota.
"Rauhan ääntä ei voida valmentaa.
Mine-Mill yhtyy xauhantaistelussa
sellaisiin Järjestöihin: kuin Kansainvälinen
Punainen Risti, moniin työväenjärjestöihin
Ja. niiden johtäjihi,
Amerikan Tiedemiesten Lditon pu-.
heenjohtajaan. Jokaiseen kirkkokuntaan.
Maailman Kirkkojen Neuvostoon,
katolisiin Johtajiin, huomattuihin
neekerien Johtajiin Ja niihin 371
huomattutm uskonnon, opetustoimen,
yleisten asioiden Ja työväenliikkeen
johtajaan. Jotka kannattavat Puoli-vuosisadan
Rauhankongressia," sanotaan
lausunnossa.
£telä-Kor^ssa oli marraskuussa
yli kolnil%iljoonaa tyipmiä
Mitä yhdyisvaitalaisten mieMtysheiTUUs on
merbnmyt Korean lansaUe sitten v. 1945 .
lUITXFS TUOSTA TCBHASTA
Mlelenvikaisuua lisääntyy, (Viranomaiset
eivät ole huolissaan. Olo-be
and MaUhi uutisotsikko heinäk. 21
pnä.
• * •
UNELMOINEE KEISARUUTTA?
pyysiUisesti rohkeana miehenä Mac-
Arthurillaon kauan epäilty olevan halu
päästä'presidentiksi. Hänet tunnetaan
poliittisena kenraalina Dorothy
Thompson on vihjarmut, että
kenraalilla on omia paljastuksia tehtävänä
kun siihen tulee sopiva hetki.
Tämä viittaa siihen, että Washmgton
on kieltänyt antamasta hänelle pyy-tämäänsä
tukea . . . — J . V. McAree.
• • •
PANKKHRIT VASTAANOTTAMASSA
. . ;
Ei ole hämmästyttävää, että useimmat
"Tervetuloa Yhdysvaltain armei-
Ja"-niainok.set kaikilla asemilla on varustettu
"Pankkiirien yhdlstys"-alle-kirJoitukseOa.
— Michael Davidsonin
uutistieto Koreasta heinäk. 19 pnä.
• « •
JA RIKKAAT
PELKÄÄVÄT NABKAANSA
Taejonista lähtivät ensimmäiseksi
pois Tikkaat Ja hallyituksen virkailijat
jotka lahjusten tai peloittelun avulla
pääsivät pakolaisjuniin. — Philip
Deane Koreasta lähettämässään uutis-tledossa
heinäkuun 19 pnä.
Seilsemän pappia on faas
allekirjoittanut adressin
Toronto. — Canadan seitsemän keä rauhan hyväksi." Viitattuaan
johtavaa pappia on jälleen liittänyt
nimensä niihin, jotka hyväksyvät
Tukholman Julistuksen atomipommin
pannaan julistamiseksi. Nämä kirkonmiehet
edustavat eri kirkk<^un-tia,
eri puohlta maatamme, tiedoittaa
Canadan Bauhankongressl.
Very Rev. Thomas L. Leadbeater,
Kootenayn dekaanua Nelsonista,-B.C;,
on allekirjoittanut atomipommivas-taisen
adressin ja lisännyt' huomautuksensa:
. "Miten voi kukaan kieltää
kannatustaan tällaiselle adressille?"
Tämän lisäksi hän kuitenkin
selittää, ettei hänen allekirjoituksensa
"tarkoita kannatuksen antamista
Canadan BauhanScongressille, minkä
siöiteen minä olen hyvin vähän
tietoinen",' -
Rev. - Thomas Edvard Pickering,
Meadovr Lakelta. Sask. allekirjoitti
kristittynä ja'paaUistina tämän> a(l>
ressln Ja hän sanoo •kirjeessään':
"Olen aina iloinen saadessani tietoja
teiltä ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-25-02