Vapaus, May 12, 1949

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 12 p. — Thursday, May 12
(UBERT¥) — mdepeDdeDt l « b or
.Qrsatt af TlsnUb Oaoadiaaii
faUldied Nor. 6tb 1017. Antborlzed
« • seoood class znail b7 the Poat
"Office Dqnrtznest, Ottava. Pub»
Usbed tbzlce ve^cly; T u e s d a y s,
IbursdäyB and Saturdays by Vapaus
Pima^Xkmtpaxxy U±, at 100-102
Elm Sodtntry, OdL, Caztada.
TelqkbatMt:
Edltodal QCOe* 4-43g^
£ . SoksL Editar W. Ekbrnd
aOdxeaa Box AB, Bndboty, Ontatloi
AdveztUns ratcs upou
Traoilatlon free of d^aige.
TZLAUSBUOfAT:
Canadassa: 1 vk. 64» 6 kk. 3 ^
S.kk. 2.00
YhdTsrallolsaa: in. IM 6 VctXO
Suomessa: 1 vk. 7M « kk. 425
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Halonen, entinen Muurmanin
l^lonalainen, asuu nyt Cobaltissa
Qnt.. täytti tk. 10 p : n ä 71 vuotta.
Onnittelemme päivän sankaria!
mm
M
1 KaiQipamarlddnat pilvessä
* Kutoka vakavaan talouskriisiin nykyinen politiikka tätä maata vie
J a kuinka suurta paniikkia se jo aiheuttaa, tämä ilmeni hyvin kou-iraantuntuvalla
tavalla siitä 1'IENEST.^ kauppalupauksesta, minkä
«kauppaministeri Howe toi viikon vaihteessa Englannista jotta libe-
!raalipuolue saisi ammuksia vaalimyllyynsä.
* Kuten uutistiedossa on kerrottu, ministeri Howe sanoi saaneensa
^Englannista lupauksen, eitä sinne voidaan' tänä vuonna ostaa $25,-
'000,000 arvosta <»nemmän canadalaista tavaraa — jos hinnoista sovi-
*taan. Ei siis ole ky.symys valmiista sopimuksesta, vaan ainoastaan
'sopimuksen mahdollisuudesta ja summa (?25,O0O,O0O) on verrattain,
^vaatimaton kun muistetaan, että Canadan vientitavaran arvo v. 1948
>li yli $3,000,000,000!
* . Ministeri Howe ja liberaalipuolue tietävät, että jos saadaan
Jmyytyä enemmän BC:n kannutettua lohta ja puutavaraa, aavikko-
^«iiaakuntien vehnää, ja rannikkomaakuntien omenia, niin siitä koituu
^JSSiä ääniä, siirä näiden tavarain kysynnän j y r k k ä lasku on jo aiheut­tanut
vihamielisyyttä liittohallituksen kauppapolitiikkaa kohtaan.
* Kauppaministeri tiov/e yritti lohduttaa valitsijoita puhumalla
^Canadan ulkomaakaupan ennätysmäärästä. Mutta hän ei puhunut
•mitään siitä, kuinka hatarilla perusteilla tämä kauppa on. Canadan
'ulkomaakaupan arvo oli v. 1948 yli $3,000 milj. mutta miltei toinen
^puoli siitä meni Yhdysvaltoihin, joka Marshallin avun ohjelmalla p y r -
Jkii kontrolloimaan ja "säännöstelemään" koko maailman kaupan.
^Paiiemalla luottamuksensa Yhdysvaltain dollariin, Canada on menet-
»länyt paljon ystäviä ja suuria kauppamahdollisuuksia Euroopassa, eri­toten
Xeuvostoliitossa Ja kansandemokratian maissäT Vastapainona
imeille on kuitenkin ylistetty sitä, että liittohallituksen nykyinen kaup-rpapoliliikka
on tuottanut meille amerikkalaisia dollareita. Mutta nyt
r|p^kyj5ytään, että mitä tapahtuu sitten kun Marshallin avun kauppa
loppuu vuonna 1952? Silloin loppuu vienti Yhdysvaltoihin — j a
:kiihen mennessä olemme kansakuntana menettäneet suunnattoman
iSuuria markkinamahdollisuuksia Euroopassa. Tosiasiassa meidän ei
tarvitse odottaa vuotta 1952 sillä nyt jö"pelätään sitä, että Yhdysvallat
julistaa esim, vehnän "ylijäämätuotännoksi" mikä tarkoittaisi sitä,
iettä Marshallin avun dollareilla ei enää voida ostaa canadalaista
vehnää. Se aiheuttaisi ensiluokkaisen maatalouskriisin tässä maassa.
vastaiftsia
Näin Marshallin avun ohjelman liepeillä riippuminen on jo vienyt
meidän maamme siihen asemaan, että pelkkä LUPAUS suhteellisesti
pienestä kauppalisäyksestä on nyt suuri etusivun uutinen!
Marshallin "avun" rajoitusten lisäksi on muita seikkoja, jotka
vaikeuttavat Canadan ja Britannian välisiä kauppasuhteita, nimen­omaan
teollisuuspohattain itsekäs voittoilun halu. Canadalaiset kapi­talistit
haluavat pitää "kohtuullista" puutteen olotilaa ja ehdotonta
yliherruutta canadalaisilla markkinoilla ja sen syyn vuoksi puheet
kauppasuhteiden elvyttämisestä "emämaan" kanssa ov^t tekopyhää
silmien lummetta. Monet kapitalistit ovat luonnollisesti valmiit "aut­tamaan"
vanhaa kotimaataan — kunhan se tehdään toisten, eikä hei­dän
omalla kustannuksella. Seuraavassa on torontolaisen Globe and
Mail lehden finanssiosastolia huhtik. 15 pnä lainattu sattuva kuvaus
porvarin "aultamishalustu" ja sen rajoituksista:
"Jonkin aikaa olemme kuulleet brittiläisten hallitusvirkailijain,
erikoisesti sir Stafford Crippsin lausuntoja siihen suuntaan, että Ca-jiadan
täytyy lähettää enemmän tavaraa Canadaan. Me olemme
kuulleet myös Ottawasta ääniä korostaen tosiseikkaa, että Canadan
ovella on 'tervetuloa' lausunto brittiläisille tavaroille tässä maassa",
r kirjoittaa Canadian Wool Co. Ltd:n presidentti Leslie Higgins Toron­tosta.
"Kun minä olen brittiläissyntyinen ja pysyn brittiläisenä kuo­lemaani
asti, minä olen luonnollisesti sympaattinen sellaista kauppa-öhjelmaa
kohtaan, mikä auttaa Britannian kansaa nousemaan jälleen
yhdeksi etumaiseksi kansakunnaksi maailmassa. Mutta minä olen
kuitenkin,elänyt suurimman osani elämästiini Canadassa ja kun minun
elinmahdollisuuteni on kokonaan riippuvainen Canadian Wool Textile
teollisuudesta, ja kun villakankaat muodostavat pääosan Britanniasta
Canadaan tulevista tavaroista, minun täytyy tunnustaa että minä olen
jossakin määrin huolissani siitä kun tällaisten villakankaiden-tuonti
Britanniasta lisääntyy jatkuvasti ja kun ne ottavat Canadassa val­mistettujen
tuotteiden paikan . . ." Ja Globe and Mailin finanssi­asian
toimittaja huokaa: "Tässä on dilemma. Me haluamme enemmän
tavaroita puntamaista meidän vientitavaramme maksuksi. Me emme
voi päästä tilanteeseen missä kaikki tuontitavarat ovat ei-kilpailevaan
luokkaan kuuluvia."
Ylläoleva kuvaa todellakin sitä ristiriitaa mikä vallitsee "hyvää
tarkoittavan" kapitalistin toiveiden ja käytännöllisen toiminnan vä­lillä.
Toisaalta on muistettava, että Britanniassa vallitsee juuri
samanlainen tilanne — sikäläiset kapitalistit haluavat kontrolloida
omaksi edukseen brittiläiset markkinat. Ja kauppatilastot osoittavat,
että ainoastaan noin kaksi kolmannesta Canadasta v. 1948 Britan­niaan
lähetetystä tavarasta maksettiin brittiläisten tuotteiden muo­dossa.
Tällainen on tilanne ja huolimatta lainkaan siitä minkälaisia
ikkunakoristeita ministeri Howe vaalisyötiksi asettaa, kaikki -merkit
viittaavat siihen, että Canadan vienti Britanniaan vähenee tänä vuon­na
romahdusmaisesti edelliseen vuoteen verraten.
Perussyyn;! kauppakriisin lähestymiselle on kapitaUslista järjes­telmää
jäytävän talouspulan kehitys minkä johdosta suurpääoma
yrittää pelastaa ojiian nahkansa ja sen vuoksi rajoittaa mahdollisem­man
paljon normaalista kaupankäyntiä, kuten ylläolevasta canada-laisen
tekstiiliteollisuusmiehen lausunnosta ilmenee.. Tämän lisäksi
Canadan talouselämä on johdettu liittohallituksen toimesta ja nimen­omaan
Marshallin avun suunnitelman toteuttamisen puitteissa hyvin
vaaralliseen asemaan, mikä pahentaa edelleen tilannetta. Me olemme
kansakuntana Marshallin "avun" ohjelman takia menettäneet hy\nä
markkina-alueita Britanniassa ja eritoten kansandemokratian ja Neu­vostoliiton
talouskriisistä vapailla markkinoilla. Näiden hyvien mark-kinain
asemesta me olemme kansakuntana saaneet vain viiliaikaisia
kauppamahdollisuuksia "^Tidysvalloissa, minkä tuleva talouskriisi iskee
varmasti Canadaakin kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta paljon
tuhoisammalla seurauksella.
Tässä on syy miksi suhteellisesti pienen ulkomakaupan lisäyksen
pelkkä lupauskin voidaan nyt esittää vaalisyötiksi. Tässä on myös
perussyy siihen, miksi liberaalipuolueen hallitus järjesti kesäkuun 27
pnä pideltävät vaalit niin kovalla kiireellä — liberaalit yrittävät päästä
sota-ajan vaurauden häntäpäässä takaisin hallitusasemiin ennen vaka­van
talouskriisin puhkeamista.
- Tässä on myös syy. miksi järjestyneen työväen tulee näissä
vaaleissa tehdä kaiken ^yoitavansa sotaisan ulkopolitiikkamme muut-tjOTiseksiy
koska se;koituu ennen muuta Canadan kansan ja valtkm
K y ^ t n y s : Saako naimisissa oleva
nainen vanhuudeneläkkeen 65, vuo­den
ikäisenä, vaikka xnies e l ä ä kun k.o.
pari&kiujknalla ei ole faonia eikä mi­t
ä ä n vakituista työpaikkaa? J a min­kälaisia
asiakirjoja tarvitaan t ä t ä elä.
k e l t ä haettaessa? — Vapauden lukija.
A l t a .
Vastaus: E i saa, sillä yanhtmden-eläikkeen
saannin perusehtona on se,
e t t ä henkilö on t ä y t t ä n y t 70 vuotta.
Vanhuudeneläkettä anottaessa on
kaikkein ensimmäiseksi hankittava
virallinen syntyjnätodistus (Suomes­sa
syntyneille'papintodistusy.
Jos k.o. iäkäs pariskunta on varaton
j a jostakin syystä kyvytön huolehti­maan
itsestään, niin tällä 65 vuoti­aalla
naisella voi olla mahdollisuus
saada jonkinlaista avustusta kimnal-lisen
buoltovirstpn välityksellä, mut­ta
siitä puolesta on hankittava tiedot
omalta paikkakunnalta.
Cobaltilaiset
vierailulle .
Kirkland Lakelle
Coialt. — Cobaltin'osaston kuu­kausikokous
pidettiin haalilla tk.- 8
p : n ä klo 7 illalla. Asioita tuliesQle
paljon Ja myös päätettiin niistä.
Huvitoimikomltea ilmoitti, . e t tä
näyttelijät ovat, p ä ä t t ä n e e t lähteä vie­railemaan
Kirkland Lakelle k ä i l ­leen
kansfa. Joka näyteltiin täällä v i i -
mekuun 16 p : n ä "Minä annan sinulle
rukkaset". On päätetty mennä vie­railulle
ensi simnuntaina, tk. 15 p:nä,
ido 8 illalla. Jos sivullisia haluaisi
lähteä vierailemaan myös ja katso­maan
kappaletta toisella lavalla niin
antakaa tieto Rajalalle tai Elomaalle,
e t t ä olisi mahdollisuus p ä ä t t ä ä kyydin
järjes|jpnise£tä.
Vappuiltana vieraili rheillä Kirk­land
Lakelta tovereita näyteltnän
kanssa. "Uusi kylätie" oli hyvin huu­morinen
Ja myös miellyttävästi näy­telty
Ja paljon olikin saapunut katseli­joita.
Toivottavasti Kirkland Laken
toverit tulevat pian uudelleen vierai­lulle,
se' virkistää täällä meidän hil­jaista
toimintaamme ja onhan se
heillekin vähän vaihtelua.
Siis seinaavassa kokouksessa tava­taan,
se p i d e t ä ä n taasen haalilla kesä­kuun
5 p:nä,.klo 7 ip. Näkemiin!—N.
Rauhan tahto ön voimakas
Toronto, — Y l i Cana^fon Halifaxista
[MKtä millit sanovat
E N ^ I N "PUNAISET"
SAIVAT PAIHIN8A
Ponalset tträcJtUvät maaperää Sar.
dinlan vaaleissa. — iRooma, -Toukok.
10. p. — Kristilliset demokraatit voit­tivat
22 paikkaa kuudestakymmenestä
Sardinian piiriyaaleissa. tiedoitettlin
t t o ä ä n . . . — AP:n uutistleto Toron.
ton Globe and Silall-lehdessä keski­viikkona,
toukok. 11 pnä.
• • •
SITTEN ««MUSTAT"
««il^IVAT PAIHINS;(
GaBpeiille takaisku Sardinian vaa­leissa.
— Rooma, touicok. 10, p. — Sar­dinian
saarella sunnuntaina pidetyls.
sä piirivaalelssa pääministeri Alclde
de Gasperin kristillinen demokraatti-puolue
kärsi vakavan tapplpn j a ä ä -
rinunälset vasenunlstopuolueet saivat
huomattavia, Joskin vähemmän häi­käiseviä
voittoja . . .Copyright kir­joitus
Toronton Globe and M a i l leh­dessä,
touk<^ 11 pnä.
• • *
J A VIF-IX LISXA
V A L H E - M U N A K O K K E L IA
Tulevaisutiden historioitsijoilla on
vaikeutta määritellä se, olivatko mei­dän
sukupolvemme kansakimnat Idi­ootteja
vaiko narreja. Mahdollisesti
he ratkaisevat täm&n kysymyksen te­kemällä
keskenään kompromissin.
Pintapuolisinkaan tutustuminen p ä i -
välehtlemme sisältöön ei j ä t ä heille
juuri muuta valinnan varaa. Otta­kaamme
K i i n a n sisällissota seUaisena
kun se vyöryy ulos päivälehtien tuo-tantoremmiltä.
Päivälehdet syöttä­vät
miljoonille lukemattomia otsikoita
Ja uutisten "Johdantoja" jotka y h ­teen
pantuna muodostavat merkil­listä
"iiutls-salaabtla".
"Chianr sanoo, ettei kommunis­tien
sallita mennä Jangrtsen y l i —
Miljoona ihanaista mennyt Jang-tsen
yU 450 mailia pitkällä rinta­malla
— Avnstusmatkälla ollutta
Britannian laivastoa pommitettu
p u n a t e n toimesta — Chiang sa­noo,
e t t ä brittiläisten laivojen pom­mitus
oli Jalkeutta — Cliarchill
leimaa brittiläisten laivojen pom­mituksien
Jolkeadeksi — K a k s i mik
Joonaa punaista mennyt Jangtsen
y l i — Chiang luvannut taistella
loppoon asti kommunistela vas-_
— taan — KansaUset jonkot valmista­vat
viimeiseen välien selvittdyyn
punaiiMen laumojen kanssa — C h i .
ang sanoo e t t ä historiallista pää-kaapntikla
pnolnstetaan viimeiseen
miiäieen — Kansallteen hallitnksen [
vitkailijat pakenevlit uhatusta p ä ä .
k a u p u i ^ t a — Kapinnallisten ar­meijat
tulleet Nankingiin — K a n ­salliset
sotajoukot kiirchUvät ete­l
ä ä n pnolustamaan Shanghaita —
Chiang sanoo e t t ä Shanghai ottaa
v a s t M Venäjän uhkaoksen —
Kansalliseni joukot evakuoivat poh.
joisen osan Shanghaista—Punai­set
lähellä Shanghaita — Chiang
"Hy^nä lukuja"
Ramperi on harvasanainen hy­vän
klrjalUsnoden ystävä j a har­rastajat.
Siksi hänen sanoillaan
on tavallisesti vissi merkitys ja
arvo.
Juuri Vapauden pajasta ilmesty­neestä
Kevät-jnlkalsusta Ramperi
sanoi yksivakaasti, että "siinä on
hyviä lukuja", mikä 'Urkoittaa sitä,
e t t ä "Kevään" kannattaa OBtta
. j a lakea.
Kevät-jolkaisuja on saatavana
Vapauden asiamiehiltä j a -naisilta
tai sitä voidaan myös tilata suo­raan
Vapauden kirjakaupasta Sad-bnry^
ta.
Kevät on hyvä seuralainen niin
loma. Ja kalastusmatkalla koin yk­sinäistä
j a rauhallista iltaakin vie­tettäessä.
Kevät-jalkalson pitäisi vain os­taa
ennenkuin se on loppuun myy­ty.
Vancouveriin asti oli saapurmt edus­tajia
Ratthankongressiin, Joka allud
perjantai-iltana tk. 6 p : n ä Massey-haalissa
j a Jatkui lauantaina j a sun­nuntaina
Assembly-haalissa. Avajais­tilaisuus
Bdassey-haaUssa osf^tti kan­saan
syvälle Juurtuneen rauhan tun­teen,
mikä i l m ^ niin monta'kertaa
voimakkailla kätten tapjitiitoaia p u ­hu
j ä i n lauseille rauhan puolesta.
T r i James Endlcottin puhe erikoi-sesti
valaisi rauhan liildEeen taipeen.
Hän sanoikin niille. Jotka vastustavat
rauhan liikettä: "'Jos ette suunnittele
sotaa, ei rauhanliikettä tarvitse pelätä.
Jos suunnittelette rauhaa, dlloto ei
tarvita sotaliittoja eiicä laajaa uudel­leen
aseistautumtsta." Kuulijakunta
kuunteli suurella hartaudella tri
Endicottin raporttia Pariisin Rauhan-kongressista.
Hänen erinomainen pu­hetaitonsa
antoi Icuulijakunnalle elä­vä
kuvan tuon Raufaankongressin
valtavuudesta j a hengestä, joista suur­ten
sanomalehtien korkeasti palkatut
kirjeenvaihtajat eivät kykene sano­maan
juuri mitään läntisessä maail­massa,
läsoi tehtävä Jää meklän
vapauden Ja oikeamielisyyden nimeä
kantava lehti kuin Toronto Daily Star
selostaessaan raubankongressia, antoi
kymmenen kertaa enemmän tilaa yh­den
e d u ^ j a n puhevuorolle — sellai­sen
edustajan. Joka Jätti Icuulijoihin
hysteriasta johtuvan vähämielisyyden
leiman j a joka ei seurannut kongres­s
in kulkua vaan {^ytti Stalinia sodan­lietsojaksi
— kuin kongressin varsi­naiselle
työlle. Mitä sitten on odo­tettavissa
entuudestaan tunnetuista
taantumuksellista lehdistä? Nämä
Kirkland Laken ja
ympäristön' väen
huomioon
Kiridand Lake. — Cobaltin näyt­telijät
vierailevat täällä SJ.-n osaston
haalilla ensi sunnuntaina, esittäen 3-
näytöksisen näytelmän "Minä annan
sinulle rukkaset".
Toivotaan, e t t ä kaikki tämän paik­kakunnan
ja ympäristön asukkaat
saapuvat haalille katsomaan hauskaa
huvinäytelmää, sillä nyt, pääsee jo
autoilla joka paikasta. Täyttäkääm­me
siis sali ä ä r i ä ä n myöten ja anta­kaamme
kannatus vierailijoille. Sa
maila saamme nauttia hauskasta
illasta.
Siis tervetuloa! — O. R.
Mahtavat tanssit
Mattaivassa
Mattawa. — Oikein roimat taiissit
pidetään Mattawassa Trans-Canadan
haalilla tk. 14 pnä. Hyvä orkesteri
pitää huolen musiikista. Emännät
huolehtivat ravintolasta. Tervetuloa
läheltä j a kaukaa! — Mummu.
vetoa!» yhteisrintamaan kommu­nismien
hävittämiseesi — Shan-hain
väestö paniikkitilassa —
Shanghain väestö odottaa maltit-itomana
p i i n a t s t ä i taloa — Chiang
vaknattunut lopullisesta ' voitos­ta
. . .
J a niin edelleen loputtomasti. T ä s -
t ä n ä h d ä ä n minkälainen pulma his­torioitsijoilla
on. Biljoonia sanoja
seicasortoa j a vääristelyä . . . Mutta
mikään tämä el ple uutta. 32 vuot­ta
sitten lehdistö sysäsi ulos samaa
hölsmpölyä. Nuorta Neuvostoliittoa
vastaan taistelleet imperialistiset ar­meijat
"voittivat" aina kaikki taiste­l
u t Neuvostoliitto romahtaa milloin
h y \ ä n s ä ; kolmen kuukauden, kuuden
kuukauden j a ainakin vuoden kulut-ttia.
Punainen armeija "tuhottiin"
päivittäin j a Joka kerta k im Lenin sai
nuhan — kuten kaikki ihmiset toi­sinaan
saavat se oli merkU Neu-
TOStoliiton l^lir^^
Teollisiiusnäy ttely
avataan Torontossa
toukok. 30 päivänä
Toronto. — Täällä avataan maa­nantaina
toukok. 30 p n ä Canadan toi­nen
kansainvälinen teoUisuusnäytte-ly.
Johon saapuu näyttelllepanljoita
kaikkiaan ^5 eri maasta j a ostajia ar­vellaan
saapuvan noin 75 maasta.
Näyttely kestää kesäk. 10 päivään
saakka ja on se suurelle yleisölle
avoinna ainoastaan kolmena päivänä
slDä se ori j ä r j e s t e t ty ainoastaan myy­j
i ä ja tukkuostajia varten, Canadan
kansainvälisen kaupan edistämistä
silmällä pitäen, ilmoitetaan näyttelyn
johdon taholta.
Viime vuonna pidetyssä ensimmäi­sessä
näyttelyssä oli noin 60 prosent­tia
näytteille pannuista tavaroista ca-nadalaisia.
Tänä vuonna arvellaan ca-nadalalsten
tuotteiden osuuden vä­henevän
40 prosenttiin koska näjrt-tely
on joutunut suiu^mman huomi­on
kohteeksi ulkomailla. Yhdysval­t
a in kauppa-asiain sihteeri Charles
Sawyer avaa näyttelyn. Osanottajia
arvellaan saapuvan kaikkiaan noin
30.000 henkeä
pienille lehdlllemme j a pienille kir­jeenvaihtajillemme.
Joiden on tartut­tava
asiaan kaikkien muiden tehtä­vien
oliessa. Ja t ä m ä n tehtävftn me
pienet ihmiset voimme suorittaa Ja
tulemme sen tekemään. ««Totuus tulee
kulkemaan läpi rajojen ihnan Viisu­mia".
Ja m e i t ä auttaa kansoissa oleva
rauhan vakaumus n i i n . e t t ä jokainen
pakti on ilmaistava joko vilpittömästi
tai vilpillisesti olevan vain rauhan
hyväksi. Kaikki l^symykset kanso­jen
kesken voidaan ratkaista sovin-nollisesti
rauhan tietä, t ä m ä tuli s^r
vaksi kolmenia päivänä k o n g r ^ s i ^.
Yhdistyneiden Kansojen perusl^jassa
on kaikki määritelmät kansojen kes­keisten
kysymysten ratkaisulle. Meille
Jää näiden tietojen levittäminen kan­san
keskuuteen. Sotahysterian liet-sojme
YhdistyrtBiden Kansojen perus­kirja,
kansojen rauhan vakaumus Ja
sodan kuluessa sum^altojen monet
pyhästi tehdyt sopimukset ovat kom­pastuskivenä.
Sotahysterian levlttäjäi; joutuvat
oman lietsontansa u h r i t o siinä mää­rin,
että jouttfvät miellsafa-aaloiliin.
Parisin ratihankongresslssa ilmaistiin
uutinen, minkä Pohjöis-Amerikan
lehdistö on pidättänyt Yhdysvaltain
hallituksen erään jäsenen osittaisesta
mielisairaudesta. Tämä tolelisairas
ministeri juoksi keskellä yötä yövaat­teissa
palovaunun perässä Ja huusi:
"Punainen Armeija hyökkää Yhdys­valtoihin!"
Jokapäiväinen sotahyste­r
i a n lietsonta osoittaa vaikutuksensa
kansaan. SUtä «esitettiin tässä kon­gressissa
esimerkkejä. Korkeakouluis­sa
mieiiiksi varttuvat otipilaat osaksi
epäröivät opiskelun tarpeellisuutta",
koska sota kuitenkin tulee". Kaik­kialla
aletaan tuntea elämän epävar­muutta,
silläi vaikea on luottaa nor­maaliseen
kehitykseen, "koska /sota
tulee" sekoittamaan parhaatkin suun­nitelmat,
kongressi huomioi, että
sota ei ratkaise m i t ä ä n riitakysymystä.
Siten aivan kuin Jokaisen lausxunanä
oli tunnus: "Jokaisen patriootin on
taisteltava rauhan puolesta."
Tämä kongressi muodostuikin ei
ainoastaan paikalla olevista edusta­jista,
mutta monista voimakkaista
järjestöistä joiden yhteinen Jäsenmää­r
ä kohoaa satoihin tuhansiin, Ön
varmaa, e t t ä kansa tulee mielihyvällä
seuraamaan toiminnan vahvistumista
rauhan puolesta. Jo nyt on havaitta­vissa
hyvää myönteistä tunnetta Nel­j
ä n Suuren ulkoministerineuvoston
tulevasta kokouksesta Ja Jos siellä löy­d
e t ä ä n ulospääsy kylmästä sodasta
rauhalliseen Ja oikeamieliseen asUA-puolet
tulivat myös valaisevasti esille
kongressissa. Rauhan voimien teh­täväksi
Jää valheiden paljastaminen,
suurvialheiden tekijäin asettaminen
valhefaieen kansan eteen. Tri Endi-cott
valaisi taidokkaalla tavalla avaus­puheessaan,
miten jotkut sanomaleh­det
voivat esittää kolme suiuta val­hetta,
kolmella rivillä. Suuressa kuu­lijakunnassa
se synn3^i failpesrttä.-
Tässä kongressissa ^ t y i varsinai­nen
rauhanjärjestö. Jolla antavat
kauneuden kehittäjiä rauhallisen työn
kautta niin, e t t ä tämän maan kansa
voi elää rauhassa Ja onnessa kanso­jen
joykossa. Selvästi näki, että n ä ­mä
ihmiset ovat vilpitt&niä cman
maamme edustajia, joille Canadan
menestyson tärkeä, j a e t t ä he n ä k e ­vät
sen olevan saavutettavissa sovin­nollista
tietä kansainvälisten kysy­mysten
ratkaisussa ilman a^iden ka­listelua
j a uhmallua asevarustuksllla.
Kongressin lopussa laulettiin O'
Canada, jonka Jokaiseen sanaaji p u ­heenjohtaja
kehoitti panemaaln sisäi-^
sen syvimmän tunteensa. '
,Pekka Mertanen.
SITÄ:
:TÄTi
pontta lukuisat Järjestöt, kirkkokun­nat,
uniot, osuusliikkeet, naisten jär­jestöt
ja edistysmieliset kansanliik­keet.
NUden kaikkien yhteisenä teh­tävänä
tulee olemaan toiminta rau­han
puolelta valheiden paljastaminen,
tien osoittaminen kalkkiin niihin
mahdollisuuksiin miten kansainväliset
den ratkaisuun, niin kansat tulevat
timtemaän helpotusta Ja iloa. Aino­astaan
murha-aseiden valmistajille ja
heidän asianajajineen se tuottaa pet­tymyksen.
On kiunmallista.. että sellainenkin
kyi^rmykset voidaan ratkaista ilman
aseiden kalistelua Ja atomipommin
heilutusta. Rauhankongressin julis­tus
tulee olemaan arvokas asiakirja
kaikkialla taistelussa rauhan puolesta
j a paljastettaessa sodanlietsojat, ase­tehtailijat
Ja kaikki ne, jotka oletta­vat
hyötyvänsä sodan kautta kansojen
onnettomuuden Ja kärsimysten kus­tannuksella.
On paljastettava miten
vähän suuromistajat välittävät rah­vaasta,
sen kyynelistä, kansan taval­lisen
rahvaan kotien onnesta. He ovat
enemmätx huolissaan suurien omai­suuksiensa
koo3sa pysymisestä j a säi­lymisestä
sekä persoonallisten muka­vuuksiensa
säilymisestä. Kiinan esi­merkki
valaisee tätä erinomaisesti.
Kilrxan, sanoisiko melkein esihistori­allista
taantumusta on y r i t t ä n y t Y h ­dysvaltain
hallitus tukea j a siinä mu­kana
on ollut meidänkin hallituksem­me.
Mutta Kiinan Kansanarmeija
marssii eteenpäin vapauttaen kansan
feodaallherrain kahleista.
Tämä kongressin Julistus osoittaa,
e t t ä on mahdollista elää yhdessä maa­ilmassa,
eikä sota ole välttämätön
erilaisten yhteiskuntajärjestelmien
välillä. K a i k k i käiisat voivat elää yh­dessä
Yhdistyneitten Kansain perus­kirjan
mukaisesti.
Tämän kongressin eri jaostot an­toivat
taporttinsa Ja niissä vielä seik­kaperäisemmin
selvitettiin sitä työtä
mitä on tehtävä erilaisissa oloissa ole­vien
joukkojen keskuudessa. Kong­ressi
antoi suuren hucmion kulttuuri-j
a kasvatustyölle, kulttuuriin erikoises­t
i kuuluen näytelmäesitykset, laulu
Ja soitto sekä kirjallisuus. Taidemaa­lauksia,
veistoksia, filmejä Ja. kaikkia
n ä i t ä voidaan käyttää palvelemaan
rauhan asiaa. Siinä tarvitaan yhteis­t
ä työtä Ja johtoa.
Julistuksessa vedotaan joudutta­maan
rauhansopimuksen tekemistä
Saksan Ja Japanin kanssa, jonka jäl­keen
miehitysjoukot voidaan viedä
pois, kuitenkin varaamalla, että nat­sismi
j a militarismi ei pääse e n ä ä rau­han
uhkaksi.
Tämän kongressin jäsenet varmaan
tuntevat tyytyväisyyden iloa, e t t ä oli­vat
mukana muodostamassa Raiihaur
järjestöä Ja varmaan tuntevat saa­neensa
annoksen aseita levittäessään
rauhan ttmnusta kansan keskuuteen.
suus sunnuntaina
Port Wellerissä
st. Catharines, Ont, — Olettehan
varmaankin havainneet, e t t ä urheilu­liittomme
kiertävä puhuja Untamo
Mäkelä saapuu paikkakunnallemme
tJc. 15-pnä —: siis ensi suimimtaina.
Hänelle on J ä r j e s t e t ä ' p u h e t i l a i s u us
Port Welleriin, alkaen klo 3 Ip.
> Puheen aiheena tiilee tietääkseni
olemaan voimistelu- Ja urheiluharras­tukset
sekä tämän maan suomalaispe-ruisen
nuorison vetäminen mukaan
urheiluliikkeeseemme Ja osallistumaan
sexu-ojen toimintaan. Tämä puheti­laisuus
ei ole luormollisestikaan yksin,
omaan nuorta väkeä varten, josta
syystä tilaisuuteen ovat kalkki ter-vetulleet.
Mikäli käsitän asian oikein tant­taan
V . - j a u._ seuroissa niin miehiä
kuin naisiakin, niin nuoria, kuin van­hempiakin.
Työtä Ja toimintaa r i i t ­tää
kalklUe.
T ä s t ä puhetilaisuudesta on jo ilmoi­tettu
paikallisestikin äidlnpälyänä,
mutta siitä tilaisuudesta oli poissa
siksi paljon paikkakuntalaisia ja ym-päristölälslä,
e t t ä ön välttämätön t i e .
dottaa asiasta Vapauden palstoilla,
saattaaksemme sen kaikkien tietoon.
Muistakaapa siis saapua ensi sun-nimtaina,
t.k. 15 p n ä k lo 3 i p . Port
•VVelleriin,
Kaikki ovat tervetulleet!
Tässä' yhteydessä saattaa huvitoi-mikunta
suuren yleisön tietoon, e t tä
Port S e l l e r i s s ä pidetään tanssiaiset
lauantaina tJk. 21 pnä. Saapukaa s i l ­loinkin
suiu-ena joukkona viettämään
hauska ilta tanssin pyörteissä.
Puhetilaisuudessa j a tansseissa siis
tavataan! — U . H .
Kilpailukutsu Yrityk-sen
jäsenille
. T ä t e n kutsumme kaikkia Toron­ton
V . - j a u.-senra Yrityksen jäse­niä
osällistnmaan rata. j a k e n t t ä -
urheilan harjoitnskilpailuun Tar-molassia
t.k. 22 pnä.
Kopalla suoritetaan Tarmolan
avajaisjuhlan yhteydessä ja seu­raavat
lajit ovat ohjelmassa: K a i ­kissa
s a r j o i n 60 ni, juoksn, p i ­tuushyppy
j a kualantyöntö. Pik-kapojUle
on 60 m, juoksu j a p l -
tunshyppy. Lopuksi on yleisen
sarjan 800 m . jaoksa. — Urheilu­komitea.
He saivat tutustua toisiinsa. laajan
maan erilaisissa oloissa eläviin kans­saihmisiin
joita kaikkia elävöittää sa­ma
rauhan säilymisen ajatus Ja toi­minta
senlisrväksi. Matkallaan he sai­vat
nähdä vaihtelevan maamme kau­neuden
ja sen lucMönon rikkaudet, jot­ka
tekivät heistä edelleen parempia
paMootteJa, maamme luonnollisen
Korkokanta alenee
Suomessa
Helsinki. — <S-S) — Eduskunnan
pankkivaltuusmiehet ovat pitämäsi
sään kokouksessa päättäneet alen­taa
Suomen Pankin'soveltamia kor­koja
1% ensi tulevan heinäkuim 1 p ä i .
västä l i ^ e n . Suomen Pankin alin
diskonttokorko tulee näin ollen ole­maan
5.75%.
? E ^ A L Ä TDXXCSöi
Oikeistoiosdemien izsszi
Iisakki Penttala tunniistaa
sosdemien Pohjanmaaa
sä julkaisemassaan kirjcjt
demien olevan po.TareiiaT
neo kirjoituksessaan mm.
"Pagerholmin hamtU5,riKkeJ
Diiedjokraaut ja mtrat ^TJ]
vat kuulla kunniansa."
Vieläkö jollakin on epä«^
ovatko sosätmlt poriireitä''"
* *.
KAPIT.\ALI JA JYO
"Sanopa nyt kun olet
Uetoviisas, että mikä se oaäii
t a ^ a ja mikä työtä ja a^,
mistä niillä on toistensa iztsv
"No,- jos minä esimerkiksi
sinuUa kymppidollarin, niia"
sinulle kapitaaUa, mutta faau
y r i t än saada sitä kymppiä siajv]
kaisin. niin ss on jo tvöiä « .[
* • •
T O r a i N T A KERBAKSEQ
Prattin kaupungissa KaaiajsJ
tiossa oli\-at:poliijsik2nstaapeUQi
ter Rosenbaumin ja James < ^
nin hiukset harmaantua täsiäl
tain taistelussa autovarkaita ns
Poliisimlehille annettiin määrijJ
t ä ä varastettu auto Ja he on
kln löytämään san sekä saamja;
kaat, 10 j a 11-vuotiaat pojat i
Kun poikia aiottiin viedä poli
selle, huomattiin että poliisien a
varastettu. Sekin sentään Iöj>l
lopulta.
Nyt kävi niin, että toisen i
isä saapui polilsikamarille nout3
poikaansa, mutta hänet pid
Juopumuksesta. Poikaansa häae
sl saanutkaan, sillä tämä oli jsj
toisen piirin poliisiasemalle
maan toisesta autonvarkaudetil
* • •
MIEHEN JÄRKEILYÄ
"Kun nainen sanoo, että jobJ
on niin, niin se on niin huolii
siitä vaikka se ei olisikaan niin.
* • •
MAHTAVA SIGXALlSn
Kaksi neekerlsotilasta keskusltj^
t ä , kumman komppaniassa oli j
pi signaallnsoittaja. Toinen
"Kun meidän signalistimme
n i i n tuntuu aivan kuin Bostonisi
foniaorkesterl soittaisi Rosaiyj,']
"Mutta eihän teillä sitten i
mikään signalisti", sanoi toinen. 1
meidän Snöwball Joneksemme I
huulensa signaalitorvensa sualej
alkaa soittaa, niin minun bns
tava edessäni olevalle papulau
'So, SO, mansikat, pysykääpä ajäi
ne, sillä muutenhan te roisMttsi
pikerman lautaselta lattialle'!"
PALJAS PAA OLI AVUKSI
N.Useat miehet pahoittelevat sitiij
t ä heidän tukkansa lähtee ja ^
kovin iso "kasvojenpesuala". 1
arizonalainen Frank P. Attaw3j^
k i i t t ä ä kaljua päätään siitä, ettiij
puree leipäänsä terveillä hamp
nä päivänä.
Asia on niin, että Attaway;
junasta j a luonnollisesti pyörtyi'^
yön aika ja miekkonen putosi 1
erään tien tasokäytäyää. Sati
pian putoamisen jälkeen rautatial
ajamaan eräs nainen ja Attaq
paljas pää kuulsi auton valoja^
kla aivan'kuin peili, Nainen i
apua j a Attaway saatiin lääk
4,245 avioeroa Suome
HelsinkL — Tilastollisen päätt
ton antaman ennakkotiedon
tuomioistuimet myönsivät
vuonna 4,245 avioeroa, joista Be!
raastuvanoikeuden T)salle tuli
Avioerot ovat tuntuvasti vä
vuoden 1945 jälkeen, jolloin TiäiJ
ennätysmäärä, 5.605. Vuonna
oli 5,164 ja •^nionna 1947 •
eroa. Sotaa edeltäneinä vucänji
tä oli. vain kolmasosa nykyisestä J
rästä.
Vappu Suomessa sujui
rauhallisesti
Helsinki. — (S-S) — Vappu SUOT
messa ei ollut niin kaunis ja aurin­koinen
kuin ilmatieteellinen keskus­laitos
oli luvanifut, mutta se ei suu­resti
ttmtunut haittaavan juhlatun­nelmaa.
Sekä ylioppilaat että työväki
viettivät vappua perinteelliseen ta­paansa
j a muutoinkin juhlivat kevät­t
ä siman, tippaleipien, jäätelön, i l ­mapallojen
Ja alkoholinkin voimalla.
Yleensä sujui vappu kaikkialla rau-«
haUisesti ilman järjestyshäiriöltä. *
tettiin", "likvidoitiin" j a haudaliittt
Jcymnientft kertoja . . . -^-Tom,,
FÄIVÄN PAKINA
Sota on estettävä kun se on maiiiiollista
K u n New YorMn rauhankonferens­sia
valmisteltiin, niin taantumuspiirit
alkoivat huutaa "kommunistien veh­keilystä"
ja peloitella ihmisiä maa­laamalla
punapeikon. kuvia ihmisten
mieliin. Kun Parisin Bauhankonfe.^
1'enssi kokoontui niin sodan valmis­telijat
järjestivät samanlaisen propa­gandan
sitä vastaan.
Kcmmuntetit eivät kiellä s i t ä ettei­vätkö
he ole rauhanliikkeen takana.
Olihan New Yorkissa p i d e t j ^ Rau­hankonferenssissa
Ja Parisin Rau-hankongressissa
monta tunnettua
kommunistia. Maailmankuulu atomi-tieteen
timtija prof. Joliot-Curie oli
Rauhankongressin huomatuimpia Jär­jestäjiä
j a h ä n e t valittiin vakinaisen
r a u h a n k o m i t e a n puheenJohtaJaksL
Kommunisteille ei ole suinkaan hä­peäksi
se. e t t ä he ovat etunenässä
rauhan vakauttamisessa. Se vain
osoittaa sen tosiasian, että huudot
kommunistien väkivaltaopeista, ovat
tuidesta temmattuja. Marxilaisen f i ­losofian
mukaan väkivaltaan ovat
syyllisiä kapitalistisen järjestelmän
kurjat taloudelliset olot, orjatyö, o i ­keudettomuus,
imperialistieii alkamat
sodat, rotusorto jne. Amerikassa, k a ­pitalismin
kaikkein voimakkaimmassa
maassa, elää 13,000.000 neekeriä, joita
Hän on yksi Ranskan huomattavimpia
kommimlsteja. Ranskan nykyisin
parhaimmat runoilijat Elpuard ja
Louis Aragon, molemmat konmiunis-teja;
ösalUstuivat rnyöädn Rauhan­kongressin.
' N i i n mySsldn tunnetta
taidemaalari Picasso dli Parisin kon­gressin
znukana, l ^ l n o n myös Rans-
Iban k d m m n h ä t ^ p o b ^ ^ Jfiaen. k ä m -
sorretaan j a h e i l t ä puuttuu valkoiselle
rodulle kuuluvat oikeudet. K im
Amerikan huomattavin runoilija
Langston Hughes, jonka nimi tuzme-taan
kaikkialla sivistyneessä maail­massa
ja h ä n e n runojaan ihaillaan
loistavimplna m i t ä Amerikassa on v i i ­me
aikoina kirjoitettu, niiatkusti Ame­rikan
etelävaltioihin, niin h ä n joutui
matkustamaan •neekereille varustetus­sa
vaunun osastossa j a ostamaan t u ­pakkansa
neekereitä varten varuste-suutta.
Ei olisi Britannian kapitalistien
asiamiehilläkään syytä herjata toisia
maita vapauden puutteesta kun sen
omissa siirtomaissa alkuasukkaat elä­vät
suorastaan pakkotyössä ja vailla
ihmisoikeuksia.
Sotaa ja ^ortoa vastaan eivät ole
vain kommunistit. Siksi Pariisin Rau-hankongressl
ei ollut kommunistien
kongressi vaan kaikkien seUaisten i h ­misten
kokous. Jotka tuomitsevat so­dan
j a väkivallan. Meidän tulee muis­taa,
kongressissa oli saapuvilla eri
puolilla maailmaa asuvien 600 m i l ­joonan
ihmisen edustajat Edustajien
joukossa oli kuuliilsa amerikkalainen
neekerllaulaja Paul Robeson, italia­lainen
sosialistijohtaja Pietro Nenni,
tshekkcslovakialainen olympiavoittaja
Emil Zatopek- Suomesta olivat edus­tusta
reijästä. Vaikka näin, sorretaan
ihmisjä Amerikassa, n i i n snimkapita-l
i s ö e n lididistd I n ^ että Neinroato-tajina
nun. maaherra Väinö Meltti,
kirjailijat Olavi Paavolainen j a Matti
Kurjensaari. Neuvostoliitosta oli Mos­kovan
patriarkan Alexisin edustaja,
pikaluistelun naisten maailinanmesta-r
i M . Isakova, kahden kaatuneen Neu­vostoliiton
sankarin äiti L . Komodem-janskaja.
useita Neuvostoliiton sanka­reita
Ja ihmisiä kaikilta elämän eri
aloOta. Meidän canadalaisten edusta-
Janamme o l i t r i Endicott
ta on t ä r k e ä poliittinen kysynpj^
tosiasiassa rauhantahto on
poUlttLset esteet ja kansalliset
Viikon vaihteessa pidetty
Rauhankongressi osoitti myösBi
tosiasian, että rauhaa kanna'
Canadan laajat kansankerrokset-puvilla
o l i ccf-.Iäisiä, liberaaleja,
munisteja, protestantteja, ^ "
jne.
Rauhaa kannattaa suurin osa
kunnasta. Sotaa tahtovat
•p|aat ja rahamiespiirit, jotka
vät sodasta. Kun prof. Jolio^
piti avauspuheen Pariisin Ra
Kessissä, niin h ä n muistutti, eoi
dan aikana elähytti ihmisia *
jonka olivat herättäneet Atlantis
•listus sekä Jaltan ja PodstamiB'
mukset. Maailma odotU toiv<
misUn YK: n rakentavaa työtä,
ta oU katalia ja ahneiu ihmis»
sinkin liike- Ja f inanssielämässa.
horjumatta noudattivat
poUtiikkaa itsensä eduksi ot
huomioon, onko seurauksena;
Belgian Itfekikimlngatar.. Elisabeth
liq»si antaa kongresshi työlle tuken­sa,
Charlie Chaidin, Bernard Shaw,
Thomas Mann. E . B n s t e l n yjn. tun­netut
henUlSt i l m a i i^
3^ I
ei." Hän korosti erikoisen Ji ä t i '
meidän pitää palauttaa ihmis^
le luottamus.
Kansat, jotka ovat nähneet ^
kauhut, kuolemaa ja n ä t t^
halua uudsUeen tätä kiroieö
kaansa. On ilahduttavaa to<fc5^
r a u h a n t y ö ön viirneaikoina
nut j a ihmisten xnieliin on
tietoisuus siitä, että sota '
t ä ä silloin kun siihen on
suudeL Nyt s i i l i n on.
asiBld. — <S-!
erien vier
|Ja Berliiniini
i nyt sovittu.