1949-06-18-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
neri jinalatsisia K .n vuxneaikaiset topatrtinnat arat fanättiaedt l u j i i a hnomtot» fcaik- ^ i m a s s a eikä. viUiiteii Thdrsralloian, J^ik& mitfisBiuitaiset lape-sjannitelmat Kiina» nähden aäid^ «^MBhtooiien sennakscaa vlneei %-rarikon. YhdyKvalloissa raikntakset ilmenefit lälilnnä | B . •"^ * £niista artiickeleista piätdlen ovaft smiinU tyzmistTVtÄ amerilcka. miiiuristisissa pUreisBä synnyttätteet ^Oinan kamawnnrti«a loistb- 40tiuiUiiet saavutnksÄ. Bämmäst:[S jknee ajt»*»!»!!^. liUä vaaliat K l i - *^oisijathan tunnetaan e t i i p pm siiti^ett^^ ne taistelint pikeaimin j _ lahjuksien kuin klräärien amDa, New York He. [:. -.oukokuun 5-6 pn nu- .-^^-•.jire muuan majuri i;.i;::;-:&n sotilaallisia omi- : .lunnä bämmästeleväasä K -:a majuri HiU on pail-on :r..'.ai!m3ii£cdan aikana ... v:;;::..:.;:sten joukkojen kes_ T-Tes u ! : t : u • n i i n en lausunnoillaan ""..t,. -:;:-::intonsa eritoten sii-e;;^ lukeutuu K i i - l^,\,.,:::,:!i;L:jan poluttisun vas- -.•.um. Lainaamme ssxiraavassa 'luri H.ii:n kaksiosaisesta artikke-c - : ; t . i-'-'--"' P'Jhuvat puolestaan: :;t;.;a n:;>;ulmaa järkyttivät äs- -iiti uu;i.-----i. joiden mukaan Eng- '••'11 lui-.'.! = son voimakas risteilijä. havittaj. i l j a tykkivene ovat ol- " L-uike:a5sa taistelussa KUnan i n s i n a r m c o a n tj'kistön karissa -'leiicn va:;c-i!a. Useimmat meisti? ^n,a;ä,::yi-,at kuullessaan, että eng- •mh:sitn voiimkkaasta ja tarkasta •ji.oia huoiiniaita kevyet kiinalaiset «lUtiityi:;: murskasivat täydellisesti rEfcveuecn. vaurioittivat perusteelli-e; ii toi-fii hiivittiijiin tulenjohtojär- •-ixclmun ja pakoilivat raskaan ris- ::!:ian •L-jndonin" kahdenkynune-en ser.tin '.ykkeineen ja kaikkine a i s t f ! u va: usteineen vetäytymään aisteluita vakavia vaurioita saaneena 3.!hmi.-nukkaa kärsineenä. Vuosien ni:ttaan o n muodostunut Lsi.ys. e-.tii K i i n a n armeijat ovat Uikin partinpia k u i n aseiststut roska- •3ukr.t. pelattiiviimpiä siviiliväestölle alin loifiHren. J a nyt meitä järkäh-iytiiiii havainto, että voimakas britti, [iinen laivasto-osasto kärsi häviön — :;!lä ni:ks:kii;in muuksi eitä ei voida Qimiiiäii — kiinalaisten joukkojen tu-jotka oli aseistettu vain kevyillä kaitt»tykeill&. Jos tämä tapaus on osoituksena Kiinan Kansanarmeijan todellisesta arvosta ko^um^isuudessaan — eikä ole öitään syytä uskoa, että Londonia Ja AmetbysUä vastaan taistelleissa joukoissa olisi ollut ^it^sn erikoisia ominaisuuksia — on sotilaalliselle Johdollemme välttämätöntä Kaukoidän ja tosiasiassa koko maailman sotilaallisen tilanteen uudelleenarvioiminen. Juuri Burmassa amerikkalaisilla oli paras mahdollisuus huomioida Ja arvostella kimalaisia sotilaita, heidän t a i s t e l u ommaisuuksiaan. erikoisia luonteenpiirteitään ja elämänviisaut-taan. Burmassa kenraali StilweU pani peliin ammattisotilasmameessa kUnalaisten sotilaiden taistelukyvyn puolesta — ja voltti. Kuten Stilwell oli vakuuttanut, kimalaiset sotilaat osoittivatkin niille harvoille. joUla oU tilaisuus seurata tapahtumia tällä unohdetulla sotanäyttämöllä, että alt- i sissa taisteluihin (saUittuneet yeteraaiMiia hyökkäsivät bansai-handoin n U t i vas-taan. Juuri kiinaUlstrft siUpeis. r t k i - keus Ja veri avasivat S t i l v ^ i l l e Burman t i o i. MertEUykseUistä on edeneen.. e t ti kiina : i j i . i p p i i p i i i ! M M,flSml^ rauhan p o h i^ Kiij: Erkki Vala Katrt Talaa fcaolraiaiN taU tankoknnn tS pilvftaft maa nmriUJaa iMmäaHi Ja tdr^UHscsta ty«ti ci T M I viisi alainen divlstooaa, jgfca parhaiten' adtMa jiiJfniafcalfta csityaii. vaaa aiaoastaaa IdUu» ystftvfeaii tdtett-kunnostautui Bunnassa, el :>Buli^|nui oUut «mrrikkalairteti lunilattama. Sa menestyksestftin ce sai ytainofnaan kiittää kiinalaisen kpD^taJansa voimakasta Ja hyökkäävää Jditoa.: Vaikattaä ironUlta, cttfii myittiem-min Maritahgriirta mtnl' q^iiaiig Kai-shektn mainiot «visiö(nttt hank^ kivat Kiinan kanisanariqeUaUe sen koulutuksen Ja kokendBcsen. Jol^a on tehnyt sille mahdöUis^ lyödä Juuri chiang Kai-shektn omat yolmat. Burmassa kiinalaisten kanssa tais-teUeet saattoivat panna merkUle. että Uinalainen sotUas v(A kestää Ja jatkaa tehokasta taistelua olcrissa. Joita voimakkain Ja urluKkIUshxu>llcaaa vajl-komen mies ei voi sietää pitempiä aikoja. Burmassa 38. kiinalainen d i visioona osaUistui kiaskeytyksettä ak-tUvisesti Ja menestyksellisesti hyök-käystaisteluihin ^ kuukaud^ ajan, kun taas Merrillin s i ^ t Ja 'Wlngaien OMktataflttini. on «yyt& palaattaa mMeea crUtft «ieelliaia p l i ^ tt Uaea rtimirtiin Ja taaaadestaaa. >fi.vttää nimlltthi olerui alla, cU& Joi •mt. Jotta IMeBa toatovai Katri Valaa elämän Ja Uiitehijen itea. vaikoie-vat tiettadUtiia alkeattaa se legaiaMristm UrlaoMen ayatyadsea raamOi- Jaa aliaea yaaiirille, että tfimä vannasti ole oandul, kan atyUkeauaia pyri- 4 i * a a a t i w a a todrtlteaaipolUolw«n kova häaestä. Eräs tavallisimpia väärinkäsityksiä Kätzl Valan elämänvaiheiden kuvauk> s^ssa on se, ett^ hän sodan aikana mu-l u t O i s i ' t o e n n u t " Ruotsiin. TällM^en ajatus tulee esiin esimerkiksi Olavi Paavolaisen kirjassa "Synkkä yksinpuhelu" Ja niinikään Ny Tid-lehden eräässä kirjoituksessa. Tosiasiassa K a t r i Vala siirtyi sodan aikana Ruot-sim saadakseen hoitoa vaikeaan keuhkosairauteensa. Hänen lähtönsä P o h . Jaiilahden taakse ei siis ollut pakoa, vaan Johtui se sodan ailcana vallinr neista (Oosuhtelsta. K u n hänet tääUä Suomessa oli leimattu vasemmistolaiseksi Ja hänen miehensä oli vangittu, ei hänellä ollut mitään taloudeUisi» Tshindit-sotilaat sortuivat Jo 3—4'mahdollisuuksia hoitaa Itseään. Sen kuukauden kiiluttua aivan samanlai- vtiokiti hän otti vastaan Ruotsin K i r - keydessä ja urhoollisuudessa he olivat ylivoimaisia kalkkita verrattuina. Kaunopuheisen todistuksen siltä antoi .myöhemmin kenraali Tanaka, joka komensi 18. japanilaista divlsio-naa Malakan ja myöhemmm Burman sotaxetkillä. Tanaka, joka itse oli hyvin kykenevä sotilas ja joka oU" taistellut englantilaisia, kiinalaisia, amerikkalaisia, Intian gurkhoja Ja Intialaisia vastaan, arvioi epäröimättä kiinalaiset parhaimmiksi, kun englantilaiset tiedustelivat häneltä asiaa antautumisen jälkeen. Tanaka oli pannut merkille, etteivät hyvin harjoitetut kiinalaiset Joukot koskaan luopimeet asemlstaair,- -raHt ka hänen hurjimmat Ja kokenelininat Singaporen, Rangoonin ja Mandalayn ..i iu .1 n. TORONTON TARM0LA3SA, ' i . ' . Lauantai-iltana' k-^iz^pihä S e i t o s i a . I^ublehjii -osaston 'torvisoittokunta. Lava koristelu verivaloilla. Ilotulftustai kentällä: 1 J U H A N N U S K O K K O POUTiyrAAN, Joka antaa lisää Juhlatun-ntimaa. • • • ;, .Si.-iiitnpää.sy tansseihin 50c. Kentälle vapaa pääsy. Tulkaa nauttimaan JUHANNUSJUHLAN värikkäästä valaistuksesta ja entisen kotimaamme perinteestä, JUHANNUSKOKOSTA, joka vanhemmallekin Väelle Juhannusmuistot mieliin palauttaa. Vanhat j a nuoret, tulkaa viettämään juhannusjuhla-Iltaa Tar-molassa! •• . KULTTUURIJUHLA Sunnuntaina t.k. 26 p:nä Alkaen jo aamupäivällä Yrityksen .kenttäurheiluila. JUHLAOHJELMA alkaa klo 2 i.p. Juhlan avaus Ohjelman esittäjä '''"'»'oa , .Osaston soittokunta Johtaja R. Öhman P"he , , .Gust Sundqvist Voimi-stclua........... Yrityksen tytöt "wno. ..Thora Neil ja Aino Heikkinen ..Stewart Smith ^co-oiaulua ., Reino Taipalus Kuorolaulua Osaston sekakuoro Juhlan järjestää LPP:n Suomalainen Klubi. Tulkaa näkemään ja kuulemaan. Hyvä ja monipuoli-non ohjelma. Nauttikaa kesän suvisesta sunnuntaista. TERVETULOA JOUKOLLA! JUHLATOIMIKUNTA. Olosuhteissa, yiinalaisten i l miömäinen kestäin^ky ilmeni myös sahraaloissa. Joissa, he toipuivat haavoista.. Jotka olisivat tappaneet tai tehneet täydeksi IhvaUidiksi amerikkalaisen Ja englantilaisen sotilaan. Meidän olisi siis.oltava selvillä, k u ten kenraali 8tilwell oli jo t yuoitta sitten, että hyvin varustettuna. Johdettuna Ja koulutettuna kiinalainen sotUas on hirvittävä vihollinen. VU-meisten kolmen vuoden taistelujen t u . lokseiia KUnan kansanarmeijan käytettävissä näyttää bleyän nmsaasU varusteita, kokemusta Jä Johtajatai-toa. Se on myös osoittfinut Jangtsen varrella käydyssä taistelussa, että sillä on vielä runsaasti Jäljellä kiinalaisten peitebeeSistärTahotta,-Itaitoa j a sitkeyttä. 10^f • : Kiinalaisen sotilaan hyvät taistelu. omim^avilet;e|väft4f|gÖ[|n^f4c^^ vuosisatojen buraAu]&es(a' Ja^lcbette-' läkm enemmän h ä n e h ' ' ^ i ] ^ V ^ u - destaan. ,..\ .s - :' i. K i i n a n «Htymattötnlste mK^trvblxftd. reserveistä iJaiJrtlnalalBen sotilaani hyr vistä: taisteluominalstmkMsta* JobttiMi, o n ^ ilmeistäi «etiä;' btatisanarnifeijfin mahdoUista •• hyökJO^stia %aiikbiduaä olisi äärimmäisen vaikea' U»i'JUa.' I^ö-liitttfieeti Klinah tapaHtti9Men'kihieut. tamat :komplik&tI6t >v4>iviät ölla laajfäile ulottuvia. Niin§-b«<i«iskäis«Vsi Vaikutus Klinah' naapureihin. 'erikolSMti Ranskan Indo<Kfinaan. * ^aScS ktikaan ihmettelisi, vaikk4 "-«ySkkSy» <Anef-thystlä vastaan' olisi '«niämmSbieti^ taistelusiirto Hmig, Kongin Icohtdloa silmälläpitäen. Helsingin Vapaa Sana. Jailijalilton tarjouksen Ja saikin sitten asianmukaista hoitoa Söderbyn parantolassa. Kaikki puheet siitä, että Katri Vala Ruotsissa muka öUsl Joutunut erittäin kurjaan asemaan, ovat perättömiä. Päinvastota on sanottova, että Katrt Vala Juuri Ruotsissa sai sitä tukea. Joka häneltä evättiin kotimaassa. Aineellista puutetta «i K a t r i Valan tarvinnut Ruotsissa kärsiä. Mutta oli olemassa jotalcln muuta, Josta hän Amerikkalaisia sairaanhoitajattaria Higissä Helsinki. — (S-S> — Porin lentokentälle laskeutui kesäkuun 9 pnä lentokone, Jolca toi mukanaan SO amerikkalaista sairaanhoitajatarta. He ovat matkalla sairaanhoitajattarien maailmankongressiin Tulcholmiaan, mutta tutustuvat» sitä ennen Suomeen, sairaalaoloihimme. ,Ja- ammattisisa-riinsa. Heille'Samoin kuin laivalla saapuneille 14 «liraanboitajattarelie on järjestetty kiertomatkoja eri puolille Suomea. Vieraitten joukossa oa ainaUn Icalcsi Amerikan suomalaista nimittäin Helen BalUors. Jolca on Ico- Icärsi. Sota oli lyönyt pirstoiksi k (^ hlLnen elämänsä Ja hävittänyt hänen kotoisen ympäristönsä. Se oli samalUi paUB^iantit hänelle, miten heikolla pohjalla kaikki kulttuurityö meillä oli. Omaisten J ^ ystävien hädänalainen asema kalvoi alituisesti hänen miel< tään. Hänellä oli harvinaisen voimakas velvollisuudentunto. Loppuun (M|akl^.hätf 4j|itteU^0D|iteni voisi itdtU^tiinuffcärjä unbhti, että hän itse tarvitsi, apua. " ! ^ ö H . ' t e ö l& 1943 bltkäii öron Jäl-iäiii tapäslii sisai«ni Söderbyssä,: y i lätti hän minut selittämäUä, että hän aikoi: palata taitaisin Suomeen.' "At mas. (hänen miehensä) on Icirjoitta-nut, että hän luultavasti pääsee kraä kuossavankilaata. Minun täytyy; s t tU kustäa "Leppävaaraan patiemaan: Icöti kuntoon." kysyin häneltä, mitä lääkärit sanoivat' tällaisesta aiicomulises-ta. Ylilääkäri oli selittänyt, e t t i sairauden ' parantamiseksi pn tehtävä suuri leikkaus; "Mutta minä eh aio antaa leikellä itseäni vähitellen kap-ipaleUcsi, • mieluummin kuolen sitten karta kaikkiaan.'^ Tehi kaikkeni saa-daic^ mi hänet muuttamaan päätöstään. Mainitsin esimerkkejä siitä, miten leikkauksilla tosiaankin oltiin voir tu pelastaa vaikeasti sairas tuberkuloosipotilas. EpäUIn sitäkin, saiisiko hänen miehensä olla kotona, valicka hänet vankilasta vapautettaisimkln. "Kenet kerran keksitään, sitä aina vainotaan", sanom Suomen rauhan-y ^ v i e n ja vasemmistolaisten kohtaloita ajatellen. Vetosin hänen jär-keensä: "Sairas ei voi auttaa ketään, vaan tarvitsee itse apua." — Turhaa kalkki l Atos Wlrtanen, Joka pari päl-jUleen: "Minusta on niin kauheato matkiistaa pois Suomesta. K u n laivan kannelta katseUn etääntyvä» rannikkoa, teki oikein sydämelle kipeää, silla tunsin, etten enää koskaan tulisi Suo. mea näkemään." Kun kaksi viikkoa enpen hänen kuolemaansa kävin Sksjön paranto-lassa tapaamassa häntä, koetin rohkaista hänen mieltänsä kuvaUemalla. kuinka olosuhteet muuttuvat toisiksi Hitlerm kukistuessa j a sodan päättyessä. Vieläkin aJaUelen ihmetyksellä sitä selvänäköisyyttä, jota kuoleva runoilija tällöin osoiUL kaiken sen perustalla, mitä hän oli kokenut Ja nähnyt Suomessa, sanoi hän minulle: "Alä ole liian toivorikas muutokseen nähden. Muualla maailmassa voi k y l lä tapahtua suuria muutoksia, mutta Suomessa ne, Jotka pitävät valtaa, kääntävät hetkeksi takin tuulen mu kaan ja sitten palaa kaikki entiselleen." — Olen monesti ajatellut näitä sanoja, kun uudelleen olen ollut mukana rauhanliikkeessä taistelemassa kolmannen maaUmansolan uhkaa yad^' kolmannen maailmansodan uhkaa taan. • * Tahdon tähdentää sitä, että Katri Vala ei ole poUttinen runoilija siinä mielensä, että hän olisi runoudessaan ajanut Jonkin poliittisen fitvnnan ohjelmaa. Häntä voillaan saima poliitti-, .seksi runoilijaksi vain siinä mielessä että suljemme po)» tästä käsitteestä kaiken päivänpolitiilean Ja puhumme maailmankatsomuksesta Ja elämän-tunnosta. Katri'Valan'rimoUiJakuyäan on hänen elämänsä syiilckiJeh loppuvuosien vuoksi tullut tUskan. Ja pessimismit^ sävyä. KultfplF^Qi t>än oli elämänmyönteinen runollijia, joka r a kasti kaikkea kasvayaa: Iftpf^ rakentavaa työtä Ja rauhaa.. Tt^lle rakkaudelleen.: hän on antanut, voimakkaan ilmauksien runoudessaan. .Ifän kirjoitti myiiskin Tulenkantajat-iehdessä erinomaisia pakinoita.. j9lA9a<.hän pai KUlNiU VAtimK^M^ Oolf-virU on paljon kapeampi Jn ritutft1n>«k»ien •saafUtultilifta Ja pitää toisin Chicagosta, mutta työskentelee Worcesteri8sa j a Alina Lavi, Joka on Illinoislste. Ainakin nämä molemmat ovat Iki-ihastuneita Suomeen, Joka heille esittäytyyldn p»rhaassa lolstos. saan. vää ennen minua oli käynyt häntä tapaamassa, oli epäonnistunut yhtä täydellisesti kuin minäkin koettaessaan saada häntä luopumaan päätöksestään. K a t r i Vala matkusti Suomeen tou-kplmun 18 päivänä 1943 huoUmatta siltä, että hän ei ollut terve Ja että Suomessa olosuhteet olivat hänelle perin raskaat Tämä osoittaa, että runoilija oli syvästi kiintynyt kotimaahansa Ja sen kansaan. Kan hän seuraavana keväänä kuo-lentan merkit kasvoillaan palasi takaisin Ruotsllfc, sanoi hän vastaanotu-nopeammin ihrtaava kuin hiuttaan.' Buuria, lähes «SO Jalan korkolftia aaltoja aaltoilee vedenirinnan alapuolella suurissa valtameriMä. Ne kulkevat hltaaminln kutn pinnalla liikkuvat laineet. Pintalaineet kulkevat useasti nor peammin kuin n i i t i kuljettava tuuli, joka nutt tytatää eteenpäin. Maanalaista Olykenttil on Uydetty useilla seuduilla. Ne tulevat aikanaan hyödyksi OlJyteoUtsuudelle. Merivirtojen l^(kl|BUSten avuU^ määrätään myös ilmojen laatuja r t i ^ - taseudullla. "Meritutkimuksta tekevät (ysiolOQ. git, IcemistH. geologit Ja biologit Ja kaikilla heillä on Itlktinta- Ja tutki tnusalaa rajattomasti, sillä meri oin toistaiseksi ihmiskunnalle vain osi^. tain avattu aarreaitta. Atlanti on erikoisesti WQ0ds Hole, Valtameritutkimuslaltoksen tutkimusten kohde.. Tämä instituutti sijaitsee Massan mlUossa Ja täiuin laitoksen tutkijat löysivät äskettäin 9.000 Jalan syvyisen syvänteen Bermudan luona Atlännissa. Instituutin tutkimuslal-yastossa on kahdeksan alusta Ja se suorittaa tutkimuksiaan vvodet ympäri. L a Jollassa, Callfomlassa, sijaitse va Scrippsin Oceanogr^inen Instir tuutti suorittaa ttitklmtdEsiaiin Tyy^ nessä meressä: Sen retkikunta l i i - kehU E. 'W. Scrippa-nimiseUä aluk sella. Joka alkuaan oli erään l i l m i - taiteilijan huvipursi.. Sen laivastoon kuuluu kolme pienempää laivastolta ostettua alusta. Tämän tutkijakunnan tarkoituksena on etaiä IVynessi^ meressä olevat kor. keat vuprei^ulpnt sekä niitten väliset rotkot. Jotka voivat joskus olla mallienkin syvyisiä, l^puan noista merenalaisista kuiluista Montereyn li^- hellä, Califorhiaissa, on paljon suurempi kuin kuuluisa Coloradon Orand Canyon. K u n ihminen ei voi tunkeutua noin syviin vedenalaisiin kohtiin, (in keksitty monenlaisia nerokkaita koneita niistä selvyyttä ottamaan. Muuan häistä nerokkaista ii)strumehtels(a merkitsee syvyyteen laskettuna veden ,IämmÖn, sen sviolapltolsuuden ja palkan syvyyden. Se ilmoittaa myös heti vedenpini)Bl)« pljpvaan "toimlstpph^a'; syyyykstssä kulkevien virtojen suun- ,n*t: Ja vpiipan, TätA konetta ei yoi-da laskea kuin muutaman sadan Jal an syvyyteen. tfOM tarkkaa luetteloa, "Clearing-hqäaea" oipien tutkimustensa lisäkö Merenalaiset maat tarjoavat mää-rkljnlttöxnisti tutklmustUaa melkein kalkille eri tieteen aloille Ja kun noitten vedenalaisten ajnryyksien i h meet on tuotu maanpinnalle j a tutkittu, voivat ne kertoa paljon tarinoL ta ihmlskimnane j a mikä vielä tJ|Ur-keämiAl, tarjota paljon hyödykkeitä, Joita meri tOjUtalsekai kfttkee salaperäiseen syleilyynsä. M(}Ua toivokaamme, että merten pohjissa olevat aarteet tulisivat maailman kansoille klytettävttksi rauhae. eikä sotaa varten. Mutta mahdollista <m, että tulevaisuuden sota käydäänkin merenpoti-jaasa. ' • Nuorukainen kuoli, putosi 40 jalUcaa Tlmmlni^ — Robert Lei«h, 18-vuo tias timminsilälnen nuorukainen menetti henkensä. torstaina, kun h&n putosi palörappusilta 40 Jalkaa. Hän työskenteli eräässä täkäläisessä teat terissä Ja oli puhdi6tama.Va palorap pusten lavaa onnettomuuden tapahtuessa. I. TQItMONEN MdvlaATe» Piik«UaMMlt Sodbury Footvrm Vaaliin aa^iiplsiiMm . K. LATVAXA t l U r e h MimgUmm Kaivosmies kuoli drinettoiiiuud<H»a KliMaa4 fake. -r Valentine BeUon-niminen 40-vuQtias•kaivosmies kuoli torstaina Tobumin kaivoltsessa 500 Jalan tasanteella, Joutuessaan kivi-vyörymän alle. jastt iluonnohttomuuksia onnpäriitönsä ajattalittavassa, vetosi kflnflatatmou-'hostataan t^s. •Mansen-puUolssa jrtn temme rauhanomaiseen j a elämän myönteiseen sIsältöDn j a tällä tavoto koetti ohjata k u l t i u u r i K e s k U s t o i u ^^ siltä ummehtuneesta Ilmapiiristä, j o hon se neuvostovastaisen pi«paganid|an vuoksi oli SOTttinut. ' • ' ' k u n ajattelen sisareni elämää, näin edessäni tinkimättömän Ja rbhidian ihmisen, Joka mfStuummin lUppui Ital-kista elämän mukavmikiista'Ja uhina- Bi kuolemaa kuin luopui siitä, mitä piti oikeana. kaavailee hallituskokoomusta HtplsInU, ipulcok. 22, — Kuten muistetaan alpitettiin viimekesäistä hallitusvaihdosta edeltävä kampanja ensin länsimaisessa iehdlBtössä. Josta se väf hitellen ulttatitui myös-Suomceti. Sama näyttilä, toistiivaPi ^)^kln. l^ptsalaln?^ ; i)fltelleltt| ;Pflgppd4cii I^irjoittaa tit. ,10 jpäivän, nproero^aan 6^uproei> hal^tj^kys^^nylfsesj^l: j• . vPagerhQlmln sQNlalldemokraat inen hallitus iJ&tuui.iMrvanilliaten p ia luel-den armolla. Se pa w^hemmlMtil^lllft itutfiivaikka ten taltatut iQUklU edivikun-r Syvänmeren aiiuksissa olevaa vett^'^na«w, vahva puolueryl^mttM V^öpor-taana puoliksi kensandemokroaUises- TUHANNEN DOLUBIN UNSSIT ClMTOH-HAälMJi 2605 East Pender St.,j PERJANTAINA HEINÄKUUN 1 PsNÄ KLO 9.1 Suomalals-Canadalaisen Amatöörf-urheUulUtpn toimesta lähetetään t l n - tamo Mäkelä Järjestämlsmatkalle eri puolille Canadaa. Matkan alkupuolella hän vierailee seuraavilla p^Ikka- Inmnilla: Kesäkuun 24 pnä . . . . . . . . . . . . ROTketon, Man. 25 pnä Meadov Pprtaffe 28 pnä Plnland. Ont. 30 pnä Port Arthur Heinäkuun 3 pnä Sudbury, Ont. 4 pnä Whlteflah 5 pnä ., Beaver Lake 6 pnä Sault Ste. Marie 10 pnä Toronto Järjestäjän lähettämUien eri paikkakunnille tehdään siinä Carkoltuk-aessa, että saataisiin sutironmat nuorisojoukot liittomme toiminnan piir i i n . Siellä missä Jo on olemassa seuroja toivotaan voitavan yoiaaUMtM niiden toimintaa Ja missä vain suink i n ön mahdollisuuksia, perustetaan uusia seuroja. Keholtamme kaikkia urheU^Uik-fceeseen kiinnoettineita huötäitittiaän kdkoushuoneisu^ta Ja paikamsesta ilmoittamisesta. Olemme vakiiuttu-neita, että toimintamme t&r1(ieys o i valletaan Ja ettA afeian o n n i s t u ma autetaan. SCAUL:n LUtti»t«iaittam<a^ OVILIPUT 75c. • * • • , lllaisuiide^ jaetaan arvokkaita lahjavoit-toja ja julistetaan kuka tyttäristämme on se 'RAppAUSKUNINGATAR" KAIKKI TERVETULLEITA! Yksi poliisin murhaajista hirtetty MotttfcaL — Douglas Perreault, Joka tuomiUiin poliism murhasta hirtet-öiväksl. on käyttänyt hyväkseen kaik-l a in fiinniffif» tapauksessa suomat ^f^Biudet j a binen tumnionsa piti pantaman täytäntöön perjantaita i r s taan yöllä heti keUo 12 Jälkeen. Perreault kuului siihen kuuluisaan rikoIlisJoakko<m, Joka murhasi kaksi montrealilaista p ö l l i t erään pankki-iTftväyksen ybteydeasi. Joukkoon icttnlui kolme miesta. Jotka kaikki on tuomittu hirtettäväksi. Perreaultia kuuhusteltim vielä muutama tunti ennen hirttotuomion tAy-tAntöOnjnnoa, nalle, Ja vesi tiitkitaan, jotta saatiii, elin selville niinä olevien aineiiten raiidan; dxygeenin sekä muitten k^- miaUIsteh jaittesten laatu Ja inään, Nämä pullot ovat tuubintapatsU^ l ai toksia. Joihin. vesi virtaa laivan 1|^ boratoriodiä määrättynä hetkenä, jf sitten kiskotaan se ylös laivan kap tielle. Putket oviait luonnollisesti lak-kettu veteen teräsköysien avuiia. Myös käytetään erikoisesti valmis tettuja UUäpdmittareitft vedenalaisen sj^vyyslämmön tutkimiseksi. Meren syvyyksien eläviä nostetaan sllkklsUlä nuotilla. Nuotat ovat hyvin tukevia; ne avautuvat Ja sulkeutuvat määrätyssä syvyydessä. Saalis noste-taan nopeasti lalyan kannelle Ja sen sisältö kasvit, kalat, äyriäiset y^a, annetaan ett osastojen tutkittavaksi. Valtameren pohjastakin otetaan maastonlfytteita hyvin nerokkaalla ta. valla. Merenpohjaan lasketaan kaksi-leukalnen'rautaklta, joka avautuu i t sestään' Ja sulkeutuu otettuaan vatsansa täyteen vedenalaista maata varaa. Kannelle nostettuna, purkaa "kitä" saaliinsa määrättyyn paikkaan, tutkijain heti rientäessä siitä ottamaan aarteitaan. Myöskin haravlen tapaisilla lait-teillä pöyhitään meren pohjakefroksla Ja saalis tuodaan pinnall».. Kun tie-demiehet mikroskoopeillaan tutkivat pienimmätkin muta-, kivisoran sekä ylöstulleet pikkueläimet, voivat he määritallä onko paikalla syvä tai ma tala paikka. Vedenalaisia eläimiä on voitu valo kuvata eräänlaisilla velPkuvauskoneil-la. Oikeastaan laitos pn hyvin yksin kertainen.. Kone on aijoitetta vedeU' pitävään Ja hyvin tukevaan laitokseen p^csuine lasi-ikkunoineen j a ko. neen sisäpuolella on sähköleiskahdus-lamppu. Joka määrättynä heUcenä va-läisee otettavan kuvan.. Merenpohjissa on siten valdcuyattu vesi-hämä-häkkejä, vesitäbiiä sekä kaikenlaisia kaloja Ja vesilislcoja luonnolUsimmas, sa olossaan. Merivirtoja voidaan tutkia erittäin onikavasti iis. Loratikonellla, Joita käytettiin «ota-alkana. Oijysuonla etaivät tiedemiehet käyttävät merenpohjan öljyä etsiessään samanbitta temppua kiflb maanpin-nailakinl. Be räjäyttävät merenpohjaan tthetetylllk ponunelllaan kaksi fljnmtirta ja niiden pamausten kaijuil ^ l i a ^ jia pamausten aiheuttaman äänen kanneUe saapuman väUaJasta vtAvl he laskea — meiew»hjassa Mevan auan lujuuden. SamaUa määritellään tarlusti kuinka syvällä t u t. klUu kohta oa merenpinnan alla. Valtameret käsittävttt TO proa. koko maapallon pinta-alasta Ja siksi on n i l t t o i taUcimfnen tarpeellista niin r a o l iM Indii f o t a ^ Tart«n-iOK^ vyaltt^n IiMva«t«o valtameri-ttttkimuksmerikoisosaeto onkin ottanut 4arfca( äedot kalkisU valtame- KOKEILKAA 2-WAY Hyvää yksin tai teuras)b» : THE ' •.; / SUPERIOR BEVERAGIS PUHELIN 4-4919 « 305 Albinsoa S|. '8ad6itrf k -m BoonelM—Maekeri-- - - Klm Ja thtfimailai. kidrt, Poheifa T-nit «n Bim Bi^ B«ai ^ »ttäkmtim^ Suomalainen tyttö palvehikMM*; DR. L. HOOEY iMAKJuu JA Kotvmcu Paii. f-TlSS Setiin » « I » m nm 81. B . SUDBURY CUNC DB, R M. 7 ta h«UittiksMt« AHWM9tU9mnMh lus kMit^nlfjn: p^joifeplUneAV fömrjHi^ ten Ja spiiialidemokraattlen muödps-^ tama yhteishallitus olisi sillain. Juhr. dannut vaiiccuksia". Lehti iatkaai "Puoli vuotta sitten pidettiin y$itU8ä| blkeistoaineksista Sdonfien^ liBllit6tf^ sessa mahdottomana." < fiyt maan: voiniakas oikeistopuo|tie hallituksen vaihdosta tietoisena »iiiä. että jos kokoomushallitus voidaan muodostaa, sas oikeistopuolue siinä huomattavan edustuksen. Kysymyksellä on myös ulkopoliittinen sisältönsä, mutta siitä el ole vielä keiikusteltu." Suomalaisen porvariston .kaavailut on aina parhaiten tiedetty lännessä, eritoten Ruotaissa, ellei asia olisi niin, että kaavailut lähtevätkin sieltä. — DLP, ^glannin kielen käyttäjiä 270 milj. Wa«blnffton. — Englannin kieltä puhuvia ihmisiä on enemmän kuin 270,000,000, Joista enemmän kuin puolet on amerikkalaisia. Saman katsauicsen yhteydessä i l moitettiin, että Englannin kielessä on CITY TAX V I C T O R KAHll I VapaudM viettmfL Nopea ja rehellinen noin 700,000 sanaa. 4,000 .majavannahkaa Port Arthur. — Bilstaviranomaiset ovat täällä sinetöineet kaikkiaan 3,997 majavannahJcaa toukok. 15 pnä päät-j iyxieen pyyntlitauden saaliista. Edelll' Iseen pyyntikauteen verrattuna tapettiin äskeisen pyyntikauden aikana lj(nl majavaa enemmän kuin vuosi takaperin. Sudburytt fuurin ja stfosiiui» taxUHke Nopea palvelua radion aralla omlst. Bill i;'oIcck ja EarllfeiUitr — EgyptUälsten uskotaan käytta-neen kuparia Jo v. 3500 e. K r . CHECKBR CÄB \ SUOMALAISET AJ09IT 3-3644; SudbfunrR icUiiikui viMiMsi J. HALONEN, N.D., DXJ. LUONNONLÄÄKÄRI 189 Pine Street^ jSudbury, OntariOna SÄHKÖLANGOrrUSTARPEITA ja sähkölaitteita •k io» langoitatte taloanne tlehistellma meiUä tandttavfsta tarpeicUL ^ BSetllS on varastossa sisä- Ja ulkolangoitustatpelU, katka vannunslaitdaatikoita, hellakaapelia, aäbkölaittdt^^ ptto^KKi CITY ELECTRIC SEItyiCeS S8S Bfabei Ave. Pnk f-MM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 18, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-06-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490618 |
Description
Title | 1949-06-18-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
neri
jinalatsisia
K .n vuxneaikaiset topatrtinnat arat fanättiaedt l u j i i a hnomtot» fcaik-
^ i m a s s a eikä. viUiiteii Thdrsralloian, J^ik& mitfisBiuitaiset lape-sjannitelmat
Kiina» nähden aäid^ «^MBhtooiien sennakscaa
vlneei %-rarikon. YhdyKvalloissa raikntakset ilmenefit lälilnnä | B .
•"^ * £niista artiickeleista piätdlen ovaft smiinU tyzmistTVtÄ amerilcka.
miiiuristisissa pUreisBä synnyttätteet ^Oinan kamawnnrti«a loistb-
40tiuiUiiet saavutnksÄ. Bämmäst:[S jknee ajt»*»!»!!^. liUä vaaliat K l i -
*^oisijathan tunnetaan e t i i p pm siiti^ett^^ ne taistelint pikeaimin
j _ lahjuksien kuin klräärien amDa,
New York He.
[:. -.oukokuun 5-6 pn nu-
.-^^-•.jire muuan majuri
i;.i;::;-:&n sotilaallisia omi-
: .lunnä bämmästeleväasä
K -:a majuri HiU on pail-on
:r..'.ai!m3ii£cdan aikana
... v:;;::..:.;:sten joukkojen kes_
T-Tes u ! : t : u • n i i n en lausunnoillaan
""..t,. -:;:-::intonsa eritoten sii-e;;^
lukeutuu K i i -
l^,\,.,:::,:!i;L:jan poluttisun vas-
-.•.um. Lainaamme ssxiraavassa
'luri H.ii:n kaksiosaisesta artikke-c
- : ; t . i-'-'--"' P'Jhuvat puolestaan:
:;t;.;a n:;>;ulmaa järkyttivät äs-
-iiti uu;i.-----i. joiden mukaan Eng-
'••'11 lui-.'.! = son voimakas risteilijä.
havittaj. i l j a tykkivene ovat ol-
" L-uike:a5sa taistelussa KUnan
i n s i n a r m c o a n tj'kistön karissa
-'leiicn va:;c-i!a. Useimmat meisti?
^n,a;ä,::yi-,at kuullessaan, että eng-
•mh:sitn voiimkkaasta ja tarkasta
•ji.oia huoiiniaita kevyet kiinalaiset
«lUtiityi:;: murskasivat täydellisesti
rEfcveuecn. vaurioittivat perusteelli-e;
ii toi-fii hiivittiijiin tulenjohtojär-
•-ixclmun ja pakoilivat raskaan ris-
::!:ian •L-jndonin" kahdenkynune-en
ser.tin '.ykkeineen ja kaikkine
a i s t f ! u va: usteineen vetäytymään
aisteluita vakavia vaurioita saaneena
3.!hmi.-nukkaa kärsineenä.
Vuosien ni:ttaan o n muodostunut
Lsi.ys. e-.tii K i i n a n armeijat ovat
Uikin partinpia k u i n aseiststut roska-
•3ukr.t. pelattiiviimpiä siviiliväestölle
alin loifiHren. J a nyt meitä järkäh-iytiiiii
havainto, että voimakas britti,
[iinen laivasto-osasto kärsi häviön —
:;!lä ni:ks:kii;in muuksi eitä ei voida
Qimiiiäii — kiinalaisten joukkojen tu-jotka
oli aseistettu vain kevyillä
kaitt»tykeill&.
Jos tämä tapaus on osoituksena
Kiinan Kansanarmeijan todellisesta
arvosta ko^um^isuudessaan — eikä ole
öitään syytä uskoa, että Londonia Ja
AmetbysUä vastaan taistelleissa joukoissa
olisi ollut ^it^sn erikoisia ominaisuuksia
— on sotilaalliselle Johdollemme
välttämätöntä Kaukoidän
ja tosiasiassa koko maailman sotilaallisen
tilanteen uudelleenarvioiminen.
Juuri Burmassa amerikkalaisilla oli
paras mahdollisuus huomioida Ja arvostella
kimalaisia sotilaita, heidän
t a i s t e l u ommaisuuksiaan. erikoisia
luonteenpiirteitään ja elämänviisaut-taan.
Burmassa kenraali StilweU pani
peliin ammattisotilasmameessa
kUnalaisten sotilaiden taistelukyvyn
puolesta — ja voltti. Kuten Stilwell
oli vakuuttanut, kimalaiset sotilaat
osoittivatkin niille harvoille. joUla oU
tilaisuus seurata tapahtumia tällä
unohdetulla sotanäyttämöllä, että alt- i sissa
taisteluihin (saUittuneet yeteraaiMiia
hyökkäsivät bansai-handoin n U t i vas-taan.
Juuri kiinaUlstrft siUpeis. r t k i -
keus Ja veri avasivat S t i l v ^ i l l e Burman
t i o i.
MertEUykseUistä on edeneen.. e t ti
kiina
: i j i . i p p i i p i i i !
M M,flSml^ rauhan p o h i^
Kiij: Erkki Vala
Katrt Talaa fcaolraiaiN taU tankoknnn tS pilvftaft
maa nmriUJaa iMmäaHi Ja tdr^UHscsta ty«ti ci T M I
viisi
alainen divlstooaa, jgfca parhaiten' adtMa jiiJfniafcalfta csityaii. vaaa aiaoastaaa IdUu» ystftvfeaii tdtett-kunnostautui
Bunnassa, el :>Buli^|nui
oUut «mrrikkalairteti lunilattama. Sa
menestyksestftin ce sai ytainofnaan
kiittää kiinalaisen kpD^taJansa voimakasta
Ja hyökkäävää Jditoa.:
Vaikattaä ironUlta, cttfii myittiem-min
Maritahgriirta mtnl' q^iiaiig
Kai-shektn mainiot «visiö(nttt hank^
kivat Kiinan kanisanariqeUaUe sen
koulutuksen Ja kokendBcsen. Jol^a on
tehnyt sille mahdöUis^ lyödä Juuri
chiang Kai-shektn omat yolmat.
Burmassa kiinalaisten kanssa tais-teUeet
saattoivat panna merkUle. että
Uinalainen sotUas v(A kestää Ja jatkaa
tehokasta taistelua olcrissa. Joita
voimakkain Ja urluKkIUshxu>llcaaa vajl-komen
mies ei voi sietää pitempiä
aikoja. Burmassa 38. kiinalainen d i visioona
osaUistui kiaskeytyksettä ak-tUvisesti
Ja menestyksellisesti hyök-käystaisteluihin
^ kuukaud^ ajan,
kun taas Merrillin s i ^ t Ja 'Wlngaien
OMktataflttini. on «yyt& palaattaa mMeea crUtft «ieelliaia p l i ^ tt
Uaea rtimirtiin Ja taaaadestaaa. >fi.vttää nimlltthi olerui alla, cU& Joi
•mt. Jotta IMeBa toatovai Katri Valaa elämän Ja Uiitehijen itea. vaikoie-vat
tiettadUtiia alkeattaa se legaiaMristm UrlaoMen ayatyadsea raamOi-
Jaa aliaea yaaiirille, että tfimä vannasti ole oandul, kan atyUkeauaia pyri-
4 i * a a a t i w a a todrtlteaaipolUolw«n kova häaestä.
Eräs tavallisimpia väärinkäsityksiä
Kätzl Valan elämänvaiheiden kuvauk>
s^ssa on se, ett^ hän sodan aikana mu-l
u t O i s i ' t o e n n u t " Ruotsiin. TällM^en
ajatus tulee esiin esimerkiksi Olavi
Paavolaisen kirjassa "Synkkä yksinpuhelu"
Ja niinikään Ny Tid-lehden
eräässä kirjoituksessa. Tosiasiassa
K a t r i Vala siirtyi sodan aikana Ruot-sim
saadakseen hoitoa vaikeaan keuhkosairauteensa.
Hänen lähtönsä P o h .
Jaiilahden taakse ei siis ollut pakoa,
vaan Johtui se sodan ailcana vallinr
neista (Oosuhtelsta. K u n hänet tääUä
Suomessa oli leimattu vasemmistolaiseksi
Ja hänen miehensä oli vangittu,
ei hänellä ollut mitään taloudeUisi»
Tshindit-sotilaat sortuivat Jo 3—4'mahdollisuuksia hoitaa Itseään. Sen
kuukauden kiiluttua aivan samanlai- vtiokiti hän otti vastaan Ruotsin K i r -
keydessä ja urhoollisuudessa he olivat
ylivoimaisia kalkkita verrattuina.
Kaunopuheisen todistuksen siltä
antoi .myöhemmin kenraali Tanaka,
joka komensi 18. japanilaista divlsio-naa
Malakan ja myöhemmm Burman
sotaxetkillä.
Tanaka, joka itse oli hyvin kykenevä
sotilas ja joka oU" taistellut englantilaisia,
kiinalaisia, amerikkalaisia,
Intian gurkhoja Ja Intialaisia vastaan,
arvioi epäröimättä kiinalaiset parhaimmiksi,
kun englantilaiset tiedustelivat
häneltä asiaa antautumisen
jälkeen.
Tanaka oli pannut merkille, etteivät
hyvin harjoitetut kiinalaiset Joukot
koskaan luopimeet asemlstaair,- -raHt
ka hänen hurjimmat Ja kokenelininat
Singaporen, Rangoonin ja Mandalayn
..i iu
.1 n.
TORONTON TARM0LA3SA,
' i . ' .
Lauantai-iltana' k-^iz^pihä
S e i t o s i a . I^ublehjii -osaston 'torvisoittokunta.
Lava koristelu verivaloilla. Ilotulftustai kentällä:
1 J U H A N N U S K O K K O POUTiyrAAN, Joka antaa lisää Juhlatun-ntimaa.
• • • ;,
.Si.-iiitnpää.sy tansseihin 50c. Kentälle vapaa pääsy.
Tulkaa nauttimaan JUHANNUSJUHLAN värikkäästä valaistuksesta
ja entisen kotimaamme perinteestä, JUHANNUSKOKOSTA,
joka vanhemmallekin Väelle Juhannusmuistot mieliin palauttaa.
Vanhat j a nuoret, tulkaa viettämään juhannusjuhla-Iltaa Tar-molassa!
•• .
KULTTUURIJUHLA
Sunnuntaina t.k. 26 p:nä
Alkaen jo aamupäivällä Yrityksen .kenttäurheiluila.
JUHLAOHJELMA alkaa klo 2 i.p.
Juhlan avaus Ohjelman esittäjä
'''"'»'oa , .Osaston soittokunta
Johtaja R. Öhman
P"he , , .Gust Sundqvist
Voimi-stclua........... Yrityksen tytöt
"wno. ..Thora Neil ja Aino Heikkinen
..Stewart Smith
^co-oiaulua ., Reino Taipalus
Kuorolaulua Osaston sekakuoro
Juhlan järjestää LPP:n Suomalainen Klubi.
Tulkaa näkemään ja kuulemaan. Hyvä ja monipuoli-non
ohjelma. Nauttikaa kesän suvisesta sunnuntaista.
TERVETULOA JOUKOLLA! JUHLATOIMIKUNTA.
Olosuhteissa, yiinalaisten i l miömäinen
kestäin^ky ilmeni myös
sahraaloissa. Joissa, he toipuivat haavoista..
Jotka olisivat tappaneet tai
tehneet täydeksi IhvaUidiksi amerikkalaisen
Ja englantilaisen sotilaan.
Meidän olisi siis.oltava selvillä, k u ten
kenraali 8tilwell oli jo t yuoitta
sitten, että hyvin varustettuna. Johdettuna
Ja koulutettuna kiinalainen
sotUas on hirvittävä vihollinen. VU-meisten
kolmen vuoden taistelujen t u .
lokseiia KUnan kansanarmeijan käytettävissä
näyttää bleyän nmsaasU
varusteita, kokemusta Jä Johtajatai-toa.
Se on myös osoittfinut Jangtsen
varrella käydyssä taistelussa, että sillä
on vielä runsaasti Jäljellä kiinalaisten
peitebeeSistärTahotta,-Itaitoa j a sitkeyttä.
10^f • :
Kiinalaisen sotilaan hyvät taistelu.
omim^avilet;e|väft4f|gÖ[|n^f4c^^
vuosisatojen buraAu]&es(a' Ja^lcbette-'
läkm enemmän h ä n e h ' ' ^ i ] ^ V ^ u -
destaan. ,..\ .s - :' i.
K i i n a n «Htymattötnlste mK^trvblxftd.
reserveistä iJaiJrtlnalalBen sotilaani hyr
vistä: taisteluominalstmkMsta* JobttiMi,
o n ^ ilmeistäi «etiä;' btatisanarnifeijfin
mahdoUista •• hyökJO^stia %aiikbiduaä
olisi äärimmäisen vaikea' U»i'JUa.' I^ö-liitttfieeti
Klinah tapaHtti9Men'kihieut.
tamat :komplik&tI6t >v4>iviät ölla laajfäile
ulottuvia. Niin§-b« — Porin lentokentälle
laskeutui kesäkuun 9 pnä
lentokone, Jolca toi mukanaan SO amerikkalaista
sairaanhoitajatarta. He
ovat matkalla sairaanhoitajattarien
maailmankongressiin Tulcholmiaan,
mutta tutustuvat» sitä ennen Suomeen,
sairaalaoloihimme. ,Ja- ammattisisa-riinsa.
Heille'Samoin kuin laivalla
saapuneille 14 «liraanboitajattarelie
on järjestetty kiertomatkoja eri puolille
Suomea. Vieraitten joukossa oa
ainaUn Icalcsi Amerikan suomalaista
nimittäin Helen BalUors. Jolca on Ico-
Icärsi. Sota oli lyönyt pirstoiksi k (^
hlLnen elämänsä Ja hävittänyt hänen
kotoisen ympäristönsä. Se oli samalUi
paUB^iantit hänelle, miten heikolla
pohjalla kaikki kulttuurityö meillä oli.
Omaisten J ^ ystävien hädänalainen
asema kalvoi alituisesti hänen miel<
tään. Hänellä oli harvinaisen voimakas
velvollisuudentunto. Loppuun
(M|akl^.hätf 4j|itteU^0D|iteni voisi
itdtU^tiinuffcärjä unbhti, että hän itse
tarvitsi, apua.
" ! ^ ö H . ' t e ö l& 1943 bltkäii öron Jäl-iäiii
tapäslii sisai«ni Söderbyssä,: y i
lätti hän minut selittämäUä, että hän
aikoi: palata taitaisin Suomeen.' "At
mas. (hänen miehensä) on Icirjoitta-nut,
että hän luultavasti pääsee kraä
kuossavankilaata. Minun täytyy; s t tU
kustäa "Leppävaaraan patiemaan: Icöti
kuntoon." kysyin häneltä, mitä lääkärit
sanoivat' tällaisesta aiicomulises-ta.
Ylilääkäri oli selittänyt, e t t i sairauden
' parantamiseksi pn tehtävä
suuri leikkaus; "Mutta minä eh aio
antaa leikellä itseäni vähitellen kap-ipaleUcsi,
• mieluummin kuolen sitten
karta kaikkiaan.'^ Tehi kaikkeni saa-daic^
mi hänet muuttamaan päätöstään.
Mainitsin esimerkkejä siitä, miten
leikkauksilla tosiaankin oltiin voir
tu pelastaa vaikeasti sairas tuberkuloosipotilas.
EpäUIn sitäkin, saiisiko
hänen miehensä olla kotona, valicka
hänet vankilasta vapautettaisimkln.
"Kenet kerran keksitään, sitä aina
vainotaan", sanom Suomen rauhan-y
^ v i e n ja vasemmistolaisten kohtaloita
ajatellen. Vetosin hänen jär-keensä:
"Sairas ei voi auttaa ketään,
vaan tarvitsee itse apua." — Turhaa
kalkki l Atos Wlrtanen, Joka pari päl-jUleen:
"Minusta on niin kauheato
matkiistaa pois Suomesta. K u n laivan
kannelta katseUn etääntyvä» rannikkoa,
teki oikein sydämelle kipeää, silla
tunsin, etten enää koskaan tulisi Suo.
mea näkemään."
Kun kaksi viikkoa enpen hänen
kuolemaansa kävin Sksjön paranto-lassa
tapaamassa häntä, koetin rohkaista
hänen mieltänsä kuvaUemalla.
kuinka olosuhteet muuttuvat toisiksi
Hitlerm kukistuessa j a sodan päättyessä.
Vieläkin aJaUelen ihmetyksellä
sitä selvänäköisyyttä, jota kuoleva
runoilija tällöin osoiUL kaiken sen
perustalla, mitä hän oli kokenut Ja
nähnyt Suomessa, sanoi hän minulle:
"Alä ole liian toivorikas muutokseen
nähden. Muualla maailmassa voi k y l lä
tapahtua suuria muutoksia, mutta
Suomessa ne, Jotka pitävät valtaa,
kääntävät hetkeksi takin tuulen mu
kaan ja sitten palaa kaikki entiselleen."
— Olen monesti ajatellut näitä
sanoja, kun uudelleen olen ollut mukana
rauhanliikkeessä taistelemassa
kolmannen maaUmansolan uhkaa yad^'
kolmannen maailmansodan uhkaa
taan. • *
Tahdon tähdentää sitä, että Katri
Vala ei ole poUttinen runoilija siinä
mielensä, että hän olisi runoudessaan
ajanut Jonkin poliittisen fitvnnan ohjelmaa.
Häntä voillaan saima poliitti-,
.seksi runoilijaksi vain siinä mielessä
että suljemme po)» tästä käsitteestä
kaiken päivänpolitiilean Ja puhumme
maailmankatsomuksesta Ja elämän-tunnosta.
Katri'Valan'rimoUiJakuyäan
on hänen elämänsä syiilckiJeh loppuvuosien
vuoksi tullut tUskan. Ja pessimismit^
sävyä. KultfplF^Qi t>än oli
elämänmyönteinen runollijia, joka r a kasti
kaikkea kasvayaa: Iftpf^ rakentavaa
työtä Ja rauhaa.. Tt^lle rakkaudelleen.:
hän on antanut, voimakkaan
ilmauksien runoudessaan. .Ifän kirjoitti
myiiskin Tulenkantajat-iehdessä
erinomaisia pakinoita.. j9lA9a<.hän pai
KUlNiU VAtimK^M^
Oolf-virU on paljon kapeampi Jn ritutft1n>«k»ien •saafUtultilifta Ja pitää
toisin Chicagosta, mutta työskentelee
Worcesteri8sa j a Alina Lavi, Joka on
Illinoislste. Ainakin nämä molemmat
ovat Iki-ihastuneita Suomeen, Joka
heille esittäytyyldn p»rhaassa lolstos.
saan.
vää ennen minua oli käynyt häntä
tapaamassa, oli epäonnistunut yhtä
täydellisesti kuin minäkin koettaessaan
saada häntä luopumaan päätöksestään.
K a t r i Vala matkusti Suomeen tou-kplmun
18 päivänä 1943 huoUmatta
siltä, että hän ei ollut terve Ja että
Suomessa olosuhteet olivat hänelle
perin raskaat Tämä osoittaa, että
runoilija oli syvästi kiintynyt kotimaahansa
Ja sen kansaan.
Kan hän seuraavana keväänä kuo-lentan
merkit kasvoillaan palasi takaisin
Ruotsllfc, sanoi hän vastaanotu-nopeammin
ihrtaava kuin hiuttaan.'
Buuria, lähes «SO Jalan korkolftia aaltoja
aaltoilee vedenirinnan alapuolella
suurissa valtameriMä. Ne kulkevat
hltaaminln kutn pinnalla liikkuvat
laineet.
Pintalaineet kulkevat useasti nor
peammin kuin n i i t i kuljettava tuuli,
joka nutt tytatää eteenpäin.
Maanalaista Olykenttil on Uydetty
useilla seuduilla. Ne tulevat aikanaan
hyödyksi OlJyteoUtsuudelle.
Merivirtojen l^(kl|BUSten avuU^
määrätään myös ilmojen laatuja r t i ^ -
taseudullla.
"Meritutkimuksta tekevät (ysiolOQ.
git, IcemistH. geologit Ja biologit Ja
kaikilla heillä on Itlktinta- Ja tutki
tnusalaa rajattomasti, sillä meri oin
toistaiseksi ihmiskunnalle vain osi^.
tain avattu aarreaitta.
Atlanti on erikoisesti WQ0ds Hole,
Valtameritutkimuslaltoksen tutkimusten
kohde.. Tämä instituutti sijaitsee
Massan mlUossa Ja täiuin laitoksen
tutkijat löysivät äskettäin 9.000 Jalan
syvyisen syvänteen Bermudan luona
Atlännissa. Instituutin tutkimuslal-yastossa
on kahdeksan alusta Ja se
suorittaa tutkimuksiaan vvodet ympäri.
L a Jollassa, Callfomlassa, sijaitse
va Scrippsin Oceanogr^inen Instir
tuutti suorittaa ttitklmtdEsiaiin Tyy^
nessä meressä: Sen retkikunta l i i -
kehU E. 'W. Scrippa-nimiseUä aluk
sella. Joka alkuaan oli erään l i l m i -
taiteilijan huvipursi.. Sen laivastoon
kuuluu kolme pienempää laivastolta
ostettua alusta.
Tämän tutkijakunnan tarkoituksena
on etaiä IVynessi^ meressä olevat kor.
keat vuprei^ulpnt sekä niitten väliset
rotkot. Jotka voivat joskus olla mallienkin
syvyisiä, l^puan noista merenalaisista
kuiluista Montereyn li^-
hellä, Califorhiaissa, on paljon suurempi
kuin kuuluisa Coloradon Orand
Canyon.
K u n ihminen ei voi tunkeutua noin
syviin vedenalaisiin kohtiin, (in keksitty
monenlaisia nerokkaita koneita
niistä selvyyttä ottamaan. Muuan
häistä nerokkaista ii)strumehtels(a
merkitsee syvyyteen laskettuna veden
,IämmÖn, sen sviolapltolsuuden ja palkan
syvyyden. Se ilmoittaa myös heti
vedenpini)Bl)« pljpvaan "toimlstpph^a';
syyyykstssä kulkevien virtojen suun-
,n*t: Ja vpiipan, TätA konetta ei yoi-da
laskea kuin muutaman sadan Jal
an syvyyteen.
tfOM tarkkaa luetteloa, "Clearing-hqäaea"
oipien tutkimustensa lisäkö
Merenalaiset maat tarjoavat mää-rkljnlttöxnisti
tutklmustUaa melkein
kalkille eri tieteen aloille Ja kun
noitten vedenalaisten ajnryyksien i h meet
on tuotu maanpinnalle j a tutkittu,
voivat ne kertoa paljon tarinoL
ta ihmlskimnane j a mikä vielä tJ|Ur-keämiAl,
tarjota paljon hyödykkeitä,
Joita meri tOjUtalsekai kfttkee salaperäiseen
syleilyynsä.
M(}Ua toivokaamme, että merten
pohjissa olevat aarteet tulisivat maailman
kansoille klytettävttksi rauhae.
eikä sotaa varten.
Mutta mahdollista |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-18-05