Vapaus, March 15, 1949

              *LEMIIWSEUi
Pohjoismaiden: suurimmun kertojan
AMRTINl ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMAKERTAROMAANI
" M U I S T O T "
ALENNUSHINTA $I.aO>
Sidottu — 335 sivua
Joka sienillä tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBUSHfMG CQ. LTD.
BOX 69 SUDBDRY, ONT,
••••I •• m
Lääk&nt ganarfflfiinj j » ' Yhdyarolloi»
'htiö
1,000
New York. — A P L : n rautatie- ja
löyrylaivakirjurien veljesliittoon kuu-ivat
rautatiepikatavaratyöläiset ryh-vät
viime viikolla hidastamaan työ-väittäen
yhtiön jarruttaneen 11
uukauden ajan neuvotteluja, joita
käyty Chicagossa uutta työehtoso-iimusta
varten.
Yhtiö vastasi tfihän toimenpitee-een
sakkaamalla kalkki työläisensä
tew Yorkissa ja New Jerseyssä, kaik-liaan
9,000 henkeä, lauantaista al-aen.
Union edustajat sanoivat viikon lo-
:11a, että 30,000 muuta työläistä yl«
lysvaltain saattaa joutua polf
^östä tämän rlidaQ takia.
|,akko neljässä leipo-lossa
Wiiiiiipegissä
Winnipeg. — Neljän Winnipegin
uurimman leipomon työläiset ovat
ikkoutuneet sunr.imtaina palkkavaa-
Imustensa puolesta. Lakkolaiset vaa-
|vat 20 saatin tuntipalkan korotta-sta
sisätyöläisiUe ja $8 liikkcpal-an
korottamista leivän myyjille. Vii-eläkesutmnitetma
Melbourne. — (AliN) — Australian
satamatyöläistä liitto on esittänyt
suiumitelmah, jonka mukaan annet-taisUn
eläke kalkille työkyvyttömUle
ja myös 60 vuotta täyttäneille satama­työläisille,
sekä satamatyöläisten les­kille
ja lapsille.
Suunnitelman mukaan saisivat työ­kyvyttömät
$».66 eläkettä viikossa, ja
lisäksi $6.44 vaimoa vartsn. sekä $1.61
kutakin alle 15-vuotiasta lasta kohden
Lesken eläke olisi $7.24 viikossa.
Eläkkeellä-olevien salUttalslIn lisäk­si
ansaita $9.66 viikossa vähentä­mättä
heidän eläkettään, mutta se
mitä ansaittaisiin yli tuon summah.
viikossa, vähennettöislin pois eläk-keestä.
sa yhä väittelevät vitamiini E :n ar­vosta-
syrtäntaiHtin 4» vcrenUux^
suhteen ja vitaa>ih)lyhtiQt rikastuvat
nurxmällft näitä kapeel^It».
moxae vaotta sitten {«ntoossa. Ont
lääkärit &ran"V--aut^?,#Wllfre^ E.
8hut« Ja: Arthur yo»l$ans ilmoitu-vat,
että he oUvH onnJBtuneet paran-tauaaa
sydäntau|ia. vltamUol S:1UL
SUtä Ifthtten tämän yltainilnltf myyn­nit
ovat kohonneei tamtteNanalJman
Vaikka läikettetedUffet Jidestöt ovat
lausuneet, että vlt«unlinl £ on teho­ton,
sanovat suuret lääkkeiden val-mlstusyhtiöt.^
ettft. tänän lääkkeen
myynit ovat kohonneet noin 900 pro-aentuia.
THtsi yhUö. joka myy vitamiini E :tä
Canadassa, sanoo, että enemmän kuin
1,500 lääkäriä ja ISO sairaalaa käj^tää
yksistään yhtiön valmistamaa laa­tua.
Tämä yhtiö «OTlol, että noin
puolet maamme 9JM)0 ISI^r^äristä mlU^
räävät potUalUe tätä lääkettä. Täxaä
sama yhtiö saa. vakituisesti tilauksia
useUta Ootarlon salraaloUta.
Noin puoUtuslnaäTorcmton suurem­mista
sairaaloista on vakituisia vita­miini
£:nostojla ostaen niinkin pal-meksimain^
tut vaativat myöskin $45
taattua viikkopalkkaa. ,
Sovittelulautakimta ei ole voinut
ratkaista kysj-mystä. Lakossa olevat
leipomot ovat Canada ^re^ad. General
Bakeries. Plcardy's sekä 'Weston's
Cake and Bread (Canada) Ltd.
^ (rw^ (rv>«<^ *
Vapauden Vappnnumeroon
JOKA ILMESTYY HUHTIKUUN 26 P:NÄ
Samalla tavalla kuin ennenkin julkaistaan yllä­mainittuna
päivänä ilmestyvässä Vapauden Vappu-numerossa
yksityisten ja järjestöjen tervehdyksiä
sekä liikelaitosten ilmoituksia. Kaikista hinnanko­rotuksista
huolimatta näiden tervehdysten hinta on
sama kuin ennenkin, eli tavallinen tervehdys 2 5^
ja halvin joukkotervehdys $S kehyksessä julkais­tuna.
Kaikkien tervehdysten tulee olla Vapauden kont­torissa
viimeistäfn huhtikuun 15 päivään mennessä.
jon Iniln 1.000 kapselia kuukaudessa,
Joka on 50.000 milUgraounaa ja siltä
voidaan antaa 10 tai 15 potilaalle suu­ri
annos joka päivä.
Neljä Ontarion sutu^ sairaalaa os­taa
vitamiini E:tä mutta terveyshuol-todepartmentln
tietojen mukaan el
niillä ole mitään virallista tarvetta
miksi ne käyttävät sitä. Tervcys-huoltomlnisterl
Hon. Russell T. Kelley
sanoi, että hän ei ymmärrä miksi
sairaalat ostavat sitä:
Muutamat keuhkotautiparantolat
Canadassa sekä yksi liittovaltion In­tiaanien
sairaala ostavat vitamiini
E:tä. Mitään syytä sen ostoon ei
tiedetä. Eräs Qääkärl. joka on tutus­tunut
tämän vitamiinin käyttöön, on
ehdottanut, että aloitettaisiin tutki­muksia,
etä päästäisiin selvillie vita­miinin
valkutiiksesta ' tuberkiUoosin
jättämään arpikudokseen (scar tls-sue).
Terveyshuoltodepartmentln lääke-osasto
aikoo tehdä pakolliseksi, että
joka vitamiini E-bstokseen pannaan
selvät ohjesäännöt. Tämä takaisi,
että käyttäjät osaisivat varmasti ot­taa
oikean annoksen sitä. A.
Crandall, valtion rphdosaslain valvo­ja
Ilmoitti, että täisjä. määrä,ys ote­taan
käytäntöön lähitulevaisuudessa.
Nämä säännöt katsottUn tarpeelli­siksi
kun vltamU]ii<^:n kysyntä on
ylittänyt lekä huonojen että hyvien
lääkkeiden kysynnän. Nämä sään­nöt
pakottavat valmistajien pane-vnt.
M a «stt^
fcHik*.liiB.
Uh^raUstiscn ja sof^iOäsU^
gppipun^f^ tAJnäoteO^cA tsUtäuli
valfttsytnlyksi aa vBlftjtmftt<ttiii';i^*
hyesu hahmo» tpM«;kajWWitn»l|BJ?i^^
täli$^ hetkiälft. f^tiiipi.pk^
s a ^ t iait kuin fll»a1a^|Krn>«»ldi»: InMt-tuttrlvirtaukiset.
ovat i U p p u ^ takv-;
deUlsistä tekijöiltä Ja vuorovi4](UtidK>
seasa EOidei) kanssa.
Yksltylsfcapitali^tinen J«ri«stelm&
on kangistunut. Se on laaj«ssa mttas-sa
hyljännyt ne periaatteet. Joiden
merkelseä s& alunperin voitU: vasain
kilpailun, atttaa-msnziärtalottden.
Pääomien keskittämisellä. monopoU-^
kehityksellä, hlhtasopimulcsUlit Jne.
valta (Mti nyt koottu .suhteellisen, har­vojen
käsiin. Ja yksityisyrittäjää mah-^
dpUl^udet tohnlfk vapaasti Ja tateteila.
omasta edustaan toisia vastaan ovat
jatkuvasU rajoittuneet. Pääoma on
suureksi osaksi osakkeiden Ja obVKa-tioiden
omistajien käsissä, niiden. Jot-;
ka eivät Itse osallistu lainkfM^n tuotan­toon
ja vaihtoon. \
Samalla suhde valtioon on mtniitu-nut.
Kun liberalismi nou(d feodaali-
Järjestelmää Testaan, ^e loi idean yk-
}<4itaa agDMtilckQi«n icäutta saman­lainen
Ih^Siädiiin J4 u ^ ^
miin. 'ilttintÖMlt^ iö Lenlxt fUoso-tUcsaa
vpiläia^^ t^Mtteziallsml
ja ejo|i^4pk(Ht«Ni^ ' Mekttn^ aika-nammfB-
tjlUiaLiM^ ^jtjdX edeltäjä­nään
on sfuuutfc:: haluavan aseman
"lootrlsessk en^^miissi;', ^ Täällä ta­paamia
J U o e o , ^ ajatulset. että fi­losofia
^ olrsypputvainen todelllsxni-desta,
se Ä vxA eikä se saakaan vai­kuttaa
siihen. Pro*. Ayer. eiäs suun­nan
Johtavlstft miehistit on äskettäin
"The New atatesman ahd Nation" leh­dessä
muotolUut filosofian tehtävän
seuraa%'asti: Sen on "«elvltettävä tie­teen
suhteet esiUämällä niiden loogi­nen
yhteenkuuluvaisuus Ja määrittele­mällä
ne symboolit. Jotka niissä esiin-tyv&
t". r&aA itnetUtsee, että tämä
filosofia työskentelee vain kielellisten
tieteellisten muotoilujen logiikan pa­rissa
ottamatta huomioon, vastaavat­ko
ne todenisuutta vai ei. Kalkki mi­kä
on tämän tdkopuolella, katsotaan
••metafysllkaksi^ an*okäsltteet eivät
esiinny lainkaan, esltii. kysymys J u ­malan
ölemassaolosU on turkpitukse-ton.
filosofisesta näkökulmasta kat­soen
el ole mitään vastakohtaa ma­terialismin
Ja Idealismin vältUä.
Tästä tietenkin seuraa, että fHosp-fiaa
el käsitetä toiminnan ohjenuo-sltylsen
Ihmisen henkU<aK)btai?e«U J * . ' - . _ ^ ,„
Uloudellisesta rllppumattoraaudesta " ' ^ Prot. Ayrealn lausunnon a l - Zmo^T^öetil^^X^ he«ttama«»a välttelyssä korostettiin
vaiMooa nmiaeu. X T » U » y^tugma, v « roimakkaa«tl. että tämä käSltyS Ob-yhtei89s9ft.
«mplrfnässä Ja ylelaeas<
inyOtäeltmlsessi, vaai^ 'imtfookäilsiä
aineksia, my^tinistä •iluii£»rtfi>a^ jo^
ka do hiötu yksltyisisUk ^ M im r l i u -
rlidoista Ja Joka <»ti.rUttäYft ItscssiÄn.
Ölemttsaojon iuvb^iuiu
nen. el kollektiivinen, ja nähdlJ^i^^
uskonnf^llsesU tai el. se palvelee y«I<>
Ui£saol9vaa yksistään passU>isuudel-
Jaan, kieltäessään ulkonMsten.oioisuh-teiden
merkityksen. Se "vapaus", m l .
hln pyritään, on Joko tuhoainben.
niinkuin Anoullhllla tai anarkiaa va-paiitta.
kuten Sartrella.
Vaikkakin tässä rea^tloss» näemiOM
vastalauseen aatsUaisuutta vastaan, sn
sisjUtää myös tartuhaan. Se m^tU-Unen
ainps. Jota palyo^^an, pn sulma
natsUaisuuden apriorlaeUe idealismille.
M)iiu oleäU9lnta on mlhustA tämän
<^ielia M. että kaikeata klelteie^estä
taQoUmait* kMkessa täsoä ItMeoaä sy
rentymlsassft oh.pyricinyB> yks^te Ql-keukalen
tunaustaoilaeen. J«ka on Jat-alna
epäsuorasti pyrkinyt käyttämään
valtiokoneistoa omien alneeuisten - Ja
henkisten etujensa hyväksi, mutta sa­malla
se on toxjunut yhtefskunnan
puuttiuniseiv talouselämän säännöste­lyyn.
,To?sln <Ä nyt. Vaatimukset
valuuttasäännöstelystä, valtion Johta­masta
ulkomaankaupasta, palkkapo­litiikasta,
suunnltelmatuotannosta Jne.
ovat Itse asiassa tulleet kapttBlistlen
taholta. Niitä esittävät n« ryhmät,
joilla juuri nyt. on niistä etua. Ja nUtä
vastustavat ne, jotka eivät ole pääs^
seet pellin mukaan.
Tuloksena on epäsolotulnen. kan­gistunut
yhteiskunta, vastaten s i ^ ,
joka hävisi nohi v. 1800. Vallitseva
Järjestelmä on hajanainen ja heiken­tynyt,
osaksi säännöstelty, osaksi kaa­osmainen.
Joka ei enää kykene käyttä­mään
tuotantovoimia kaikkien yhtei­seksi
h3rväksi. Lisäksi työlä<sten alku­peräiset
talstelujärjestöt, ammattiyh­distykset,
ovat niissä'maissa^ missä
sosialidemokraatit ovat Johdoäsa, pyr.
kineet muodostumaan yhteiskuntaa
säUyttäviksl laitoksiksi. Jotka valjaste­taan
valtiokoneiston ohjaksiin ja Jou­tuvat
siten yksityiskapitalistlsen Järr
maan tuotteensa päälle lipun mlss^ jgstelmän hallittaviksi.
mmi
Paikkakunta
<1<^N*S^ ( i ^ * V 5 CL^«rS^ C L ^ 4 ^
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nim
ilmenee kuinka ps^ljpp siinä on vita­miini
E:n sisältämää alpha tocophe-ralla,
jonka sanotaan vaikuttavan suo­ranaisesti
sydämeen: Ja. verisuoniin^
Useat yhtiöt valmistavat vitamiini
E:tä mutta ainoastaan yksi raaka-alnelähde
on olemassa.. Se on Dis-tlllation
Products Inc.Röchesterissa.
N. Y. Tämä on ainoa yhtiö joka ky­kenee
kalliin menettelytavan mukaan
Miten nyt tämä Jäykistynyt, yll-tkäinen
yhteiskuntamuoto, heijastim
kulttuurielämässä, yleisessä mentali
teetissa, filosofiassa/ tieteessä, taitees­sa
Ja polUttlsessa Ideologiassa?
On silmiinpistävää, että alkuperäi­nen
hengenmuoto yhä elää. Vaikka
se OR ristiriidassa tosiasian kanssa ta­lous-
Ja poliittisessa elämässä» pide­tään
yksilöllistä tunnetta, vapaata
erittämään ja puhdistamaan vitamli-1 yritteliäisyyttä, kilpailua Jatkuvasti
*
• ~ — T . . . . . . .
•
- -
• \. \«
* *
•
niöljyt kasvis- Ja eläintuotteista. Tä­mä
on osittain syy, miksi vitamiini
E maksaa $9 100 kapselia. Joissa on
75 millljramman voima. Normaali­annos
sydänsairautta kärsivälle Poti­lalle
olisi noU} Kolme tai neljä kap­selia
päivittäin, joka tarkoittaa, että
hänen vitamiini E: :nsä maksaisi mel­kein
yhtä paljon kuin paketti savuk­keita
joka päivä.
SydänspesialisUt eivät kannata sitä
että vitamiini E:tä myydään vapaasti
sellaisille ihmisille. Jotka eivät hanki
lääkärin neuvoa tämän lääkkeen käyt­töön.
Nämä ihmiset, sanovat spesia­listit
haaskaavat rahaansa kalliiseen
lääkeeseen.
Kolme Toronton EmirimmtEta lääk­keen
vähittäismyyjistä sanoo, että jos
ihmiset haaskaavat »Alaansa vitamii­ni
E:tä ostaessaan, he tekevät sen
lääkärien määräyksestä. "Sfe olem­me
mahdollisesti Canadan suurimpia
lääkkUden jakajia Ja tne myymme
suuria määriä tätä yitamitela", sa­noi
yhden j^tlön ^»residenttL " A i ­nakin
95 prosenttia meidän myymäs­tämme
lääkemäärästä myydään lää­kärien
määräyksellä.' Bämmästjrlsit-te
Jos tietäisitte kuinka mooet lääkä­rit
määräävät vitamiini E:ta poti­laille."
'^Mlnä ostan sekä myyn paljon vita­miini
Että mutta mhiä en myy sitä
vapaasti**, sanoi t<^ben huomattava
torontolalnen aptedtkari. *^inä olen
asettanut itselleni si^nnön. etten myy
sitä vapaasti Ja voin^ rehellisesti sanoa,
että joka kapseli Joka menee kau­pastani
ulos' menee lääl^rin määrä­yksestä.
Ja mlnä'^'myyn tuhansia
niitä."
Toinen suuri apteekld lähellä To­ronton
Medical Art^i;akennusta sanoo
myyvänsä paljon vttaoäini E^itä myös
lääkärin määräyksei)^.
"liXeidän kauppamme OGplttaa, että
apte^ckarit myyvS^t monta kertaa
enemmän vitamiihl,E::tä vcs^ kuin a i ­kaisemmin"
sanoi erään lääkkfiden
tnkkiikanpan eduxtajs.
•TBlak^ vuotta sfttöi myimme 10,000
kapselia kuukaaaesf»", ^ n o l Wjlliam
Ihanteena, Tämä on tietenkin vallassa
olevien luokkien etujen mukaista, kos­ka
se Jarruttaa todelllsuut^n uusia
vaatimuksia, mutta kun se volUaa
puolelleen niin suuria väestönkerrok-sla
kuin näemme, se on yhteydessä
ihmisluonteen vanhoillisuuden kanssa.
Epäsointu ulkonaisten olosuhteiden ja
ylläpidettyjen ihanteiden välillä lyö
lähtemättömästi leimansa ;;uhtautu-mistapaan.
Kim liberalistiset elä­mänmuodot
alunperin,- kapitalismin
kehityskautena eivät hyödyttäneet
vain yksityli^lä kansalaisia, vaan loi­vat
myös henkisiä Ja aineellisia yh-telskiumallisia
arvoja, ne ovat nyt ha-
JoitUvia talstelutekljöltä. Jotka «yn-nyttäyät
epävarmuutta, iKsslmlsinlä
Ja pelkoa kalkissa, jotka eivät näe sel­västi
sisäistä vastakohtaa. Porvaristo
ei enää timne olevansa luovaa. Se
osa työväenluokkaa. Joka ei enää ole
sosialistista, tuntee siipensä Icatkals-tuiksi
Ja vaipuu toivottamaan passll-visuuteen.
Selvänäkölslssä kaj>lta]istipilreis«ä
nähdään yksi ulospääsytie:' totalitääri^
hen i^äomanvalta fasismin tai autori­täärisen
nimellisen demokratian muo­dossa.
Toisella Unjalls. ovat kommunis^
Jotka tahtovat vKtJUl Johtopäätteet
kehityksestä Ja luoda jOiteiskimta.
muodot uudelleen.
Pilosoflah piirissä,huomaamme sa­mankaltaisen
ilmiön, icDta on ollut
«ninalnen mullläcin rappioolsaniUle.
Jolloin kuoleva hiokka täisten ^ y t -
tääkseen raitansa. Jälleen saavat to­dellisuudelle
vieraat tai vihamieliset
pyrkimykset ylivallan. Berkeleystä
JektilvisesU raivaa tietä nlhUlsmllle Ja
samalla fasismille. Sfutta tämä uusi
filosofinen suuntaus vastaa aikaisem­pia
idealistisia lildsofioita myös sUnä.
että eitä käytännössä sovelletaan tu­kemaan
vallas^olevaa. Bertrand
Russel antoi siltä tyypillisen esimer­kin
eräissä artlkkeiel^ "Informa­tion"
lehdessä vUme vuotma l^orositaen
filosofiansa rllppuinattomuutta poli­tiikasta
Jä asettaen Ub^liemln ai­noaksi
ja kestäväksi Ihanteeksi.
Jos tarkastellaan tieteen asemaa,
huomaamme yhteiskunnan kangistu­misen
erikoisesti kuvftstuvan niillä
humanistisina aloina:. Jollia tutktanuk-sen
kohde on lähel«9sU kytkeytynjrt
its3 yhteiskuntanäkemykseen. Bellalr
set tieteet kuin historia, kansantalous
Jne. eivät eiiää tunne»oIevanfiA ki^hl-tyksen
tekljbltä Ja rikastuttajia niin­kuin
ne olivat liberalismi^ nomuicau-
:tena,va9n pitävät tehtävättään vain
luetteloida Unelta. Jq^ aiheiden va-hhnassä
ne osoittavat hedelmättö­myytensä,
niinpä luokkataistelun eri
kausien Ja sen nykybetklsen Ilmene­misen
tutkiminen, on paxmaan. JuUs-tettu.
j
Luonnontieteet . ovat; niinkuin Jo
xaalnitiUn metodiltaan dlalektis-ma-teriallstlsla.
Tämä on niiden kasvun
edeUytyfi. Mutt» nlldei> tulostan hj^-
väkslkäyttö on nyt toinen asia kuin
slUolh, kun vapaa, rii}]^umatoh tutki­mus
18. Ja 19. vuosisadalla esteettö-mäj^.
antoi saavutuksensa vapaasti
käytettäviksi.. Suunnitelmanmukai­nen
tutkimus, Jotaeusiksi tukivat Ja
käyttivät hyödykseen yksityiset yhty­mät
Ja' viimeksi esim. atomipommi-tutkimuksissa
vaitio, alkaa olla yhä
oleellisenipi piirre tieteen kuvansa.
Samaan aikaan kun yhä voimak­kaammin
korostetaan tieteen vapaut­ta
Ja sen puhdasta tietoluonnetta.
kahlitaan tutkijoita, ja estetään heitä
tekemästä tleteemsi tuloksia Julki-siksi.
Eikä iämä tapahdu yhteisen
edun hvvjiVr-i, va3n>'-Kliio'T>fmn kau­pallisen
klipiiliin MiDkappaleena Ja
8.seena yksltyiskapitalismin olemassa-olontalstelussa.
Poliittisessa ideologiassa vapauden-ongelma
on etualalla. Epäsuhta libe-rall^
Usten perusaatteiden Ja paljaan
todellisuuden välillä on silmiinpistävä.
Vältetään taisteltavan demokratian
puolesta. Joka sallii kaikkien näköko)i-tien
vapaasti päästä esille, niidenkin,
jotka käännät vallitsevaa vastaan.
Muttia herra armahtakoon häntä, J.bka
käytt#ä tätä oikeutta hyträkseen,. Hän­tä
syljetään jä pUkatian Ja bäxiet lei­mataan
Isähmaanpetturil^si. "Vapaa
iQiellplteiden vaihto" o.t kan^tonut
muodolilsek»! Ilii«ra|lsnilksi, - missä
koa UberaUamln alkupeiftlsiBUe thml
sen arvoitamlBeUe sen iaplmurt<|jk|iu-delta.
Ja Joiika oikeat.perijät «l«mme
me kommunistit, marxyalauudea. esi-,
taistelijat, ja joldim tehtävinä on
m5'ös viedä se todelliseen voittoon so­sialismissa.*
Mutta miksi me kpnuountotl t emme
ole pystyneet kokoamaan sodanjäl­keisen
aj^n etsiviä . iatellektueUeja
mukaan omaan taisteluumme?
Niin kauan kuin ytul^Mkäpltalismf
halllteee, kehittyy kulttiinrlelämä yhä-,
hajanaisemmakal Ja alta leimaa yhä
selvemmin nlhUismi tai Idealistinen
mystiikka. On kuitenkin yhtä Uioo-nollifita.
että me riveissämme muo­vaamme
taistelevan kulttuurin edis­täjiä.
Jotka realistisena perustaUa ve^
tävät Jöhlfpäätökset ajan taloudtf-"
Usesta Ja yhteMcunnalUsesta vältU-mät
«ömy]ij|estä. Mutta meidän on
kuitenkin etsittävä selitystä siihen,
miksi kohtaamme vastustusta niiden
keskuudetea. Jotka, Itse eislviU tat-kaisua
epäsointulsessa nflstfwn«ffkpn
Emme voi syyttää yksistään poiuttls-ta
eristettyä asemaamme Ja meitä
vastaan käytyä taistelua. Omankult-tuuripoUiilkkaDnne
heikkdudeUa <m
oleeUlnen vastuu asiasta.
Eouhe ehkä ole kyenneet rittävin
selvästi kuvaamaan sitä vapautta! mi­hin
pyrimme. T^nä yksllttnpftlvon-nan
kfl.uteni pelätään r ^ r a s t a a n So­sialistisen
yhtelskuntajiirjesti^n
vaikutusta persoonaUisuuteen. Se va­paus,
nUtä Intellektuem Una hetkeUä
etsii, on Jotakin enemmän ktUn ääni­oikeus
Ja sananvapaus, mittta; myös
Jotakin enemmän kilin talpudfUinen
yhdenvertalBUtis. Sf: on kiiikldenöml-xi^
isuukslen Ja alnejrieh eiohlititukisaa.
mahdolUsuus kfOota itseensä koko olo-massaolon
tnonlnalsuus.
Moidiui on opetettava Ijdtellektuel-mie,
että sellainen vapaus. ya»itU:tplSia
aineeUlsla ed^ytyksUI kuUi: ttfe, mitä
iiberaalis-kapltalistinen tai autori­täärinen
yhteiskunta voi tarjota., alut­ta
tätä el tehdä vain esiitämällä hä­nelle
se kollektiivinen ihmtnen. Joka
esiintyy meidän omassa "soslaaltecssa"
taiteessamme tai Neuvost<dilton kir­jallisuudessa.
Niin oikeutettua kuin
onkin osoittaa poUittlsten Ja taloudel­listen
tekijäin vaikutus kulttuurielä­mään.
ondlalektJaestl yhtä välttämä­töntä
syventyä siihen jlcsllöön, joka
tuloksina vuosisatojeo vaikutuksista
on meidän omalla työkentällämme.
Ihminen el ole algebraaltnen alties-ten
summa. Jotka psykologia voi kalk­ki,
tutkia. Vaikutteet, taipumus, ym­päristön
vaikutus sisältyvät sielulli­seen
omalaatuisuuteen, sampln 'viet­tien
Ja luonteoioQ^^lsuukslen ani­maalinen
perintö, Joit^ el vielä plslm-mäUekään
viety psykc^lnen tutki­mus
x>ysty kokonaisuudessaan ;selvlt-tämään.
Odottaako Joku, että neron
arvoitus voitaisiin esittää • sievinä,
puhtaina kcmrllntuntuvlna todistus­kappaleina?
. Mutta siaaaUa voidaan tavattoman
paljon siitä ibmiasleluftta,' J(Äa nyt
näyttää mystiniseltä.' selvittää psy-
Saksan hiilen-kaivajat
vaativat
paremiNa
fftankfut. — (ALN) — Y l i 500.00'
hilUkaivostyöläiiU britUlälsten ja yh­dysvaltalaisten
vyöhykkeinä Saksassa
on saanut sellaisen myönnytyksen, et.
tä h^lie annf taan, pitemmät vuosllo^
mai toin aikalspmmln. Vudcn sopi­muksen
mukaan riippuvat kaivostyö­läisten
lomat ptlvelusajan pituudesta.
Viisi «vuotta kalv(AslssB työskennelfect
työläiset-saavat 14 ^ v ä n vuosiloman.
Kolmen viikon toma annetaan seUai-suie
miehine. Jotka ovat oUeet vähin­tään
30 vuotta työssä kalvoVAi.o^a.
' Lomakysymys oli kuitenkin vain yk­si
hlUlkalvostyöläisten monista vaa­timuksista.
He /vaativat myöskn suur
rempla liha- Ja rasva-snnoksia. pa­rempia
salraalamahdollisuuksla ja
turviaillsuusvttlineltä sekä uusia työr
Välineitä vanhanaikaisten ja vaaral-
Usten työvälineiden tilaUe.
Kirj^työntekijöiden
lalcKQ ifttkuu Suomessa
HeblnkL >- (B-S) — Tk. 1 pnä
i alkanut klrjapalnptyöntekljäin lakko
Ja^uu Järjestyneen työväen klrjapai-npja
lukunpttamatta kautta maan,
Jpten ihyöskln sanomalehdet soslali-
(kmcdcraatttsift Ja enempiä kommuntn-tisia
lehtiä lukuunottamatta eivät U-mesty.
Lokon var-slnalseua aiheena, selittää
Suoton S^ilalldemblcraattl, on kysy­mys
viikko, taj kuukauBlpalkkaJär-
Jeetelmän saamliesta yleisesti käy-täotöÖD
graafisen teoUsuuden allall).
Mainitun palkkajärj^iitclmän tärktilti).
pänä etuisuutena oUsI se, että se tur­vaisi
työntekijälle määrätyn viikko-tai
kuukauslan8lon''nilnikään viikkoi­na
Ja kuukausina, joUle osuu ns.
k|rkl(öpyhiä tai multa pakoUlsla va-pftapälviä.
Sen lisäksi ovat työnte­kijät
esittäneet myös vaatimuksen
p a l k k o j e n parantamisesta, koska
kirjatyöotekijätn palkat ovat viime
vuosien inflatorisen keliltyksen aika­na
Jääneet huomattavasti spdancdcl-
Usen'tason alapuolelle.
— Tungsten on metallia, jota käy­tetään
muiden metaUten kovettami-seen.
'
PARTA
RuoiMlalMlU
Ile»
Tehty ruosttmattomasta ruöts9r
luisesta patcmiteftäJ^UStä
taa ia Ulttaft hyUyU* ««tt-,
raaya«. hyvia. «ioK irtffjMii
NYT .
5 kpl. paketti 2S#
20 pakettia $4»S0 pöstiku-luineeh.
'- — r-— ...JU
Ont. kiatakaivoslduiiuiifc
194,700 dollaria
Toronto, — Kcska kultakalvö/Ucun-nat
eivilt>lc oikeutetut asettamaan
kunnuUisveroJa maksettavaksi kutta-kaivasyhtiöldeh
omaisuukslst^,j;MtaUt-taa
maukuutohallltuft näille toimipiUe
jhtlötltä perityistä italvantpveroista
pienen osuuden. Vuodqn aikana
palautti Ontarion maaktmtabalUtus
näitä veroja seuraavat mättriit eri
kultakaivoskunnills: Oeräldtoil' f 10-
,000. Lnrdcr Lake 16,000, llmmins^tae,-
762, Matachcwan $2,464, Teck tllj^t.
Tiidale $45,688, WhUney $10,0»1 Ja
Bcordmorc t2,238.
Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND;
CHAtEAtr LiVUIUER
Ottaira Ontailf
kologlsen totkimuksmt JatJcuvastt ede-tessä.
Tiedon ^mahdoIHsuudet ovat
vkm mittaamattomat,-elkllk
pääpaino'pannaan Ilmiöiden tilkonal- Jolttunelsuus tee oikeutetuksi -uskpn-
Eeenkiel^Useen'ts/— samankel-'
OU. X>rug Trading c6>-.sta. yksi ta-män
manteteen s a a r i a p a ttdda^kamf-poja^
"NylgriaD ngrjpune.yli 3904WO
kapecSia eh 40 kertaa e n e n m ^ Ja
minä Toin vakuuttaa teflte. että enin
osa tästä mer.ei lääkärien vaääriyk-siea
mukaan"
"Me olemme yrittäneet saada tietää
asiakkailumme iculnka paljon tätä
vitamiinia myydään vapaastL Tu-
'lokset osoittavat, että noin 5 pfosent-tia
myydään tänä laUla. »5 prosent­tia
myydään lääkärien Bmräykstmr,
hän sanoi,
Mr. Gfl sanoi olevanliuirehdittavaa,
että bnonomj^ lääkkeiden osto-
Biäärä on myös Icoiionntit mutta mai­nitsi,
että uudet ohJeäAnnöt potsbs-
Tst p^Jon huoDoja liikkettä aaofe-khionta.
• • -
taisuuteenl
KUi^nteen hengenniupdosta ii^pi-taUsNsessa.
yhtelskannassa t#tyy
väHtämätti etsiä aloekäa myös siHä
kuvasta, minkä nykyhetki Ulde, en­nenkaikkea
kirjallisuus, draama, r u ­nous,
antaa ihmisestä. TääUä näem­me
selvbnmhi ne siirteet. Jotka voim­me
näbdä hiovift taiteUlJolta paljon
laajemman piirin kasvoina. Voimme
hikea Jotakin yleistä, joka leimaa var-sinkin
sitä nuorisoa. Joka d ole tUit-tanyt
suhdettaan aikaan.
Jo sotien välisenä alleana syntyi n i ­hilismi,
allstumhien, ykchiälnen ihmi-ricn.
Joka hirtöilshumoristlscsti ja Il­man
tulevaisuuden näköalaa nuoli
haavojaan. SUnä oU rekisteröitynä
li}>eralismin tappio.
Natsllalsuuden Ihmisen halveksunta
ja sen ulkonainen romahdus eivät jää-neet
ilinan vaikutusta. Syntyi toivo,
usko ihmism mahdollisuuksiin. Mutta
te ei kääntynyt kohti yhtelselätd&ä.
vaan yhäkin etsimin arvoja eristetys­tä
yksUöstä. Siinä pqrkotogisessa sy-
Täponokseaso* jonka t o d i r t a ^ oiem-m/>,
ei valaista linovaa voimaa. Ihmistä
toa^tal muita irratkmaaUsia harhoja.
Meidän tehtävämme on paljastaa -viU
b0eUinen ideanemi. Joka siSfkKyy mo­derniin
län8ieurooi^la.lseen, indhrt-duaUsmiln,
Ja osoittaa, että Ibmissie.
hl ennenkaikkea muovautuu yhteis-elämässä
Ja vuorovaikutuksessa tois­ten
kanssa, Jla että luova vapaus voi
syntyä vain ihmisten yhteiselämässä,
missä kaikkien yhteinen pyridmys on
lopettanut luokkataistelun. ^
Ontarion Hydro osteaut
voimalaitoksen
Toroate. — Ontarion Hydro-kom^s-
£io Uourittl viikon lopnUa, että se on
06tanut KamlnistSqula Power Cotn,
Fort 'WiUiamJssa, 5jao0jf00 doUariUa.
Mainitun voimalaitoksen omisti
Abltibi Power and P<«>er Co, Se s i ­jaitsee
nola 18 mailin s^äseä FOrt
wniiamlsta, länteen. SUbcn ktaOuu
Kakabeka FaUsln voima-asema Ka-ministiqula-
jcen varreUa ja sen lä-heUä
sijaitsevat padot Titmn voi­malaitoksen
huippuks^mifaeeitl on
M/86D by.
— Torpedon keksi Brennan v. 1577,
TORONTOlAiSET
TANSSIT
DON HAALILLA
Joka lauantai-iltana
• Orkesterin scitolla nykyajan ja vanhanmaan tapaan
957 Biroa4ii*w Av«. / Tofonlo« Oal.
CSi:N OSASTOJEN
- Cftl;n -iVaniipin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään «Jokaisen,
kuukauden viimeisenä stmnun-talMlMo
1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin dhJite: Voitto Lehti,
WanuprQ»t.
C8i: a Heantin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 tp.
C S l : n SpfsecdaJen osaston No. 30.
' kmikauslkoiraukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensUnmälsenä
smmutttatna kellP 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CäJ:n Port Arthurin OMUftoo kuu-kauslkcAoukset
pidetään jckalsen
kuukauden ensimmäiseni* keskt-r
vUkkona klo 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
J<^caisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa.' B:irjeenvaibto osoi­te:
A. Kari, 71 N. Kenogaml Ave„
Pprt Arthur, Ont.
CSltB TotentoB osaston varsinai­nen
kuukausikokous pkletään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantattia kello 8 iUalla osas­ton
Sro(»eistona Oon-haallUa.
CSJ:n Sodbiury» osaston kolaukset
pidetääii Jokaisen kuukauden «n-simmäisepä
Sjuilnttntaln». ; P u ­heenjohtaja
Oscar MäJtmlstö, sih­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354»
Sudbury, Qntajrio, :
C S J : D TlmmiDsin osMtoa ktrakau*
sikokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä stm-nuntalna
kello 7 lllaSa.
C S J : n VancouveHa osaston No. S i
kuukausikokoukset pldetiSa
CUnton-haalina Jdeidsen kutt- :
kauden toisena sunnuntailla Uo
2 l.p. Johtokunta kokeontou
puolitoista tuntia aikaisemmin.
C S J : D Kaposkasingia osastoa kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai-sen
kuukauden toisena sunmm-taina
klo 2 l.p. '
CSJ:n48atiIt Ste. Marica
No. ^työkokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäinen Ja kol­mas
sunnuntai osaston omäBa
talolla, 321 John S t , aUcaen läo
8 illaUa.
CSJ:n Vai d'Oria Mastoa k u i^
kausikokoukset pidetään Jokaisea
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 Lp. Sihteerin'
osoite: Olga Koskela, SOK IM;
Vai d'Or, Que.