Vapaus, March 15, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 15 p. — Tuesday, March 15'
te•V;.:i||•:iiJ^••
mä -mk
fpla"
;-' • l % ; l -
•••.mm
pm-mm-
^-'••.:-mt^ll
Jos Teillä on aikomus matkustaa SUOMEEN
niin antakaa meidän järjestää matkaa koskevat asianne. Meillä
on pitkäaikainen kokemus tällä alalla, joten voitte luottamuksella
kiäntyä puoleemme.
Edustamme kaikkia johtavia linjoja. >
Meillä on paikka huhtikuun 15 päivän laivaan naishenkilölle. Joka.
*aluaa viiltää cmiki.sän Suomessa, niin Ilmoittakaa viipj-mättä
meUle.
U. Ojalammi
Tran-s-Atlantic Pa-^v<;f;ger Confcrencen valtuuttama asiamies
1625 St Antoine St. Montreal, Que.
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
f ••' T M ' . I
Kalkkunain kasvatus häkeissä
I
- Vapaana Olevat kalkkunat vaelta-
_^^,^jirat tavallisesti kauaksi farmeilta Ja
'* kohtaavat siten monenlaisia vaaroja,
* rkuten sademyrkyjä, susia, koiria, au-
« . .töja ja petolintuja, puhumattakaan
J jififeän niistä tautivaaroista, mitä
> \^/.tie kohtaavat farmin ympäristössl.
» >• i. >3^iipaana olevat kalkkunat aUieutta-
) *' * <rat my5s epämukavuuksia ollessaan
) «iiione. Ja kaluvajassa orrella Jn;.
Monet ihmlAet haluaisivat kafivat-tkA
kalkkunoita omaa käyttöään Ja
Jtmlnmarkklnoitakin varten, jos voitai­siin
poistaa eslintulevat lukuisat vai-lÄetidet
Ja suuret menetykset, käy­tännöllinen
vastaus miltei kaikille
teille probleemeille on se, että kalk­kunan
poikfiMt kasvatetaan aikuisik­si
rautalankaverkon tai sälelattian
j ^ I i a siten, etteivät ne koskaan astu
jalallaan maahan.
E. Van Nlee selittää, että Scottissa.
8a«k. sijaitsevalla koe-fiemalla on
"18 vuoden aikana kasvatettu menes-
"tykselllsestl kalkkunoita osittain ai-
"dsttulna (pihamaalla), mutta v. 1S48
tehtiin muutos siten, että kalkkunoi­ta
ruvettiin kasvattamaan kokonaan
häkkeihln suljettuina kuten menetel-lään
British Columblassa, Ontariossa
|a Yhdysvalloissa.
Osittain aidatuissa olo3uhteis8a
poistetaan monta vaaraa, mutta
kalkkunan pojat on sijoitettava uu­delle
maa-alalle Jokä vuosi Ja sa vaBjli
aitausta Ja muuttoa Joka vuosi. Kalk-
;,.ktinat- ovat täten po:s vaarapaikoista
- aina lähellä suojaa eivätkä tuls kos­l
a n Jalkoihin farmin ympäristössä.
Työ vähenee täten alhaLslmpaan ra­jaan
sillä ruoka Ja vesi annetaan
ulkopuolella Ja lattialle putoavat ulos­tukset
voidaan poLstaa milloin .siihen
• on soipivln tilal.suus. Scottin koe­asemalla
hankitaan munia tai po.
ia joka vuosi, c i k i yhtään kjlkku-clätclä
talven yli,
Välihittia" voidaan tfhdii j(»!:a j a o ­tusta
kalkkunrtin mutal uikuluiki.stR
tai puusäleistä, jotka ovat J-1'. tuu­man
välimatkan päiLssJi ja nuin tuit-
..man "vahvuisia. En.sik.si m.^inUtu cii
kuitenkin parempi rakcnnuk.ssn lat­tian
päHllä. Kevyempää ja hilvpin-
. paa rautalankahäkklii voidaan käyt­tää
scinl.s.sa Ja poistuin katcssa. Ma­talalla,
noin C tuuman korkcudci-.si
olevat orret varataan, samoin kuu-
"faäa auringon paistetta vn.slaun voir
daan tehdä varjo.st;n. joko vanhois-
,ln laudoista tai pahvista porstuan
päälle. On tärkeätä, että jokaista
kalkkunaa varten varataan noin scit-eemän
nelijöjalkaa lattiapinta-alaa.
Haudottamisesta Ja ruokinnasta el
voida tässä yhteydessä keskustella yk­sityiskohtaisemmin
mutta kalkkunan
poika voidaan helposti hautoa taval­lisilla
kananmunahautomavälinclllä.
Samalla pitäisi huolehtia siitä, että
kalkkunan pojat totutetaan asteettain
ulkoilmaa varten minne ne voidaan
viedä 10—12 viikon vanhoina.
Jilkäll on puhe ruokkimisesta, niin
keskinkertainen plkkukasvattaja te­kee
viisaasti. Jos tiän ostaa valmiste
"feediä" eri kasvuasteita varten. eik>
yritä sekottaa niitä itse. Täydellises­ti
aidattuina voi tulla vähän vaikeut­ta
höyhenien pois kiskomisesta, mut­ta
tämä voidaan helposti kontrolloida
käyttämällä erikoisesti tätä tarkoi-tiista
varten valmistettuja "syöttejä"
Kalkkunain aitauksessa kasvatusta
koskevaa kirjallisuutta on vielä suh­teellisen
vähän, mutta sitä on kuV
tenkin saatavana osoitteilla: Poultry
Division, Central Experimental Farm
Ottawa; Dominion Experimental
asemat Scott tai Swift Current, S^sk
Ja Ontarion Agrricultural CoUezr
Guelph. Ont. Jos suinkin mahdollista,
aloittelevalle ol'sl eduksi vierailla lai­toksessa,
missä kalkkunoita kasvate
taan täten aidattuina.
Suosii sikojen
ristisiitosta
Minnesotan yliopiston maatalous-professori
L. M. Winters selosti äs­kettäin
valtion farmlllikkeenholtajien
yhdistyksen kokouksessa, että .siko­jen
ristisiitos on asolttautunut pnr-haaK.
sl menetelmäksi. Suosittacssaan
ri.stlslitosta hän varoitti, rttel pitäisi
käyttää alkaa-Ja-lopettaa menctel-niiiu.
vaan olisi sitä Jatkettava — Joka
kithden tai kolmen taikka mahdolli­sesti
neljän eri rodun vuorollals^na
ri£tl.'5iitoksena.
Onneksi meille maidon juojille kaikki karjakot eivät ole yhtä naiveja kuin tämä., pikkutyttö, joka
odottaa, että lelunii täyttäisi liänen maitopuUoiHa. Sivumennen sanoen tämä leluna on tottunut am-mattilypsyyn
ja se soiaskin 45 varttia maitoa päivä jsä. Lehmän nimikin on komea, Hii-Ma»'s Prince
-Malinda ja sen omistaa eräs maitofarmari LIbertyvillessa, m. ,
KOIRA JA KANANPOJAT
Leamingtont Ont. — Mrs. J . Cf^a
toi eräänä päivänä 31 kananpoikasta
sisälle asuntoonsa, kuri kanahuonees-sa
ei hänen mielestään ollut tarpeek-
.sl lammln. Perheen koira, pieni ter­rieri,
ihastui niin kananpoiknsiin et­tä
rvartioi niitä nvt niin huclellLscst'
ettei päästä ketään ihmstä niden lä­hellekään.
m
Milloin hieho on
edullisin astuttaa
Keskimäärin voidaan sanoa, että
edullisinta on hieho astuttaa 15 kuu>
kauden IkäLsenä. Silloin se poikii 24
kuukauden ikäisenä Ja alkaa tuottaa
takaisin kasvatuskustannuksia.
On kyllä ollut paljonkin välttelyä
siitä, ettei hiehoa olisi edullista astut­taa
ennenkuin vasta 21 kuukauden
ikäisenä. Jotkut maitofarmarit vielä­kin
seuraavat sitä tapaa. Heidän väit­teensä
on, että silloin on vähemmän
vaaraa hiehon surkastumisesta. Tuolle
väitteelle el ole paljoakaan todisteita
jos kyseessä on normaallsesti kehllfty-nyt
hieho.
Monet asiantuntijat väittävät, että
tiineys jouduttaa hiehon kasvamista
ja puhuu sen puolesta, ettei ole ole­massa
surkastumisen vaaraa. Jos nor-maalLscsti
kehittynyt hieho astutetaan
15 kuukauden ikäisenä. Odotus siksi
kunnes hieho on 21 kuukauden ikäi­nen,
merkitsee sen syöttämistä kuu'si
kuukautta enemmän Ja lisää huomat­tavasti
kasvatuskustannuksia,, ennen­kuin
se ^kaa tuottaa.
Kuinka paljon tilaa
muniva kana tarvitsee
Amerikan rehutehtaili jäin yhdstyk-
.^cn ravintotiedeneuvcskunta iucsitte-lee
scuraa^^aa:
1. lÄoklntatila: 32 Jalkaa ruöka-kaukalotilaa
Jokai-sta 100 munivaa ka­naa
kohden. S.t.s. että yksi 4 Jalan
kaukalo. Joka on avoinna kanoille
molemmin puolin Ja siis varaa tilaa
yhteensä 8 Jalkaa. Sadalla kanalla
tarvitaan .siis 4 sellaLsta kaukaloa.
2. Juomätila: 100 kanaa tarvitsee vä­hintään
8 gallonan vesiastian. Jos
astia on automaattinen; riittää se SOC
kanalle.
3. Or-sltila: Vähintään 6 tai 7 tuu­maa
kanaa kohti, riippuen tietysti
siitä, minkäkokoisia kanat ovat. Ras­kaat
kanat lämpöisessä ilmastcss->
tarvitsevat 9 tuumaa tilaa.
4. Lattiatila: Vähintään 3 tai 4 neliö­jalkaa
jokaista kanaa kohti tulisi va­rata
munhille kanoille silloin kun ne
ovat huoneeseen suljetut. Tähän ti­laan
kuuluu myöskin orsien alla oleva
lattiatila.
5; Pesätila: Vähintään 20 laatikko-tyyppistä
pesää tulisi varata -Jokaista
sataa kanaa kohti.
Miten voimme taistella väsymystä
vastaan ja sen
•m
mm
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
Kirj. Vasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja
sodan voittaneista miehistä.
Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
KIrj. Nikolai Ostrovski
Tämä teos. jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi teki­jän
kuölenaan takia, kuvaa Puolan tapahtiunla ensimmäisen maail­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANI.
Sid. 228 Sivua Hinta $1.0O
NAPOLCON
Kirj. Eugen Tarle
Erikoista ja tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren
sotapäällikön elämään ja toimintaan tarjoama teos. Laajoihin tut­kimuksiin
perustuvat asiatiedot.
Iso sidottu teos, käsittäen 5€7 sivua.
Hinta $1.6S
Ne\vcastle taudin oireet
Minkälaisia ovat N€wcastle-taudin
oireet Ja mitä tulisi tehdä torjuak­seen
tuim taudin. Onko kanoissa,
jotka hengittävät raskaasti; ivfita.
tautia?
Kanoissa, jotka ovat saaneet New-castle-
taudin tartunnan, ilmenee hen-gityselinvikoja,
mutta samanlaisia vi­koja-
ilmenee silloin kun kanat sai­rastavat
benkltoryentulehdusta.
Mutta Jos kanoissa on Newcastle-tauti.
laskee niiden munatuötahto mi­tättömiin
muutaman päivän aikana.
Tuotanto nousee entiselleen kolmen
viikon kuluttua, ellei kanoissa ole Jo­tain
muuta vikaa.
Jos kanoissa oti Newcastletauti. on
ensimmäinen tehtävä saada ne kulut­tamaan
mahdollisimman paljon ruo­kaa.
Ruokahalun lisääminen on pa­rasta
lääkettä tässä tapauksessa.
Neuvostoliittolainen professori K. H.
Kekstshejevin on klrjcittanut artik­keleja
väsymyksestä. Seuraavassa jul­kaisemme
hänen artikkelinsa miten
voidaan taistella väsymystä vastaan:
TYdKYKYÄ ALENTAVAT
TEKIJÄT
Meidän on eimen kaikkea yritettä­vä
estää kaikki tekijät, jotka synnyt­tävät
hjTJOsteniatllan; on esim. pois­tettava
melu, tai mikäli mahdollista
ainakin sutu-esti vähennettävä sitä.
Liian korkea tai alhainen lämpötila
huoneessa alentaa myös huomattavas­ti
työkykyisyyttä.
Työpalkan riittämätön valaistus
vaikuttaa samaan siruntaan. Va­laisin.
Jota käytämme fyöpaikallamme,
on myös usein väärin sijoitettu Ja an­taa
silcsl riittämättömän valoö. Ön
muistettava, että valolla on su'iul}mer-kitys
työkykyymme. , ••• •
Erikoisen vaaralllsssti työkykymme
vaikuttavia ovat ix)lJennolIiset ja yk­sitoikkoiset
kiihoittimet. Niihin, kuu­luu
Joskus huomaamatta jäävät, tuu­lettajan
yksitoikkoinen surina, kirjoi­tus-
tai laskukoneen naputus tai om­pelukoneen
raksutus;
KEINOJA TYÖKYVYN :;•
LISÄÄMISEKSI
Vahingollisten ärsyttimien poistami­nen
on hyvin tärkeätä. Mutta.toinen
puoli asiasta on työkykyisyyden aktii­vinen
kohottaminen. Käytössämme
on keinoja, joilla voimme parantaa
keskushermojärjestelmämme kuntoa.
SYVÄÄNHENGITYS
Sellaisiin keinoihin kuuluu esim. sy-väänhengitys.
Mitä muka merkitsee
kymmenkunta syvää hengähdystä? Ne
vaikuttavat moniin elimiimme, tuoden
happea. Siksi lyhytaikainen .syvään
hengitys (minuutin kerrallaan), joka
suoritetaan esim. kerran tunnissa, voi
joksikin aikaa poistaa "henkisen" vä-symyksenune.
rcstaan ärsytettyjen kudosten hermo­järjestelmää;
sen suorituskyky nousee
ja ihminen saa mahdollisuuden Jatkaa
jonkin aikaa työtään.
SOKERI
Kolmas "fysiolo^nen klihoitin" —
sokeri — cn ehkä kaikkein ykslnker- j
taisin "lääke", mutta sen vaikutus työ­kykyisyyteen,
erikoisesti väsymyksen
hetkellä, on huomattava. Mitei) se vai­kuttaa?
Jos laskemme kalorioitten
lukiunääräärän, joita 3—4 palaa soke­ria
vastaa, niin osoittautuu, että ne
palaessaan ruuäaiissa antavat kaikki­aan
85—110 kaloriaa. Mutta ihmi­nen
tarvitsee vuorokaudessa keski­määrin
2,500—3,000 kaloriaa, eivätkä
nuo 85—110 kaloriaa siiS merkitse eli­mistössä
paljoakaan. Sokerin kilholt-tatava
vaikutus el sUs ole sen kyvyssä
lisätä voimaa. Makualstiellnten k i i -
hoitus Ja itse puremistoimltus aikaan­saavat
silmän ja korvan herkkjryden
lisääntymisen Ja henkisen tarmon pa­lautumisen
väsymyksen aikana.
Soiitfulan osuus-p
i
40 viioHa
Sointnla, B.C. — Jospa tässä aloit*
taisin entisen virkani. MtiM tääOä
saarenakin (elettiin pari kmltatitta
kovaa talvea, tfpä v^nut juuri nraiita
kuin istua thmin äSressä ja pisteUfi
puilta uuniin. Ei tuntunut mulcavalta
kun on totttmut leutoihin talviin.
Viime vuonna kuolema vieraili usein
keskuudessamme vieden nuorta ja
vanhaa, minultakin vei elämäntove-rin.
Jonka kanssa 51 vuotta Jaoimme
Ilot ja stiruf. Mutta s^iän on elämän
laki. ei täältä Voi yhdessä lähteä, toi­sen
täytyy jäädä odottamaan vuoro­aan,
ja jatkamaan toimiaan vointinsa
miikaan. T^män vuoden alussakin on
Jo kaksi mennyt, mrs. Helvi Leiki. Jo­ta
Jäivät suremaan puoliso ja poika
sekä mrs. Davis, häneltä Jäi mies ja
yksi tytär perheineen. Kumpahaenkin
haudattiin muualle, ei Sointulaan.
Nyt kun - on olhit niin paljon kuo­lemantapauksia
alettiin oikein kylän
voimalla kunnostaa saaren viimeistä
lepopaiklEaa. On pidetty kahdet tal­koot
ja paljon saatu aikaan. Hau­tausmaa
näyttää nj^ kaimiilta Ja teh­tiin
myös uusi; ruumishuone. Meidän
osuuskauppamme oh sitäkin hommaa
rahoittanut...
Osaavat ne sointlilalaisetkin vielä
Juhliakin vaikka Joskus on Jo näyttä­nyt,
että kaikki sellainen touhu on
kuollut. Helmikuun26p:näiOliosuus-kauppamme
. 40-vuctisjuhla. Kauppa
aloitettiin kyllä syksyllä mutta silloin
luvattiin Juhlia vielä paremmin. Me
kaupan, perustavat jälellä olevat jäse­net
saimme. oikein kutsukirjeet. Ei
meitä ollut 28:sta enää muuta kuin 13
jälellä Ja heistäkään ei 2 voinut saa­pua
tilaisuuteen. Meille oli laitettu
erikoinen paikka missä istuimme kah­vipöydässä
ja komea syntymäpäivä-kaakku
oli keskellä pöytää. Isoäiti sai
kunnian leikata sen. Meitä vanhuksia
istui siinä viisi, joilta oli toveri pois­tunut
siime mistä el palata. Kahdel­la
oli vielä elämäntoverinsa rinnal­laan.
Ohjelma oli hyvin arvokasta.
Luettiin kauppammfe ensimmäinen
pöytäkirja. Vähän yli $500 oh kerty­nyt
osakemaksuista kun Teodor Tan­ner
ja Alfred Vainio, ensimmäinen
liikkeenhoito lähti tavaran ostoon.
Liikkeenhpitaja oli kumminkin lipe­vällä
.kielellääti saanut aikaan sen, et­tä
$1.000 tavarat saatiin ostetuksi,
yleisön Joukosta kuului naurun hö­rähdyksiä
kun luettiin ensimmäistä t l -
Itraporttla. Muistaakseni olimme $40
"hoollssa" mirtta lausuttihi, että tois­tasataa
dollaria oli meimyt alkuval­misteluihin'jd"'
siinä oli syy tappioon.^
Kyllähän nykyistä kansaa ne laskut
naurattalsivatkln kun myynnit ovat
nyt Jo neljännesmiljoonan, mutta
meille oli suuriacvoinen sekin pieni
raha. $36 mekin panimme Ja oli n i l -
V.- ja u.-8eura YRITYKSEN
^S. WOSIJUHl
DON-HAAULLA
«i7 Broa4view Ave. Toronto 6, OntatitJ
Sunnuntaina, maaliskuun 20 p:nä kello 4
• • t
-OHJELMA-Juhlan
<^aaja L. Latva
Soittoa r CSJ:n Toronton osaston soittokunta j
' Johtaja R. Öhman
Avaosmansi ja -puhe . ^ 'W. D. Bc^i
Volmistctna (5-9 v. r^iraa) Yrityksen pikkutytöt!
Ohj. E. Randall
Soololanloa Aino HeilddtienI
Mattoliiklceitä • Yrityksen miehet!
C«ij. Ed. Aito
Virfmistelua (13-15 v. rylimä) Yrityksen tjlöt,|
Ohj. Lempi Serra 1
Lnlstelljain valssi *. Ohj. Leila KilkkiI
Adagio routine
TasapainovtHmistelna VÄLIAIKTyA I^mberg ja Tyko Kivimäki j
Juhlapuhe Nick Laitinen!
Palkintojen jako M. Rasmia!
Voimistdna Yrityksen naiset!
Ohj.' LTly Suomela [
Kansantanssia Ohj. Lempi Serra 1
Soololaulua Elena Pezchukova!
Voimistelua < 10-13 v. lyhmä) ... Yrityksen tmA
Ohj. Elsie RandaU .
T^uissia ................ Leila Kilkäf
Ponnahdnslantaesityksjär Yrityteen mieheti
Ohj. Ed. Aito
Loppuesitys Ed. Aitoi
TERVETULOA!
« VOIMISTELU
Yksinkertaiset voimisteluliikkeet '^^^/'^'l^^^^^^Vvo^^^^^^^
voivat toimia neljäntenä "fyysilllsenä
levan^ Kansan yhtiössä Hyötä emme­kä
nähneet rahaa eikä uutta vaatetta
ollenkaan. Kun tuli vei kalkki niin
hyvien ihmisten lähettämissä van­hoissa
vaatteissa käytiin. Muita kaup­pa
piti saada, tavarat olivat 200 mai­lin
päässä ja laivoja kävi vain kuu­kauden
päästä. On kaTmlsta. että
nuorempi polvi Joskus muistelee ja
kunnioittaa vanhempien töitä. Se
katmustaa heitä myös saamaan Jotain
aikaan, että heidän lapsillaan olisi
myös muisteltavaa. Niin maailma* ai­na
menee eteenpäin. Kiitos meille
osoitetusta ktmn&Lsta!
Toivomukseni on, Atä juhlitaan
muistoja edelleenkin. Kahden vuoden
päästä tulee kuluneeksi 50 vuotta kun'
ensimmäiset astikiaat tulivat^saäreile;
Silloin toivon, että pannaan sellaiseit
Juhlat pystyjm, ettei ennen ole kuul­tu!
— Isoäiti.
5aomesta kysyti
KVLAL^ HUUHTELU
Toinen keino, ei'myöskään uusi, on
kasvojen ja niskan huuhtelu kylmällä
vedellä. Kylmät ärsykkeet saattavat
lämpiaistielimet kasvojen ja niskan
ihossa aktiiviseen tilaan. Kylmällä
vedellä huuhtelu synnyttää, niinktiin
tiedämme, virkistymisen tunteen. Fy­siologisesti
elimistössä tapahtuu seu­raavaa:
sympaattinen hermojärjestel­mä,
jota on kilhoitettu ärsyttämällä
kylmällä aistielimiä, kiihoittaa vuo-kiihoittajana/'.
Monienjuha^isien ais­tielimien
ärsyttäminen lihaksissa yh­dessä
verenkierron v i l k a s tumisen
kanssa aikaansaa alentuneen henkisen
suorituskyvyn kohoamisen.
VANHIN KEINO — UNI
Niissä tapauksissa. Jolloin fyysillinen
väsymys valtaa meidät voimakkaana,
on uni paras keino työkyvyn palautta­miseksi.
Tiedänunehän omasta koke­muksestamme,
että "aamu on iltaa vii­saampi"'
ja että aamutunteina ihmi­nen
voi ratkaista sellaisenkin tehtä­vän,
jota hän ei millään saanut illal­la
ratkaistuksi. AamiOla on käsitysky-kyky
parempi, virheitä syntyy vähem­män,
sanalla sanoen levännyt Ihminen
työskentelee paremmin kuin väsynyt.
Mitä tapahtuu unen aikana? On
tunnustettava, että fysiologiselta kan­nalta
ei unitilaa ole tutkittu läheskään
tarpeeksi tarkasti. Unihan on niin ylei­nen
ilmiö, että luulisi tieteen jo aikaa
sitten perusteellisesti tutkineen sen —
Varsinkin kun yleisesti on timnettua
unen vaikutus t y ö k y k y j T i . Kuitenkin
vasta viime aikoina, kiitos akateemik­ko
Pavlovin. akateeniikko Orbelih ja
prof. A. V. Tenkinin tutkimusten
olemme päässeet lähenamäksi vastaus­ta
kysymykseen: mitä. tapahtuu ai-
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
4||o^69 - Sudbury. Ontario
ISO KANANMUNA
Niagara Fails. — Henry Markle-niminen
farmari hämmästyi suuresti
kun j-ksi hänen Rhode Island-rotuisis-ta
kanoistaan pyöräytti 6\i unssin
munan.
K.AKSOSTEN IS.ÄT PALKFTAAN
Sveitsiläisen Radenin kaupunginval­tuusto
on yksimielisesti päättänyt, et­tä
tästä alkaen ne onnelliset isät. joil­le
sj-ntyy kaksoset, palkitaan jakamal­la
heille ylimääräinen 25 pullon annos
maan parhaita viinejä. Äidit sitävas­toin
eiväi saa muita ylimääräisiä etu­ja
ktiin ne mitä heillä tähän asti on
ollut.
Syvästi surren ilmoitan* että fyttireid
LEMPI LOVIISA HAKALA
STntynyt Sault Sfe. Marlessau Ontariossa* heinäkuun
16 p:nä I906;ku6ii helmikuun 23 p:nä 1949. Hän oli
kuollessaan 42 y. 7 kk. Ja 7 päiyin ikäinen.
Lähinnä suremaan Jäin minä. hänen isänsä, kakaS
•eljeä ja yksi serkku ttällä Canadassa sekä suuri suka>
lais-ja tuttavapiiri Cftnadassa la Suomessa.
Lepää rauhassa ikyista untasi,
rakas tyttäreni Lempii.
Aina kaivaten miuistaen,
ISÄSL
John Hakato ^r.,
R^nier Hotel.
309 CanaO St
'Vaneonver. B. C.
vuttaa. Eikä- silloin kaupan tarvin­nut
moninaista tavaraa välittääl^än.
kala ja metsäriista Ja se mitä saimme
omasta lehmästämme oli särpimenä
ktm Jatihöja, sokeria Ja kahvia sai
kaupasta. Eipä sitä ruokapuolta muu­ta
tarvlimutkaan. Ei ollut silklusuk-kia.
ei kaiuiiita vaatteita, pääasia oli
vaatepuolessa. että se oli kestävää, su­kat
kudottiin ja lankaa kehrättiin.
Kalastajatkaan eivät omistaneet sil­loin
ttUiansia maksavia moott<^rivenei-tä.
Kalaan mentiin soutuveneillä"
"Cänäriltä" sai tasapohjaisen veneen.
Emännät kotona neuloivat telttakan-kaan.
joka sopi veneen keulaan ja
käytetty «Ijykannu sai tehdä uunin
virkaa. Emännät laittoivat laivassa
evästä. Oli siinäkin emännillä puuhaa
soutaa pitkät matkat Ja'kärrätä laa­tikoita
laiturille. Nyt saa kaikenlaiset
leivokset ja ruokatarpeet kannuttimol-ta.
Mutta alku on aina köyhällä han­kalaa
ja mekin teinune 3 vuotta K a -
voissa imen aikana ? Pavlovin koulim
katsantokanhah mukaan uni on muu­an
sisäisen Jarrutuksen muoto. Jarru-tusprosessi
kehittyy aluksi aivokalvon
eräissä osissa, ja painuu sitten kuoren
alle. jolloin ihminen nukkuu.
Osoittautuu, että unentulo mekanis­miin
osaUistuu sjTnpaattinen hermo­järjestelmä,
erikoisesti sympaattisen
Ja parasympaattisen hermojärjestel­män
hermokeskukset, mitä kiinteim­min.
Osoittautuu, että myöskin s i * i -
set erityiselimet. esim. aivorauhaset
ottavat mitä -aktiivisimmin osaa imi-tilan
aikaansaamiseen.
k im ihminen nukkuu 7—8 tuntia,
tapahttm heräämisen jälkeen aivoso­luissa
kemiallisten aineitten voimistu­nut
uudisttnnisprosessi ja näiden solu­jen
työkyky palaa täydelllsestL lytay-empäxiä
aikaoa tämä uudistusprosessi
Vilkasta toimintaa
Soon liaalilla
Sault Ste. Marie, Ont.— Aina vain
kuuluu sama ryske Steelton-haalOta
varsinkin torstai-iltaisin, jolloin on
Dynamo harjoitus-ilta. Kim katsoo
sisään haaliln niin~ näkee tyttöjä
marssimassa ja pojat kiikkuvat "hlgh
baarissa" ja se käykm heiltä jo niin­kuin
veteraaneilta.
T.k. 5 p:nä pidettiin paartit ja oikein
"orkesteri" oli soittamassa. Melkein
kaikki jäsenet olivat saapuvilla tutta-vineen.
Kyllä siellä aika kului ja sat­tuu,
että oltaisiin vieläkin haalilla,
mutta soitto loppui. '
Kalkki olisivat olleet iimostuneita
laulukuoron perustamiseen ja meillä
oli jo harjoituksetkin, mutta johtajal­lemme
ei aina sovi sama ilta kuin kai­kille
muille,- kxm hän on vuorotyössä.
Kyllä siellä mylinä kävi ja voisi tulla
hyväkin kuoro, jos vain harjoiteltai­siin.
Täytyy koettaa jotenkin Järjes­tää,
että kaikille sopisi sama ilta.
Nyt se Jo riittää täksi kerraksi.
— Elvi Perälä.
Anna Stiina Holopainen — ]
asioissa Aaro Holopainen, Tuu
Kosula. Kolmikanta.
Iivari Ketolaisesta tietoja
veli Kalle Leinonen, Sulkava,:
sahni.
Henrik OUankedon viimeva
haluaa tietoja Aate Ollanketo,:
vesi, kk.
Eino ja Vertti Lahtinen - I
Lahtinen, Parkano, Kortesluoma.!
Juho ja Ida Pahkalan perilllsiijf
luaa yhteyttä rouva Aino Nuo
PeUo.
Kalle Kumpula ja Kaisa Ha
Ktmipula — Liisa Tepsa, o.s.
Kemijärvi, Tohmo.
Väinö Sund — Selma Seppä^^
lund, Helsinki. Torkkelink. 3 BI
Alma Lunden-Palomäki, Port j
hur — Kalle Emil Pelkonen-I
Orivesi as.. Luoden posti.
Anssu ja Emil Keskisen perik
K. Lahtinen, Parkano. Majajii
kylä.
Juho Orava, Nolalu, Ont. — |
Lempi Hietikko, Seinäjoki, PellB
katu 19.
Oskari Oikarinen — perintöä
Ville Oikarisen perikunta. Kajj
Mäkisen posti. Kalliomäki.
— Austraaliassa on pisin suora rau­tatie.
Se on Nullarborin erämaassa
ja pituus on 328 mailia.
Esko, Aaron ja Moses KoponM
Mikko ja Anna Husn ja Da'
Jenny Savo, Jenny Elina Ki
Kokkola, Pakkahuoneenkatu 34
rinen.) -
Paavo Ilveksen perillisiä hakee
va Rauha Kohonen, o.s. Ilves,
kylä. Lippa.
Martta Naaralainen, o.s. Iko:
Amalia Koski. Kangasala, Keso.
Anni Hec, o.s. Makkonen, Mci
—veli Uuno Makkonen, Utajärvii
kylä.
Jussi Väisänen — Katri Havd
O.S. Laatikainen, Kuhmo, Lentual
tola.
Helsinki 9. 3, 1949
Suomi-Seura.
— Hawaiin saariryhmässä on:
saarta', mutta vain yhdeksässä ss
sa on asukkaita.
ei pääty ja keskushenpojärjestelmä ei
voi kauan vastustaa väsymystä.
AKTnVlNEN LEPO
Ennen laskettiin, että kyllä selviää,
jos TOin nukkuti makeasti.
Vqbune ktiitenkii\ havaita, että jos-tois
väsjmeet ihmiset, joiden olettai­si
haltiavan levätä, sen sijaan alkavat-
Un pelata urheilupelejä, tansda, otta­vat
suihkun tai uivat. Sanalla sanoen.
käyttävät hyväkseen meille jo niin
tuttuja "fysiologisia kiihi^ttimia".
y^yinripti näiden lihas, kylmä- ym. är­sytysten
pohjana on sama ibniö. josta
edlens <m oDot puhe. Uidessa kylm&
vesi kiituHttaä hermostoa. Jalkapalloa
pelatessa lihastuntoelimien äxqrtys
vastaa mielenll&attosta. Tämä myfis*
kin italattttigut työkykyisyyden. SSkä.
aktiivinen f«vo keskdlä pfiiväft o]\
usein tehnMtaampi kuin pasäivinen
lepo-
METSÄSTÄJiit JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Aiiderssoii's **Morä'' metsästys- ja tuppipuukkoja
• * • • • * *
Np. 347 — "Mora"metsäsiyspttiikko.hinta. $3.75
Ruostumaton terä ja helat tupe^sa.
No. 27 — "Mora" metsästyspuukko. hinta .. 9^^^
Ruostiimattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
No. 22 - - "Mora" tuppipuukko, hinta . - f5.5«
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa
veitsen päässä.
No. 13 — "Mora" iupp^ukko. hinte —$ 2 . 25
Erikoisen halpa tuppipilUkko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
V THatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 63 Sndbnry. Qnlaii0|
mm