Vapaus, February 5, 1949

              • — ^ 5-p.-saturd^,Feb. si(;^ai^teirNfB-iSUOMEN tEHTIEN LAUSUNTOJA
n hdi
Kew TMk. — Edistyspuolueen j o h - : tänä vuonna jcs ybteisymmärrys «aa-tajtf
titeniT A. WalJaoe antoi tammi-h-
y kuun n po& lausomum. joesa sano-taan
"rolikalsevaksi merkUcsi" «ttä
" ' k»"* ÖUUn ««itä ludmannen ebdotuk-
' " am kabden vuoden aikana "icaikklen
" ^ ^auuremplen erimielisyyksien ratkalse-
'*mtedui YlidysTaltain kanssa". Mr.
w,r, tsygffj^ ggj^ ^ pääministeri Sta-
" - ' Un "on taas avanmit oven ja tällä
\atiMM ihmiskunnan omatunto vaatii,
' " - i -että ovi pidetään atiki" neuvotteluja
" varten. Mr. Walläcen lausunnossa
sanotaan:
"On KdikaiseTB meikki, että vasta-
'f/'^*' tcssaan amerikkalaisen kirjeenvaihta­jan
kyqmyksiin, pääministeri Btalin
. • ^ " • ^ t t l kolmannen kerran kahden vuo-i
den aikana neuvottelujen aloittamista
[ Yhdysvaltain kanssa kalkkien huo-
1 jtäaHavampien erimielisyyksien ratkai
[ : ^aemiseksL Minä toivon hartaasti, ett^
I halutuksemme vastaa siihen.
"Vastattksena minmi avoimeen kir
I 'ieettini viime toukokuussa pääminis­teri
Stalin toisti uskonsa, että USA ja
USSR voivat olla rauhassa keskenään
ja hyväksyi neuvottelun lierustaksi
mfntm esittämäni ohjelman, joka edel-
, r^yttäi myönnytyksiä molemmin puo­lin.
Mutta hallitus sulki oven rau«
....^hallisllta neuvotteluilta.
— " N y t pääministeri Stalin on jlllecn
; avannut oven. Ihmiskunnan omatun­to
vaatii, että ovi pidetään avoinna.
Faremmio imin milloinkaan ennen n^t
pitäisi Iceskustella rauhasta eikä soti-ladiltdst^.
Me olemme käänneköh-dasn
mistä voimme edistyä ilhian
' Itsemurhaohjelmaa miltä vaatU biljoo­nia
dollareita aseistukseen ja cellki-siin
tarkoituksiin kuin Pohjois-Atlan-tin
sotilasUlttoihin, mikä Johtaa tals­i
t u n jdts el kukaan voi voittaa -
tai me voimme hyväksyä Stattnin tar­jouksen
jä ryhtyä n^vottelemaan se-
!r«^^loi>ettiAa viimeksilculuheiden muu-
"* iimim vuosien mielettömyyden!
"Saksin nn^Hkuja voidaan ratkais-t
».pian joa l^rt ryhdytään neuvotte­luihin.
Jokainen, joka on seurannut
.zieovbtteluja Saksan asiasta. Uetää
"ttmln, ja hallituksen useat puhemie-Ä
«t, luketrtuen heihin John Poster
Dulles, ovat myöntäneet sen.
• ^ I d l i i nyltyirieri taktiikkamme
riistliä amerikkblaisilta verönmaksa-dilta
helllei kuuluvan yltälcylllUsyyden.
Titottamatöh sotiläskiilutus. mikä vie
moriminan osa budjetistamme, voital-
' siln plenentään monella biljoonalla Jo
vutettaisiin. J<»s tämä raha käytettäi­siin
koteihin. IcouMhin ja sairaaloi­hin,
eikä tankkelliin ja Uistelulaivoi-hin,
niin se mtnittaisi jokaisen ame­rikkalaisen
elämän.
"Amerilcan kansalle on tullut aika
puhua Ftehjois-Atlantin sotilaallista
liittoa vastaan ja vaatia, että Truman
Ja Stalin pitävät rauhankokcuksen
nyt — ennen kuin se on liian myö­häistä.
Meiilä ei ole varaa siihen: ettS
tällainen sopimus tehtäisiin vasta
seuraavan sodan Jälkeen, jolloin vain
harvat ovat säilyneet neuvotteluja
varten.''
fenkerhaf vabiiisfitt
rauhani
(Valinnan sooritiaBist Tijf^
Baaanbeimo)
TUL:n SO-vuofjsjuhlaa
vietetty eri puolilla
Stiomea
Helsinki. — (S-S) — Tammiknon
26 palvini vietti työvien triuau'
lUtto toimintansa 3Ö-vuotl9«Uväi
kalUden 14 piirlkontansa keskos-
IKtikoissa. Jabiat oU tarkoitettu
Vito Uiton Jäsenten keskeisilui t i -
laisaaksiksL
Fiäjiibla oU Helsincin TySväen-talop
jnhlasalisss. Jonne fcatsnttol-na
oli saapunut n. 609 benkUöä. 11-
lalsontta varten oli sali koristetta
valtafcgnnan J» liiton lipoin, köy-nöksin
Ja kokkasin.
CaSNTRAL TAXI
. (Lindberg)
PuiiaUn 944
eo llpruce Ave., So. Porcupine, Ont
Uusia rautatieraken­nuksia
runsaasti
Suomessa
UelsinU. — (g-S) — Johtaja M .
Viluicsela rautatiehallituksesta on ker­tonut,
että kuluvan ^vuoden talous­arviossa
todennäköisesU varataan Ori­veden-
Jämsän radan rakeimustöitä
varten 250 mllj. mk, Simpeleen-Pa­rikkalan
rataa varten 30 mllj. mk Ja
Pohjois-Suomcn radankorjaustöihln
300 mllj. mk.
Työttömyysvaroilla on tarkoitus ra­kentaa
Jämsän-Olkkolan satamarata
samoin kuin Aänekosken-Saarljärven
rata, Joka on osa 170 km:n pituisesta
Suolahden-!Haapajärven radasta. Mai­nittu
Jämsän-Olkkolan satamarata
liittyy Jo useita vuosia rakenteilla ol­leeseen
Oriveden-Jämään rataan.
Olkkolan satämaratätSlhIn laske­taan
voitavan Sijoittaa n. 200 työ­töntä,
kun taas 27 km:n pituisen Ää-nekoskcn-
SaäriJärveh .radan raken­nustöihin
lasketaan voitavan ottaa
n. 1.000 työtöntä. Työntekijöiden lu­kumäärä
Tllpptiu kuitenkin työttö­myystilanteesta
Ja työttömyysyöva-rolsta.
— Canadan rannikkovesillä on t a ­vattu
l i eri lajia haikaloja.
Hyvln välttämättömäksi Canadan suomalaisille vuosien varrella ke­hittynyt
Taskukalentieri on taas ilmestynyt, sisältäen tietoja lukui­silta
aloilta. Tämän JökaiseUe välttämättömän 128-sivuisen tieto­kirjan
hinta on edelleen 35 senttiä huolimatta kustannusten kohoa­misesta.
<
Taskukalenteria on lähetetty Jo kalkille asiamiehllle. Met^mle-het,
tilatkaa pikaisesti Taskukalenteri, sillä voi käydä niin kuin edel­lisinäkin
vuosina, että painos loppuu kesken. Kymmenen i a l useam­man
kappaleen tilauksesta myönnetään 20 prosentin aslamlespalk-kio.
Taakokalenteria saa Joko astamiehlltfimme tai tilaamalla suoraan osoitella:
^ VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Sudbury. Ontario
Toronto, — Naistenkerlion vuosiko-kxnis
pidettiin täällä tk. 31 pnä. Saa­puvilla
,oli emmmän naisia kuin t a ­vallisesti."
Ösaänot to kokouicsiin on t a ­vallisesti
ollut laimeaa. Mistä se Joh­tuu
en tiedä.
Ensilcsi luettiin edellisen vucden t c i -
mintaicertomus. Siitä saattoi huoma­ta,
että paljon on saatu aiicaan. Vuo­den
aikana keriio osallistui myös i u n -
takontroilikysymyks&n k ä s 11 telyyn.
Kutsn tiedämme, on kailiki hinnat l i i ­an
korkeat työläisten tuloihin verrat­tuna,
joten el auta muu k u i n taistelu
leivästä.
Vapauden levitysryntäykseen otet­tiin
osaa. Kevätmyyjäiset olivat myös
Iceriion valvonnan alaisena j a onnis­tuivat
elkein hyvin. Sairashuoltoko-mitea
on myös tehnyt hyvää työtä.
Sah-aaioissa käynti on yksi kaikkein
vaikeimpia tehtäviä, sillä työmaa on
täällä suuri, kun on monta sairalaa
eri puolilla kaupunkia. Se on kuiten­kin
yritetty Järjestfiä mahdollisemman
hyvin. Joululahjat ostettiin kalkille
potilaille. Toivon, että useammat
naiset ottavat tämän asian sydämel-leen
Ja käyvät tervehtimässä sairai­ta.
Tässä samalla pyydetään huo­mauttaa
ulicopaikkaktmtalaisille, että
ilmoittavat Jos Joku tuodaan tänne,
n i i n mleUbyvällä käymme tervehti­mässä.
On välttämätöntä ilmoittaa
sairalan nimi. Kirjeet voi osoittaa:
C S J : n Naistenkerho. Don H a l l , 957
Broadvlew Av^.. Toronto, Ont.
Puheenjohtajaksi tälle vuodelle v a ­littiin
Helien Tarvainen. TäydenneU
tiin myös Johtokunta. HAlen alusti
kysymyksen tulevasta rauhankonfe­renssista,
sillä ensiinmäinen viikko
mäallslcuutä. tullaan-toimimaan näis­tä
merkeistä. Ratiha, se on sana mikä
on jokaisen oikein ajattelevan Ihmi-sen
sydämellä. Me täällä emme k y M
tiedä mitään sodan kauhuista, vaan
rie maiat, Jotka Joutuivat sodan Jal­koihin,
tietävät sanbä toista.
Kansainvälistä naistenpäivää tul­laan
vlettäriiääh maallsk. 6 p:nä. Se
tulee myös clemaah rauhan päivä. •
Peac3 CouncJliin valittiin Anna L e h ­to
edustajaksi. Kokbulcsemme muodos­tui
suurcnimolseksl, sillä nirs. Dorise
Nielsen tuli puhumaan. Hän selosti
erittäin nilelenkilntoisesti käyntiään
rauhankokouksessa. En selosta sitä
tässä enempää, vaan ainoastaan muu­tamin
sanoin huomautan, mitsn kaut­ta
koko maailman naiset ovat yhdessä
nousseet vastustamaan sotaa. Ne 500
edustajaa 56 eri maasta edustivat. 80
miljoonaa tiaista. Rotuun i a väriin
katsomatta kaikilla oli säiiita päämää­rä;
ei kuolemaa ja hävitystä, vaan py­syvä
rauha. Unkarin edustaja oli s a ­nonut,
"nyt me taistelemme hymy
huulilla ja meidän lapsemme tulevat
olemaan onnellisia".
Tässä tilaisuudessa saimme myös
kuulla Suomen työläistoverien ter­veiset.
Toveri Mäkelä (Taimi Laak­son*
isä) on tullut vieraskäynnille las­tensa
luo; Hän on jo y l i 70 v., inutta
oikein pirteän j a rehdin näkijinen. Hä­nellä
oli tarkoitus puhua enemmän,
vaan häh huomaiutti. kuinka vaikea ori
rikkoa sitä tunnelmaa. Jonka edelli­nen
puhuja loi. Hän sanoi: " E n ym­märtänyt
yhtään äanaa, vaan näen
teidän kasvoistanne minkä vaikutuk­sen
se teki." ,
Puristamalla
BULOLLISUUS
VXHEN-EaiXSSX
Unsf Soomi ^kok.) toteaa etiä^hitys
kansalaisten moraaliin nähden on 5nJl-keinassa
parempaan päinJ Esim. pää­kaupungissa
on ennakkotietojen mu­kaan
rikosten lukumäärä^_topahtu-nut
j o parina viime vuctem"sangen
huomattava lasku, joka kuluneena
vuonnakin oh edelliseen vuoteen ver­rattuna
noin 25 pros. Ja yleeasä
maassa näyttät^ okvan enemmistönä
ne seudut, jotka voivat esittää rikos­tilastonsa
numerot pisnempinä kuin
edellisenä vuohna.
"Sotavuosien höllentävä vaikutus t\- j
veelllseen ryhtiin" Jatkaa lehti, "on
nyt väistymässä ja luonnollinen kurin­alaisuuden
tarve p a l a u t u m a - s s a.
Myönteisenä tekijänä on ollut d i n t a -
sön kohoaminen Ja työtätilaisuuksten
runsas tarjonta. Toisaalta on timnus-tus
annettava järJestysvlranomaisiUe.
Vaikka viime aikoina onkin kuljettu
parempaan i ^ i n n i i n ei suunta jää
pysyväksi, ellei yhteiskunta yhä edel­leen
ja yhtä tarmokkaasti kuin tähän
saakka varaudu taistelemaan rikolli­suutta
vastaan. Viime vuoden lopuf.sa
lakannut pinnarilaki vapautti yhteis-tamnan
välittömästä valvonnasta jou­kon
henkilöitä. Joista ainakm csa
saattaa nyt olla ttoiänvuotisen rikos­tilaston
numeroita kartuttamassa.
RIkoUlsuutta on torjuttava myös pyr­kimällä
Järjestämään hairahtuneiden
paluu yhteiskuntaan helpommaksi.
Taloudellisissa oloissamme esiintyy jo
nyt kiristyvä suunta. Se saattaa hei­kentää
suotuisaa kehityssuuntaa."
• • •
PALUU "EDISTYKSELLISELLE-POHJALLE
Vapaa Sana (skdl.) tuomitsee aja­tuksen
yhden puolueen, (maalaisliit­tolaisten)
hallltuksssta j a samalla i l ­moittaa
selvin sanoin, mistä nykyi-scssfi
hallltuskeskustelussa on kysy­mys.
"
" K u n kuitenkin kaikissa maan asi­oista
vastuunalaisesti ajattelevissa
piireissä ollaan selvillä siitä, että poli­tiikassa
olisi palattava edellisten vuo­sien
terveemmälle pohjalle, on pelkkää
kansanjoukkojen ärsytystä jatkaa ny­kyistä
erheellistä suuntaa sen parem­min
oikelstososlalidemokraattlsessa
kuin muussakaan oikeistopörvkrlston
suosimassa ja suosittelemassa muodos­sa.
Ainoa oikea ratkaisu olisi palaa­minen
aikaisemmalle laajalle pärla-ctjentaariselle
pohjalle oikeiston t a -
kaisinpaluUyrityksiä vastaan.
Eduskunnan kokoontuminen mer­kitsee
tuskin sellaisenaan hailltiusky-symyksen
välitöntä ratkaisua, mutta
sen kypsymistä .se kieltämättä mer­kitsee.
Ellei eduskunta siihen pysty, j
se osoittaa vain kansanjoukoille en­tistä
selvemmin, ettei se. sen parem­min
^kuin hallituskaan,ole käsittänyt
maan ja kansan etua oikealla tavalla."
koulutalot lienee merkittävä enslsijai-,
siksi. Koulun uricoituksena meillä
niinkuin muuallakin on ensi sijassa
palvella elävää elämää, antaa suoja­teilleen
ne siveelliset, tiedolliset Ja
käytännölliset edellytykset. Joiden v a ­rassa
he voivat sijoittua paikoilleen
yhteiskuntaan hyödyttämään maataan
ja kansaansa."
• . • • •
KOBKEIMMA.V BfAATALOUSOPE-TCKSEK
HUONEISTÖKYSi^hrS
Helsinsin Sanomat (edistys) koros­taa
korkeimman maatalousopetuksen,
huoneistskysymyksen ja* siis asiaan
kuuluvan rakennustciminnan tehosta­mista,
sekä koulurakennuksen että
o p p i lasrakennuksen Jouduttamista.
Leliti lausuu lopuiksi:
"Maataloustutkijain työn tuloksista
riippuu loppujen lopuksi suiu-elta osal­ta
uusien pientilojenkin kannattaval-suus.
Korkeamman maatalousopetuk­sen
uudisrakennusohjelman toteutta­minen
ja varsinkin keskeneräisten r a ­kennusten
viimeistelytyöt olisi pian
saatava tehdsriksi myös sen takia, että
tulevan olympia-rakennuskauden- a i ­kana
tcdennälEölBesti Jällen pidäty­tään
muista suuremmista yleisistä r a ­kennustöistä.
Tähän kehoittaa myös
rakennusalalla odotettavissa oleva
työttömyys Helsingissä."
Samasta asiasta kirjoittaa myöskin
Maasendnn Tnlevalsaos» kannattaen
opetuksen keskittämistä V i i k i n tilalle
Helsingin lähelle. Lehti lausuu mm.:
"Lopullinen k a n n a n määrittely
MARY ÖYNTf
winnlpegiläinen sopraano, joka on eri-köistonnt
sliptlantilaisteii fcansanlao-
InJen esittämiseen Jimmy Govlerin
Johtaman Prairie Schooner orkesterin
säestämänä. Tämä ohjelma laajalle-täain
CBC:n välityksellä joka perjan­tai
kello l i iUalla.
Mätti Rissasi muistolle
Monille suomalaisille hyvin tunnettu
iro»«^iT,mio.mTnp l i a t t i Rässanen kuoli
sairaalassa täällä Port AiÖmrtesBf
tammikuun 4 päivänä pitkällisen tau­din
murtamana j a hänet haudaföin
Riversijlen ' hantafemaahan tamimi-kuun
10 päivänä, ystävien ja omaisten
saattamana. . '
Matti Rissanen työskenteli useita
vuosia Nelson-Kyrön miesten vaate^
tusliikkeessä. mutta. oU sen j ä l k e^
monta vuotta huonon terveyden takia
farmilla, jossa hänellä oli pieni kaup­pa.
Monet ihmiset, jotka lähemmin t u n ­sivat
Matin, pitivät hänestä suoran-ja
rehellisen luonteensa tähden. Vaiklca
omia käsiään, hän
ikäänkuin puristi meidän kaikkien kä­siä.
Hän huomautti niistä monista
paketeista, joita täältä on lähetetty,
varsinkin mitä sotaorvot ovat saaneet.
Hän lausui: "Toverit teidän sydämen­ne
on kuin kukkatarha, missä kukat
kukkivat ja te pidätte niistä huolen,
että ne eivät kuihdu."
Saamme ehkä kuiuinella häntä vie­lä
ennenkuin hän matkustaa takaisin
Suomeen. — " I m p i "
UUTUUS
Kirjallisuuden harratstajille
i-Opiston Oppila^kuiinaii
Julkaisu 1948
Runsas kuvitus >• 78 sivua
Hinta $ 1 . 00
saanut
Kulunut viikko oli hyvin satoisa C a ­nadan
Suomalaisten Arkistolle sillä
torstain lehdessä mairiittujeri lahjoi­tusten
lisäksi lahjoitti Vapauden toi­mittaja
W. Eklund ärkistoUe kaksi a r ­vokasta
suomenkielellä painettua asia­kirjaa,
joitä arkistolla ei oU*»t entuu­destaan
Ja Jotka antoivat aiheen a r ­kistotutkimusten
jatkamiseen ja aine-histon
edelleen keräShiiseen.
Mrs^ Annä Purola toi arkistonhoi­tajalle
myöskin perusteellisen selos­tuksen
Long Laken suomalaisasutuk­sen
alkuvaiheista. •
Arkistonhoitaja :keholttäa kiittä­mään
kumpaakin lahjoittajaa.
Canadan Suomalaisten Arkistosta
puuttuu vielä paljon ainehistoa sillä
perin harvoilta paikkakunnilta on tä­hän
mennessä saatu mitään tietoja
suomalaisen asutuksen älkuvÄiheista
ja suomalaisten j-hteistoiminna<:t,<i elä­män
eri aloilla. Kaiken, hsäksi puut­tuu
vielä paljon Canadassa suomen­kielellä
painettuja painotuotteita, kir­joja,
julkaisuja ja lehtiä.
Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä a r ­kistossamme
vieläkään yhtään Metsä-työläisen
numeroa, eikä myöskään sen
seuraaJarC Maa- ja metsätyöläisen
numeroa. Torontossa julkaistiin m i -
meograaf illa painettuna "Työtön Työ-läiheii'\
nimistä viikkoleiueä ja samas­sa
kaupungissa ilmestyi aikanaan ••To­ronton
ViiitkoKtrtitiset"-niniinen lehtL
K O U L U K Y S Y M Y S
Hufvudstadsbladet (ruots.) sanoo
koulukysymystä käsitellyn pitkät ajat
ulkopuolisena rakennekysymyksenä ja
sisäisen puolien opetuksen menestyk­sellisten
edellytysten, koulujen ja
opettajien hankkimisen jääneen tois­arvoiseen
sijaan.
"Koultdaltoksen uudistussuunnitel­mille
kalkki kunnia, mutta tärkeintä
näyttää sittenkin olevan aikaansaada
pikainen yleissuunnitelma juuri nyt
ajankohtaisten opetuslaitosten, koulu­talojen
ja opettajain tarpeen ratkaise­miseksi'
lähivuosien aikana. Jcs sen
lisäksi omiste^an nykyistä hiukan
enemmän aikaa ja harrastusta cpe-tuTcsen
riiuotojen ja metoodlen kehit­tämiseksi,
ei koulunuudistuslnto ehkä
tarvitse niin ktunoukselllsta suunni­telmaa
kuin mikä nyt on nähnyt päi­vänvalon.
Jos koululaitoksemme qn
uudistettava, on sen tapahduttava s i ­sästä
el ulkoa päin. Että nyt syrjäy­tettyjen
seutujen ja känsanrj-hmien
tarpeet on sen yhteydessä tyydytettä­vä
ja tämä ensi sijassa, on itsestään
selvä asia. Josta c l enää tarvitse kes­kustella
eikä sen vuoksi tarvita myös­kään
mitään syvälle käypiä uudistuk­sia."
Samasta asiasta kirjoittaessaan t o ­teaa
K a r j a l a (kok) että lukuisat kou­lunuudistussuunnitelmat
aiheuttavat
sen, ettei missään instansseissa olla
selvniä siitä, minkälaisia koulutaloja
kullekin paikalle olisi rakennettava.
Kunnilla ei ole tietenkään halua eikä
varojakaan panna alulle rakennuksia,
jotica kenties eivät sovellukaan niihin
tarpeisiin, joihin ne on ajateltu.
" K u n opettajainkokouksissa, viimek­si
Helsingissä joululoman aikana pide­tyissä
on kohdistettu ankaraa arvos­telua
epäkypsiin uudistussuunnitel­miin
Ja osoitettu' selvästi, ettei tiilden
pohjalla voida , ruyeta ratkaiseviin
muutoksiin, olisi täysi syy pikaisesti
luopua sellaisista ohjelmista, joilla ä
ole toteutumismahdollisuuksia Ja
suunnattava päähuomio ajankohtai­siin'
kiireellisiin tehtäviin koulun p i i ­rissä,
joista kansakoulujen kaipaamat
Kummankaan numeroita ei ole vielä
tähän mennessä saatu arkistoomme,
sanoi arkistonhoitaja H. Sula.
Vuonna 194p ryhdyttiin Brocfclynis-sa,
N.Y.. painamaan Finlandia-nimis­tä
julkaisua. Koska siinä julkaistiin
myöskin canadalaista ' materiaalia,
haluaisi arkisto saada*tämänkin l e h ­den
riumeiroita.
Vapauden psriistamisen älkuaikoiitia
painettiin Sudburyssa Vapauden
Soihtu-nimisiä julkaisuja jouluksi -ja
vapuksi. Arkisto, h a l u a i ^ saada n i i ­täkin,
sanbi arkistonhoitaja.
suuntaan tai-toiseen on asian tässä
valheessa vielä vaikeata. Siihen näh­den
on jäätävä odottamaan komitean
työn tuloksia, joita ei tar^tmekaan
kauan odottaa. Joka tapauksessa on
opetuksen Viikihi siirtämisen edelly­tyksenä,
että saadaan takeet valtion
varojen riittävästä j a hopeasta saan­nista
rakennussuunnitelmien toteut­tamiseksi
kokonaisuudessaan, koska'^
rakeimusten siellä olisi oltava jota-ktiinkin
valmiit, ennenkuin opetustoi­mintaan
voidaan ryhtyä. Missään t a ­pauksessa
e i ratkaisua, kävipä se kum­paa
linjaa tahansa, ole viiv3?teltävä
päivääkään kauemmin kuin on tar-peeUista."
MAATALOUDEI9 ASEMA
JA HALLITUS
Maakansa (ml.) kohdistaa maata­louden
aseman suhteen hallitukseen
arvostelua, lausuen mm.:
"On syytä' panna merkille se vakava
ja vetoava sävy, jossa maalaisliiton
taholta on viikon vaihteessa käytetsrls-sä
puheenvuoroissa käännytty halli­tuksen
puoleen. Nälsisä lausunnoissa
todetaan,-että tilanne el voi jatkua
tällaisena. Maatalouden on päästävä
umpikujasta j a siitä toinieentulOnsa
saavan väestön asema on turvattava.
Tämä edellyttää muutosta hallituksen
tafouspölitiikassai löaläisliitori t a ­holla
toivotaan vilpittömästi, että t a ­louselämän
hyväksi voitaisiin toimia
yhteisymmärryksessä. Tapaako tämä
toivomus vastakaikua. Jää nähtäväksi.
Merkit eivät valitettavasti ole lupaa­via.
Maalaisliiton ori jokatapiauksessa
yritettävä käytettävissään olevin kei-nöifc
muutosta täloilspblitllkkaan, joka
on muodostumassa turmioksi maata­loudelle."
^ a f
Suomesa kysytään eetat-ap ..
Erik Alfons Mattsson — äiti kuol­lut
83 vuotiaana. Yhteyttä hakee veU
Einar Mattsson, Turku.'"
Hilda Suihkonen OS. Asikainefi sekä
Vihtori ja Topia Asikalrien — sisar
Emmi Lehikoinen, os. Asikainen, Tam­pere,
Kalevantie, Plkatalo B 20.
Helmi Suominen — äiti Märta Suo­niinen,
Koski T. 1. Hongisto.
Toivo Simons — äiti Ida Simonen.
Wuta5aari. Kuikkaniemi, Taulot.
Juho Kiiskilä Ja Reeta Ja Hanna
Mällinen — ' v a Helmi Viirre, os. K i i s ­kilä,
Kannus.
Salomon Saarenpää — Väinö Saa­renpää,
Kesälahti, Aittolahti.
Santra Vaaranmaa-Koivumäkl —
poika Iisakki Vaäranmaä, Kcnken-korva,
Kivelä.
Tyko Salmi — veljentytär iEijä S a l ­mi,
liovanieml. SahtanKä.
Johan Halonen (John Jorisori) —
veli V. Halonen, Vokka. 2 pihrli V i r ­tasen
talo.
Edvart Paananein — poika Toivo
Nurmi-Katajamäki. T ^ p e r e , Kale­van
Tiilitehdas Ö 6.
Yrjö Pridiof Rauha. OttawB —; tytär
Impi Irene Thimberg. os. Pennanen,
H. 6. Oulu Raatteentie 19.
Anna Stiina Holopainen, S3mt. Tuus­niemellä
— perintöasioissa Veikko
Holopainen, Ttnisniemi. Kosula, k o l -
mikahta.
Helsingissä, 35. 1. 1949.
Suomi-Seura.
Sokeain Viikko
alkaa huomenna
Canadassa vietetään erikoista Soke-ahi
Viikkoa (White Cane Week) hel­mikuun
6—13 p : n aikana. Tämän v i i ­kon
tarkoituksena on tehdä mahdolli­simman
laajasti ttmnetuksi sokeain
kohtalo ja korostaa tarpeellisen l a i n -
laadinnan tärkeyttä, että Canadan 15,-
000 sokeasta aJBukkaasta voitaisiin p i ­tää
parempi huoli.
Kaksi sokeain järjestöä, The^Cana-dian
Coiuncil of the B l i n d ja The C a ­nadian
National Institute for tfie
B l i n d on esittänyt Canadan halhtuk-selle
kuusi kohtaa käsittävän ehdotuk­sen
laiksi. Joka. turvaisi paremmin so­keain
Ihmiftten- edut. On selvää, että
Canadan kansa kokonaisuudessaan on
sympaattinen näiden yhdistysten te­kemälle
työlle, sillä sokeat ovat niitä
yhteiskunnan kovaosaisia, jotka tar--
vitsevat kunnollista huoltoa.
Mainithijen' yhdistysten kuusi koh-i^
taa käsittävä ehdotus sokeain h y ­väksi
tähtäävän .lainsäädännön h y -
väksyriiiseksron seuraava:*
1., Sokeain Henkilöiden Lain hjrväk-syniinen,
mikä laki olisi erillinen V a n -
huudeneläkelaista. ^ ^
2. "Sokeain Avustus"-termin käyt­täminen
"Eläke"-termin asen^esta.
3. Köyhyydentodlstuksen vaatlriiuk-sen
poistariilnen.
4. Riittävä, elinkustannuksia vas­taava
sokeain avustus. -
6. Vaatimus, että sokeain avustusta
saaMf^n •' heaikilön on täytynyt asua
maakunnassa 20 vuotta, olisi alexihiet-tava
viideksi vuodeksi.
6. Riittävä määräraha ihmisten
näön turvaamiseksi tai palauttariilsek-si
ja sokeuden estämiseksi.
Esittäessään pareriipaa taloudellis­ta
turvallisuutta sokeille, pitävät y l ­lämainitut
.järjestöt suotavana, että
Jokainen sokea työhönkyke^jevä hen­kilö
voisi ^tse ansaita toimeentulonsa.
Mutta niissäkin tapauksissa, joissa t o -
kea henkilö saa hyvää palkkaa, ovat
hänen tulonsa huomattavasti pienem­mät
kuin näkevän henkilön. Sokeus
aiheuttaa lukuisia menoja, joista lää­kärinhoito,
oppaiden pitäoiihen ovat
vain muutamia esimerkkejä.
Sokeain avustusta ei tulisi käsittää
vanhuusvakuutukseksi, vaan sokeain
tulevaisuuden turvaamiseksi. Köy­hyydentodlstuksen
poistaminen tekisi
sokeain avustuksesta korvauksen siitä
epäedullisuudesta, niihin sokea mies
tai nainen on joutunut näön puutteen
takia, vaikka hän olisikin halukas, k y ­kenevä
ja opetettu tekemään työtä.
, Sellaisille sokeille, jotka eivät voi
vanhuuden tai muun ruuriiiinvamman
takia tehdä työtä, eikä heillä ole m u i ­ta
tuloja k u i n saamansa avustus, tulee
avustuksen pila elinkustannuksia vas-.
taava, silla sitä vaatii jo Ihmisyys­kin.
;
Canadan asukkaat ovat tupnettuja
oikeamielisyydestään. Meidän tulee
käsittää, että me elämme kilpailevassa
yhteiskunnassa. Näinollen meidän
yhteiskuntamme lakien — aivan sar
maila tavalla kuin urheilusääntöjen-k
i n — tulee olla n i i n tasapuoliset kuin
hän ei ainakaan viime aikoina kuulu-inut
mihinkään Järjestöön, omasi hän
selvän katsantokannan luokkataiste?-
lusta j a tinkimättömästi puolusti sor-rettm
luokan oikeuksia. Hän lueskeli
ja tutki sanomalehtiä Ja kirjoja, teh­den
niistä johtopäätöksiä, eikä hänen
tietojaan voitu pitää vähäisinä. Häii'
myöskin osasi selostaa asioita tavalla;
joka sai muutkin rie käsittämään.
Matti ei oUut mikään kiihkoihja. M a l ­tillisesti
hän selosti oman äjatuskan-tansa
erimielistenkin ihmisten kes­kuudessa-
oii. ehkä tilanteita, että
hänkin joutiil suoran ja reheliisen
iafiän^bkanfansa takia
asemaan, mutta,hän otti
taäö yaäitimsem j a äk^^
muistamaan Matin yhtenä
pana toverina, joka leiitkisäiäl
selväim ja tovetttlisella
Johtaa keskustelua sekä
ihmisiin' katkläsa i^ibeifsa.
Lepää rauhassa kunnon
elon taistelut eivät ansaittua^
vattua lepoasi enää häiritse,
ka vielä kamppailerrime elon i
Hella tiellä kbetainme täy.
t^täviä, jbtkä olit pakoit^j
mään kesken j a seuraamme i
teitä,, joihin uskoitc Ehkä,
t3rtit Jonlnm mieleen uuden i
menen, että se versoisi ja
kukkaan.
Hiljaa, niin hitjda hän mkh^
Tiyt siellä-häiritä
kko häiiäräuhan nyi-takaisinko
elon pauhiam soisil
Hän nukkuu niin hiljaa ci/kj
thinne,
nfiklluu kuin lapsi maaemon
keTttdori,
päivä se painui "varjoihin eka,
• — Td
Nuori laivuri
pelasli aluksen
l5äac's Härhor Llght, N , 'S. — M e r i ­miesten
suorittamat lu-otjröt eivät ole
mitään harvinaisia tapahtumia Nova
Scotian rannikoilla j a laiviui I ^ d
Lacen äskeinen tapaus on yksi sel­laisista.
. Lalvtui Lace on 22-vuotias, kotoisin
Limenburglsta. Hänen Icalästusaluk-sensa,
29 tonnin kantolnen Marie
Brenda, ajautui karille ankaran lumi­myrskyn
vallitessa viime tiistaina, kun
sen ankkin-it eivät pitäneet. Kova aal­lokko
jyskytti alusta teräviä kiviä
vasten j a aflus alkoi hajota kappa­leiksi.
-
. Kylmästä Jcangistunut miehistö oli
aluksen hylyssä lähes kahdeksan t i m -
tia.. Muutamat miehet köyttivät i t ­sensä
mastoon kiinni, etteivät aallot
voisi pyyhkäistä heitä mereen.
K u n ei ollut mltääp toivoa avxm
saamisesta, lähti merimies Joseph F ry
yrittämään uimalla rantaan pelastus­köyden
kanssa, mutta yritys epäon­nistui
Ja hänet vedettiin takaisin
aluksen bylkj^i^n. Sen jälkeen sitoi
aluk?eri.Päällikkö.Lace .köyden yyötä-iröllleeri
j a h3rppäsi: mereen, i^htyen
uimaati kovassa aallokossa rantaan
päin. Hän pääsikin kovan kamppai-lim
jälkeen rantaan Jä sitoi pölJEKtiö-köyden
puuhun. Aluksen miehistö,
seitsemän miestä, tuli sitten käsivoi­min
köyttä pitkin rantaan.
Laivuri Lace sanoi myöhemmin^ et­tei
häh välitä aluksen menetyksestä,'
sillä voidaan rakentaa uusia aluksia,
mutta hukkuneita miehiä ei voida he­rättää
eloon. •
N.liiton lähettiläs
kutsultu kotiin
Loiitii^sta
-Lontoo.—' Diplomaattipiirien I
"jen mukulan 'on NsuvostoliitOTJ
tobri-lähettiläs Gieorgi Zarubinl
suttu MosÖövään. Zarubinln
tilri lähteri'eeri Lontoosta joMnj
sitten"Ja hänen odotetaan
matkalla ainakin viikon.
Zarubinin poissaolosta saaEj
tää. siten, kun hän ei ollut Uni
ministerin järjestämässä tila
sa, missä j u h l i U i i n Urikarin
ian perustamisen' vuosipäivää.
Mänuilslcy arvostellut
Titon politiikkaa
Moskova. — ukrainan Prav
doitti, että Ukrainan kommui
puolueen politbyrcn jäsen
sanoi puolueen kongressissa
että Jugoslavian pääministeri'
hestyy yhä enemrnän anglo-s
.sen imperialismin edustajia.
Manuilsky sanoi myös, että ]
ihmiset kapitalistisen oppinei5t(ffl|
kosta kääntyvät yhä enemmän'!
vostöliiton puoleen, vaikka heiti|
riotaan seri johdosta.
— Pariisissa olevan Eiffel
suunnitteli insinööri Alexandrel
tave Eiffel vuoden 1880 Pariis
detyri niaalhriännäyttelyn kii
112 ihmistä kuoli ^ -
kylmien takia
Yhdysvalloissa
Chicago. — Tammikuussa vallinneet
kylmät ilnaat Yhdysvaltain länsiosas­sa
ovat aiheuttaneet 112 ihmisen kuo-leman,
50 miljoonan dollarin .vahin­got
hedelmä viljelyksille jä köhien
miljoonien vahingot rakeririuksllle.
M3Tskyn aiheuttamaa vahinkoa r a ­kennuksille,
liikenteelllB j a tfedonan-tovälineille
e i ole vielä afvioitu. K a r ­jan
tuhosta ei mahdollisesti saada
tietoja ennenkuin vasta keväällä.
BELL FUNERAJ
HOME
• ; \ \ •
HÄUTAÄNTOntriTTAJAT
Hjryämalneinen palvelus
2746 East Hastings^treet
TUHELIN HA. 0015
Vancouver ' Br. Coln
Qtiettille oh saahut
tiidttähiuslatisifeh
Paris Ranskan pääministeri Qae-uille
sai torstaina luottämuslauiseen< •
kähsalllskokbuksessa kun ääii^tettiin
oikeusministeri Andre Siäiien kysy­myksestä.
Kominimistit Ja gaullis­tit
ovat syyttäneet, että oikeusminis­teri
on suojellut henkilöitä, joösa pU-va-
t miehityksen aikana yhteistoimto-nassa
saksalaisten kanssa taloudelli­sissa
asioissa.
Äänestykssii tulos oU 3Ö9 ääntä 207
vastaan.
laiksi me ne vain volriune tehdä.
Ylläolevan lausimnon on allekirjoit­tanut
The Canadian Council of the
Blind-järjestön puolesta presidentti
Sadie B . Bending ja The-National Ins­titute
for the Blin3"-järjestön puoles­ta
Johtaja E . , A . Baker.
90,000 asuntoa luva­taan
rakentaa 1949
Ottawa. — Jälleenrakerinusasiäln
ministeri R. H . ^ i n t e r s on ilmoitta­nut,
että tämän .vuoden~ aikana on
tarkoitus rakentaa 90,000 asuntoyksik­köä
Canadassa. Rakenteilla on vielä
viime vuodelta nom 60.()06 yksikköä;
jolta ei saatu valmiiksi viime vuoden
aikana.
Ministeri Winters sanoi, että l u - ,
vatun 90,000 asimtoyksikön rakenta­minen
riippuu siitä, ettei tule esiin
mitään sellaista, mikä hidastaisi tel
estäisi rakennustyötä.
I Ttsns-Atlantic
' rcn:^n valtui
VAPAASTI KOKEILUAl
V A R T EN
leumatismln ja Nivj
Reumatismin pakotuks
Jos ette ole'' koskaan käytt
EOSSE TÄBS-öäkettä kiusa
nlvelreurilEitlsmin, hermotulehd
sen j a remnatismin pakotuksiinJ
n i i n kokeilkaa sitä jo TÄN/"
meidän kiistannuksella? Sitä (
käyttäneet Jo tuhannet ihmlsetj
25 vuoden ajan Canadassa ja "
dysvälloissa.
VAPAASTI TÄMÄN
LUKLTÖILLE.
Me lähetämme mielihyvällä
täyslkokoiserri paketin suoraani
osoitteellanne. Käyttäkää 25
I^iiia väpsiastj. Jos ette ole t^
vainen tuloksiin, n i i n pyydär
lähettämään käyttämättömän i
päfcetlsfcfi meille takaisin — «<
maksa: teilleniitään. Älkää P»^
täkö rahaa, ainoastaan nimenne J
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS CC
. DeptrR-5. 2708 FanveU Avifc,^
Cbie8go45,ni Of
lähetetään: meidän Canadan 1
torista tullivapaastl.
mm
Matkustakaa
talvella tai varhain keväällä jolloin moottöri-laivai
"GHIPSHOLM" ja " S T O C K H O L M " ei-vät
ole l i i an täyxinä ja tarjoavat viliohäoneäia
jä palV^ulcsen. Te tuleftle nauttiitiaäri meH-matkasta
parhaimpana osana retkestänne.
Seoiaavat EUitövnorot New Yorkista sncnaan Göteponio,
Euotsiin:
r— Superior järven ^ i n kohta ori
I.0J2 jalkaa.
GRIPSHOLM gFT.MTK,
StOCKHÖLM MAATTSK.
GRIPSHÖLM MÄAUSK.
18
1
18
STOCKHOLM MA AT.TSK 25
GRn>SHOUf HUBinK. *1S
Minimlhitmat GÖteporiJn Häisi* Cabin
, . .." luok. luok.
GrkpäuAm ...S28S $220
Stockholm ^......5285 ^ ——
Matkafippa Götepmista matkan päähän Siu
ia tilaisin Göt^oriin voidaan maksaa täällä <
dan dfOartisn e n i i ^ läliiöS Cränädasfau
Saadakisenne hyvän paikan laivassa tehkääJ
katikUiisennrHeti. HaluteÄsaiuie tafkönpia ö
kalkista niatlcaa koäcevlsta asioista, kääntykää 1
SWEDISH AMERICAN LINE
5 A L CMl>o|dwstcr 8t.W. Bfontrealft'
Omist. Bill T