Vapaus, March 16, 1950

              i •f
lm
m
MSiSMIIIari
^ ^ ^ ^ i a a B D r t on. to-
Steelvörkers o r A m e r i c a n . C a -
. j j ^ ^ p j a d a q jQlitaJa, c n Jälleen t u n n t ^
' Qsi^Jittt olevansa kylmän sodan propaf.
1^
ii'
.•S596BS. _
>;>=^!^ nNNISa; S 1 X A 9 1 BAxas
':'-MnBHBT::';'
JlKald:$ilkfcODa j a tojstalnd 3^13 L p .
'Perjfintältia l - u ; 1^.
'toiM»n|flJhfl 1 L p . 2 a.p/
I a, fiSio&Duntaina 8 a.p. - 1 Lp.
h •;• ^ ' N A I ^
j K « ^ i r l l i ; k O D a j a t o r s t a i n a Syia Ijt;
:l?^xjaiitaina j a l a u a n t a i n a I r l S L p .
P I T H E L I N E t . 25Y1.
s a t o j a tyytyvälsiäMyttäJiä
V o U t q l u o t t a a , p o s t i t l l a u k s i i Q .
' QNTABIO A^TO BOmE
r j b h h N . R a n t a)
99 Jobn SMvet, WA 3354, Toronto
il
K u n Vierailette Torontossa, n i i n^
I^UHEUN 6375
Huoneet $2. J a yl()späin.
3 r a t i i c k St», Toronto. Obt^
1'
* tr J • *
hii
tittonMi^sAutoBoiy
Kgtt' in lokasuojien korjatusta.
A u t o j e n maalausta.
A u t o n r e n k a i t a J a k u m e ja
O a s o l i i n i a , öljyä J a r a s v a u s t a :
10% A L E N N U S G A S O L I I N I L LE
Käytettyjä autoja ostetaan
Ja myydään.
P u h e l i n O R . 4562
3 2 1 1 D u f f e r i n St. Toronto. Ont»
K o t i p u h e l i n R A , 1898
I 11
George^s Qmcery
<0, Ja G . Oustafson)
^ 1688 Queen St. East
T O B O N T O ONTARIO
P u h e l i n U O . 0140
I S y d c l l i n c n varasto tupakkaa Ja
ruokatarpeita . Tuodaan k o t i i n.
teuttaa U S A ; n , valtiqdepartmentin
työväenvastaista p o l i t i i k k a a Canadas-
M i l i a r d vakuuttaa, että hänen pää-tchitävämä
o n r e l t a t a , hajoittaa ja
murekata. C a n a d a n uniojar"KuoJcilak^
s e ^ 7 • työläisiä ' " k o m m u n i s m i l t a ";
mutta hätien v i i m e i n e n lau.suntonsa
osoittaa, että hänsn p p l i t i f k k a m a on
sidottu, valtiodepartmcntln "Projecl
X : n " , . jolsa palvelee atpmihuUuja, k y l ­män
scdati; levittäjiä j a H - p c m m in
l£äyttämisen kchcittajiä.
ff f f
P o r t A r t h o r . O n t ; — M a a l i s k u u n 8
FöiväKsi oU järjeststty C S J : n Port
A r t h u r i n c saaton naisten l«;rhon t o i ­mesta
h a a l i l l e naistenpäivän; vie:to,
j t k a onnistui kiitettävän h y ? i n siitä­k
i n h u i l i m a t t a , että edeUijeoä päivä-
.^ä o l i hirveä m y r £ ^ , j o n i a l a i s t a c i
pie täällä c l l u t kymmeneen vuoteen.
K a u p u n g i s s s i i n oh liikenne; pyzäJi-dykslssä
seuraavana; päivänä, eikä
f a r m e i l l a o l l u t t o i v c a k a a n päästä k a u ­p
u n k i i n , Sääsuhtelden- t a k i a emme
K O L M E K U O P I O L A I S T A .^^neet e r i t ^ i n ^ s u i i r t a j o u k J ^
Kucpiolaisol a r a s t i v a t K c i m e e r s i m - |:^^"' " ^ " a hyvä i i a l n i d n . ; , ,
mäcta t i l a a i S r i i k k c » äskcaäin pj- l p h j s h n a o U arvokas j a ; m p n i p u o l i -
dclyissämicnlaskuiiilpa!luis.^a. O. VLuA^- Naisten 3 » r h o e s i t t i k a k s i k a u -
I Suomalaisia metsät^ö^
; Iäisiä Btiotsis^tvajäa
I l^pO(r miestä
\ Suomalaisia metsätyöläisiä c n k i i l u -
i vian metsätyökauden a i k a n a siirtjrnyt
amiotölhin R u o t s i n puolella melkoi­sesti,
j o s k a a n e i a i v a n n i i n i>aljon l a i in
eräinä aikaisempina vuoshia; Tark­k
o j a tietoja l u k u - j ä naapurimaan
metsätöissä olevista suomalaisista ei
tällä hetkellä ole k ä y t e t t ä v i ä , mUtta
a s i a n t u n t i j a i n a r v e l i n m u k a a n heitä
lienee siellä v a j a a • tuhat-^niestä.M!n-^
käänlaisia >cq;>iinuksia .työstihteieta e i
Suomen Ja R u o t s i n keeJ^n ele oiema^
sa> m u t t a maanmiehiimme sov«iletaan
vielä p a i k a l l f e i a työehtosopimuksia.:'
r c n c n vcltti hfukzsfi .Saomcn mesta- n i s i a laulua; Joiikkolausunhah j ä l -
ruudcn. j o i d e n k i n a s i a n t u n t i j a i n mic^ ke2n-cUl£)iun tytöiltä j a p o j i l t a k a u -
1 •»
.•'.^.:<A•^•;:>«;•.^^^c•^5
STITSKY
Importing Co*
358 Spadlna Ave. Toronto, O nL
P u h e l i n W A . 6511
T u k k u - J a vähittäismyyjät h i e n o i l ­l
e laatu s i l k k i - ; v i l l a - , vuori-: ja
p t u n p u l i k a n k a i l l e .
Kaikkea kutoma-alaan kuuluvaa
.tavaraa.
A v o i n n a k l o 9 a p . k l o 6 i l l a l la
i4i
mm,
1V:"'
m-mmm
i
m
ii
"SANOKAA SE KUKILLA"
yKTORYFtORIST
MEIDXN ERIKOISALAMMEt
0 H A U T A U S S E P P E L E i TA
O HAAKUKKAVim^OJA
O K X T K K A K O R I S T E I T A JA
' o K U K A N T A I M IA
A. MEItKER
PuheUmet: AD. 1618
S u n n u n t . J a Juhlapäivinä AO. 1618
576 Queen S t . W . , T o r o n t o , Ont.
(l^SboUii Dalhunl St.)
u. .vri.ivARn. .
Terästyöläistcn unlon suorittama
reittauB MJnc-MllIlä vä.staaii, tunnas-t
a a M i l l a r d , " o n osa kylmästä sodasta,
Jota^käydään k a l k k J a l l a maailmassa".
Tässä Trallissä, BC:«sä antama.ssaan
lausunnossaan U S W : n j o h t a j a c l mai­nitse
mitään työajasta enempää k u i ii
palkoistakaan, v a a n pelkästään hänen
osuudestaan kuolettavaan "kylmään
s o t a a n " U S A : n valtiodcpartmentin
puolesta. Joka yrittää h a l l i t a C a n a d an
u n l o i d en pöiitilkkaa sellaisten " t y ö -
väcnmlesten" kautta kuten M i l l a rd
.onv
Onko M i l l a r d k l l n n c s t u n u t " o t t a ­maan
käsiinsä" Sudhuryn nikkclityö^
Iäiset kofika hän uskoo, että teräsunio
voi p a r a n t a a heidän:olosuhtccnsa?^ Ei
ensinkään. . Noranflassa, Que., hän
sanoi m l k e l : " N i k k e l i o n tärkeä p u o -
lustukfielle". joka c n sama kuin U S
A : n valtiodepartmentin. p o l i t i i k k a .
Entä vetypomtml? Millard .sanoo,
että teräsunio tulee o t t a m a a n käsiin­sä
M l n e - ^ M l l l i n sopitpukset TraiUssa,
RO:ssa, koska kysymyksessä oleva
tehdas tuottaa "raskasta vettä", jota
t a r v i t a a n vetypommin tiiottamlseen.
Terästyöläistcn on paras kysyä: käy­tetäänkö,
meidän verojeii; muodossa,
otettua rahaa Iqrlmän £odan; m u u t t a ­miseksi
kuumaksi sodaksi?
l i p i i e i d c n mukaan a m i o t t a . Kuvassa niitä esityksiä, Eugenia Tuominen
esitetty Matti Pietikäinen KJjoittiiij e s i t t i laulua O h j e l m a s s a oli myös
toiseksi j a A a t t o Pietikäinen k o i r a a n - i k a k s i puhetta j a lopuksi; näytelmä
nefcsL Menet ovat pitäneet Matti» i " K a p i n a pesutuvaasa". Tilaisuudessa
Suomen; parhaana h>ppää;<änä mutta
me!itaruuskisat jättivät hähcl toi.scllc
tllalfft. '
27 Suomeen menijää
"Stoekholmissa"
New York. — Ruöt.sin Amerikan
L i n j a n " S t c c k h o lm lähti New Y o r k i s ­ta
Göteborgiin m a a l i s k u u n 8 pnä n i u -
kanaan 300 m a t k u y t a j a a . M«tku.sta-
Jien jouko.S£a oli 27 S u o m t c n menl-l
u e t t i i n myöskin naisten keskuskomi­tean
J&'icttämä tervehdys. Jossa erlj
i k o i f c s t i kehoitettiin kohdistamaan
naisten t o i m i i i t a taisteluun rauhan
puolesta koska se o n täinän päivän
tärkein tehtävä.'
" P a r a s t a lapsille"-keräys o n Jo a n -
tanut hyviä tuloksia, m u t t a vieläkin
olisi a i k a a osallistua s i i h p n , että s a a ­t
a i s i i n ainalcin e n s i k u u n a i k a n a lähet­tää
ensimmäinen lähetyksemme. S i t ­ten
jatketaan keräystä edelleen sillä
Jää . •, IS_ ucmeföa o h s a t o j a p i k k u o r p o j a jotka
Canad3.sia päin tu)lei.sta Suomeen | varmaan k i i t o l l i s u u d e l i a o t t a v a t ' v a s -
menijöistii mainittakoon Emil Män-{• t ^ an meidän lahjamme. Siis j o k a i -
tylä. joka 6n'kdtoi.sin Ht'ar.sti.sla, Ont.'. jgjia on l i s t a , t u l i s i kiirehtiä k e -
mutta syntynyt Suonic?.sa LsDlIajoella.
Samoilta .seiiciuilta Canadaa on ko^
Ici.sJn myö.skln N i i l o Hietaoja, j o k a oli
räystä ja kertyneet tavarat pitäisi
tuoda kerhon puolesta v a l i t e l l e k o m i.
tcalle, että nähdään m i t e n p a l j o n n i l -
niinlkään mcnofisa Suomeen. S h a - : ,ä karttunut. V a r a t kerätyt vaat-bandov/
ahista Ontariosta oli kotoisin { t g j t tule p a l a u t t a a T . S i i l m a n l l le
taa.s mr.s. B e t t y M a t t i l a , j o k a oli m a t ­k
a l l a H e l s i n k i i n siikulaislenria luokse.
Hän on a.sunut Ganadaisa Jo lähes) T A S .
kaksikymmentäviisi vuotta. Tämä i
Vapauteen, jcsta valittu komitea ne
perii j a pakkaa perille lähetcttäväk-oli
hänen neljäs raatkan.sa A t l a n n i n | —- Brittiläiset v a l l o i t t i v a t F o r t Niä-ylitse
vanhaan kotimaahan. garan j a Quebecin v. 1759.
M a a l i s k m i n 6:ntena'6aaptii R u o t s in
A m e r i k a n Idnjan "Stoökholmissa"
Joukko.suomälaisia N e w Y o r k i i n . Josta,
monet j a t k o i v a t matkaansa edelleen
muualle Y h d y s v a l t o i h i n J a G a n a i l a a n .
Suomesta tulleista- mainJttakopn
erityisesti mrs, A n n i k k i A a l t o , k o t o i ­s
i n ; Pprssasta, Jöfci o l i ^ t ä r i n e en
m a t k a l l a Sault Stc- M a r l e e n C a n a -
d a a n miehensä, luokse, Jpka' o n siellä
r a u t a t l e l a i t ^ e n palveluksessa. Sa*^
moin Qli C a n a d a a n , m a t k a l l a m r s . H i l ­j
a H a l o n e n , Joka. o n J o pgj^inkymme-n
e n viipden a Jan afiunut W a h n a P i t a e s -
sa, Ontariossa. Hän' o n . s y n t y i s in
Jääsken pitäjästä. Joka taiiuluu lup^
vutettuuh alueeseen. Suomessa käyr
deäsääh h ä n pistäytyi k u l t c ^ ^
ralla^ j o k a . o n lähinnä' h ä n e n entistä
kotiseutuaan.
" S t o c k h o l m i n " matkustajien Jou­kossa
o l i n u o r i p a r i s k u n t a k i n . Joka t e ­k
i 'häämatkansa tänne v a l o m e r en
toiselle puolelle. M r . E i n o S o i n i , O n ­t
a r i o s t a Canadasta.kävi nimittäin ha^.
kem3.s5a i t s e l l em Suomesta morsia­men,
joka n y t E s t e r S o i n i n a saapui
uuteen maailmaan; P a r i s k u n t a : j a t ­koi
täältä edelleen matkaansa s u l h a ­sen
kotiseudulle Torontoon. — R A L .
— Y h d y s v a l t a i n alin paikka on
D e a t h V a l l e y K a l i f o r n i a s s a , j o k a cn
276 Jalkaa a l a p u o l e l l a merenpinnan.
So; P<»CTpine, ^ Viime s u n n u n'
t a l i s i olivat;Y2:kösten emännät val­mistalot
n i i n mahtavat päivälliset,
ättä m o i s i a ei ol3: o l l u t vuosikausiin.
RavintolähiKmeen- pöydät oU peitetty
valkoisilii-j>aytäliincilIa j a pöyaät c l i
k o r i s t e t t u a i s t i k k a i l l a kukfcavihkoiUa,
jotka'aiÄQftfat j u h l a t i m t u a tähän Jo-kairäiväise^'
elämään ~ j a sitä; l i ­säsivät
tie^pkin myöskin ne- r u n f a at
ruokavarasto^, j o i d e n takaa iemäntä-väkemme-
kasvot loistivat antamisen
onnesta Ja ;jripmusta.
Olmminsistä olivat saapuneet Jär­jestömme,
v e t e r a a n i t H u l d a J a H m a r i
S i v u n e t L j a mrs. K a l l i o Schuinacheris-ta.
Sivtmeh sanoi syöntinsä jälkeen,
että hän k ä y i o l s t e k l n eteläpäälälsten
pidoissa. K i i t o s käynnistä j a terve­t
u l o a toistekin.
E n s i sunnuntaina cn h a a l i l l a m me
Jälleen J o t a k i n , t o u h u a siinä iltapäivän
tienoissa'. Bl^neskomiteamme esitte­lee
siellä saoin k u u l e m a n mukaan
uudenlaisia pelejä — p a n n e n ne näyt­teille
j ä k a i k e n k a n s a n k o k e i l t a v a k si
Emäntävä.ki tulee h u o l e h t i m a a n siitä,
että kenenkään ei t a r v i t s e kärsiä nä­län
t a k i a . K u u l i n emäntien k u i s k a i ­l
e v a n suurista leveän" p i n t a - a l a n o-maavista
p a i s t i n p a n n u i s t a koska s i l ­l
o i n normaaliset ^ p a n n u t eivät riitä.
N i i n . tuskinpa m o i s i a p a n h u j a t a r v i ­t
a a n mihinkään m u u h u n k u i n " r o p -
s u h " t ^ ö p n . Kukapa s e n tietää v a i k ­ka
t a r j o a i s i v a t siellä s i l l o i n tätä h a r ­v
i n a i s t a herkkua. Se s o p i i myöskin
k a i k i l l e k a s v i s r u o k a i n syöjillekin.
L a u a n t a i r i l t a n a . mennään s i i s j o u ­k
o l l a n i i h i n kuoromme tansseihin
Siellä on s i l l o i n sellainen m u s i i k k i,
että se s o p i i kenen " v a a t t e i s i i n " ta­hansa.
Mennäänpä siis. tanssimaan
ja a n t a m a a n kannatus kuoromme toi-nUnnalle.
T u l e v a n . v i i k o n k e s k i v i i k k o n a on siis
sen: mahtavan suomalaisen filmin
"Pimeänpirtin hävityksen" esitysäika.
il". •;•
yni. autoiUjain .tarvsklfieitai
TÄYDELLINEN PALVELTJ A U T O J E N OMI^ij
San. F r a n c i s c o ! — Täällä pidetyssä
N o r t h American W i l d L i f e n konfe­renssissa
p i t i W i l l i a m Röwan A l b e r t an
yliopistosta luennon j a öanol.^ettäCa-nadassa
ollaan Juuri pääsemässä
h u i p p u u n vielä selittämättömässä v i l ­lieläinten
lisääntymisen j a vähenty­misen
10-vuotlskaudessa. N o i n j o k a i ­sena
kymmenentenä vuonna l u m i k e n -
käjänlkfiien, pyiden j a monien m u i ­den
eläinten Ja l i n t u j e n lukumäärä
saavuttaa huippunsa ja s i t t e n aikaa
jälleen laskukausi.
Tätä Ihmettä on v o i t u seurata jo
200 vuotta, m u t t a vieläkään ci tiedetä
sen syitä. Hän a r v e l i , että v. 1952
a l k a a laskukausi.
mm-p
l i l y : ' : : :
P F . F.
Princes^ Fashion Furs
llktiojcn Iurkkien suunuUlcU']at ja Ickijäl.
NYT MYYTÄVÄNÄ
v i i m e i s i n muodin mukaan valmistettuja M U S K -
R A T . P E R S I A N L A M B , H U D S O N S E A L , A L A S ­K
A N S E A L . B E A V E R J A M U I T A K A U N I I TA
T U R K K E J A .
Säustöhiuualla S9S>,V>0 j a ^Ii>sp^i"'
750 Yonge S t .
Toronto. Ont.
506 Queen Sk W .
Toronto, Ont.
Täällä Canadassa Toronton V a ­paa.
S a n a j a Y h d y s v a l t a i n puolella
I n d u s t r i a i i s t i (mahdollisesti muut­k
i n , taantumusehdct) julkaisivat
äskettäin Saksan Gestapon j a m u i ­d
e n ulkomaalaisten urkintajärjes-töjen
palvelukseen pestautuneen
työväen petturin Ari-o. Tuomisen
a r t i k k e l i s a r j a n otsikolla " O n k o n y ­kyään
kommunismi n nimellä e s i i n ­tyvä
l i i k e työväenliikettä?' Tähän
a r t i k k e l i i n cn. Työkansan Sanomis­s
a vastannut Armais iiikiä, «onka
k i r j o i t u k s e n oheelliscna julkaisem­me
vastaukseksi täällä j u l k a i s t u un
parjauskirjoitukscen.
T U P P U R A I N E N T A P P U R A I S EN
. TAKUUMIEHENÄ
. O l i s i hyödytöntä vastata k a i k k i in
n j i h i n v a l h e i s i i n j a vääristelyihin, j o i ­ta
Luopio Tuomisen artikkeleissa on
vyörytetty kommunismia j a kommu­nisteja
vastaan. Sehän merkitsisi k i l -
pajuoksua^hullun vasikan kanssa. K a ­j
o a n siis vain n i i h i n pääväitteisiin
Joita Luopio Tucniissn artikkelinsa
esitetään. Olisi k u i t e n k i n yk.sipuolis-ta
käsjtellä kysymystä siitä, onko n y ­kyään
k c m n i u n i s m i n nimellä esiintyvä
liike työväenliikettä. Ky.symys on ase­tettava
o i k e i n : Onko nykyään sosia­l
i d e m o k r a t i a n niniellä t s i i n t y v i i like
työväenliikettä?
Luopio Tuominen lähtee vasta.i-maan
omaan kysymykseensä " t i e l e e l -
l i s c s t l " esitellen .niuutaniia kommu-uistjsta
työväenliikettä kti-siUclcviä
k i r j a i l i j o i t a j a hcicliin Icok^slaan. Hän
v i j t t a a ruotsalai-scoii kominunismin
luopioon Turo Nei-maniin j a ruotsa­laiseen
k o m m u n i s m i n v a s l u s t a j a an
Anutol R c n n i n s i i n . jotka ovat liuncu
antamiensa tietojen mukaan "näiden
asioiden t u t k i j o i t a " . Näistä " t u t k i -
joLsta" on k u i t e n k i n sanottava, että
minkään liikkeen luopiot eivät kos-
! M u t t a se ei l a i n k a a n ' todista, että
kommunistinen työväenliike .on ole­mukseltaan
yhtä k u r j a j a m.qraaliton
k u i n Luopio Tuominen. Päinvastoin,
se todistaa että m o r a a l i t t o m a t hylkiöt
j o u t u v a t ennemmin tai myöjiemmln
lähtemään moraalisesti puhtaasta,
s o s i a l i s m i n ' Ja kommunismin ' y l e v i en
aatteiden innoittamasta työväenliik­k
e e s t ä , . " • /:'
N i i n kommunistisen työväenliikkeen
t e o r i a n kuin sen käytännöllisenkin
t a i s t e l un kehitystä on s i i s t a r k a s t e l t a ­va
oleellisten, tälle l i i k k e e l l e l u p n t e s n -
oniaisten tosiaslain valossa.
K O M M U N S M I N K A N S A I N -
VÄLISYYS
Luopio Tuomisen ensimmäisen a r ­t
i k k e l i n pääväitteenä^oU se, että.
" k o m m u n i s m i n nimellä tänä jiälvänä
esiintyvä hike o n m e l k e i n täydelleen
alkuperäisen kommunismin vastakoh­t
a , SS o n muuttunut nationalistiseksi,
shovinistisekJsl ja imperialistiseksi
l i i k k e e k s i " .
Ture N e r m a h i n " t u t k i e l m i s s a " k o m ­munistisen
työväenliikkeen historia
voi t c s i a a n k i n näyttää sellaiselta k u in
edellälainatuissa lauseissa kuvataan.
Todellisuudessa sen kehitys o n k o k o ­n
a a n päinvastainen.
Työväenliike c l s y n t y n y t kansainvä-lisenä,
vaan kansallisissa puitteissa
t o i m i v a n a kapitalisminvastaisena l i i k ­keenä.
Vasta M a r x j a Engels vähän
enemmän k u i n sata vuotta s i t t e n a n ­toivat
sille kansainvälisyyden tun­nuksen:
" K a i k k i e n maiden työläiset,
liittykää yhteen!" Sen jälkeen on
useimmissa maissa käyty tästä k y s y -
inyk.sestä sitkeitä taisteluita työyäen-l
i i k k e e n sisällä. Nykyisen sosialide­m
o k r a t i a n iiimekkämmät tieoreetikot
K a u t s k y . Rennes ym. j o t k a a i k a i s e m ­m
i n olivat sanoissa kannattaneet työ­väenliikkeen
kansainväUsyyttä. l u o -
^ Azilakaa meidän
r a u t t a a Te t i ä
'Mmm
I
faluattel^o os- " f f A |
taa tai myydä y in
CHÄMBERSIMEREDITH LIMin^^
TarotttoReal Esiate Boardin jäsen.
24 K i n g st. West
A. H . K i v i n en
TORONTO, ONTARIO
PLaza 3921
- MO 5464
DR. E. C. A H O - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SUROEONS BUILDINa'^
86 Btoor Street West Toroi)to. Ontario
Pohelln Klnfsdaie 8237
m
k.-ian ole antaneet siitä liikkeestä, j o s - ! puivat siitä ensimmäisen m a a i l m a n -
ta he ovat luopuneet, niuut.i k u i n vää-i sodan puhjetessa sekä sanoissa että
r i s t e l y n kuvan pitää täysin-paik-j teoissa kannattaen kukin o m an
kansa myös N e r n i a n i i n j a R c n n i n g i i n maansa porvariston käymää sotaa. S i ^
nähden. N c r n i a n j a R e n n i n g Luopio
Tuomisen lähdekirjojen laatijoina
muistuttavat k a i k i l l e v a i n .suomalais­ten
Saksan sosialidemokraatit J o u t u i ­vat
taistelemaan Ranskan sosialide­mokraatteja
vastaan. Itävallan sosiä-ta
sananlaskua, j o n k a mukaan asia ci lidemokraatit E n g l a n n i n sosiahäemc-ole
s i l l o in l a i n k a a n varma, k u n T u p - j k r a a t t e j a vastaan jne. K i l h k o k a n s a l -
purainen on T a p p u i a i s e u takuumiehcr linen n a t i o n a l i s m i , shovinismi, valtasi
nä. kaikki ne työväenliikkeeri Johtajat
TyöviVenllikkeen teoriaa tutkittaessa joista t i i l i s i t t e m m i n nykyaikaisen so-kelpaavat
todistusk.ippaleiksi v a i n so- sialidemokratian, m a r x i l a i s t a kansain-sialjstisen
työväenliikkeen pCTistajien
M a r x i n ja E n g e l s i n sekä lieidän teo­rioittensa
kehittäjien L e n i n i n j a S t a ­linin
tai muiden sosialistisen liikkeen
välisyyttä vastustavien oikeistososiall-demokraattien
teoreetikolta. .
L e n i n j a mimt venäläiset bolshevi­k
i t nousivat vastustamaan tätä marx-merkki^
niesten tecksct. Sc j o h t u u s i i - ilaiaen työväenliikkeen kansaihväll-tä,
että m a r x i l . i i s e h työväenliikkeen syysperiaatteen pettämistä. L e n i n k e _
kehitys on tapahtunut pääpiirteissään holtti k a i k k i e n maiden työläisiä t a l s -
heidän johdollaan. Samoin kommu-i teluun omaa porvaristoaan j a s en käy-nistJsen
l i i k k e e n t o i m i n t a a valaisevan ; mää imperialistista sotaa vastaan.
h i s t o r i a n t u t k j j a l l e kelpaavat todis­tuskappaleiksi
tämän liikkeen histo-
L e n i n i n j a S t a h n i n johdolla työväen­l
i i k k e e n kansainvälisyyttä k a n n a t t a -
rialliset a s i a k i r j a t , mutta eivät siten vat bolshevikit johtivat Venäjällä v a l -
v a l i k c i t u l n a . että huomio kiinnitetään
v a i n j o i h i n k i n t o i s a r v o i s i in a s i a k i r j o i ­h
i n , j o t k a l i i k k e e n yleisen h n j a n k a n - j j a t e n proletaarisen valtion. Joka on
n a i t a katsoen .saattavat olla v i r h e e l l i r j myöhemmin kehittynyt sosialistiseksi
lankumouksen voittoon, perustivat
työläisten j a t a l o n p o i k i e n l i i t t o o n n ö -
s l a k i n j a antaa liikkeestä kokonaan
väärän kuvan. Y k s i t y i n e n t c s i a s i a k in
voi joskus i r r a l l l s e s t i otettuna väären­tää
historiaa. Tosiasia esimerkiksi
on, että A r v o Tuominen toimi a i k o i ­n
a a n kommunistisessa liikkeessä ja
möi sitten n.ahkans,.i sen viistustajillc.
v a l t i o k s i . Tämä ^ s i a l i s t i n e n valtio
ei ole hyljännyt kansainvälisjrjrden p e ­r
i a a t t e i t a . Se o n auttanut .-voimak­kaasti
koko m a a i l m a n kommunistista
työväenliikettä. Se pelasti tolse»
maailmansodan aikana Euroopan
k a i k k i k.insat hltloriläisyydcn o r j u u ­desta.
NeuvostolUtto antoi; Itä-Euroo-pan
maiden kansoille apuaan, näiden
'siirtyessä kansandemokratiaan j a r y h r
tyessään : t o t e u t t a m a a n marxilaisen
työväenhlkkeen , p ä ä m ä ä r ä ä s o s l a l i s r
mia.! Neuvostoliitto a n t o i a p u a a n K i i ­n
a n kansalle tämän; taistellessa i m -
p e r i a l l k l s i a r s i l r t o m a a r o s y o j a ; vastaan:
Tällä hetkellä Neuypstolilttoön m a a -
Ilman demokraattisen l e h i n v a h v in
turvalinnake. Se suojelee Euroopan
k a m o j e n vapautta Ja pitää a m e r i k k ar
laiset hyökkääjät aisoissa. Neuvos-,
t o l i i t on p o l i t i i k k a maailmanrauhan
suojelemiseksi o n k a n s o j e n veljeyden,
sosialistisen työväenliikkeen suuren
aatteen toteuttamista; V
S i k s i k a i k k i kommunistiset puolu­eet
timnustaVat Neuvostoliiton johr
t a v a n merkityksen taistelussa työ­väenliikkeen
känsainvällsyyäeh p e r i ­aatteen
voiton puolesta^ Siksi kom­munistiset
puolueet ovat heittäneet
polä veljesperheestään sellaisen puo­lueen
k u h i J t i g o s l a v i a n kompuolue, j o ­ka
o l i t u r m e l t u n u t k i i h k o k a n s a l l i s e k ­s
i , nationalistiseksi puolueeksi, mikä'
j o h t i sen nopeasti amerikkalaisten
i m p e r i a l i s t i e n vällkappaleieksi. Siksi:
S K P puhdistaa riveistään A r v o Tuo-^
misen kaltaiset lurjukset. J o t k a uskot­televat,
että neuvostokansojen kiihkeä'
herjaaminen o n "kansainvälisyyttä".
O I K E I S T O S O S I A U D E M O K R A T I A N
N A T I O N A L I S M I J A K O S M O -
POMITnSUUS
Sitävastoin soisialldemokraattisten
puolueiden: aikaisempi historia on
kansainvälisyyden pettämisen Ja k a n ­s
a l l i s k i i h k o n h i s t o r i a a . K u t e n sanot­tu
,enslmmäiseh.maailmansodan a i k a ­na
k a l k k i n y k y a i k a i s e n olkeistososla-
Udemokratlan sUloiset johtomiehet
olivat i m p e r l a l i s s n sodan k a n n a t t a j i a.
Ensimmäisen: m a a i l m a n s o d a n jälkeen
he eivät osoittaneet minkäänlaista s o -
l i d a r l s u u t t a Neuvostoliitolle, sosialis­m
i n ensiinmäiseUe maalle, v a a n i i a r -
j o i t t i v a t yhdessä k a p i t a l i s t i e n kaiissa
vimmattua neuvostovastaista sotava­rustelun
p o l i t i i k k a a k i i h k o k a n s a l l i s e s ­sa
hengessä. Toisen maailmansodan
a i k a n a k a l k k i e n m u i d e n m a i d e n paitsi
Suomen olkelsososlalldemokraiätlt t o ­s
i n antoivat kannatuksensa yhdisty­neiden
kansakuntien taistelulle H i t -
l e r - S a k s a a vastaan, mutta ilmeisesti
v a i n s i k s i , e t t ä H i t l e r - S a k s o a vastaan
taistelivat myös heidän isäntänsä,
anglo-amerikkalalset 1 m p e r l a l l s t it
Todistuksena siitä o n heidän p o l i t i i k ­kansa
toisen maailmansodan jälkeen,
sillä n y t h ä n k a l k k l o i m a i d e n oikeisto-sosialidemokraattiset
johtoherrat h a r ­joittavat
samaa p o l i t i i k k a a k u i n ame­r
i k k a l a i s e t i m p e r i a l i s t i t S e k o o n työ-väenUikkeen
kansainvälisysrsperiaat-teen
k u n n i o i t t a m i s t a?
Luopio Tuominen syyttää kommu­n
i s t e j a ensin n a t i o n a l i s m i s t a, oman
kansakunnan kiihkeästä puolustmnl-sesta
j a pitää sitä p a h a n a h i t e m a l i o -
naUsmin loukkauksena. M u t t a s i t t en
hän unohtaa tämän sysrtöksensä Ja
syyttää k a i k k i e n m a i d e n kommuniste­j
a päinvastoin l i l a s t a kansainvälisyy­destä,
siitä, että he hiarjoittavat s a ­m
a n l a i s t a jpoUtiikkaa k n i n neuvosto­v
a l t i o . M u t t a eikö n i i n pidä oUakhi,
k u n neuvostovaltio o n k e r r a n s o s i a l i s ­t
i n e n valtio, jossa kommunistit ovat
Johdossa? Mitä kansainvälisyyttä se
Armas Äikiä:
olisi. Jos': Neuvöstohlton j a muiden
maiden työläiset ja.; vielä kommunis­tit
tappelisivat keskenään? M a r x in
ttmnukseha o l i '«Kaikkien m a i d e n työ­läiset,
liittykää y h t e e n ! " Marx opetti
niinikään, että työläisten o n s c s i a l i s -
m i l n i päästäkseen v a l l o i t e t t a v a v a i t i*
olUnen v a l t a j a t u e t t a r o tässä taiste-'
. l u s s a t o i s i a a n y l i r a j o j e n . Se o n . k a n - ,
salnvälisyjrttä.. i n t e r n a t i o n a l i s m i a.
S i k s i Luopio Tuomisen syytös, että.
k a p i t a l i s t i s t e n maiden kommunistien-p
o l i t i i k k a , sevffaa: samoja: suimtaviivo-j
a : k u i n NcuvostöUitpn poUtllkka, on
paras todistus k o m m u n i s t i e n k a n s a i n ­välisyydestä,
. j o k a ei s u i n k a a n estä,
k o m m i m i s t e j a puolustamasta oman
kansakuntansa^ e t u j a , olemasta isän­m
a a l l i s i a . Marxilais-leninlläistä k a n ­sainvälisyyttä
Olikin v a i n se, j o k a y h - -
dlstääoman.kansakunnan etujen puo-lustamlsent
ystävyyteen Ja yhteistyö­hön
muiden^ k a n s a k u n t i e n j a ennen
k a i k k e a n i i d e n edistyksellisten v o i m i ­e
n kanssa^-
M u t t a : olkelstososlalldemokraattien.
yhteistyö a m e r i k k a l a i s t e n i m p e r i a l i s ­t
i e n kahssa;ei;ole sellaista kansainvä­lisyyttä.
Luopio T u o m i n e n jätti m a i ­nitsematta;
että k a i k k i e n maiden o i -
keistososlalldemokraattien politiikka
o n samankaltaista kuin. A m e r i k an
Y h d y s v a l t o j e n , : p o r v a r i l l i s e n valtion,
p o l i t i i k k a . E n g l a n n i n . "työväenhalU-tus-*
tekee/kansainvälisessä poUtiikas-s
a samaa, mitä Y h d y s v a l t o j e n porva­r
i l l i n e n hallitus.' R a n s k a n oikeistoso-s
l a l i d e m o k r a a t i t k i l p a i l e v a t R a n s k an
k a p i t a l i s t i e n kanssa siitä; k u k a tekee
nöyrlmmlh amerikkalaisten i m p e r i a ­l
i s t i e n työtä; Euroopassa ei ole s e l ­l
a i s i a o i k e i stososiaUdemokraattisia
j o h t a j i a , j o t k a eivät kävisi neuvosto­v
a s t a i s t a kylmää sotaa y h ä kiihkeästi
k u i n amerikkalaiset k a p i t a l i s t i t . M u t ­t
a eiväthän- M a n c Ja E n g e l s antaneet
tuimuslausetta: " K a i k k i e n maiden
työläiset j a . k a p i t a U s t l t . Ulttykää y h ­t
e e n ! " Kapitalisteja vastaanhan
Marx- keholtt^ k a l k k i e n maiden: työ­läisiä
Uittymään. Oikelstcsosiallde-m
o k r a a t t i e n a i t t i u s p a l v e l l a a m e r i k k a ­l
a i s i a kapitaUsteja,: j o t k a pyrövät
maailmanherruuteen, k a i k k i e n k a n s a ­k
u n t i e n orjuuttamiseen^.ei siis ole
kansainväUs^den ilmausta. Se on
p o r v a r i l l j s t a kiKmcpoliittisuutta, mikä
merkitsee oman kansakunnan etujen
puolustamisesta luopumista, j o t ta
amerikkalaiset m a a i 1 manherruuden
tairolttelijat voisivat orjuuttaa muut
kansat näiden tekemättä vastarintaa.
S i t e n oikelstdsosiahdemokraatit ovat
k a i k i s s a maissa sirtyneet natlonalis-l
i s m i s t a a n kosmopolitismiin. myyneet
oman isänmaansa vieraalle v a l l o i t t a ­j
a l l e m i l l o i n kolmestakymmenestä h o ­pearahasta,
m i l l o i n tupakasta j a h e ­delmistä;
iraemme siis, että jos työväenliik­keen
eräänä timnusmerkkinä o n k a n ­sainvälisyys,
j o k a ei l o u k k a a muiden
kansojen etuja, vaan yhtyy n i i h i n,
ovat kommunistit k a i M s s a maissa työ­väenliikkeen
t o d e l l i s i a e d u s i a j i a . mut­t
a oikeistososialldemokraatit sitä vas­t
o i n esiintyvät työväenliikkeessä por­v
a r i s t o n Ja e r i t y i s e s t i amerikkalaisten
tmperialistten. k a i k k i e n m a i d e n työ-
Iäisten J a k a i k k i e n k a n s a k u n t i e n r i i p ­pumattomuuden
p a h i m p i e n v i h o l l i s t en
osinmiehinä. (Jntkmt)
33 Crawford St. --"'''Savaib
(Lähellä Osuusruokalaa)
Kunnioittaen,
Aldeii Pasanen
Karjatoiikat (gnibs)
. M a a l i s k u u n 1 päivän t i e n o i l l a a l k aa
k a r j a n selkään j a k y l j i j l e k i n Ihnestyä
kupuUa, ojissa o n sisällä toukka.: T ä ­mä
o n s e se a i k a , j o l l o i n suoritellaan
käytettäväksi n i i h i n , rotenone nimter
tä a i n e t t a . P u l v e r i , Jota o n saatavana
rohdoskaupoista, pölyytetään elukan
selmkää p i t k i n . Sen jälkeen se kevy­esti
h i e r o t a a n k a r v a n juureen, että se
pääse kosketukseen t o u k k i e n . kanssa,
kanssa. Toisen annoksen rotenonea
vei antaa noin k u u k a u t ta myöhem­m
i n j a se tappaa k a l k k i n e toukat, J o i ­t
a ensimmäisen annoksen jälkeen
mahdoUisestlkln ilmenee.
Rotenone-ainetta voidaan käyttää
myöskin ruiskutettavassa muodossa,
mutta klrjamiehet pitävät edullisem­pana
käyttää sitä p u l v e r i n muodossa
k y l m i e n i l m o j e n vallitessa.
Se v^n
S u o m i - n i m l
kuuleman, mukaan parhaita,
t u o t t e i t a . Ensimmäinen
esitys a l k a a k e s k i v i i k k o n a t ; k . 22 pnä:
k l o 2 i p . j a t o i n e n k l o 8 i l l a l l a .
Timminsissä esitetään: sama filmi
p e r j a n t a i n a tJc. 24 pnä. ainoastaan
yhden kerran, alkaen klo 8 i l l a l la
C S J : n osaston h a a U l l a .
Suomen^ ja Bulgarian
kauppasopimus oii
allekii^oitettu
H e l d i & I . — (s-S) — M K !
7 pnäv ^ekW
S u o m e n Ja Bulgarian, vällaijjj 't
tämän, (vuoden aikana tapatj ''1
tavarainvaihdosta, SopI|n^|
k i r j o i t t i Suomen putae?!».
Uuno T a k k i j a Bulgarian
suurlähettiläs SteUa Blagoen.
Suomen tärkeimmät
ovat paperimassa, saai
sayukepaperl» teknilliset pape^f
t o j^t isiUa»\ len|tokonevaniti
teräs Ja koneet sekä laltitd j
keitnmlstä tuontitavaroista
koon 4,000; t o n i i i a sokeria,
riisi; sekä kuivatut Ja tuored
mät.
K a u p p a v a i h d o n arvo tulet
mään, huomattavasti
j a edellyttäen sen novma
v e r r a n y l i 2 m l l j . dollaria.
Suomen Ja Neuvostoliito;!,
sopimuksesta odotetaan
t i e t o j a vielä tämän vlScoa
~ B r e d a n ra
1667 p a l a u t e t t i i n Acad^ Siiä
VANGOUVER: .V :
"JUURAKON. HULDA"
Swedish Commuxaty Ha^, 1320 E,.H$i$tiiig8 SU
tiistaina, maallsk. 21 päivä, klo 7 ja 9 iUalla,
GUnton-HalL 2605 E . Pend^r StM
torstaina maalisk. 23 päiyä Iclo7 |a 9 illalla.
"KOSKENKYLÄN t A U L U"
Swedish Community Hait 1320 E . Hasting» St-maanantaina,
maallsk. 27 päivä klo 7 ja 3 Ulalla.
Clinton-HalL 2605 E. Pender St.,
tiistaina, maalisk. 28.päivä klo.7 j&9 illalla,
"LOVIISA" '
Swedish Community HalL 1320 E^ Hastings SL
torstaina, huhtik. 13 päivä klo 7 ja 9 illalla.
Clinton-Hall, 2605 E.. Pender^ St»
perjantaina, huhtik.. lipälyä klo 7 ja 9 illalla.
" K A L L E AALTOSEN MORSIAN"
Swedish Community HalL 1320 E . Haslings SL
tiistaina, huhtik,. 18 päiyä klo 7 ja 9 illalla.
Clinton-HalL 2605 E . Pender St.,
torstaina, huhtik. 20 päivä, U o 7 ja 9 illalla.
WEBSTEES CORNERS:
"JUURAKON HULDA"
Finnish HalL kesldviikkpna, maalisk 22 p.klo8J>
"KOSKENKYLÄN LAULU"
Perjantaina, maalisk. 24 päivä^ klo 8 ip.
"LOVIISA"
Keskiviikkona, huhtik. 12 päivä klo 8 ip.
" K A L L E AALTOSEN MORSIAN"
Keskiviikkona huhtik. 19 päivä klo 8 ip.
CHASE RIVER:
"JUURAKON HULDA" ».^
Finnish Hall, lauantaina, maalisk. 25 päivä, klo»'?
VANCOUVER iSLANB:
"KOSKENKYLÄN LAULU"
lauantaina, huhtik. 8 päivä klo 8 illalla.
"LOVIISA"
Lauantaina, huhtikuun 15 päivä, klo 8 iUalla
~ " K A L L E AALTOSEN MORSIAN"
Lauantaina, huhtikuun 22 päivä, klo 8 illalla.
SOINTULA:
"JUURAKON -HULDA"
Finnish HalL perjantalna maalisk. 31 päiva W»v
'^KOSKENKYLÄN LAULU"
Lauantaina, huhtik. 1 päivä, klo 8 illalla.
"LOVnSA"
Sunnuntaina, huhtik. 2 päivä, klo 8 illalla.
" K A L L E AALTOSEN MORSIAN"
Tiistaina, huhtik. 4 päivä klo 8 illalla.
Websters Comer, Chase River Ja S o h i t u l a n esityksien 0^
Pääsymaksu: A i k u i s e t 75c Ja, topset 25c Teroötf*»
L E I K A T B J V A I R T I TÄMÄ lUlOrniS
o
ö
e
. o
o
o