Vapaus, March 16, 1950

              Torstainay maaDsk. 16 p.-—Thursday, Märch 16
e-l
I
Otllee Oepattinent^i Ottsna.' Pob-
TTnggdtiya «iM BaaOTndaya bj Vomtu
jPoMlaldig Omnpany LUU »('169-193
akk.3i>o
TtulmallolaB»: l vk. Ti» 6 kfc 8£0
- 1 «SL TMPO Wfc 4 »
tupiiakaiiian |a vudakon
1
Is
4-
il
VV Viidakbn fcirjoitlaniaton ja ankara laki on, että väkevämpi syö
hcikpiiimän; Se pn kaikkea muuta muttei sosiaalinen eikä demokraat-Ä
n katsaniokantai Valistusajan demokraattinen yhteiskuntamuoto;
' tackoittaa ä^^^^ kansalaisilla pitäisi olla tasa-arvoiset oi­keudet
ja mahdolUsuudet> '
Mutta kuten lehtemme uutisosastolta ilmenee, suurbisneksen
Ottav^assa vieraillut kauppakamari ci ole lainkaan tyytyväi-yhteiskunnan
heikoinimiliakin - - yanhuksi ja.sair
jt'lh:'iil rajUa -r- on oikeus elää säädyllisesti. Kauppakamari vaatii, kuten
pjri ilmencey - että'.yhteiskunnan-^on..palattava- täydellisesti
\\ * iJ^'^ kaikki pie-
'-felj^tei; % „^ * näännyttää nälkään ja kurjuute^^ vanhukset,
inahdolUsuutta itsensä elättämiseen työllä.
Täoaän teorian perusteella kauppakamarin edustajisto vaati hallitusta
supistamaan menojaan sosiaalisen turvallisuuden suhteen ja antamaan
Hisää verohelpotuksia suurbisnekselle, sillä "vapaassa yhteiskunnassa
oa,3^a<m yritettävä kaikin, k^^
Kauppakamari V krokqdiilinkyyneleita suuromistajain
puolesta ja sanoo syvästi suutiuhwna,(^
* at yksityisten verot ^'vähentäväi kiihoketta pääomien saamiseksi".
Muttö tosiasia .kuitepkin ja liian partjpn mu­ka
verotetut suuromistajat eivät hinnalia •Eivätkä millään Jiaikia vaih­taa
paikkoja niiden miljoonien canadälaisten liänssa jotka ansaitsevat
$^,W0 vuodessa tai vähemmän — ja perheellisiä kun ovat suurelta
•osaltav ovat siinä ''onnellisessa" asemassa ettei heidän tarvitse maksaa
lainkaan tuloveroa, aliksi näin? Olettakaamme, että miljoonan dol-
Jarinvraösjtuloista ''kisk korkein veroerä; nimittäin ?0 pro-senttia,
mutta kaikesta huolimatta tälle "liian paljon verotetulle" her-rasmieheile-
jää, vielä $20^^^ Toisinsanoen $2,000 vuosi-paikaiia
työskentelevän canadalaisen täytyy raataa 100 vuotta (niin
juuri sata vuotta) ennenkuin hän saa palkakseen $200,000. Tässä
-on sjly niiksi"liiaksi verotetut" suurporVarit eivät halua vaihtaa paik-
1k<yä '•verovapaidenkaan'V^ kanssa. Siinä on syy miksi työ-
Iäiset ja farmarit sanovat, että rae maksamme mielihyvällä yhdeksän-
.»kyinmentäkin prosenttia tuloveroa, jos meille vain annetaan miljoo­nan
dollarin vuositulot!
Ka^^ demagogisesti, "tasapuolisesta" verptuk-ta
ja vaatii sen perusteella suurbisneksen veroja alennettavaksi si­ten,
että lisätään pikkuliikkeiden ja erikoisen valtion laitosten sekä
osuusliikkeen verpkuormaa. Tämä on sitä "tasapuolisuutta" missä
|/;uinaan hevonen ja jänis samaan Ilhamyliyyn, ja sittien myydään
50-50 hevos- ja jänislihapiirakkaa! Tosiasiassa tämä julkea vaati­mus
edellyttää loppiukädessäsuurrikkaideh verPkuPrman huojenta­mista
ja(|saikk^ verotaakan lisäämistä; Valtio yerot-
**~''"ityisiä kansalaisia ja liikkeitä saadakseeh\'äroja yhteiskunnan
menojen ^peittämiseksi, f Jos verotetaan; eriemmän vaMpn
kuten kauppakamari Vaatii, se tärtoittaa, että valtio siirtää
' jrahpja yh^ taskusta toiseen. Mutta jos tämän siirron perusteella
suurpotvarien veroa, niin valtion
verotusta työläisille, farmareille ja keskiluokkalaisille.
johdosta pn siis kauppakamarin vaatimukselle sanottava,; kii-ölekaan
niin "tasapuolista verotusta" miksi
Tänään täyttää Altsel Kirinen Ver-xnUion
Riverilta 71 vuctta. Nestor
Wlrt» Intolssta täyttää myös 71 vuotr
t9. (Jbris, Pesola Kaminlstiquiästa
täyttää 70 vuotta. / ,
Tk. 13 pnä. täyUää^nim. Ainia Ille-tala
Torontosta 50 vuotta. .
Yfadymme .sukulaisten ja; y.stävien
onnitteluihin!
, 1 j
"•'6
•m,
1 l i
Uh
1'
iii.
.•,jfti«irM«r
f »
#11
'. »rv
on aina se mahdpllisuus, että ryht>ydt palvelemaan asiakkaitaan jä
yhteiskuntaa ilman voittoa, kuten osuusliikkeetkin, ja silloin niiltä
midihyyällä vähennetään voittoverot. •
['•''4^''ir ' Kaiken kaikkiaan kauppakamarin hallituksen edustajille tekemät iillÄl II liif J iT- Y33.ti?^"H?c* täydellisen viidalckolain käytäntöön ottamiseksi edustaa '^^ik$i^'^^^'M'i:-- ^"^?r5''y'S^2i toimintaa demokraattista yhteiskuntamuotoa ja kansa-
: W^ kunnan parhaita etuja vastaan. On vain kumma, etteivät hallituksen
' - viisaat ministerit huomaimeet tästä asiasta muistuttaa kaui)|)akama-nn
edust^^^^
mitä taas tiilee osuusliikkeiden lisäverotukseen, niin tosiasia
psuusliikkeet maksavat niille kuuluvat kaikki verot, kuten
suurkapitalistitkin. Aoittoa tuottamattomina laitoksina ne eivät luon­nollisestikaan
voi maksaa voittoveroa — mutta yksityiskapitalisteilla
-oOo-
'^HuvittamattÖmia vitsejä*'
• > ^•aikutctaah brittiläisiin" selittämällä
• I ; • "Pitkää kokeilko mitadii httvHtai
r Britanniaan vuodesta 1948 lähtien sijoitettujen Yhdysvaltain
ilmavoimien päällikkö kenraaliluutnantti Leon W. Johnson on anta-iiiut
alaisilleen miehille uudet ohjeet siitä "miten voitetaan ystaxnä ja
mm. seuraavaa:
ittamattuiuia vitsejä sälä kuka voitti
sodan ja kuka sen maksoi.''
Tämä isällinen neuvo sopisi mainiosti myös Holly\voodin filmir
t0)Uisuuden miljpneeriomistajille. Yhdysvaltain koko porvarilliselle
sanomalehdille, radiolle ^jne; Hollywoodin elokm'at eivät todentotta
esitä, "huvittavia vitsejä" kun ne vaikko viikon perään yrittävät Va­kuuttaa
amerikkalaisille, canadalaisille, eurooppalaisille ja muille, että
kourallinen Yhdysvaltain mariiheja yksinään voitti sodan. Ei ole
huyittav^ lukea porvarilehtien palstoilta jatkuvaa kerskumista siitä,
kuinka Yhdj^allat voitti sodan ja maksoi sotalaskut. Ei ole \'ähää-kään
huvittavaa kuulla kun USA:n vastuunalainen hallituksen jäsen
juUstaa maailmalle, että voitettuaan muka toisen maailmansodan
\Tidysvallat voi lyödä-Joe Stalinin helve^
:^Ieistä tuntuu, että sokeassa sotakiihkossaan ja mielettömässä
maailmanvalloitushurmassaan Yhdysvaltain imperialismi on omaksu­nut
itselleen natsilaismallisen "huvittamattomien hitsien" kerskumis-teorian
mikä ällöttää niin brittiläisiä kuin kaikkia muitakin oikeamie­lisiä-
ja rauliaa rakastavia kan.salaisia. mukaanlukien myös amerikka-
''^i f ^ « laiset työläiset, farmarit ja keskiluokan parhaimmisto.
[Z , On siis jo aika varoittaa näitä "huvittamattomia vitsejä" vas-
Mutta jos Yhdysvaltain asevoimat todenteolla haluavat voittaa
ystäviä ulkomailla ja vaikuttaa ulkomaalaisiin, mukaanlukien canada-
Jaiset, silloin on suoritettava yksi perustehtävä: Yhdysvaltain pitää
'm'>:mfi-^'^^^'V'.^-'y'^'^ luopua ympäri maailman rakentamistaan sotatukiasemista, tuotettaA-a
'Ji^lii^^?%.fr «I^' maailman kansoille rautanyrkkiä puivat sotavoimansa kotiin ja siten
innossa osoitettava. että -huvittamattomien vitsien" teoria on
-lopultakin kuollut ja kuopattu.
miiiil^anovai
SXaailman Baultankonxressin l ä -
betystön caoadalainen ledn^ja
tr* J^mes EndicoU. {Tvxeitunalla
ylälcolmassa) .pnboi Kremlissä
Canadan, kansan rsiiliantahdw>.
ta. Alempana Krendin knuluisi-^;
en tornien haippaja iahlat-alais-
. , IfJtVÄISTTS • ;••
Eräänä lokakuun Iltana.
Jolloin piin !£aukana selvästä
paluutiellä ylpeänä kantaen - :
miehistä kuortnaanl,
jalkani rupesivat harjumaan.
Ja minä nukahdin katuojaan.
Sika tuli lähelleni,
ja oikaisi viereeni; .
Ohimenevä nainen; sanoi:
"Juopottelevan miehen . '
tuntee ystävistä hänen"—
ja sika nousi ylö.<j
kävellen hiljaa uios.
—Vapaanlalnen .suomennos.
KELPAISIKO "PÖTVPOMMI"
Vapaan Sanan ^Helsingissä) Esko
tuumaili äskettäin:
Ainavain Ihmiskunta kehittyy: ve­typomminkin
menetettyä pclottavuur
tensa Ilmoitetaan Amerikassa nyt
keksityn X-pommIn, jonka rinnalla
vetypommi on kuulemma vala leikki­kalu.
Nimeä eivät sentään näy uudelle
pommille keksineen, liekö sitten mic-llkm-
ittis tällä alalla ehtynyt. Kuin­kahan
öllslpötypomml? Vetypommin
Jälkeen pötypommi: se sopii hyvin. —
Kansan Ääni.
AMERIKKA -VOITIT' VIIME
SODAN JA "VOITTAA"
SEURAAVAN
"Voittaako Yhdysvallat Venäjän?"
kysyi New8week maalisk. 13 p:n nu­merossaan
ja vastasi mm:
"Amerikan puolustussuunnitelmat
pei-ustuyat 'harkitulle riskille' . ..
Maan puolustuslaitoksen päälliköt ei­vät
täysin yksimielisiä'' kenraali
D^lght D, Eisenhowerin äskettäisen
yjBroltuksen kanssa, että "me emme
saa kääntyä ympäri häntä koipien
välissä" Jos sota tulee. Venäjäl­lä
on aloitteenteko . . . Mutta Y h ­dysvallat
ei kuitenkaan öle avuton sen
edessä, Strategiset. ilmavoimat ovat
'valmiina' kostamaan- atPmlhyökkäyHr
sellä. TäVnä yksinään tekee Veny­jän
kalkki alkumenestykset kalliiksi.
Mutta armeija, laivasto j a Ilmavoin
mat laajenevat nopeasti, kvtanes ne
vaEtaavat Venäjän sotakoneistoa Ja
lopulta murskaavat sen. Missä hy­vänsä
vertailussa Venäjän ja Ame­rikan
sotilaallisen voiman suhteen on
otettava huomioon Amerikan suuri
teollisuus, mikä tekee sellaisen kas­vun
mahdolliseksi; Se on tekijä: mikä
teki viime .sodassa Amerikan voiton
eittämätiömäksl ja mikä tekee sen
(voiton) eittämättömäksi seuraavalla­kin
kerralla...»
EP.\AMERIKKALAINEN XÄNI
Yhdysvaltain Kongressin pöytäkir­jojen
mukaan edustaja J. E. Rankin
on sanonut:
"Suurin valehtelija mitä maailma
tuntee on Albert Einstein, jonka olisi
pitänyt karkoittaa vuosia sitten." —
UE News.
ihl^ustaniiukset Jiohöaval
Sodähliet^öntää ja nnifitäri
ei löydä Neuvostoliitossa
Moskova. — (LNS via Telepress) i Rauhanpuclustäjaln Komitean.: Me
lap
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS
Kysymys: En ole ollut sellaisissa
töissä, että olisin saanut maksetuksi
180 päivän työttömyysvakuutusmak­sut.
Lähetin kirjani Port Arthurin
toimistoon Ja sieltä tuli viiden viikon
paperit, jotka piti täyttää joka viikko.
Tri J . G. Endicott Canadasta oli yksi
niistä viidestä kansainvälisestä rau-hanedu-
stajista, jotka puhuivat Krem­liin
kokoontuneelle suurelle yleisölle
sen jälkeen kun edustajiston johtaja
Yve>Parge oli jättänyt maailman rau-hantalstelijoiden
kaksi kohtaa käsit­tävän;
rauhanvetoomuksen Vassili
Kuznetsoville, Kansaliisuuksien Neu­voston
puheenjohtajalle ja V. V. Par-feroviUe,
Neuvostoliiton Korkeimman
Neuvoston puheehjchtajalle. Tässä
vetoomuksessa: pyydetään yleistä a-seistariisumista
j a a tomipommin lait-;
tomaksi julistamista. Se on .nyt esi­tetty
Korkeimmalle - Neuvostolle; •
Monta tunnettua neuvostokansaiais.
;ta oli läsnä kuulemassa tri Endicottin
puhetta. Niiden mukana oli johtavia
tiedemiehiä, taiteilijoita, teatteri- ja.
elökuvajohtajaa, säveltäjää,. kirjaili­jaa
ja stahanovilaista mm. Sostako-vich.
Pudovkim. lieonid Leonov, Fade^
j€v, georgilainen näyttelijä Khorovä
ja mestarisorVari Nikolai Rossiski.
olemme kuulleet ilmaisuja vakavasta
rauhanhalusta, Me olemme nähneet
suuria saavutuksia rakennustyössä,
taiteessa ja kulttuurissa. Me emme
ole huomanneet sodanlietsontaa em­mekä
militarismia. Siitä syystä me
uskomme, että me tulemme suuresti
voimistumaan työssämme rauhan
puolesta sen myönteisen 'kannatuksen
johdosta jonka me tulemme saamaan
Neuvostoliitossa näille ehdotuksille.
"Omasta puolestamme lupaamme
käydä tarmokasta ja peräähantama-
;tonta taistelua, että totuus, oikeus Ja
' rauha tulisi vallitsemaaToi.''
Metsänhakkuut lopul­laan
Suomessa
Helsinki. — (S-S> — Metsätyöt a l ­kavat
tukinhakkuiden osa:ita tilliä suo-ritetui.
icsi. Useita suuria työmaita on­kin
jo lopetettu. Sen sijaan jatkuvat
vielä melko laajassa mitassa pinota-
Tri „E nd,i.c ott puh, u.i .lu.rk.k.a iden s•a•hu- vvi.an.raa.kn.m .h acnnk metda.e hllaekeknu uutu sji.aa vi,ki mauep ppoaj.ia r
kölamppujen alla siinä vanhassa sa­tehty.
Ne antavat jatkuvasti työtilai-lissa,
jonka seiniin oli piirretty' kaik­kien
niiden Venäjän armeijan ryk-mentien
nimet, jotka olivat saaneet
Yrjön Ristin.
Neuvostoparlamentille esittämänsä
puheen teksti.oli seuraava:
"Canadan Flauhankongre.ssin puo­lesta
on minulla suuri kunnia esittää
Ranhanpuolustajien Maailmanliiton
rauhan, ehdotukset.
"Canada ja Neuvostoliitto ovat to­della
läheisiä naapureita kahden puo­len
pohjoisnapaa: täyttääksemme
kanssakäymisen naapureina , tulee
meidän kehittää mita lähei.simmät ys-täv>'
yssuhteet. - Me olimme .suuressa
taistelussa fasismia vastaan liittolai­sina
ja meidän tulee py.syä Neuvosto­liiton
kansan kanssa liittolaisina yl-läpitääksemme
kestävän rauhan ja
rakentaaksemme kansahdcmoki-atian
kaikkialle maailmaan.
"Canada, samoinkuin Neuvostoliit­to,
on suorittanut uutisraivausta
maansa laajalla harvaan asutuilla
seuduilla. Viimeisen 50 viiöden kovaa
uutisraivausta ovat suorittatieet ne.
Talonemäntä löysi
lamiitin ajoissa
erikoisen esineen kivihiilien seassa.
Se oli dynamllttipahos.
Hän kutsui poliisit. Jotka veivät pa.
• ^ ^ • • ' C i s i - : . - ^ „ ^ noksen pois. El kivihliUyhUö sen pa-
^ i ^ Ä » ^ ^ ^ S- - ^»-^ EHie Bennett j ^ » n ^ j,ui„ Mrs. Bennettkään voinut.
tm':>}:,,(iariuaxi «ytyttämässä valkeata Icelt- eelittää miten panos oli sekaantunut
it^n uuniin kun hän huomasi jonkun kivihiilten kanssa. v
rin vähemmistöi-yhmä on ukraina­lainen.
"Nämä ihmiset yhdessä eri elämän
aloilla olevien, kaikkiin poliittisiin kä­sityksiin
ja uskonnollisiin vakaumuk­siin
kuuluvien kanssa kannattarat
Canadan Rauhankongressia ja tulevat
taistelemaan sodan chkäi^semiseksi,
rauhan puolustamiseksi ja Y K : n yllä­pitämiseksi.
"Canadan edustajisto pyytää rieu-vostchallitukselt,-!
lau.suiU;n näiden
rauhanehdotusten kahteen kohtaan
erikoisesta syystä.
Kun Canadan Rauhanköngressi
pyysi haastatella Canadan pääminis- Lehden kirjeenvaihtaja Olin Downes
Kun lähetin paperit niin sieltä tuli
kirje, jossa sanottiin, että cn saa mi- jotka ovat tulleet itä-Euroopasta,en-tään
koska en ole ollut tärpeieksl kau-! nenkaikkea Ukrainasta. Canadan suu-an'töissä.
Olenko oikeutettu saamaan
työttömj-ysvakuutusrahaa? — Kiltol-linen.
Vastaus: Kysymykseen on vaikea
täsmällisesti vastata koska el ole tie­dossa
mitä töitä olette tehneet ja mi­ten
paljon olette maksaneet työttö-m5T5vakuutusmaksuja.
Mutta maalisk. I pnä voimaan as-
I tuneet muutokset työttömyj^svakuu-tuslnklln
edellyttävät, että te voitte
saada työttömjysvakuuusrahaa jos
voitte todistaa ollcemie kuluneiden 18
kk:n aikana vähintään 90 päivän ajan
töissä puuta varatuotannossa. johon
lasketaan metsätyötkin. Te saatte tä­tä
hätätlla-apua siinäkin tapauksessa
vaikka ette olisi maksianeet mitään
maksxija työttömj-ysvakuutukseen ja
vaikka tfelllä el ole vakuutuskirjaa­kaan.
Nämä hätätilamaksut ovat ai­noastaan
80 prosenttia normaalisista
maksuista ja niitä maksetaan tänä
vuonna ainoastaan maalisk. 1 ja huh-tik.
15 p. välisenä aikana.
Te voitte saada tätä hätätlla-apua
myö-^Jkln siinä tapauksessa, että olette
jo aikaisemmin saaneet kaiken sen
avun mihin olitte oikeutettu entisten,
ennen maalisk. 1 päivää voimassa ol­leiden
säädösten perusteella. Sitä
maksetaan myöskin niille, joiden kir­jassa
on kuluneelta vuodelta ainakm'
90 päivän • vakuutusmaksut ennen
maalisk. 1 päivää Ja myös niille työ-suuksia
verraten huomattavalle mies­määrälle,
kun kuorinta siirtyy kell-rikkokaudeksi.
Metsätöiden väheneminen on parin
viime viikon aikana aiheuttanut vä­häistä
housua työttömyysliortistossa,
mutta sijoitustarvetta on Oulun työ­voimapiirissä
esiintynyt vain Pudas-järveliä
ja Taivalkoskella, jossa met­sätöitä
oli'eniten. ,; •
Kuluvan* viikon alussa oli töissä
kaikkiaan 120,000 miestä, joista hak-kuutöissä
n. 60.000 ja vedätystöissä n.
35,000. Hevosia oli kaikkiaan n. 30,000.
Mainittakcon, cttjä huipputyökautena
oli miehiä metsätöissä kaikkiaan n.
180.000.
.M:n:lla'paikkakuniialU Canadasta
raa%'aanlihaa lunta kohosi viime viir
kolia 10 sentillä paunaa kohti — pak-lca
»momonop:lm määräysten mukci-sccti.
; , ^. ..
Samisn aikaan Neuvcstol.Jtc^sa l i -
hain hinnat ^la-skivat 24 proseutilla >-
i sosialistisen hallituksen määräykses-
I ta . • • . ;0: 'i-y --y.^. .y
Gallup äänestyksen mukaan lencmr
! mistö Camdan kaiisastavaatti hinta-
' kontrollia hallituksen chnkr.stonnus-i
mGeij.sln npostessa (lukuunottamatta
f 22 prosentlrikbrctusta vuokrina.» J61.6
p.s teeseen -mikä on vain yhtä pistettä-
I akmpani kaikkien aikojen ennätys-tasoa.-.;'
; • •
Nbuvcstoiiitcssa,. missä hallitus kon^
trolioi kaiiiki hinnat, kulutustavarain
liintoja laskettiin pääminLsteri Stali­nin
erikoismääräyksen mukaisesti.
Samalla kertaa pantiin rupla kulta­kannalle
ja ruplan arvoa korotettiin
Yhdysvialtain dollariin ja Englannin
puntaan verraten siten lujitettiin
paljon sosialistisen lohkon asemaa
maailmassa j» heikennettiin Yhdys­valtain
hallitsemaa "marsha Hoitua"
lohkoa; : .;
Tässä on kuvaus siitä, mitä viime
viikolla tapahtui elinkustannuksille
Canadassa ja.Neuvcstollltossa:
CANAiöAN HINNAT:
Canadassa 'annettiin omat dtisriit-tinsä
viime -viikolla:
Ensinnäkin suuret llhanpakkaamo-laitokset
tledbittivat, että raavanli-han
hinta kohoaa 10 sentillä pauna —
siten kähmien suunnattomia voittoja
19,500,000' paunasta raavaanlihäa. mi­kä
on Jo varastoitu ja ostettu halvalla
hmnalla farmareilta. Farmarit eivät
hyödy lainkaan tästä hinnankorotuk-sesta.
'
Totoen dekriittf, mikä iski Ontaiion
väestöä, pll -hydro-hlntojen korotus
mikä lisää keskimäärin 60 senttiä jo­kaisen
perheen hydro-la.skuun.
Kolmas dekriltti oli se kun suuret
ketjukaupat nostivat taas kahvin hin­taa
TT tällä kertaa 4 sentillä pauna.
Kahvin keskinkertaineh hinta Toron­tossa
oli viime viikolla 83 senttiä
pauna — hinnat ovat viimekslkulu-necn
4- kuukauden aikana kohoimeet
29 sentillä pauhaa kohti.
Neljäritehä: .^ekriittinä oli se, kun
transpbrttikomisslönl myönsi rauta­tieyhtiöille
,'2Ö prpsentha korotuksen
rahtimaksujen suhteen — mistä kärsi­vät
ensikädessä ne lännen farmarit,
jotka joijtuiyäi tuottamaan^^^^^t^^
idästä TT- mutta itä-Canadan asuk­kaat
kärelyät siitä n ^
yildentenk V deiwittlnä odotetaan
tietoa, että piihelinyhtiölle annetaan
ainakin 20 prqsentin korotus.
Tämä- kaikki tulee sen lisäksi kun
viime kuussa astui kaikkialla Cana­dassa
voimaan 18-22 prosentin koro­tus
vuokrissav. ,,
NEUVOSTpLÖTON iroWAT
Neuvostoliiton hallitus antoi viime
viikolla kaksi tärkeätä tiedoltusta;
, Ensimmäinen ja k^ilkkeln enimmän
neuvostokansalaisia ilahduttanut dek-riittl
oli se'Jön^a mukaan ruoka- ja
vaatetavaraih^ huonekalujen ja inui-den
kulutustarvikkeiden hintoja las­kettiin
lÖi^Ö. prosentilla. Tämä oh
Neuvostoliitossa kolmas hintojen
alennus sodäh päättymisen jälkeen ja
sieltä saapundet tiedot kiertovat väes­tön
suuresti 'ilosttmeen hinnanalen­nuksesta.
'
. Toisen" tiedpnaimon mukaan vienti-ruplan
arvo pantiin kultakannalle —
Ja ruplan arvo nousi 25 senttiin Y l i -
dysvaltain döilaritn verraten sen ol­lessa
ennen'19 senttiä.
Tämä toimenpide: tuli mahdolliseksi
sen vuoksi kun Neuvostoliltpn, tuotan­to
on lisääntynyt 53 prosentilla vuo­den
1940 tuotantoon verraten- Y K :n
tilastojen mukaan Neuvostzjliitoii ul-fcomsakauppa^^
n niiltel kaksinkertats-tunut.
Kaksi kalmannesta tästä, kau-päs'a
tehdään Ksnsandeaickraticm
maiden ja Kiinan kanssa — ja koko
Ulkcmaakauppa on balanssissa. •
Toronto. — _ "Canadan naisilla on
vielä' paljon suuria väiieuSsiäyöltet-tavanaan,
inutta edlstj-ksellinen naisr
tenliilre tuise varmasti kunnialla suo­rittamaan
osuutensa taistelussa rau­han
jä naisten tasa-arvcisten yhteis-kurmallisteh
oigeuk^n puolesta" lau­sui
Olga Sula puhuessaan täällä maa-lislcuun
12 päivä vietetyssä kansain­välisessä
naistenpäivä juhlassa. Häh
selosti lyhyesti kansainvälisen nais­tenpäiväni
aikaisempia yaiiielta ja .sa­noi
siirä olevan "pitkän Ja kunniak­kaan
historian" taistelussa iiaisten
tasa-anoisten oikeuksien 'puolesta.
Samalla hän toi terveisiä juuri päät­tyneestä
Canadan naisten. ensimmäi­sestä
maätakäsittävästä konferenssis­ta,
jossa hän oli edustajana Locker-bystä
Ja jonka hän kertoi olleen erit­täin
iimostavan ja onhistimeen.
, Juhlalle antoi kansainvälistä vaiku­telmaa
jo sekhx kun lavalle oli sopi­valla
tavalla asetettu eri maiden, lip­puja;
Sisällöltään se muodostui
myöskin,, kansainväliseksi, sillä suo­malaisten
ohella esittivät siellä ohjel­maa
myöskin ukrainalaiset ja venä­läiset
joukkueet.
Kuorolaulua esittivät venäläisten
naiskuoro, Mary Paäikon Johdolla ja
Club Donwayn tyttökuoro, Helvi Vuo­ren
johdolla. Ukrainalaisten joukku­een
esittäessä kansallistanssla Wäl4|r
Baloin johdolla., ^ -
Soololauluja esittivät K!alja Lesh-ley,
mr. Leshleyn säestyksellä ja E l ­ma
Semeiius, Annikki Nuinmisen sä­estyksellä.
Pianosooloja esittivät mr.
Ushley ja Margit Ronn. Taldetans-sia
esitti Kaijä Leshley.-mr. lieshleyii
säestämänä ja Helmi Tervola esitti
tilaisuuteen sopivan runon; Lulu Lai­ne
esitti viulusooloja.
Esityksistä ön vielä mäiii^ttayat^
sapainoliikkeet. J o i ta esittivät Rocky
(Tauru) KaylmäkiV^^
Melvin ori vasta poikanen 'ja hänellä
pn paljon kehittymisen mähdpilisuuk-sia,
kunhan vaan • iimostusta riittää.
Kaikki esitykset suoritettiin moitteet­tomasti
ja palkitsi yleisö ne lomsailla-suosionosoituksilla.:
Tilaisuudessa esitettiin yleisölle
myöskin muilta; paikkakmuiiita nais­ten
konferenssiin osallistuneet suor
malaiset edustajat. Ollen heitä saa­puvilla
Lockeriiyn lisäksi Sudburystä,
Montrealista ja St. Cätharliiesta ja
olivat he kaikki hyvin innostuneita
siltä mitä olivat nähneet ja kuulleet
konferenssissa.
Juhla päättyi, tilaisuutta varten
harkitusti somrniteltuun kuvaelmaan
ja voidaah tilaisuutta yleensä pitää
onnistuneena. — g.
V.tLOVÄlirtis
Varova mies kirjoitti
keelle:
Olkaa hyvä ja lähettäku-^
moottori, joka on hintate^'
sivulla; Jcss3 pn hyvä,]
shekin."
Hän sai V3stauts:l^ _
; ranbtOin seuraavasti--- .
j / O l ^ hyvä ja i^iijtgjl
•shefcleria j ö s s e -^
hctämnie tilaämäniiei
_ VIITTACS
Skotlantnainen kut^:
syntymäpäivillecn jä^'^^^^
"Asun Aiidennessä i
ne B:ssä ja,kun tuletteniJnL
k3^ärpaäilännie ovikelloirvJi
''Miksi minun pitää ijäyttäiV
päätäni." *
—Ette suinkaan saavu ibisaJ
ja?" ' •. . —'
EFaiLYTMVXÄ
Griffiths oli 12 lapseii
päättikerran viedä peri
rannalle. Saaputssaan
liisi pysäytti hänet. .
"Uritä te, olette; tehnretr
liisi.
"Minäkö? En mitöärirsaoäl
fitris vavisten.
Poliisi viittasi suurtjcnlap
ja sanoi:
"Mikid" sitten tuollainen
seuraa teitä?"
. • •»- . ' • ' < • ,
VIRKISTÄVÄ
Eräässä Hollywoodin k]
tettiln nuori kirjailija :
Kirjailijan kirjoittama HOTEISIJ]
rl filmattu ja filmi esitetty,
dusteli taltilkolta mitä hän
veUistä.
"Virkistävä", vastasi krilöittil
. "Todellako?" sanoi klrjalKJi
tiineenä.
"Ehdottomasti", vastasi
'Tunnen itseni aivan kUin
ihminen: kun heräsin unes^
moy ^
pre arm
A. C. ^
Gerald Kitu
8i 1 pm- •
in att
poor sh'
tbings of
jneeting.
ffas decid
be held
Sanday. M
meeiing "•
is when w«
or the new
give their
ifl their ch
lollowii«
not pres€
nominatec
e: Terho
puiras. Ka
Bona N
lAtvala
So remembe
tum out, pi
ted for
Speed, lets
:h for
in the v
the Mi
,Fla.
•Id? Mayb
what you
Granvil
physdi
t most; oi
are ex'
ourselve
People gp
•e them
jtoong the
to whil
ilves are
a pre
feriority bj
raising
ILKEARnELINEN VHTIi
Piispa tapasi papin sainasi
kustajavaunussa ja heictSn
keiitui' keskustelu. Pappi issji
paita, että mikä johti 1151161111
maan kirkollisen uran.. j
/ Piispa" selitti, että Jieesas .i 1 nly one tha
Mntä. •
"Olen lukenut raamatun läjä
kertaa", sanoi pappi, "ja tiaSl
yhdeh tapauksen, että Jecsin"
jptiain:"."
•^MUloin-se tapahtui?"; Itygf
"Sillölh 6un Jeesus .saäpiS
Iftaami; Jerusalemiini san*;
"Jeesus sanoi, minä tarvitsen'i
— TherCs
shoes •
other tl
Am
- T h e ple
- Cartier
iD V . M
tässä ja y.
Piihtaiden munien saanti
Talvikuukausien aikana tuppaa tu­lemaan
enemmän likaisia munia kuin
muina vuodenaikoina. . Sen estämi­seksi
piisi kanalan lattialla olevaa
pahnaa käänneltävä Ja lisättävä pesä-materiaalia
useammh^ Se auttaa pi­tämään
munat puhtaina.
Suomalaiset pian
enemmistönä Ruot*
sin työniarkkinoilla
Helsinki. — (S-S) —
suoritettujen laskelmien
Ruotsissa työskentelevien
ten lukumäärä noin koi
vuoteen 1947 verrattuna eli
16,000. Mainittakoon, että
viinie vuonna noin 11,000, i
jälkeen kuto viisumipakko
Ruotsin välillä poistettiin,
määrä nopeasti noussut,
köistä onkin, että suomalaiset
vat pian olemaan ehdpttomaiu
mistönä ulkomaalaisten
Ruotsm työmarkkinoilla, mikffi
tys jatkuu samaan suuntaan toJf
•Tällä kertaa enentunistön
vat tanskalaiset, joita on li
sissa olevat suomalaiset t
vät etupäässä merenkulun alali»
hotelU- ja ravintola-ammatissa
tltaloudessa sekä jonkin venan o
tus ja tekstiilialalla.
Pohjois-Amerikan mantereelta, l u ­kuunottamatta
Meisikpa, löydetään
vain yksi oopperaa Se on Metropoli-
' tan ooppera New Yorkissa. Se on
todistus siitä äärettömästä kulttuiui-köyhyydestä.
joka on havaittavissa
tässä aineellisesti rikkaassa maail­mankolkassa.
Huomiomme Yhdysvaltata ja Cana­dan
näyttämötaiteen kui'jaan ase­maan
kiintyi äskettäin kun luimme
Glcbe and Mailissa olevan artikkelin,
jossa ylistetään Canadan syntylstä
New Yorkin Metropolitan oopperan
johtajaa mr. Edward Johnsprila.
teriä mr. st. Laurentia esittääkseen
koko kansaa käsittävän rauhahadres-sin.
niin hän ci vain kieltäytynyt vas­taanottamasta
sitä. vaan ]:säsi seu­raavat
sanat: 'Monet canadalaiset tu­levat
Uimettelemään. ettei tätä esi­tystä
sensijaan esitetty Neuvostoliitcn
hallltuks^le ja pyydetty sitä sopimaan
atomienergian kontrollin oikeasta ja
cli haastatellut Metropolitan poppe­rän
johtajaa ja tässä haastattelussa
paljastuu US.'V.:n näyttämötaiteen
heikkous. Lehden 'kirjeenvaihtajan
kertomuksen mukaan oli mr. Jölmson
valitellut Metropolitan oopperan ta­loudellisia
vaikeuksia mm. seuraa­vasti:
"Olemme Metropolitanissa yhden
tehokkaasta systeemistä, jcka tekisi i suurimman vaikeuden edessä — ja
tämän < vetj-pommini kehittämisen 1 jonka edessä on kaikki laulajat — Ja
tarpeettomaksi ja niahdoHL<;eksi'rau-" se on taloudellinen kireys ,ja coppe-han
aikakauden.. .* ! ran kilpailu radion, elokuvien Ja mo-
"pUessamme Neuvostoliitossa meinien muiden alojen kanssa, joiden
olemme jo tavanneet Neuvostoliiton
Iäisille, "jotka ovat joutuneet uusien
säädösten perusteella tyottömyysva-kuutukrcn
al»isik.<;l.
kautta taiteilijat voivat ansaita pal­jon
enemmän rahaa . . ."
Tämä taiteen kommersialisointi oh
todellakin saanut Metropolitanin karsi
mnän ja pari vuotta sitten tuli fcysy-mykseen.:
tämän Pohjois-Amelrlkan
ainoan oopperan sulkemhieh. islutta
mr. Johnspn näkee edessään vieläkin
suuremman .; pulman. Hän näkee
kuinka talpudelllnen kriisi tulee yai-kuttamaan
Metropolitan toimintaan
kun hän sanoo setnraavaa:
"Metropolitan edessä ei ole min­käänlaista
probleemia, jota el voitaisi
ratkaista rahalla; Missä on vastaus
tähän kj-symykseen? Istuimet ovat
nykyään kiellä; loppuunmyytyjä. Mei­dän
pirpbleemimme on tyjimyttää sel­laisia
ihmisiä^- jpöca eivät voi ostaa
paikkoja. Sisäänpääsyjen hintoja ei
kuitenkan voida alentaa 'koska eivät
häyttämökustannukset laske. Sellai­set
päivät, jolloin yksityisUlä Ihmi­sillä
öli suuria rikkatiksla on ohi.
Olen Tafcuuttanut, että lopuksi Jon­kinlainen,
yleisen apurahan antami­nen
on välttämättömätön oopperan
toiminzian jatkumiselle . .
Hahaa, rahaa Ja edelleenkin rahaa!
Yhdysvaltain "hallitus myöntää suun-nattoznia-
summia sotamenolhin, sekä
työläisiä jahtaavan poliisilaitoksen
ylläpitoon," mutta taidelaitoksille ei
riitä-mitään.
Näin y i l m ^ k ^ kommerdalisoitu
oä^tämötaide jcärsii Ja hiljalleen ka­toaa
sitä iniikaa kun taantiimukselli-eet
sotakiihkoilijiat näkevät yiain aseis­tuksessa
kansansa pelastuksen.
Palatkaanune vielä MetropoUtan
oopperaan- ja siihen politiikkaan, joka
on ollut tämä taidelaitoksen Johto­lankana.
Metropolitan ooppera perustettiin
lokakuussa v. 1883, sUsyU 60 vuotta
sitten. Sen johto ön! lakkaamatta
etsinyt uusia tähtltaiteilljoltä Euroo­pasta
ja iöaiilsta maailman osista ja
maksanut tällaisille taiteilijoille suun­nattomia
palkkoja. Ktiitei^dn ooppe­ran
Johto on ollut hiin taahtumiiksel-imen
ja rotuvihaa täynnä, että se el
ole huomannut omaa maataan Ja sen
kykenevlmpiä.' taiteilijoita. Jos sellai­set,
ovat sattuneet olemaan ihonväril-tään
tummia; v Keko olemassaolonsa
aikana ei Metropolitanin näyttämöllä
ole ollut neekereltä. Eikä suinkaan
voida väittää etteikö Paul Robeson
niin näyttelijänä kuin laulajanakin
olisi täyttänyt korkeimpia vaatimuk.
sia eräillä neäcericsilla sellaisissa oop­peroissa
kuin Aidassa Ja Othellossa.
M a a i 1 manmaineen saavuttaneet
neekerilaulajattaret Marian Anderson
ja Dorothy Maynor eivät ole nayös-käan
kelvaxmeet. Ooppera, samoin­kuin
mUut täideiaitckset. eivät etmen-pltkää
menesty ellei sen juuret ole
tunkeutuneen onoan.maansa maape-rään.'
Vertauksen : vuoksi' mainittakoon,
että Suomessa on yksi ooppera, joka
saa valtion tukea Ja vieläkin pleneni-mässä
maassa kuten Elarjalan-Suo-men
Neuvostotasavallassakin on val­tion
ooppera.
Entä Canadassa? Täällä ei uskal­leta
ajatellakaan oopperan perusta­misesta
koska MetropoUts^ ooppera
taistelee taloudellisissa vaikeuksissa.
Jos kerran 8 milj. asukasta käslt^-
vassä. kaupungissa, ei ooppera tatido
mene5tyä,> niin kuinka EeHainen me­ne
nestyisi, ellei se saisi iBäirJ:^
mutta eihän sellaisesta täälö*
kaan nykyisin hallituksen ailaa
toivoakaan, sillä sodamanistö
lee. suimnattomia summia vertö
sajiemme varoja.
Canadan kansa on monella e
yalla osoittanut suurta W 1 B ' ^
näyttämötaiteeseen, mm. ooppö
kin. Viimeaikoina amatöörito^
syntyminen eri ksskuksiln
ja näytelmäkilpailuiden
nen ovat kaunopuheisia ti
näytelmätalteen harrastamisesti
Entä imten suhtautuvat ae-'
valta on? Canadan Fil-'"'^
-nassa toimeenpantu
osoittaa, että vähäinenkin iehSJ
mien alalla tukahdutetaan fio-^'
din valtiaiden määräysten ali
näin, tapahtuu tällä alalla, nij'
ka silloin voidaan odottaa
seita auttavaa kättä muiden _
jen kehittämiseksi. Näyttiiä^
Masseyn kuninkaalliseJle koas»
le monien järjestöjen toinKst»
tyt avunpyynnöt eri taidealoja
hittämlseksi myöskin kaiiHV^
roIUe korvine. eHei sitä taeU
kansan painostuksella. _
Kuten edellisestä näkyy.
nls korulause "Taide talteen
jonka kuulee niin usein k»"
huulUta. on pelkkää lorua. _
tit mittaavat taiteen doUarfl»'*^
kaikilla taidealoilla raabataxn
jälessä.
Mutta sikäU kuin i
voimat kasvavat ja eläi
sille publilie annetaan si
kit}-s,"eiää väin sotavar
sitä mukaan myöskin
tulcvit kehittymään,
rauhanololssa eikä sodai
tu
ve
vii