Vapaus, July 8, 1950

              J V / ,
li tl.
V
mmmm
hl '
'•M
iii
1 u i ^ \
' • r • : 1
i v i.
h Tr} -<
< X 1
,1
m
1 ^
•
f
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 8 p. — Saturday, July
fClSBB&tSy Irtdcpfjndgnt Labor
jQtsan dl Cinnlsb Oanadtaini. Es-
^abUsbett lfo7^Stli,'m7. Authorlzed
80 second dass mail b7 tbe Post
Office JDepaztment, Ottawa, Pub-llajjed
thrU» weekly: T u e s d a y s ,
jZbijrsdaysrand Saturda^ Iqr V ^ u s
^niUldUDSiCCmtpaiisr litd^ at lOQ-102
•^Bmat. vr^ SmUnny, Ont.. Canada.
Tetepfaones: Business Of f 1<» 4-4204.
Editoria! Office 4-4285. täameer
E. JBä&Bl, Bdftor W. Ekhmd. MaJllng
eddress Box 69, gudbory, Oatarto.
Advertisftig xates upon aRpIlcation.
Ttanslätlon'free öf chatge.
TUAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6J00 6 Isk. 9J2S
3 Kk, 2JO0
nidlysvallcFlssa: l vk. ifiO etk.^JBO
'Suomessa: 4 vk. ^JOO.'6 kk. A25
Kuka on korealaisten ystävä?
Otsikossa esitettyyn iysymykseea^^ sotaistt porva-rflehdet
yhdestä suusta, että korealaisten ystäviä eivät ole venäläiset,
jotka ovat jättäneet korealaiset rauhaan, eivätkä ne, jrtlka haluavat,
€ttä korealaiset saisivat itse järjestää oman maansa asiat Yh­dysvaltain
hallitus, joka bn lähettänyt maa-, ilma- ja merijoukkojaan
"auttamaan" korealaisia.
" M e i l l e selitetään kuinka epäitsekkäällä ja uhfimielisellä tavalla Y h -
dysvaltam hallitus on rientänyt interventtinsä muodossa auttamaan
'•Korean demokratiaa" ja sen "vapautta kommunistien hyökkäystä
vastaan". , .• -
Kuinka "vilpitöntä" tai vilpillistä Yhdysvaltain hallitsijain
rakkaus korealaisia kohtaan todellisuudessa on, se ilmenee siitä
'tosiseikasta, että Yhdysvalloissa asuvia 4corealai.sia pidetään
huonompaan, eli alhaisempaan rotuun kuuluvina ihmisinä, joi­ta
«i hsrv^ytä Yhdysvaltain kansalaisiksi.
^lei^irteiD puhuen Yhdysvaltain "demokratia" on säätänyt kai-
4ceiilaisb esteitä n s. värillisten rotujen kansalaisiksi pääsyn tielle. So­dan
aikana tosin jouduttiin tekemään sellainen parannus, että liitto-
' ! ^ k ^ ! tuUeen Kiinan pojat ja tyttäret nipeaisivat kelpaamaan ^^Y^
dysvaltain kansalaisiksi, mutta japanilaiset, malakkalaiset, burmalai-
' set, indonesialarset — ja korealaiset ovat edelleenkin .sellaista roska-
-jdUkköa ja ihraiäkunnan kuonaa, ettei heitä hyväksytä '*parempiro-ttiisten"
rimmlle tasa-^rvbisiksiitansalaisiks^
Korealaiset ervät siis Yhdysyalloissa ole suuressakaan arvossa. Mut­ta
Koreassa heitä "autetaan" vastoin tahtoaan orjan kahleita kanta-
^ftiaatJ Mnsittiaisten imperialislien rikastuttamiseksi.
Todellisia Korean kansan ystäviä ovatkin siis ne, jotka sanovat:
Kädet irti Koreasta!
Jfa ne jotka Korean kansan todellisina ystävinä haluavat lopettaa
•Köfean Intervertttisodan, ovat m>*s niitä, jotka haluav;^t pelastaa
maailtnan kaikki kansat nyt uhkaavalta kolmannelta maailmanso­dalta'.
Korean kaiisan ystävät, jotka vaathratulk9maiden sotajouk­kojen
Koreasta pois kuljettamista, ovat siis myös Canadan kansan ja
valtion ystäviä, Canadan todellisia patriootteja.
Tehostakaamme siis toimintaamme Korean intervfentipta vastaan
ja iniäilman rauhan säilyttämis^^
1Wlua 'Icdh^
Sivistyksestään ja paremmuudestaan ylpeilevä ^'Kansanvallanliitto-
^laincin^-tiimiimerkkiä käyttävä henkilö on kirjoittanut "Kommunistien
varjossa kiilkeville Canadan suomalaisille" hienohenkisen protokol­lan,
jmikä torontolainen Vapaa Sana katsoi sopivaksi julkaista hengen
jättiläisen helmituotteena. Näin teille tuhannet syntiset suomalaiset
komtministit manataan ."kansanyallanm
"Jos Canadan suoiihälaisten kommUnistijärjestiJjen kesku
vielä ihmisiä, jotka sanovat itsellään olevan selkärarikaa ja itsenäistä
aijattelukykyä, niin ajatelkaapas näitäkin asioita. .Ajatelkaa lisäksi
myöskin sitä, että kommunistinen fty(iväenliike'-Canadassa ei o l ^
rassaan mitään. Se ei ole koskaan ollut mistään merkityksestä, eikä
se tulekaan olemaan . . . (Hän siis puhuu tyhjän vuoksi, -—Vapaus).
"Myöskin toinen aSla. M i k s i Ganadassa pitäisi suomalaisten pitää
yllä keskuudessaan järjestöjä, joiden -päämajat saavat toimintaoh­jeensa
vieraasta maasta . . V a i ajattelevatko: näihin suomalaisiin
•kömmunlstijärjestöihin liittyneet ihmiset, että heidän itsensä on kuii-tuUavaalkeeUistm
ihmisten'fiireihin,kosk^^^^^ oma henkinen ta-
SOnsa'm samalla raakäläisasteeUa kuin mitä on Venäjän neuvostoval­lan
valtiaiden taso . . .Eikö teitä, suomalaisissa kommunistijärjes-
•toissa tilevat suomalaiset, joskus kenkuta tuollainen matelevainen
orjuus, johon< tddat on Moskovan toimesta painettu . . . Vai oletteko
te Canadan suomalaisessa kansanaineksessa sitä pohjasakkaa^ jolla ei
^Ole omaa minää, omaa kykyä harkita terveellä järjellä asioita?
" . . . Hyljätkää pahamainen Suomalainen Järjestö . . . ja liitty­kää
mukaan Canadan Suomalaisten Kansanvallan Liittoon . . . Hyl­jätkää
matelevahien tahdottomuutenne . . ."ialleviivaus Vapauden).
Meistä tuntuu, että yllälainatut kohteliaisuudet lankeavat kivikkoi­seen
maahan. Sallittanee kaiketi sanoa miksi. Ensiksikin siksi, että
näitä isällisen kohteliaita neuvoja annetaan kaikille niille niaanmie-hillemme,
jotka ovat Kansanvallan liiton vasemmalla puolen—- ja siel­tä
löytyy kommunistien lisäksi sosialistien ja mihinkään puolueeseen
-kuulumattomien joukkoenemmistö. Toiseksi siksi, että näitä isällisen
kohteliaita "neuvoja" tarjotaan pyytämättä — niitä yritetään -'pa­remmuuden"
mahtivoimalla työntää 'Väkisin tuhansien maanmiestem­me
kurkkuun. -K-olmanneksi nämä neuvottelut ovat ''turhaa voiteen
liaaskausta" siksi/eltä niillä yritetään puolustella valheen asiaa.
Kuten tukija saattaaarvatakin, yllämainitut "neuvot" annettiin
Korean tapahtumain johdosta. '*Pienen Suomen" tilalle ori tullut
"pieni Korea". Näiden "neuvojen".' kirjoittaja sanoo Korean sodasta,
jolta "koko maailma tietää, että syypäitä ovat kommunistit". Ote­taanpa
siis yksi kumoamaton tosiasia: Miksi ei Toronton V'apaa Sa­na,
sen parenmun kuin suuren rahan lehdetkään julkaise niitä tietoja
mita Korean kansantasavalta antaa taistelun alkamisesta ja kehityk-
'sestä? Miksi annetaan palstamääriä tilaa Tokiosta ja VVashingtonista
lähetetyille propagandakirjoituksille — eikä halaistua sanaa sille, mitä
-korealaiset itse sanovat? Pelkäävätkö Wall Streetin miehet sitä, että
tottrus tulee ilmi jos kansa saa itse tutkia asian molempia puolia? Jos
Wall Streetin miehet ja heidän sotaiset propagandistinsa uskoisivat
<3man asiansa oikeuteen, niin he eivät varmaankaan harjoittaisi sel­laista
-uutispimennystä, mikä Korean kysymyksessä tällä kertaa val­litsee,
silla he tietävät, että totuus tulee kuitenkin joskus ilmi. Selitys
onkin se, etta he toivovat voivansa suorittaa likaisen työnsä ennen
kuin totuus tulee tunnetuksi.
Muut yllämainitussa kirjoituksessa esitetyt argumentit ovat yhtä
hataralla perustalla. Siinä vedotaan Suomen sotaan ja Parisin pakko-rauhaan,
ikäänkuin historia ei biisi todistanut sitä, että Mannerheim,
Ryti j a kumppanit olivat Hitlerin palkkarenkejä ja sitä, että Parisin
rauhanehtoja oli Suomelle sanelemassa Neuvostoliiton lisäksi myös
Englanti ja Canada. Vapaa Sana näyttää kokonaan unohtaneen, että
Manneihecm, Ryti ja Tanner ajoivat Suomen'kansan sotaan, ei vain
Neuvostoliittoa, vaan myös Canadaa ja eräitä muita demokraattisia
maita vastaan.
Kun vielä otetaan huomioon Vapaan Sanan hengen tuotteen väitök­set
"ulkomailta tulleista määräyksistä", niin silloin voidaan sanoa, että
siinä tuli esitetyksi mahdollisimman puisevalla tavalla Göbbelsin
aikaiset päävaiheet aivan entisessä muodossaan.
'Mitä taas "matelevaisuuteen" ja "selkärangattomuuteen" tulee,
niin-siinä ei kaiketi kovinkaan suurta urhoollisuutta tarvita kun sota­hysterian
olosuhteissa himdetaan sotapropagandistien tahdin mukaan
"minä myus" ja kannatetaan sotaisia toimenpiteitä välittämättä siitä
M a a n a n t a i n a , t k . 10 p:nä täyttää
60 vuotta Frank VUrio Loäcerbysta
(nykyään asm^^ W^
Toivotamme paljon «nnea J a pitkää
ikää päivän s a n k a r l B e!
muut sanovat
« r C E N <rUL1SE ihOKEA
POlRVARlLEmcnX
PorvarilehtEen lukijat tarvitsevat
ohjeen siitä, m i t s n luetaan salatieltä
K o r e a n tapahtumista, 'Me e s i ^ m me
seuraavat "uutistiedöt" Ja sen. mitä
ne todeUaTtarkotttavat:
1. M e rajoitamme p o m i n i t i ^ e m me
Ja sotilaalliset c ^ a t l o m i B e V 3 8 : m i €n
leveysasteen alapuolelle.
Tämä t a r k o i t t i , että mainltuh le­veysasteen
pohjoispuolella olevaa P y .
ongyangia oli Jo p o m m i i e t t u . J a ' että
B-29 pommittajia käytetään k a u p u n ­k
i e n Ja kylien pommittamiseen
38:nnen leveysasteen iJOhJolinmolelU
2. M e käytämme jtneri* Ja i l m a v o i ­mia
"Etelä-Korean" a r m ^ J a n opera-t
i o j en tuelksi.
Tämä t a r k o i t t i , « t t ä amerikkalaiset
maajoukot o l i 'Jo komennettu taiste­luun
siksi Jörn •eteläkorealaiset k i e l ­täytyvät
taistelemasta maanmicbiään
vastaan, • • •
3. O n muodostettu l i n j a Han-rjoen
.varrelle.
Tämä Utrkoitti, että k o r e a n k a n -
;&antasavallan Joukot o l i v a t . mexmeet
Han- j o e n y l i leveällä r i n t a m a l l a . -
4. Suwonln eteläpuolelle on m u o -
(fostettu l i n j a.
.Tämä t a r k o i t t i , että K o r e a n k a n -
cantasavallan . a r m e i j a o l i saartanut
BuwonIn.
5. K a l k k i lentokoneemme palasivat
vahingoitta. :
Tän>ä t a r k o i t t i , että o n menetetty
a i n a k i n 12 lentofltonetta,
6. Kimpo-lentokenttä on Rheen
h a l l i t u k s e n voimien käsissä.
Tämä tarkoitU, että • feimpo-lento-kenttä
on evakuoitu nUkkehallltsijB
Rheen toimesta, Jonka sotilaat k i e l ­täytyvät
taistelemasta tämän feo­daalisen
faslstfiiallltuksen puolesta.
7. B-29 ikoneet pommittivat r a d a r in
a v u l l a s o t i l a a l i l s l a : tavoitteita^
Tämä' taiteöitti, että on. m i i r s k a t tu
talonpolScalskyliä Ja : s u r m a t t u lutlsia
Ja lapsia. —; N . Y . r D a l l y - W o r k e r.
R I I P P C U - S I IS
A S I A N H A A R O I S T A
fiflrhdysvältalainen •'DaHy^^l^
tää 'Koreaa 5'kenraali MacArtihurln
sotana. Jos me voitamme. Ja H a r r y S,
T r u m a n i n sotana, Jos me häviämme
:siBn". :
Y I I D Y S V A L T A I N
VVSl Y S T Ä VÄ
Etelä-Korean nppeaan/iperäähtymi-;
eeen voi v a i k u t t a a sekä mora^iset
että sotilaalliset tekijät Kukaan
Kaukoitää tunteva k i r j ^ t t a j a , - t a l ^ k u .
kaan sellainen: Jota me olemme tuke­neet,
ei ole antanut hsryää sahaa
Syngman Rheen hallitulksesta, mikä
h a l l i t s i Seoulissa. Sitä kuvataan saa­mattomaksi,
turmeltimeeiksi.ja t a a n -
tumukseUiseksi .JiaUitukseksi. Sitä
verrataan Chlan Kal-shefcin h a l l i ­tukseen
K i i n a s s a . . . Mahdollisesti
eteläkorealaiset eivät erikoisemmin
h a l u a taistella R h e e n Ja .kumppanien
puolesta . . . — Toronto Globe and
M a i , heinäk. 3 p. 1950.
Y h d i s t y n e i t t e n U k r a i n a l a i s t e n Y h ­distyksen
r a h a s t o n sihteeri J o h n Boy-ichök
bsalUstoiessaan. v i i m e xuotma
Prahassa pidettyyn rauhankonferens-s
i i n tutustiU k o r e a n e d u s t a j a a n ' t ri
K i m Chang C h u n i i n . T r i ; K i m on
K o r e a n ilsänmaan ^Yhdlrt^misen-Pe-mcfinaattisen
^Rintaman yleissihteeri.
l A r . Etoychuk sai.äskettäto tältä k o ­realaiselta
ystävältään kirjeen, iossa
kuvataan sitä toistelua, jotSca^fcore^'
laisirt'käyvät, amertkkalaisten'^^;^^
saattamaa -Syngman -Rheen xfaslsti-
.0
Kysymys: Voiko tässä maassa
muuttaa, nimensä J a ' m u u t t a a p e r i ­mänsä
sukunimen uudeksi. Pitääkö
siitä tehdä mitsän v i r a l l i s t a Ilmoitus­ta
j a Jos n i i n kenelle. — V a n h u i m a an
tyttö.;.
Vastans: Te voitto ottaa n i i n suku­nimeen
kuin etunimiinkin nähden
minkä uuden n i m e n tahansa i l m o i t t a ­matta
siitä kenellekään, mutta mo­nissa
virallisissa asioissa teidät t u n ­netaan
ainoastaan sillä nimellä m i n ­kä
annoitte silrtolaisviranomaslile
maahan tullessanne. Tästä menette­lystä
saattaa >kuitenkm-myöhemmm
aiheutua kaikenlaatuisia vaikeuksia
ja vaivoja. Sllette ote vielä-Canadan
kansalainen voitte m u u t t a a lUmenne
helposti kansalaiseksi rhakeutumispro-sessin
yhteydessä. Jos .haluatte
muuttaa n i m e n n e oikein virallisesti
ja sillä tavalla, että siltä o n mahdol­l
i s i m m a n vähän valkeuksia myöhem­min,
on parasta, että käännytteasias-sa
lakimiehen, puoleen. .
Palauttakaa iiitto-luhlien
tervehdys-listat
hetimiten
So. Pomipine^ Qnt." — «kaikkia
nUtä V.. Ja a.-searoja. JoOleoalä-faetetty
keräysUaoJa twv»hdysten
keräämistä varten JiltUijuhlan •oh.
Jelmaan, 'kebottetaan pftlantta-maan
nämä keräyäistat/ttUn pian
kuin suinUn <malBtolllxU «soit­teella:
Mr. Mauno ForseU, «Box
3li4, South Porcnpine, Ont. — V.-
4a U.-senra ViesU.
h a l u t u l t a vastaan.
Teissä kirjeessä hän k e r t o o .seuraa
vastl miten /partisaaiUazmeijat vete­lässä
toimivat: ,
"Nykyään meillä on partisaaneja
k a i k k i a l l a - etelässä. Jossa n e . pitävät
hallussaan yhden kolmasosan ^aluees­ta.
Y k s l s t p n lokakuussa,' huolimat­t
a partisaanisodalle epäedullisen kyl­mästä
säästä, lähes 50.000^partlsaania
mcddllsoitiln 684 pataljoonaan j a jd-kaisen
;päivän osalle käytUn. kföki-määrin
29 taistelua.
" T a l o n p o j a t ovat nousseet /kaikki­a
l l a . vHeille on «demassa v a i n yksi
vastaus joko kuoHa/ •.nälkään
t a i k k a taistella ruoan puolesta niin
k a u a n k u i n b n elävänä; 3,000,000 m i i .
Joonaa, melketo 20 prosenttia kan­sasta,
on työttömänä: 62,000 o n mur­h
a t t u sitten vilnie.helnälkuim."
Tämän jälkeen t r i ; K l x n kertoo
r28 £-.2:-Byngtaan Rhesn^ n o k k e h a l h ta
^Viime marraskuim 1 pnä j u B i a i s t i in
New Y o r k H e r a l d Tribunessa United
P r e s ^ TcMosta lähettämä uutinen.
Jonka julkaisemme a l l a suomennettu­na.
Uutisesta selviää ensinnäkin se.
että Ssrngman R h s e n - n u k k e h a l l i t us
oli silloin jo valmis hyökicäämlän,
m u t t a ei saanut s i i h e n Y h d y s v a l t a in
h a l l i t u k s e n jöhtajain lupaa. " T e ette
ipte rte%vaUnlit'' olI;;uSA:n taholta
j a n o t t u j a nlin^hyökkäyksen;aloitta­minen
oli Jäänjrt kesäiuun 25 päi­vään
saakka. Juuri hyök^ylcsen
edellä cH U S A : r t hallituksen e r i k o i ­nen
ulkoasiairi neuvonantaja John
Foster Dulles vieraillut Koreassa
^ ' t u t i i m a s s a tilatmetta". Hetimiten
hänen Koreasta lähtönsä jälkeen o li
^ • n g m a n Rheen k l i k i l l e annettu l u ­pa
sodaii aloittamiseen. Sen johdos­t
a onikin New. Y o r k D a i l y W o r i e r n i ­mittänyt
Dullesin siksi " l i i p a i s i n m i e -
Uutisesta selviää edelleen, että Y h -
dysT»ltain halhtuksen sotHaalHset
edustajat ovat olleet herroina K o r e ­assa
ia. että l!teH'4Co^eflfisa^>on^4ol't
m l t t u heidän •käskyjensä-'^onikaaii,
Wa£hingtonisia.£aattiJ^ <ätjddeh;pe-r
u s t e e l l a . , Siltä' syystä o n Y h d y s v a l ­t
a i n V; h a l l i t u s todellinen hyökkääjä
Koreassa.: .iliitä j o h t u i k i n , ettäVYÄ-i
dys^^llat « l l v a t heti Ecuf jälkei^
Sjmgnttm-'.Rheen hallttus o l i äitiSitä-mii
hyökkäyksen, v a l m i l i u i avusta­maan
nukkehallitustaan sodankäyn.
nlssä. • \\: •, '
Edellämainittu suomennos o n - ^ U ;
raavanlamen:
T r i - K im Chanff Caum
misiä elävänä, leikkaavat eläyältä
n a i s i l t a ' rintoja, sitovat ihmisiä ja
sulkevat heitä eläinten kanssa jäädy-tyshuoneisim.
jkärventävät nuoria i h ­misiä
j a oppineita. Eräs äskettäin
k u o l i a a k s i poltettu o l i k u u l u i s a k a s v i -
tieteilijä."
T r i K l m k e r t o i edelleen, että vaik­k
a USA viime kesänä toi maahan
$80,000,000 edestä aseita pitääkseen
pystyssä fasi5tlhallltuksen, n i i n Isän­maan
Yhdistämisen Demokraattinen
R i n t a m a voimistuu päivä päivältä
j a on vakuutettu voitostaan.
Syngmian-Rheen lialMtuksen harjoit- "Vanhat sekä nuoret, lopettaa t ri
tamasta teirqrista.EÄelärKorean pat­r
i o o t t i a >vastaan.
" S o t a - a j a n vakinainen 300,000^mie-h
e n armeija Ja lisäksi poliiseja Ja ter­roristeja
harjoittavat raakamaista,
sadistisen epäinhimillisiä tehoja ^kan.
saamme vastaan. Ne teurastavat i h -
; K l m , ''miehet j a naiset, työläiset jä
oppineet, ovat ilmaisseet päättäväi­syytensä
taistella v i h o l l i s t a vastaan.
T u n n e n kuinka patrioottinen Inncs-tus
virtaa k a i k k i e n tietoisten kansa­l
a i s t en suonissa Ja leviää kaUskim
maamme Jokaiseen k u l m a a n ,"
on
vaatinut
^Kddpenhamina. ^ K u u l u i s a - t a n s ­k
a l a i n e n a t o m i t u t k i j a , N c b e l I h pal­k
i n n o n saaja, professori Niels Bohr,
•Joka e i ole >dosikausiin halunnut a n ­t
a a ^^aastatteiuja, lopetti äskettäin
vaikenemisensa j a i l m o i t t i lehdistölle
avoimeh .kirjeensä sisällön, jortka' Hän
oli lähettöiyt Y K : M e <ja>jfl3sä3Man
•esitti! TVetooinuksen ^kansalnväHÄestä
yhteistyöstä atomivoiman käyttämi-sessä.
' • ' • , v^./-
Professori >Bohr korostaa, että" y h ­teiset
ponnistukset atomipommin
kohtalokkaan uhkan torjumlsöcsi
IniUtuurla vastaan tarjoaisivat a i ­nutlaatuisen
tilaisuuden -kansainvälis­ten-
mieliplde-eroavaisimksien sovitta­miseksi.
J i h u - i -se seikka, että itse tieto on
sivistyksen perusta, osoittaa suoräsu-i
c a i s e h . avomielisyyden tieksi,. Jota
k u l k i e n n y k y i n e n k r i i s l . v o i t a i s i in vöit-
.taa,-. '
V a i k u t t a v a t p a . kansainvälisissä
suhteissa mitkä halliimolliset t ai
kansainväliset elimet tahansa tasa­painon
-aikaanäaamiseksl maailmassa,
on k u i t e n k i n selvää, että v a i n täydel­l
i n e n mcdemmhipuolinen avomieli­syys
voi tehokkaasti edistää luotta­musta
j a taata yhteisen turvallisuu­den.
Professori B o h r l n kirjeessä Y K : l Ie
lausutaan edelleen: "Tilanne vaatii
mitä ennakkOluulottominta asennoi­tumista
k a l k k i i n n i i h i n kysymyksiin,
Jctka liittyvät kansainvälisiin suhtei­s
i i n . -Kansojen välinen todellinen y h ­teistyö
yhteisiä- etuja koskevissa kysy.
mykslssä'edellyttää vapaata tietojen
saantia kaikista asioista, j o i l l a aa
merkitystä muiden -keskinäisille suh­teille.
Esittämäni syyt osoittavat, että
Jokainen miltä tahansa taholta t u l l ut
aloite esteiden raivaamiseksi tietojen
moleouninpuolisen -vapaan vaihdon
j c vapaan (kanssakäymisen tieliä ovat
mitä merkityksellisimpiä nykyisen
kuolleen t i l a n lopettamiseksi j a o m i ­aan
rohkaisemaan muitakin Saman­l
a a t u i s i in toimenpiteisiin.^'
-'Toronto. — K i m l a u l u - ja soitto­j
u h l a o n pidetty on vuotuinen l i i t t o ­j
u h l a seuraava suurjuhlatilaisuus.
S i l l o i n rientää paljon kansaa täältä
Torontostakin Eteläpäähän (South
Poreupineen). Täältä o n a j a t e l tu lä­hettää
' Y r i t y k s e n joukkue isolla bus­s
i l l a rseurallemme • m a i n e t t a -niittä­mään.,,
• ,. ,
L i i t t o j u h l a m a t k a n tinanssimlniste-r
i n lausunnon mukaan pitäisi vielä
saada toinenkin penni poikineen ke­rätyksi
kokcon, ennenkuin kyetään
maksamaan bussin vuokraamisesta
aiheutuvat kulut. Tässä kysymykses­sä
käännymme taas ikaikklen m h e l -
l u n ystävien puoleen jä olemme var­mat,
että saamme kuotamme täyteen
k a i k k i e n yhteisellä avulla.
Heinäk. 15 piiä pidetään* Tarmölas-s
a YrityQtsen palkihtotanssft. Tans-s
i l l p p u j a on saatavana useilla seu­ramme
jäsenille. Ostakaa niitä usei­t
a s i l l ^ s i t en pääsette paremmin mah­d
o l l i s u u k s i n ovipalkintojen arvon­taan.
Taisto Salo Real Estate on
lahjoittanut pöydällä pidettävän, k o ­mean
Ronson-sytyttäJän ovipalkin-noksl.
Toisina p a l k i n t o i n a o n l a t t i a -
lamppu j a hopea-astia.
H u n n a k k o ja T u r k i a huolehtivat
tanssimusiikista.
Seuraavana päivänä, siis surmun-taiuä
tJk. 16 pnä o n p i k k u - l i i t t o j u h -
lapäivä. Aamupäivällä pidetään va-h
e i l u k i l p a i l u t ja iltapäiväUä esitt!-
E T E L Ä - K O R E A N J O H T A J A V Ä I T T Ä Ä U S A T N E H K M Ö E V ÄN
P O H J O I S E E N H Y Ö K K Ä Ä M I S EN
• . • \ • •. , • • • • . •
Tokio, lobafa. .31, 1949. — (VP) — Etelä-Korean pnoSostosministeii Slhn
Song Mo.sanoi tänään^ettähänen.armeijansa on vafanls ja tMottsa' hySkbää-sen-
pidättäneet,'
Samaan alihan sanoi.presidentti Syngman Bhee Koreassa,.ettätli&ien
halutuksensa eis^edä kovin kanan Korean jakoa "ja jos meidän on ratbais.
tava tämä asia sodalla, me pidämme huolen'tarpe«llisestat^4afaiclanfsesta''.
Hän pohiii vierallevine -Yhdysvaltain seitsemännen laivastonuiiQtseeräHe Ja
miehistölle lippulaiva St. PaoUn kannella, HänkiivasrAarcan-^ftabtia^i^
toksi eläväksi niomiiksi''.
VUtaten hänen Joukkojensa vsriminteai hyökätä^PobJiriss«ejreaan, mr.
Silm. ilmaisi' luottavansa siihen,-^että ne voivat riistää fcontr<aiin<^fcfnnmiuäs-teuta.
''Jos olisinuie saaneet-toimia omin päin, olen yarnia,-että o U s I ^ ^ Jo
aloittaneet", hän sanoi sanomaiehdlstön konferensäfle; " a l i t t a «ieiaän'^ltäii
odottaa .kunnes;he (Amerikan faallitoksen johtajat) ovat valmiit. ':9Ie yhä
sanovat m ^ e , / e i , ei, ei, odottakaa. Te ette ole valmiit'/'
Mr. ähn totesi Eteläi-Korean armeijan vobnat 100,060 riniainamiehefcsi,
verAittnna pohjoisen armeijan 250,-000 mieheen.
"Me olemme tarpeeksi voimakkaat marssimaan ja valloittamaan (pohjoi­sen
pääkaopnngin) Pyongyangin muutamassa päivässä", sanoihän. "
Mr. Sihn tnll .Tokioon viime viikolla tapaamaan kenraali Douglas MacArt-huria
ja maita korkeita, amerikkalaisia sotilasviranomaisia. Häh seUtU vie-railunsa
"pabtaafcsi kobteUaisousvierailubsI" jä,sanoi,>ettäMn>ei.-^^l'yi&nyt
lisää apua.
Etelänapamantei^en
asioiden ratkaisu
ja Neuvostoliitto
Moskova. — Neuvostcjhallitias. on
seitsfemälle: etelämantereesta k i i n n o s ­tuneelle
hallitukselle lähettänyt n o c -
t i n , jossa Neuvostoliitto ilmoittaa, et­tei
se tunnusta niitään etelämannerta
koskevaa- ratkaisua. Jonka tekemiseen
se el ole osalllstiäiut.
Nootissa, Joka on toimitettu <Iso-
^rijtaniUJdle, Ränskal-le/
. NorjaUe, Äustraalialie, Uudelle
SeelarmiUe j a Areentlinalle, neuvos­tohallitus
ehdottaa , kansainvälisiä
neuvotteluja sopimuksen aikaansaa­miseksi
etelämantereeseen nähden.
Neuvostohallitus on valmis keskuste- -tumen juhlapäivä, -Jos: k u l l a n k a i va
lemaan etelämantereen hallinnon
järjestämisestä, c l l e h halukas kuule­maan
mainittujen h a l l i t u s t e n m i e l i ­piteet
asiasta. Nootissa korostetaan
venäläisten:.;5anosta napaseutututlkl-muksessa
j a huomautetaan, että Neu­vostoliitto
säännöllisesti harjoittaa
valaanpyyntiä > etelämerellä, mistä
9/10 maailman valassaalista saadaan,
ia että Neuvostoliitto vuodesta 1946
on kansainvälisen Valaanpuuntisppi-mnksen
jäsen. A n t a r k t i s 4ähivesineen
on taloudellisesti tärkeä ei ainoastaan
m a i n i t u i l l e n u i l l l e vaan muiltekto, s a -
^U6wkiiifen ^killlankaK
vajat -saivat 12 ^s^tiii
korotuksen palkkoihin
Yellowknire, N W T . — Cbnsblldated
M i n i n g and S m e l t U i g C o : n työläiset
voittivat täiällä äskettäin 12 sentin
k o r o t u k s o i tuntlpälkkoihm k u n alle­k
i r j o i t e t t i i n yhtiön ja ' M i l i e - u n l on
p a i k a l l i s e n - osaston välinen .uusi työ­ehtosopimus,
josta .neuvoteltiin nel­jän
kuukauden :ajän j a l(g>tiksi.'halli­tuksen
välitysmiesten: aytdla; T;yS-ehtosc^
imUs>edellyttää rbyöskin k o l ­me
palikallista juhlapäivää.
Täällä pidetään elok. 5 pnä suuri
union -vuotuinen p i k n i k k i , josta on
muodostunut koko yhdyskunnan vuo-j
a t Ovat pakotetut syystä" t a i toisesta
olemaan s i l l o i n pois työstä, saavat he
siitä ka<ksinkertaisen palkan, .Muus­sa
tapauksessa aindiaistaan tavallisen
palkan.- ,
Osaston uudeksi jffesiderttiksi on
v a l i t t u Eugene L o n g t i n jia luottamus­miehenä
toimii edelleenkin Bamey
McGuIre.
notaan nootissa.
tään Yrityksen liittojuhlaohjelma
kokonaisuudess^n.
Toivomme naapuriseuran St, C a t -
h a r i n e s l n S t a r i n osallistuvan .myös.
S i i s tervetuloa juhlimaan .Tarino-läan
ensi lauantaina j a sunnuntaina.
— H .
Yksi suomalainen
Etelä-Koreässa
HelsinkL — (S-S) •- Sotanäyttä­möksi
muodostimeessa Koreassa oles­kelee
saamamme tiedon m u k a a n n y -
k y i sm yksi suomalainen, lääk^t. t r i
E r k k i Leppo, Joka kansainvälisen-Tf&r-veysjärjestön
toimeksiannosta järjes­tää
maassa neuvolatoimintaa. Tri
Leppo matkusti ^Kauko-Itään Viime
syksynä Ja o n ^nyt .asimut Soulissa.
Toistaiseksi ei vielä ole saatU mitään
koöttorityöläisenä j a feohoniaf
^^yissihteerlksi. o l i , järjestetty ^.j
- • ' j o h d o s t a k u n h a n cU oDutl
' I»älvBluk£es£a-.25 vuotta,
omfetajarijiti puheen t a t ^
Jsta j a sanoi mm. seuraavaa-
'Useto sanotaan, että nainsa')
aeemaasaan siksi, että]
S; j a «lÄupuölisesti vid
irtlkaisuvmiss Sh^pernaiuni'
k u i n k a tämä sanonta on vääri."
fen
&een
keen
Johdosta
"Us
Jipaa
kinmis!
S O L U S I TIETÄÄ
•ÄiU: "Älä te niin monta kjm
.tä.refck§. ole kuuUut sanottavM
uteliaisuus tappaa kissan» ' ,
i i a p s l : «iMltä sekUsa sitten J
tietää?"
• •• „• • .
M U t l A MITEN SAA PIJHDiä
TETUKSI
— Saatte viisi dollaria jos a a :
maalata teidät, sanoi taldema]
erääUe vanhalle vuoristoasukkaali
.yuorl3t<dainen tuumi pitltän att
j o n k a Johdosta taiteilija huonar
että: se on -helppo-keino ansaita
haa.
— Siltä €l ole kysymystä, vijt
h i d a s vuoristolainen. Minua peii
t a a vain se, että miten saan
pois ihosta senjälkeen.
äoli-
Liisallaan ostamisesta
piifautaän a?orontossa
Ik. It) p. kokouksessa
T(Htmto. ~ K a i k u CSJ:n
Iäisen osaston Jäsenet
että olemme paljon
lisämaan ostamisesta Tanm
-varten. ""Tästä asiasta vaibätl
' t i u i s ^ m i e l i p i t ^ maanantalBi
' 10:<pnä entisessä paikassa -pU
vässä jiaukausikokonksessa,
- a ^ a k t o S Illalla.
äuistäkaa saapoa kaildii
ukseen, että asia saadaan p
, päätökseen ja vettä päästään m'"'^'^-'
keniiämaan Ja kauni^inaan i 1^ aoUmnon.
to paistoa — vai^ myydäänkö '"^
' .-'eotiBeftkin. ,. M™. »uuuoi>;
Saapukaahan sanomaan H U I ^ " " ^ '
-asltista. —' Geo, |'|!BTaImls1
Humaaninen Mrk
sensuurina
virimbledonin ikirkkoherra Thoi
Stevens on lähettänyt pt
paimenkirjeen, mi^sä hän .
raamatun sensuroimista, sts.'
«en vähemmän miellyttävien
poistamista,
^Kirkkoherra sanoo, että raaiual
sa ori a i v a n l i i an paljon murMa Ja
kivällan-tekoja ja Julmuutta j a '
teltua nationalismia. Jotta Ma
Hyvällä, omaSatunnolla suositella
seurakurmalleen. Ennenkaikkea
n e h - o n valkeata lukea lapsille
m i t e n Noak tuli humalaan J a '
Mcosei ilmielsösti valehteli"
Lehdet 'kertovat, että MrL.
ehdotusta on käsitelty jopa'
päivälehtien pääartikkeleissa,
häntä kuitenkin kehoitetaan"
huolehtimatta seurakunta!
raamatuntutkimisesta.
re muistal
Anatoli
ti esil
Zolasta, (
tietoja, onko t r i Leppo sotat*
fHJbjettuä siirtynyt muualle
j/Ulkoimlnlsterlön sekä läheti
j e n tietojen mukaan ei Koreassaj
m u i t a suomalaisia.
^Tri Leppo on tunnettu myös i
kansiioinalaisten keskuudfesa.
iltamista,
s nimenä,
itan
irät estää
iijmme h
tadonn
^1 •HoUywo<
tan i
ipimelmr
J a m
muist
minkä (
yhtei
meidän a
)laisuud(
uskoi
rakasteli
Col
johon
fineet nir
Ihtelskun
l u r l j a i
valtaa
meist
laa sitä I
he oyal
Pi
'Kaksi suomalaista
purjelennon maail-
'manntestariiuskisoihin
H e l s i n k i — (S-S) — Osallistuakseen
Ruotsissa örebrossa l^einäkuun 8—16
pnä pidettäviin . piu-jelennon m a a l l -
manmestaruusikllpailuihin 1 ä h 11 y ät
R u o t s i i n Suomen edustajat dipl. ins.
K a r l l e Temmes ja kauppat. yliopp.
Jorma H a l t i a l a mukanaan kaksi W e l -
he-tyyppistä Suomen I l m a i l u l i i t o n o-mistamaa
purjelentokonetta, kulje­tuslaitteet
J a kuusi avustajaa.
K i l p a i l u n järjestää Ruotsin k u n i n ­k
a a l l i n e n Aeroklubi, j a n i i h i n on i l -
molttautuimt 36 k i l p a i l i j a a 12 eri
maasta. Edustettuina ovat mm. S v e i t ­si.
Ranska. E n g l a n t i , Tanska, Norja.
Ruotsi, Suomi Ja U S A . K i l p a U u l a J e l -
na ovat matkalento ohjaajan määrää­mään
m a a l i i n korkeuslento j a nopeus-lento
määrättyyn maaliin.
Ylitä ja loista Koreasta
Canadan RaiAankongressin : p u -
l i c e n j o h t a j a t r i James Endicott; joka
o n pitkän ajan K i i n a s s a toimineena
lähetyssaarnaajana erikoisen luotet­tava
K i i n a n J a K a i & a i s e n Idän a s i o i ­den
erikoistuntija. Julkaisee k e r r an
kuukaudessa ilmestjnrää iralietiitUa.
' T h e , Canadian P a r Eastern News-l
e t t e r . " Sen 32. numerossa käsitel­lään
l a a j a n sivun v e r r a n K o r e a n asi­o
i t a , j o n k a perusteella ön syytä teh­dä
j o i t a k i n huomioita seuraavaan t a ­paan
— v a r s i n km koska K o r e a n k y ­symys
on nyt päiväjärjestyksessä.
T r i Endicott mainltseei aluksi, että
"meidän radiomme ja Iciidistömms
v i i t t a a tusklti (koskaan sUhen Pohjois-
K o r e a n syytteeseen, j o n k a New Y o rr
kissa ilmestyvä C h i n a D a i l y Julkaisi
kesäk. 25 pnä", että "etelästä hyö­kättiin
tänään i b k o 38 leveysasteen
l a a j u u d e l l a " . Sen jälkeen r y h d y t t i in
h e t i jtllreelllsestl "Venäjän hyök­käyksen
ehkäisemisen" riimessä lä­hettämään
s o t i l a a l l i s t a apua h a i k o l.
le t r i S y n g m a n Rheen hallitukselle.
vaikka se voi lopuksi tuhota omat lapsemme ja vieläpä koko ihmis­kunnan!
/ ; E i siis <Je ihme, vaikka Vapaan Sanan isälliset neuvot ja kauniit.
kohteUaisuudeoosoitukset kaikuvatkin kuuroille korvillel
- Teetä ensiksi käytettiin K i i n a s s a VABHAISIM»L1T T A P A H T U M AT
siinä luulossa, että se sisälsi lääke- Venäläiset poistivat m i ^ t y s j o i Ä -
ainelta. > .ikonsaPohjols-Koreasta joulukuussa
^1048 ja amerikkalaiset hölnäk. 1949.
venäjällä on sen Jätteen o l l u t siellä
tekiUllislä teollisuuden Ja maatalou­den
neuvojia, mutta -ei Sotilaallista
lähetystöä. Yhdysvallat on .'idtänyt
Etelä-^Koreasisa
500 miestä käsittävän sotilaallisen lä­hetystön
j a . n o i n 300 miestä käsittä­vän
joukon E C A : n j a muiden alojen
miehiä, sanoi t r i Endicott.
R a j a l l a , Joka sijaitsee 38. leveysas­teella,
on vuosikaiisia tapahtunut
kmnmälta^ni -puolen rajakahakölta,
e r i k o l s e s t i k ih viime kesän Jälkeen.
-Raja määriteltiin Jaltassa j a Potsda­missa.
Venäläiset Joukot pysähtyivät
V. 1945 tälle rajalle, eikä sen eteläpuo­l
e l l a käyty sotaa. Yhdysvaltalalsät
miehittivät alueen muutanUa v i i k k o ja
myöhemmin, Pohjois-Korean..asuk­k
a a t joutuivat elämään konununistien
i i m p l t t a m a n hallituksien ja valtion
otoissa Ja eteläkorealaiset Joutuivat
samaan atkaan sellaisen h a l l i t u k s en
alaiseksi. Johon kuului useita entisiä
j a p a n i l a i s t en kanssa yhteistoimlimas.
sa Ollelta.miehiä, jotka U S A i n käs­k
y n h a l t i j a t palauttivat vastuunalai­s
i i n asemiin koska heidän väitettiin
kykenevän asioiden järjestämiseen Ja
hoitamiseen.. Rajaselkkaukset tulivat
Jokapäiväisiksi tapahtumaasi näiden
kahden vastakkaisen hallituksen o l ­lessa
vallassa. :
Etelä-Korean presidentti t r i Syng­man
Rhee vietti suurimman osan
ajastan .-.YlMlyBvallolssa s e n Jälkeen
k u n ' j a p a n i l a i s e t miehittivät ^Korean
1910. Hän palasi rKoreaan - v a s t a J a -
l>anin antauttunisen Jälkeen Ja ase^
t e t t i ln yhdysvaltalaisten toimesta
presidentin v i r k a a n , jossa hän o n t c i -
minut suuresti määrin C h i k n g k a l -
shekin tapaan, AlUksl l i b e r a a l i t o l i ­vat
toivorikkaita, mutta hyviri pian
hän r y h t y i r a j o i t t a m a a n unloiden t o i ­m
i n t a a Ja kansalaisvapaUlksiä yrittä­essään
saada työttömyydestä Ja I n l l a -
tlosta k-ärslvän kansan kontrolliinsa.
Eräs Ulkemies k i r j o i t t i • tänä keväänä,
että palkat-eivät riitä m u u t a k u i n k o l ­masosaan
menoista. Josta syystä on
turvauduttava kaikenlaatuiseen l a i t ­tomaan
toimintaan, jos h a l u t a a n p y ­syä
hengissä.
P o l i i t t i s e s s a suhteessa o n vEte^-^ko.
rea nyt entisten, jaj;}anilaLsmleUsteri
voimien kontrollissa. V i i m e kesäk. 1
pnä pidetyissä vaaleissa v a n g i t t i in
Rheen hallituiksen toimesta k a i k k i a an
.00 sen vastaehdokasta. Siitä -huoli­matta
:el l U i e s n h a l l i t u s saanut v a l i ­tuksi
. inuuta k u i n 48 ehdokastaan.
Joiden Iisaksi v a l i t t i i n 162 Itsenäistä
^dökasta, sanoo Eridicott. -KdlUneen
puolen vuoden ajan on k o r k e i n s o t i ­l
a a l l i n e n Johto ollut täydelleen n i i ­den
upseerien käsissä, j o t k a t a i s t e l i ­vat
Japanin joukoissa K i i n a a vas­taan.
•
S i t t e n vuoden 1945 o n . k u m p a a n k in
suuntaan mennyt tuhansia p a k o l a i ­sia.
: pohjoiseen ovat' siirtyneet - m o ­net
edistysmieliset, jpelastUa^Eseen
Rheen hallituksen rääkkäyksiltä ja
vangitsemisilta. Monet iielstä «Uvat
j a p a n i l a i s t a i pldättämlä, m u t t a pää­sivät
vapaiksi > u n ^ S A : n Joukot
miehittivät Etelä-Korean alueen.
M u t t a japanllaismieliset pääsivät
p i a n uudelleen valtaan ja vaino Ja
sorto aikoi u u d e l l ^ n .
Etelään ovat taas^siirtyneet n e fcor^
tancdierrat. Joiden ^maat -on talcavari-k
o l t n Ja J o t k a väittivät henkensä rOl-leen
-vnaTnfiM- 'girnipffflhtr^n suontaan
on paennut vmteä, J d k a o n o l l u t p e ­l
o i s s a a n ' y l e i s en levottomuuden takia.
Ptriijoisesta pakeni useita pappejJ
Jotka pelkäsivät kommunistien
konnonvastaista toimintaa. TUsil
teydessä ön kuitenkin tarpeeUistiJ
deta, että Pohjois-Korean varaj^
dentti Ja tasavallan sihteeri ovati
tisiä pappeja, j ^ s i pre5byterl»Jd|
toinen metodisti, jotka oUvatr
papplskasvatuksen=a yhdysr
sissa lähetyskouluissa.
•Etelä-Koreassa oli 1M6
1949 laajalle levinneitä laP
niaakysymyksen johdosta sillä i
eiikä kalkkein kipein kysyinj37
sa. Ne kuklstettUn verisen jtf
Ja maattomat talonpojat tnli«JJ
tistä myötätuntoisemmiksi ko^
n i s t e j a kohtaan. Ädcettäin
saapuneet kertovat, että
vastaan taistelleiden sissi
käsissä oli enMstä suuremmit i
maasta suurten kaupunkien j »'
kusten ulkopuolella, jopa äimj
rin, että sissit olivat penistan^
n a n esimerkkiä noudattaen -n™
t e t t u j a alueita". Ne »taat., _
Olemme kuulleet, ovat oUeet m i. « t ä on o
sen sotavoimien s^uorlttaffla^
väestöä vastaan, jcka on olW •
tätuntolsta Korean y h « »^
puolesta taistelleita sissejä m'
sanoo Endicott. .'..-tfts
P a l j o n muutakin olisi k e f j
m u t t a täytyy Jättää tällä era»
JOS i i a l u a t t e alussa m a t o^
k a l s u n (The Canadian Far
Novsletter) niin läbettä^
nimenne ja osmtteevi^^
osoitteella: James G. E n ^
tor. I 3 4 0 1 e n h i * n e Ave..
O n t . -TSmä juEcaisu «»»^r VH «u^^u,
sellaista alnebistoa. i " ^ " ^
j o l k a i s t n edes
lehdissä. sm^<^J^^^
kualn s u o s i o o n . - K a l l « ' * *
m
filliiiiil:|5!ö