Vapaus, April 20, 1950

              avu 2 Torstaina, huhtik. 20 p. — Thurgday,April 20
m
i tlBEBTV) — Independent Labor
Orsiin of Finnish CanadlaoSit E s -
tiiblisiiöd Nov, 6 U L 1917. Authorizec
3-. f<eccnd class mail by ths Post
orace Departinem. Ottawa, Pub-lisbcd
Oaice «reeidy: T u e s d a y s.
Thursday» and Saturdays by Vapaus
Ftibllsbing Company Ltd,, at 100-102
Eltn S t W„ Sudbury, Ont., Canada,
Tdephones: Buclness Office 4r4264.
Editorial Office 4-4265. Manager
E, Suksi. Editor W, Eklund, Mailing
address Box 69, Sudbury. Ontario,
AdvertlBlng rates Upon applicatlon.
Translatioa free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 6J30 6 klc 3.25
a kk, 2,00
Yhdysvalloissa'. 1 vk. T i » 6 kk. 3 Ä )
Suomassa: 1 vk. 7JC0 6 kk, 4.25
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Vapaa Sana ja eläkekysymys
Me voimme yhtyä Toronton Vapaan Sanan lausuntoon, missä .sa­notaan:
^-Eraänlaihen vaillinainen eläkejärjestelmä meilE on täällä
yiutkin, mutta nyt aletaan käsittää sen suuret puutteellisuudet Javaa-tta
parannuksia siihen niiden taholta, joiden elämä vanhoina päivinä
ialoudellisesti näyttää epäyarmal^^^^^
Mutta parannuksia saadaan eläkelakiin vain siten ja siinä määrin
kUinka ylimielisesti ja selvästi yleinen mielipide näitä parannuksia
Siksi kaikenlainen käsitteiden sekaaminen nykyvaiheessa va-vanhusten
asiaa. Ja valitettava seikka on, että Toronton
, . T k . 19 p:nä täytti mrs. Haria I ä l ­l
i n en Salmon-Ann, BC:stä 8 5 vuotta.
Muutama päivä Jälkeenpäin täyttää
Nick Bootsaia samalta paikkakunnal­ta
8 5 vuotta.
Huomenna täyttää nu». HUaä»
Pakkala Sointulasta 7 1 vuotta. Beino
Saari Vancouverista täyttää samana
päivänä 5 0 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja ystävien
onnitteluihin»
f ä h ^ asian yhteydessä tekevät karkeistyötä suuren rahan hyväksi.
V ^ a a Sana käsittelee tätä yaiihuudeneläkekysymystäJ^rdin ja sen
* ^ n ä s o i i ^ ^
ilmaisi harkitun kantansa viime torstaina. Vapaa Sana selittää myös,
iucttä Trades and Labor Congress vastustaa mainitunlaisia teoUtsuvis-myöntää
itsekin seuraavaa: " K u r i ajattelee kysymystä
kokoiiailsuutteh^ 1 ^ niin T L C i n ehdotus bn aika lailla järkevä."
sanoen Vapaa Sana myöntää välillisesti että Fordin lupaama Pllimi^pl*;^ 1^ palvelleille ja 65 vuotta täyttäneille työ-
Jj ^ Iäisille on petosta ja vilppiä; sillä vain aniharvat yksilöt siitä mitään
on kovin kyseenalaista laatua.
suuren varauksen ja rientää lopuksi
tällaisten^ kyseenalaisten- teolli
säjuseiSkkeiden varjo ehkäistä todelliset parannukset yanhuudenelä-kelajn
siihteen, JököCCF;h oikeistolaisia uhiopomoja matkien tai
tiintemattdmuudessa Vapaa Sana kirjoitti: "Muttakamalla ph
myiiskin sanottava, ettei teollisuuseläkkei^^ For­din
ty6ntekij'iiin saavutuksella on himittäinmonessa suhteessa uraa­uurtava
vaikutus yleisen kansaheP voimaan saattamiseksi..."
Tämä rakkaat veljet ph sU
vaarallisto sellaista! Viime torstaina osoitettiin tältä palstalta kii-nioämattomien
tosiseikkojen perusteella, että Ford-yhtiö olisi voinut
myöntää työläisilleen tarvittavan palkan]|iprotuksen, mutta "marsfial-lpitu'^
union johto petti jäsenjöukkoj^^
jemrhan eläkföopiniuksen, ndstä yii^
Viikko sitten esittäraänime tositiedot todistivat, että . . Työmaa-eläkkeellä
oh jokin pikkuarvo ja merkitys vain silloin, jos .se saadaan
palkankorotuksen ja työviikon lyhentämisen lisäksi. Julkeata työ-väen
pettämistä on s^ työmaaeläke hyväksytään palkko-
Mitä muut sanovat
'Ä^v V jen korottamisen ja työviikon lyhentämisen korvikkeeksi, kuten n y r
tapahtui AVindsorissa."
: y S i l t i M ^ ^ t a § ^ siitä kenen asialla
f.f^^g^.^^^^^.J^^ eläkeasiassa me pyydämme
4^ Hon. Paul Martinin alahuo-i
istunnossa maaliskuun 10 pnä 1950 pitämääii puheeseen mistä
'.yi ' \ kiinaamme seuraavaa:
%MmMsz'Mf::- ^ f . ; i ^ k y ^ teollisuussuhteiden kentällä Canadassa te­kee
selväksi, että joissakin piireissä on halua kehittää teollisuuseläkc-stiuhnitelmaa
. . . Tämä käsitys teollisuuden järjestämästä sosiaali­sesta
turvasta ansaitsee vakavan harkinnan komiteassa,-jonka käsitel­täväksi
minä ehdotan tätä päätöslauselmaa (•vanhuudeneläkelain uusi-miskysymys
— Vapaus.) Huolellisen tutkimuksen perusteella meidän
, tulee tietää, haluammeko Ganadassa omaksua samanlai<5en ohjelman
i f l p l l P v nyt Yhdysvalloissa kehittymässä. Ennen sellaisen ohjelman
ii^l^Cife?i i ' hyväksymistä, mihin monet kiinnittävät suurta huomiota — ohjelma
^,^1 f lestäni huolehdittava, että
u'?! ;^ 1, i ja kaikki niiden merkityks
i l i l i l i l - ^ v ; • den,. työnantajain' ja alaht
mikä saa kannatusta joissakin teollisuusunioissa ja minkä on hyväk-
•ynyt huomattava määrä canadalaisia työnantajia — olisi minun mie­lestäni
kaikki tosiseikat näiden ohjelmain suhteen
merkitykset tulisivat täysin huomiooriotetuiksi unioi-alahuoncen
jäsenten keskuudessa . Haluam-
: meko me tällaista eläkejärjestelmää Canadaän? Haluammeko me
iS|äft|<V^^^^^ nykyisestä finanssivastuusta, mikä aiheuttaa
liitto- ja maakuntahallituksille $135 milj. vuotuiset menot? Haluam-
1 meko me siirtää tämän taakan k.o. työläisille ja teollisuudelle ja jättää
IplilöSTi; V lebliisuudelle ja sen työläisille vastuu koko eläkesuunnitelman maksa-
• .roisesta?.;.. v ' : ; : , ; " : ; r ' : v -
. 'Kuten ylläolevasta näkyV — ja ministeri -Martinin sanaan voidaan
tässä täydellisesti luottaa — ^'huomattava määrä työnantajia" kan-teollisuuden
järjestämää vanhuudcncläkettä — koska ne ovat
aikojen vastustaneet kaikkia edistykseen tähtääviä uudistuksia
siirtää — kuten ministeri Matlih lausui — vanhuudeneläk-aiheuttamista
kustannuksista raahdoliisimman suuren osan vä­littömästi
työläisten kannet.tavaksi.
\niäolevasta lainauksesta ilmenee myiis se, että kun C C F : n oikcis-illi^
li^föil^? *^ että vanhuudeneläkkeen parantamisen asemesta se huonontui-
Tällaista petospolitiikkaa Toronton Vapaa Sana kannattaa —
joko tietäen tai tietämättään — omien lukijainsa vahingoksi antaes­saan
kannatuksensa Fordin teollisuuseläkkcelie.
r Vanhuudeneläkkeen paraneminen tai huononemfiien riippuu rat-kaisevassa
määrässä — ei siitä mitä terveysministeri Martin nyt sanoo
ja ajattelee - r - vaan 5iitä kuinka selvän ja päättävän kannan yleinen
altiivan suuri enemmistö
parantamista. Tämä vaa-apaa
Sana sen tulkitsee,
h\'\'äksytty vaatimus koko tämän maan
ulkopuolellakin. Canadan järjestyneen työ-vaatimuksena
on tähän asti ollut, että vahhuu-
SSO—-$60 kuukaudessa kaikille 60 vuot-tai
(tai ainakin 65 v.) täyttäneille miehille ja naisille ilman mitään
koyhyydentodistuksia {''means test"). Mikäli tälle selvälle vaati­mukselle
etsitään substituutteja ja komkkeita, sikäli tehdään va­hinkoa
vanhusten asialle ja autetaan niitä rahamiespiirejä. jotka kyn-ja
hampain vastustavat vanhuudeneläkkeen parantamista.
Haluaako ^T^ Vapaa Sana olla niiden mukana, jotka toimivat
tosimielessä kurjan vänhuudeneläkelain parantamisen hyväksi — v a i
haluaako se joidenkin Millardien, Burtien ja kumppanien hyväksi
i^pc^tikoidessaan tukea niitä taantumusvoimia joita ei vähääkään l i i -
kuta vanhusten puutteet, huolet ja
HYVÄT TYÖT P A L K I T A AN
«TOHTOBfN" T l T t E U L L X;
EIVÄTKÄ EDES HXPEA
Autotydläisten union .(UAW-CIO)
presidentti Walter F . Reuther sai
maalLsk; 14 pnä Bostonin yUopdstossa
"Döctpr of Lavs" kmmiatittelin...
Omistuspuheessa (Bostonin yliopiston
presidentti t r i Daniel L.) Marsh s a ­noi:.',.'''^
"
"Walter Philip Reuthcr.,. Joka t u n ­tee
niin intellektuaalisesti kuin käy-tännÖlllHestlkin
AniCTikan kristilliset
aatteet. - . mies Jor&a yhteiskunnalli­nen
iasema on hyvä Ja jonka Amerikan
patriotismi on kilstat<m.,." — United
Automobile Wörker, huhtikuun nume­ro
1950.-
T A T A K d H A I X I T U S ODOITPAA?
Ot(awa. — "V&ikka tämä ei olekaan
kaunista puhetta tällä kertaa, talous,
pula lopettaisi asuntopulan" lausui
Central Mortgage and Housing Cor­porationin
edustaja kenraalimajuri H .
Young puhuessaan täällä Canadian
Legionan Jäsenille.
Asiuitotilänteesta puhuessaan hän
selosti, että ialoustilaiine voisi rat­kaista
asuntoprbbleemin mahdolli­simman
pieneksi. Monet avioliitossa
olevat perheet haluavat asuntoa, hän
selitti, mutta taloustilanne Ja muut
vaikeudet vähentävät heidän toiveen­sa
pienemmiksi. — Uutlstieto,
MIKSEI H A N H A N K I
tYÖTÄ TYÖTTöaOTLE?
Bnniabay, B C . -— Burnabay-Rich-dih
alueen ptinakauhua lietsova parla­mentin
Jäsen Tom ,Goode. Joka Otta-wasta
suorittamansa pikavierailun a i ­kana
Julisti täällä, että "nän "haluaa
päästä k i l i k s i T im Buckiln'V on nos­tattanut
alueensa asukkaiden keskuu.
dessa vihaa ItseäUn kohtiaan Ja valit­sijat
kysyvät, että miksi mr.Goode e i
yritä hankkia työtä t y ö t t ö m i l l e k u ­ten;
häh vaalitaistelun aiitana lupasi
. . . — Pacific Tribune,
PVOSKABIOHJELMASTA
itONKUBSSIPESX
Kansandemokraatit varoittivat vuo­den
1948 lopulla r^gerholmin hallituis­ta
väärästä Ja liian optimistisesta t a -
loudeliisen tilanteen,. airiolmisesta.
Tämä tapahtui vuoden 1949 tulo- ja
menoarvioesitystä käsiteltäessä. V a -
roitu^et kaikuivat kuitenkin kuuroil­le
korville. Nyt valticn talous on her­rojen
1'agerholmln, Varjosen, H i l t u ­sen
ym, avustuksella muuttunut kon­kurssipesän
kaltaiseksi. Menot pai­suivat
3 0 % suuremmikisi kUin meno­arviossa
oletettiin., Samaan aikaan
valtion tulot ehtyivät Ja vajaus koho­si
eräiden ennakkotietojen mukaan 12
miljardiin markkaan. Valtion vekse-lelden
määrä on nyt 5 miljardia mark-kaa
korkeampi kuin vuosi sitten. K a i ­ken
sekasorron lisäksi sekään meno­arvio,
jonka herra Hiltunen esitteli
eduskunnalle vuotta 1950 varten ja
joka Jo eduskunnasta lähtiessään
päätyi 6 miljardin vajaukseen, ei ole
laadittu riittävää taloudellista asian­tuntemusta
apuna käyttäen. Kan­sandemokraattien
esitykset kaikuivat
jälleen kuurolle hallitukselle j a k i m -
rolle eduskimnan pon.-arillli5-oikeisto-sosialidemokraattiselle
enemmistölle.
Tulos nähdään Jälleen. Mlhisteri
Meinander kiertelee valmistamassa
maaperää uuden 10 miljardin maikan
lisäbudjetin viemiselle eduskuntaan
• . . — Vapaa Sana, Helsinki.
Rauha on kaikille ihmisille ensim­mäinen'kyi^
mys.;: K a i k k i , tarvitsevat
ranhaa. .Tiellä rauhaan suurin osa
asunto», terv«y.%., valista?- j a turval.,
UsttoEprobleemeista voiuisiin ratkaisr
Kysymyksmja
CANADAN RANSKANKIELI
Kysymys: Puhuvatko Canadan
ranskalaiset oikeata ranskaa? Miten
heidän kielensä on verrattavissa Rans.
kassa nykyään puhuttuun kieleen? —
Tietoa haluava.
Vastaitt: Asiantuntijain antanxa se­lostus
on seuraavanlainen: Canadan
kirjanoppineiden ranskalaisten, e r i -
kpisestikin Quebein kaupungissa p u ­huma
kieli on erittäin puhdiasta. Ään­täminen
on musikaalisempaa Ja m i e l ­lyttävämpää
kuin Ranskassa nyky­ään
puhutim kielen. Varsinaisen k a n ­san
kieli, varsinkin sellaisilla seuduil­la,
joissa kieleen on otettu paljon eng­lanninkielisiä
sanoja oii sellaista, että
pariisilaisen saattaa olla vaikea sitä
käsittää, pääasiana englanninkielis­ten
lainasanojen takia. Canadan k i r ­janoppineiden
puhuma kieli on puh­taampaa
siinä nilelessä, että siinä el
ole niitä vieraiden kielten lisäyksiä.
Joita pariisilaiset ovat omaksimeet
kieleensä vuosien kuluessa.
ta.
Sota maksoi Suurforitsnnialle $ 2 -
;240W>,000 vuodessa—T pian se voi
nousta $2,800^,000. Jo.s r a i d i a taa­taan,
n i i n sotamenot voisivat: laskea
1^10OfMJ0O0:n taikka enemmän.
Tällä puolentoista, -biljoonan sääs­töllä
voitaisiin jeakentaa Jokainen i>äi-vä
1 ^ asuntotatoa. taikka kuulsi e n -
3ilu(&an koulua^ eli kahdesta^äolmeen
ensiluokan sairaalaa, jokainen päi­vä!
. ' ,
Vieläkin enenunän^sillS jos rauha
on taattu, n i i n me voisimme vapaut­taa
todellisiin opmtolhin satojatuhan.
sla nuorukaisia. Jotka ovat nj^yään
suorittamassa asevelvollisuuttaan.
Jos, toiselta pubien, me Khdenune
sodan tielle, n i i n me siirrymme kuilun
partaalle. Atomipommit lentävät.
K a i k k i pirullisuus tullaan päästämään
^•irti,' •
Hirosihlmassa atomipommi tappoi
silmänräpäyksessä 70/100 ihmistä Ja
neljännesmiljoonaa loukkaantuL S e n .
jälkeen syntyneet lapset ovat epä­muodostuneita
syntyessään.
Luvattu vetjHTommi tm vieläkin t u ­hoisampi.
Se on petomainen ase; sen
valmistamisessa tuhlataan lukematto­mia
miljooneja. eikä mhä^änlaista
hyödyllistä sUtä ole näkyvissä.
Toisia vieläkin kuolettavinipla asei­ta
on ehdotettu: bakteeriasetta, joka
on halvempaa tuottaa Ja iiskottavasti
tuhoisampi.
Meidän edessäinme on kaksi tietä —
sota taikka rauha.
Mikä sulkee tien rauhaan? Yksi
este on olemassa Ja v a in ykJsl.
V i h a m i e l i ^ s " Venäjää^ kohtaan.
Hinnalla millä hyvänsä yritetään py­säyttää
sosialismin ja kommunismin
leviämistä.
Siitä syystä syytös syytöksen perästä
heitetään Venäjän päälle. Siitä syys.
tä lehdet huutavat tunnuslauseita:
Venäjä laajentaa itseään; Venäjä
pyrkU maailman valtaan; Venäjä v a l ­mistuu
sotaan.
Tämä on täysin valhetta; Venäjän
pääpyrkimys on rauha. Stalin yritU
rauhaa 1946.1947, 1948 ja 1949 Elllot
Rooseveltin,'Henry WäUacen. Stasse-nln
Ja; kingsbury Smithin kautta.
Pelkkää pötyä vain, sanottiin. K u u ­si
horjumatonta totuutta, köri;]^tavat
Stalinin rauhanehdotusten rehelli­syyttä.
, •
1. Venäjä haluaa rauhaa kos^a se
tarvitsee rauhaa. Syvästi kiintjntifeenä
tTOllisuitstubtannon' kohottanjOseen
l a i k k e l n 4nah^d^ hulpjptttai.
Joka perustuu- tieteen viiineisiin saiivu..
tUksiin, niiden mukana atomivoimaan,
Venäjä tietää, että sota j a sotavalmis­telu
oh tälle pahana estbenä.
2. Venäjän talous tervehtii rauhaa
koska Venäjän talous voi kuluttaa
kaiken mitä se - tuottaa- Korkeampi
tuotanto meilkitsee korkeampaa elin?
tasoa iiaikllle. Suunniteltua taloutta
ei koskaan vaivaa työttömyys.
3. yenäjä ei suunnittele sotaa eikä
odotakaan sotaa. Jonka osoittaa se,
että viisivuotissuunnitelman mukaan
se kiinnittää enemmän varoja Lat­viaan
— Joka on niin lähellä länttä —
kum Moskovaan. Sen myöskin osoit­taa
se. että se rakentaa pelottonaasti
asuinrakennuksia, kouluja, tehtaita
pikemminkin kuin tankkeja ja lento'
koneita. . v • • .
4. Venäjä kuluttaa vain 17 pros. me.
noistaan, puolustustarkoitukseen, eli
vähemmäii kuin V. 1940.
5. Venäjä el koskaan puhu sodasta,
eikä lihkaa toisia ihmisiä atomipom­meilla.
Venäjä on omassa maassaan
Järjestänyt voimakkaan rauhankamp-pailun.
Hitler puhui ulkomaille rau­hasta,
mutta kotimaassaan sodasta.
6. Venäjä puolustaa lujasti sitä l i i ­kettä,
joka vaatii atomiaseen j a k a i k ­k
i e n muiden tuhoaseitten laittomaksi
julistamista. Se kehoittaa lisäämään
rauhantuotantoa.
Venäjä hylkäsi Baruch-suunnitel-man.
Jossa o l i sellaisia kielteisiä mo­tiiveja,
jotka olisivat häirinneet Ve-näjäh
tepUisuuden kehitystä.
Baruch-suimnitelman mukaan tulisi
valita kansainvälls«i komitean, jossa
Yhdysvalloilla tulisi olemaan ehdoton
ylivoima Ja jolla tulisi olemaan täydel­linen
kontrolli koko maailman atomi-resursseihln
Ja oikeus tarkastaa Jo-kamen
maa (joka antaisi ennenar-vaamattoman
arvokkaita tietoja U S
A : n armeijaUe j a ihnavoimiUe) en­nenkuin
se edes keskustelee atomi­pommin
valmistamisen kieltämisestä.
Venäjällä cn oma atomipommin
kontrollin suunnitelma.
Kaikkien Joukkotuhon aseitten k i i ­tämistä,
kaikille vapaus käyttää atb-miyoimaa
rauhallisiin tarkoituksiin ja
tehoisa tarkastus. Näitä Venäjä eh­dottaa..'
Kääntykäämme länteen. Salliiko
lännen talous rauhaa?
A S
—
Kirj flewlett Johnson
Canterburyn delcaanos
sotatarvikkeet hyödyttömiksi.
Amerikan talous on sotataloutta,
kun taas Venäjän talous on rauhan-»
ajan taloutta. Siitä Johtuu Jatkuva
huuto. Jota käytetään savuverhona, e t .
tä Venäjä haluaa laajentua Ja pyrkii
maailmaa hallitseznaan:
Se on valhetta. Venäjä ei ole l a a -
jentimut.
Neuvostoliiton nykyinen alue on pie­nempi
tsaari-Vexiäjää, jonka me t u n ­nustimme
valittamatta.
Sillpih kuului Venäjän vallan alai­suuteen
kaikki Baltian maat Jä J a l t a s .
ea sovittiin, että Venäjä tulee saamaatf
nuo alueet Ja itse Churchill sanoi, että
on •'Venäjä on hyväksynyt rajan. Joka
200—300 mallia vieläkin, kaukana
idässä".
Mutta I J S * ^ laajentunut,
V S A : n o n saanut haltmmsa 489 lenr
totukikohtaaXlgguvostomton y m p ^
S ; Jotka övaii^ateegisesti hyökkäys-tukikohtia.
Amerikkas^ktdnttaa budjetistaan 75
prosenttia, sotatarkoituksiin.
AmerEcan' a^MBhallin suunnitehna
lujittaa katJltalismia WaU Streetin
monopolien mukaisesti, estää uudel­leen
rakentamisen Ja teollisuuden ke­hityksen.
Marshallin suunnitelma r a .
kentaa natsien sotakoneiston.
Atlantin sopimuksen mukaisssti
OSA varustaa-%roopan. jonka kan­sat
tulevat olemiaan kanuunan ruor
kaa sodassa Venäjää vastaan, aseilla.
Seuraten ' tätä, pahaa tarkoittavaa
johtoa me todjemme lujalla vaxihdilla
suoraan scdan tietä.
Meidän täytyy j a me voimme huu­taa
pysähtymään. Jfe voimme ja
meidän tulee tehdä ystäväUinen eh­dotus
Venäjälle, siiostua S t a l i n i n jat­kuviin
tarjouksiin puolitiessä.
Me voimme avata idän ja lännen
välisen kaupan portit, vaihtaa meidän
taitavien mekanikkojen tuotteRa lei­pään,
puutavaraan Ja n i i h i n raaka-aineisiin,
joita me tarvitisemme,
AlentaBoalla, meidän sotamenojam-me.
kuten Venäjä on tehnyt, me voim­me
säästää^satoja miljoonia puntia ja
katkaista Marshallin suimnitelman
fciixmityslangat. *
Me voimme rakentaa samalla t a ­valla
kuin Venäjä ja itä-Euroopan
maat laiajasuuntaisesti uuden edisty­vän
ja jatkuvasti kohoavan elintason
kaikUte. ' • ''
"Vain yhteigrmmärryksessä Venäjän
kanssa me voinune turvata rauhan.
Vain sosialistisen Jä kommunistisen
suunnitelman 'kautta me vain voimme
turvata hyvinvoinnin.
ja
Port Arthur, Ont. —-Luonto näyt.
tää nyt olevan kerrassaan -hulluna.
Ensin oltiin hukkua lumeen ja; nyt
oUaan:hukkua veteen. ^Alavissa
koissa ovat ihinistenkeUaritj^
nä vettä, että pelätääri sen tulevan
Joissakin paikoin asuiiihuoneisiin. On
oUut p a r i lÄlvää CTittiUn Jämndntä^
suuret lumikinokset sai kyytiä, mu^ta
niin Siiriä sitten mypskin käyi/että ve­si
työnsi itsensä ihtnistöh kieiläre
joten ; ^ i ; kohden' J^öskaan'V v '; 1; :
lentävien flautastenf alkaa pnt ollut
täällä jändeh pää
set ovat, eri aikoina väittäneet joäh-.
neensä tuon- ihmeeUlseh otuksen l i i - '
teieyän ilmassa. Jokainen on icuvan-nut
näkeillänsä erilaisin'värein ja eri­laisin
mallein. Liekö se ihmisten s i l -
mähermojen sairaallolsuutta vai onko
todellakin pöpöjä nähtävänä — mene
ja;tledä»:., ; . ; ' ''-'.'y
Ihrheelllstä oh ettei näitä lentoläu-tasia
ei ole nähneet monet ihmiset sar
maan aikaan. Joten on syytä epälliä,
että kaikilla ei ole kaikki kamarit läm.
piminä j a ehkä olisi parasta mennä
tarkastuttamaan päätään lääkärillä.
Työmahdollisuudet ovat atoakin vie­lä
hyvin vähäiset vaikka niitä kovaa
puustataan. Joku päivä sitten oli p a i -
kallisessa iltalehdessä parin tuuman
korkuisella otsikolla varustettu uuti­nen,
jossa mainostettiin suuria raken­nus-
y.m. töitä täällä, mutta sanottim
olevan työvoiman puutteen. Olisi h y .
vä kun njrt voitaisiin ensin hankkia
työtä täällä työttömänä oleville j c u -
kolUe Ja sitten vasta, jos nähtäisiin
todella tarvittavan hsää työvoimaa,
alettaisiin sitä tärme muualta h a a -
laamaah. Tietenkin on tarkoitus, et-ään
f k. 28 pnä
Timmins.—! Täällä on eletty sa­kean,
pyryn ja;pakkasen.keskellä pit­kän
aikaa vaan nyt näyttää siltä, että
taitaa lumikin lähteä' koska' vesi vir­taa
katuja alaspäin aika kiireellä.;
No niin. lähtemisestä täällä nyky­ään
oh paljon puhuttukin, ^ n s i h p a ­kettien
lähetyksestä Suomeen "Paras­ta,
lapsille", ja pian lähtee kerhoinme
naisia Suonii-matkalle j a myös kuu­luu
miehiä menevän samaan aikaan.
Oinnea.vain matkailel^-
Se laulujuhliin' lähtö Port Arthu­r
i i n vasta erikoisen "järmää hoirimäa
fimuluu olevan. T^jl;}^ p i an ottaa T o i -
yöita selvän olisiko bussin nurkassa
vielä tilaä ylimääräiselle matkustäjal-
•le. . .
. No niin, naisten käsityömyyjäisistä­hän
minun pitikin kirjoitta. Ne on
päätetty pitää tk. 2 8 päivä. Naiset
ovat valrnistarieet monenlaisia sieviä
käsitöitä myytäväksi jä myös otamme
kiitollisin mielin vastaan lisää mies­tenkin
valmistamia käsitöitä, samoin
naisten.-. .
Siis kerhossa Ja myyjäisissä tava­t
a a n ! — K e r h o l a i n e n . , :
Port Arthurissa on-nisfunu!
kurssien
pääftäjäistilaisuus
Fort Arthur, Ont. vHuhUkuun 12
pnä oU voimistelukurssien ensimmäJT
nen päättäjäistilaisuus Port Arthurin
osaston haalissa. Lauantaina o l i juh^
lien toinen ilta. Lauantai-illaksi cU
luvattu Työn Temppeli juhlia varten.
Jälkeenpäm lupa kuitenkin peruutet­tiin.
Kuului tulleen Jonkinlainen " t o i ­letti
vika", mikä piti karjattaman j u u ­ri
sipä iltana. Muuten kuvaavaa on.
että Temppelin 40.vuotisjuhlissa p u -
h u j a oU erikoisesti korostanut sitä, et^
tä alkuperäiset temppelin rakentajat
halusivat talon rakentaa K A I K K I EN
suomalaisten-kodiksi. Kielto oli taval­laan
vastaus kysymykseen, Vcamiste-l
u - ja urheilusejuran "Iskun" jäseiiet
j a pikkuhaalilla toimivat muut suo-malaisst
joukot eivät olekaan suoma­laisia
puhujan m i t t i ^ a v a n mukaan.
Päättäjäiset. kuitenkin onnistuivat
hyvin. Kunipanakin iltana oli tupa
täynnä julilijoita, sUtäkin huolimatta
vaikka keskiviikkona amakin oli i l ­ma
jä keli huonompaa kuin helmikuun
nhtirien vallitessa.
Kurssilaisten . esittämää ohjelmaa
yksityiskohtaisesti en lähde enkä pys­tyisikään
selcstamaah. Olkoon kuiten-^
Idn sanottu,'ettg' kaikki Joukko- sekä
yksityisesltykset olivat seilaisiia, että
niitä harvoin näkee. Itsekseni ajatte­l
i n , että kurssilaisilla pn ollut raskas
kuukausi yksistään ohjelman valmis-tamisessa.
sillä kur&seilla oli osa I i h an
vasta-alkavia. Avajaismarssiin osallis­tui
noin 50 tyttöä ja poikaa, aloittaen
marssin näyttämöltä, kiertäen juhla­salin
ympäri. Saliin päästyään jouk­ko
seisoi järjestyksessä niin kauan k um
johtaja Hymahder valituin sanoin
lausui vieraat tervetulleeksi, tehden
samalla lyhyesti selkoa kurssien tar­koituksesta.
.
Kuten jo. sanottu, voimisteluliikkeet
pojilta j a tytöiltä tapahtuivat moit­teettomasti,
samoin matto- j a hyppy-liikkeet
kävivät täsmällisesti." Poikien
vaikeat nojapuu- ja tankoliikkeet o l i ­vat
voimaa j a taitoa, kysyviä. Sivu­mennen
sanpen ohjelmaan sisältyi s a -
TWAINILAISts HCtMOltu
Kerran oh Mark TArainä^.
murtautunut varkaita. He f-neet
koko joukon tavaroita 2^'
«ään. Suuri humoristi
oveUe seuraavan ilmoitiib*j
varkaiden varalta, jctka tiöä
murtautua hänen taloana-
•Tästä lähUen on kodiaazi
hopeoituja hopeaesineitä, i ^ i
te ne ruokasalin nuhasta ii4 .
tukorin vierestä, Jcs ta.-SS
män korin, nostakaa kissai
hopealaatikkoon. Ja olkaa t r s
kääkä melutko. Se voisi teho 1
Iäiseni levottomiasi. Kalcssit^
te eteisestä sateenvarjopUiajei')
Älkää unohtako sulkea ovta %\v
H E I K K I BROTHERUS TIEDOITUS-P
A A L L I K O K S t
H e l s i n k i , ' . ! - (S-S) Saiadun tiedon
mukaan . on lähetystöneuvos Heikki
Brotherus valittu plympiakisojen tie-doituspalvelun
päälliköksi jonka t b i -
men hän hoitaa oman toimensa ohel_
la:-: •
tä k im Joitakin töitä alkaisi, niin p i ­täisi
aina olla moninkerroin suurempi
joukko työhön: tarjollai että olisi help­po
saada työvoimaa halvalla. — T A S .
mat /voiniisteluliikkeet. mitkä kuulu­vat
ensikesän liittojuhlien joukkoesi-tykseenJ
Oikein teki hyvää katsellessa
sitä innostuksen tidta mikä-hehkui
varsinkin nuorimpien silmistä ösaarisa
esittäessä; Tuntui ikäänkuin he olisi­vat
vakuuttaneet sen: Tulemme jatkä-naaan
työtä siitä mihin vanhempi i i p l -
vi väsähtyy" . -'
• Tyttöjen useat tanssiesitykset, var­sinkin
viimeinen hindutanssi, olivat
korkeaa . taidetaloa hipovia esityksiä.
Erikoisesti -' olkoon' mainittu johtaja
Hymanderin Ja Isktm .naisohjaajan
soolotanssi. Sen voi varauksetta luo­kitella
taiteelliseicsi esitykseksi. Ohjel­maan
o l i lisäksi sisällytetty^kupletti K .
Laineelta. Minusta Latoen ensimmäi­nen
laulu oli sisällöltään siksi repivää
itsearvostelua, että sen pitäisi antaa
monelle vakavaa miettimistä nykyises­tä
järjestelmästä. Pikkutyttö esitti
pianonsoittoa. Laakso ja Vikström
soittivat kotoisen miehemme Kosken
sävellyksiä. Ensimmätoen kappale
"Uudisasukkaan rukous" oli yksi osa
työn alla. olevasta laajemmasta sävel-lyksestä.
Toivokaamme Jackin ter­vehtyvän
niin että hän saisi valmiiksi
sanoisinko elämänsä suurimman teh­tävän.
Ohjelmassa oli myöskin pas-selKti
huumoria, sitä piti yllä aktiivi­nen
voimistelun veteraam Salvo.
Jos minä ollenkaah,.£ain oikean kä.
sityksen yleisön mielipiteestä iltaan
nähden, nun o l i se, että jokainen oli
enemmän kuin tyyt3rväinen esityksiin.
Sitä he vaan timtuivat ihmettelevän,
että kuinka h i i n lyhyessä ajassa On
mahdollista saada n i i n paljon aikaan
Kiitos kurssUaiset ja johtaja illasta!
K u n nyt iskulaiset jäävät sanoisiriko
ne
ALKAA KEHlTtrÄ
Muuan nainen sanoi keran
lerille. kuululle englantilaiselle
maalarille:
-r- k u n tulin tänä aamuna 1
k i i n Thamesia pitkin, csui
kymiä, v^otka muistuttivat \ . ^ .
niä maalauksianne. Oliitsaij ^
todellinen Whistlerin maalaustal
Ja!': ' -.
— NUn. nim. hyvä rouva, sanölj
teiUJa vakavana. — luonto Eikal
hittyä.
" • • - :
< HY^Ä VASTAUS
Muuan nuori nainen saapui
kuulun pianistin Rubinsteinin 1
ka oli suostunut kuuntelemaan
coittoaan.
— Mitä, teidän mielestänne
nyt olisi tehtävä? kysj-i nainen
tettuaan esitykssnsä
— Mentävä naimisiin, vastaa
nisti.
'•• - •' ••. * «
ARSIASTA IKÄVOlDESSi
Rouva kirjoitti kaukana kotm^
valle aviomiehelleen:. ,
"Ajattelen sinua. yöllä ja
K u j . näen yövaippasi riippuvaa \
nällä, ajattelen itsekseni: Olj
tupn sijasta rilppulsitkin sinä
nä . . . " •
Matti Hissala kuoli
Suttonissa tk. 12 pnä
Sutton Bay, Ont. — Täältä ei
nähdä niitään uutisia tämän
palstoilla; Eihän täältä paljos
kirjoittamistakaan kun ei meiti
monta suomalaistakaan. Kesä
nyt näyttämään itseänsä vaikla
vi oli nita pitkä ja kylmä.
Kuolema vieraili täällä kesi
samrnfe.; Se vei paikkakunnam
himman suomalaisen famiarin,!
Hissaian/ Häh o l i syntynyt
lassä Ö.' Ii. Suomessa. Hän OUBT
den ikäinen. Hän tuli
vuonna 1902, tullen tänne Suttral
perukalle vuonna 1922. Hän knoai
vattityttärensä, mrs. Eino Rau
luona sydänhalvaukseen hiAtäj
pnä päivällislevolla ollessaan.'
häudattim huhtik. 14 p. Sutton 1
hautausmaahan klo 2.30 ip.
Joukon saattamana. Hän oli i
tunnettu toiskielisten sekä
ten keskuudessa. Hautau
piti Rev. W. Kitto. YK. pastori, I
tajina palvelivat H. Rajala, EI
L. Nisula, B. Fry. T. Proud ja]
Waugh. — Einar Kivi.
omin nokkinensa toimimaan, näj
kakäa hyvää työtä. Pj-syköön i
edelleen yhtä korkealla. Teut
kesän aika. jos nimittäin kesii
tirheilukentällä j a juoksuradaUif
ten Jtun syysmyrskyt taas ajavsti
nien suojaan, niin eiköhän pannat
mat tukkoon ja hommata omiaac"
samme taas kurssit pystyyn. 05
tunnuksemme "Korkealleni
Kunto!" — Losojätkä.
PUHl
Igl Oliver Roa
lahety
I® Interior
f® Insul-Bi
p Pl7Woo<
f® Maronll
Asphalt
Hbre G
im
ÄMBE
Puheli]
99 S. Cl
Port Arthu:
w.
Sulte 105,'
P A L O - j a
antonne ta
P u h e l i n
TuJ
Terveisiä
— Etelä-Amerikan pienin tasa-rglta
on Uruguay, jonka asukasluku viime
vuonna oU 2,510,466.
Paino on vaa'an toisella puolella.
Yhdys\allat (kuluttaa vain 75 pro­senttia
mitä se tuottaa. Teollisuus­tuotanto
laski viime vuonna 22 pro­senttia,.
kivihiiUtuotanto 31 pntsent-tia.
rahtitavaran kuljetus rautateillä
20 prosenttia, väliittäiskauppa 12—14
prosenttia. Yhdysvaltain työttömyys
on^nykyään noin 4.500.000.
K a i k k i tämä lasku tapahtui h u o l i ­matta
siliä, että sanomalehtien pro­pagandan
avulla muka Venäjän sota"
suunnitelmista kiihdsrtettim sotatarve-tuotantoa.
J a vaikka cm suuria sota-urakoita,
n i i n sittenkin lasiku jatkuu.
Yhdysvallat hylkää sinmnitdnuitlU-sen
talouden. Amerikan kapitalistit
myöskin peMäTät rauhaa. Joka USaee
N i i n . terveisiä täältä Superiorista
Wiscpnsinista, missä allekirjoittaneel­la
oli lomnia osallistua Työmies-leb-den
47 :een vuosikokoukseen.
Superior sijaitsee, kuten tiedetään
"Järvien päässä", maailman suurim­man
suolattoman veden — Superior-jän.-
en rannalla.
Kaupimgin vanhat asukkaat, jotka
ylpeilevät asuinsijastaan, järvestään
j a '"IVömies" lehdestään, vakuuttivat
allekirjoittaneelle, että Supeiior-Jär­veen
laskee noin 200 jokea ja piaoa.
Sen rannat ovat jylhänlaiset ja jos­sakin
tämän melko saarettoinan fär-ven
kesklpaikkeilla kulkee Canadan
Ja Yhdysvaltain raja. Superior^Jär-ven
laivaliikennettä kontrolloidaan
Soon kanavain avulla. :Tramä Järvi el
kuulema .koskaan Jäädy umpeen,
mutta kesälläkään sen lämpömäärä ei
nouse paljoa jäätymispisteen yläpuo­lelle.
Laivaliikenteelle se o n tavalli­sesti
auki noin 8 k k vuodessa — mut­ta
tänä :T.'Uonna — puhumatta pa­rempi..---^'
Suomen runollisesta "Inarista" l a u ­letaan
.. n i i n syvä oon kuiri jjitkä-
Mn".' mutta' superioriläiset vakuutti­vat
että Superior järven syvin kohta
on 1.008 jalkaa. '
N i i l l e canadalai-sille. jotka mefsäs-tysaikana
näkevät Fohjois-Canadan
metsiin Yhdysvalloista tulevan enem­män
"hunttareita" mitä. täällä on
"pukkeja", ja ovat tämän perusteella
vetäneet . s e n johtopäätöksen, ettei
Yhdysvalloissa ole enää mitään r i i s.
taa. täytjry antaa sellainen tieto, että
canadalaiset ovat olleet täydellisesti
väärässä. Superioriläiset ainakin
väittävät, että heidän järvensä ovat
maailman parhaita kalavesiä j a omin
silmin näin junan ikkunasta, muuta­man
mailin päässä Superiorista, r a ­dan
varrella puolisen tusinaa peiiraa.
Kun'sattuu, n i i n ensi syksynä lähtee
Canadasta peuran metsästäjiä Wis-consiniin.
: .
Stiperiorin kaupunki on tyypillinen
Pohjois-Amerikan mantereen teolli­suus-
Ja satamakeskus. Se on maa­ilmankuulu
viljamarkkinapaikka. 6 u -
perior-Ouluth: satamassa käsitellään
suunnattoman suuret määrät rauta­malmia
Ja kiviliiiltä j a paikalliset
asukkaat odottavatkin vilkkaan seson­k
i n alkamista, jos — tänä vuonna
kesää tulee,
Superiorin lähiympäristössä on suu­ri
siiomalaisasutus Ja ansioituneen
"Tyanies^-lehden sekä erinäisten
työväenyhdistysten lisäksi suomalaiset
ovat rafcoitaneet tai olleet osana r a ­kentamassa
mfljoonaliikkeeksi kasva -
neen Keskusosuuskunhan j a sen l e h -
den "Osuustoimintalehden". jonka
suhteen Jotkut vanhat veteraamt
murheissaan sanoivat, ettei "se ole
viimeaikoina juuri osuustoimtotaa
auttanut 'eikä edes kiistantaijilleen
! kunniaai tuottanut".
• . • - , : . ; • - - ' -
Jotkut "kuuluisat" kirjeenvaihtajat'
suorittavat viikon verran kestävän h u ­vimatkan
johonkin uuden demokra­tian
maahan j a sitten "ehdottomas­ti
pätevinä asiantuntijoina" k i r j o i t t a ­vat
satoja sivuja käsittäviä parjäus-kirjöja
sosialistisia kansoja j a niiden
kaikkia edesottamia vastaan, >
Mutta kun allekirjoittaneella on
yhtä kova pää k u in Jukolan Jussilla,
min yllälkuvatiinlaiseen iirakkaan en
ryhdy — ja siksi saavat amerikka­laiset
olla haukkumatta ainakin m i ­nun
puolestani^ Tämä sitäkin suu­remmalla
syj-llä kun Amerikan suo-nstalaiset
olivat niin ystävällisiä ja
vieraanvaraisia Vapauden edustajaa
kohtaan ja lupasivat —. vaikkei m i ­nua
oltukaan millekään turistiiiiken-nematkalle
lähetetty — että he tule­vat
joukkomitassa vastavierailulle en­si
kesänä Port Arthurissa pidettäville
C S J : n laulujuhlille — joten ottakaan
arthurilaiset asia vakavalta kannalta.
Mutta "Työmiehen" yhtiökokoukses­ta
voitaism kirjoittaa melko paljon —
j a siitä asiasta kannattaakin kirjoit-taa.
Se oli lyhyesti sanoen mainio
jotddu>edostajakokoiis^ knissä sai
puhua Ja puhnttiinkln asiat soorik-sL
Tehtyjä virheitä, ja taeikkonk.
sla ei yritettykään salata. Vakaa-mnksen
miehet ja B;dset ovat niin
itsevarmoja asiansa (oikendesfa ja
aatteidensa paikkansapltäiyäigry-destä,
että he Voivai avoimesti —
koko kansan silmien edessä asian­sa
pnnnita niin hyviltä koin huo­noiltakin
pnoUn.
Tähän yhtiökokoukseen cli
nut toistasataa edustajaa: M\
mattialojeri työläisiä monista 1
keistä -ja lähiseudun farmareita..
lä oUli-ömiehen johtokunnan^!
mituksen'kaikki jäsenet. velj<^
tömme T P K : n edustajat Jay
lehden lukijoita. Lähes puoteti
tajista oli naisia; jotka ptivati
k i n yhtä hyviä puheenvuoroja^
miehetkm — ja sen lisäksi fz^^
mainion ravintolan.
k u t e n ylläolevasta luettetöU!
kyy, "Työmiehen" kokoukseen r"-
tui Amerikan suomalaisen
liikkeen luottamusmiehet ja
pääasiassa keskivaltioiden i"
ja maaseutupaikkakunnilta,
vuoroja pidettin paljon: toL=^
olivat lyhempiä ja toiset piU»
nälkävuodet, mutta kaikki ja^c*
ja kehittyneiden ihxmsi^^ .
mielessä esittämiä argumentte>
puolesta tai vastaan, riipipces
mistä kulloinkin oli kysymys.
Kokous oli läpeensä
ykshnieUnen ja vaikea rv..
(joita oU vain yksi. niaiittain
tävän lehden uusi koupaiks-'
tiin harkitusU ja toinen toaeSJ
piteitä kunnioittavalla taraia,
Cankdalla oli heikoin e d a ^
tässä' 'kokouksessa. Esini0»i^
hen "riitakysymykseen- «
puolelta kajottu ollenkaan,
ajatellen, että "k^den a ^
mannen korvapuusti —i'*'^^
WA
Port A]
HUi
Huhtil
vakuutu
S
ja haker
oienness
Vakuu
Kami.nis
Laineen
12 a.p.
si äijän turilas olisi sataa
vastaa voinutkaan f
N i i n , jotta terveisiä
Vapauden lukijat ja aJ
niaanmlehlHe vieläkin
varalsaudesta- Tulkaa
mään meme. Canadassa^
II
176-180 J
ten kauan. ~ Känsäkoo».