Vapaus, July 12, 1949

              TAI
ISTOA
Us
^ Ja»,,
iiunisille;
INEX
nä'ea
Voitko
panitlt
Uiltojuhlassa. tk. 3&-31 p:nä, nähdään tytöillä uudet voimistelu- merkkijuhlakin, 10. vuotuinen liittojuhla C S A V L :n
ftltin.^ Tätä juh.'aa ei saisi kenenkään sivuuttaa, sillä onhan se joukolla mukaan:
toimesta. K a l k ki
mutta t n i
GAISTCS
angittiin
Hän oli
rouvan
iivällisilli
ä.
1'arkaalle,
1 syntistä
L kuiuka
5i. jos
iinhänäfe
r C L U B IV E \v s
•ka- , niuti£|
iiä. Sei
rtajlssa.
ipahtimut»!
lut vaDhij
ajoimnu i
kon
nainen.'
tunut
ä takaai
WIN
ita tyttäa
1 jo yli 1
asi olla i
! Minimt
fä emi'
IKKI
Ui
}auj. Jcb^
ImitähU
tcaan]
Ikoirassii
huomasi I
:un,
'dui ja I
larbains
!Utti (
selo
syl joUi
atolirati
saatti
)äivän I
ttaa kaiöi
n kL'Ji
äi
nen i
ko(
ia' häni
lan
ime
a
>ai
lan
ittirtil
kaksil
.946.
m i i i
' i d i 34
\DSiM
i m
M
mdstand is Now
ig Erected
. big day is now only thrce more
8way. liöoray! I've heard so
compliments on the condition
aer:s field of Iat«, that last
i decided to hoof down and
la look-see for myself. As for
npltments. understatements ali
i! From what I know of tracks
lields. its not too much I'1I admit,
hat field is really in top shape.
zct «'ill bP a joy to the runners,
at good. The dressing rooms
Irestaurant have bsen enlarged
hard-working Alerts carpen-i:
e now at work building a grand-
I SO that people may sit in com-lwhilc
watching the track and
I me?t. Qtc. Alerts has reason
! proud of its ficld now and still
SO of it-: mcmbcrs that put so
work into It. Lefs hope that
eopie turn out cnmass to thLs
iojuhla". it would be a rcal trl-
Ito their work. — An onlookcr.
I>ast Analysis
Life \vould bc sercnc and sweet.
No achin? abra.-ion,
If shoes werc bouRht to fit the fcet
Instcad of tii? occii.sion.
— Stephen Schlitzcr.
— "VVlicn two people are under the
influence of the most violent, most
insane, most dclusive and most tran-
.sient of ia.s.sioii.s, thsy are required to
.•;wear that tlicy will remaih in that
cxcitcd abnormal and cxhausting con­dition
continuously until death do
thcm part. — George Bernard Shaw.
If "clofhcs makc the man" why are
lifeguards .so popular?
A Je«cl of Wisdom
You wcnt find many success rules
tliat'11 work unlo.s-s you do.
Oulujoen valtavat vesivoimat vangitaan
seitsemään sähkövoimalaitokseen
Tervaveneitten entisiin väyliin rakennetaan
suuria nykyaikaisia voimaJaitoksia
IIe'.sinki. — Oulujoen tervavene j a ! kalliota 700.000 m ' j a valamaan bcto-koskenlaskuromantiikka
on auttamat- j nia 67,000 m^.
Lyhyt selostus filosofian
eri koulukunnista
Ifs Been a Lonp Time
ladics who had not seen each
for a lonp lime, met on the
. "Oh! Mary," Blanche cxcitedly
limed, "Ive had a lot happcn to
lince I sav,' you last. I had my
I out and an clectric stove and a
Ijerator put i n !"
Helpful
School s on fire!" a pa.ssing
Irist shouted to the sophomore
jsaturday morning.
|l!now it," nodded -the sophomore.
hen why arenl you doing some-
: about it?" cried the motori.st.
h. Iam! I am!" replied th? sophö-
"Ever .since it started, I've Ix-on
for rain."
[One mbther has evolved a neat
ne for making sure her teen-age
^hter gets home from dafces when
i supposcd to at night after the
• ha.s gone to b2d, After daugh-feaves.
mother sets an alarm clock
at the hour daughter is told
home. If.daughter is home on
,she can tum off the alarm and
er can sleep thru the night with
• mind.
^OMEN LÄHETYSTÖ
EGATION OF FINLAND
140 Wellington Street,
Oltawa. Ontario.
Puhelin 6-2389
AP A U DEN
dvalipputoimisto
E D W I N S U K S I
s-Atlantic Passenger Confe-encen
valtuuttania asiamies
Mustamme m c l k r i n k a i k k i a j o h -
l^pia valtamerilinjoja. Suun-
'essanne matkaa Suomeen t ai
un Euroopan maihin, voitte
»^muksella kääntyä puolecm-iippu-
y m. matkaa koskevissa
[APALS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
feDW1N S U K SI
Valtuutettu asiamies
|0. Box SO Sndbopy. Ont.
Ammattiyhdistysten
Maailmanliitossa
71,580,890 jäsentä
M i l a n o . — Ammattiyhdistysten
Maailmanliitossa on kaikkiaan 71,-
580.890 jäsentä .sen valtakirjain tar-kistu-
skomitean l».u.sunnon mukaan
mikä ali.stettiin liiton toiselle kon­gressille
täällä. Liiton sihteeri Louis
Saillant .sanoi tämän lukurpäärän to­distavan
liiton edi.styvän niistä hajoi-tu.
stomenpitci.stä huolimatta, joihin
ovat ryhtyneet ne byrokraatit, jotka
kontrolloivat yhdy.svaltalaiscn CIO:n
ja Britannian Tradcs Union Congres-sin.
Kuten muistetaan ero.sivat nämä
kaksi kcskiisjär1e;;töä maailmanliitos­ta
viime tammikuussa.
Konc;rc.-siin ouallistuu kaikkiaan 240
edustajaa yhteensä 42 eri maasta ja
sille esitettiin kahden ClOin liiton
tcrvehciyk.set, jotka osoittavat, että
Yhdysvaltain työläiset ejvät hyväksy
CIO:n jchdon hajoim.spolitiikkaä.
Argentiinan edustaja Lscaro .selosti
kongressille p^ronismin kehittymi.stä
tyypillistä . korporatiivista fasistival-tiota
kohden, jos.sa uniot kontrolloi­daan
työminLsicriön kautta. Kän sa­noi
työläisten py.syvän poLssa halli­tuksen
kontrolloimi.st# unioiden vaa­leista
ja totesi s p n t o d i . s t a v a n t v ö - r ' * ' ^ - " " ' ' ' " ^ " ' ' ^ ^ . pitkät r.'.ntapadot.
väcnjoukkojen kcskuude.s.sa vallitse-• ^'^^'^^ "'•"'^ valmiina v^dcn
van kapinallisen mielialan. | "«•'^«-^a odottama.-vsa. .sekä Oulujän/en
Latinalaisten maiden työväenliiton j 2'-:= km pitkä la.-kukanava. Kosken
pääsihteeri Vicente Lombärdo sanoi! kohdalla on jo kohonnut mahtava pa-sclo.
stuk.sessaan Yhdvsvaltain tvöläls- ' ^ » ' » ' t c - Ja vuoden vaihten.ssa on »«r-ten
olevan nyt taloudellisen krii.^iti- j ko'tus jo taada ^:ä)]kövoimaa Jylhä-lantocn
edessä. Hän määritteli ma^- ' mä.stäkin.
ilmanliiton tehtävät seuraava«:ti: Eri! Ennen vuotta 194C <i .J.ylhämän .seu-maiden
ke.sken on saavutettava entis- dulla ollut paljonkaan rakennuksia —
tä suurempi yhteistoiminta; maail-• vain. joitakin vanhoja, yksinäisiä talo-manliittoon
kuulumattomien maiden i ja. Nyt -sf^nsijaan ovat lahimoLsät
työläisiin on saatava läheisempi kas-i täynnä pil:ku puutaloja ja parakkeja.
tomasti ohi. Ihminen, jonka vene en­nen
heittelehti kosken armoilla, on
ottanut vallan käsiinsä: nyt koski tot­telee
häntä, alistuu kesynä hänen tah­toonsa.
Mahtavien vc.-ima.ssnjen ku­lun
hän ohjaa omien suunnitelmiensa
mukaan vangitsee niiden voiman"
omiin tarkoituksiinsa. Oulujen, suu­ret
voimalaitostyömaat ovat havain­nollinen
csoitiLs siitä, miten ihminen
pystyy muuttamaan, ja^ hallitsemaan
luontoa. Seitsemän voimalaitoksen
rakentaminen kuuluu Oulujoen van-gitsemisohjelmaan
— .sen suurimpien
koskien alkuperäinen luonnnnkauneas
väistyy vähitellen uuden ajan ttknli-kan
L*jltä.
K O S K K T K A H L K I S I IN
Oulujokeen, jonka pituus on 107 km.
ja putous yhtecnla.sketiuna 122 met­riä,
on suunniteltu kaikkiaan seit.se-mää
voimalaitosta. Näisiä on vasta
kaksi saatu ;ille asteelle, eitä ne on
yhdistetty valtakunnan vcimaverkos-toon.
Morikf)^ken vpimalaito.s. jonka
Ouliin kaupunki " i i rakennuttanut, on
näistä valmistuimt ensimmäiseksi. Py-häJ:(
ske!Ia on en^immiiinen koneisto
äskettäin saatu kä.vntiin ja muut kaksi
koneistoa valmistunevat ensi vuoden
loppuun mennessä. Tämän samoin­kuin
viiden muun — Jylhämän. Päl­lin,
Nuojuan, Korrankcsken ja Uta-kasken
— voimalaitosten rakentami­nen
taas kuuluu ,_OuIujokiOy:n oh­jelmaan.
Nai.'tä )ov;it työn alaisina
vasta .Jylhiiniä, jf).";.^a myä> suoritetaan
Oulujoen .säännöstelyyn tarvittavia
pat/5- ja kaivau.stöitä, ja Pälli, jo.ssa
vasta alu.st.:ivat työt on .saatu käyntiin.
Koko j'>en r.salta .-aatancen kaikki lai­tokset
valniiik.si vuoteen 19C0 mennes­sä.
METSÄ Y H T E I S K U N T A
Toukokinis,sa 1946 saapui n. kymme-nen
mielien "porukka" kirveineen ja
lapioineen' 6Ö kiIcm'Hrin pääs.-ä sijait­sevalta
Pyhäkosken rakennustyömaal­ta
.Tylhämänkoskelle. Nyt, kolnien
vuoden kuluttua, on maisemaa vaikea
tuntea enti,-.''k.si; kosken yläpuojelle on
Laitoksen alakana*a. Joka 1,6 k m .
pitkänä oikaisee entiset koskenmut-kat.
saatiin valmiiksi noin kuukausi
sitten. 25 m. leveää Ja n . 16 m. syväH
alakanavaa louhittaessa kosken poh­j
a k a l l i o on poistettiin 10 kuukaudessa
maata 70,000 m^ j a k a l l i o t a 460,000 m3.
Oulujoen vesimassat. Jotka työn a i k a ­na
oli ohjattu Joen sivu-uoman kautta
ohi työmaan, v o i t i in tämän jälkeen
ohj.ita uuteen uomaansa.
TYOMIEHIit PERIIEII*fEEN
Yhtiön toimesta on Jylhämään r a ­kennettu
9 perheasuntolaa. Jotka sisäl­tävät
asunnon 72 perheelle. Lisäksi
on- yltsinäisiä miestyöntekijöitä varten
parakkiasuntoja sekä työläisten Itsel­leen
rakentamia tilapäishökkeleitä.
Parakeissa tahtoo ^ toisinaan tullan
kylmä, multa perheasunnot pitävät
paremmin lämpöä, kertovat työmiehet,
j o i l t a ticdastelemmc heidän olojaan,
taakkoihin ei ole tarvinnut ryhtyä, k u -
len ci Pyhäkoskenkaan työmaalla,
Kylmä tahtoo joskas talvella tulla
täällä ulkona, vastaa ky.symykseem-me
täällä jo vuoden päivät kaivinko­neessa
työskennellyt Yrjö K u l t t u.
Entä m i l l a i n e n on työläisen elintaso i
täs.sä harvinaislaatuisessa metsäyh-dyskunnassa?
Luonnollisestikin p i e n ­tä
pulaa jatkuvasti, mutta toimeen on
sentään jotenkuten tultu, kertoo par­h
a i l l a a n uittokourua rakentava k i r ­vesmies
Johannes Kokkonen. P a h i n ta
on se, että en ole voinut tuoda perhet­täni
tänne, joten joudun usein suorlt-taniijan
k a l l i i t a m a t k o j a omieni luo
K a j a a n i i n . Tiukkaa tekee r a h a usein­k
i n , n i i n että el a i n a voi edes käyttää
työmaaruokalaakaan, vaan on koe­tettava
tulla toimeen omin eväin.
K a i k k i a a n viisi kuolonuhria on J y l -
hämä jo vaatinut näiden vuosien a i ­kana.
Mutta Pyhäkoskella on uhrien
lukumäärä kokonaista 16, pienemmis­tä
tapaturmista'puhumatta. J a Jylhä-mäs.
sä joutuivat mm. monet miehet
sairaalaan sen vuoksi, että heidän
ihonsa ei kestänyt patorakennuksessa
käytettävää lankunkyllästysalnetta.
P Y I I A K O S K E N V O I M A L A I T OS
Pyhäkosken voimalaitos on Jo p a r i ­sen
viikkoa antanut ensimmäisellä k o ­neistollaan
sähköä valtakunnan voi-maverkostoon.
Pyhäkoskella ovatkin
rakennustyöt pitemmällä kuin Jylhä-mä.
s.sä — suuri voimalaitos on Jo m i l ­tei
valmis, ja Suomen korkein pato
— 45 metriä pohjasta laskettuna —
n
(Jatkoa \-lune Ulstata numeroon)
1> D i a l e k t i i k k a el pidä luontoa l o i .
sistaan Irrallisena olevien, toisilta s n
eristettyjen Ja toisistaan Tllppumatto-mlcn
esln?iden Ja Ilmiöiden s i t u n n a l -
sena kokoutumana, vaan yhte?nkuu-luvana.
yhtenäisenä Scokonaisuutena,
jossa esineet j a llm.öt cvul elimelli­sesti
toistensa yhteydeltä, ovat toi-slst-
aan riippuvaisia Ja toistensa e h ­toina.
Dialektinen metodi katsoo sen vuok­s
i , että ainoatakaan luon-ion'.lmiötä el
voida ymmärtää. Jos se otetaan erls-tety.
ssä muodossa, ympäiöivler» ilmiöi­den
ulkopuolella, sillä mikä Ilmiö t a ­hansa
voidaan millä luonnon alalla
Uhaasa muuttaa mlcleHömyydeksl
JOS sitä tarka.s*.ellaan erillään ympä­röivistä
e h d o l s u . niisiä i r r a l l a a n . Ja
päinvastoin, mikä Ilmiö tahansa voi­daan
ymmärtää Ja peru.stclla, Jos
sUä tarkastellaan sen eroittamatto-ma&.
sa yhteydessä ympäröiviin Ilmiöi­h
i n , riippuvaisena sitä ympäröLvlstä
Ilmiöistä. Esim. Jos me kesäistä vesi.
sadetta tarkastelemme erillisenä Il­miönä,
n i i n meidän on h y v i n valkea
ymmärtää mistä tuota vettä tuolla
yläilmols.sa ^ I n a riittää. Mutta Jos
me otamme huomioon sen todellisena,
toisten Ilmiöiden kanssa yhtcydcfsä
olevana luonnonilmiönä, n i i n me tie­dämme,
että auringon lämpö Irrolttaa
maasta Ja niaan päällä olevasta ve­destä,
meristä. Järvistä Ja Joista Jat-kuvaR'
1 vesihöyryä. Ollen kevyempää
k u i n ilma. tuo vesihöyry kohoaa ylös
avaruuteen. Jossa se kylmcmmiin I l ­man
vaikutuksesta tiivistyy Jälleen
vedeksi Ja. ominaispainoltaan ras­kaammiksi
kuin Ilma Ja siitä syystä
tulee sateena alas.)
2- Dialektiikka el katsele luontoa
levon ja liikkumattomuuden, pysäh-dyk.
sen j a muuttumattomuuden t i l a ­na,
vaan katkeamattoman liikkeen
Ja muuttumisen, katkeamattoman u u -
dlstuk.scn Ja muuttumisen tilana. J o s .
sa Jotakin aina .syntyy ja kehittyy.
Jotakin on aina tuhoutumassa Ja elä­mästä
eroamassa.
Sen vuoksi dialektinen mebcdl vaa­t
i i ettei Ilmiöttä tarkasteltaisi vain
niiden keskeisen riippuvaisuuden Ja
yhteydien kannalta, v a a n myös n i i d en
liikkeen, niiden muuttumisen, niiden
kehltyk.sen näkökannalta, n i i d e n syn­tymisen
Ja kuoleenlumlscn näkökan­nalta.
Dialektisen metodin mukaan ön e n ­nen
kaikkea tärkeiiä el se. mikä näyt­tää
kullakin hetkellä lujalta, mutta
alkaa Jo kuoleentua, vaan se, mikä
syntyy Ja k e h i t t y y , vaikkapa se e l sillä
hcttoellÄ näytäkään lujalta, sillä d i a ­lektinen
meto«II pitää voittamattoma­na
vain sitä, mikä syntyy j a k"hlttyy,
" S e n vuoksi", sanoo Engels, "dialek­t
i i k k a ottaa oliot Ja niiden kä.slttcel-liset
kuvat oleellkestl niiden keski­näisessä
yhteydessä, tolslln.sa punou­tuneina,
niiden liikkeessä, niiden syn­tymisessä
Ja tuhoutumlse.'.sa".
3) D i a l e k t i i k k a cl tarkastrlc kchl-ty,
sprO!SCS5ia yksinkertaisen kasvami­sen
prosessina, Jos«a määrälliset muu­tokset
eivät johda laadullisiin muutok
siin, vaan .sellaisena kehityksenä, jo­ka
.siirtyy vähäisistä Ja plllevifitä mää­rällisistä
muutf;k.slsta avoimiin m u u .
tokMUi, perusteellisiin muutoksiin
l a a d u l l i s i in muutck.slin, J o s a laadul­liset
muutokset eivät tapahdu vähi­tellen,
vaan noi>ea.sti, äkkiä, hyp­päyksellisinä
.siirtymisinä yhde,stä t i ­lasta
toiseen. Eivät tapahdu .satun­naisesti,
vaan lalnmukalse.stl Ja as-
Icettalstcn määrällisten muutc5»<;n
ka.sautum!fien tuloksena. '(Esim. Ve­den
lämpötilan muuttuessa määrät­tyyn
rajaan saakka, muuttuu vesi
myös laadullisesti. Jos veteen johde­taan
k y l l i n suuri määrä lämpöä, n i in
se muuttaa muotoaan, muuttuu höy­ryksi,
muuttuu siis laadullisesti. Jos
päästää enää v a i n osan JÄ)Sken vedes­taas
vesi Joutuu alhaiseen lämpöti-tä
.syöksymään vapaana 32 m e t r i n p u - | laan. n i i n se määräfyn rajan saavu-touk.
seen tulva-aukon läpi. | lettuaan muuttuu jääksi, EHS muut-
Pyhäkosken voimalaitokselta Jäävät
ketus; siirtomaiden ja puolittain siir- i Ke.skimäärin 1.300 työlriistä tarvitaan i micleenpainuvimmaksl valkutelmak-si
tcmaa-ascma.ssa olevien maiden ayui- voimalaitos- kanava- ja patoraken-j miltei päätähuimaavat syvyydet. Sels-tami.
sta on tehostettava; on kutsutta­va
koolle konferenssi suunnittelemaan
toimenpiteitä kehittyvän kapitalismin
kriisn j'Hdo.sta; liiton on .suuntau­duttava
järjestelmällisesti työläisiin
ottamalla kanta kaikissa poliittlsi.s,sa,
taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa
asioissa, jotka koskevat työläisiä ja
mobilisoitava työläisjoukot rauhan
puolustamiseen.
Kongressissa puhuivat kolmannen
koiiou^^paivän kuluessa Albanian, Ro­manian.
Chilen. Etelä-Afrikan, Ita­lian.
Neuvostoliiton, T.shekko.slova-kian.
Unkarin. Puolan, Lsraclin ja
Italian edustajat.
'• nuksilla. Monet ovat tuoneet p'^rheei-
; kin mukanaan, ja näin on muutamas-
; sa vuode.s-sa syntynyt lähes 3.000 hen-
• gon "metsäyhtei^kunta" asuntoineen,
• elokuvat^rattereiiu.en .salrasmajoinecn,
maatiloineen.
JVLIIAMÄ K A Y N T I LV
.Jylhamän voimalaitoksen teho tu-
Ifx? olr-in^-^n 4.'j.000 kW. kcrVco dipl. ins.
I.. Laurila, jonka opaKfamana k-hti-miehet
lutu.stuivat työmaahan, En-tessä
padon yläpuolella olevalla s i l l a l ­l
a jonka alitse vesi syöksyy t u l v a - a u ­kon
k a u t U jymisten putokseen, avau­tuu
et«en kaukana a l h a a l l a alkuperäi­nen,
leveä Joenuoma Jyrkkine, pitkiä
kuusia kasvavine rinteineen. Yläpuo­lella
taas on vesi padottu laajaksi, lä­hes
peninkulman mittaiseksi suvanto-järveksl.
Itse voimalaitoksen mittasuhteet
ovat valtavat. Mm. a v a r a konesali on
.Mk.si . s a a v u m m e it.se pu.onk;<ni! e . Jonka ^? P'*'^^' -f» kulkiessa tuon
i p u t o s k c r k a u s on 13 metriä. K o r k t : z ' ^ ^ ^ ' ' ' ' ' ' ' ^ ^ ^ ^
; 0 R O N T O L A i S E T
TANSSIT
T A R M O L A S S A
Joka lauantai-iltaha r
TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHIN!
• patolaite. r^moinkuiir -pohja kolmea
koneist/^ja varten ovat valmiina. En-
: .simmäinrn turbiini pannaan käyntiin
— Pa.-Lsl^a olevan Eiffel-tornin ra. ' '^»^' joulukuu.s.sa. LaiUjk.vjn tulva-au-kentatnl-
een käytettiin 7.500 tonnia ' k^ka .syök=;yy huimaavaa vauhtia ko-rautaa.
Tomi on 958 jalkaa korkea. ' ko Oulujr.en vesi iy.simurtana. sik-änä
i k">n la.si. hajoten kauempana vjhai-
— Etnr-n t^Jlivuori Italia.ssa on pur- sek.si, ro.soisen kallion yli pai.skaulu-jkau-
unut 120 kertaa. Etnan korkeu.s-^ vik.si kuohuiksi, jotka lennättävät
huumaan kymmeni'?n metrien kor­keuteen,
leo—1%0 mi vpiiä -s^kunnls-
!^ syöKsyy- tämän aukon Jäpi..
j Oli iO.755 (dlkaa.
K A N A V A T J A P A D OT
Jylhäma o.n Oulujoen ylin koski.
Vain lyhven matkan pää-ssä i^.-n ylä­puolella
avautuu Vaabn rauta- ja
maantiesilisn takana aava Oulujärven
; selkä. Oulujoen veden .säännöstele-ml=
ek.si rakennetaan Jylhämäjssä
mahtavia säännöstelypatoja Ja las-kukanavla.
Töiden .lOuri^uuntalsuut-ta
osoittaa se. että niissä tullaan kaik-sen
kerroksesta toiseen voi s i l l o in täl­löin
nähdä alapuolellaan kymmenien
metrien syvyisiä k u i l u j a — mm. p a ­don
sisäpuolella. Jossa ne uloUu-vat
kauas vedenpinnan alle.
Pyhako-skella on ollut työssä keski­määrin
1.300 miestä k e r r a l l a a n , mutta
laitoksen valmistuttua sen hoitoon
t a r v i t a a n v a i n n. 40 miestä. Työväkeä
t u l l a a n k i n lähiaikoina täällä vähentä­mään
j a sijolttsmaan muille voima­laitostyömaille.
BakennustyöBsä on
tähän mennessä käytetty 150.000 m^
betonia. 1 m i l j . säkkiä sementtiä Ja
5.000 t o n n i a betoniterästä.' Pyhäkos-kelle
on rakennettu myOs 550 m e t r in
pituinen tuklnulttokouru,
Laitokseji henkilökuntaa varten on
lähistölle pystytetty asuntoja. Osa
työläisistä asuu Muhoksen kirkonky­lässä
Ja o sa tilajätsarannolssa.
tuen laadullisesti. Nuo laadun ipuut-tumisct
ovat äkillisiä, asU-cttalsen
määrällisen muutok-sen tuloksia, i
Sen vuoksi dialektinen met^xll kat­soo,
että kehltysproscR.sia ci ole kä­sitettävä
ympyrässä tapahtuvaksi liik­keeksi,
ei pelkäk-sl kuljetun matkan
toi.stamlscksl vaan ctenevä/CsI lilkkcck
Ki. e l pelkäksi kuljetun matkan tois­tamiseksi,
vaan eteneväkö liikkeeksi,
liikkeeksi nousevassa linjassa, «llrty-misckal
vanhasta laadullisesta Illasta
uuteen laadullisr^n tilaan, kehitty-m:'/
eksl y k s l n k c r U l s e s t a mutkallirveen
ajV-mmasta ylempään.
4» D l e l c k t i l k k a läht/^ .siltä, että
luormonesinelllc, luonnonilmJöJlle ovat
ominaisia sisäiset ristiriidat, sillä k a l ­k
i l l a on kielteiset j a myöntc!r.et puo­lensa,
menneisyyteasä ja lulevalKUU-t/:
n.sa, elämältä eroavat Ja k r e h i l l y -
vat aineksensa, että näiden vasta­kohtien
taistelu, taistelu vanhan ja
uJden välillä, elämästä eroavan Ja
kehittyvän välillä, muodostaa kehi­tysprosessin
sisäisen olcmuto>en. mää­rällisten
m u u t o s t e n laadullisiksi
muuttumisen sisäisen olemuksen.
sen vuoksi dialektinen metodi kat-
Hoo. että kehltyspror/ÄSl ylemmästä
alempaan el tapahdu ilmiöiden sopu-sointuiscna
keihltykscnä, vaan esineil­le,
ilmiöille ominaisten r i s t i r i i t o j en H-menemteenä,
näiden r i s t i r i i t o j en p o h .
j a l l a vaikuttavien vasUkkalsten pyr­kimysten
taisteluna.
Sellateet ovat lyhyesti marxilaisen
! dieiektlsen metodin peruspiirteet.
t o r i an tutklmljeen. millainen suun­naton
m?rklty3 on naiden väittämien
ulottamisella yhteiskuntahistoriaan.
JOi m.i3lhnassa c l ole erlstctlyjä Il­miöitä,
jos k a l k k i Ilmiöt o\at yhtey-dcs.
a keskenään j a toistensa ehtoina,
n i i n c n selvää, että Jokalr.cn yhtols-kuntajärjcftelmä
Ja Jok,aincn yhtels-k
u n n a l l n e n li;k? historiassa on a r v i ­oitava,
el ikuisen aatteen t a h i jonkun
muun ennakolta hyväksytyn aatteen
mukaiscftl. kuten historioitsijat UJiein
tekevät, vaan niiden ehtojen näkö­kannalta.
Jotka ovat synnyttäneet tä­män
järjestelmän Ja tämän yhteis­kunnallisen
liikkeen Ja Joiden kan.ss3
ne ovat yhtcydrssä.
Jos maailma on kntkcnmatiomassa
liikkeessä. Ja kchllyksefsä. Jo.> vanhan
kuolcentumlnen Ja uuden .synlymlnon
Ja ka£.vamlnen on luonnon laki, n i in
on selvää, cttcl ole enää olcma.s.sa
"Järkkymättömiä" yhtclskuntaoloj.i.
yksityisomistuksen Ikuisia periaattei­ta,
työläisten kapitalistien valtaan
alistamisen periaatteita.
E l ole siis suhtauduttava n i i h i n y h -
teislkuntakerrokstln. Jotka eivät enää
kehity, vaikka muodostavatkin ny­kyhetkellä
vallitseva voiman, vaan
n i i h i n kerroksiin, Jotka kehittyvät,
j o i l l a on tulevaisuutta, vaikka eivät
muodostakaan nykyhetkellä vallitse­van
voimaa.
M A T E R I A L I S M I
Päinvastoin k u i n Ideall&ml, Joka p i .
tää maaliman "absoluuttLscn aatteen",
maailman hciigcn, tajunnan r u u m i i l ­listumana,
Marxilainen materialismi
läht;cc siitä, että maailma on luonteel­taan
materiaalinen (aineellinen i . että
moninaiset ilmiöt maalimassa ovat
l i i k k u v a n materian ori muotoja, että
Ilmiöiden kcskinälneri yhteys j a kes­kinäinen
riippuvaisuus, minkä dialek­tinen
metodi toteaa, ovat liikkuvan
materian kehityksen lainmukalsuuk-
.sia, ct;ä maailma kehittyy materian
l i i k u n n a n lakien mukaan clkä kaipaa
minkäänlaista maailman henkeä.
" M a t e r i a l i s t i n en maallmankaisoirius'
sanoo Engels, "merkitsee y k s l n k e r l a l -
Kcstl luonnon ymmärtämistä .sellaise­na
kuin se esiintyy. Ilman mlnkälin-l
a l s la vieraita lisäyksiä".
M a r x i l a i n e n materialistinen fllaso-fla
lähtee siltä, että materia, siis l u o n.
lo, on ensisijainen, kaska .se on mei­dän
ttlstimuslemmc, mielteiden j a tie­toisuuden
lähteenä Ja tajunta on
toissijainen, koska »>e oii m a t e r i a n h c l -
Jaiitusta.
" K o k o fll(xsoflan suurin kysymys",
sanoo Engels, " o n ajattelun .suhtees­t
a olemiseen, hcng<:n suhtx^csta luon­toon
. . . iScn mukaisesti, miten vas­tasivat
tähän kysymykseen. Jakaan­tuivat
lilosofit kahteen suureen lei­r
i i n . Ne, j o t k a väittivät hcnBcn o l ­leen
olcmaj«a ennen luontoa, muo­dostivat
idealismin l e i r i n . Tohrct. Jot­ka
pitivät luontoa alkuperälsenii, k u u ­luivat
materialistien koulukuntiin.
Päinva,stoln kuin idealismi, joka
kieltää maailman j a sen lainmukai­suuksien
tletoartilsen mahdollisuuden,
cl usko tietojemme todenperäisyyttä
j a jonka mukaan maalima el ole kos­kaan
tiedottavissa, marxilainen fllo-
.soflncn materialismi lähtee sllUl, et­tä
miiallma Ja ner. ilmiöt ovat täysin
tiedottavl-isa. Ne oliot Ja Ilmiöt. Jot­ka
eivät ole vielä tlcdottu, tullaan t l c -
toamaan tieteen Ja käytännön voi­m
i l l a .
Tiistaina, heinäkuun 12 p. ~T\te8<M>'y^ July 12
Tarkastakaa kuolleiden
perut tarkasti
J o k a päivä kaatuu hautaan Cana­dan
Buomalatsum vanhemman polven
Jäseniä Ja heidän mukanai»n myöskin
monet hisiorlalllset muistot ja koke­mukset.
Jolta heillä on ollut e)äman>;ä
varrella. Manan majoille Klirtynelltä
Jiiä u i c l c kaikenlaatuisia asiakirjoja, |
jOilla b n historiallinen merkitys, esim. !
Jäsenkirjoja, joiden yhUrydcsKä saat- j
taa o l l a vanhojen järjestöjen säännöt. '
ohjelmat ynxs. Älkää heittäkö näitä
peruja hukkaan ennenkuin olette huo­lellisesti
taTklBtan'«t onko niissä m i ­tään,
minkä arvelette olevan Canadan
Suomalaisten Arkistoon lähettämisen
arvoisen.
Tehkää kaikki Iäh<;tyksct osoltt/jel-
! a : F i n n l s h - C a n a d l a n Archlvc», Ikix
354, Sudbury, Ont.
PyhäkoekeUe tulee asennettavakri! Ei ole vaikea ymmärtää, miten
kaikkiaan kolme koneistoa. Joiden vai-j suunnaton merkitys on dialektisen
' kiaan kaivamaan ja siirtämään maa-^ mistuttua se on Suomen MufluA KUU- ; metodin väittämien uIottami£«lla
: ta C70,(X»o mlouhim^ian ja siiniimaän • rin voimalaitos. i yhtitiRkuntaelämän, yhtelskimtahls-
Miljoonan dollarin
kaivanto dollarista
st. Bonlface. Man. — 84-vuotiin-
Alexander DcaulUjls k'rtol täällä, et
lä hän lövsi erään entisen ratsupolii­sin
kanssa t^:n kultaesiintymän, josl:
on sen jälfceer; kehittynyt San AtiU)
nio 0*)l<i Min':ft. "Kun me saavulmm»
VVinnlpeglin kysyi polii/il minulta on
ko aikomuk.seni kehftaä valtauk^i
vai myynkö ne. Sanoin hänelle, ett;
minulla el ole varoja kaivannr;n kf.
hlttäml?;t-ä varten ja t'.jrjofvln ne 1'
icntlij! hJnnastya hänelle. Hän anto
minulle doll^Jrin ja niin men'mfn
oluttupaan juhlimaan kaupan j'1
dosta. Mlnulk- jäi sen jälke<;n 75 r,e^l
tlä, jo'en en hävinnyt mitään", san-mr.
Dcsaultebi hymyillen. Jf/K hänellä
ollRl ollut varoja löytönsä kehlttäm:
fyeen olisi hän volnu*- hyötyä noin
miljoenan dollarin ve.Tan arvelevat
a.slant»in'.ljat.
Palkankorotus' rauta»
kaivoksen työläisille
Neivfoundlandissa
B e l l I»Iand, Sm. — Tämän rauta- '
malmikalvo«5aaren 1,960 työläistä »aa •
Paljon onne^ ia terveyttä 60 Vuottr täyttäneelle
SAM HIETIKOLLE
toivottaa
Uly Ja HiljB Hietikko
Viesti Ja vieno HieUkko
WIU Ja Kauno Hietikko
Mrs. Elslc Peltoniemi
Fanny Ja Einari Hänninen
Helmi Ja Peter Jylhä
Ester ja Aarne Noppa
Sof f le Ja WiH Sandberg
Elma Ja Alex MeH-Ileinäk.
Op. 1949
Ol8»JaLudwik
Signe Ja Ronnie Radelet
E M Peltoniemi
Ensio Niemi
Alex Ha«npMA
VftinO KUplnen
Vilho Hikklnen
Kalle Kuukkaben
Oliver Mienpii
MalJu Ja E. MienpM
Worthington, Ont.
23 sentin tuntipalkankorotukaen enti
lauantaista lähtien, kohottaen pcrua-palkah
90 senttiin tunnissa.
Rautakaivos on Dominion Steel and
Coal Corp:n omistama. Sopimukses­sa
taataan työläisille 8 tunnin työ-pAiVi
entisen lO-tuntlsen pilvin u€-
mesta )a viikon palkallinen lomar
— Enemmin kuin Omooo peili
golfia pelataan Joka vuoal Yhdysväl-
Ulh toKikenUUi.
Mlehealja poikani lain
EINQ KALTIAISEM
'muistolle
l<uoU 8 pkivi heiniknuU 1N8, McFartane LakeL%^ O n t a r i M Hu
i r , ; -.
On vuosi kulunut sJltä.
kun luotani poistuit pois. \
Minä Illan muistan viimeisen,
kun lähtiessäsi hyvää vointia
toisillemme toivotimme.
En voi sua mlelcfitäni unhoittaa.
En voi, enkä tahdokkaan.
Kaipauksella muistelen,
Vaimosi Ida.
Olit lai miniUle katlls.
Sinun hyvyyitist unhoittaa
en voi,
vaikka crame.eniA nihdi saa.
nttn atn4 muutelen mini •
ki^tpauksella tinua; isi.
Potkasi VaHo.
. r
T . ' 1
I i i i
Surulla Ja kaipiukaella ilmoitamme e t t i elimiatoverlBl Ja lattenunc
byvi toi
VICTOR ARVID MÄKI
nukkui kuolon uneen Mattawan salraalasaa ketifcraB 24 p.-ni WU
aairastettuaan 3 vaotta syöpii. Vainaja oli crntyByt JonMinm U
p:nä 1889 IsojoeiU. Vaasan ^AnlMi.
Poismennyttä Jäi kaivaten muistelemaan mini, h i nen pvollMmss,
4 poikaa J a 4 tyltäi, 1 vivy. 1 mlnti Ja 2 laitealasta, 2 reljei EmU
Mäki CroMbyiuia Minn., Kdirard Mäki HarieyM» Wl».. alska Hilda
PelU» IronwoodiMa Mlch., heidän perheenai. siskon pethe 8«oaaeMa«
(Fkä laaja toveripiiri.
Yhdessä raadoimme päivät Ja
vuodet.'
yhdrvisä perkasimme pellotkin.
VuoKkymmeiiet toimimme
aatteellemme,
lapfilllcmmc parempaa toivoen.
M u t t ' kolkko vlersit kotllMme
saapui
/ilnut* uhrikseen vaatien.
Kylmeni kätc»', kat«ee«' salhmul,
kudo vei rinnaltani toverin.
Y k s i n nyt kuljen eloni tietä
Kinua kaipaillen, kaipaillen aln'.
NukkuoK rauhaxsa, muistosi
kalliin,
nina Kätlytän eyömcssiin.
VaiauMrf Lydia.
VimutK rauhaMa isämme armain,
vapaana tuhkista, taistclolffta.
K u k a t ne kuihtuu kummullasi,
vaan in&A muistamme iäti.
Rose, Vtolel, May.
NeuvoKi kauniit idämme parhain
muutamme, muistamme iäti aln'.
NukkuoH rauhaisa viime iintas',
el maaliman myrskyt häiritse
raiihaasi,
Olya, Eero, Bein<<^
lievon suomme sulle, isi kuita
vaikka katkera onkin tnieli.
Työtä teit edestinune
Josta kuolo sinut vd.
Aina muistamme sinua Isi ja
isolsi.
Walter Ja Martha.
Kerry Ja LesUe.
Nyt levon «aanut on Isä armas
steir haudassa on niin rauhaisaa.'
Ovat tuskasi haihtuneet pois
nuku rauhassa isi. muistosi
siilyvi on.
Uly Ja vruilao.
Arkkusi pelttävi musta nyt maa,
kallis el muistosi haihtua saa.
Heelmin vlel' kantaa työsi,
lepää rauhassa yösi..'
Yrji, M n a Ja Jack Ulnaoaa.
Vai d'or. Qve.
Sammui lotst« dlmlen valon,
taukoei sykintä sydämen Jalon.
Herposi käsi auttava, antava,
rakkaus kaikkien kuormia
kantava.
Hllds Htthlaaen Ja perhe,
LoekertVt Ont.
K I I T OS
Kiitokc«ni kaikesta teille, toverit, ottaessanne osaa su­ruumme.
Kiitos kukixta, seteleistä, korteista, sihkflBano-mLsta,
kahvipöydän järjestelyistä, leiv<^cslsta, tarjoilusta ja
myökin rahalahjasta. SJ;n osastolle kiitos haalista, sep­peleestä,
kahvista ym. ICiitos luntajille ja toveri Sukselle
puheesta haudalla, mrs, Blairille kaikaa avustaan ja
myfiskln mrs. Osbbmelle.
Kiitos, että niin suurella joukolla tulitte saattamaan
vainajaa viime matkalleen ja ktin kukilla koristitte hinen
hautaktmipunsa. Kiitokset mySskln Toronton tovmiile
avustanne sairauden aikana. Erikoinen kiitos Siiri HlUllle
kaikesta avustaan ja myöskin niille tovereille. Jotka kivl-vät
tervehtimSssi miestäni ja iaiinune hänen sahmstaes-xaan
kotona.
LYDIA MÄKI ja LAPSET
' 'S
1
m•.