Vapaus, July 12, 1949

              British Columbian
Ptease Gö Easy-
Lnna Myidcäiien-Trevi:
KIRJE ITALIASTA
i Rooma, tavkafc. U »aft 1M9. —
I E d e s s ä n i on t ä t ä fcirJolttaeasaxU pro-
B r i t l s h Columbian Pacific Great i fessori Onni Okkosen artlUceli " N ä .
E a s t e r n R a i l w a y o n o l l u t p i t k ä t ajat jkymlä I t a l i a n - m a t k a l t a " . Ö l e n Jollain
p i l a n t e o n kohteena sillä maakunnan ! tavoin tyrmistynjrt luettuani seii. Olen
asukkaat ovat sanoneet — Ja a i v a n j jtse oleskellut Italiassa ainoastaan
c i k e i n — e t t ä t ä m ä r a u u t i e e i Johda j n e l j ä v ä h ä i s t ä kuukautta. S n t i e d ä,
" ' m i s t ä ä n m i n n e k ä ä n " . I ^ m ä r a u t a - i kuinka kauan prof. <M±onen <deskell
t i e a l k a a Vancouverin pohjoispuolella j maassa, mutta Jollain tavoin J ä ä k u l -
sijaltsevasta Squamishin k y l ä s t ä j a j t e z i k i n i h m e t t e l e m ä ä n s i t ä yksinker-j
a t k u u 347 m a i l i n m a t k a n noin 1.500 i t ä i s t ä j a pintapuolista tapaa katsella
asukasta k ä s i t t ä v ä ä n Quesnelin k a u p - i j o n k i n maan closuhtelta. e l ä m ä ä Ja
palaan, e i k ä ole kummassakaan p ä ä s - , i k t u a a l e j a probleemeja. Voin k u i -
s ä . eikä matkankaan varrella yhtey- • tenkin mielessäni kuvitella vanhan
d e s s ä m i n k ä ä n muun rauiaUen kans- akateemikon, tuollaisen konservatU-visesti
asennoituneen v a n h a n I t a l i a n.
K u n t ä t ä r a u t a t i e t ä r y h d y t t i i n ra- ! k ä v i j ä n tunteet. Mussolinin ItAlia
kentamaan v. 1912 t e k i s i t ä varten fasismin ItaUa e l v i e l ä sattunut h ä l -
perustettu y h t i ö v a r a r i k o n ennenkuin | r:t<^väsii s i l m i i n , s i i n ä e l o l l u t m i t ä än
rautatie oli v a l m i s , eikä v i i m e i s t ä 40 | y.^^,^^^ -outoa", sen saattoi Jopa
j a 81 n & i l i n e r i ä rakennettu koskaan. • iiyväksyä perustelemaUa asiaa sen
E t e l ä p ä ä n 40 m a i l i n e r ä olisi y h d i s t ä - syvemmälti.
njrt tien Vancouveriin ja pohJoiii.en
81 m a i l i n e r ä o l i s i y h d i s t ä n y t sen
P r i n c e Georgen puutavarakeskukseen
s e k ä C N R : n mantereen poikki kulke­vaan
linjaan — s i i s muuhun m a a i l ­maan.
T ä m ä P G E - r a u t a t i e (Please Go
Easy) on s i i t ä s y y s t ä ollut varsin e r i s - i
tetysEä asemassa. Rahtitavaran Ja
matkusta j ä i n on p i t ä n y t l ä h t e ä l a i ­v
a l l a Vancouverista Squamishiin.
p ä ä s t ä k s e e n jonnekin e r ä m a a h a n.
M u t t a n y k y p ä i v i e n I t a l i a n J o k a p ä i ­väiseen
arkiseen e l ä m ä ä n o n ilmesty­nyt
jotain uutta, tosiaankin h ä i r i t s e,
•.ää, jotain, joka panee vanhan kon­servatiivinkin
huomioimaan sen. tosin
pintapuolisesti, kuten h ä n e n tyjppl-
; s e n s ä .sen a i n a tekevät. Tosiaankin
t ä m ä "uusi" huutaa i t s e ä ä n kadulla,
.missä tahansa Uikutkin. Itse rooman
vanhat muurit puhuvat! Tahdotpa t a i
ei. sinun on se huomioitava.
On e r i t t ä i n helppo k i r j o i t t a a puollt.
komerot ovat kylpyhuoneessa j a k ä y t ä v ä n p ä ä s s ä . T ä ­m
ä n rakennuksen koko on n o i n 31 j a l k a a p i t k ä Ja
21 j a l k a a leveä j a se o n suunniteltu siten, e t t ä se
voidaan rakentaa Joko t i i l e s t ä tai laudoista. Lotin
leveys p i t ä ä olla v ä h i n t ä ä n 40 j a l k a a j a asunnon p i n ­t
a - a l a o n n o i n 1.130 ne!iöjalkaa. (Työpiirustus t ä tä
rakennusta varten o n saatavana mlnimthlnnasta mis­t
ä h y v ä n s ä Central Mortgage a n d Housing Corpora­t
i o n i n toimistosta.
Halifax. — Tänne m-jutamla v i i k,
|oia si;;cn AriuitaniaHa Englannista
ajpunoe; velj-ksit. Stanley j a C o l in
nith Utlitivat t ä ä l t ä viims maanan-aina
pu:;ehliinaan 20 j a l a n p i t u s e l la
6hd!li3 .•^thintin poikki Englantiin,
fiiibret miehet arvelivat matkan k ; s -
ävä.n r:ua";i viikkoa. He rakentivat
liukst-nsa. nimeltään Nova Espero,
|räär. vanhan i ? a t t e r in kellarissa t ä ä l.
Jos h--;d;i.". matkansa onnistuu,
|:kä vf-ljek>i;iä ole kerrassaan m i t ä än
|pä:lyk.<;:ii sen .=uhte?n, o n h e i d ä n a i -
b-Tiukien.s:. purjehtia takaisin ja
Regina. — A . M . Blue, maakunnan
Punaisen R i s t i n entinen presidentti,^
sanoi t ä ä l l ä , e t t ä Saskatchewanissa o n
akuuttinen pula sairaanhoitajattaris­ta.
Maakunnassa jouduttaneen t ä m än
t a k i a sulkemaan useita etäisempiä
sairaaloita.
Punaisen R i s t i n sairaanhoitajatta­ret
toimivat lukuisilla e t ä i s i l l ä ase­m
i l l a olevissa sairaaloissa j a he jou­tuvat
t e k e m ä ä n sangen p i t k i ä työ­p
ä i v i ä .
r y h t y ä veneiden rakentamiseen t ä ä l ­l
ä . ' jMeidän aluksemme on t u r v a l l i ­nen
kuin kirkko", sanoivat miehet.
, Ont.
ila
•ela
itti
ikanen
ra
rmi
vi
la' ,
ulkner]
o
kkimäl
ari
ala
'npää
ila ;
leron ?j
3ltO
lapseni
KIITOS.
Kiitos, Toronton toverit teille
riilia'ah}asta, jonka annoitte meille!
Sr yllätys meille oli suuri
ja mieltä niin kummasti lämmitti juuri.
Toivomme, että edelleenkin .yhteistyös'
ystävyys, toveruus säilyisi tnyös.
Ellen ja Niilo Linden
1^"
Hyviä
Toronfon
J8 »
Parhainta onnea
heidän uudessa kodissa
Hirlen. Aime, Riku ja Daku Helli ja Eeli
^'entti. Anni ja Toivo
Penttilä
l-^rri-pi ja Ed. Hiiden
^•:3 j a Yrjö Mäkinen
i-^aiisa j a Isak Männistö
- • i ä r i a ja Ilmari Mäki
f-;no. Aino ja Kauno
Rentola
i - ; i a n . Helien ja Jaakko
Hymander
Elsa ja Erkki
Hilda ja Isak Kivistö
Lauri Jokinen
Hanna ja Kassu
Albert Kuisma
Matti Penttilä
Ida
Hilma ja Riku Valli
Tilda ja Jack Männistö
Hilja ja Eino Smith
Helvi ja M. Freeman
KIITOS
S: ciämeliinen kiitos kaikille ystävilje lahjoista ja tar­jousta
uudessa kodissamme.
Tervetuloa aina.
HULDA JA ANSSU KUUSISTO
Heinäk. 8 p. 1949 Long Lake, Ont.
..Toronto. — V a r s i t y S t a d i u m l l la v i i -
Jfon lopulla pidetyt nuorison k e n t t ä -
u r h e i l u k i l p a i l u t — missä Toronton
" * Y r i t y s sai kovassa kilpailussa kymme­nennen
t i l a n — o l i v a t urheilun kan­n
a l t a k a t s o e n hyvin onnistuneet k i l ­pailut
missä r i k o t t i i n useita e n n ä t y k ­s
i ä k i n , mutta lauantaissn sateen
vuoksi kilpailut tuottivat taloudelli­sesti
tappiota.
E n s i m m ä i s e n ä k i l p a i l u p ä i v ä n ä rikot­t
i i n viisi e n n ä t y s t ä , jcista mainitta­koon
North Torontoa edustaneen Bob
Bazosin klekonheittotulos 127 j . 3 t.
(entinen e n n ä t y s 123 j . 10 t.) j a mont-realilaisen
Jack C l a r k i n k u u l a n t y ö n -
t ö e n n ä t y s (8 p a u n a n kuula) 56 j . 10
••^i t.- . . • .
Pete Sutton Oakvillesta juoksi 220
j a a r d i a e n n ä t y s a j a s s a eli 22.9 j a 100
j a a r d i a 10.3.
Toronton Y r i t y s t ä edustanut Tony
Grinevicius v o i t t i korkeushypyn tulok­sella
5 j . 7"; t. ja t u l i toiseksi pituus­h
y p y s s ä . Sudburylainen Roy P e l la
t u l i toiseksi kiekonheitossa ja myös
kahdentoista paunan k u u l a n t y ö n n ö s ­sä.
*W
Seurojen v ä l i s e n k i l p a i l u n v o i t t i y l i ­voimaisesti
N o r t h Toronto T r a c k Club
250 pisteellä ja muiden seurojen .si­joitus
oli seuraava:
2 — West E n d Y M C A , Toronto. 42;
3 — University Track Club, London,
39; 4 — Hamilton Olymplc Club, H a ­milton,
38; 5 — East Y o r k T r a c k Club,
Toronto, 37; 6 — Olympia Trumps,
Montreal, 35; 7 — Montreal T r a c k and
F i e l d Club. M o n t r e a l , 25; 8 — Sudbiu-y
M i n i n g & Technical School, Sudbury,
23; 9 — Catharines Harriers, St. C a i -
harines, 10 O a k v l l l e T r a c k Club Oak-v
i l l e and Y r i t y s F i n n i s h A C . Toronto,
16; 12 — Shamrock A t h l e t l c C l u b O s h -
awa, 15; 13 — Lakeshore Y M C A , New
Toronto, and Downtown Y M C A , Buf­falo,
N . Y . , 12; 15 Helleville T r a c k C l u b.
Helleville, 10; 16—London West Track
Club; London, and Biverdale Colleglate
Institute, Toronto, 9; 18 — Brampton
H i g h School, Brampton, and H l l l t o ps
T r a c k Club, Saskatoon, Sask., 8; 20 —
Flothesay Consolidated School, Rothe-say;
N . B . , 5; 21 — Etobicoke Collegiate
I Institute, Etobicoke, East Side A t h l e -
t i c Club, Port Colbome, and Upper
Canada College, Toronto. 4; 24 — C o l -
lingwood Collegiate. Inst., C o l l i n g -
wood. Niagara Palls C V I , Niagara
F a l l s , Stamford Collegiate Inst., N i a ­gara
Falls, and St. Mary*s T r a c k Club.
Toronto, 3; 28—Port E r i e H i g h School
P c r t Erie. Uxbridge H i g h School, U x - j
bridge, and Hawkesbury H i g h School,
Havkesbury. 2; 31 — Nepean High
School, Nepean, Verigen H i g h School,
Verigen, Sask., 1,
H y v i n k ä s i t e t t ä v i s t ä syistä ei , t ä l l ä . • », ^ „ , « . . . ^
t i e l l ä ole h a r j o i t e t t u vilkasta l i i k e n - ^^^'".''•°"''^f" i t a l l a l a l ä l s t a . Jotka Jo
netta sillä juna no. 1 l ä h t e e kolme
kertaa viikossa pohjoiseen j a no. 2
kolme kertaa e t e l ä ä n.
Nyt ilmoitetaan Vancouverista, e t tä
maakuntahallitus on valmis k ä y t t ä ­m
ä ä n noin 10 m i l j o o n a a dollaria r a u ­t
a t i en jatkamiseksi Prince Georgeen
j a 6 n jo m y ö n t ä n y t e n s i m m ä i s e t u r a ­kat
r a t a l i n j a n raivaamista j a tasoit­tamista
varten, y h d i s t ä e n sen s i t en
C N R : n ja ennenkaikkea rikkaaseen
puutavara-alueeseen, jossa v ä l t e t ä än
sijaitsevan noin 250 .sahaa.
Tulevaisuuden suunnitelmat edel­l
y t t ä v ä t rautatien jatkettavaksi Peace
R l v e r i n alueells <n. 250 mailia) Jossa
v ä i t e t ä ä n v e h n ä n ILsäksi olevan r i k ­k
a i t a a n t h r a s l l t t i e s i l n t y m l ä Hudson
Hope-alueella.
Please G o Easy-tie on maksanut
maakunnalle t ä h ä n mennessä noin
110 miljoonaa dollaria. Sen nykyl-M^^^i^ii oli tuhansia j a taas tuhan.sla Ja
sen tilanteen ^ ä i t c t u ä n johtuvan s i i t ä , j h e i d ä n takanaan oli kaasa, Joka auttoi
e t t ä C P R on vastustanut sen loppuun Ja tuki h e i t ä . Kansa lunasti omalla
t ä n ä ä n ovat unohtaneet "sotafiaskon
sa" ja j u h l i v a t nyt I t a l i a n vapautu-mispälvää
kiinsälllsehä" J u h l a p ä i v ä n ä.
Sliheji s i s ä l t y v ä k ä t k e t t y ajatus "Ikui­sesti",
••tyypllUsesU" italialaiset. Joka
t ä n ä ä n jo unohtaa e i l i s p ä i v ä n mur-heet,
ei ole m i k ä ä n uutuudellaan vie­h
ä t t ä v ä . J a k u i t e n k i n : syy siihen, et­t
ä t ä m ä päivä o n todella otettu k a i
salliseksi j u h l a p ä i v ä k s i , o n p a l j o n «y
vemmällä kuin halussa unohtaa je
juhlia. Italia el ole lunastanut va
pauttaan j a tulevaisuuttaan viime s o .
dassa vain lukemattomien h i s t o r i a l l i s ­ten
m u i s t o m e r k k l e n s ä tuhoutumisella,
hyvä herra professprl. vaan ennen
kaikkea niiden lukemattomien poiki­ensa
ja t y t t ä r i e n s ä verellä, j o t k a ak-t
i h l s e s t l ase k ä d e s s ä Ja m i t ä valkelm-mi.
s.sa olosuhteissa taistelivat vuorilla
tehtaissa, kaupungeissa Ja k y l i s sä
rakentamista.
— Notre Damen katedraali Mont­realissa
on pohjoi.s-Amerikan toiseksi
.suurin kirkko. S i i n ä on iBtumatilaa
10,000 IhmLselle. ,
— M a a l i m a n e n s i m m ä i n e n elokuva,
teatteri avattiin Las Angelesissa v,
1902.
v e r e l l ä ä n vapautumisensa, Ja siksi se
Juhlii t ä t ä päivää el unohtaakseen
vaan haluten rakentaa uutta Ja p a ­rempaa.
Siksi on myös v i r a l l i s e n I t a .
l i a n t ä y t y n y t tunnustaa t ä m ä päivä
kansalliseksi Juhiapäiväksl, inutta
t u o n p ä i v ä n uljas sisältö, sen kurmia
ei suinkaan lankea maan nykyiselle
hallitukselle, joka el k a n n a sen s i s f i l -
l y t t ä m ä ä ylpeää Ja vaativaa p e r i n t ö ä.
Työväenopistoliil(l(een puolivupsisataa
H e l s i n g i n Vapaa Sana k i r j o i t t a a:
E l o!e m i k ä ä n sattuma, e i t ä maam­me
työvaenopls-toliike v i e t t ä ä puoli,
vucslsatai^juhlaansa. samana vuonna
k u i i i polllfttinen t y ö v ä e n l i i k e . Sivis-tysharrastus
o n k u l k e n u t käsi kädessä
p o l i i t t i s en j a j ä r j a s t ä y t y m l s e n kan.ssa.
T y ö v ä e n l i i k e on y t i m e l t ä ä n alasta
l ä h t i e n ollut s i v i s t y k s e l l i s t ä tietoisuu­den
kasvua, omien voimien tuntea,
j o t a on kehitetty m ä ä r ä t i e t o i s e l l a s i ­v
i s t y s t y ö l l ä .
T y ö v ä e n o p t e t o a a t e oli j o 1890-luvul-l
a t y ö v ä e n y h d l s t y s t t n pljrlssä niin
kyp.synyt, e t t ä s i l t ä t u l i t y ö v ä e n y h d i s.
tysten j a uuden t y ö v ä e n p u o l u e e n oh-jelmavaatimus,
j a se o t e f . i i n työväen,
yhdistysten kolmannen edustajakoko.
hot; Työväen S i v i s t y s l i i t o n oplntoker.
hot antavat osansa. E r ä ä t muut k a n.
sanslvlstykselllset toiminnat, kuten
ylel.sradlon ohjalmatoimlnta, ovat vä­h
e n t ä n e e t esitelmä", j a luentotolmln-h
a n merkltys-tä, opiskeluaineiden a r -
\x)jäi:jestys on muuttunut opiskelu­tarve
muuttanut luonnettaan. V i im
a i k o i n a on usein h e r ä n n y t kysymys,
e i k ö t y ö v ä e n o p i s t o j e n oppiaineita Je
opetusta olisi rationalisoitava k ä y t ä n ­n
ö l l i s t e n p ä i v ä n tarpeiden mulcaan.
Monet esimerkit osoittavat, e t t ä käy.
t ä n n ö i l i i e t opiskeluaineet, kielet, k i r.
Janplto, ammattipiirustus Jne. kokoa­vat
eniten opiskelijoita yleissivlstyk-sellister.,
"humaanJsten" aineiden
)ääde~.«ä y h ä v l h e m m ä l l e . Tolsaaltc
uksen ohjelmaan Turu-ssa puoli vuos)- | ""yös yhtei.skunnalllsten aineiden ope.
Tarkistakaa kätkönne
ennen talven tuloa
sataa sitten. En.simmäLsen työväeno.
piston sai Tampere, t y ö v ä e s t ö n sivis-tyspyrkimysten
k ä r j e s s ä kulkeva työ-l
ä i s k a u p u n k i , v. 1898, Ja vuosisadan
alus.sa n i i t ä perustettiin k a i k k i i n suu.
r e m p l i n kaupunkeihlmme. Tällä h e t .
k e l l ä kuuluu T y ö v ä e n o p i s t o j e n liit­toon,
t ä n ä ä n 30-vuoti.sjuhlaansa viet­t
ä v ä ä n työväenopLsitojen keskusjär­j
e s t ö ö n , 84 j ä s e n o p l s t o a . Jo opistojen
l u k u m ä ä r ä antaa aavlstuk-sen siitä,
k u i n k a laajasta s i v i s t y s t y ö s t ä työvä-enoplstoliikkeen
p i l r l « ä on kysymy.s.
T y ö v ä e n o p i s t o i s t a onkin melkeir
poikkeuksetta muodastunut työväen­luokan,
n i i n nuorison kuin vanhe.-r.-
man polvra tiedollisten harrastasu^n
k e s k e i s i ä opinahjoja, j a niiden har­rastuskerhoissa
on tyydytetty orasta­via
taiteellisia pjrrkimykslä. Työvä­enopistot
ovat saaneet t y ö l ä i s n u o r i s o :,
le korvata sen koulusi-v-lstyksen. jasta
he yhteiskunnassa vaTalllsuti£.sy;.st.?
ovat j ä ä n e e t osattomiksi. M u t t a var­s
i n k i n alkuaikoina t y ö v ä e n o p i s t o t . s i i.
vat korvata k o u l u n myös vanhemmaiy
polvelle, j a usean opiston alkuvalh^^e.i
u s k o l l i s i n k a n t a y l e i s ö oli työväest/jr
vanhempaa k a n t a j ä s e n i s t ö ä , jofc
t ä y d e n s i tietojaan J a u j e i n tavaili uu
sia aalckosia opiston keskuEtelukfrr-
)\oi-8& j a opJntopJireiKsä. Yhteiskun­nalliset
aineet ovat muodostane^-t
e r ä ä n e n i t e n v i l j e l l y n a l a n opiskela^r.;
j a v a i k k a opetuksen henki ia^ aiheen .
k ä s i t t e l y n aktuaaiisuus el ole l ä h e s -
tukse.-sa o n k ^ l v a t t ' i «tmr^mn'»'' a'*"!-
kohtalsuufta j a päivännakymlS. UO*
net .seikat viittaavat siihen, e t t ä lyo-väenopislotyös.
sä kaivataan uusia n ä ­k
ö a l o j a j a opetuksen uudistamista
nykyhetken tarpeita vastaavaksi.
T y ö v ä e n o p i s t o t ovat syntyneet käsi
k ä d e s s ä työväenliikkeen kansia. P y ­s
y ä k s e e n elinvoimaisina niiden on
edelleenkin kuljettava rinnan Järjes­tyneen
t y ö v ä e s t ö n kanssa, vastattava
sen tarpeita, sen t o i m i n n a n h e n k e ä.
V a i n se takaa niiden tulevaisuuden.
Musiikinopettaja
voitti maratonin
H a m i l t o n . — Canadaa viime olym­pialaisissa
edustanut G e r a r d Cote J ä i
k a i k i s t a ennusteluista huolimatta k o l -
ntiannelle t i l a l l e t ä ä l l ä viikon vaihtees­s
a p i d e tyssä maratonikllpailussa,
m i n k ä voitti Wolfvillessa NJB. sijait­sevan
Acadlan Yliopiston edustaja,
n u o r i musiikkiopettaja Paul Collins.
H ä n juoksi Hamiltonin 26 m a i l i n r a ­d
a n 2 tunnissa 48 minuutissa Ja 47.2
sekuntissa. Voittajaksi ennustettu
Cote Jäi kolmannelle l i l a l l e . K , P a a k ­kola
tuli viidenneksi Ja P . Ojanen
kuudenneksi, molemmat torontosta.
M a r a tooni juostiin B r i t i s h Empire-klsojen
Icarelntakilpailuissa, missä
s a a t i i n mm. seuraavanlaisia tuloksia
' v o i t t a j a t j a tulos);
K i e k k o , Joe B r e n n a n H O C , 91 J a l -
5^
Canadan Suomalaisten A r k i s t o k e -
h o i t t a a k a i k i l a tarkastamaan k ä t k ö n ­s
ä vajoissa, u l l a k o i l l a j a m u n a l l a e n ­nen
talven tuloa, l ä m p i m ä n s ä ä n v a l ­litessa.
Monilla Canadan suomalai­s
i l l a o n v a r m a a n k i n y h t ä j a t o i s t a a r . „ ^
klstoon kelpaavaa historia-ainehistoa, | 3'"^ vastannut opiston k ä y t t a - , kaa 7 t ^ , ^ , .
a s i a k i - j o j a Ja Canadassa painettua j i^^n toi%wnuksia, on vanhempi polvi Korkeushyppy, Jean Davis, 4 j . 6.7 t.
suomalaista k i r j a l l i s u u t t a . L ä h e t t ä - I Jatkuvasti etsinyt opistoista Juuri yh. l Kuula, Joe B e r r a n . 29 J . l i i » t.
i ä ä Canadan Suomalaisten A r k i s t o i - | teiskunnaUisen tiedon j a y h t e i s k u n - i Keihäs, N . Young. 81 J . 4 t.
le k a l k k i . Jolla on m e r k i t y s t ä t ä m ä n 1 naUisten kysymysten seiviUämls-.a i 100 J a a r d i n Juoksu. R. McParlane
maan suomalaisten h i s t o r i a n k a n n a l . j t y ö v ä e n l u o k a n tarpeiden mukaisesti. | London, 10.1.
i t a katsottuna. ! Puoien vuosisadan aikana yhteis-1 440 J . Juoksu R . M c P a r l a n e . 51.
T e h k ä ä k a i k k i l ä h e t y k s e t osoltteel- j k u n t a k u v a o n muuttunut j a d v i s t y x - , -— —
l a : F i n n l s h - C a m 4 i « n Archives. Box j t a i p e e t sen m u k a n a . Työväenluokan i — M a i U m a n suurin krapu kasvaa
nuori polvi ei e n ä ä e l ä t y ö v ä e n o p i s t o . | J a p a n i n vekissä. Be o n n l x n e J t ä ä n b ä -
Jen varassa. K o u l u t i e on laventunut ; m ä h ä k k l k r a p u Ja se voi kasva* 11 J a -
354, Sudbury, Ont.
T I L A T K A A V A P A U B ! 1 j ä r j e s t y n t e n t y ö v ä e n omat oplntoker- l a n mIttaiseksL
vaan on j o aikoja sitten tahrannut
sen. Ei tuo p e r i n t ö kuuluu t ä n ä ­k
i n p ä i v ä n ä l u l l a n kansalle.
Sama vapaustiistelu Jatkuu vielä
t ä n ä k i n p ä i v ä n ä . Italian kansa muls.
taa vielä l i i a n katkerasti menneis}-y-den
k ä r s i m y k s e t . Ja n y t k im sen Joh­tavat
p i i r i t y r i t t ä v ä t J ä l l e e n J o h U a s i ­t
ä uusiin o^nettcmuukslin. tuo k a n ­san
ä ä n i kuuluu mahtavana yli koko
maan. s* huutaa vanhan Roomsn
muureista, katujulisteista, mlelenasoi-taksista,
tehtaista j a k y l i s t ä , se V3t-daan
lukea ve;oomuksest.i. Jonka m i l ­joonat
Ja taas miljoonat Itallalalsel
naiset, miehet Ja nuoriso ovat n ä i nä
p ä i v i n ä allekirjoittaneet huolimatta
hallituksen Ja V a t i k a a n i n palncstus-y
r i t y k s l s t ä : eläköön rauha, kansa el
tahdo sotaa! I t a l i a n KommunlsU^cn
Puolueen vetotnnus yleisen k a r . s a n ä ä.
nestyksen toimsenpansmlseksi A t l a n ­tin-
sopimukseen l i i t t y m i s e s t ä kaikui
vastapuolella kuuroille korville, koska
h a l l i t u s tiesi, e t t ä se s i i n ä tapauksessa
olisi k ä r s i n y t mussrtavan tappion.
S i l l ä tosiasiassa ovat luettavissa
miljoonissa nekin p i i r i t , Jotka viime
vaaleissa äänestivät demokrlstiUlslä
puoluetta antamatta silti hallituksel­le
m i n k ä ä n l a i s i a valtuuksia solmia A t .
lantin-sopimuksen kaltaisia llit.toja.
Yhä useampien Ja useampien silmät
alkavat aueta n ä k e m ä ä n , ettei I t a l i an
nykyisen hallituksen p o l i t i i k k a ole a i ­noastaan
taantumuksellista Ja maalle
kohtalokasta, vaan myös sen. e t t ä se
on perinpohjin k y k e n e m ä t ö n t ä poli­t
i i k k a a . Hallitus on -turhaan y r i t t ä ­nyt
s e l i t t ä ä kansalle, e t t ä A t l a n l l n -
soplmus on,rauhanoRUilnen sopimus
Kansa t i e t ä ä , e t t ä sopimus. Johon s i ­s
ä l t y y tukikohtien luovuttaminen vie.
raalle vallalle, ei ole s o l m i t t u rauhaa
e d i s t ä v ä s s ä mielessä. Ehkäpä Juur
siksi hallitus sen y h t e y d e s s ä m i t ä än
takeita antamatta lupasi siirtomaita,
Mutta lupauksia on helppo antaa, mo­n
i n verroin vaikeampi o n n i i t ä toteut­taa.
Täytyy vain ihmetellen kysyä
kuinka voi h a l l i t u s . Joka t ä h ä n päi­v
ä ä n nvennessä c i v a l t a v i l l a poUislvol-m
l l l a o n ole v i e l ä kyennyt p l d U t t ä m ä i in
edes S i s i l i a n kuuluisaa rosvopäällik­köä
Salvatorc G i u l l a n o a , m e n n ä anta­maan
mahtavia lupauksia sllriomals-ta?
Kuinka voi hallitus. Joka llttty.
rhäUä Marshall-suunnitelmaan on
luonut maahan 3 Ja p u o l i - mlljoonal.
sen t y ö t t ö m y y s a r m e l j a n , luvata y l i ­p
ä ä n s ä e n ä ä m i t ä ä n positiivista kan­salle?
E n tosiaankaan osaa kuvitella, m l i .
l ä s i l m ä l l ä prof. Okkonen on katsellut
I t a l i a a voidessaan sanoa, e t t ä elin­taso
o n y l l ä t t ä v ä n korkea Ja k ö y h y y t .
t ä el y l e e n s ä näy, e t t ä kftlkllla on ko­t
i m a i s i a seteleitä Ja k a l k k i n ä y t t ä ­vät
tuntevan olevansa r i k k a i t a ! N i i n ­k
i n voi tiety.stl kirjoittaa. Sillä mis­s
ä p ä koskaan n ä k i s i sellaista elegans­s
i a k u i n Roomassa j o l l a i n V i a del C o r.
solia tai V i a Venetolla liikkuessa,
mutta el tarvltise muuta k u i n poiketa
n ä i l t ä valtakaduilta hiukan .syrjään
kapeille kujille. J o i l l a pyykit riippuvat
ikkunasta, likaiset, repaleiset, musta­tukkaiset
lapset l e i k k i v ä t kadulla, j o l l.
l a vaimot ovat laihoja Ja t y ö n n ä ä n ­n
y t t ä m i ä , kun k ä s i t y s "korkeasta e l i n.
tasosta" jo muuttuu. Entä Napoli,
jossa ä i d i t tarjoavat t y t t ä r i ä a n . o , s t e t -
tavlkslf Tämä voi j o i l l e k i n merkitä
v a i n s i t ä "Ikuista", " t y y p i l l i s t ä " , " k ö.
rlsteellista' Italiaa, Jcka aina tulee p y ­s
y m ä ä n samana. M u t t a Ihminen, j o i .
la on h a l u ajatella syvemmin j a hivon
i n h i m i l l i s t ä tunnetta, t i e t ä ä ettei k u ­kaan,
j o l l a ö n t y ö t ä j a tarpeeksi r a ­haa,
l ä h d e k e r j ä ä m i i ä n.
Joka todella haluaa t i e t ä ä I n h i m i l l i ­sen
kurjuuden todelll.vct syyt, e l tyy­dy
niin helppo<jn ratkaisuun kuin
"kansanluonne". Nuo k i l j u v a t lois­toautot
j a m o o t t o r i p y ö r ä t ovat vain
osa j a pieni osa I t a l i a a . Tuo toinen
puoli ovat miljoonat t y ö t t ö m ä t , tu­hannet
j a taas tiihannet nuoret i h m i ­set,
jotka haluaisivat perustaa kodin
mutta j o i l l a ei s i i h e n ole mahdolli­suutta,
edistyksellinen nuori sivisty­n
e i s t ö . Jonka kykyjä ei k ä y t e t ä r t p a.
leiset. likaiset lapset, k a l k k i tuo vah-tava
yhteiskunnallinen kurjuus, joka
on todellinen e l ä v ä s y y t ö s k i r j e l m ä d'
Oasperln. Sforzan Ja Scelban halli­tusta
vastaan j a j o t a el p y s t y t ä po'«-
tamaan imperialistisella siirtomaapo.
l i t u k a l l a vaan kekonaan tol>>enlal^ell'j
kansallisella p o l i t i i k a l l a.
Vapaus y r i t t ä ä , vapaus toimia, va-paus
ajatella — s e h ä n o n s e n t ä ä n Jo
kalsella! Niin — vapaus on k a u nl
sana, m u t t a tuskin m i s t ä ä n olen n ä h ­nyt
sitä n i i n v ä ä r i n k ä y t e t t ä v ä n kuin
I t a l i an monenkirjavan taantumukjel.
Ilsen l e h d i s t ö n palstoilla Ja itse v i r a l l i ­sessa
poliittisessa elämä8.<iä. Muistan
e r ä ä n Illan oltuani vain pari j>älväiä
Roomassa. Pashtiset ylk/ppllaat o l i.
vat J ä r j e s t ä n e e t keskikaupungille neu­vostovastaisen
mielenosoituksen. P o .
l l l s l oll mielenosoitusta suojelemas­sa.
Kysyin silloin yKtävlllänl: entä
kun kommunistit J ä r j e s t ä v ä t mielen­osoituksen?
Toverini hymäh'Jvät
katkerasti: Baat uskoa, e t t ä slUolnkin
on poliiseja — p i d ä t t ä m ä s s ä . J a kes­t
i vain pari kuukautta, k u n saatoin
ömin s i l m i n todeta, e t i ä s i s ä m i n i s t e ri
Scelban huolenpidolla on tarkasti
m ä ä r i t e l l y t rajansa. "Koristeellisuus",
prof. CMckotsen sanoja käyttääkseni,
oli k a u k a i l a . Muistan nuu> m a a l i k u u n
p ä i v ä t . Atlantlnsopfanus o l i edusta-
Jakamarissa y&tä päiviä. ke<Kkustelun
alaisena. Tuntui kuin koko maa olisi
h e r ä n n y t noina p ä i v i n ä , Rooman van­hat
muurit alkoivat puhua: rauha,
rauha, alas Atlantin-sopimus. I t a l i an
k a n s a l l i s l a u l u kajahti Piazza Monte-
Tiistaina, heihäkuiih 12 p. — Tuesday, July 12
ntos
SydämelUset kUtokset teille kalkUle sukulaislUe j a jrtttviite IMD
t u l i t t e tUin suurena joukkona m e i t ä yllättftmftän S5 v. h U p i l v l a i ^
i l t a n a h e i n ä k . 6 p. Erikoiset kUtokset nUstä arvokkaista lAtajotcta
Jotka saimme vastaanottaa, myös s i i t ä kauniista j a U y t e U U i t t tA
k a h v i p ö y d ä s t ä Ja kukista.
K i i t ä m m e homman alkuunpanijoita Ja n i i t ä Jotka ottivat
vaan e i v ä t voineet iaapua.
T e i t ä kalkkia muutellen.
K i v i k o s k i
Mr. ia Aug. Janhonra
c l t c r i o l l a . Roonuin s.ydämr.ssä, nuori,
son laulamana, edustaJakamarin Ui-putankoon
kohosi salaa I t a l i a n h i l -
j a t i a i n perustetun Kommunistii .'n
Nuorisoliiton kaikissa sateenkaaren
v ä r e i s s ä hulmuava rauhan lippu.
M u i s t a n poliisien karkean Julmuuden,
lukemattomia p i d ä t e t t y j ä , mulst.ui'
nuoren t y t ö n konanxunlstitervehdyk-
.scn tovereilleen, k u n poliisit p i d ä t t i ­vät
h ä n e t erusln raa"a.stl l y ö t y ä ä n . N :
olivat päiviä. Jotka osoittivat, ettei
I t a l i a n kansa ole p e t t ä n y t vap:iu;tais-telun
p e r i n t e i t ä , e t t ä .se y h ä c d o l k nn
on se G a r l b a l d l n ja A n t o n i o Gramscin
kansa, joka o n valmis puolu.'-tJmann
tulevttlsuutuan silloinkin, kun .sen
oma hallitus o n valmis .sen myymiliin
I t a l i a n vUme vuasien h i s t o r i a l l a on
jo marttyyrinsa: nuori työläintii
kommunisti. Jonka poliisit ampulvjt
koska h ä n tovereineen tiilsteli A t l a n ­tin-
sopimusta vastaan, talonpoikais- •
nainen H a r i a Margotti, jonka pdUlsit
n i i n i k ä ä n ampuivat e r ä ä n lakon jrb>
teydessä. johon h ä n otti <naa'taistel>
Iäkseen p e r h e e n s ä l e i v ä n puolesta. J a
hi^iUi on j o lukemattomia multa.
M u t t a k a i k i l l e n i i l l e , j o t k a tm het.
k e l l ä ovat ryhmittyneet I t a l i a n Kom«
muni.stlscn Puolueen johdolla taiste­lemaan
maan rauhan, vapauden ja
tulevaisuuden .puolesta. kaScuu roh»
kaiscvampana kuin koskaan, ennen
P a l m l r o T o g l l a t t l n lupaus, jonka h än
antoi puheessaan tshekkoslovaklalat-sille
tovereille h e i d ä n puoluekongres­sissaan:
" E i tule k p s t ä m U n t n o n t a»
kaan vuotta, ennenkuin myfis me I t a .
liassa laskemme perustan sostalismll.
Ie". Se o n lupaus, johon k a l k k i edis­tykselliset
voimat, ei ainoastaan I t a ­liansa,
vaan koko maallmaaaa voivat
tiiydellä syyllä luottaa.
MATKUSTATTEKO
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jos olette suunnitelleet Suomlmatkaanne ensi kevläksl.
n i i n nyt on AIKA t i l a t a laivapaikkanne s i t ä varten, s i l l i m y ö ­hemmin
laivapaikkojen .saanti o n k o v i n e p ä v a r m a a.
T e i d ä n c l tarvitse muuta k u i n ilmoittaa, koska haluatte
matkustaa, niin matkallutolmlHtomme huolehtii •lltt. että
T e i l l e varataan laivapaikka haluamananne aikana.
Ilmoittakaa, jusko haluatte edestakaisen tai ainoastaan
y h t ä ä l l e p i i i n lipun.
Menomatka
Takatain tulo
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCT
Box 69 Sadbarr, Oatarfo
METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJAT!
RUOTSALAISIA
Andersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
• • • • • • • • • * * •
No. 347 - - "Mora" motaäatyapuukko, hinta . . . . . f l . 7»
Rucstumaton terä ja helat tupcssa.
Na. 27 — "Mora" metsäatyapuukko, hinU ^4.78
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tii-
• pessa.
No. 22 ~ "Mora" lupplpuukko. hinta .... .fS.80
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen pää.ssä.
No. 13 — "Mora" lupplpuukko, hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 SudbuiY' Ontario
Kaksi hyvää kirjaa
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K l r j . Vasili Grossman
J ä n n i t t ä v ä , realistinen kuvaus r i n t a m a n a r k i p ä i v ä s t ä , taistelusta j a
sodan voittaneista m i e h i s t ä.
Sid. 248 sivua » a u «1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K l r j . Nikolai Ostrovskl
Tim& teon. j o n k a piti Ilmestyä kolmiosaisena, m u t t a kedEe|tyl tiekl-j
ä n kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia e n i l m i i i A i s e n a u a l l -
mansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ B O M A A N L «
Sid. 228 sivua Hinta |i.00
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD
Box 69 Sudbnrr. Ontario
/ i
o- tlt'