Vapaus, January 31, 1950

              Sivu 2 Tustaina, tammikuun 31 p.—Tuesday, Jan. 31
...... :Bö«8r.
tofiBslisd IKnr. O b 1917. ^antbozfSBd
tts ceBQBd dflSi mafl tgr tto Pcet
OfQce Dgmxtaeat, cmvm, PBb-
6&a ak. W, Baäbair, Osti, cbcaffik
MO
Mtä sattoml metsämiehet?
3 i%
! 3
Mi I
Kuten lehtemme uutisoäästolla tänään kerrotaan, liittohalUtuk-
'^sen iy&ninisteri Mitchell herjasi aiikon lopulla Ontarion mctsatyö'ät^
siäjajerikoisesti Port Arthurin työttömiä metsätyöläisiä kirjoiltamaUa
jäivieniöäo J>egio;wn oäastolIe,että.työttömät saavat syyttää itseään
^itäkun «äh?ät saaiiyt tyottörtiy^ysvakuutusta — jaehkäiÄ itse työt-
•tomyyd^takin.
'^^^^^^ ^^^^^ T^^ : Syyttäkää metsämiehet itseänne siitä kun ette ole ^
ii^yiJtyjieet valehtelevaksi työministeriksi, vaan yritätte elättää itsen-
, oe«heUisdlätyöllä;kirvestäl»dIuttaen ja sahaa kiskoen suurten hqa-
' luen jä^uiderj puiden kaatamiseksi! Työministeri Mitchellin her-
'' 'Jauksen olemusta ei voida sanoa miksikään muuksi kuin harkituksi
valehteluksi, Jos on totta kuten hänen kerrotaan kirjoittaneen, että
fbao <työministeri) ei ole yrityksistään huolimatta saanut Itä-Cana-
: danmetsätyöläisiä työttömyysvakuutuksen alaisuuteen sm vucksi
' ^uiJtnirtsämieh^t ja työnantajat ovat sitä vastustaneet ItäCanadassa.
- ^ ,Me-olerome taipuvaisia uskomaan, että ^netsäparoonit ovat työttir
' \ mys^akHUtusJa vastustaneet, sillä se olisi aiheuttanut niille ;muu-
* taman sentin menot. Mutta jokainen vähänkin metsämiesten elämää
^ <ja'iiniotoimintaa tunteva henkilö tietää — ja ennenkaikkea tyominls-teri
Mit(Che1I tietää —r että esim. Ontarion metsämiehei ovat kautta
maakupnap tunnustetun unionsa avulla ja kautta pyytäneet, anoneet
ja-vaatinectkin, että he saisivat itsellensä sen vähäisen turvan minkä
r-'- ''työttömyysvakuutus antaa, muiden alojen työläisiHe työttömyyttä
*• vftStaaii, Jokainen metsätyöläisten asioita tunteva hftJkilö — ja,en-
,^^^^n?nkaikkea työministeri Mitchell — tietää myös sen, että liitto-
^ ^hiljitusija nimenomaan juuri sen työministeriö mitä Johtaa ministeri
Älitchell, on viitannut kintaalla Ontarion metsäirtiesten'pyyntöihin ja
-.ijfw (jii^Ifäytynyt hyväksymästä heitä lyöttömyysvakuutuslain äläisuu-
' "teen.
, Jos kuitenkin on totta, että työministeri Mitchell olisi henkilö-
Jl--'"i^kohtaiseSti kannattanut sitä, että Ontarion metsämTchille varataan
lyöttömyysvakuutuslain turva iyöttöm3ryttä vastaan, niin tässä ta-f
> "^'"pauksessä jää selitykseksi vain se, että :hän el ole ioteuttamit sen pa­remmin
omaa kuin Ontarion metsämiestenkään toivomusta, vaan,on
pitänyt täkäläiset met^michet turvattomassa asenOassa sen ^vuoksi
..viy^/r^iiin suuret gietsänhakkuuyhtiöt vastustavat työttömyysvakuutus-jäin
täytäntöön ottamista! Näinollen olisi päädyttävä siihen, että
, «nr. Mitchellin työministeriö onkin työnantajapiirien apuväline, jolla
' '«i ole sen paremmin mitään itsenäistä tahtoa kuin asiallisia halua-k9äii:
huol^tia työväestöneduista. f ^
Mutta-mitäsaijovat Itä-Ganadan metsämiehet? Toivottbmuus,
vällnpitämättöhjyys ja toimettomuus on juuri 4itä, mitä tyÖttÖmyys-
5;**™VÄkulitusta «vastustavat^ metsätyönantajat ja heidän työministeriönsä
haluavat. Selv^tjKin metsämiesten om^t .edut vaativat sitä, että
voimistottavat omaa unioaan, Lumber and ;Sawmill ^oricers Unioa,
ja^(^M^Vai<,^ti£i^staän<;taistelua*^h hyväksi, -että triel^ämiehetkin
saaVal^l^ftre kuuWäh iyöttöniyyiJ^kitutUkseh tu työttö-'
«nyysvikuutusta parannetaan nykyistä hintatasoa vastaaivallaj ta-
«^£(lla ja että tsuhen mennessä kunnes metsämiehille voidaan järjestää
tSoTO l^pläitaity^ttömyjrsvakuutusta, kaikille työttömille' annetaan
^ i i ä i ^ t i iyöttöfhyysaVu^tusta säädyllisen' elämän yiräpitäihiseksi.
Tässä täbt^ssa metsämiehet saavat kaikkien oikeamielisten kajisa*
laisten ja ennenkaikkea tyqväenjärjestöjen ja »lehtien kannatuk^^^
^1^ nykyisen työnantaja- ja työttömyysmmisteriön asemesta tarvi­taan
valUomiestekoja työttömyyden lieventämiseksi ja sen aiheirttä-äak.
urjuuden välttämiseksi.
SYNTYI^Ä^
Mrs, Ida BtoSJ,,Vapauden pitkä­aikaisen
tUa$}a täytti tammikuun
2O'paSil0 imötta; Yhdymme 5«tä7len
ja tuttavien onnitteluun.
Hupmenna, nelmll:. 1 p:nä täyttää
XaaH Almf Snra$täcasta -?75 vuotta.
YhdTnune onnittehilhio!
^fiaori Saari-Soidburysta täyttää tä­nään
50 vuotta. Onnlttelcnpe päi­vän
«ankaria!
Btniat sanovat
4
Juutalaiset hirteen ja sitten
i i i i f
p i t i
lisfiiil
13. ^
; Kukapa olisi unhoittanut vielä shä aikaa, jolloin Vjuutalais-kom-munistiset*
maanpetturit" julistettiin visseissä Euroopan maissa lain­suojattomiksi!
Kukapa olisi unhoittanut toisen maailmansodan ja
$en aiheuttamat miljoonaiset ihmisuhrit, mihin tämä "juutalais-kom*
munistivastaiiien"iasistiohjelma maailman ^v^^
:s, r iNiutta kaikista näistä kokemuksista huöliinättä saimme viikon
l(^ui]a tietää, että Quebecin maakunnan poliittinen poliisi on luke­nut
sekä -"oikeutta että evankeliumia" Montrealin juutalaisille, sul-k*|
na^^^^ kulttuurijärjestön, Jewish People's Orderin toi-dnipaikan
ja mainitun järjestön Montrealin bsaslton sihteerin Berel
Silvi^riKrgin asunnon, panemalla niiden cAelle maakunnan taantu­musta
s^rmbolisoivan munalukkonsa! Ihiplessisin poliittiset poliisit
inyät-lairvitse mitään oikeuskuulustelua ei\^tkä edes miuödöllista syy-
4öksenkään nostamista. Poliittisia esi-i^iään seuraten nämä valtiolli­sen
poliljön miehet "tutkivat'' salaisesti ihmisten ja järjestöjen aja­tuksia
ja jOs tämä "ajatusten kontrolli"' toteaa heille, että jossakin
työS^entalossa tai työläiskodissa iiarrastetaah "kommuiiistiSta" töi-ihintaa—-
mika on niin venyvä määritelmä, että sen alaiseksi voi­daan
leimata mikä tahansa Duplessisille «pämieluinen K^inta —
nibi silloin pannaan munalukko vuodeksi oveeni Merklllepaht«|yaa
on, että uutistiedossa missä kerrotaan jewishPeople-s Orderin toim^^
paikan ja sen toimitsijan asunnon munalukkoamisesta ja kirjaUisuu-
<}en takavarikoimisesta joudutaan samalla myöntämään, «ttä kum­massakaan
paikassa "ei oUut mitään epäjärjestystä". Kysymys on
airanomaisten selityksen mukaan siis puhtaasta '^ajatusten kontrol­lista"
ja "vääräoppisen" kirjallisuuden takavarikoimisesta!
Me emme tiedä minkälaista "vääräoppisuutta" Montrealin po­liittiset
poliisit ovat nj-t tästä kirjastosta löytäneet. -Mutta me olem-iini€
ha\-ainneet, että Quebecissa leviää sellainen liike, joka uhkaa hä­vittää
koko Duplessisin polilsikomennon. Vastoin Duplessisin tah-
'toa ja kannanesilyksfä Quebecin väestö on eturintamataistelussa
vuöfcraköntrollien jatkamiseksi, jotta suuret kiinteim:stöyhtiöt eivät
sabi työntää pitkäkyntisiä Tväsiään ars'an pohjaan asti vuokralaistensa
taskuissa. Quebecin väestö on vienyt esimerkillisen aktiivista osaa
laistdussa sotavalmisteluja vaslaau ja nousi yhtenä miehenä protes­tiin
kun Duplessisin hallitusvalta yritti leimata esim. Isä Duffyn rau­hankokoukset
"suba-ersii\'isifcsi" tilaisuuksiksi. Kaikki tämä on epäi­lemättä
Duplessisin poliittisten poliisien mielistä "juutalaista kommu-nistisuutta"
ja siitä on rangaistava jotakin heikompaa ryhmää, joka
el voi itsepuolustuksekseen käyttää samanlaista perustui^lakKrastaista
asetta kuin on Quebecin surullisen kuuluisa munalukkolaki, mikä
»kieltää ja kumoaa kaikki demokraattiset oikeudet ja vajaudet.
• Mutta jos tänään sallitaan juutalaisten ja "kommunististen" ai­nesten
\sortaminen, riin huomenna pn edessämnie kaikkien ulkomaa­laisten
vaino, sekä täydellmen poliittinen pimennys mlrikä vallitessa
•«i ;sfUlila enää s^^^^ liberaalien eikä minkään sdiaisen uskoh-
•^noilisenkaan järjestön toimintaa mikä ei täydellä sydämellään kanna-a
fasistista sortoa sisäpolitiikassa ja sUä johdonmukaisesti seuraa-'
. . vaa sotaista valloiiusoiijelmaa ulkopolitiik.ns&i.
.... Tärkeätä on se, että Intia jää
brittUälÄtcn valtojen yhteisöön. Täs­tä
suunnattoman suuresta seikasta
läntinen maailma on kiitollisuuden­velassa
Pandit Nehnm rohkeudelle ja
vältlomlestaidolle. Kuka hyvänsä us­koo,
että valinta oli helppo tai tyhjä
ele, millä ei ole mitään käytännöllis­tä
merkitystä, hän on Joko täydelli­sesti
tietämätön Iiitlan historiasta
ta ennakkoluulojen sokaisema. —
Olobe and T«ail.
'•BAMMCTE'l"UT I/YHDYT" OLIVAT
SEKÄ PUOLESTA EITÄ VASTAAN
Viitaten SKDL:n huomattavaan
voimistumiseen sekä maalaisliiton ja
soademien suureen vaalimsnetykseen,
8KDL:n pää-äänenkannattaja Vapaa
Sana kirjtattitammik. 18 pnä saatu­jen
vielä silloin keskeneräisten tieto­jen
miÄaan presidentin valitsijamies­vaalien
tuloksista mm. seuraavaa:
"Valitsijamiespaikkoja eri presi­denttiehdokkaita
kannattaville ryh­mittymille
»Jakautumista tarkastelles­saan
ovat Suomen lehdet ehtineet
tehdä sellaisen toteamuksen, että pre­sidentti
Paasikiveä kannattavilla ryh­mittymillä
olisi ehdoton enemmistö
eli 172 valitsijamiestä takanaan. Tä­mä
väite "«1 vastaa aivan tarkkaan
todellisuutta. "Täysin valoin" ovat Paa
siklveä kannattaneet vain edistys, ko­koomus
'Ja ruotsalaiset, Joiden valit­sijamiesten
yhteiseksi lukumääräksi
Jäänee 107, joka on vasta hiemannm-sas
valltsljamiehlstä. Kekkosen va-
UtslJamlesten lukumäärä on 62 ja
Pekkalan fi6.
" ^Täysin valoin'Paasikiveä vastaan
esiintyneiden vaUtsljamlesten yhtei­nen
lukumäärä on siis 128, mikä
cn 21 valitsijamiestä enemmän kuin
avoimesti Paasikiven nimen puolesta
esiintyneiden puolueiden yhteinen va-lltsljamlesluku.
• Sosialidemokraattien
johtomiesten keskuudessa kannatet­tiin
sekä vastustettiin Paasikiven eh-doikkuutta,
(joten puolue kalasteli ää­niä'mustalla
hevosella'.
"Paasikivi saa siis enemmistön vain
siinä tapauksessa, että hänen hyväk­seen
lasketaan nekin 65 valitsijamies­tä.
Jotka sosdem. vaaliliitto sai 'sam'
mutetuln lyhdyin'."
Kiij. Joseph Clark
New Yofk. — Ryhmä saksalaisia
nuoria kckoantul äskettäin Tonavan
varrella sijaitsevassa Uimin feauppa-lasja.
Näniä nuorilla el ollut yll4
ruskeata paitaa; he eivät kantaneet
sotamlellsiä tunnuksia; he eivät lau­laneet
sotilaslauluja. Naiden' asemes­ta
he istuivat pöydän ääreen ja kir­joittivat
amerikkalaiselle kongressi-miehel2e,
WJl!iam B. Pcagelle. klrni
jeen. Näyttää siltä, että tämä tcita-silainen
kongressfmfes on ensimmäis­ten
joukossa ehdottanut sitä, mikä on
nyt virallisena ohjelmana, että länsi-
Saksassa muodostetaan Saksan palk-
'casoturiarmeija, . •
TäS£ä on se, mitä ne nuoret saksa­laiset
kirjoittivat: :
"Te olette erehtyneet Jos laalet-le>
että saksalainen nnDiiso liittyy
Amerikan Johtamaan palk^ofuri-armeijaan
palvellakseen tykinrpo-fcana
Keavostoliittoa vastaan. Jos
läntiselle Saksalle pakoitehlan ar­meija,
s-Uoln «en sotllalSen täytyy
ensimmäiseksi ampaa omia vel­jiään,
sisariaan ja sukulaisiaan
itäisellä alueena. M e olentme val­miit
vastustamaan veljesmurhan
tekoa."
Samalla kun täkäläinen lehdistö­ön
lleisonut Innostusta kansleri Kon­rad
Adenauerin suhteen länsiosakaan*
uudelleen aseistamisen
hyvin vähän cn puhuttu siltä miten
tavalliset ihmiset täh-in asiaan suh­tautuvat.
Tässä on joitakin lyhyitä
uutistietoja. Jotka viittaavat siihen.
?ttä taksalaisten keskuudessa lisään­tyy
vastarinta uuden hessUätsen ar­meijan
ja uuden "rach Os*en" —
Itaan marssin — suhteen.
Nymbergln tehdastyöläisten neu-
.voston kokous, mikä edusti 97,0C0 u-nionistia,
hyväksyi päätöslauselman
missä tuomitaan ehdotus palkkasoti-lasarmeljan
muodostamiseksi länsi-
Saksassa.
Frankfurtilalnen naisten klubi hy­väksyi
n.s. Bonnin hallitukselle osoi-
•SITÄ
Sodanlietsojat valmiina. Oletko sinä valmis puolustamaan raoliaa?
tetun päatbsiauseunan nnssa vaadi­taan
länsi-Saksan aseistanlsuicnls^-a.
"Ei kosikaan enää saisi sanoa", päät­tivät
nämä naise:, "että me saksalai-yhteydessä,
set haluamme uutta, sotaa, eikä mi­kään
muu vara saa pakottaa meita
sotaan".
Mynchenissä kartckLn puolueisiin
kauhivat raUtätietyö'äiset — kommu­nistit,
sosdemit ja kristillisiin unloi-hm
kuuluvat — pjtiväi yhteisen ko­kouksen
ja päättivät: "Me haluamme
rauhaa, emmekä anna koskaan käyt­tää
Itseämme vaarin s:dassi itää vas.
taan".:
Pienen Lahr-kauppalän tehdastyö •
Iäisten neuvosto hyväksyi päätöslau­selman
sitä vastaan kun lapsille val-miststaan
sotamielsiä lekkikaluja.
"Ne eivät ole ainoastaan leikkkälu-ja"
iselittivät nämä työläiset, "siHä
huomenna ne tuettavat meille mur-havällneitä."
Nämä työläiset ke-hoittivat
kaikkia vanhempia bo kot":a-oKian
näitä militarisoituja leikkikalu­ja.
Hamburglssa naisien jarjesojsn
johtajilla bll lehtikonferenssi ja sl nä
tilaisuudessa naiset julistivat: "Me
haauarame. taatr lapsillemme tule­vaisuuden
yhj^styneessä, demokraat­tisessa
Saksassa ja me vastustamme
kaikkia yrityksiä läntisen Saksan
uudelleen, aseistamisesi. Van rau­han
avulla ihmiskunta paasee onnelli­suuteen."
. Hamburg Ityöläisten eoustajakon-ferenssi
protestoi Ädenauerrn uudel-leeh
äselstau^uinischjelmaa vastaan.
Säniallai täitiä^ kÖttferönssi "esitti pro­testin
sen jrtiäöstä kun Ruhrin suu­ret
teoliisuiisläi^kset ovat Äövaltain
kontrollissa ja niiden Johdossa on
natsilaiset teoHisuusmieibet.
Saksassa ryt liikkeellä olevista kir­jasista
on yksi kaikkein populääarin se
minkä m -kirjoittanut Saksan demok­raattisen
tasavallan tledoitusm^niste-ri
Gerhart ^,:s!er. TäSsä kirjasessa
lainataan New York Daily News-leih.
destä kohta, missä kehoitetaan muo-dostamaan
uusi saksalainen armeija
taisteluun Neuvostoliittoa vastaan.
Elsler kirjoittaa lORpnyhte^vedos-saan:
"•Meidän täytyy puolustaa nuo­risoamme
Kaikella voimallamme
Amerikah sotasuimnilelmla vastaan."
• »Ta pa^rirotjtäset aÄerH&alaiset ovat
todella Iloisia siitäkuh Kautta Saksah
voimistuu liike Uutta Ädchauer-Mc-
Cloy suunnitelmaa vastaan Saksan
irtiiftariEmm yl5sn<Äisernuksen i ^ ä i -
semiseksl.
Millard
teräs
edut
i:
• » • . ' i. •
• i •'
MAAILMANLOPPU
JYVÄSKYLÄSSÄ
HebinU. Suomi. — Vakuuttuneen::
siltä, että 'maailmanloppu on lähellä
pieni ryhmä Jyväskylän asukkaita on
eronnut työstään, myynyt omaisuu­tensa
(paatuneita olivat kun eivät
antaneet omaisutikslaan Ilman! Ja
asettunut odottavalle kannalle.
Puhe tuomiopäivän tulosta alkoi
useita kuukausia sitten jolloin nuori
tyttö, Sally Salokangas, puhui unis­saan
ennen joulua tulevasta maail­manlopusta.
Koulunopettaja J . Nykänen kertoi
tästä oppilailleen 'ja tieto levisi kaup­palan
20,000 asuldsaan keskuuteen.
Koululautakunta erotti oi>ettajan,
mutta hän el välittänyt siitä, vaan
myi omaisuutensa ja ryhtyi odotta­maan
Ja rukoilemaan.
Valtion omistaman metallitehtaan
kuusi työläistä ja joukko muita Ih­misiä
myivät inaalliset omaisuutensa
ja kokoontuivat maailmassa olonsa
muutamaksi jälellä olevaksi päiväksi
rukoilemaan.
Joulu tuli Ja meni ilman tuomio­päivää.'
Jotkut uskovaiset muuttivat
mieltänsä Ja menivät takaisin työhön.
"Tusinanverta odottaa Ja rukoilee vie­lä.
- - UP:n uutlstieto. tamm^ 26 p.
1950.
• • • ;
OIKEUTTA ARiMpN ASEMESTA
Taiyaalllnch Isä (Faöier Divlne)
sanoi haaremllaiselle seurakunnalleen,
että hän henkilökohtaisesti aiheutti
vesipulan New Yorkin asukkaille sik­si
kun he eivät" rakasta häntä: "JÖS
te ette rakasta minua ja noudata
minim käskyjäni minä kiroan teidät
mennen ja tullen ja minä kiroan
teidät varastohuoneissanne Ja ruoka­koreissanne!
Minä sanoin, että minä
kuivaan teidän jokenne ja että mi­nä
kuivaan teidän virtanne. Tämä
New Yorkin vesipula pn •vain pientä
esimakua Ja heijastusta siitä mitä
minä teen . . . elleivät he (New Yor­kin
asukkaat) tee katumusta, he tu­houtuvat
samalla taralla kuin So-doma
ja Gomora. — Time, Tammik.
30 p. 1950.
Ottava. — Jouduttuaan Järjestölli-se.
sti aivan vararikon 'liartaalle" epä;
onnistuneesti yrittäessään hajoittaa
Mine-Mill uhion rivejä, CCL: n^olkeis-tojohto
on "luovuttanut'-' fcaivostyö-
1 Iäisten järjestämisoikeuden United
SteeIworkers Uniölle. •
Mine-Mill unio erotettiin otkeisto-johdon
höjrryjyrätaktltkan perustöella
vuosi sitten pidetyssä CCL:n konven-tionissa
ja tätä. toimenpidettä'seurasi
toista .vuotta kestänyt relttauskam-panja,
jonka aikana CCL:n byrokraa­tit
haaskasivat tuhansia dollareita ra­haa
kaivosmiesten union murskaami­seksi.
• Nämä hajolttajalntoilljat, jot­ka
epäonnistuivat täydellisesti suun­nitelmissaan,
laskevat nyt onnistuvarv
.sa paremmin terästyöläisten union
kautta ja avulla. Terästyöläisten
union kansallinen johtaja C. H. Mil­lard
bn itse vapaaehtoisesti luvannut
ryhtyä relttaustyöhön. jos täiriä "oi­keus"
hänen Untolleen annetaan.
Lähempänä maan kamaraa olevat
työväehjohtajat osoittavat, että, vaik­ka
hänen käytettävissään onkin ra­jattomasti
varoja ja Järjestäjiä. Mil-tard
iskee kuitenkin päänsä kivisei­nään.
Ensinnäkin huomioidaan, että
terästyöläisten union tuhannet jäsenet
tulevat vaatimaan tilintekoa niistä
varoista, mitkä peritään heidän jäsen-veroinaan
ja käytetään, ei järjesty­mättömien
terästyöläisten järjestämi­seksi,
vaan reittauksiin sisaiamiota
vastaan.
Kirj. Mel Colby
tulvat saamaan idittä västl jäseniä sti-hen,
- että he salvat edustusoikeuden
joissaidn kaivoksissa^ Sen jälkeen
kaivosmiehet ovat todenneet, että
'työnantajat liittyi 'CCL:n reittäajiin
Mine-Mill unipa vastaan, he (työnan­tajat)
tekivät sen yhtiön, unioniismin
hyväksi.
I. DarahselidziB
KIVISEINÄ ON LIIAN KOVA
Porcupinessa pimakauhua lietsovat
reittaajat pääsivät suunpieksemlsella
joissakin tapauksissa edustusoikeu­teen,
mutta kun tuli puhe työehtosopi­muksesta,
niin työnantajat kieltäytyi­vät:
kunniasta. Se tosiasia, että y h ,
«öiden edessä oli nyt "säädylIlnen'^
unio. el merkinnyt mitään; kaivcspa-roonit
eivät halua minkäänlaista
unioa ja niin on muodostunut tilanne
missä kovaa työtä tekevät ja alipalka­tut
Porcupinen kaivcsmlehet Joutuvat
harkitsemaan uudelleen tilannetta.
Porcupinen .kaivosmiesten asema on*
vain yksi niistä seikoista joita kaivos-roiehet
harkitsevat kun Millardin jou­kot
lähtevät reittaustyötään suoritta-
Gruusialainen I, DarahseHdze
.. , kertoo senraavassa muistelmiaan
Stalinista .l^ÖO-luvun alknajpirta,
joUoin.vlCä ]^ernstet'iin
,sosiaiidem(»kraattis!a -Järjestöjä
StaHnin:aIöitteesta. r
•toveri istalf^ meille kaikille,
jotka olfmme-;häneii kerhoa jäse-iiTä,
miiten.'tärkeää oh maanalaisen,
klrjapainoij.i^
jä pienten .i:irjasten painamiseksi.
TäyfyyVtutustuttaa laajat työ-
VäehjOukot ineidän työhömme. 'iSfö-,
Iäisten silmät oh saatava avatuiksi ja
heidän täytyy' järjestäytyä. taisteluun
tsarismla vastaan.—-Näin hän pu-iieli
aina, silloin, kun keskustelu siir­tyi
kirjapainoaslaan.
Toveri. Stalinin ponnistelujen tulos
olikin, eltarkirjapainokone valmistet­tiin
Ja asennettiin Stalinin asuinhuo­neeseen.
. Julfetelden painamista var­ten
meillä oli. paperiakin, ja lisää saa.
Uin kuinka paljon tahansa, 'jos vain
rahat riittivät.
Tuona ;,aikana cli useimmissa Bä-tumin
tiäitaissa tarmokkaasti toimi­via
sosialidemokraattisia kerhoja, joi-maan.
.'Tämäiilaiset kokemukset muo­dostavat
lilaksi kovan seinän terästyö­läisten
johdon puhkaistavaksi.
ta toveri Stalin johti. Yhä useammin
järjestettiin poliittisia mielenosoituk­sia.
Tsaarin sotaväki atapui niistä
sum-inita, 'Joka Järjestettiin, maalis­kuun
9. piiä. Sen öälkeen ksö-koi-tettiin
: useita • saixHa. /ip^lpnosiAt^.'
seen osaaottaheitä -Batumin työiäl*
siä. •
Mielencsoituksen Jälkeen kokoM to­veri
Stalin meidät (Ja sanoi: >
on- välttämätön hhitaan
mihin tahansa levittää tietoa Batu--
niin tapahtumista laajoille JoukoiUe.
Se ei saa arajoitiua yksinbniaan Bä'-.
tumiin, Tiflisiin tai Bakutm. .
Saakoot koko Venäjän työläiset tie­tää,
että tsaarin valta, puolustaa ka.'
pltalisteja. On heti painettava Ju­liste,
Jossa kerrotaan Batuinin työ­läisten
ampumisesta.
Yö. jolloin 'Juliste painettiin, säi­lyy
aina muistissani: öljylamppu va-.
laisee heikosti ahdasta jia pientä huo­netta.
Pienen, pyöreän pöydän ää-'
ressä istuu Stalin Ja kirjoittaa. Hä­nen
vierellään oh painokone. Jonka
parissa Kotshla Kandelaki Ja lato­jat
häärivät. Kirjasimia botuUtiltiku-
Ja savukeräsibissa sekä paperin jÄäl-lä.
Toveri Staiöi antaa atjoittäin kir­joitetun
liuskan latojalle.-Väihän vä­liä
Joko minä tahi Kctshla plstäytym-"
me pihalla ja kuulcjstelemme tarkoin
NäyttäiS: "Mfitä on teistä,
tävlntä xäjiäBääa^"
Laulajat^^
to-
H¥TX fiEPPONEBf
%:t\9^tm^^ Ifgf^aa kli
.vieiädleva MikiEö JcätS(A kun
ni ds^gnpyaivästä ovesta, ja,
ovi-}9ör§htJ. niin ^aseita ^udJä
nlös sievä neifimei^
' ^ernmetfai hiyvä kepponen" ^
Mikko. "Mut^a miten ihmeesi,
vaShUilTi^ ticpta^ vaattei^T^
EPÄILI
Vtatamertfaiyassa cUut
kääntötemppujen tekijä i^ytti'
töitään Joka Ilta.: Mutta eräii?
rimieben omistama papukaija
jokäijten "ihmetyön" jälkeen:
ta«, ".petosta!"
Elr^nä. päivänä tapahtui
nettomtms. ja laiva upposi,
'ibuut ihukkttivat paitsi
mikäistui irtaan*maeen lankan
sä ja saman lankun toisessa
oli mainittti tdlmänkääntöi
tekijä.
-Meni päivä, eikä kumpikaan
nut'^initään.' 'TOiseaa päivänä
kalja lopulta sanoi, epäUeröstl
mänkääntäjään vilkaisten:
näsäviisas. Äitäs teit - laivale?»
• .-»• • • »
KAK&I MIELTÄ K Um
Itouva: r'Minä olen maannut
kausia valvoen Ja odottanut
köUin Mubihuoneöta?"
ileiTä: *'Säiän on kunuaaa.
"Olin tun^ikaii^ idufolhucaieäli
Odotin, että sinä nukkuisit."
• •. • •
S. O. S.
Kirkkoherra ylpeili puhuji
sa voimasta. Hän selosti sjn
tietä alas helvettiin ja käytti
tauskuvaina myrskyssä ajdtK
laivaa Jcka tuhoutuu karikoUa.i
lijak«jnan Joukossa oUut eriss
mies iol ^ ä s t l kiinnostunut im
seen.
"Aallot lyövät laivan yli" ^
kirkkoherra. "Sen purjeet pvatj
k i . Ziaivan mastot ovat poikki ji
ohjauslaitteet tehottomat. Ma
Jautuu ranhikrfle. Ei näytä
mitään pealstusta. Voidaanko
dä mitään latvan pelasta:
: Merimies, nousi ylös taplill
silaaät im»<»fcustW^ säihkyen ihgn
"Laske ala* ankkuri, senkin
HYVim VALMISTAUDVITI
t^iiiti icertoi 'eräästä (
D^tUälsuudesta. Hän saapiikj
Jössk Mn^ni)iti pit&ä esitelmSa.
t a havaitsi, e t t ä tilaisuudesta ti
riittävästi ilmoitettu. Hän med
kalliseen Icauppaan Ja ky§yi i
piaalta: ' ; .'• ••,
"Syvää iltaa; Onko täällä in
htii^^isuutta, Jos^ vieras vold
kasti'viirttää iltansa?"
' Kai^anhoitaja sanoi:
oleviÄi Itieimon koska olen
Tnädäntjmcitä kananmunia koto
vän;"
llgnite I
IrDBelt
^ -slanguafi
jjjgan()t New
^twrlds. ixw
I j|Canada's iu
i-jjotebly fastei
fffiH bave writ
i j£ unintellig:
lögook to the
igjgo command
1,^ boodlums
in Vancoi
ggjy, Winnipe]
IgBi els6where.
. youTe really
yöu "bardrock,'
dressed to kili
sboebom to &
(pants). And,
ijjjr or Chics
l(jiät) must be i
(sboes).
Cigarettes? 1
blowers. A llgh
Punk." is how 5
)dc doesn'
_ liave to I
to preserve wha
iBsfor you.
' Rawjohn mea
jrttb your feet
'Pat the bootsj
"Make hir
_ then belt h
jupbone (elbpv
Every tather's
ibroad, or. if
she doesn't
jeble. sört of
)Urtsbips don't
," ä pool ter
.».game.
In a more cr;
" ire still blue-be(
j nus, bulls or Ju
'•'^ve you any t
umble. Jail is
Ull tagged screi
When a hardr
L to conunitbui
l dark benny (
yiiJÄhUJäisuutta. Vihdota
ifetfaÄ flkirjölttamlsen^
ylös Ja lu(kee meille kiiloitt
^Ulistefen sanamuoto teH
'käikkfitti^än v a i k u t a ft
toi yksinkeitalsih Ja taju
nbin, kätoka työläisiä,
elättäjiä" famtattttiin vain sen
He rohkenivat vaatia
ta 'vaikieaäh^^^^^i^^ Siitä
että'teaiari Ja koko valtiokondft^
tiolvät kapitällstieh etuja da
: (JatSoaseuiraavallaElvull»)
(EDW1
Valtuut*
Järj<
Huvinc
SUO
MUIHIN
m
lEdustamine
mmpia v a 11
|5uunnitelles£
ikaa Suomeei
Iroopan maihi
itnnksella kä
ime lippur y.
Ikevissa asioi
IÄVUSTAMME
iJAVnsUMINN
|pyYDETTÄES£
InaLLE YKsa
lOKJEET K A I
SOSKEVISTA
Tämän vu
Tot on nyt
Tilatkaa 1
nyt!
Ainoaataax
määrä pai]
— Kuuluisa
Robert Owen
1858.
utopistinen
syntyi m i
sosialisti
ja kuoli
MINE-MILL UNIO
DEMOKRAATTINEN
Ei ole mikään salaisuus, että teräs­työläisten
union jäsenten keskuudessa
on paljon työttömyyttä palkkojen Ja
työolosuhden vuoksi, mille kysymyk­sille
terästyöläisten imio ei ole kulu­neen
vuoden aikana kiinnittänyt juu­ri
lainkaan huomiota. Millardin työ­huonekunnalla
ei ole aikaa palkka-liikkeen
järjestämistä varten, sillä se
työskentelee sisaruniOn hajpittaml-seksi.
Toinen vaikuttava seikka on se, että
Mine-Mill unio on tiukasti yhteenliit-tynyt
järjestö missä sisäinen jäsenis­tön
demokratia on paljon korkeam­malla
tasolla • kuin terästyöläisten
uniossa. Mine-Mill union yhtenäisyys
palkka- jä työsuhdeohjelmansa puo­lesta
cn tuottanut dollareissa ja sen­teissä
paljon enemmän mitä Millardin
ohjelma on ahtanut terästyöläisille.
Mine-Mill union jäsenistön käytet­tävissä
on myös Porcupinen alueen
epäonnistumisen kokemukset niin sa­notun
"säädyllisen" union suhteen.
'Porcupinessa CCL:n reittaajat onnis-
Siksi on tinkimättä puolustettava kansaIais^•apauksia^ kaikille
ja juuri sillä rintanianosaUa rhissä kansalaisvapauksia kulloinkin
uhataan. On turhaa puhua- demokratian ihanuudesta ja sen kannat­tamisesta,
ellei A-astusteta fasistista sortopolitiikkaa siellä, missä de­mokraattisia
oikeuksia uhataan. Me yhdj-mmekin kaikella voimal­lamme
protestiin Jcwish Pcoplcs Orderin toimipaikan sulkemista
vastaan MontrcalisjvX
Ylläoleva otsikko ttmtune» vanhan­aikaiselta
aikana Jolloin kaikki muu­ten
vain porvarit tavoittelevat oikeit­ten
iporvärien kultaa kilpailemalla s^U
tä kuka vei Ttunemmln kihota kom­munisteja,
sosialisteja Ja käiteia nii­tä,
jotka puolustavat rauhaa ja de'
mokraattista elämäntapaa yleensä.
Mutta minkä tikaripoika luonnol­lensa
voi? Kun me kerran olemme
niin vanhhaikaisia, että uskomme re-hellisyj'teen
— politiikassakin, sekä
ihmisarvojen säilyttämiseen ja rau­hanomaiseen
elämäntapaan, niin töi­tä
kai voimme pitää kunniassa van­hoihin
sahanlaskuihin puettuja isiltä
perittyä viisauttakin!
Mitä taas tulee porvarip:lltiikkojen
suhteen ..'niin heidän puhumisensa bn
hopeata sikäli. e*tä joka kerta kun he
suunsa avaavat, sieltä työntyy esiin
ristiriitaisia aivoituksia Jotka edelleen
paljastavat keko kapitalistisen järjes-telmän
mädännäisyyden ja myös sen,
että vaitiolo olisi heille sittenkin
kultaa, kuten sananlaskussa, meille
^opetetaan. Vai mitä arvellaan esim.
seuraavasta:
Yleisesti tiedekään, että Canadava
maatalous on mienossa täyttä vauh­tia
talouskriisiä kofltl. El ele markr
kiholta, selitetään meille ja farma-
TcUle. Vilja. kasVlkse*. hedehhät Ja
meijerituotteet mätänevät varasitohuo
ifelssa kun hiitä el ^aäda -myydyksi
ulkomaiden markkinoilla. . Ja nJko-malden
jhatkkiholta ei ole siksi kun
'mlljponiira ihmisillä el ole yhdysval­talaisia
dollareita vaikka heillä on
huiitävän kdVa näikä ja Jätku\-a
puute_ kaikenlaisista ruökatiipeista,
Joita Cahadässa mätänee "markkina-puutteen"
takia.
Tässä tilanteessa tulevat näyttä­mölle
"viisaat" porvaripolitiikot sy-vällislne
neuypineeh.
Niinpä nähdään tämän tuosta pör-varipolitiikkpjen
"lausuntoja", Jöi-
<ieh sisältönä on tämä: Canadalaisr.v
yleisöä pitäisi "opettaa" syömään
enemmän juustoa, enemmän voita,
enemmän cmenia, enemmän lihaa,
enemnaän .tesviksia Jne. Mitä kul­loinkin
'pitäiii "opettaa" syömään
enemmän- riippuu siitä mitä kasva­tetaan
enimihän sillä alueella, mistä
tällaisia , neuvoja Jakava porvaripoli-tlikko
on kotoisin. British Colum­bian
porvarit ja heidän politiikkonsa
korostavat, että kansaa olisi "opetet­tava"
syömään enc"mmän cmema Ja
lohta; Tannlkkomaakuntlcn porvarit
kannattavat sitä, että meitä "opetet-a!
sjin'.' syömään enemmän omenia ja
sardiineja;:.:aavikkpmaiakuntien v i i -
jaelevaattörten omistajat Ja heidän
ix)litiil£konsa "opettavat" meitä syö­mään
enemmän viehnää ja muuta
VfljaB; Montrealissa Ja Torontossa
istjaitsevien lihafirtttöjen Jä meijerien,
omistajat sekä heidän polit ikkohsa
"oi>ottavat" meitä sjömään enemmän
pekonia, enemmän Juustoa Ja yleeh-sä
enemmän heidän välittämiään
tuotteita.
Yleisenä ohjeena on-ktilteinkin se,-
että kun suurpprvärlt Ja Iheidän.ija^^^^^
lituksensa ovat toteuttani^t säliälsta'
ohjelmaa.että 6e bh siilkcriUt mam»^
me maataloustuotteet poia ehtyviltä
ulkomaamai^noiltä, niin Canadan
kansaa pitäisi "«pettaa" syömään,
ne tavarat, mitä el kylmän sodan i i l -
kppolitiikan takia saada myydyksi
maailmah tumilla.
Tämä sellaisefnaan olisi luonnolli­sesti
hyvä Ja helF»po xatkaisu, mUtta
kun se "kylmän sodan"-uÄOjfelitlikka;
aiheuttaa kotimaassakin se, etti
hampaat voidaan panna naulaan niin
mitenkäs silloin kay tämSn "Opetuk-sen"
kanssa?
Kun uutlstledot kertovat, että Ca-nadassa
on nyt virallisesti 323;C00 työi
töntä rhJhin cn lisättävä 'huomat­tava
määrä "epävirallisia" työttiömiä
joita el näy kirjoissa eikä -kansi^,
niin tässä oh ihmismäärä — johon
on lisättävä työttöinien aviopuolisot
ja huollettavat —- mille oi» valkea
"opettaa" sitä, Jotta soisivat enem­män.
"Työttömissä Ja heidän perheis­sään
tahtoo olla yleensä se its§>intai-hen
"vika", että he syövät j a kulutta­vat
vähenamän. Erikoisesti työttö-i
missä cn se vika, Cfttä he syövät vä­himmän
kanista läiaa, kallista voim
ja kalliita kasi^ksia Ja sensijaan yrit­tävät
ajaa jotakin periinanröuhetta
ja piimää mahansa täytteeksii etta
nälkiintyminen — tarpeälisteh vita-mihaien
ja ravintoaineiden puute - i^
olisi helpompaa.
Kun tilanne on niin paha, ettS
työttömiä työläisiä esliatyy"irteilai-suudesta"
syytettyinä 'ik>liisi6ikeudes-sa.
Ja pyytävät icyamenea ftaivsn
vankilatuomion asemc^^ta kolmea
•kuukautta - - että jiääslsivät
spein astilämpimän katon alle )i
kiiah sapuskbihin —- niin
peM vä&cata
"opiBttaa^:, • että heidän pitäid
eneihmä»- Vcita, eneinihän
^neinniän:hedelnai^ s^^
ei?tlettävästi korosteta ruoka,
miTn: vaihtelevaisuuden ja ravi
•suuOett tärpctiasuutta, vaan
väh; hlniian välttämättö
•roinenkln"esimerkki: Ta
6ttawasta lähetetyn uutisti
kaan Canadan siipikarjafi
taataan hallituksen todesta ^ ^
elintaso sen venUdceen peit^"^
-että; canadalalset kananmunat
sivät paremihin kaupaksi
loissa. Ja t W aikana pOm^
tään, :että Yhdysvalloissa <Hj
paljcto kananmunia, «ttei
haliitusv^tledä mitä-hiiHe t«sr^ffl
Yhdysvaliain hallitus on M
aikana johtunut.. maiksanii
milj. 'dollaria kananmunien t
yll^itämlseksi — Ja täällä ji:
uÄottaa tonafarmareille, efJ
t y y ^ t huMJObn eyntasoOT^ *J
nii&a auttaa heitä munien ' j
YhdjrsväilÄssa? LJ
Seivästllcln' näiden selcstiis^ >J
tajflle sopii sananlasku, « t t ä j j
minen hopeata, vaitkdo kulttfj
V a i k e a a kai työttömiä
kattuja, työläistä "opettaa'
encamnan. Ja.yhtä vaikeata
mäzellle vakuuta, että
täffllä matoisessa maailmassa.
EDWI]
Valtuutet
C9
on vjel
vat saada flänan piirakan'
tt^ "doDaiätatvaftsta.
Siitä 'taivitaän bn se. 7* d
Ja ^iäatnarit tÄcvät lujan
7
B.2093 M IK
KES
2102 KAn
KAB
: r l
B-2119 KUB
T ÄM
B-2145 J OK
B AK
L
430 TUI
..'•KUl
^ li
910 Em
Äl
•. Li
Hinta
VAP4
Box 69
'ton yhteisten etujensa
inoak^poKkä^
ifaiixäiävat *dcä Äitnareita
Iäisiä. — Känsäkoura.