Vapaus, March 4, 1950

              frlliilliiiiifl^^
I^uantaina, maalisk. 4 p.— Saturday, Mar. 4
iii
ttlaUlttd Kov. etb 1817. Antboilaed
EOitariBi Otae& «-4m H&cs^
IMMtMSm free of eteisau .
TILAfffifHfWffATr •
Cbsatftttsa: 1 vk. 0.00 6 kk. 8125
, 8.kk.ai»
YbOftmiOtiimA: i vk. 9^ 0 kk. KSO
r
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ '
Helmik. 28 p n ä t3>-Ui sudburylalnen:
iJack Slerflä 50 vuotta. Onnittelemme! 1
Maallsk: 2 pnä täytti lehtexnms
asiamies Vieior Saiari 63
vuotta. Onnittelemme. >
"viikon aikana;,on-saatu useita'fflielenkiintoisia
p ^ ^ ^ Ä | | i ^ ¥ | j i t i ^ ^ ja'' vähemmistöryhmien disknminomtr on jou-itijakunnah
istunnolle
:iiillM^IMltf=:r-6tt:>e^ jonkinlainen ehdotus: laiksi, jonka
enää voida kieltäytyä maan myynnistä silla perustceila, et-kuuluu
ei-haluttiiun rotuun. Tämä sellaisenaan on askel
'.:'M .:r^r^_\ 4|i6€ain suuntaan, mutta käytettävissänne olevien niukkojen ticto^^^^ SliiS r^^li^* tämä ehdotus ön vielä koviri rajoitettu sikäli, että
• « f * « f ? ÄÄl ^CT^"^*^ diskriminointi saattaa silti olla mahdollista. Tässä
^|M^^pSffife'Sahite^^ :iaki-ort -kaukana- siitä,
käi-iplS?^
lainlaadinnällista tietä, Tä-
Pllf
||>; '•ihäh kokouksen merkitystä tähdentää se, että sen takana oli viralli-
If ^!|^f-;:aöti^4^ edustava^XC ja!350iOOO jäsentä edustava CCL.
ic^lcoukseen sanotaan bsallistmieen 75 edustajaa paikallisista unio-
^" ^osastoista: ja muista asiaan kiintyneistä järjestöistä, sekä joitakin tun-
Kokous hyväksyi vaatimuksen "oikeuksien
oimaansaattamiseri puolesta ja tuomitsi päättä>
\'&trihtiMsten parjauksen heidän rotunsa, uskontonsa täi ihonvärinsä
pi^rustedla/.'
1^^011 - V- Kolmantena voidaan /mainita Lontoon pbsc:rverin
^ ! lUrjeenvaih^jan C^d^ äskettäin Ropmasta lähettämä kirje
pJUsä kerrotaan Italian poliittisen kriisin nousevan uutta ennätystasoa
!Si*^ä|Kp:|^:-JSp?•^i;'-i7-i^^ .vaiicn.- , i,iiaiii<»iiiiiiu iciitiraportteri ilSfillftiiS;^^'^-;^ toimehpiteet:kommunismin laittomaksi julistamisek-'
innokkaita suosionosoituksia kovapäisemmiltä kartanonomista-i
takapajuisesta etelästä, missä- kommunismi kuvastaa
KAiyÖSTVÖLÄKTieSKirsmE'
Yorkvuh:,
kera cl American lokaali '4472;haaQn
Himan dn kilniiitetör; <*kiv1hiiljkai^k-
Jan kymmenen käskyä".
. Se on laadittu lakon ajalla j a kuur
luu scuraayafiti: .
1. Älä tee työtä ilman sopimusta.
2. tee työtä Taft-HarUey este-tuomion
alaisena, *
3. Älä tee työtä työnantajain mieli­piteen
painostuksen alaisena.
4. Älä äänestä Bob Tattia eikä hä­nen
känkiään.
5. Älä kuuntele WvihiillherrojeD
valiieellisia huhuja.
6. Älä salli skääppihiUtä kaivetta.
vaksi. ': \
7. Auta kaikkia toisia unioja taiste-luösa
Taft-Hartlcy lakia vastaan.
8. Älä kuuntele "tptutiden etsijöi­den"
raportteja,
O, Älä hanlii ruokaa lapsillesi kle-rällä
tavalla,
10. Käy kaikissa kaivostyöläisten
kokouksissa.
Näiden käskyjen alla oli seuraava
tarjous:
"Skääpln nahasta mäk.se'taan dol­lari."
— Daily Worker, NevvYork.
Älkäämme t-ain erehtykö rivuutta-j Kirj. J. B. Salslierg
maan .«iitä to-siasiassa. cttii Ottav/an
antamat muutamat myöncyfyr:^et cli-. tunutta sydämettömyyttä? JEivät voL
v a t j ä r j « t y n e i ä c n työttömien viimoLs-^^ ei ole mitään mutita vaihto-i
e n kuuKätisIen taisteluiden tuIcc;Tu-hehtoa kuin tuhatkertaisesti tehostaa
lokset om-at hyvin niukat, mutta k u i - ; taistelua työn j a riittäräri avustuksen
tenkin «e todistavat kauifoputels;stijprtM>iesta. ISmän on kaikkien teh-sen
tosiasian, e t t ä taIstelumici:neripo-Uäväja'^to^ 1
litlikka tuottaa tuloksia. j R o s k a i s i a on näia. niin se tekee
St. Laurentin mitättömät :r.yönny-; pahoinvoinnin Jiakstnkertaiseksi ktm
tykset kuitenkin csoitjtavat ^jijyife | näkee seii oikeistojoukbii, Jcka hallit-seh.
e t t ä työttömät työläiset eivät oleisce CCL, ihmeellisen vehkeUyii. Juuri
vielä kyllin järjestyneet eikä heidän | kun työttömät olivat järjwtänect
täisteiuaan ole riittävästi samaisi^ ; kaikkia koskevan; järjestön ja alkoi-
Tämän heikkotiderifäyty.v voittaa jos i vat taistelun tarpeittensa ptiolesta,
alötaah poistaa se .skandaalimainen 1 niin he antoi',;at lausunnon, e t t ä C CL
tilanne, joka pakolttaa tuhahriet ca- i järjestää työttömien "union". He ei-nädalalset
nukkumaan pakkasilla j vät yrittäneet edes salata sitä hajoi-saarnahuonelden,
kauppahallieri, po- ! tussuunnitelmaansa, joka riisuu aseis-lilsivankiloiden
ja tyhjien tavara­vaunujen
lattioilla sekä seisothaan
kylmästä vavisten soppa kieittlöiden
edessä JonpLssa odottamassa vapaata
soppakujppia. Kaikki työttömät tulee
j ä r j e s t ä ä nopeasti koko maassamme.
Vain muutamia kuukausia sitten
ta työttömät miehet Ja naiset; Se mitä
seurasi t ä m ä n jälkeen oli ihinecllistä.
Mitä julkeimmalla byrokraattisella
tavalla he antoivat järjestöllensä n i ­men,
nimittivät kansallisen tirehtöö­rin
ja muut "virkailijat",-määräsirät
"jäsenmaksun" .suuruuden,. päättivät
Humphrey Mitchell vakuutti, ettei j "J^oJ^tuu^Jisista" palkoista nlmitetyiUe
maa.ssamrae ole vakavaa työttömyys- ["työttömien Johtajille" j a alkoivat kc-tllannetta
. Tästä syystä hän ja St 'Jäämään unioltaän rahaa näiden
'4
^ips/iv M jä^ vuosien kuluttua fasistihallitus sulki vankilaan
'* * koinrfrunistit — suurelta osalta juuri
l^^jäSet jotka^^^^^ asemissa kommunistisessa puolu­eessa.
"Kaikki hallitukseen osallistuvat poliittiset puolueet (paitsi uus­fasistit)-
myöntävät virallisesti, että fasistien väkivalta ja sorto oli
vahingoksi Vitalialle, On totta, että fasistinen sorto teki lopulta v.
f927 kaikki poliittiset puolueet, sosialisti-, liberaali- ja kristlllisdiemo-
! i ' kraattisen puolueen laittomaksi . , .Hallituksen täytyy kovasti pelätä
' • vaiooh> että se haluaa tuho^ poliittisen opposi-iilMiii5Mt:-
icEgoiu^^^
PEtkÄÄVÄT PUNAISUUTTA
Miksi vaikka jnltä hyvänsä ehdot­taa,
jos se on kansalle, hyödyllistä,
sanotaan sitä "punaiseksi propagan­daksi"?
Miksi sitten eivät lumivalkoiset, si­niset
taikka mitä hyvänsä he sattuisi-vatkin
olemaan, ehdota vaihteeksi
hyvää? Pelkäävätkö he, että heitä
sanottaisiin "punaisiksi"? — The Uk-ralriian
Canadian.
"PYHÄN VUODEN" L I K U U B I ii
Italiassa el katolisten "pyhää vuot­ta"
juhlita! pelkästään hengen asein.
Vastikään panimot ovat laskeneet
kauppaan kaksi uutta llköörilajla, jot­ka
on omistettu tälle merkkivuodelle.
Toinen on niilanplalnen"Llguore Ari-no
Santo", P y h ä n yuoden liköörl^tqi-nen
GVB-tehtalden "Anrio Santo
Oaudium", Pyhän vupden ilo, Mo-.
lempiä lajeja myydään pulloto^^
ka muistuttavat Pyhän Pietarin kirk­koa.
Ainöa ero on siinä, e t t ä Gaudiu-min
kyljessä on 'myös Pyhän oven
miniatyyrikuva. Korkissa on lasinen
risti.. •-
Vatikaanin keskuskomitea on puo»
lestaan järjestänyt "Pyhän vuoden
savTikkeiden" myyimln. — Vapaa Sa­na,
Helsinki.
Tämä italialainen tilannekatsaus* koro.staa . kansalaisvapauksien
niiden laajentamisen tärkeyttä Canadassakin, On
iMiäiitäin muistettava, että jos tänään voidaan määritellä juutalaiset
Biifpl?iSl!;l;:^^:>i i -^ muita kansalaisia —- kuten tiedetään usein
mm.
;ip||||i|fp?|W':'-p^ ja'.siis'"huonomp
| | i p p | | | g ; A v t o t o i m e n p i t ^ ja • mielivalta
Ä | ^ « ^ ä n fasistista mielipit
!,r»«-'5: i L f ?fe i AA./illr^nt n<> cncialictoia liho
mm
mi
81
nm'''-' •MB
mm
p i i
m:
iapaiituvan — n i i n huomenna voidaan sanoa, e t t ä kaikki muut kuin
prpscfntin anglo-anderikkälaiset porvarit ovat muka "huonom-rotua''
j a siis "huonompia kansalaisia''. Jos t ä n ä ä n sallitaan sor-mielivaltaä
kommunisteja vastaan, niin huomenna
mielipidesörtoa kaikkia oppositioryhmiä vastaan
olkoot ne sosialistej'a, liberaaleja tai muita, j o t k a eivät h y v ä k s y hal-tiispuolueen
sbtäbhjelmaa ja miiitä edesottämisia.
s; Selvästikin Canada tarvitsee oikeuksien lain, mikä pohjautuu
JitK:n h)rv:äksymille ihmisoikeuksien periaatteille j a takaa lakiybimai-r-
jff? =: ^ t i , tarkemmin sanoen kirjoitetun lain muodossa, e t t ä k a i k i l l a ca-f
i !it5 / | l^dalaisilla, rotuun, uskontoon, ihonväriin ja poliittisiin käsitleihin
ii^Ji ?^ katsomatta ön tasa-ärvöiset oikeudet.
oOo-
^ ä i ä ^ jä:^ NeuVöstöliitoii sopimus
'<} ,'.. •••
]M Viime keskiviikkona Canadan Uutisten toimituskirjoituksessa kir-
«IlpiftP^^^^^ sopimuksesta. Siinä kirjoituksessa
^tete: & 6it hiin'paljon suoraia valhetta, että sitä ei voi sivuuttaa vaitiololla.
• J } f . ^ Kansainvälisten jä kaikkien kysymysten suhteen, olipa joku mitä po-
1=^1 v i fiittista mielipidettä tahansa, tulisi esiintyä rehellisesti. Hj^intun-
Ipf :l||:|r^v^^VJi^ imperialistien piireissä on kytenyt sellainen toivcajat-
Neuvostoliiton välillä syntyisi
i ^' . ffitaisuäliäia; Sitä kuitenkaan ei ole tajjahtunut. Eräät lehdet m
lllll IMI lli:ttv^^ W että koska vMao Tse-tung ori viipynyt Moskovassa
muka osoittaa neuvottelujen hitautta ja
kun muistaa, että Suomen kauppavaltuuskunta
s^-|'^ f on oHui iViosKovassa noin kolme kuukautta eikä mitään tulosta ole
1^^ i yfelä tiedossa; niin h\'\in käsittää ettei kahden jattiläismaan keski-jiaisia
suhteita voida silmänräpäyksessä sopia koska sitä ei voida sopia
|ellaisen pikkumaan kanssa kuin Suomi on.
•jjV KysJTuyksessä oleva toimituskirjoitus on niin valheista rikas,
j^ttä kaikkiin niihin ei voi edes kajotakaan. Lainaamme kuitenkin
kaikkein.likaisimmat valheet.
Sotevah laivatoiniii-tukset
järjestyksessä
Helsinki. (S-S) — Tällä hetkellä
on laivanvelstämöillä rakenteilla
enemmän sotakorvausaluksia ja siis
yleensäkin aluksia enemmän kuin
milloinkaan ennen/ Rakenteilla on
nimittäin kaikkiaan 109 sotakor­vausalusta,
joista 39 teräslalvaa, 27
kpl. 1000 tonnin komposilttlproomuja,
21 kpl 300 tonnin puukuunareita sekä
saksalaisen omaisuuden korvauksena
rakennettavia pieniä kalastustroola-relta
22 kappaletta. Lalyanrakennus-teoUlsuutemme
kapasiteetti' el näin
ollen liene Suomen kokoiselle maalle
häpeäksi.
Mitä yleensä tulee ostakorvaustoi-mltukslln
laivojen osalta, on todetta,
va, että pahimmat huolet ovat pols-
Laurent kieltäytyivät tekemästä mi­t
ä ä n tämän asian suhteen. Vancou­verin
Ja toisten kaupunkien työttö­mien
valituksia ei otettu huomioon
Ottawassa. Ne olivat "paikallisia"
taikka "sesonki"-ilmlöitä, joihin el
kannattanut vakavaa huomiota koh­distaa.
Mutta kasvava työttömien ar­meija
on kieltäytynyt kuolemasta vai­kenemalla.
Työttömien yhdistyksiä
pn järjestetty Torontossa, Montrea­lissa,
Hamiltonissa, Quebec Gitys.sa,
Halifaxlssa Ja toLsissa työläiskeskuk-sissa.
Yleisiä kokouksia on pidetty,
mielenosoituksia järjestetty ja lähe­tystöjä
on ollut maakunta- ja kun-nallishalllntojeh
puheilla.
Teoin.suusuniot osoittivat Ottawan
julkaisemat työttömyysnumerot paik­kaansa
pitämättömäksi. (Ne myöskin
aikoivat tuntea alhaalta tulevan pai­nostuksen.)
Paikalliset unlot antoi­vat
vaihtelevaa apuaan talsteieyilk
työttömien järjestöille. Kirkl:oJäfjes-töt
antoivat moraalista tukeaan. .-To­ronton
ja toisten kaupunkien valtuus­tot
sähköttivät Ottavaan pyytäen
toimeenpiteitä. (Ne kleltäytyiyät.an­tamasta
käteistä avu.stusta jä sanoi­vat
sen oievan liittovaltion asiail.)
Ontarion pääministeri kirjoitti myös­k
i n pttawaan, sillä hänkin kieltäy­tyi,
antamasta käteistä, ayus;tusta;; ja
väitti sen olevan .Ottawan tehtävän.'
Juuri iiäiden painostusten edessä,'St.
Laurent oli pakko ottaa huomioon
työttömyyskriisi Ja hän heitti paljaan
luun työttömille ja heidän perheilleen.
St .Laurent edelleenkin kieltäjftyy
alkamasta .suui^mpla työmaital Häh
kieltäytyy muuttamasta, hallituksensa
uiko- j ä kauppapolitiikkaa, J l ä n kiel­täytyy
ottamaan liittohallituksen vas­tuulle
työttöimien avu.stamlsen. Mut­ta
h ä n suostuu laajentamaan nykyi­sen
työttömyysvakuutukssn huhti­kuun
puoliväliin (mitä huhtikuun 15
päivän jälkeen?) ja ottamaan vakuu­tuksen
alaisuuteen uusia työläisryh-miä
.sekä hieman korottamaan va­kuutusmaksua
kalkille työläisille . . .
Mikä >*unteettomuus!
Voivatko työttömät ja voikp Caiia-dan
kansa kärsiä, tällaista vararikkou-palkkojen
maksuksi. Kaikki tämä ta­pahtui
exmenkuin he järjestivät, ai­noatakaan,
työttömien "unio-osastOa"
missään osassa tässä maassa.'
iljettävä teko!
BOkä
.Vastaus t ä h ä n on päivän seIvS..Nyt
on välttämätön _ laajentaa kaikkia
kcsketa Ja yhtenäinen työttömien
järjestö Jokaiseen kaupunkiin ja
kauppalaan .jossa, työttömiä löjtyy.
Näille taisteleyflte järJestöiUe tulee
antaa kaO^ j^^bdoUise» avun.; Niitä
tulee auttaa läBiaiun^
päiväisessä tp£Dainhassa Ja 'pakolttaa
hallitukssh intaihaan p i t t ä v ä ä avus­tusta
ja työtä; Niiden tulee i ^ i ^ iä
.saamaan kätei^ä, avustusta asunnon
j a ruoan saamiseksi, i ^ m ä on ensir
tilalla- O t t a j a n yelvollistius ja siksi
suurin painatus t u l i ^ k o h - ^ Ot-tatvaan.
mutta .samalla tulisi ktmnal-llshallintojen
ja maakuntahallitusten
lisäksi pKaincstaa Öttaw3a Ja myöntää
äyrirtusta mitö j t £ ^ inial nyt
seita aloittaa työmaita työn saamista
varten. ' •
On noieluistä todeta, että- kun Qoe-bäcLstä,
IMtohtrealistä, Ottavasta/ To-röntcstä
Jä ä a m i l t ö n i s t e olevat työt-töiijien
lähetystöjen edustajat kc-kptÄittuv^
pääkaupunkiin viime vii­kolla
t a r k o i t u k a e i ä ä h a ^ t a t e i l a halli­tusta,
he myöskin perustivat valiai-ka^
en kansallfecn komitean yhden-makaistuttämaän
.^heidän toIau'ntaä n -
sat ja laajentsmiaan Järjestäytymistä.
Tätä työtä tulee ryhtyä tekemään
Jokaisella palMtäJcunhalla. Tämä tar­koittaa-
myöskin sinun kaupunkiasi.
Jussi ja Miina
iitevät itatltaan
issääjdlii
•SITÄ-
TÄTÄ,
•imi
la
saatu
sa sen jälkeen, kun telakat on laajen­nettu
j a investoinnit siten suoritettu.
Lalyalcvyjen . kannalta tilanne, on
tyydyttävä, joskin ostoihin tarvittava
valuutta on tiukalla. Ulkomaisia le-^
vytarjouksia on riittämiin Ja kiintiöl­t
ä kauppasopimusten puitteissa run­saasti.
Levytllauksia on kuitenkin va­luuttapulan
takia edelleen suoritetta­va
säästäväisesti.
Canadan Suomalaisten Arkisto on
viime aikoina saanut lukuisia arvok­kaita
lahjoituksia monilta eri henki­löiltä
Ja C S J : n osastoUta; Niiden Jou­kossa
ovat huofnattävinimat ne. Jotka
arkistonhoitaja keräsi C S J : n Port A r .
thurin j a Sault Ste. Marien osastojen
kirjastoista vieraillessaan äskettäin
mainituilla paikkakimnilla. Nämä
lahjoitukset käsittivät monia arvok­kaita
kfa-joja,
M. Jalonen l ä h e t t i Torontosta ar­kistolle
tällä erää eiikä axvpkkairn-man
käärön. Jossa pii sellaisia "Met-sätyöläiseri"
numeroita, Jcita el ollut
entuudestaan arkistossamme, puhu­mattakaan
mlmeograaftila painetuista
CSJ :n Toronton osaston tledoiianto'
lehdistä vuosilta 1939' Ja l940;jä."Tie-donäptäjaii"
toisen. viiöslkeiTah nu-,
merostä ktiusl. Näitä el ollut entuu^
destaän arkistossamme,, eikä edes aa­vistustakaan
siitä, e t t ä Toronton o-sasföUa
on: ollut "Mainos"-nimineh
tiedonantolehti mainittuina viiosli^.
Mr. Jalosen lähetyksefeh sisältyi mui­takin
arvokkaita painotuotteita.
Arkistonhoitaja" sai Port Arthurin
matkailaari mrs. T. Siilmanilta myös­k
i n erään CSJ:n Port Arthurin osas­ton
julkaisun. Jota ei ollut entuudes­taan
arkistossamme.
Vuoden 1938 taskukalentereita on
saatu seuraavilta: Frank Tommila.
Sudbxur: John Hakala, Nipigön;
Frans Mäkelä, Sp. Porcupine;. mrs.
Hilma Wuorl, So. Porcupine ja Aleksi
Manninen, Estaire, Ont, Näitä kalen-tereita
on saatu tarpee&sl.
Muita lä;hjpltuksla on saatu seuraa­vilta:
N. Rajala. Montreal ja Hilma
Wuorii So. Porcupine, bht.
Arklstofcomitea lausuu kiitokset kai-kille
lahjoittajille.
. Kalkki arkistolle tarkoitetut lalijoi-tukset
on lähetettävä osoitteella: j i n -
tiish-Cariadlan Archlves, Box 35i,
Sudbury, Ont.
Ppirt Arthur, Ont! — Sunnuntaina
heUoik. 26 pnä pidettiin Fort Arthu­r
in Iskiin ja Ncnrth Branehin Elon
j ä r j e s t ä m ä t hiihdot North Branehin
haalin läheisyydessä sijaitsevalla
murtomaaradalla. Hiihtäjiä oli saa-p
m i i i t l s k t i s t a seitsemän, Elosta kol­me
Ja Tarmolan Tarmosta neljä. Eri
sarjcihhi osalUstui kilpailijoita seu­raavasti
: Ylelsecij sarjaan seitsemän,
alle 18-v. sarjaan kaksi, alle 15-v. sar­jaan
kaksi jia"" alle 12-v. sarjaan kol-nie;
Kilpailuja, siiosi e r i t t ä in kaiuiis
liina j a keli' teli m^ös hyvä, kuten saa­tetaan
havaita 3äävutetuista tuloksls-
KAABELA^ .
^:j7Msexis^^ kiloitnetrln k i l -
palhiil^^^v^^ kiiuluu jb
I p i i i e ä u ö k k a a h Äiittä tiäytli siitä
l i u o i l ^ t t ä ' ol^eva^ oikein hirmukuh-noeVa.
Säöioln oli inyös yll-ikämies-lUiftkaan
J m u l u ^ fsä-Karilsiäiiieh pi-kcassri
vetokiiiinpssa sillä h ä n el j ä ä -
njt voittajasta muuta kidii 90 sekun­tia.;
; •
Nuorten sarjblssa oli myös mainioi­ta
hiihtäjiä, Joille olisi useammin j ä r ­jestettävä
tilaisuus kilpailla koska
kilpaileminen inJiostaa, jolrtaa har­joittelemaan
j a pitää nuoren kaartia
töukana seuroissainnie.
Kilpailuissa saavutettiin seuraavat
-ajat:/
Yleisen" sarjan: 5 km: K . Kaarela,
Isku. 21.45; R; Xeraplälä, Isku, 22.54;
J . Känkkuneri. Tarmo, 23.15; E . Kank-ktmen.
Tarmo, 24.36; A. Lampainen,
Elo, 25.37; A . Videgren, Elo. 26.27 Ja
A. Puäas..,Elo, 26,37.
Alie la-r, 5-km: F'. Peltola, Isku.
23.57 Jai D. Oja, Isku, 25,46.
Alle 15-v. 2.5 km: B. Kankkunen,
Tarmo. 1332 j a - O . Ristanen. Isku;
14.24.
AUe 12-v. tytt^fte Ja polkien 1 km:
Myma Kanlänmen, Ta;rmo, 5:28; P.
Jnssi: Rahkaani, mitä sinä mle.
tit knn olet nfln vakavan ja nutr-
Miina: Olen alateilot millä iiei-noin
pääiidn ensi ke»nä laolo-
J3: sdlt^^hlaan Port : ÄilhiiiriiEC
j^tBoilflaiS^ imolott Bfiterai^
bä nuziafcään haluaisi olla pois
koska sieiiä 'on kaiken lisät^f viela
J ö i i ä ^ ' t a i t a v i a ^ 'Si-]^.:.,':'-^
5ätfc» ott'^^ Ja yiisin ki^kJwn
pelkään sen olevan ikävän.:
. Jttssi: -Laohijoblaan^ mi-näfiSn':
ofen' aj^teltoi^^j^a oliuipa jö
Jbii^iN» sitä värien'
lUii. Öien pannut matkakassaan'
jonknn dollarin jokaisesta mabsns.
tä,' Jonka ofnisaaniii. Siten on nyt
j6 Iiltikah rälika KcKBsa Ja! I&ää tu­lee
eioLneiiiuiii matkaan
Olen myöskin tehnyt aaton vaihto-feaapan'SIIS
nndellä nifi^D^
vallisaniiäa; Ja hAtiäktmpiä, lähteä
pitkätfe' mat^^e!- Myöhemmrn oli
tarkoitöksenii ytiäiOä stun
mätiä silitä matbatöveriksehl.
Mntt^kiuv'asia töJl-nyi pidieeksi
nUn voin esittää sen'kysymyksen
nyt: Tuletko siis mokaan, kulta­seni?
• . •
MUn^: KIIt<» vain, kyllä läliden.
Sinä olet Jussi' tbdeUa kultainen
poika, tähden sintin kanssasi vaik­ka'maaOEunäariiJ^
Olen varma,
että' siitä ttilM kään<^sta<ä mati^
Ja elämys. Jokai säilyy mtdstössa
pitkän ajUi'
Jussi: Se on siis setvä. Muista
sfli^; että' lä^^ matkaan Jo
torstaiaamuna, kesäk. 29 pnä, että
ei tarvitse turfiään. kiirehtiä Ja et­t
ä pSasemtiie' perille hyvissä' ajoin.
ATEISTEJA
Papukaija, kolme
seitsemän ' a a s a , yksi hevonenT
koiraa sulki äskettäin kokoäaaa
Itenteen Pxazzo VittcrioUa
Eläinten oinistajat olivat
eläimet sirine, jotta ne saisirat
m«äkais€n siunauksensa Pyhän
niuksen päivänä. Autojen ja.,
mflVaunujen s e i s t a s ä paikaD^^
kpisiin pitoatunut pappi knija
lauman j-inpärf siunaten ns jj
kottaen n i i dÄ päälle ^ihkivet^
X ^ ä j c k ö koirista alkoi
j a lEätMdtbiHet seurasivat ^
i kiä. Aasit hlmuivat. papulcalja 1
kui. Syntyi sanoihkuvaamat^
j a papin täytyi keskieyttää
sensa neljäimesttmniksi kunnss
met; olivat rauhoittimeet.
^iilpailij
edusft
Lempiälä, Isku, 5.37 Ja Ellen Oja.
Isku, 7,29. ,
LAIIJOITTAJAT
Palkintoja häihih kilpailuihin oli­vat
lahjoittaneet sem-aavat liikkeet:
Taylor's. McParlane's, Nelson dc Kyrö
Ja Saa£to's vaajtetuslilkkeet; McAu-litfe's.
aatcheirs, Macponald's ja
Wat5oii's rohdoskaupat: E . L.Obergh
ja liangila Waugh rautakaupat;
H. A. Beck sähköliike; Milton"s huo^
liekaluliiice; Perciante & Laprade iir-heilutarpeiden
liike; Vapauden haa-,
raliike ja Interiiational-osuuskauppa.
Lausumme kaikille lahjoittajille
kauniit kiitokset j a keholtamme suo-malatisiä
ostoksia tehdMSääh inulsta-maan
nämiä liikkeet, j ä t k ä ovat lah-joitiikslllaan:
avustaneet • uriieilutöl^^
inlntaamxiie. '
Lauantaina mäalisk. 5 p n ä on sitten
tämän seudun huomattavimmat'hiih­tokisat
t ä n ä talvena. Sllldin on ky­symys
Thimder Bay-alueen mesta­ruudesta
kaikissa sarjoissa. Kilpailut
J ä r j e s t ä ä ' P o r t Arthurin Isku Ja ne
suoritetaan entisellä tutulla paikalla
Vainion kaupan l^elsjrydessä dleval,
ia radalla,
KURSSIT T.K, 19 PNÄ
Ne voiinistelun Ja txrhelluh neuvon­ta-
ja ohjaajakurssit lähenevät no­peassa
tahdissa. Kuten ehkä kaikki
asianharrastajat jo tietävät, kUrsslt
alkavat tk. 19 pnä ja kestävät neljä
viikkoa. :
Jokaisen kursseille aikovan on hy­vä
jo näin ajoissa ryhtyä järjestele­mään
asiansa siihen kuntoon, että
maalisk, 19 p. jä huhtik. 15 p.
välisenä aikana ei ole mitään esteitä.
On tärkeätä, e t t ä jokainen voi seurata
ktu-ssien ohjelman alusta loppuun
saakka. — J.
Toimituksen huomautus: Tämä kir­joitus
saapui tänne niin myöhääni
että se ei ehtinyt torstain lehteen.
Safmon Arm, B. C Täältä
ristosta e l ole näkjrnyt mitään Vaoi
den palstoilla pitkään aikaan,
kun pakkaset ovat ohi ja ilmat
meiiheet' ajattelin tiedoittaa
töalle, e t t ä kyliä täällä TOlä eli
vaikka kyllä täällä öli kylmät _
Kyllä kaiketi kaikki ovat siitä sdre
neet. Näyttää siltä, että liikchtet
palautunut entiselleen, ilmat
olleet koko läitnpölisiä ja lumikin
sulanut koko pialjöh.
S ä l r i l i t t a tahtoo aina olla tali
aikana." Mr,.O. Ketola oli sair;
Hänessä toimitettiin leikkaus,
meni mainioni hyvin. Hän on nyt
tona ja vei hyvin.
Täällä ön ollut puheena, että
ne tulee suomalaisia filmeiä:
plevah" toiveita, että niitä näyf<
Glenedeneii haalilla. En ole
oniio tämä asia: Järjestetty.
Vancouverissa Ilmestyy joka i
Snelmahiiln Julkaisema "Ajan sam'
Tässä julkaisussa mainitaan, että ^
näytetään myöskin Vancouverissa.
Mrs. Mary Korisi on ollut täni tai
veiia huonossa vpirinissa, mutta o
nyt taas hommissa. Mr. Jchn HUMJ.
Ia ja Frank Mäki perheineen plai
muuttavat asUmaan kaupunkiin Iit
Huhtala'on ostanut talon kauptni^
ta.
Puutavaraa.ja kiviä ajetaan Ja las­tataan
vaunuihin. Näyttää sillä, ««j
niillä on hyvä menekki ja hyvät liffr
nat.
Toivon hauskaa kevättä täältä Ts-pauden
lukijoinie Ja tolmitukseDt r,
Y k ^ täältä:
löiytäriiiÖliiiieh
:unta
Hamptu-llalsessa iltalehdessä oli
kettäin luettavissa seuraavanlainen il­moitus:
_
— Kösicä me nyt otamme era
olemme päättäneet myydä huutoto
palla kuuliaislahjanune. Ne jotia o«|ybanäärä ka
antaneet osansa meidän talouteem
saavat siis tilaisuuden 10 pnä beliä-kuuta
klo 2 lp. ostaa lahjansa takaiäi
leenkehit
itsenä
lurin ke
[Uäotaan.e
1 cbuni
ibons; s
[wsta, joka
to Picture
:nensimm
ut entisten 1
ja Ra
jn. . '
ilemmat,
alkujaan
lersonln, bri
fllmltyön
perustaja
Myö^kehiti
;| mineuvostoj;
1 milautakunr
^ffJLUe. Nykyä
I Haista neuv(
olevaa ja 3
rjestöä jäsei
itetty 16 mr
ätyttyä oli
iärä kohonn
n n. 13,000 k
esitystilaisu
Ijoona kats
B:n (filmi
TtetäänXJSi
Uudenaikainen ruis
keksitty
Neuvostoliittolaisen akatemiaDji*
nen ja Stalin-palkinnon saaneen ti^
demiehen Budnltskin jchdolla ort|'
Neuvostoliiton tiedemiehet kehitti-neet
tmden rulslajln nimeltä Viaika-l
Sen korkein satosäavutus on aim J
tonnia hehtaarilta. Kehittämisseudd-j
la, . koiinsen raaanvUjelyslnstituuiiEi
ympäristössä aiotaan tätä nnslal»,
Icylvää tänä vuonna laajoille aIoifi|
kollektllvltlloflla.
i Qtöön oton j
fKaikki tämä
aikana, ji
•^tonahneet 1
SVAl
hevrolet ja
!iä Chevro
alkkia tekoja
•okeja. K
ko
to Ar
Puh
'ort Arthur,
w
mi
1
m imi
• Kirjoitulisen alussa sanotaan, eitä 'ainoastaan Kiinalle edulliset
pykälät on saatettu julkisuuteen. Muut pykälät selviävät sitä mukaa
isra niitä käytäntöön sovellutetaan"'.
| f | A l Ä i f ' ^ - ^ ^ Kiinari-Xeuvpstoljiton sopimuksen täydellinen teksti on julkaistu
l i i j a edessämme on lehti ••For a Lasting Peace. for a lii^Ä^^fi^-'?— ^^^^ sopimus on julkaistu; -Näyttää siltä,
MifetÄiS; • ^ V " t^ Uiitisten toimittajalla on erittäin rikas mielikuvitus,
koska hän puhuu "'edullisista pykälistä" ja \iittaa siis käsittämättö-iniin
epäedullisiin pykäliin, josta eivät ainakaan venäläiset eivätkä
kiinalaiset tiedä mitään.
* Sitten seuraa., että ''Kiinalle kuuluvasta Sinkiangin maakunnasta'/
]^^^m^l^^;'^':0^^ jo pitkät ajat itselleen halunnut ja oletetaan että sen
^^f0hiif^\'(Y: itaakurinah omistusta koskeva asia on jäänyt
\\T<r^ i ^^'^S' ei sopimuksessa mainita mitään Sinkiangin maakunnasta.
I^^^iffepit-:;^^ järjetöntä' niajhita sopimuksessa tästä maakunnasta
^ BI||iS15-i?^';^ taikka-Viet Namista.''Sinkiang -on
' v ^ l t I kiinalainen maakunta ja se on osa nykyistä Kiinaa.
Koska Canadan Laitisten toimittaja ei tiedä mitään Kiinan-N'eu-vostöliiton
sopimuksesta, niin ci ole ihme vaikka hän kirjoittaakin
icUraavaa:
"Sopimuksen mukaan Kiinan täytj^' luovuttaa Venäjän käytet­täväksi
vähintäin 500,000 kiinalaista työläistä, töihin Siperiaan."
Tällaiseen tärkeään valheeseen ei voida muuta sanoa kuin kysyä,
että niistä Canadan Uutisten tonnittaja tällaisen tiedon on saanut?
Varmaankin niiden piirien taholta, joiden alaisena vielä tänäänkin
ihmiset raatavat orjuudessa Indonesiassa, Malaijissa, Indo-Kiinassa
ja muissa .Xustralian maissa.
Vaikka ar\oisa toimittaja tunnustaakin ettei hän tiedä kysymyk­sessä
olevan sopimuksen tekstistä mitään, niin sittenkin hän kirjoittaa
seuraavaa:
"Tässä sopimuksessa myös on sellainen p3kälä, että sodan sytty­essä
kaikki Kiinan satamat Shanghaista pohjoiseen tulevat venäläiseen
kontrolliin."
Vastaukseksi tähän lainaamme sopimuksesta seuraavan kohdah:
"Jos jompi kumpi sopimuspuoli joutuu Japanin tai jonkun toisen
Japanin kanssa olevan vallan hyökkäyskohteeksi ja tästä syystä jouf
.tuvat yihoUisuussuhteistin, Kiina ja Neuvostoliitto voivat. Kiinan
Kansantasavallan ehdotuksesta ja sopimuksella Neuvostoliiton kanssa,
yhdessä käyttää Port .Vrthurin laivastosatamaa tiicJrittaessaan soti­laallisia
toimenpiteitä hyökkääjHä vastaan."
Lukuunottamatta Dalnyn satamaa koskeva kohta, jonka mukaan
Neuvostoliitto luovuttaa sen Kiinan Kansantasavaljalle. ei missään
muussa sopimuskohdassa mainita niitään sellaista, joka antaisi edes
vähääkään^ aihetta sille väitteelle, mitä Canadan Cutinen haluaa us-kottaa
lukijoilleen.
Tämä riittänee. Me tiedämme tällaisen valheen ja vääristelsm
lähteet. Kaikesta tästä huolimatta tosiasiat pysyA-at tosiasioina eix-äl*
kä ne muutu. Kiinan-Neuvostoliiton 30-vuotinen sopimus on kaikkein
katkerin pala niiden nieltäväksi, jotka ovat Kiinan kansan hieltä ja
verestä saalistanbet suunnattomia rikkauksia. Se on loppunut aini­aaksi.
Ja tämän sopimuksen merkitys on myöskin katkera niille,
jotka haaveilevat uudesta sodasta. Se on yksi ratkaise\nn tapaus
maailmanrauhan .säilyttämiselle.
pastori James R. Mutchmör sanoi | tuomari, eikä jokapäiväinen poliiä-i
Ontarion lainlaatljakunnan käsitel­täväksi
joutunee piakkoin hallituksen
ehdotus siviiliäviolllttolalksi. Sen joh­doista
on ihaakuiuian sanomalehdis­tössä
ollut/viime aikoina aika tavalla
kirjoituksia asiasta Ja koska se saiat-taa
kiinnostaa lukijoitamme on siltä
syj-stä aihetta mainita siitä tässä yh­teydessä.
Aluksi on todettava, e t t ä Canadan
läntisissä maakunnissa on Jo voimas­sa
siriillaviollittolaki. .Muista maa­kunnista
on siinä suhteessa edellä B r i ­tish
Columbia, Jossa solmituista avio-vihklniihen
uutfeH^ avioliittoon.
Vapaä-ajattiäijahi keskuudessa kä­s
i t e t ä ä n avioliittb puhtaaksi siviiuso-pimtikseh
^kemiseksi. Jonka kanssa
kltkblia ei pie kerrassaan n i i t ä ä n te­kemistä,
jppa siinä "määrin, e t t ä l u ­kuisissa
Eurobpah maissa bn kirkos­sa
toimitettu .vihkiminen vahvistetta­va
: '^inalahläen l a i n " naukaisella slviUi-scrieinoxiiana.;
tnimcisiri Jia asiallisin
^ a u s siinä .siöitccssa pn se, että
vihkiminen pitSS" ensiksi toimittaa s i ­viililain
menojentmukalsesti ja vasta
sen Jälkeen voidaan se "pyhittää" us-llltoista
cli vuonna 1935 ainoastaäu J kohnollisilla mehoilla. j o s niin halu-
' taan.; V. .
Ajan h e n k t ö j ä virtausta kuvaavana
voidaan pitää "sitäv e t t ä kirkolliset
avioliitot e i v ä t . ö t t sen onneUisempia
t a i ^ t ä v ä m p i ä ' kuin ovat pUeet sivii-llavioliitotKaäh.
Koska papeilla ja
kirkoilla oh ttxlbja; avioliittohonunlsta
n i i n on varsin hyvin käsitettävä, että
^lukuisat papit luopuvat hyvin vasten­mielisesti
tästä tulolähteestä, vaikka
he joutuvat sen" takia hyvin pseln
alentavaan, tilknte^een.
Papit ovat Joutuneet moneen ker­taan
vihkimään sellaisia ihmisiä, joille
kirkon opit oi-at toisarvoisia tai Jotka
ovttt oUeet kertakaikkiaan Jumalan-tieltäjiä.
Mutta ^oska he ovat ^muo-j
yksi jokaisesta 75 siviiliavioliitto.
1 Mutta vuoteen 1947 mennessä oli
I siviiliavioliitot tulleet entistä ylel-
Isemmiksi' sillä enemmän kuin yksi
jokaisesta yhdestätoista avioliiliosta
oli siviiliavioUitto.
V. 1947 oli Saskatchewanissa ai­noastaan
2.5 prosenttia solmituista
avioliitoista siviillseremonian mtakai-
1 sia, Albertassa 5 prosenttia j a Manito-
I bassa 1.5 prosenttia.
Ontarion lakiehdotus ei ole johtu­nut
niinkään paljon kansan taholta
sjmtjTieestä pahiostuksesta uskonnon,
vapauden merkeissä kuin papiston ta­holta
etsitetyistä vaatimuksista. Asia
on siten, että avioerot ovat tulleet en­tistä
yleisimmiksi Ja koska useiden
kirkkokuntien opit tai säädökset kiel­tävät
vihkimästä avioeron saaneita,
ovat papit Joutuneet vaikeaan välikä­teen
kun on oUut heidän iiiskontokun-tannsa
kuuhivien avioeron s.nancidcn
dpllisesti Iniuluni^ Johonkin uskon­tokuntaan
ja koska iei ole ollut voi­massa
mitää
ovat papit katsoneet olevansa pakctet-t
i ^ a vihkimään heidät "kohtuullista
korrausta" vastaan.
kirjoitlaessaah äskettäin Toronto Dai­ly
Starissa sivUUavioliitfölain joh­dosta,
e t t ä maakuntahallituksen toi­menpidettä
ei pidä käsittää minään
myönn3?tyksenä maallisille pyrkimyk­sille
vaan, e t t ä se on puhtaasti tar-peenineh
lisäys slviiiaakitn, muuttu­neiden
olosuhteiden Ja tapojen mU'
kaisesti. '
vuonna 1948 solmittiin Ontarion
niaakunha^a- 3,lÖt sellaista avioliit­toa,
joiden toinen tai molemmat osa­puolet
olivat avioeron saaneita. K o s ­ka
katolinen Ja anglikaaninen kirkko
ovat maaktranan huömatuimmat Idrk-kokunnat
Ja koska ne kieltävä t vih­kimästä
avioeron saaneita nSn voi­daan
sen perusteeiia sanoa, e t t ä huo­mattavasti
e h m m ä n koin puolet mai­nituista
avipliitoista solmittiin kysy­myksessä
olevien kirkkokuntien oppy
en ja määritelmien vastaisesti. Tämä
ilmiö kuvaa sitä uskonnollisteii käsit­teiden
höitjTiilstä milkä on havaitta­vissa
kaikkialla j a jonka Johdosta k i r ­kon
miehet ovat huolissaan.
Tämä tilanne on Johtanut iij-t s i i ­hen,
e t t ä pastori Mutchmör välttää
suuhhittclun Ontarion siviiliavioUitto-
Täln kannattajina olevan enemmistön
maakunnan papeista. Ifin toteaa
anglikaanikhkon Ja United-Kirkon
kirkkokokousten hyväksyneen päätös-latiselmat
siviillavioliittoläin tarpeeni-suudesta
vaikka sen huomattavimpina
vastustajina ovat tällä erää kaksi
muuta Johtavaa kirkkokuntaa, nimit-tähi
katolinen Ja presbyteerinen kirk-
•ko,
Kaikesta huolimatta on tilanne kär­jistynyt
siinä' määrin, että asiaa kos­keva
lakiehdotus joutua lähipäivinä
lainlaatijakoiman kä^teltäväksL Sen
johdosta ovat papit esittäneet vdaU-muksen,
e t t ä siviililiiton solmiamiseen
kcli»alsi ainoastaan p i i r i n tai kauntin
tai rauhahtuomari, kuten asianlsa
on Yhdysvalloissa. Edelleen
vaativat, . nähtävästikin palkkioitaa
sihnäUä pitäen, e t t ä avioliiton sotoi*-
mlsesta pitäisi periä vähintään i l ­menen
dollarin palkkio. Tämähtapd-set
tiiJkat- määräykset ovat voimas»
IVtanitobäissa, Jossa slvJiliavioliittojeSj
pit)setitthnäärä.on kaikkein aliaisai
Joku saattaa tämän johdosta »7'
syä, että muodostuuko siviiliaviolijt^
lainkaan paremmaksi, laillisemnu^
j a kestävämmäksi jos sen solmii j *
ylempi tuomari kum po]iisituomari.J^
v a r m a a n k i n . Samat kysyinytoet«ij
teiidä myöskin seremonian
sestä maksettavaan palkkiocn oäsdoj
Ja vastaus on'vanhaan sama.
Hmeisestikhi on pappien vaatiffi!?
teii takana ajatus, että siten
rajcittaa siviiliseremonioiden It^;
määrä mahdollisimman alhaiseisi^
p i t ä ä lähteä hakemaan tnonP
kauntin keskuksesta tai mennä
enkin matkojen takaa hänen
paikkaansa vihkimistoimitusta van*
Jos oltaisiin Johdonmukaisia niin»-
nä tapatiksessa ei tavallisten T***
päiväisteh pappien olisi sallittavi^
rittaa vihkimistä vaan olisi se
annettava ainoastaan ylemnJÖe^
fcpnmlehiUe. piispoille 5S
pappeja on saatavissa inii^^' ^ ^ ' ^
lä n i i n merkitsisi vaikeuksieo s»**
mlnen sitä, e t t ä kirkollisia ««•'C^j
oita suoritcttaisUn vaikeuksien
monessa tapatiksessa edeUecnl^P^
pien ävustaimtaai. Lopu^»
papit kilpaflun vuoksi ^ ° ^ ^ ^ ^ \
homman vlitoseUa, ehdotettmlffsj]
nen döDarih äsönasta, oäi» \
maksettava siviiliseremoniasta-
Eiköbän tämä naima-asia L<»^.j
tullut pohdituksi j ( Ä a ^^i^'
voidaan k ä s i t t ä ä mistä on kisP«r
Kalle Terä.
IIMM]
HOOI
Uksia j
[ Baol
Morket
ivakuutuksl
S.CJ^.
vlrkaiUio
Polieenjohta
90Nevi
Puheli
'oronto
Sihteeri:
St Patrick
™„ . Puheli
uoastonhoiti
Day Ave.
Puhel
Qvaihto
sihtef
- 3 K
Ste. Ma
RCA Vie
Nyal-
ISyddlitien
PostitUau
hui
OSCi
Hiesten ja
Kaftenlai!