1949-05-10-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
UIi nka en pääkaupunki i^ntyi ijas fcaupunki! Ei enti-kuin perhokaan ei kotelonsa Se jcutuun nousi niinknin Thcben löi Amphion haipul-r haltioitui runoilija Frans JM-Franzen saapuessaan heinäkinin ä 1840 Helsingin yliopiston suu-rlemujuiilaan ja nähdessään Se-atorla jinpärillä nerokkaan Carl •g Engelin luomat montmaentaa-kauniit rakennukset Keisari an'en I krrottaessaan Helsingin jkäckvliaän V. 1812 pääkaupungin lan alioi siihenastinen pikku-jnki tuntea perusteellisen uudes-t. mi-sni kouristuksia. Sen ketä t 3 5 i ä vaiheessa on sanottu val-äiähdvjniaiseksi. Rimsaassa sa- , "•i-uodessa kaupunki kasvoi aUe asukkaan "kalastajakylästä" yU X) asukkaan kaupungiksi. Suomen ikseksi. 53Uaiseksi jollaisena mei-aikamme sen tuntee, si \-uonna viettää Helsinki synty- ^ 400-Aiioti5juhlaa. Valmistelut Luoden viettoa varten ovat käyn- Koko Suomi tulee timtemaan ikäynnissään p ä ä k a u p u n g in :ki™od?n säväyksen, inätessamme Helsingin syntyhis-an kiinnitt>T mielemme kaikkein lunäiseksi Ruotsi-Suomen väke-hallitsijahahmoon Kustaa Vaa- . joka merkantilististen aatteiden wänä kannattajana tahtoi kaikin 3in suunnata maan voimavarat iiaankauppaan. Tämä motiivi issään iiän perusti useita kau- :eja, joille hän toivoi suurta tule-lutta merikaupunkeina. Kustaa ;a oli tahdoltaan voimakas, dikta. nen hallitsija, jokäT saadakseen ;n kaupungin syntymään kylmäs-ääräsi jnuidsn kaupunkien asuk-siirtymään uuteen perustamaan-jaupunkiin. Näin hän synnytti inginkin. in oli heti hallitusvucsiensa alus-uomannut, kuinka Suomenlahden ipuolella oleva Rääveli kasvoi ja jisti liollantilaisten ja saksojen a käymän venäjänkaupan ansios- Hyödynjanoinen Kustaa tahtoi cutella hollantilaiset kauppapor-t ja saksat oman valtakuntansa elle venäjänkauppaa käymään, uri cli liian etäällä voidakseen k i i la Räävelin kanssa, Turku taas ä i n ja päinvastoin. Jo loppukesällä v. 1550 l y h d y t ö i n HeXsinginkosken ran-nalfe rakentamaan kruunun vUjama-ssa venäjänkaupan suoritusteistä. 3a keino oli perustaa uusi kaupun- .^äävelin nujertaja, vastapäätä s i - ;seään lahden toiselle puolelle. En-i lausuttiin Tammisaaren synty-it V. 1546. Pian kuitenkin huomat-ettei Tammisaari pysty lyömään veUä laudalta. Kustaa ktmlngas toi toista ajatusta: häh päättää istaa liaupungin 'kylmään korpeen' in vastapäätä Rääveliä. ästä päätöksestä, jota alettiin to- :taa v. 1550. juontuu Helsingin syn. Kuningas käskee voutiensa heti tullisaaren perustamisen . jälkeen astella sopivaa kaupiuigin paikkaa :in Raaseporin läänin rannikkoa. liän kirjoittaa Erik Flemingille 1548. että "meistä puolestamme ttää soveliaimmalta, e t t ä sellainen ppapaikka perustettaisiin Santa-ninaan. kcska siellä on hyvä puh-satama ja sangen hyvä asema", ksi vuotta myöhemmin Suomen tu-aa pääkaupunkia ryhdyttiin raken-laan Santahaminan karulle mefaä-lekkeelle nykyisen Helsingin, edus-e. Hollantilaisia käskettiin tulla uimaan kauppatuttavuuksia uuteen ippapaikkaan ja kuningas kehoitti imään siellä, suuret markkinat heti •ustamisvuoden keväällä. iantaJiaminan taru jäi kuitenkin ytaikaiseksi. Heti alkuun havait-ettei sen rajoitettu asema anna täviä edellytyksiä suurkaupungin itjmiselle. ja suurkaupunkiahan ; aiottiin perustaa, pieni ja pahai- Vei pysty kilpailemaan Räävelin Yht'äkkiä kin-estyöt Santä-minassa lopetettiin. KaupungiUe ^rättiin uusi paikka 10 km. pohjoi-amaksi Helsinginkosken rannalle ntaanjoen suupuoleUe. Erikoisesti ^punginsuunnitte>ijoita viehätti t ä l - Paikalla se, että Turun ja VUpurin jppatie kulki tällä kohdaUa aivan ^Pungin kohdalla. Venäläisten ^ppamiesten on hyvä osata maitse- 1 uuteen kauppapaikkaan hollanti- 5ia tapaamaan. Niinikään valmis itamaantie muodosti väylän tuleen kaupunkiin asettuvien porvarien leydenpitoon maaseudun talonpol-k a a ä i n e j a . Joita njirai«.mmin ä i d i t t i in rakentaa j o Santahaminaan Talonpojat uittivat jokea pitkin hirsiä rakentajille. Kuningas käskee merkit-s a n ä ä n laivareitin avomereltä Heldn-jinkcskelle "kumpeleilla ja syvämata-likot uivilla tynnöreillä. Ja niiden päälle laittamaan jotakin korkeaa, jonka saattoi nähdä kauas merelle". Mutta mistä saaaaan asukkaiat kau-ptmkiin. joka sijaintipaikkansa, Helsinginkosken, mukaan äai nimekseen Helsinki, ruotsiksi Helsingfors? Tämän oli kuningas aikaa sitten ratkaissut. Hänen ohjelmansa oli selvä ja mutkaton: kun Suomen kuudesta kaupungista tyhjennetään neljä^vMMi saadaan asujaimistoa Heisinkin! Nämä J^uhrit" olivat Porvoo, Tammisaari, Rauma ja Ulvila. V. 1547 Turussa koolla olleet Suomen säädyt, papit, aateliset Ja turkulaiset porvarit olivat ehdottaneet kuninkaalle, e t t ä yllämainitut pienet kaupungit tyhjennettäisiin kahteen "suurkaupunkiin", Turkuun Ja VUpuriin, koska maalle säätyjen käsityksen mukaan oli suurempi hyöty kahdesta suuresta kaupungista kuin monista pienistä. Kustaa ei suostunut t ä h ä n tuumaan, otaksuttavasti sitei, e t t ä Turun satama oli heikko, mutta h ä n käytti t ä t ä Suomen i t sensä taholta tullutta ehdotusta moraalisena valttina määrätessään uuden kaupungin perustettavaksi IVuim ja Viipurin pitkälle välirannikolla ja asuttamaan sen neljän pikkukaupungin väestöllä. Me, jotka olemme saaneet henkilökohtaisen elävästi koskea karjalaisen väestön siirtymisen entisiltä asuinseuduiltaan muuhim Suomeen, ymmärrämme hyvin, e t t ä kuningas Kustaa kova siirtymiskäsky aiheutti suuren valituksen Porvoon, Tammisaaren, Raiunan j a Ulvilan kodeissa. Tiedettiin, että Helsinginkoskelle siirtyminen merkitsi asettumista "kylmään korpeen", josta piti hiellä ja tuskalla luoda elämisenmahdollisuudet, jotka jo aikaisemmin oli y h t ä kovalla työllä luotu entisiin kaupunkeihin. Varsin-kifi raumalaiset vastustivat ktinlnkaan käskyä vimmatusti. Vedoten mm. siihen kuningas Kustaa itse oli jokin vuosi sitten antanut heille suojeluskir-jeen, jossa heidän 200 guldenilla ostamansa asuntotontit heille "Ikuisiksi ajoiksi" luovutetaan. Kimlngas viittasi hansikkaalla raumalaisten valitukselle, kun el mikään auttanut, antoi h ä n voudilleen Henrik Klaimpo-jalle ja hänen kauttaan koko maan koUUseea sijaitsevan Ftasbyn talmpo-jata oiettiin pakkavaihdoQa alueiU ja vastineeksi annettiin bfeiUe maate jostakin muuatta. ^ ^ ^ l e talonpojalle —niin kertovat asialcirjst — annettiin kuninkaallisella kbrJeeUä k o r v a us maastaan Lcdijan pitäjän lukkarinvl-ran muodossa! , Nwtfen Helsing^ rakennuksista on hyvin niukasti tietoja. Tutkijat toteavat kuitenkin, että.kaiqiunki vaikutti eneaunän risaiselta kalastajakylältä kuin kaupungUta. Niinpä talot olivat turvekatto!;^, pihanpiirlin kuuluivat navetta, tallia aitat, sauna ja riihikin, nämä kaiUtI asiaankuuluvine takapiholneen j a hajulneen! N i i n lem-pilapslnaan piti kuningas helsinkiläisiä, e t t ä h ä n neuvoo heitä rakentamaan talonsa "taiten, etteivät vähin-älivoutikuhnalle kovan käskyn xybty& "rankaisemaan sitä niskoittelevaa joukkiota, joka el käskymme mukaan Itseään ojenna.eikä tahdo lähteä ja muuttaa rhalnittuim Helsinkiin". Raumalaiset saavat vielä kiristetyn ukaasin, heidän on lopetettava kaupanteko Raumalla tavaroittensa menettämisen uhalla. Nyt vasta tyhjenevät Rauma j a Ulvila. Kerrotaan näiden kaupunkien olleen melkein autioina w . 1551 — 53 välillä. Porvoon ja TanmUsaaren ruotsinkieliset olivat nöyrempiä lähtemään, olihan heillä matkakin paljon lyhyempi. Heitä oh myös ttmtuvastl vähemmän, sillä Rauma ja Ulvila olivat jo sentään vanhoja Ja väkirlkkaampla kuin nämä nuoret Suomenlahden pik-kukaupimglt. Raumalaisten ja ulvilalaisten tultua Helsinkiin näyttävät ne ottaneen heti leijonaotteen kaupungin asioiden kehityksessä ja Johdossa. Raumalainen porvari Heiuik Pakila valitaan kaupungin ensimmäiseksi, nhneltä tunnetuksi pormestariksi. Hän oli tässä arvon virassaan ainakin vuodet 1553—1560, Myöhemmin sitten kun kimlngas itse kävi Helsingissä j a näki satama- ym. olot siellä, heltyi hänen mielensä ja hän antoi ulvilalaisille j a ramnalaislUe luvan palata takaisin entisiin kotikaupunkeihinsa. Takaisin muuttoliike vallitsi w . 1554—1555. HyVIn-monet jäivät sentään Helsinkiin, Jonne olivat jo kerizmeet rakentaa turvekattolset talonsa. Heitä jäi Helsinkiin kuitenk i n siksi vähän, että ruotsinkieliset valitellen valtasivat enemmistöotteen pitäen sitä hallussaan meidän vuosisadallemme asti. Vantaanjoen suulle metsämajojaan rakentaneille ensInunäLsille helsinkiläisille aimettlln tonttimaita ja ulkotl-luksia siten, että koskesta hieman golttaisi itseään." Mutta olivat kuninkaan voudit ja rakennusmestarit ankariakin. Kim Vantaanjoen suuhaarojen väUssä olevalle kalliolle rakennettiin kuninkaankartanoa, pyysivät, helsinkiläiset ku-nhikaalU suojelukirjettä, ettei heitä "kaupungin lälivätöissä aiheettomasti plestälsl Ja pahoUiptdeltäisi". Mainitusta kuninkaankartanosta rakennett i in sen ajan oloihin nähden varsin upea 2-kerrokslnen talo, jonka uunitk i n muurattiin kaakeleista, mutta katto päällystettiin turpeilla Kun £itten kuningas Kustaa v. 1555 tuli käymään Helsingissä, otettiin hänet vastaan komeasti. Vouti Antti Korppi laitatti kuninkaankartanon hienohn-paan vierashuoneeseen koruon4)elei-set selnäverhot, penkit peitettiin 11 kyynärää pitkillä peitteillä j a tyynyillä. Lakanoita hankittiin 50 kplrtta, viiodepeitteltä 43. erivärisiä ryijyjä 18 jne. Kuningaslolita saatiin koskesta siihen aikaan nmsaastl: Tiedetään kuninkaan epälUeen perustamansa kaupungin tulevaisuutta lähinnä sen matalan sataman vuoksi. Hän ajat-tellkln käyntinsä jälkeen sUrtää kaupungin vielä kolibanteen paikkaan, mm. Siuntion Pikkalanhieml oU ehdolla. Paitsi kotimaisia porvareita ja myö-henunln rikkaampia talonpoikia asettui kaupunkiin myös, toivomuksen mukaan, hollantilaisia kauppamlehlä-kin. Vieläkhi on nähtävissä vanhan Helsingin kh-kon paikalla hollantilaisen Hans van Sandelin hautakivi. Kuten edellä on käynyt selville, ei Helsingillä ollut alun alkaenkaan "pysyväistä majaa". Vantaanjoen suu havaittiin kerta kaikkiaan sopimattomaksi, ja kreivi Pietari Brahen aikana kaupunki slirrettllnkln nykyiseen palkkaansa Vironnlemelle. Tällöinkin muuttaminen oli valkeata, mutta jo v. 1664 kaikki työkykyiset olivat j ä t t ä neet vanhan Helsingin. TJusi j a entist ä ehompi nousi työllä ja vaivalla. Suuri tulevaisuus odotti sitä. Historlcus. PURISTA PABSAiKINX. JA PEBONA-TOBTrUJA 1. kupilUnen pilkottua, keitettyä parsahelnäfi^ (asparagus) 2 kupillista kuumaa muhennettua perunaa 1 teelusikallinen suolaa l muna 3 pöytälusikallista voita tai margar i i n ia U kujallista leivänmuruja Parsaheinä, perunat, suola j a hyvln-vatkattu muna sekoitetaan yhteen. Seosta pudotetaan lusikalla rasvaiseen pflmt»*'"'^»" Pintaa voi voidella sutatulla voUla ja päälle voi riputella leivänmuruja. Nänjä paistetaan 400 astetta kuumassa uunissa, niin kauan että ne ovat kullanruskeita. Vanhat voiman ja terveyden sää^ Vuonna 1909 Hancobklssa ilmestyneestä "Urheilu-Vlesti"-nhnlsestä julkaisusta lainaamme t ä h ä n kuuluisan voimamiehen Sandown vanhat "Voiman ja terveyden,säännöt", jotka ovat sanasta sanaan seuraavat j a yhä edelleenkin käyttökelpoi^t: Voiman Ja Terveyden Säännöt. 1. Vältä kaikkea , .ylenmääräistä, varsinkin syömisessä-ja juomisessa. 2. Xlä elä syödäksesi. VaUtse sellaista ravintoa, Jol^f-parhalten voimistuttaa ruiunistasi,'ieikä sellaista, joka heikontaa sitä. 3. Pidä raitista ilmaa parhaimpana ystävänäsi. Nauti päivittäin niin paljon ktiin mahdollista sen elämää uhkuvaa happea;.>;öllä nukkuessasi pidä makuuhuoneen ikkiman yläosa ALENNUKSELLA Pohjoismaiden suurimman kertojan MARTIN ANDERSEN NEXÖN Ol^IA-EIJUVIÄKERTAROMAANI # # M U I S T O T " ALENNUSHINTAKIN Sidottu — 335 sivua Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon. Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä. VAPAUS PUBUSHING CO. LTD. BOX69 SUDBUBY; ONT: avattuna ainakin 4r-5 tuumaa. Noudata t ä t ä tapaa keskellä talveakin. Se on yksi pitkän elinkauden salaisuus. 4. Ole puhdas mieleltäsi ja V u u - miiltasi. 5. Xlä sure tai murehdi. Tämä neuvo tuntuu kylmältä filosofiialta Ja n ä y t t ä ä murheeseen valpuuoelden i h misten melkein täydellisesti vapautuvan siltä tahdon lujuudella. Murhe tappaa. 6. Opi rakastamaan työtä j a vihaamaan joutilaisuutta. Laiska mies ei koskaan elä satavuotiaakslT 7. Ozuaa joku lempiaate. Ihminen, jolla on sellahien ei Icoskaan kuole kuihtuneena, fiänellä on,aina jotain tehtävää sielulleen ja hnimiiUeen. joten ne säilyvät terveinä ja voimakkaina. 8. Harjoittele ruumistasi säännöllisesti ulkoilmassa, mutta karta ylivoimaista ponnistelua. 9. Elä säännöllisesti ja lepää kyl- UksL 10. K a r t a kiihottumista. Muista e t t ä Jokainen mielejqiurkaus lyhent ä ä elämääsi määtätyssä suhteessa, j a muutamissa tapatiksissa on se vaarallista. 11. Hanid elämällesi- päämäärä. Mies, jonka elän^Ulä ei ole mitään tailcoitusta harvoin elää kauan. 12. Hanki itsellesi . h y v ä «lämän-fcumppaU, mutta ei l i i a n aikaseen. KEITETTir PABSAHEINX (6 hengeUe) 2 paunaa parsaheinää 4 pöytälusikallista rasvaa 4 pöytälusikallista jauhoja ~ 2 kupillista maitoa 1 teelusikallinen suolaa Pippuria 1 kupillinen raastebua juustoa 4 kovaksikeitettyä munaa l-i kupillista voisia leivänmuruja Parsaheinä keitetään kiehuvassa, suolaisessa vedessä. Rasva sulatetaan j a sekoitetaan jauhojen kera ja nml-to lisätään vähittäin. Tämä keitetään, sekoittaen Jatkuvasti n i i n kauan, e t t ä seos tulee paksuksi. Lisätään suola, pipiyirl Ja raastettu juusto ja keitetään kuuman veden päällä niin kauan, e t t ä juusto on su2anut. Pannaan kerros parsaheinää rasvaisen palstiastian pohjalle, ja peitetään kastlkekerroksella sekä kerroksella kovaksikeitettyjä pilkottuja kananmunia niin kauan, että astia on täynnä. Tämän päälle riputellaan voisia leivänmuruja ja paistetaan 350 astetta kuumassa uunissa 20 minuuttia. Suomen teollisuuden tuotantovolyymi Helsinki. — (S-S) — Ulicömaan-kaupan Agenttiliiton kevätkokouksessa pankinjohtaja, f i l . tri T. Junnila esittää "katsauksen tämänhetkiseen suhdanneasemaan". Tarkasteltuaan ensinnä ulkomaiden konjunktuurikehltystä esitelmöitsijä^ totesi, e t t ä Suomen luinsantaloudessa on viime- aikoina eletty, vohnakkaan tuotannon nousun merkeissä. Teollisuuden tuotantovolyymi on Kansallis- Osake-Pankissa lasketim indeksin mukaan jo miltei kolmanneksen vuoden 1938 tasoa korkeampi, ja vilja- ja rehukasvlssato oli v, 1948 runsaasti 40% suurempi kuin v. 1947. Niin "ikään on voin ja maidon tuotanto kuukausi kuukaudelta noussut, ja kun lisäksi ulkomaankauppa on laajentunut, on huoltotilanne parantunut aivan ratkaisevasti. Viimeaikojen tuotannon nousu ja Inflaation pysähtymisen oireet — takaiskujen mahdollisuus siinä suhteessa täytyy tosin jatkuvasti ottaa huo-1 mioon — ovat osoituksena talouselä- [ mämme suotuisasta kehityksestä. Mutta taloudelliset näköalat eivät silti ole suinkaan vain valoisia. Selluloosan hinnat Yhdysvalloissa ovat ny-1 kyisin vain kakslkolmannesta siitä, mitä meikäläiset viejät saivat vielä suiumlllecn vuosi sitten. Sahatavaran hintaneuvottelut Englannin kanssa ovat kuluvalta vuodelta yhä kesken, eikä mikään viittaa siihen, että niissä onnistuttaisiin saamaan tuotantokustannusten nousua vastaavia korotuksia. Kalvospuu on jouduttu myymään noin 5% viimevuotisia halvempiin hintoihin. Puunjalcstusteol-lisuuden heikentyneet konjunktuurit yhdessä eräiden maataloustuotteiden hintojen voimakkaan laskun kanssa ovat vaikeuttaneet maaseudun taloudellista asemaa. Samalla on työttö-myys viikko viikolta noussut. Todettakoon kuitenkin, että nykyinen työttömien lukumäärä, noin 43,000 ei ole enempää kuin noin 3,5% pafkallaan elävien kokonaismäärästä. Yhdysvalloissa on työttränlä nykyisin noin 5% kokonaistyöllisyydestä, eikä t ä t ä suhdetta pidetä siellä vielä vaarallisen | suurena. Nykyinen työttömyys on 11- j meisesti niin Yhdysvalloissa kuinj Suomessakin ainakin huomattavalta osalta vain kausiluontoista. ! Talouselämän epäedullisten kehitysmahdollisuuksien jatkuminen on syytä realistisesti ottaa joka hetki huomioon. Mutta älköön tämä silti peittäkö sitä Viime viikon aikana ilmoitettiin Lontoosta, e t t ä Ka^nsainvälinen urheiluliitto on hyväksyn>-t kaksi suomalaisen kestävyysjuoksijan Mikko Hietasen saavuttamaa tulosta maailmanennätyksiksi, nimittäin 1.17.21.4 ja 1.30.15, edeUinen 15 maUIn ja jälkimäinen 25 km. matkalla. Nyrkkeilypromoottori Mike Jacobsin kruunu joutui Joe Louisille New York. — Kahdentoista vuoden ajan nyrkkeilyteolllsuuden kuninkaana toiminut promoottori Mike JacolK on luopunut kruunustaan myytyään omistamansa Twentieth Century Sporting Clubin sitä varten perustetulle yhtymälle. USA:n nyrkkeilyte-ollisuutta kontrolloi tavallisesti se tai ne miehet, joilla on oikeus järjestää raskaansarjan mestarin ottelut, Joka oikeus oli Jacobsilla vuodesta 1937 lähtien. Mutta kun Joe Louis luopui raskaansarjan kruunustaan ja ryhtyi itse promoottoriksi, menetti* Jacobs asemansa, joka joutui Joen käsiin koska hänen yhtymällään on sopimukset l u paavimpien raskaansarjan miesten otteluiden järjestämisestä, joista ensimmäinen tapahtuu Chicagossa Joe Walcottin ja Ezzard Charlesin välillä tulevan kuun 22 pnä. Täällä arvellaan, että Twentieth Century Sporting Club tulee toimimaan läheisessä yhteistoi-mlimassa Joe Louisin ryhmän omistaman chicagolaisen International Boxing Clubin katissa. 190 standarttia sahatavaraa Suomesta Englantiin * HelsinkL — (S-S) — Englannin Ja Suomen kauppasopimuksen edellyttämän- 190,000 slandartin saliatavaran myyntiä Ja toimitusta koskevat neuvottelut alkoivat Helsingissä tk. 16 pnä. Neuvottelevina osapuolina olivat Board of Traäe Timber Control Mr. Arnold Taitin Jolidolla jo Suomen SahanomistajayhdLstyksen valitsema, eversti Paloheimon Johdolla toimiva neuvotteluvaltuuskunta. Nämä neuvottelut, jotka päättyivät huh-tlk. 21 pnä ovat Johtaneet lopulliseen sahatavarasöpimukscen, miica koskee koko tänä laivauskautcna toimitettavaa määrää. Englantilaiset ja ruotsalaiset ovat n. 2 viikkoa sitten solmineet vastaavanlaisen sahata varasopimiricscn, mikä käsittää yli 200,000 standartia viimc-vuotlsLstä tuntuvasti alennetuin hinnoin. Sopimus vaikutti sahatavara-markklnain hinnanmuodostukseen, ja tämä muuttunut hintataso oli otettava huomioon myös Englannin ja Suomen neuvotteluissa Suomen olo.suhteisiln icvtltatn. Hinnaualcnnus on kcski- /iiaaiin vahan yli 4'i., JoiJoin erityisesti huonoimpien »ahatavaralaatujen hinnat ovat alentuneet. Neuvotteluja on käyty melkeinpä voisi sanoa yötä päivää, ja omasta puolestamme olemme tyytyväisiä sekä pidämme hintoja kohtuullisina, totesi puutavaravaltuuskunnan johtaja Mr. Talt. Hinnat määräytyivät äskettäin Ruotsissa tehdyn 200,000 standartln kiintiön sopimuksen mukaan. Vaikka ne ovatkin tuntuvasti pudonneet, — noin 4—5%, ei tämä kuitenkaan vaikuta Englannista Suomeen suuntautuvaan vientiin, koska nämä hinnat myöskin vastaavasti Ikskevat. Nyt käytyjen neuvottelujen pohjalla tehdään sopimtiicset yksityisten laivaajien kanssa. Suomen osuus Englannin puutavarantuonnifitfa on noin 20%. tosiasiaa, e t t ä Suomen talouselämä on joka tapauksessa ilahduttavan nopeasti noussut Kiitä kuilusta, johon «e ä-skeisten sotavuosien ja rauhaan l i i t tyneiden uasien koettelemusten johdosta oli painunut. — Ktmlulsa randrglainen humoristi Francois Rabelals isgtAyl v. 1490 ja knoU V. 1530L — Kun goottilaiset valloilSivat Roo-man. niin k«Q«nki vajpottttt i t s e ni astaflHaUa lunnaiksi ^jf^OOO .pMtnsa p i ^ pnria. Pippuri tiUsiilien aikaan kai' liimpaa kuin koita. nousi väliän maaliskuussa O t u v a . _ Virallinen elhikustan-nuslndeksi nousi jälleen vähän maaliskuussa osoitettuaan hieman laskusuuntaa kahden edellisen kuukauden aikana. TUastotolmisto tledoitU, että elinkustannusindeksi notisi maaliskuun 1 'a huhtikuun 1 p:n välisenä aikana 159.2 pisteestä 159 3 pisteeseen. Se oli huhtikuun 1 pnä 7,7 pistettä ylempänä kuin mitä se oli vuosi sitten, ja 0,3 pistettä alempana sitä enn&tys. tasoa, missä se oli viime vuoden loka-ja marraskuussa sekä tämän \-uoden tammikuussa, nimittäin 159.6 pistettä. Indeksin nousun maaliskuussa sanottiin johtuneen vaateta varain, huo. nekalujen ja vuokrien sekä sekalaisten tavarain hintojen noususta. Elintarvikkeiden indeksi laski 190.1 pisteestä 1983 pisteeseen. Se Johtui pääasiassa voin hinnan alenemisesta Ja pienemmässä määrässä laardin sekä shorteningln hinnan, alenemisesta. Sen sijaan nousivat lihan, silavan, maidon, leivän Ja Jauhojen hinnat. Elintarvikkeiden hintaindeksi oli 11,7 pistettä ylempänä kuin vuosi sit. tcn. ja 6.9 pistettä alempana kuin v i i me lokakuussa. Jolloin se oU 205.4 pist e t t ä. Vuokratndeksl nousi maaltskuyssa 121.7 pisteestä 122,4 pisteeseen. Vaa-tetavarain Indeksi nousi 182,7 pisteestä 18342 pisteeseen, kun taas kotl-kaluston Indeksi nousi 167,9 pisteestä 168 pisteeseen. Sekalaisten tavarain indeksi nousi 128,1 pisteestä 128,4 pls. teeseen. mutta polttoaine- Ja valoin-deksi oli entisellään, 131 pistettä. . Tiistaina, toukokuun 10 p.-----TiJresda^^ .. - - - Andersson's "Mora" metsästys- ja tu|»^piiiild||^^i^ * • • • • • 1r /"**V'-:#;>4it No. 347 — VMora" metsästyqiuukko; hinia i^^:^ Ruostimiaton terä ja helat tupessa. No. 27 — "Mora" xnetsästY^puukko, hinta .. ..l^iufi^ii^ ' Ruostumattomat helat veitsen päässä ja^;^^ pessa. , No. 22 — "Mora" luppipuukko,%inta .fS^f^ Ruostumattomat hopeaiset helat tupeiSKtt^^v'^; veitsen päässä. / ^ : No. 13 — "Mora" tuppipuukko. hinta .....1 Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. UDi Box 69 Sudbuiy. Öniarib lakkauttanut union lehden London. — Canadan kemikaalityö-lälsten union \ Ira Uinen äänenkannattaja lakkautettiin viikon vaihteessa union yhdysvaltalaisen pääjärjestiin presidentin H . A. Bradleyn toimesta. Lehden lakkauttamisesta ilmoitettiin union 4. piirin puolvuoslkokouk-selle osoitetussa kirjeessä. Unien 4. piiri käsittää koko Canadan, vaikka tämä unio toimii pääasiassa Ontarios. sa Ja Quebecissa. Bradley sanoi lakkauttavansa union äänenkannattajan sen vuoksi, että "se on kuluneen vuoden aikana poikennut kansainvälisen union linjalta ja muutamat sen lausunnot ovat ha&- kahtanest kommunismilta". Bradleyn kirje aiheutti melkein mellakan kokouksessi. Torontolalncn A i . bcrt Siiarr-lcs huusi kovemmin kuin kokouksen puheenjohti^Ja "Sanokaa tämä mr. Bradlcyllc. Ei ole mitään punaisia brittiläisiä. Me olemme kalkin konservatiiveja, Jotka ovat syntyneet 50 vuotta Ulan aikaisin. Cana-das. sa ei ole kommunisteja.' Me olem. me punaverisiä canadiialsia, eikä mit ä ä n muuta." Bradley määräsi lehden lakkautta-mi.' jen llsäk.si valitsemaan uuden toi-mitaskunnan,' jonka on oltava toimet, tomana siihen asti kunnes yhdysvaltalaiset pomomiehet hyväksyvät sen. Bradleyn kirje päätettiin Jättää uudella Johtokunnalle harkitsemista varten. Union kansainvälisen Johdon l a. klmies ja edustaja L. Belklm sanoi, e t t ä kirje voidaan j ä t t ä ä Johtokunnan harklttavak.si, "mutta lakkauttamls-määräys on voimassa tällä minuutilla". , . • -) USA kieltää avustaneeD^ Espanjan fasistihallitusta Mutta vastustaa kuiten^ jonka mukaan YK:n jäsenet täisiin veljeilemästä Francon A. A. MacNaughtonista liberaalien ehdokas Montreal. — Alan A. MacNaughton, McGIll yliopiston tutkinnon suorittaneiden yhdistyksen kansallinen sihteeri, on nimitetty liberaalien ehdokkaaksi Montreal-Mont Royalin uudessa vaalipiirissä tulevia liittovaale-j a varten. ' Mr. MacNaughton oli täällä kruu-nun. syyttäjänä vv. 1939—43. Lake Success, N.Y. — Yhdysvallat kielsi pcrjantolna Neuvostoliiton ja Puolan taholta tehdyt syytökset, että amerikkalaiset rakentavat llma-Ja maasotavolmlen tukikohtia Espanjassa. Yhdysvaltain edustaja Ray Ather-ton sanoi Y K : n poliittiselle komitealle: "Huolimatta päinvastaisista vältök-sistä, meillä ei ole sotllasillttoa Espanjan kanssa. Me emme ole ontn-nect sotilaallista apua Espanjalle. Espanjassa el pidetä armeijan tai laivaston valtuuskuntia. YhdysvaliolUa ci ole ilmatukikohtla missään Espanjan alueella. Me emme ole tehneet aloitteita Espanjan tuomiseksi Y K : n tai Euroopan elvytysohjelmaan taikka Pohjola-Atlantin piJttlln. Espanjan osallistumisesta sellaiseen yhteistyöhön päättävät kaljcki asonottajat, etkä Yhdysvallat yksinään."' Neuvostoliiton edustaja Andrei Gro-myko sanoi Neuvostoliiton kannattavan Puolan esitystä, jonka mukaan Y K kieltäisi Jäsenmaat tekemästä mitään sopimuksia Espanjan kanana ja estäisi «amalla lähettämästä aseita sekä ammuksia Espanjaan. Atherton sanoi Yhdysvaltain ää-ne. stäväp sellal/ita esitystä vastaan. Y K : n poliittinen komitea käsittelee latinalaisen Amerikan taholta tehtyä esitystä, Jonka mukaan Y K ; n Jäsenmaiden fialUtUisIin lähettää jälleen lähettiläät Ja ministerit Madridiin. y K : n yleiskokouksessa hyväksyttiin V. 1947 päätöslauselma, jossa määrättiin Y K : n jäsentnaat poistamaan vältuuskuntiensa johtajat Francon pääkaupungista. Yhdysvaltain odotetaan omaksuvan puolueettoman asenteen edellämainittua esitystä kohtaan. • ''M Venäläiset suorittavat eläihtieteeUiM tutkimuksia Lontoo, — Tass-uuUstoimlsto^ t l l^ don mukaan suorlttavAt (y«iU|Mlftt tiedemiehet eläintieteellitii tutkWe«:v 1^ sia Sahalinin Ja Kurilira M«irU^ t i 4 | ^ i^ä vupnna., . Saman tiedon mukamn. inm^t^aljl» Sdj-tutkimukala «uoriteta^i ftijBi^Iji^^^ tallia isiperlflMa iiX^ititpim^ Jv, neuvostotasavailajsa. ; tiilimt^ klmukscn tarkoitijötoeiÄ-iin^^ van saada selville, vrtd—nfcö t^Mä^^^^l tulla alueella kasvattaa menertjrtaeUU seksi karjaa Ja jälklminilseU» ^ u i « - .o|rl l a tutkltaarj poii^ivt)^^ suuksia. - »-»jt Itävallan neuvottelut edistyvät hitaasti Lontoo. — Itävallan rauhansopimusta varten käydyt neljän vallan neuvottelut, jotka ovat olleet kauan umpikujassa, «lesahtulvat perjantaina melkein kokonaan. Yhdysvaltain edustaja Samuel Reber esitti, että neuvottelut lykättäisiin kesäkuun 25 päivään, jotta edustajat voisivat antaa selostukset hallituksilleen. Neuvostoliiton, Britannian ja Ranskan edustajat hyväksyivät Rcbcrin esityksen. ' Nainen''myirkyt«;:iiiäHI^Ä ihraista .kupliaiiksi,;.^:-:-^^ sai hirttbtiiomion ^ C*];! 38-vuotia8 nainen t u p m i t t l t o 4 i i M / ,^ sunnuntaina kuolemaan n e ) ^ | p i f a | ^ ^ murhasta Ja yhdeksän mutin heidäiaa myrkytysyrityksestö: Itaksl |lnfll miespuolista rikostoveriaan tUcnUtMln - '^^^l töinen elinkautiseen Ja toinen f VI»» vj^ft den vankeuteen, Zi^* Tuomittu nainen <)il«aJra»i&>Jt»* Jattarcksl pulceutuneena vtenj^DIffi:;^:;^ slnään asuvien mmi«teiv-hi<tt»-^«nf tanut heille nukutusainetta, Jonlö^ ftA. kutukscn kestäessä oli «Itten njBatlU ,%?|J nyt asunnot, NeJJi. n a i s t a - k u d l ^ » ?^ kytykscen. ' • 'A ti': *«; Nice, Banska, Tunnettti belgla- vf ;.l lainen kirjailija, dramatllklco|^ m - nolllja, • kreivi- MeMel»'•••MatetVf^^ perjantaina huvilaa»»»» 1*lcCQ, / ; ; ^| Maurice Maeterlinck kuollut Ranskassa kuoli lähellä 86 vuoden man sanottiin aiheutuneen ivtfi|ilMl^ vaultsesta. . , Maeterlinck sai Nobelin MirlÄtttuiff^ palkinnon v. 1911, Ja Belgian ktiiäfigU J X i korotti hänet kreivin w!v<j*n,lnä» .iiOJ täytti 70 vuotta, m » pakeni Tri»Bcm*;*dfefef sa kanssa Yhdysvaltoihin v. 1940 »«ti salaisten miehitettyä Ärisin. vuosien aikana hän oIe»lceli sa Ranskan RIvlerall»» Mies hukkui kanootin kaatuessa Sault Ste. Marie, Ont, — Maakun-tapoliisit etsivät viikonvaihteessa George Hellanvaelen ruumista Batcha-wana Baygsa, noin 80 mailin päässä t ä ä l t ä pohjoiseen, Hellanvaele hukkui kanootin kaatuessa järvellä. John Cameron, joka oli kanootissa myöskin, pelastui saadessaan puun-oksiin kiinni. Miehet olivat erään puutavarayhtiön palveluksessa ja olivat tekemässä mittauksia yhtiölle. Lääkekeksinnöstä Stalin-palkinto Moricova. — Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen prof. Pavel Sdrodo-vski on saanut SUlInpalklnnon maltan- kuumetta koskevasta tu«dehnas-taan. Hän on keksinyt lääkkeen sairautta vastaan. Jonka tunnusominal-slmpla piirteitä eläimissä ovat keskenmenot Ja ihmisissä pltkäaUtatoen, vaihteleva kuume. Lääkkeelle on annettu nimeksi hrlcellislittl. "Arnrfssi aninaMlveiJei!' Tiluloinlun oleiiiine «aanert kitsiimme loIo< — Minä en millohikaan ole onnellinen, enkä tahdo olla o n n ^ n e n . Bfl-nulla ei ole aikaa eikä halua sellai- «een horrostllassa olemiseen. — Bernard Si»aw. NAUniKAA HALUAMASTANNE '*Sparton" sähkögramofoomlla * * • "SPARTON" Sähkögramofooni Malli 60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas äanl Soj|| taa 10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukaiiau ^ Hinta — "SPARTON" Record Player — MalU 148rKI^ Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä dioon hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaa punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion j teyteen. . • -.'y-^-—^^^;-^^^^ i l ' Lähetetään kaikkialle Canadassa, ostajan tnaksaessaWutysM^^ Vapaus Publishing 100ElmSLW«st Sf* 4
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 10, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490510 |
Description
Title | 1949-05-10-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | UIi nka en pääkaupunki i^ntyi ijas fcaupunki! Ei enti-kuin perhokaan ei kotelonsa Se jcutuun nousi niinknin Thcben löi Amphion haipul-r haltioitui runoilija Frans JM-Franzen saapuessaan heinäkinin ä 1840 Helsingin yliopiston suu-rlemujuiilaan ja nähdessään Se-atorla jinpärillä nerokkaan Carl •g Engelin luomat montmaentaa-kauniit rakennukset Keisari an'en I krrottaessaan Helsingin jkäckvliaän V. 1812 pääkaupungin lan alioi siihenastinen pikku-jnki tuntea perusteellisen uudes-t. mi-sni kouristuksia. Sen ketä t 3 5 i ä vaiheessa on sanottu val-äiähdvjniaiseksi. Rimsaassa sa- , "•i-uodessa kaupunki kasvoi aUe asukkaan "kalastajakylästä" yU X) asukkaan kaupungiksi. Suomen ikseksi. 53Uaiseksi jollaisena mei-aikamme sen tuntee, si \-uonna viettää Helsinki synty- ^ 400-Aiioti5juhlaa. Valmistelut Luoden viettoa varten ovat käyn- Koko Suomi tulee timtemaan ikäynnissään p ä ä k a u p u n g in :ki™od?n säväyksen, inätessamme Helsingin syntyhis-an kiinnitt>T mielemme kaikkein lunäiseksi Ruotsi-Suomen väke-hallitsijahahmoon Kustaa Vaa- . joka merkantilististen aatteiden wänä kannattajana tahtoi kaikin 3in suunnata maan voimavarat iiaankauppaan. Tämä motiivi issään iiän perusti useita kau- :eja, joille hän toivoi suurta tule-lutta merikaupunkeina. Kustaa ;a oli tahdoltaan voimakas, dikta. nen hallitsija, jokäT saadakseen ;n kaupungin syntymään kylmäs-ääräsi jnuidsn kaupunkien asuk-siirtymään uuteen perustamaan-jaupunkiin. Näin hän synnytti inginkin. in oli heti hallitusvucsiensa alus-uomannut, kuinka Suomenlahden ipuolella oleva Rääveli kasvoi ja jisti liollantilaisten ja saksojen a käymän venäjänkaupan ansios- Hyödynjanoinen Kustaa tahtoi cutella hollantilaiset kauppapor-t ja saksat oman valtakuntansa elle venäjänkauppaa käymään, uri cli liian etäällä voidakseen k i i la Räävelin kanssa, Turku taas ä i n ja päinvastoin. Jo loppukesällä v. 1550 l y h d y t ö i n HeXsinginkosken ran-nalfe rakentamaan kruunun vUjama-ssa venäjänkaupan suoritusteistä. 3a keino oli perustaa uusi kaupun- .^äävelin nujertaja, vastapäätä s i - ;seään lahden toiselle puolelle. En-i lausuttiin Tammisaaren synty-it V. 1546. Pian kuitenkin huomat-ettei Tammisaari pysty lyömään veUä laudalta. Kustaa ktmlngas toi toista ajatusta: häh päättää istaa liaupungin 'kylmään korpeen' in vastapäätä Rääveliä. ästä päätöksestä, jota alettiin to- :taa v. 1550. juontuu Helsingin syn. Kuningas käskee voutiensa heti tullisaaren perustamisen . jälkeen astella sopivaa kaupiuigin paikkaa :in Raaseporin läänin rannikkoa. liän kirjoittaa Erik Flemingille 1548. että "meistä puolestamme ttää soveliaimmalta, e t t ä sellainen ppapaikka perustettaisiin Santa-ninaan. kcska siellä on hyvä puh-satama ja sangen hyvä asema", ksi vuotta myöhemmin Suomen tu-aa pääkaupunkia ryhdyttiin raken-laan Santahaminan karulle mefaä-lekkeelle nykyisen Helsingin, edus-e. Hollantilaisia käskettiin tulla uimaan kauppatuttavuuksia uuteen ippapaikkaan ja kuningas kehoitti imään siellä, suuret markkinat heti •ustamisvuoden keväällä. iantaJiaminan taru jäi kuitenkin ytaikaiseksi. Heti alkuun havait-ettei sen rajoitettu asema anna täviä edellytyksiä suurkaupungin itjmiselle. ja suurkaupunkiahan ; aiottiin perustaa, pieni ja pahai- Vei pysty kilpailemaan Räävelin Yht'äkkiä kin-estyöt Santä-minassa lopetettiin. KaupungiUe ^rättiin uusi paikka 10 km. pohjoi-amaksi Helsinginkosken rannalle ntaanjoen suupuoleUe. Erikoisesti ^punginsuunnitte>ijoita viehätti t ä l - Paikalla se, että Turun ja VUpurin jppatie kulki tällä kohdaUa aivan ^Pungin kohdalla. Venäläisten ^ppamiesten on hyvä osata maitse- 1 uuteen kauppapaikkaan hollanti- 5ia tapaamaan. Niinikään valmis itamaantie muodosti väylän tuleen kaupunkiin asettuvien porvarien leydenpitoon maaseudun talonpol-k a a ä i n e j a . Joita njirai«.mmin ä i d i t t i in rakentaa j o Santahaminaan Talonpojat uittivat jokea pitkin hirsiä rakentajille. Kuningas käskee merkit-s a n ä ä n laivareitin avomereltä Heldn-jinkcskelle "kumpeleilla ja syvämata-likot uivilla tynnöreillä. Ja niiden päälle laittamaan jotakin korkeaa, jonka saattoi nähdä kauas merelle". Mutta mistä saaaaan asukkaiat kau-ptmkiin. joka sijaintipaikkansa, Helsinginkosken, mukaan äai nimekseen Helsinki, ruotsiksi Helsingfors? Tämän oli kuningas aikaa sitten ratkaissut. Hänen ohjelmansa oli selvä ja mutkaton: kun Suomen kuudesta kaupungista tyhjennetään neljä^vMMi saadaan asujaimistoa Heisinkin! Nämä J^uhrit" olivat Porvoo, Tammisaari, Rauma ja Ulvila. V. 1547 Turussa koolla olleet Suomen säädyt, papit, aateliset Ja turkulaiset porvarit olivat ehdottaneet kuninkaalle, e t t ä yllämainitut pienet kaupungit tyhjennettäisiin kahteen "suurkaupunkiin", Turkuun Ja VUpuriin, koska maalle säätyjen käsityksen mukaan oli suurempi hyöty kahdesta suuresta kaupungista kuin monista pienistä. Kustaa ei suostunut t ä h ä n tuumaan, otaksuttavasti sitei, e t t ä Turun satama oli heikko, mutta h ä n käytti t ä t ä Suomen i t sensä taholta tullutta ehdotusta moraalisena valttina määrätessään uuden kaupungin perustettavaksi IVuim ja Viipurin pitkälle välirannikolla ja asuttamaan sen neljän pikkukaupungin väestöllä. Me, jotka olemme saaneet henkilökohtaisen elävästi koskea karjalaisen väestön siirtymisen entisiltä asuinseuduiltaan muuhim Suomeen, ymmärrämme hyvin, e t t ä kuningas Kustaa kova siirtymiskäsky aiheutti suuren valituksen Porvoon, Tammisaaren, Raiunan j a Ulvilan kodeissa. Tiedettiin, että Helsinginkoskelle siirtyminen merkitsi asettumista "kylmään korpeen", josta piti hiellä ja tuskalla luoda elämisenmahdollisuudet, jotka jo aikaisemmin oli y h t ä kovalla työllä luotu entisiin kaupunkeihin. Varsin-kifi raumalaiset vastustivat ktinlnkaan käskyä vimmatusti. Vedoten mm. siihen kuningas Kustaa itse oli jokin vuosi sitten antanut heille suojeluskir-jeen, jossa heidän 200 guldenilla ostamansa asuntotontit heille "Ikuisiksi ajoiksi" luovutetaan. Kimlngas viittasi hansikkaalla raumalaisten valitukselle, kun el mikään auttanut, antoi h ä n voudilleen Henrik Klaimpo-jalle ja hänen kauttaan koko maan koUUseea sijaitsevan Ftasbyn talmpo-jata oiettiin pakkavaihdoQa alueiU ja vastineeksi annettiin bfeiUe maate jostakin muuatta. ^ ^ ^ l e talonpojalle —niin kertovat asialcirjst — annettiin kuninkaallisella kbrJeeUä k o r v a us maastaan Lcdijan pitäjän lukkarinvl-ran muodossa! , Nwtfen Helsing^ rakennuksista on hyvin niukasti tietoja. Tutkijat toteavat kuitenkin, että.kaiqiunki vaikutti eneaunän risaiselta kalastajakylältä kuin kaupungUta. Niinpä talot olivat turvekatto!;^, pihanpiirlin kuuluivat navetta, tallia aitat, sauna ja riihikin, nämä kaiUtI asiaankuuluvine takapiholneen j a hajulneen! N i i n lem-pilapslnaan piti kuningas helsinkiläisiä, e t t ä h ä n neuvoo heitä rakentamaan talonsa "taiten, etteivät vähin-älivoutikuhnalle kovan käskyn xybty& "rankaisemaan sitä niskoittelevaa joukkiota, joka el käskymme mukaan Itseään ojenna.eikä tahdo lähteä ja muuttaa rhalnittuim Helsinkiin". Raumalaiset saavat vielä kiristetyn ukaasin, heidän on lopetettava kaupanteko Raumalla tavaroittensa menettämisen uhalla. Nyt vasta tyhjenevät Rauma j a Ulvila. Kerrotaan näiden kaupunkien olleen melkein autioina w . 1551 — 53 välillä. Porvoon ja TanmUsaaren ruotsinkieliset olivat nöyrempiä lähtemään, olihan heillä matkakin paljon lyhyempi. Heitä oh myös ttmtuvastl vähemmän, sillä Rauma ja Ulvila olivat jo sentään vanhoja Ja väkirlkkaampla kuin nämä nuoret Suomenlahden pik-kukaupimglt. Raumalaisten ja ulvilalaisten tultua Helsinkiin näyttävät ne ottaneen heti leijonaotteen kaupungin asioiden kehityksessä ja Johdossa. Raumalainen porvari Heiuik Pakila valitaan kaupungin ensimmäiseksi, nhneltä tunnetuksi pormestariksi. Hän oli tässä arvon virassaan ainakin vuodet 1553—1560, Myöhemmin sitten kun kimlngas itse kävi Helsingissä j a näki satama- ym. olot siellä, heltyi hänen mielensä ja hän antoi ulvilalaisille j a ramnalaislUe luvan palata takaisin entisiin kotikaupunkeihinsa. Takaisin muuttoliike vallitsi w . 1554—1555. HyVIn-monet jäivät sentään Helsinkiin, Jonne olivat jo kerizmeet rakentaa turvekattolset talonsa. Heitä jäi Helsinkiin kuitenk i n siksi vähän, että ruotsinkieliset valitellen valtasivat enemmistöotteen pitäen sitä hallussaan meidän vuosisadallemme asti. Vantaanjoen suulle metsämajojaan rakentaneille ensInunäLsille helsinkiläisille aimettlln tonttimaita ja ulkotl-luksia siten, että koskesta hieman golttaisi itseään." Mutta olivat kuninkaan voudit ja rakennusmestarit ankariakin. Kim Vantaanjoen suuhaarojen väUssä olevalle kalliolle rakennettiin kuninkaankartanoa, pyysivät, helsinkiläiset ku-nhikaalU suojelukirjettä, ettei heitä "kaupungin lälivätöissä aiheettomasti plestälsl Ja pahoUiptdeltäisi". Mainitusta kuninkaankartanosta rakennett i in sen ajan oloihin nähden varsin upea 2-kerrokslnen talo, jonka uunitk i n muurattiin kaakeleista, mutta katto päällystettiin turpeilla Kun £itten kuningas Kustaa v. 1555 tuli käymään Helsingissä, otettiin hänet vastaan komeasti. Vouti Antti Korppi laitatti kuninkaankartanon hienohn-paan vierashuoneeseen koruon4)elei-set selnäverhot, penkit peitettiin 11 kyynärää pitkillä peitteillä j a tyynyillä. Lakanoita hankittiin 50 kplrtta, viiodepeitteltä 43. erivärisiä ryijyjä 18 jne. Kuningaslolita saatiin koskesta siihen aikaan nmsaastl: Tiedetään kuninkaan epälUeen perustamansa kaupungin tulevaisuutta lähinnä sen matalan sataman vuoksi. Hän ajat-tellkln käyntinsä jälkeen sUrtää kaupungin vielä kolibanteen paikkaan, mm. Siuntion Pikkalanhieml oU ehdolla. Paitsi kotimaisia porvareita ja myö-henunln rikkaampia talonpoikia asettui kaupunkiin myös, toivomuksen mukaan, hollantilaisia kauppamlehlä-kin. Vieläkhi on nähtävissä vanhan Helsingin kh-kon paikalla hollantilaisen Hans van Sandelin hautakivi. Kuten edellä on käynyt selville, ei Helsingillä ollut alun alkaenkaan "pysyväistä majaa". Vantaanjoen suu havaittiin kerta kaikkiaan sopimattomaksi, ja kreivi Pietari Brahen aikana kaupunki slirrettllnkln nykyiseen palkkaansa Vironnlemelle. Tällöinkin muuttaminen oli valkeata, mutta jo v. 1664 kaikki työkykyiset olivat j ä t t ä neet vanhan Helsingin. TJusi j a entist ä ehompi nousi työllä ja vaivalla. Suuri tulevaisuus odotti sitä. Historlcus. PURISTA PABSAiKINX. JA PEBONA-TOBTrUJA 1. kupilUnen pilkottua, keitettyä parsahelnäfi^ (asparagus) 2 kupillista kuumaa muhennettua perunaa 1 teelusikallinen suolaa l muna 3 pöytälusikallista voita tai margar i i n ia U kujallista leivänmuruja Parsaheinä, perunat, suola j a hyvln-vatkattu muna sekoitetaan yhteen. Seosta pudotetaan lusikalla rasvaiseen pflmt»*'"'^»" Pintaa voi voidella sutatulla voUla ja päälle voi riputella leivänmuruja. Nänjä paistetaan 400 astetta kuumassa uunissa, niin kauan että ne ovat kullanruskeita. Vanhat voiman ja terveyden sää^ Vuonna 1909 Hancobklssa ilmestyneestä "Urheilu-Vlesti"-nhnlsestä julkaisusta lainaamme t ä h ä n kuuluisan voimamiehen Sandown vanhat "Voiman ja terveyden,säännöt", jotka ovat sanasta sanaan seuraavat j a yhä edelleenkin käyttökelpoi^t: Voiman Ja Terveyden Säännöt. 1. Vältä kaikkea , .ylenmääräistä, varsinkin syömisessä-ja juomisessa. 2. Xlä elä syödäksesi. VaUtse sellaista ravintoa, Jol^f-parhalten voimistuttaa ruiunistasi,'ieikä sellaista, joka heikontaa sitä. 3. Pidä raitista ilmaa parhaimpana ystävänäsi. Nauti päivittäin niin paljon ktiin mahdollista sen elämää uhkuvaa happea;.>;öllä nukkuessasi pidä makuuhuoneen ikkiman yläosa ALENNUKSELLA Pohjoismaiden suurimman kertojan MARTIN ANDERSEN NEXÖN Ol^IA-EIJUVIÄKERTAROMAANI # # M U I S T O T " ALENNUSHINTAKIN Sidottu — 335 sivua Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon. Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä. VAPAUS PUBUSHING CO. LTD. BOX69 SUDBUBY; ONT: avattuna ainakin 4r-5 tuumaa. Noudata t ä t ä tapaa keskellä talveakin. Se on yksi pitkän elinkauden salaisuus. 4. Ole puhdas mieleltäsi ja V u u - miiltasi. 5. Xlä sure tai murehdi. Tämä neuvo tuntuu kylmältä filosofiialta Ja n ä y t t ä ä murheeseen valpuuoelden i h misten melkein täydellisesti vapautuvan siltä tahdon lujuudella. Murhe tappaa. 6. Opi rakastamaan työtä j a vihaamaan joutilaisuutta. Laiska mies ei koskaan elä satavuotiaakslT 7. Ozuaa joku lempiaate. Ihminen, jolla on sellahien ei Icoskaan kuole kuihtuneena, fiänellä on,aina jotain tehtävää sielulleen ja hnimiiUeen. joten ne säilyvät terveinä ja voimakkaina. 8. Harjoittele ruumistasi säännöllisesti ulkoilmassa, mutta karta ylivoimaista ponnistelua. 9. Elä säännöllisesti ja lepää kyl- UksL 10. K a r t a kiihottumista. Muista e t t ä Jokainen mielejqiurkaus lyhent ä ä elämääsi määtätyssä suhteessa, j a muutamissa tapatiksissa on se vaarallista. 11. Hanid elämällesi- päämäärä. Mies, jonka elän^Ulä ei ole mitään tailcoitusta harvoin elää kauan. 12. Hanki itsellesi . h y v ä «lämän-fcumppaU, mutta ei l i i a n aikaseen. KEITETTir PABSAHEINX (6 hengeUe) 2 paunaa parsaheinää 4 pöytälusikallista rasvaa 4 pöytälusikallista jauhoja ~ 2 kupillista maitoa 1 teelusikallinen suolaa Pippuria 1 kupillinen raastebua juustoa 4 kovaksikeitettyä munaa l-i kupillista voisia leivänmuruja Parsaheinä keitetään kiehuvassa, suolaisessa vedessä. Rasva sulatetaan j a sekoitetaan jauhojen kera ja nml-to lisätään vähittäin. Tämä keitetään, sekoittaen Jatkuvasti n i i n kauan, e t t ä seos tulee paksuksi. Lisätään suola, pipiyirl Ja raastettu juusto ja keitetään kuuman veden päällä niin kauan, e t t ä juusto on su2anut. Pannaan kerros parsaheinää rasvaisen palstiastian pohjalle, ja peitetään kastlkekerroksella sekä kerroksella kovaksikeitettyjä pilkottuja kananmunia niin kauan, että astia on täynnä. Tämän päälle riputellaan voisia leivänmuruja ja paistetaan 350 astetta kuumassa uunissa 20 minuuttia. Suomen teollisuuden tuotantovolyymi Helsinki. — (S-S) — Ulicömaan-kaupan Agenttiliiton kevätkokouksessa pankinjohtaja, f i l . tri T. Junnila esittää "katsauksen tämänhetkiseen suhdanneasemaan". Tarkasteltuaan ensinnä ulkomaiden konjunktuurikehltystä esitelmöitsijä^ totesi, e t t ä Suomen luinsantaloudessa on viime- aikoina eletty, vohnakkaan tuotannon nousun merkeissä. Teollisuuden tuotantovolyymi on Kansallis- Osake-Pankissa lasketim indeksin mukaan jo miltei kolmanneksen vuoden 1938 tasoa korkeampi, ja vilja- ja rehukasvlssato oli v, 1948 runsaasti 40% suurempi kuin v. 1947. Niin "ikään on voin ja maidon tuotanto kuukausi kuukaudelta noussut, ja kun lisäksi ulkomaankauppa on laajentunut, on huoltotilanne parantunut aivan ratkaisevasti. Viimeaikojen tuotannon nousu ja Inflaation pysähtymisen oireet — takaiskujen mahdollisuus siinä suhteessa täytyy tosin jatkuvasti ottaa huo-1 mioon — ovat osoituksena talouselä- [ mämme suotuisasta kehityksestä. Mutta taloudelliset näköalat eivät silti ole suinkaan vain valoisia. Selluloosan hinnat Yhdysvalloissa ovat ny-1 kyisin vain kakslkolmannesta siitä, mitä meikäläiset viejät saivat vielä suiumlllecn vuosi sitten. Sahatavaran hintaneuvottelut Englannin kanssa ovat kuluvalta vuodelta yhä kesken, eikä mikään viittaa siihen, että niissä onnistuttaisiin saamaan tuotantokustannusten nousua vastaavia korotuksia. Kalvospuu on jouduttu myymään noin 5% viimevuotisia halvempiin hintoihin. Puunjalcstusteol-lisuuden heikentyneet konjunktuurit yhdessä eräiden maataloustuotteiden hintojen voimakkaan laskun kanssa ovat vaikeuttaneet maaseudun taloudellista asemaa. Samalla on työttö-myys viikko viikolta noussut. Todettakoon kuitenkin, että nykyinen työttömien lukumäärä, noin 43,000 ei ole enempää kuin noin 3,5% pafkallaan elävien kokonaismäärästä. Yhdysvalloissa on työttränlä nykyisin noin 5% kokonaistyöllisyydestä, eikä t ä t ä suhdetta pidetä siellä vielä vaarallisen | suurena. Nykyinen työttömyys on 11- j meisesti niin Yhdysvalloissa kuinj Suomessakin ainakin huomattavalta osalta vain kausiluontoista. ! Talouselämän epäedullisten kehitysmahdollisuuksien jatkuminen on syytä realistisesti ottaa joka hetki huomioon. Mutta älköön tämä silti peittäkö sitä Viime viikon aikana ilmoitettiin Lontoosta, e t t ä Ka^nsainvälinen urheiluliitto on hyväksyn>-t kaksi suomalaisen kestävyysjuoksijan Mikko Hietasen saavuttamaa tulosta maailmanennätyksiksi, nimittäin 1.17.21.4 ja 1.30.15, edeUinen 15 maUIn ja jälkimäinen 25 km. matkalla. Nyrkkeilypromoottori Mike Jacobsin kruunu joutui Joe Louisille New York. — Kahdentoista vuoden ajan nyrkkeilyteolllsuuden kuninkaana toiminut promoottori Mike JacolK on luopunut kruunustaan myytyään omistamansa Twentieth Century Sporting Clubin sitä varten perustetulle yhtymälle. USA:n nyrkkeilyte-ollisuutta kontrolloi tavallisesti se tai ne miehet, joilla on oikeus järjestää raskaansarjan mestarin ottelut, Joka oikeus oli Jacobsilla vuodesta 1937 lähtien. Mutta kun Joe Louis luopui raskaansarjan kruunustaan ja ryhtyi itse promoottoriksi, menetti* Jacobs asemansa, joka joutui Joen käsiin koska hänen yhtymällään on sopimukset l u paavimpien raskaansarjan miesten otteluiden järjestämisestä, joista ensimmäinen tapahtuu Chicagossa Joe Walcottin ja Ezzard Charlesin välillä tulevan kuun 22 pnä. Täällä arvellaan, että Twentieth Century Sporting Club tulee toimimaan läheisessä yhteistoi-mlimassa Joe Louisin ryhmän omistaman chicagolaisen International Boxing Clubin katissa. 190 standarttia sahatavaraa Suomesta Englantiin * HelsinkL — (S-S) — Englannin Ja Suomen kauppasopimuksen edellyttämän- 190,000 slandartin saliatavaran myyntiä Ja toimitusta koskevat neuvottelut alkoivat Helsingissä tk. 16 pnä. Neuvottelevina osapuolina olivat Board of Traäe Timber Control Mr. Arnold Taitin Jolidolla jo Suomen SahanomistajayhdLstyksen valitsema, eversti Paloheimon Johdolla toimiva neuvotteluvaltuuskunta. Nämä neuvottelut, jotka päättyivät huh-tlk. 21 pnä ovat Johtaneet lopulliseen sahatavarasöpimukscen, miica koskee koko tänä laivauskautcna toimitettavaa määrää. Englantilaiset ja ruotsalaiset ovat n. 2 viikkoa sitten solmineet vastaavanlaisen sahata varasopimiricscn, mikä käsittää yli 200,000 standartia viimc-vuotlsLstä tuntuvasti alennetuin hinnoin. Sopimus vaikutti sahatavara-markklnain hinnanmuodostukseen, ja tämä muuttunut hintataso oli otettava huomioon myös Englannin ja Suomen neuvotteluissa Suomen olo.suhteisiln icvtltatn. Hinnaualcnnus on kcski- /iiaaiin vahan yli 4'i., JoiJoin erityisesti huonoimpien »ahatavaralaatujen hinnat ovat alentuneet. Neuvotteluja on käyty melkeinpä voisi sanoa yötä päivää, ja omasta puolestamme olemme tyytyväisiä sekä pidämme hintoja kohtuullisina, totesi puutavaravaltuuskunnan johtaja Mr. Talt. Hinnat määräytyivät äskettäin Ruotsissa tehdyn 200,000 standartln kiintiön sopimuksen mukaan. Vaikka ne ovatkin tuntuvasti pudonneet, — noin 4—5%, ei tämä kuitenkaan vaikuta Englannista Suomeen suuntautuvaan vientiin, koska nämä hinnat myöskin vastaavasti Ikskevat. Nyt käytyjen neuvottelujen pohjalla tehdään sopimtiicset yksityisten laivaajien kanssa. Suomen osuus Englannin puutavarantuonnifitfa on noin 20%. tosiasiaa, e t t ä Suomen talouselämä on joka tapauksessa ilahduttavan nopeasti noussut Kiitä kuilusta, johon «e ä-skeisten sotavuosien ja rauhaan l i i t tyneiden uasien koettelemusten johdosta oli painunut. — Ktmlulsa randrglainen humoristi Francois Rabelals isgtAyl v. 1490 ja knoU V. 1530L — Kun goottilaiset valloilSivat Roo-man. niin k«Q«nki vajpottttt i t s e ni astaflHaUa lunnaiksi ^jf^OOO .pMtnsa p i ^ pnria. Pippuri tiUsiilien aikaan kai' liimpaa kuin koita. nousi väliän maaliskuussa O t u v a . _ Virallinen elhikustan-nuslndeksi nousi jälleen vähän maaliskuussa osoitettuaan hieman laskusuuntaa kahden edellisen kuukauden aikana. TUastotolmisto tledoitU, että elinkustannusindeksi notisi maaliskuun 1 'a huhtikuun 1 p:n välisenä aikana 159.2 pisteestä 159 3 pisteeseen. Se oli huhtikuun 1 pnä 7,7 pistettä ylempänä kuin mitä se oli vuosi sitten, ja 0,3 pistettä alempana sitä enn&tys. tasoa, missä se oli viime vuoden loka-ja marraskuussa sekä tämän \-uoden tammikuussa, nimittäin 159.6 pistettä. Indeksin nousun maaliskuussa sanottiin johtuneen vaateta varain, huo. nekalujen ja vuokrien sekä sekalaisten tavarain hintojen noususta. Elintarvikkeiden indeksi laski 190.1 pisteestä 1983 pisteeseen. Se Johtui pääasiassa voin hinnan alenemisesta Ja pienemmässä määrässä laardin sekä shorteningln hinnan, alenemisesta. Sen sijaan nousivat lihan, silavan, maidon, leivän Ja Jauhojen hinnat. Elintarvikkeiden hintaindeksi oli 11,7 pistettä ylempänä kuin vuosi sit. tcn. ja 6.9 pistettä alempana kuin v i i me lokakuussa. Jolloin se oU 205.4 pist e t t ä. Vuokratndeksl nousi maaltskuyssa 121.7 pisteestä 122,4 pisteeseen. Vaa-tetavarain Indeksi nousi 182,7 pisteestä 18342 pisteeseen, kun taas kotl-kaluston Indeksi nousi 167,9 pisteestä 168 pisteeseen. Sekalaisten tavarain indeksi nousi 128,1 pisteestä 128,4 pls. teeseen. mutta polttoaine- Ja valoin-deksi oli entisellään, 131 pistettä. . Tiistaina, toukokuun 10 p.-----TiJresda^^ .. - - - Andersson's "Mora" metsästys- ja tu|»^piiiild||^^i^ * • • • • • 1r /"**V'-:#;>4it No. 347 — VMora" metsästyqiuukko; hinia i^^:^ Ruostimiaton terä ja helat tupessa. No. 27 — "Mora" xnetsästY^puukko, hinta .. ..l^iufi^ii^ ' Ruostumattomat helat veitsen päässä ja^;^^ pessa. , No. 22 — "Mora" luppipuukko,%inta .fS^f^ Ruostumattomat hopeaiset helat tupeiSKtt^^v'^; veitsen päässä. / ^ : No. 13 — "Mora" tuppipuukko. hinta .....1 Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. UDi Box 69 Sudbuiy. Öniarib lakkauttanut union lehden London. — Canadan kemikaalityö-lälsten union \ Ira Uinen äänenkannattaja lakkautettiin viikon vaihteessa union yhdysvaltalaisen pääjärjestiin presidentin H . A. Bradleyn toimesta. Lehden lakkauttamisesta ilmoitettiin union 4. piirin puolvuoslkokouk-selle osoitetussa kirjeessä. Unien 4. piiri käsittää koko Canadan, vaikka tämä unio toimii pääasiassa Ontarios. sa Ja Quebecissa. Bradley sanoi lakkauttavansa union äänenkannattajan sen vuoksi, että "se on kuluneen vuoden aikana poikennut kansainvälisen union linjalta ja muutamat sen lausunnot ovat ha&- kahtanest kommunismilta". Bradleyn kirje aiheutti melkein mellakan kokouksessi. Torontolalncn A i . bcrt Siiarr-lcs huusi kovemmin kuin kokouksen puheenjohti^Ja "Sanokaa tämä mr. Bradlcyllc. Ei ole mitään punaisia brittiläisiä. Me olemme kalkin konservatiiveja, Jotka ovat syntyneet 50 vuotta Ulan aikaisin. Cana-das. sa ei ole kommunisteja.' Me olem. me punaverisiä canadiialsia, eikä mit ä ä n muuta." Bradley määräsi lehden lakkautta-mi.' jen llsäk.si valitsemaan uuden toi-mitaskunnan,' jonka on oltava toimet, tomana siihen asti kunnes yhdysvaltalaiset pomomiehet hyväksyvät sen. Bradleyn kirje päätettiin Jättää uudella Johtokunnalle harkitsemista varten. Union kansainvälisen Johdon l a. klmies ja edustaja L. Belklm sanoi, e t t ä kirje voidaan j ä t t ä ä Johtokunnan harklttavak.si, "mutta lakkauttamls-määräys on voimassa tällä minuutilla". , . • -) USA kieltää avustaneeD^ Espanjan fasistihallitusta Mutta vastustaa kuiten^ jonka mukaan YK:n jäsenet täisiin veljeilemästä Francon A. A. MacNaughtonista liberaalien ehdokas Montreal. — Alan A. MacNaughton, McGIll yliopiston tutkinnon suorittaneiden yhdistyksen kansallinen sihteeri, on nimitetty liberaalien ehdokkaaksi Montreal-Mont Royalin uudessa vaalipiirissä tulevia liittovaale-j a varten. ' Mr. MacNaughton oli täällä kruu-nun. syyttäjänä vv. 1939—43. Lake Success, N.Y. — Yhdysvallat kielsi pcrjantolna Neuvostoliiton ja Puolan taholta tehdyt syytökset, että amerikkalaiset rakentavat llma-Ja maasotavolmlen tukikohtia Espanjassa. Yhdysvaltain edustaja Ray Ather-ton sanoi Y K : n poliittiselle komitealle: "Huolimatta päinvastaisista vältök-sistä, meillä ei ole sotllasillttoa Espanjan kanssa. Me emme ole ontn-nect sotilaallista apua Espanjalle. Espanjassa el pidetä armeijan tai laivaston valtuuskuntia. YhdysvaliolUa ci ole ilmatukikohtla missään Espanjan alueella. Me emme ole tehneet aloitteita Espanjan tuomiseksi Y K : n tai Euroopan elvytysohjelmaan taikka Pohjola-Atlantin piJttlln. Espanjan osallistumisesta sellaiseen yhteistyöhön päättävät kaljcki asonottajat, etkä Yhdysvallat yksinään."' Neuvostoliiton edustaja Andrei Gro-myko sanoi Neuvostoliiton kannattavan Puolan esitystä, jonka mukaan Y K kieltäisi Jäsenmaat tekemästä mitään sopimuksia Espanjan kanana ja estäisi «amalla lähettämästä aseita sekä ammuksia Espanjaan. Atherton sanoi Yhdysvaltain ää-ne. stäväp sellal/ita esitystä vastaan. Y K : n poliittinen komitea käsittelee latinalaisen Amerikan taholta tehtyä esitystä, Jonka mukaan Y K ; n Jäsenmaiden fialUtUisIin lähettää jälleen lähettiläät Ja ministerit Madridiin. y K : n yleiskokouksessa hyväksyttiin V. 1947 päätöslauselma, jossa määrättiin Y K : n jäsentnaat poistamaan vältuuskuntiensa johtajat Francon pääkaupungista. Yhdysvaltain odotetaan omaksuvan puolueettoman asenteen edellämainittua esitystä kohtaan. • ''M Venäläiset suorittavat eläihtieteeUiM tutkimuksia Lontoo, — Tass-uuUstoimlsto^ t l l^ don mukaan suorlttavAt (y«iU|Mlftt tiedemiehet eläintieteellitii tutkWe«:v 1^ sia Sahalinin Ja Kurilira M«irU^ t i 4 | ^ i^ä vupnna., . Saman tiedon mukamn. inm^t^aljl» Sdj-tutkimukala «uoriteta^i ftijBi^Iji^^^ tallia isiperlflMa iiX^ititpim^ Jv, neuvostotasavailajsa. ; tiilimt^ klmukscn tarkoitijötoeiÄ-iin^^ van saada selville, vrtd—nfcö t^Mä^^^^l tulla alueella kasvattaa menertjrtaeUU seksi karjaa Ja jälklminilseU» ^ u i « - .o|rl l a tutkltaarj poii^ivt)^^ suuksia. - »-»jt Itävallan neuvottelut edistyvät hitaasti Lontoo. — Itävallan rauhansopimusta varten käydyt neljän vallan neuvottelut, jotka ovat olleet kauan umpikujassa, «lesahtulvat perjantaina melkein kokonaan. Yhdysvaltain edustaja Samuel Reber esitti, että neuvottelut lykättäisiin kesäkuun 25 päivään, jotta edustajat voisivat antaa selostukset hallituksilleen. Neuvostoliiton, Britannian ja Ranskan edustajat hyväksyivät Rcbcrin esityksen. ' Nainen''myirkyt«;:iiiäHI^Ä ihraista .kupliaiiksi,;.^:-:-^^ sai hirttbtiiomion ^ C*];! 38-vuotia8 nainen t u p m i t t l t o 4 i i M / ,^ sunnuntaina kuolemaan n e ) ^ | p i f a | ^ ^ murhasta Ja yhdeksän mutin heidäiaa myrkytysyrityksestö: Itaksl |lnfll miespuolista rikostoveriaan tUcnUtMln - '^^^l töinen elinkautiseen Ja toinen f VI»» vj^ft den vankeuteen, Zi^* Tuomittu nainen <)il«aJra»i&>Jt»* Jattarcksl pulceutuneena vtenj^DIffi:;^:;^ slnään asuvien mmi«teiv-hi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-10-05