1950-07-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m mm luskauppalilb Spnicn iväen ilseapujarjesföy Kin.fL L. Kulo I fä m 1.1 L 1»' la. TlO I tt tevainto. että o?mistoIniintaUik- I pfTustajina ja eteenpäinviejtaä ^ inaä'a ovat olleet tjöiälSfit S"yUättlvä. mutta tärfeeä toteaa 5^ ie iyilä Ajatus lähteä ta» ä yhteistoiminnan v avidla ^ ( a n oloihinsa iiereniQSt& ,Ja -te sen avulla tulevafcuutei^ ain jo yli sata "vuotta sitten i\j3in työläisten piirissä «sig-' .) ja aiheellista on todeta hei- . taniuisan ohjehnansa- voimai^as nen sisältö. Osuudcauppa-tehtävää eivät ^RocäJdalen ajat liäsittänset vain pslkäS-aJJ^ itoiininnaksL Heille aloitta^ nja lifie merkitsi perusta<vaa. laa-olevaa muutosta jihtelskunnalli- \ oloissa, sen tehtävänä oU tmr-jäseniään pa&analennuksia. ,ttä ja yhteiskunnaittsta cpä-denmukaisuutta -vastaan ja olla; äua talouselämän • vapauttami- •yfcsltyiskapitallstlsssta yUyal- ^ MeiUä on syytä psuuskauppa-semine 50-vuotisjuhIalllsuuSsien " erityisesti korostaa edellämai-ja osuuiiauppaUlkikeen spslsiiis-i puolta sillä monet maammo e- ^eliserdcin osuuskaiippaliik-j johtomiehet haluavat nämä sei-i kernaasti unohtaa' ja vain yas-tumiustavat, että osuus- „ kecmme pitäisi toimia Uen uranuurtajaln määrittele- ^ pohjalla. houkuttelevaa käydä tämän siin puitteissa tarkastamaan lausuntoja, joita ike^inälseia lallun aikami ivarsinkm ns, e-elisen sutmtaryhmän taholta otettiin. Niistä käy selville, että ji^tiyen ajan kuluessa oli, aBdipe;- i periaatteista luovuttu ja että maamme työväsnliikkeesiesh. ammatilliseen työväenliik- 1 olivat muodostuneet kylmiksi, än tyydyttäviksi. Siitä Joh-edistysmielisen aiimtarySiäaän glta eritettiin vaatimuksia, että :auppaliikkeen on esiinnyttävä mtySnantajana, sen on saatetta-rpalveluksessaan olevien henkilöi-työolot mallilkelpoisUtsi, osuxis-keen on annettava etusija ätUlisesti järjestyneille tyttläisU-, ipääfitiinpä vielä v. 1913 SOKn e-ajakokouksessa niin pitkälle, et-hyväksytj- ssä päätöslauselmana rttlln: "kurjissa olcsuhtelssa val-lettuja ja työväkensä ikanssa ret-löivien laitosten ja liikkeiden tuot-i el pidetä kaupan", Edistymilellsen osuaskauppaljik- 1^ määrätietoinen siirtymlniui entiseltä aatteelliselta pohjältft bh taninkin viime aikoina tallat yhä ^ setTemmäksi. Eri ybleyfisissä pidetyistä jahlapuhelsto hoollmätta on moraan sanottava, että kanaksi iaib rio M Y Y T Ä V Ä N Ä UUSIA ja UUDISTETTUJA PIANOJA Taattuja ja vuoden palvelus llOO.Oa-5200.00 HYVITYSTÄ vanhasta pianostanne, kim vaihdatte sen uuteen Tiedustelkaa suullisesti tai kirjeellä: MUSIC A U 48 EIgin St. Bossiaseman vier. iPnh. 3-2697 ' Sndlmry on niaamtae bsttfiBtoiblntaiiike loitomrat Bothien annmnta. periaattdsita Ja iodella eoäa. listiseb työvSenlilUeen tokeiiilsen asemasta valkattavat edistysmieD.: sen osaasbaäppalitkkeenuBe |oh. tomiehet volmallisesil sefcil anuna. tinisen että poliittisien työväenliik. keen kesyttämiseesi porVatistone vaarattomaksi. - Me kansandemokraatit emme suinkaan (kuvittele, että ösuustoimihtaUi-ke toiminnallaan voisi luoda mitään rauhallista hyvinvoinnin keidasta ktt. pitalistisen talousjärjestehhäh sisälle. Tiedämme myöskin erittähi hyvin ne rajat, joiden puitteissa osuuskauppa- Uineenkin palkkapolitiikan on kuljettava. Mutta vastoin osuuskauppaliikkeen todeUisla etuja on, että sUtä tehdään kyhnille liikeperiaatteille rakentuva kauppaliike ja ee asexmoi-tuu taloudellisissa ky^myksissä työn-antajakapitalistien puolelle. Tällaista suimtausta me kansandemokraatit emme hyväksy. Siltä johtuu taistelumme osuuskauppaliikkeen^ johdattamiseksi alkuperäisten periaatteiden pohjalle. Sen toteuttamiseksi on maamme kaikki työtäteiksvät saatava liittymään edistysmielisen o-suuskauppaliikkeen jäsenjärjestöihin. Edellämainittuun päämäärään tähtäävässä toiminnassamme on meidän aina muistettava, että osuuskauiqta-liike ei ole vain kapitalistien synnyttä mä ja niiden levittäminen tähtäävä liike— sen kukoistus ja toiminnan loistokausi tulee olemaan vasta sosialistisessa yhteisltunnaKsa. Mnatlmap kaiikkiin maihih oh osuustoiminta työntänyt vaikuti&sensa. Osuustol-minnalMsestl jäilJestyneiden kansalaisten lufisumäärä kphOaa yli 100 miljoonaan ja tärkätä on huomata, että yli puolet näistä on sosialismia rakentavissa: maissa — siis Neuvostoliitossa ja uusissa kansandemokratioissa. On totta, että emme ole tyytyväisiä edistysmielisen osuu^uppali^- keemme nykyiseen suuntaukseen. Se ei (kuitenkaan anna meille oikeutta sa noa, että sellaisessa liikkeessä ci ole oltava mukana, Päinva?toln meidän on vakanrasti: ikehoitett^a (kaikkia työläisiä ensinnäkin liittymään osuus kauppojen jäseniksi ja toiseksi keskittämään ostc&sensa mahdollisimman tarkkaan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen myymälöihin. TyöläisUlä ei ole pienintäkään' aihetta: tukea yksityistä liiketoimintaa. Sellaisen a-vustamtoen koituu meille atoa: tappioksi. Sysrtä on mainita; että maamme edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä jo nsrib on yli 30 osuuskauppaa ikansand^mokraattien hallinnassa ja että KK:n jäsenistöstä lähes 42-pros. lukeutuu ikansandemokraat-teihin. Otteemme edistysmielisessä osuuskaupiialiikkeessä on siis melkoisen luja ja kun koko yhteiskunnallinen kehibys järkähtämättä kiilkee meidän arvioimiemme suuntaviivojen mukaan, niin erityisesti sitä silmälläpitäen on otottamme edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä lujitettava Ja sen ohessa heikennettävä yksityidka-pitalismin vaikutusta tuotannon Ja kaupan alalla. . Edistysmielinen osuuskauppaliike on tehtävä lujaksi työtätekeivien it-seapu järjestöksi! mm mmmi Suomen i^äkaopongla porosta, sestl ivastäavk i^AäuiUraTinto* misesu tolee lana vnonna koin- ^Ita. niin nousisi nUden iv&a yU iU-ncdDsl400TBotta —TaO(kaHelsW dentUhannoi. bi on oltat pääkaopanUna rasst» Vuonna JlCK»'onnistui Ruotsin sU-vnodesta 1817 ;;lähtienl TSiqMn -i^jsen ".sunrliuäe^liullun kuniirfKäan meitadvaoden Johdo^ m p:Mkil> Kus"to»-iV\MäoWn JäUecn Jhankkto laaa luoda lyhyt katsaus )Belsin|kn jidöfel-Saomaie'sota VenäJäfi vas-varfaalsempUn valhdsUn. > , - taän.\ Helshdd vaUattiin Jo^solatöl-tnletinlu^ sii.lta toukokuussa I8Q8 Via. Helstogin perustamisen vuonna 1550 pMl'aintftutpi; venäläisille. Sotatolml-aiheutUvat Kustaa Vaasan suutpplUC en yhteydösS «ättul Helsingissä tuU-tlset summitelmat. Hfin tavoitteU pä»; jossa tuhoutui 77 taloa. Sen 6n- Suomenlahden kaupan > valtaamista, siosta kdUpiingiUe vöitilrt Itioda es« Ja sitä varten oli luotava kaiipunkl. teittä kuhholUnen aseihakaava, kun Jolla olisi siihen tarvittavat mäantif!- teelliset edeUytyikset. TttoU^ista piOk-kaa h£^ettaeäsa pS&dytUbi' Helshigln seutuun. Jossa sijaitsi vtmha kauppamiesten pysähdyspaikika^ pitkin.Uudenmaan rannll^qa kulkevan vätäian meritien Ja sisämaasta rannikolle JohtE^van hämäläisten eränkävijäiii kulkurelUn leikkauspiste. Aluksi valittiin tmden kaupungin sijaintipaikaksi nykyinen Santahäml. na. Jossa Jo ehdittihi aloittaa raken-mtetyötkhi. Mutta Santahaminan yhteyksiä mantereeseen ei pidetty riittävän hyvinä, ja uudella k ä ^ - khrjeellä kesällä ISSCf^tiiää^ttii^ bxa,-. punki rakennettt^äk^j-yaniaapjoep suuhun, Forsbynt-kylfifln-HelMS^ kosken rannalle. SiJtä sai. kauptu^ TuotsinkieUnen nimensä - Helsingforä.' Itsevaltiaana ala^ltBiJana, Kusliaa Vaasa yritti ratkailta^uudehvk^ujpjixi-gin asuttamlskysyinyksen m i i ^ ^ ^ - malla tavalla, antdenv^mah.tik^^, -ett^ Rauman. Ulvilan,' Tamml^|[r^ Ja Porvoon kaupungit^ oilih^idteitävä Ja niiden väestön kokbnaisuudeman muutettava Helsinkihi. Äpkäris^'^ jai uudistetuista käskyistä huolimatta; vaidiat kaupungit kuitenkin rj^i^^t': eloon, eikä uuteen saatu väestöä väki-sin kerääntymään. Sitäpaitsi havaittiin pian, että matalan Vänsankau-pungin lahden pohjukasta Helsingille valittu asemapaikka oli sopimaton aiheuttaen vaikeuksia lalvakululleTläen vuoksi Helshiki v. 1640 muutettiinkih Viranniemelle. nykyisen Kruunuhati>i kaupunginosan alueelle. ~ • Uusikaan paikka ei saanut kaupun-^ gin kasvuvauhtia lisääntymään. Ruotsin käymät alituiset sodat köyhdyttivät myös Suomen Ja estivät sen väestön lisääntymisen sekä taloudel-; lisen vaurastumisen. Helsinki • Joutui sotien ja niiden kmtereillä seuraa-den kulkutautien hävityksen kohteeksi u» seammln kuin kerran. Niinpä kun kaiy>imgin vaikiluku oli v. 1710 kohon-nut noin tuhanteenkahdeksansataan, mainitaan Helsingis^ kahta ^ vuotta myöhemmin, suuren ruton tuhojen Jälkeen, ollen vain 15 porvaria. Ja seuraavana vuonna, 1713, kaupunki poltettihi poroiksi suomalais-ruotsa-lalsen armeijan toimesta. ' . Vasta vuodesta 1749 lähtien. Jolloin Helsingin edustalle ryhdyttiin .rakentamaan Viaporin linnoittista,-Helsinki aikoi vähitellen kasvaa Ja saavuttaa suurempaa merkitystä. .Kaupunkiin nousi: pieniä teollisuuslaitpkslä. liikkeitä Ja kivitaloja, mutta ennen-r kaikkea — kapakoita. Suurin teollisuuslaitos oli panimo, jonka tuotteita esim. 1780-luvulla jakoi 64 olut- Ja viina-anniskelua. Lisäksi oli 3 viinikauppaa, vaikka kaupungin väkiluku oUkin vam 2,500 henkeä. Matti Kurjensaari huomauttaakin teoksessa "Helshiki—Itämeren tytär", että jos nykyisessä Helsingissä olisi suhteelll-tsäärf Alektsähterl X käätykirjeeliaän 8 pnä huhtikuuta isnjmääräsi Heli-ringin suomen päfikaupimglksl. Jonne maainme hallituksen Ja virastojen oli e m ä l t ä '"^pääkaupungista' - Turusta liauutettava. •Uuden pääkaupungin rakennusko<4^ mltean pidieehjöhtajätöi määr&Ulin J, Ai Eiirenstrdin, ja^hSmn apulaisekr^ seen Tallinhasta maähart &ulsuitu' sakmlainen aAikitehti C. h. GhgelJ Suuret' rakennustyöt alkoivat nopeasti U s ä t ^ v^äh^ vfikUukua. Joka' oU Jo läSÖ^^ll ^11.000. Turun palob jä^keeri:v.:feira'määrättiin' myös yU-; 6piSib ^inu^mtavakfil^ H^ raktonulcise^ . samohitaiin ' muutkin- - muun..^ua^a, ovat arkkitehti Enge-; Iin sinmn^aeiB^a luomuksia. .r^elitDg^-ate&a maan pääkaupunkina'^ ohl;/? seA iis^atkuvaan kas vu^^^^^ Ste^l«a.hit%i^'^e kultertktai aluksi tä£ |^(il>-niln^että vielä vuonna 1870 Heisihän J väklh&u oU vahi 32,113 Itiei^esr:. kolmen vufö^Ikyhtoiäi^n kuluessa väestö Jo' k«'ij(öytisnafJstul. öll^^ v. 1900 yli 93,- ^ ' T T l i l e f ^ l : Vuonna 1910 olt väki-i liMi 1 ^ ^ , : Ja nyt. kut&h tiedetään;! Jo neljänsadantuhannen seutuvilla. : ' Valtavasti^ stturin; osa Helshigistä on'lopultakih rakehhettu' viimeisen puolen vuosisädati'kuluessa'. Ja kau-pimgin väkiluku ei suirtkaan ole kasvanut / luonnolli&en väestönlisäyksen; vaan m^mme kaikilta kulmilta Hel-änkiin suuntautuneen muuttoli&keen ahMosta,.' - Kaikki: maäkunnalb ovat "siis olle^ ja yhä ovat mukana Helsinkiä rakentamassa. Tämän päivän Helsinki on muodos- ^nut mqni^ahpisel^i kqkonaUuudek. si. Se 'op ipaamme <• (hallinnon^ lain-laadhman. poliiitisel) elämän, urheilu- Ja ? sivistystoiminnan sekä taloudellisen > elämän keskuspaikka. Mutt^ ;)äe.onm]^s rakentajain Ja tehtaiden kauptmkl, • jossa kymmenet tiUiannet työteliäät ihmiset ahertavat. Juuri he ja 6nnen heitä eläneet työ. tätekevät Ihmiset ovat rakentaneet Ja kunnostaneet . Helsingm sellaiseksi kuin-se'on; ''Vuonna' lOOS he rakenai-vat ^ilt^arelle työväentalon uljaan graanittilinnan nousevan tietoisuu-tensfija voiman;>a j^booliksl. Vuonna 1919 he rakensivat uudelleen sen tornin, - jonka täkäläisen omistavan luokan kutsusta Suomea Saksan siirtomaaksi .'«Valloittamaan saapimeet Wi]ihehnin sotajoukot. ampuivat tuleen. l^nia mmtd suuria ja kohtalokkaita tapahtumia on Helsinki kokenut sen Jälkeen^ kim Suomen työväert-luokan herääminen tapahtui Ja maamme työväenliike syntyi. Se qn nähnyt Viaporin kapinan, suurlakon Ja vallankumousvuoden 1917 mahtf^- vat mieleno^itukse^, vuoden 1918 kansahrall^ ja sen kukistumista Canadan suuriminat liikeyritykset Varojen mittarien mukaaii punnittuna Torstia, fteinäfe; 27 p. Thva^yj Jiay.87^,yfflvu f. Toronto Daily Stalin kirjoittaja Allan Teates on Julkaissut allaolevan taulukon <»madan 23 «uurimmastalit- Ic^tyksesta: niiden varojen perustella mitattuna. Kysymyksesi el ole niiden puhdas omaisuus vaan kalkki qmaisuudet velkoineen i^ivineen. En- 6imml^sessä sarekkeessa ^mainitaan ky^^ymyksessä lolevan iUlkke^nvV^ viime.vuodeniopuUa!^ Toisessa sarek^ kecssa mainitaan niiden varat kyniminen .vuotta aikaisemmin ja kolmannessa. nniiten paljon niiden'varat ova( lisääntyneet prosenteissa laskettuna kymmenen vuoden aikana. 1949 Canadian National Itellway8........ 12.478,083,586 Royal Bank of Canada 2,334,985,354 Bank of Montreal 2.139,88184263 Canadian Pacific Railway 1,713.565,416 Canadian Bank of Commerce . i ; . . . 1.646,320,246 Sun Life Assurance 1.527.515,784 Bank of Nova Scotia . . . . . . . . 8 0 6 , 3 0 8 , 7 01 Aldminium Ltd 612,215,616 BrazUian Tyaction Light and l ^ . . . . . '57U84.343 Imperial Bank o* Canada . . . . . . , . ; . 510.040,570 B^U Telephone Co. of Canada . . 488.673.057 B ^ ^ of Toronto 459.388,337 Nbtional Canadian Bank .«v 430,120.124 Ciomlnion Bank , 428.637.083 Afianufactuters Life ItlStlrance 378,313,849 Canada Life Assurance . \ . . . . . . . . . .370,297.664 Great-West Life Ateuranfce 357.621,351 XMstiUers Corp,-SeaBram: . . . , ; . 866,956,605 Imperial OU 349.024,928 Mutual Life A s s u r a n c e . . . . . . . . . . . 315,203.359 bOndon Ufe Insurance 320,505.151 Shawinigan Water and Pow6r , . . . . . 359..346,249 1939 $2,076,261,721 1,014.703.343 1,025,508,368 1,384,852.854 754,650.745 914,767,311 343,491317 98,158,412 442,730.884 187.059.829 223.U4,J« 168,339.469 162,704,839 163.939.106 177.808.634 268,046.607 167.456,203 77.448.798 164,181.233 187.636,580 135.454,923 182,995.326 ^Inc. 19 130 109 24 121 67 135 524 29 176 123 173 164 160 112 «38 114 364 113 84 137 42 Canadan pääministeri ja ulkoministeri lyydefly hyväksymään raulianvetoomus (danadan Rauhankdti^ressin sihteeH on lähettänyt lieille asiaa koskevkn kiirjeln^än Toronto. ~ Canadan. Rauhankott-e r i ^ l on maaliman rauhanliikkeen eri ttUUden jaostojen eslmeridtlä aeurateh lähettänyt Canadan pääministerille ia.: ulkoministerille seuraavanlaisen kirjeen: ."Kuten muistatte esitti Canadan Rauhankongrcssi kuluneen toukok. 5 pnä ulkoministeri Lester i9. Peärsonille 200,000 canadalaisen allekirjoittaman vaatimuksen atomiaseiden iaittomlksi Julistamisesta. "Maailman Jokaisen maan miljoonien asukkaiden toiminnan mukaisesti ailckh-joittavat canadalaiset parhaillaan maailmanlaajuisia rauhanvetoo-muksia. joka liitetään tämän mukaan, lupailematta olette tietoinen siitä, että Maailman Rauhankomitealle on Ilmoitettu tähän: vetoomukseen saadun Jo 120 miljoonaa allekirjoitusta Ja että niihin lukeutuu Suomen pääministerin Ja Ranskan prokuraattorin sekä moni- ^n^mu'.den maiden huomattavien valtiomiesten allekirjoitukset, ^'Varmaankin tiedätte myöskin, että Kinsainvl^linen Punainen Risti on puhunut atomipommin laittomaksi Ju- KASVATTAKAA ISOMPIA TERVEEMPIÄ TUOTTAVAMPIA 'ja P. Voitte ansaita enempi rahaa tulevista munivista kanoistanne ja silti vähentää nuorien kanojen . kasvatuskustannuksia NEUVOJA MIT^N VOITTE SUORITTAA TAMAN I. K Ä Y T T Ä K Ä Ä V Ä H E M M Ä N M Ä S K IÄ Xaatuabieet Ful-O-Pepissä tekee mahdolliseksi ruokkia vähemmän ja enemmän Jyviä, Siipikarja voi paremmhi käyttää ruohoa K A S V A T T A K A A TEBVEEBim K A N O J A P"l-0-Pep kasvatusmäskiESäsavat kananne niitä rikkaita ravtato- ^"«'If mitä ne tarvitsevat hyvälle kasvuUe ja kehitykseUe — erikoi- ««iKin kaikkein tärkeimpänä kaisvuailcana. E N E M M Ä N M U N I A h,. Tarkka huolto suurien Ja hyväluustoisten nuorien kanojen- kasva- "«scisa korvaa teidät monen kertaisesti llsäöntyvässä munatuotan-nossa myöhemmin. inn 10 vuoden ajan virallisissa munimiskilpalluissa ovat Pel-O-Pe-ro^ kasvatetut Ifeanat keaUmSärln munineet 14—46 enempi munia keskimääräisesti toisilla rehuilla kasvatetut kanat. *• V Ä L T T Ä K Ä Ä MimiVIEN SANOJEN MENETlfKSIÄ -,,^°s'sa Ful-O-Pep menettely kehittää vofanakkaimpia, terveempiä teiT^ kanoja JoiDa on vahva luusto, hyvä koko, roteva terveys Ja f^ion virkeyttä kohlaatte vähemmän kuolevaisuutta kanoissanne. PAATTAKAA seurata Canadan johtayinta nuorien kanojen kasvalussuunnltelniaa tänä tmonna/jrften 11^ tuotantoa Ja tuloja. Kääntykää paikalliseaFul-:p'Pep>väU^ 4 PERUSSÄÄNTÖÄ NUORIEN KANOJEN RUOKINNASSA L SEURATKAA RAJOITETTUA^ RVOSfilTAOBJkLMAA' : Se pitää kanat paremmassa Itunnossa,'kontrolloi iän kOska ne saavuttavat kehityksen Ja SÄÄSTÄÄ RUOKAA. Aloittakaa rajoitettu ruokinta kananpoilcasiUe^ viikon lirisenä. : : 2. KÄYTTÄKÄÄ KAUROJA PÄÄJYVINÄ Parhaimpien tietojemme mukaan ei mikään muu vilja voi ottaa kaurojen sijaa luuston kasvatuksessa, vaivojen välttämisessä, sekä hyvän lihan Ja höyhenien kehityksessä. Kaura on lihä«^ kehittävä ruokaa. Se kehittää enempi lihaa rintaan. Kauroilla kasvatetut kanat kärsivät paljon vähemmän sulatushäiriöltä Ja elävät vanhemmaksi. 3. RUOKKIKAA HirVÄÄ KASVATUSMÄ8KIÄ Siinä pitäisi olla valikohna eläin-, kasvis- ja kalaproteinia sekä lisäksi tärkeitä mineraaleja Ja vitamiineja . . . se kasvattaa suuria, rotevia nuoria kanoja alhaisilla kustannuksilla. C RUOKKIKAA SULAMATONTA GRANIITTI.ROUHETTA Vaikka kanat olisivat kuinka hyvin ruokitulta, ilman Inmnollista rouhetta eivät ne voi ktmnollisesti käyttää ruokaansa. Rouhe auttaa niitä kasvattamaan vahvalihaksiset-kuvut ettS ne voivat käyttää paljon ruohoa Ja kuitua. SERVINC THE NORmpOR SIXTY YEARS seuranneen valkoisen terrorin, lapiia-latsvuosien muilutukiset Ja pamp^tuk. set,..vuoden 1940 sodanlietsojain pl-nonpolttoprovokatiat. Se on l&okenut pommituksia Ja nähnyt maamme val-loissotaan Hitlerin rinnalla syöfseiden sotarikollisten kukistumisen Ja tuomion pitivät; Ja se on myös nähnyt kuinka sotarikolliset on Jälleen päästetty vapauteen Ja nostettu kunniaan. Nykyisensä Helsmgi£sä on paljon kaunista ulkokuorta, jota kehtaa näyttää ja Jota näytetään sekä koti-maisille että ulkolaisille matkailijoille. Mutta siinä on myös muuta, työläis-kaupunginosia, joita esim. Matti Kurjensaari kuvaa edellämainitussa teoksessaan seuraavaan tapaan:; "Keinotteluun perustuva asunnon-tuotanto on se, iloton käsi, joka on täällä päin Helsinkia tai-allista enem-män piirtänet kaupunkikuvaa. AlOksls Kiven katukin cn kohdittain surulU-ncn kuin TUnoilijan elämä ilman Charlotta Lönnqvistiä. Sitä paitsi ne acemakaavaherrat, jotka joskus alueiden Järjestelyä, ovat unohtaneet elimistöstä keuhkot pois; Kallio, Sör» näbien > ja Vallila ovat käytännöllisesti (katsoen puistoltomla. Haapaniemen kenttä. Viidennen Unjan puisb^olmia graniittisina kailiui-neen, Brahenkentän laitapuut, Mäke-lankadun lehmukset eivät riitä alueille, missä vllsikeiTokslset kivitalot , Ja asfalttikadut peittävät hehtaarin hehtaarin jälkeen." Ja mitä on sitten noiden kivimuurien sisällä, on asia erikseen. Siellä elää ihmisiä. Joiden ahkeran työn tuloksista saalistajat rikastuvat, ihmisiä, joiden on pakko asua usein sie» tämattömässä ahtaudessa ja eivät aina voi hankkia Itselleen edes riittävää ravintoa ja vaatetusta, muista elämän ^ mukavuuksista puhumattakaan. Vanhempia, Joiden on pakko mennä.päivltt^een raadantaan jättäen pienet lapsensa oman onnensa nojaan kaduille ja asfalttipihoille leikkimään, koska elanto on hankittava. Ja koäka lasteixkoteja ei ole. Siellä on vanhuksia sairaita Ja inva-liideja. Joista kapitalistien yhteis-fcunu ei riittävästi huolehdi heidän työkyvyttömiicsi Jouduttuaan, siellä on nuorisoa, Jolta puuttuu fculttuurl-ja keiOiotaloJa, tilaisuuksia kehittävään harrasteluun ja toimhitaan. Kun siis esitämme onnittelumme 400-vuotiaalIe Helsingille, niin on myös lausuttava toivomus^ että pääkaupunkimme tulevien vuosien kulu-e-^ sa paremmin huolehtisi kaikkien a-sukkaittensa viihtyisyydestä Ja elln-f ehdoista. Tämä toivomus saadaan täyttymään vain siten, että työt&te-kevä kanxa ottaa itse käsiinpä sekä kunnallisen , että valtiollisen vallan niin Ilelsingteä kuin koko Suomaraa-kin, Itstamisch puolesta ja että kirkkojen maailmanneuvoston toimeenpaneva komitea on kchoittanut krlstlkansaa yhtymään 'jätUldismäiscen ristiretkeen rauhan puolesta'. . 'VIilaailman. Rauhankonutcan -Tukholmassa alkuun paneman Rauhanve-toomuksen julkaisemisen yhteydessä annetussa lausunnossa, on mm. seuraavat merkille pantavat sanat: *1hmlsbnonan. kohtalo on vaakalaudalla;.' Jokaiselle elossa olevalle Ihmiselle on tarjolla kaksi tietä; Tukholman-; vetoomus sallii hänen astua rauhan tielle;.. "Ja edelleen: . VTalstelu rauhan puolesta on Joutunut ratkaisevaan valheeseen. , Kukaan el voi Jäädä pnotueeUo-maksl slUä se merkitsee toiminnan ; vapautin sodan Uetsojlllc. "Pyytäcssämmc teitä allekirjoittamaan maailman rauhanvctoomukscn, emme odota emmekä pyydä' t^itä siten kannattamaan Canadan Rauhan-kongressia (niin tervetullut kuin: se orsikin). Maailman rauhanvctoomu? ei kuulu millekään järjestölle tai niiden ryhmälle. Sen hyväksyminen el edellytä mitään muita sitoumuksia. Teidän allcklrioituksenne vctoomuk-ee9sa on maailmalle todistuksena vilpittömyydestänne rauhaan nähden. Se asettaa teiddt kaikkien niiden kansallisuuksien, uskonnollisten kösitystcn ja poliittisten mielipiteiden rinnalle; Jotka ovat siten julistaneet päättäväisesti, että sota ei saa syttyä. "Me uskomme teidän, Canadan kansan johtajana, näinä vaikeina air koina, käyttävän hyväksenne tätä tilaisuutta liittyä julkisesti moniin miljooniin rauhaan johtavalla tiellä," Kirjeen on allekirjoittanut Canadan Rauhankongrc£8in puolesta sen sihtee- Quebecin lehdet Mstävät sofaseikkailuiin sekaänMistä Montreal. ^uä)echi lehdistön vississiä ojassa on kehittymässä pro-testliiike (hallitusta vastaan Korean taisteluihin osallistumien Johdosta, korean seikkailunVtuomitsemisen^ 11^ saksi kehittyy tunnelma, että Jota-km oUsi.' t^tänra uhkaan sodan vasaran lorJumisekBi. Kansallismielisen Le Oevolr lehden toimittaja Andre Laurcndeau kysyy heinäkuun'? :pn numerossa: "Voiko länsi antaa apua kaikille niille kannatuksensa 'menettäneille hallitee-ville piireille Jotka ovat nyt meidän liittolaisiamme: Eikö se ole kummallista rolhkeutta. Jos on mentävä maailman ympäri, Jotta voitaisiin pelastaa se mädännäisyys, mikä sanoo itseään demokratiaks], "Canada ci ole mitenkään edesvastuussa tästä inhoittavastatöher-rysohjclmasta, eikä sen pitäisi < sitä tukea eotjlaaiUsestl,; Töihän mcnnes- 6-1 mc olenano Jähcttäncet kolme hk-vittäjUä,> Sodan Jatkuessa Koreassa Ja sen kuluttaessa miehiä Ja materiaaleja, meidän osuiittammo ön ilsät-täivä Ja meidän riskiksemme tulee totaalinen sota. Vapauttakaamme It- Sudan-ruohon laidun •ABiantunUJat varoittavat, että elukoita ci olisi päästettävä sudan-ruo-hon laitumelle ennenkuin heinä on vähintäinkin 18 tuuman mittainen: Jos sudan-ruoho cn kovin nuorta karja;: v<Di/8iiada siitä prtissich^ppo-myrkytyksen., ri Mary Jchnlson. ; Battiatilaiheb pyyntö on esitetty prc- BldcntUTrumanlllOi, vaUioslhtcerl Ac-hcsonUIoJa Warren AusUntllo, joka on USA:n Johtava edustaja YKissa.. Se on esitelty VhdysvaUolssa toimivan Työväen Kansallisen Rauhankonferenssin tohnesta. Tämä konferenssi on Yhdysvaltain unioitten järjestämä rauhan hyväksi toimiva järjestön, semme lemme'; Le Devolrin tolmittalafle «»pitetiu^.' :/•" sa kiijesEssft iBeaf "co'ulll|«ä''WrJölt-^^^,'-: taa: "Mikal Canada lähctt&jt lefit»-', koneita Ja laivojaK0ttäöi»f-*Elk8;«MI-^,- % st paljon. j(A'tfonmui«|lseiBmaa^^ sen sijaan ^ kim sekfänÄ|mmö'" 1/ tehiun raiÄan'niminä,-JärjcstäteJm^^'"''^ me rauhan neuvotteinja?'Canadan'/>' itsenäinen ohjelma-ei,'oikeuta. Mtä^, / " että Canadasta tulee' pelkkä kaÖt\i/v>^ Joll^iin «mrvallatlie.' Ötttä, m^iapt\ •} maa työntää sormensa Kor^n-pii-' rakkaan, ^tä lähemmäkslstuIejMmf maailmans^otaa. Me emme «^kaapk*' '^--Kreikan asioihin. .Meillä^ ei plb. ' mitään asiaa Korcaasa." ' - ^\ f Coulllardl lopettaa hiUomautukseh- ' , f' sa Korean suhteen tseuraavaan' Tre-• toomukseen: "Miksi eivät katoliaet , Järjestöt . pane llikieeUe " ficllaist».' ^ rauhanadrcsslaTmUÄ IcvitetUto^C^i ^ nadan .R^uhankcngressin toimesta? | Kirjoittaen nemfikuun^ ^ V.iiä,Le"'J Dcvoh--lchdC5£ä otsikolla "Skandaali^' ; Condlde vuttaj^ Canadan Rayhap-kongressin levittämään TliklholroaA vctoomuIc;een ja «soittaa, että..-mo- ^1 nct Quehccln kunnat ovat' alleklr- ' joittaneet sen. "Miksi ne aUektrJoltr ' tavat Tukholman manifesUn>' Sik^ ' kun mitään muuta,eJ olö\ti^Joltu ' manlimtin'rauhan'pnolustämisea^.'.". > Ovatko hallitsijat tietoisia siltä por ' liittisesta Järjestelmät^, mikä. on a i - ' na suosinut isotaa;.i meidän.«des-sUmmc on tämä fikandaallr Qttebec-issa on''rauhanliike;'mitä, ^Dblö?^- kuun pantu kristiUisyyteep u^vlen^ l toimesta.*' " - ^. - - - ^ imERGfiixi Olal 8.84lSi Fn^ilttd. LUkelaitoksUle, Järjestöille Ja yksityisille Kirjapainossamme tehdään ensiluokan painotöitä nbpeasti ja kohtuullisella hinnalla. Tarvltcssanno KIRJELOMAKKEITA KIRJEKUORIA , LASKULOMAKKEITA TILIOTTEITA KÄYNTIKORTTEJA ' OVILIPPOJA MAINOjSILMOITUKSIA > JUHLAOHJELMIA KUTSUKORTTEJA li;(»KUTSUJA Y,M. lähettäkää tilauksenne; - VAPAUS PUBLISHIKO COMPANY LIMITED Box 60 Sudbuty, Ont. KESTO. KIHAHPIPEM KESKtJS UnsHuokhaimn palvelus-',. , Baltnfiral Kampaamo' ; Sigrid l^ctola, ondi^Ja 8 Eim St. E.. Puh.'^8-15SD Sudbuqr Kellarikerroksessa MOTORS & EaU9>JHp[f 6S Lareh S l . Sudbtir^ PtthoUmo» @.83<S4 PAi;.V£LLUT flUpMAJE^ siAYM 35 vtjom 0 FORt» A aiONABCIIIieoklie* autoja , . ' , ® FORD ICUOBMA-AVTOM J% ' traktoreita NEW 19/18 ^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^'.PLAYS ANYVVHERt ON IfS [ OWN BATTERY OR PLUCS-(f>/' PHILCO on kuulu laaduslaan kauflB maailman ilman paiteroUa Tässäseonf'Uusi saavutus kuljetettavien radioitten arvo««a kuululfil$ta Pliilco-labora-toorio! 6ta( Ihmeellisen aliialsella hinnalla: Philco 411 tuo'tcnic laadun ja toiminnan, Jo-im tavallisesti on vain kallilmmlBäa radiols,5a.> Tulette ihmettelemään sen tobnintaa sisällä tai ulkona . . . A.O„ D.C. tai patterilla toimiva. Helppo kantaa kuten matkalaukku. Ja-lokivlmäisessä kehyksessä «e on todella''kuljetettavista radioista valittu." Valitkaa teidän nyt! SAATAVMSA HELPOILLA MAKSUEHDOILLA PUHELIN :M^55
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 27, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500727 |
Description
Title | 1950-07-27-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m mm
luskauppalilb Spnicn
iväen ilseapujarjesföy
Kin.fL L. Kulo
I
fä
m
1.1
L
1»'
la.
TlO
I tt tevainto. että o?mistoIniintaUik-
I pfTustajina ja eteenpäinviejtaä
^ inaä'a ovat olleet tjöiälSfit
S"yUättlvä. mutta tärfeeä toteaa
5^ ie iyilä Ajatus lähteä ta»
ä yhteistoiminnan v avidla
^ ( a n oloihinsa iiereniQSt& ,Ja
-te sen avulla tulevafcuutei^
ain jo yli sata "vuotta sitten
i\j3in työläisten piirissä «sig-'
.) ja aiheellista on todeta hei-
. taniuisan ohjehnansa- voimai^as
nen sisältö. Osuudcauppa-tehtävää
eivät ^RocäJdalen
ajat liäsittänset vain pslkäS-aJJ^
itoiininnaksL Heille aloitta^
nja lifie merkitsi perusta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-27-05