Vapaus, November 26, 1949

              Bivu 2 Laiiantaina, marrask. 26 p.—Saturday, Nov. 26
«MMlond c t e i O M O tf «be Foit
aDHe» OmMBflDtk Ottava. Pnb-mHa,^
tbab»wttiay: T u e a d a f s ,
TjMiMdMi and aatmdq» l y T»p§m
Tdnbooea: TlMtntai OCOe* 4-«Mi.
SttäÄal dttlea 4'4M. Mtiaari
KfinkiL Xdttar.W.ttbn(L lUttor
adänai Boa « . SDdfaurr. Ootatfa
AAfttiMSnft latca upou appUMtloB»
laraniflatton trae of dMma.
CtenadaM: 1 vk. Ci» < tt. 9A
S kk. 2JOO
Thdmalldaa: 1 tk. 740 « kk. tJD
eaooMMa: i «k. T M 8 kk. 4 »
Sudbutyn kunnallisvaalit
Sucfturyn kaupungin kunnallisvaaleilla on oma traditionsa. V a a -
Utaistdu sanan varsinaisessa mielessä on täällä tukahdutettu j a vain
nmn yksi kolmesta valitsijasta käyttää äänioikeuttaan. Kaikki tämä
ob jäännöstä niiltä ajoilta, jolloin kaupunpssamme kuului vain
"isännän ääni" mikä vaati, että vaalit suoritetaan mahdoHisiroman
"kivuttomasti" siten, että vain päivää tai paria ennen vaaleja mobili-
' soidaan ne varakkaammat p i i r i t , jotka (tosin omien todellisten etu-
- j«Qsa vastaisesti) äänestävät vanhoillista suuntaa edustavia miehiä
valtuustoon, koululautakuntaan j a Hydron johtoon.
Vaikka työväenKikkeen toimesta on monta kertaa aikaisenmiin-
]gb yritetty vapauttaa kaupunkimme tästä tuhoisasta rutiinista, jon-
Icä vuoksi ei juuri kukaan kiinnitä huomiota kunnallisasiain demok-jnaattiseen
valvontaan, niin tähän asti ei siinä ole valitettavasti kyllä
onnistuttu. Seuraus siitä on kerrassaan tuhoisa. Kuntamme kotien-oinistajien
ja ptkkuliikemiesten verotaakka kasvaa jatkuvasti, asunto-
Tftkienmiksissa käytettävän sähkön hinta hipoo taivaita, asuntopulan
ratkaisemiseksi e i ole pantu tikkua ristiin — mutta sensijaan ehdo­tetaan,
että kaupunkimme kurja liikennelaitos ikuisteMaisiin anta-
' maili monopolioikeus yksityisomistajille, vaikka kaupungin väestö on
yleisäänestyksessä sanonut päättävän sanansa kunnallisen liikenne­laitoksen
järjestelmän puolesta. ~
Nyt viikon päästä, eli joulukuun 5 p;nä pidettävissä kunnallis­vaaleissa
on työväen ehdokkaana Ryan-vaalipiirissä kyvykäs j a an­sioitunut
unionisti, Bruce Magnuson, joka on antanut taisteluhaas­teen
ylläkuvatulle rutinismille j a vaatii väestön etujen mukaisia kor­jauksia
j a uudistuksia kaupungissamme. 'Mr, Magnusonin ehdotus,
että alle $31000 taksoitetiit kodit vapaufettaisiin asteettain verotuk­sesta
on sellainen ajatus, että se huojentaisi pienten kotien omistajien
verokuormaa. Hänen ehdotuksensa kouluverojen suhteen lieventäisi
kakkien ^'eronmaksajfen kuormaa. Mr. Magnusonin kanta sähkön
hinnan alentamiseksi j a puhelinmaksujen korottamista vastaan, sekä
vianhustemmc hoitamiseksi ovat kaikki ehdottomasti tarpeellisia ja
yälttämattömiä tehtäviä.
Mutta yksistään transporttikysymyksen johdosta mr. Magnuson
pitäisi v a i l l a ylivoimaisella äänten enemmistöllä valtuuston jäseneksi.
iCuten tiedetään, kaksi vuotta sitten antoivat kunnan asukkaat v a l -
tuiustplle valtuudet kunnallista liikennejärjestelmää varten. Mutta
nyt aiotaan v i i t a ta kintaalla tähän edistykselliseen päätökseen j a an­taa
yksit5riselle yhtiölle monopoli 20 vuoden ajaksi, jotta voitaisiin
Subtuttaa tilanne, 'missä sudburylaiset suorittavat korkeimmat bus­simaksut
ja saavat huonoimman palveluk.sen k u i n minkään muun On­tarion
kaupungin asukkaat. Tämän vuoksi Bruce Magnuson vastus­taa
tätä ehdotusta j a kehoittaa äänestämään " N o " . '.Mr. Magnuson
selittää aivan oikein, että luistinrataa varten aiotut varat — huomi­oonottaen
ne epätyydyttävät finanssijärjestelyt mitä on luistinrata-suunnitelman
toteuttamiseksi tehty — käytettäisiin kunnallisesti
omistettavan liikennelaitoksen toimesta uusien linja-autojen j a mui­den
tarvikkeiden ostamiseen, että tännekin saataisiin kunnollinen l i i ­kennelaitos.
Täten käytetyt varat tuottaisivat jatkuvasti voittoa, siis
vähentäisivät pitkän päälle kaupungin menoja ja lopettaisi sen t i ­lanteen,
missä kolmen neljän mailin matkalla joudutaan ostamaan
;'}taksi, jopa kolmekin eri.matkalippua.
Käykäämme tosimielessä kunnallisvaaleihin ja tehkäämme oman
v-osamme sen hyväksi, että mr. Bruce .Magnuson tulee valituksi.
Rauhallinen kilpailu
•Viimeksikulunciden kuukausien aikana on kansainväliseensä elä­mässä
tullut h y v i n terävästi esiin kysymys siitä, pitääkö sosialistisen
' |a kapitalistisen maailmanosan ratkaista atomiaseilla kysymys siitä,
'kumpi yhteiskuntamuoto on •parempi", vai voivatko ne ryhtyä rau-m
l l i s e e n kilpailuun keskeniiän Ja antaa ihmiskunan päättää saatujen
tulosten perusteella ja omana aikanaan sen. kumpi järjestelmä sitä
parhaiten palvelee.
Merkillepantavaa myös on. että samalla kertaa kun Yhdysval­t
a i n johtamissa i n ^ r i a l i s l i s i s s a piireissä puhutaan hyvin avoimesti
kolmaiuien sodan välttämättömyydestä, atomiaseiden varastoimisen
tarpeellisuudesta, kylmän sodan kuumentamisesta j a erinäisten so­sialististen
maiden hallitusten kukistiunisen väUtämätlömy>'destä,
Neuvostoliitossa korostetaan entistä useammin sitä, että sosialistinen
j a k ^ i t a l i s t i n e n maailma voivat olla pitkän aikaa rinnakkaisina jär­jestelminä
j a rauhan oloissa tällä planeetalla. Ajatus sosialistisen ja
kapitalistisen maailman välisestä rauhanomaisesta kilpailusta tuntuu
saavan suurimman kannatuksen Neuvostoliitossa missä maan hallitus
on sen ilmeisesti omaksunut itselleen. Mutta on i l o l la todettava, että
tätä rauhanomaista kilpailua kannatetaan länsimaissakin kansan­joukkojen
keskuudessa yhä lisääntyvässä määrässä.
Neuvostoliiton virallinen lehti Izvestia viittasi viime keskiviikko-l
u jtäkaisemassaan johtavassa artikkelissa uudelleen tähän kysy-njykscen
ja korosti erikoisesti, että sosialistinen j a kapitalistinen
maailmanosa voivat olla rinnakkaisina järjestelminä pitkän aikaa,
kuten Lenin ja Stalin ovat selittäneet.
Myös imuisletaan, että G. Malenkov esitti tämän kysvnnyksen
hy\'in terävästi Lokakuun Suuren Vallankumouksen kunniaksi mar­raskuun
7 p:nä Moskovassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa pitämäs­sään
puheessa. Hän alleviivasi sitä, että rauhanomainen k i l p a i lu so­sialismin
ja kapitalismin välillä on para-? keino maailman rauhan säi­lyttämiseksi.
Malenkov selitti, kuten muistetaan, että nyt kun N e u ­vostoliitollakin
on atomipommi, se haluaisi, että kaikki atomiaseet
hävitettäisiin, ja eitä atomivoimaa ryhdyttäisiin käyttämään teolli­suuden
pah'duksessa ihmiskunnan edistyksen j a vaurastumisen h j ' -
väksi. Toisinsanoen Malenkov selitti, että Neuvostoliitolla on atomi­pommi,
mutta e i halua sitä käyttää, ja että Neuvostoliitto toivoo, että
k a i k k i atomiaseet julistettaisiin laittomiksi.
Tämä sellaisenaan on taisteluhaaste kaakille "länsimaille" j a e r i ­koisesti
Yhdys\-alloille. L'skaltavatko länsimaiden kapitalistit ryhtyä
tällaiseen rauhan oloissa järjestettävään kiipailfiun sosialismin ja
kapitalismin välillä? Uskovatko kapitalistimaiden valtaluokat, mis­tä
ne niin suuriäänisesti puhuvat, nimittäin siihen, että kapitalismi
p y s t y y järjestelmänä kilpailemaan sosialismin kanssa, mikä yksistään
Neuvostoliiton kohdalta menetti vastakäydyssä sodassa 15,000,000
ihmishenkeä sekä 10,000 tuhkaksi poketuia kauppalaa j a kylää? Us­kovatko
ns. länsivaltojen valtapiirit todella mitä ne puhuvat, että
yhteiskunta ei tule toimeen ilman pörssikeinottelua, pankkiireita,
teollisuu^ohattoja, suurliikemiehiä ja rahan lainaajia? Vai tunnus­tavatko
ne järjestelmänsä huonommuuden sillä, että kieltävtyvät rau­hanomaisesta
kilpailusta ja lähte\'ät sodan tielle, mikä aiheuttaisi sa­noinkuvaamattomia
kärsimyksiä ihmiskunnalle kautta maailman. E i -
Mitä muut sanovat
"BIOLEBfPI PAHEMn"
Minä e n oäaa sanoa kampi o n p a ­hempi,
se iam m i n u l l a o n n y t k a i k ­k
i e n muiden vikojen lisätMi oikein
paha nuha, vaiiu> se k u n pitää luke?i
C I O : n konventionin raportteja siitä, \
että P h i l i p M u r r a y j a k u m p . ovat n y : i
päättäneet ryhtyä hajoittamaan u n i - |
o i t a Ja r e i t t a a m a a n niitä. Jokata- >
pauksessa C I O : n asla nostaa kuu­metta
enemmän k u i n nuha . . . — OI'
B i l l , P a c i f i c Tribunessa.
Pablo Neruda:
Me elämme
Myyjäiset So. Porcu-pinessa
joulukuun
10 päivällä
RAUHAN J A IIYVAX
TAHDO.V ENKELI
Seonl, Korea. — K o r e a n tasavallan
presidentti Syngman Rhee uskoo, että
hänen hallituksensa voisi vallata P o h .
j o i s - K o r e a n j a yhdistää tämän ma a i .
Mutta, hän sanoo, Y K j a Y h d y s v a l ­lat
ovat varoittaneet häntä siitä, sillä
hän voisi n i i n menetellen aloittaa k o l -
maimen maailmansodan.
Pohjoisen alueen Ihmiset pyysivät
minun antamaan heille radlotiedon
missä pyydetään, että lojaaliset 3co-realaiset
pohjoiRCSsa kukistaisivat
kommunistisen hallituksen", lausui
Rhee haastateltaessa. "Sen jälkeen
meidän odotetaan liittyvän h e i h i n.
"Minä olen varma, että me voisim­me
vallata Pyongyangln, pohjoisen
pääkaupungin kolmessa päivässä. K o ­ko
K o r e a n raja M a n t s h u r i a n kanssa
olisi helpommin puolustettavissa kuin
38 leveysastetta,
" M e tarvitsemme aseita. Kukaan
ei v o i kieltää sitä etteikö meidän t a r ­vitse
puolustaa itseämme", sanoi hän.
- B U P .
• » • ,
FAGERHOLMIN "RIKSI"
U u t i s t l e t o j en mukaan Suomessa
p u u h a i l l a a n u u t t a rahaykfikköä, jolle
a n n e t t a i s i in uusi n i m i — " r i k s i " . E n ­t
i n e n markka jälsi " r l k s l n " sadan­neksi
osaksi, e l i vastaamaan entistä
penniä . . . P u u h a Johtui siitä, että
entinen kunnioitettu m a r k k a on vuo­sien
varrella j a erityisesti nykyisen
"työväenhallituksen" aikana naker­r
e t tu ostovoimaltaan n i i n surkean m i ­tättömäksi,
että niitä pitää o l l a k a n ­tamus
ennenkuin niillä j u u r i mitään
voi ostaa . . .
"Meidän (Amerikan suomalaisten)
puhelumme "rikseistä" johtuu eng­lanninkielisestä
sanasta " t r i c k s " (kep­posia,
vippakonsteja). K u n t a v a l l i ­sesti
suomalaLseen tapaan jätämme
pois T - k i r J a i m e n . n i i n sanasta tulee
yksilömuodossa " r i k s i " j a monikko­muodossa
"rik.sejä", eli sama kuin
Suomen tuleva rahayksikkö . . . —
Työmiehen " E s a " j o k a l a i n a a H e l s i n ­g
in V a p a a n sanan "Sörkan A p o l l o l t a ",
lopuksi:
YLISTYSLAULUN
UUDELLE " R I K S I L L E"
Muistamme nuo lupaukset,
k a i k k i k a u n i i t kotkotukset,
j o t k a vuosi s i t t en k u u l t i i n.
H a l l i t u k s e n nykyisen.
Onnen l a u l u t hölmöt hurmas,
v i i s a i l t a k i n järjen surmas,
mutta totuus n y t j o nähdään
nykyäjass' katkerassa.
M a r k a , markka, markka — markka
• k u t i s t u u ,
tarkka, tarkka, t a r k ka
saa olla, tyhjää j a u h a a j o suu.
Näin yhden vuoden k i m jakoi
h a l l i t u s onneaan, lahol markka
entinen kerrassaan.
R i k s i , rik.si, riksi — r i k s i pielastaa,
siinä uusi niksi
l a laskut maksaa kansa taas*saa.
Kein(}nsa olevat löytää
hätää k u n eteensä toytää,
niksin, n i k s i n , n i k s i n — riksin,
se pelastaa.
M u t t a kansaa h a r m i t t aa
alituiset niksit.
H a l l i t u s t a pelastaa
voi el edes r i k s l t.
Kansat suuttuu, kyllästyy
— presidehtin v a a l i in
h a l l i t u k s e n pysähtyy
matka, keruu s a a l i i n.
Searaavassa JtUkaisetmne maa­ilma
nkaulun chileläisen rnooilijan
pablo Nemdan puheen, Jonk» hän
p i t i viime kesänä ranbankonsres-irissa
Mrti&ikossa. _
M i n u n maani, kuten tiedätte, on
vähimmän tunnettu osa Amerikasta.
Vuoret, meri j a leodallsml kätkee sen
huolellLsesti.
Tästä h u o l i m a t t a suuret v a l l a t k i i n ­nittävät
huomionsa tähän pieneen ja
loukattuun maahan. Tämän vuoden
kesäkuussa kaksi suurta v a l t a a ter­vehtii
k a h t a chileläistä. Yhdysval­t
a in h a l l i t a s kutsui vieraakseen C h i ­len
armeijan ylipäällikön. Minä en
ole kenraali, olen vain r u n o i l i j a ; . k u i ­tenkin
eräs toinen suuri kansa kutsui
minut vieraakseen. Se oli Neuvosto­l
i i t o n kansa j a melkein samoilla t u n ­n
e i l l a k u n t u o C h i l e n k e n r a a l i mat­kusti
saadakseen innostusta atomi­pommista,
minä lensin juhlimaan
vanhan r u n o i l i j a n %-uoslpälvää, v a i k u t ­tavan
j a r a u h a l l i s e n r u n o i l i j a n , Alex­ander
Pushkimn.
Siltä c n kulunut j o n k im a i k a a k u n
kenraali palasi kotimaahani. Minä
en ole v o i n u t palata, sillä monien m u i ­den
syiden lisäksi e n ole v a r m a siitä,
etteikö n i i d e n kuullen joukossa, jot­ka
kenraali toi, olisi yksi mericltty
mmua varten. Tosiasiassa hänen p a ­luunsa
jälkeen, j a ensimmäisen ker­ran
moneen vuoteen, C h i l e n hallitus
on kokeillut kuulien j a d y n a m i i t in
kanssa — mahdollisesti sodan varal­ta.
Noin 100 k u o l l u t t a j a 500 h a a ­voittunutta
on verellään värjännyt
minun maani kaupunkien k a t u j a . . .
Me emme tiedä rajoittuuko aseteh-t
a l l l j o i t t en tunkeutuminen meidän
maahamme muutaman juoksupolka-
'.lenraalln kautta?
N i i n ei varmasti ole a s i a n l a i t a ja
tuskin ko.skaan historia on antanut
t i l a i s u u t t a n i i n selvästi nähdä sen.
Tosia£ias.sa sota o n valmistella, suur­ten
monopolien sota varmistaakseen
valtansa y l i meidän l a t i n a l a i s e n Ame­rikan,
jossa kan.";at taistelevat talou­dellisesta
riippumattomuudesta. Tä­män
suuren murhanäytelmän valmis­tamisessa
yritetään salata suxmnatto-man
kärsimykset. Tässä kuolevan
systeemin kouristuksessa kultuurin
luominen paljastaa vakavan kuole­man
sairauden. ,
H a l u a n kertoa teille ensimmälEQn
i c r r a n tärkeästä persoonallisesta pää­töksestäni,
j o t a e n o l i s i tuonut keskus,
telun yhteyteen, e l l e i se t t m t i s i lähei­sesti
sidotuksi näihin probleemeihin.
Vähän a i k a a sitten, k u n o l i n maksa­nut
Neuvostoliiton j a P u o l a n läpi,
a l l e k i r j o i t in Budapestissa sopimuksen
v a l i k o i t u j en runojen julkaisemisesta
u n k a r i n kielellä. Sopimuksen alle­k
i r j o i t t a m i s en jälkeen, toimittajien j a
lileltnkääntäjien kokouksessa, minun
täytyi lehti lehdeltä osoittaa mitkä
t u l i s i liittää käännökseen. Olen näh­nyt
tuhansia nuoria poikia j a tyttöjä
saapuvan U n k a r i i n k a i k i l t a m a a i l m an
k u l m i l t a osallistuakseen I>emokraat-tisen
Nuorison M a a i l m a n F e s t i v a l i i n;
olen nähnyt V a r s o v a n r a u n i o i l l a nuor- muksen
ten oppilaiden kasvoja, jotka anato- "ä- '^^i Ranskan suurta r u n o i l i j a a,
ilmaa, j o k a el k t m l u v a i n meille, mut­t
a k a i k i l l e i h m i s i l l e — nykyään elä­v
i l l e j a tuleville.
M i k s i me jätämme maan päälle
h u k k u v a n i h m i s e n jäljet märkään l i e ­j
u u n ? ^
K a i k e s t a tästä h u o l i m a t t a näyttää
siltä, että monet meidän aikamme
luovat työntekijät eivät käsittäneat
sitä, että se, j o k a näjrtti heistä hengen
k a i k k e i n syvimmältä ilmaisulta, o l i
usein heidän k a l k k e i n p a h i m p i e n v i -
J boUistensa syöttämää myrkkyä.
K u o l e v a k a p i t a l i s m i täyttää luovan
i h m i s e n p i k a r i n k a t k e r a l l a juomalla.
Me k a i k k i olemme ottaneet tätä juo­maa,
johOh on sekotettu k a i k k i y h ­t
e i s k u n n a l l i n e n myrkky. S u t u i n osa
k i r j o i s t a , j o i t a sanotaan länsimalsek.
s i k u l t t u u r i k s i , ovat kyllästettyjä jär­jestelmämme
hautausvhrsillä.
K u n Fedajev Wroclawas5a pioetys-sä
puheessaan sanoi, että jos hyenat
voisivat kh-joittaa kynällä t a i k k a ku--
joltuskoneella. n i i n ne k i r j o i t t a i s i v at
s i t en k u i n n m o i l i j a T . S. iHliott t a i k ­k
a n o v e l l i k i r j a m j a Satre, mutta m i ­n
u l t a näyttää tämä eläinkurman hä­väistykseltä.
E n usko. että eläimet,
v a i k k a n e o l i s i v a t k i n varustettuja j ä r.
jellä j a i m a i s u t a l d o l l a , olisivat teh­neet
r i v o n uskonnon hyljättävistä p a ­h
e i s t a j a antautumisesta, k u t e n län­s
i m a i d e n k u l t t u u r i n valheelliset mes­t
a r i t.
M u t t a heidän tehtävän helposti
ymmärtää. He ovat sum-en s u u n n i ­t
e l l u n l u i i k a s a n apostoleita. he ovat
hävityksen a k t i i v i s i a bakteereita. E n ­n
e n k u i n moncpolistit pudottavat ato_
m i p o m m i n oikeudettoman taloudelli­sen
järjestelmänsä puolustamiseksi
näiden apostoleitten tehtäväksi on
a n n e t t u saattaa i h m i n e n moraalisesti
antautumaan. Kuolevan k a p i t a l i s ­m
i n kaaoksessa, heidän täytyy löytää
t i l a a vieläkm suuremmalle kärsimyk­selle,
j o h t a a järjen väärään valoon,
j o k a paistaa vain pahaan, r u t o o n ja
k a i k k e e n siihen, j o k a oh i h m i s l u o n ­nolle
Järjetöntä. Heidän tehtäväksi
o n a n n e t t u elämän alentaminen, että
se helpottaisi ihmisen hävittämistä
m a a n päältä. Porvaristo on k a i k e l la
m a h d i l l a a n tukenut näitä hävityksen
edeltäkävljöitä. Muutamien viimeis­t
e n vuosien aikana olemme nähneet
k u i n k a nämä k e i k a r i t tarttuneet k i i n ­n
i K a f k a a n , R i l k e e n j a k a i k k i i n sel­l
a i s i i n labyrlnetteihin, Josta ei ole
ulospääsyä, k a i k k e e n matafysiikkaan,
j o t k a jatkuvasti putoilevat k u i n t y h ­j
ä t laatikot h i s t o r i a n v e t u r i s t a ; me
piemme nähneet k u h i k a heistä tulee
a m e r i k k a l a i s e n b r a h m i l a l s u u d en
" h e n g e n " puolustajia, s e n l a m m i k on
ammattisekottajia, jossa he itse ovat
rypeneet. Meidän latinalaisessa Ame­rikassa
nämä kääpiöt punastuvat k u n
mainitsee Gorkista, R o m a i n R o l l a n -
d i s t a , Barbussesta, Ehrenburglsta,
.Dreiserista. Ne tahtovat meidät u s ­komaan
surrealismiin, joka o n k u o l ­l
u t j a h a u d a t t u ; j o t k a ovat v a i n saat­taneet
Taunolta mistä on noussut,
ikäänkuin ihmisen järjen j a l u o t t a -
huimaavana muistomerkki-
— erikoi«estl m a a l a i s t a i d e j a - k i r j a U i -
suus — o n ennetjkaiken k i i n t y n y t k a n ­samme
eliimjg&i j a -olosuhteisiin —
on s a a v u t t a ^ t E i v o i t t o j a tuBcitsessaan
histortalllslä totuuksia. K i r j a l i l s u us
— erittäinkin novellit — o n myöädn
lähettynyt kansaa, m u t t a e i ole v o i ­nut
i r t a a n t u a .'pessimistisestä realis­mista,
äärimmäisen köyhyytemme i l ­mauksesta.
Me olemme onnistuneet
rakentamaan kirjallisuuden kärsi­mysten
ympärille, s u u r i määrä kerto­muksia,
j o i d e n päämääränä o n osoit­t
a a ihmisille, mikä ylipääsemätön
muuri o n h y v i n v o i n n i n tiellä.
O n hyvä, ettö;tä£sä k e h i t y k s e n k a t ­k
e r a n taistelun ajankohdossa muu­tamat
sielut, j o t k a ovat kohonneet
meidät kärsiväfitä maaperästä, ovat
osoittaneet kaikessa selv3?ydessä m i ­kä
yö o n langermut meidän A m e r i k an
y l i . M u t t a n y t me a l e m m e toisessa
ajanjaksossa. Me olemme n y t a j a n ­kohdassa,
.jolloin miljoonat ihmiset
ovat vapauttaneet itsensä feodaalises­t
a orjuudesta, j o l l o i n miljoonat i h m i ­set
murtavat Imperialistiset kahleet.
Me elämme i h m i s k u n n a n erikoisessa
hetkessä; aikana, j o l l o i n ihmisten
tmeltnat toteutuvat koska ihmisten
t a i s t e lu p a k o i l t a v a t imelmat h a i h t u ­maan
j a elämästä tulemaan todelli-
Euuden.
K a i k k i täinä k e h o i t t a a meidän l u o ­v
i en työläisten t o i m i n t a a n . E n ole
k r l t U k k o enkä esseiden kirjoittaja.
O l e n yksinkertaisesti r u n o i l i j a , jonka
o n vaikiea käyttää muuta kuin l a u ­lunsa
kieltä. Toismaan minusta t i m -
tuu, «ttä m i n u n täytyy puhua koska
toiset ovat v a i t i . J a minä j a t k a n p u .
h u m i s t a sillä aikaa k u n p e l k u r e i l ta
j a sellaisilta^ j o i l t a p u u t t u u tietoisuus
Bulkeutuu huulet, v a i k k a pitäisi suo­r
i t t a a osaltaan tehtävänsä. Tämä
velvollisuus o n *e, että osoittaa missä
määrin v i h o l l i s e n tiUioavat aallot,
j o n k a tarkoituksena o n sota, ulottuu
meidän kulttuurimme vamiolle.
Me odotamme toisenlaista työtä
meidän maancsaltamme. Meidän t u ­lee
antaa A m e r i k a n maille voimaa,
Iloa Ja n u o r u u t t a , j o t k a siltä p u u t t u ­vat.
Meidän tulee osoittaa tietä ja
marssia edellät kansamme edessä. M e i ­dän
tulee puhdistaa tietä kunnes se
kiiltää, j o t t a huomenna toiset kansat
voisivat seurata meitä.
Sontb PorcspiiK. — Kerhon
myyjäiset ^Jestetiän «öttne Jaa-
Ink. 10 päiväksi SstaMilaiselle haa-m
i e ^ 7 ^ Taryau on käsHöUä
ia. leivoksia ym. Maistakaa tolia
ostoksille. ,
Ensi tiistai-iltana toivomnie
miestenkin taas saapuvan jouk­koomme.
Meillä on seiin^>ele^ ja
hyviä kahvia UrjoUa ibnaisek^
Tervetuloa! — B . Knmmn.
ovat a
Samias» pidetään
seuraava kerhoitta
Kitusen Icodissa
Uudessa Kiinassa
suunnitellaan
kieliuudistusta
P r a h a . — Telepressin tietojen m u ­k
a a n p i d e t t i i n Pekingissä lokakuulla
y l i sadan kielimiehen kokous, jossa
päätettiin perustaa Y l e i s k i i n a l a i n en
k i e l en uudistamlsj-hdistys. Kokouk­sen
puheenjohtaja on sanonut, että
v a i k k a tilanne kielen uudistamiseen
el ole vielä kypsä, on sitä varten k u i ­t
e n k i n tehtävä ennakko\'almlsteluja.
Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä
tulee olemaan sellaisen järjestelmän
löytäminen, jonka a v u l l a k i e l i voitai­s
i i n " l a t i n a l i s o i d a " . Tärkeitä kysy­myksiä
ovat myöskin k i r j a i m i s t o n y k ­sinkertaistaminen
ja lukemattomien
murteiden keskikielen löytäminen.
m i a t u n n i n väliajalla rakentivat u u ­delleen
rauhanpatsaan perustuksia;
olen omin .silmin nähnyt 25,000 mos­kovalaista
nuorta vapaaehtoisesti r a ­kentavan
muutamassa viikossa suun­nattomia
rakermuksia Stalmgradissa.
Olen kuullut noissa maissa, kuten
suunnattoman mehiläispesän humi­nan,
uuden maailman nuorison p u h ­taan,
kollektiivisen, rajattoman rie­mun.
J a k u n minä sfnä päivänä katselin
noita sivuja, j o i h i n olen sUällyttänyt
n i i n paljoii ponnistuksia j a huolta,
näin äkkiä etteivät ne enää palvele
tarkoitusta, että ne ovat vanhentu­neet,
että n i i h i n sisältyi kuolevan
aikakauden katkeruuden jälkiä.
Minä hylkäsin ne. E n h a l u a vanhor
jeh valituksien tuoda pelkoa uuteen
elämään. E n h a l u a sen systeemin
varjon, joka j o h t i minut ehdottomaan
murheeseen saattaa tämän uuden l u ­pauksen
samanlaiseen kauheaan epä-toivcon,
j o l l a viholliseni pimentlvät
minun nuoruutem. E n s a l l i yhtään
noista runoistani julkaistavaksi.
Me nykyajan runoilijat olemme
kantaneet kahta r i s t i r i i t a i s t a voimaa,
jotka synnyttävät elämää. Nyt o n
t u l l u t a i k a v a l i t a mitä teemme. M e i -
(län vallittavanamme on vastuu ole­massaolostamme.
Koko kuoleva sys­teemi
haisee kamalalle k u l t t u u r i n v a i_
nioUa j a monet meistä ovat hyvässä
uskossa auttaneet pilaamaan tuota
kommunistipuolueen a k t i i v i s t a r u n o i .
I l j aa — L o u i s Aragon j a P a u l E l u a r d.
Ketkä ovat tämän Amerikkaan
tunkeutuneen t a h a l l i s e n juopumlsen.
Järjen halvaantumisen liittolaisia?
Ketkä ovat sen aikakauden, j o k a t i e ­tää
miten ajatella, itsemurhan apu­l
a i s i a ? Onko se v a i n Readers Digest?
J o h t u u k o SS Steinbeckin ja H e m -
mingwayn vaiteliaisuudesta? Minkä
v e r r a n kuolleen veri juoksee meidän
omissa suonissamme?
M u u t a m i e n viimeisten vuosien a i ­kana,
latinalaisessa Amerikassa on
h a v a i t t u erittäin tärkeä ilmiö. T a i de
Elokuva Tarmolasta
on luvattu esittää
torontolaisille
Toronto. — Vapauden p a i k a l l i n en
asiamies J . N i s s i n e n o n ilmoittanut,
että hän o n nähnyt sen Tarmolasta
otetun elokuvan, jonka 519 Dundas
St. länsipäässä sijaitsevan Nelson G a -
ragen omistaja esitti läheisille ystä­v
i l l e en kodissaan tk. 20 pnä. M r .
N i s s i n e n oli k o v i n ihastunut f i l m i in
j a vielä enemmän sen johdosta, että
mr. Nelson lupasi t u l l a esittämään tä­män
k t i v a n D p n - h a a l i l l e.
" S e o'.i h a r v i n a i n e n näky k u n s a in
nähdä T a r m o l a n ilmielävänä j a siellä
uurastaneet kulttuurltyöntelijät, u r -
. heiluväen ,ja. yleisön i h a n a n luonnon
keskellä", sanoi m r . N i s s i n e n . Vielä ei
ole tiedossa m i l l o i n tämä T a r m c l a -
f i l m i esitetään T o r o n t o n suomalaiselle
kansalle. — J . ,
Lääkäreitä palkitaan
Moskova. — K a i k k i venäläiset lää-k
a r i t , j o t k a moitteettomasti ovat p a l ­velleet
30 v u o t t a , saavat L e n i n i i i r t a -
t a m e r k i n — Neuvostoliiton korkeim­m
a n k u n n i a m e r k i n . 25 j a 20 v i i o t ta
palvelleet lääkärit saavat erityisiä
kuniiiamerkkejU.
S a m i a , O n t . — Tämän p a i k k a k u n ­n
a n suomaUdstsn k e r h o i l t a p i d e t t i in
tk. 19 ppä H . Seppälän kodissa. O h ­j
e l m a a n sisältyi entiseen tapaan seu-rapeliä,
k a h v i n j u o n t i a j a kastamista
j a t a l on isäntä a l u s t i keskustelun. Hän
a n t o i k i n a i h e i t a k a i k i l l e keskusteluun
csallistimaista varten. U t a k u l u i h u -
paisasti j a j o k a i n e n Öhti hymyssä
s u i n yöpuulle.. A i n o a s t a a n rahaston­hoitajamme
aina hymyilevät kasvot
o l i v a t totiset. sUlä hän väitti j o u t u ­neensa
" h o o l i i h " . k o s k a o n o l l u t meno­j
a t a v a l l i s t a n l n s a a m m l n . Osasto n i ­mittäin
päätti p a n n a $5 j o u l u t e r v e h ­dyksen
Vapauden joulunumeroon Ja
l a h j o i t t a a $3 Vapauden Perheen nuo­rempien
joululahjarahastoon. Vili
Lampiselle päätettiin lähettää k u k k ia
s a i r a a l a a n , toivoen samalla hänen p i ­k
a i s t a toipumistaan.
I d a Mörölle p i d e t t i i n täällä tk. 12
pnä läksiäiset. Hän saapui tänne
Suomesta noin -vuosi s i t t e n j a lähti
takaism. Hänellä lienee oUut ikävä
täällä koska hänellä o n o m a k o t i Suo­messa.
Se lienee ollut syynä hänen
lähtöönsä. Toivomme k a i k i n Idalle
myötätuultar m a t k a l l a j a - h y v s a v o i n ­t
i a j a menestystä siellä syntymämaas­sa.
Ehkäpä j o k u täkäläisistä pistäy­tyy
vielä hänen mökillään I d a a ter­vehtimässä.
Seuraava k e r h o i l t a pidetään jouluk.
10 pnä K i t u s e l l a . S i l l o i n pidetään
ehkä tämän vuoden v i i m e i n e n kokous,
j o t en k a i k k i e n pitäisi mtiistaa s i l l o in
saapua kokoukseen.
Siinäpä ne a s i a t s i t t e n o v a t k m . P a i ­k
a l l i s i s t a lehdistä olette huomanneet,
että maailman mukana m e k i n men­nään
— t a j i e l l a a n k i n oikein s a k i l la
k i m kerran a l k u u n päästään. T a l v i ­k
i n t u l i meille odottamattomasti. O l i
n i i n kaunis j a lämmin syksy, että
talvea « i osannut odottaakaan. Nyt
se k u i t e n k i n o n meilläkin. — A l v a.
DEVALVOlxxi
K a u p p i a s : "Tavarat
kaUistuneet."
O s t a j a : "Ihme etteivät jo cfc
tuneet." ^
.* • .
MUKIIN MENEVÄ
— Te mahdoUisesu luulette,
c l e n täydeliinen idiootu?
V Te t o s k t a olette
t a m u k i i n menevä.
• täydeiiin^,
LUOTETT.\7ISTA LÄHTEISn
- K u n tulet kotiisi, n i i n pitäö»
mm kertoa vaimoUesi fcaikfa
olet oUut j a m i ta tehnyt'
e t t a h a n s aa l u o t e t t a v a m m a t ^^
naapureilta.
VOITTAJA
— O l e n kuullut, että tvttäresi
n a i m i s i h i taistelevan nuoren
kanssa?
— Hän tosin taisteli, mutta ä
tanut.
R U U V I T LöYHXYNEET
Aviomies: " K u i n k a se on mahdoattlä";
t a rakkaam. että n i i n ihana, ka© mio^c
önkeli k u i n sinä menit naimisiin
an pai
;«täa i
siar
ihon
laisen yksinkertaisen, tylsän jsää» oi=:naa
kanssa k u i n minä olen?"
V a i m o : " J u m a l a tietää. Kyllä
n u l l a varmaankin on .muvit löy^
neet j o s s a i n . " *
Voini;
äUoiila:
;o:ffi:a,
ilistaa 1
ten va;
;3asar.e.
;e kai/.?.
fri.n vai
maailms
;-apaude
jelijan i
Mutia
samaan
voima:
:en tai
aikaan
voimat t
kivat ha
Donway follies of
1949 Oon-liaalilia
jouluk. 4 p:nä
Toronto. _ D o n - h a a l i l l a vierailleet
ovat v a r m a a n k i n havainneet Club
Donwayn ilmoituksen h a a l i n s3inällä
(Donway F o l l i e s of 1949) j a sen k a u ­n
i i n tumman n^itoEen, j o k a ei ole l a i n ­k
a a n suomalaisen näköinen. N i i n , s e .
hän o n v a r s i n helppo selittää...
Sillä joukko nuorta intiaaniväkeä
pystyttää leirinsä h a a l i n näyttämölle
j a esittävät C a n a d a n alkuasukkaiden
värikästä elämää, tansseineen j a l a u ­luineen.
Harvinaista, eikö se sitä t o ­d
e l l a o l e k i n ? Suomalaiset nuoret esit­tävät
s e n k a i k e n . H e esittävät paljon
m u u t a k i n ohjelmaa j a hauskan näy­telmän.
M i l l o i n k a l k k i tämä tapahtuu? S u n -
m m t a i n a Jouluk. 4 pnä. M u i s t a k a a h an
saapua s i l l o i n . D o n - h a a l i l l e . Siellä'Y)n
p a l j o n harvinaista j a klinncstavaa
katsomista j a kuulemista. — A . H .
— V. 1541 t e k i C a r t i e r kolmannen
r e t k e n Canadaan.
Kemin verilöylyn
on
jatkunut 5 kertaa
KemL — K e m i n verilöylyn oikeuj
i l v e i l y n viides käsittely päättyi täI2
lokak. 20 pnä, jatkuakseen edelle
seuraavana maanantaina. Kim vii
des käsittely lykättiin oli silloin Tie!
21 kuulustelupöytäkirjaa lukematta
Syytetyistä o n 27 vangittuna ja hei
dät lähetettiin vankivaunussa oikea
denkäynnln päätyttyä Oulun läänin
vankilaan, Heidän lisäkseen on
syytettyä, jotka ovat vapaalla jala
Ja velvolliset saapumaan olkeudi
seuraavaan istuntoon.
Täkäläisen kokoomuslehden tieto
Jen m u k a a n c n Lautiosaaren tapaus
t e n johdosta kuulusteltu tähän moi
nessä k a i k k i a a n n o i n 550 henkilöä
Kemiyhtlön konttoriin Karihaaiasss
tapahtuneen tunkeutumisen johdosti
n o i n 110 henkilöä.
K u n kansanedustaja Eino Tain:
puhui eduskimnassa Lautiosaaren ve
rilöylyn yhteydessä olevista asioisU
sanoi hän s en olevan kiistatonta,
tä " p o l i i s i o n selvästi perustuslain
yleisen l a i n vastaisesti ryhtynyt rah
j o i t t a m a a n mlelenosoituskulku«ta
H a l l i t u s m u o t o h a n takaa jokaLsell
kansalaiselle henkilökohtaisen vapau
den, oikeuden kulkea paikasta toiseei
sekä kokoontua siihen edeltäpäin is
neltäkään lupaa hankkimatta".
E d u s t a j a Tamio sanoi lisäksi, ett<
"eräät tosiasiat osoittavat, että viran
omaisten alkuperäinen suunnitelma
kulkueen lyömiseksi olisi toteutettun
ollut p a l j o n tuhoisampi kuin mitä t
pahtui. Alkuperäinen poliisin kes
kittäminen Kemijoen länsipuolen
K e m i n p i i r i n nimismiehen määrääm.
n e n pollisikomennuskunnan päälL
koksi, v e t u r i n edeltäpäin varaamine
K e m i j o e n y l i johtavalla patcfaken
nxissillalle j a eräät muut esimerk!
osoittavat alkuperäisen suunnitelman
t a r k o i t i t o e n a olleen hyökätä lakko
l a i s t en k u l k u e t t a vastaan silloilla."
— Moskovan luonnontutkijain y
distys o n j u l k a i s s u t kirjan, jonka ni
ml o n "Lääkekasvit Neuvostoliitossa
Siinä k u v a i l l a a n 300 eri kasvia, jolta
käytetään lääkeUeteellisiln tarkoituk
s i l n .
PÄIVÄN PAklNA
Vaaleista ja demokiltiasta
M e i l l e o n v a k u u t e t t u vakuuttamas.
t a päästyä, että v am A t l a n tm p a k t ln
v a l l o i s s a vallitsee demokratia. Samas­sa
hengenvedossa v i i t a t a a n i t ä ä n pä
j a suurieleisesti sekä suuriäänisesti s e -
Utetään, että Neuvostoliitossa, U u ­dessa
K i i n a s s a j a kansandemokratian
kä tällainen k i l p a i lu olisi suinkaan outoa ja uutta kapitalismille, sillä
nuoruusvuosinaan, jolloin kapitalismi oli edistyksellinen voima his­toriassa,
se kilpaili hyvällä menestyksellä (kahdeksannellatoista ja
yhdeksannellätoista vuosisadalla) feodalismia vastaan, joka alakjm-teen
joutuneena turvautui väkivaltaisiin keinoihin etuoikeutetun ase­mansa
säilyttiimiseksi.
Ja mistä sitten pitäisi kilpailla? Yksinkertaisesti siitä, että
kiunpikin yhteiskimtamuoto keskittää huomionsa rauhan töihin osoit­taakseen,
kumpi voi antaa kansalaisilleen paremmat asunnot, enem­män
ja parempia käyttötavaroita, paremman koulukasvatuksen nuo­risolle
j a turvallisemman elämän ehtoon vanhuksille, sanalla sanoen,
kumpi yhteiskuntamuoto antaa^'ihmiskunnalle enemmän iloa ja onnea.
Tuomarina olkoon kaikkien maiden kansakunnat j a niillä ol­koon
täysi vapaus iise päättää, minkälaisen yhteiskunnan he itselleen
haluavat.
Meistä tuntuu tällainen rauhanomainen k i l p a i l u ihmiskunnan
hyvinvoinnin edistämiseksi hy\*in järkevältä ajatukselta.
maissa vallitsee d i k t a t u u r i J a k a i k k i
dem<^craattiset oikeudet on riistetty
k a n s a l t a . Tällainen v e r t a i lu horjuu
pafaanpuolelsesti jos t a r k a s t e l l a a n t o -
• s i a s l o i t a .
Y l e i s e s t i käsitetään demokratia
k a n s a n v a l l a k s i j a sen, sanoisimmeko
r u u m i i l l i s e n a ilmauksena on p a r l a ­m
e n t t i . Tästä johtuen parlamentin
v a a l i en t o i m l t t a m m e n siten, että k a n ­sa
t o d e l l a k i n saa i l m a i s t a m i e l i p i t e e n,
sä v a a l i e n k a u t t a c n d e m o k r a t i a n yksi
k u l m a k i v i . Jos t a r k a s t e l l a a n toteu­tetaanko
tätä käytätmössä A t l a n Un
sopimuksen maissa,, n i i n tulemme nä­kemään,
että demckratia todellisuu­dessa
o n h y v i n kyseenalainen.
P o r t u g a l i a on A t l a n t i n sopimuksen
maa j a siellä t o i m i t e t t i i n vaalit tk.
a l k u p u o l e l l a . Lukijamme ehkä m u i s ­tavat,
että pääministeri Antonio de
O l i v e i r a S a l a z a r on siellä o l l u t Jo p i t ­kästi
toistakymmentä vuotta päämi-nlstj^
rtnä, Portugalissa o n myöskin
presidentti, ikäänkuin koristuksena.
Kristillisyydellään ylpeilevä päämi­n
i s t e r i Salazar o n a i n a vakuuttanut,
että H i t l e r i n m a a l l i n e n k o r p o r a t i i v i ­nen
valtio on ihmlsjätjen korkein
saavutus. Tätä kaiketi toteutettiin
viimeisissä vaaleissa.
L o k a k u u n 14 päivänä lähetti Asso­ciated
Press Lissabonista tiedon vaa­l
i e n tuloksista. Tässä uutisessa s a ­notaan
seuraavaa:
"Pääministeri Ailtonio de O l i v e i ­r
a S a l a z a r i h kaimattajat voittivat
selvästi e i l e n P o r t u g a l i a h parlamentin
vaaleissa.
" T u l o k s i s t a e i etukäteen voinut olla
epäilystä. Tulokset osoittavat, että
K a n s a l l i n e n Unio. joka kannattaa
S a l a z a r i a - j a presidentti Carmoraa,
v o i t t i k a i k k i 12D p a i k k a a . . .
" V a i n Poralergen Ja C a s t e l B r a n c on
vaalipiireisLsä o l i v a s t a e h d o k k a a t . . . '
S a l a z a r i n 120 ehdokasta vastaan o l i
s i i s v a m k a k s i ehdokasta. Jos j o ku
lutilee, että S a l a z a r i n d i k t a t u m l on
saanut P o r t u g a l i n kansan n i i n y k s i ­mieliseksi,
n i i n hän erehtyy. Vaalien
edellä saapui Wtisia, j o t k a osoitti­vat,
että. S a l a z a r i n fasisteja lähetet­t
i i n e r i p u o l i l l e maata järjestämään
vaaleja kooepistoollen kanssa. Joka
tmka-Lsi puhu^caan vastaefadoklcaista.
niin pIstooU leuan alle. Uutisessa niai-nltut
k a k s i ehdokasta, n e k i n ilmeisesti
Salazarin asettamia, katsottiin sopi­vaksi
asettaa siksi, että v a a l i t muis­tuttaisivat
edes h i t u s e n demokraatti­s
i l t a vaaleilta.
Sivuttakaamme Kreikan vaalit,
j o t k a toimitettiin myöskin julman
t e r r o r i n alaisena. Tarkastelkaamme
m i t e n demokratia t o i m i i tällä p u o l e l la
rapakon. K u n eräät amerikkalaiset
haastattelijat olivat keskustelleet U n ­k
a r i n n y k y i s e n päämimsterm R a k o s in
kanssa demokratian toteuttamisesta,
n i i n v i i m e k s i m a i n i t t u o l i sanonut, että
m i k s i sen 40 m i l j o o n a s t a teollisuus-työläisestä
ei ole a i n o a t a k a a n senaa­tissa,
k u n taas U i m a r i s s a työläisiä on
enemmistö parlamentissa. '
Puhuessamme demokratian loteut
tamisesta tulee' mieleen a i v a n tuore
tapaus omassa maassamme. Lehtem­me
viime t i i s t a i n numerossa o n j u l ­k
a i s t u A l v i n J o h n s o n i n kuva. J o h n ­s
o n i l t a , j o k a on työläisten ehdokas
k u n n a l l i s v a a l e i s s a Port Williamlssa,
o n t u k i t t u s u u kieltämällä häneltä t i ­laisuus
esittää vaaliohjelmaansa p a i -
k f ^ i i s en radioaseman kautta j a p a i ­k
a l l i s e t päivälehdet o v a t myös kieltäy­tyneet
julkaisemasta hänen v a a l i - i l -
moltuksiaan. Tämä o n t i e t y s t i täysin
" l a i l l i s t a " , mutta se e i s u l i n a a n tee
sitä demcricraattiseksi. Rikkaiden
edustajat saavat r a d i o n j a sanoma­lehdistön
kautta syytää t u l t a j a t u ­likiveä
J o h n s o n i n pääUe-ja työväen-e
d u s t a j a l t a on t u k i t t u suu.
A l v i n J o h n s o n i n j u t t u e l ole a i n u t ,
l a a t u i n e n eikä u u s i . Samanlaista s u n -
k a p u l a p o l i t l l k k a a o n h a r j o i t e t t u l a a ­j
a s t i vähäväkisten ehdcrftkalta vastaan
vaaleissa.
j o s tarkastamme C a n a d a n a l a h u o - f
neen edustajien ammatteja, niin tu-lemme
näkemään kuinka työväki
syrjäytetty maamme lainiaadinnasta,
P a r l a m e n t i n 262 edustajasta on
prosenttia lakimiehiä. Lääkäreitä,
t e h t a i l i j o i t a j a asiamiehiä kutakin
prosenttia. Nämä jo yksistään muo­dostavat
n o i n puolet edustajista. Slt
t e n seuraavat papit, insinöörit, iaup.
pamatkustajat, puutavarakauppiaat
j a urakoitsijat, j o i t a kutakin on koto
j a muiden elinkeinojen harjoitta,
sitäkin vähemmän. Missä on työtä'
tekevien edustajat? Ne pitää melkein
neulan kanssa etsiä, ennenkuin hei'
dät löytää C a n a d a n pariamentistä.
Työtätekevän väestön poliittinen ta.
kapajuisuiis ei ole minkään suuri sjj
tähän epäkohtaan k u i n se, että tääM
o n p a l j o n työläisiä vailla äänioikeutu
j a k a i k k i vaalitaistelun vöimakkaun-mat
aseet, radio, sanomalehdistö, b>-
koontumispaikat ym. ovat konsern
t i l v l e n j a liberaaUen ulottuvilla,
män lisäksi j a k u v a l l a työväen vaim»-
miseUa on myöskhi suuri vaikQtss
v a a l i e n t u l o k s i i n.
E n n e n k u h i xoystäillään AtlanM
p a k t i n maiden demokratialla piisi pal­j
o n parantamisen -varaa omassapa'
lossa.
K a i k e s t a tästä huolimatta ei
syytä toimettomuuteen. Nyt lillu­vat
kuhnallisvaaUt j a työväestöllä oa
p a l j o n ehdokkaita eri puolilla CHä^
daa: Meidän o n käytävä tarmdd»»^
tt käsiksi v a a l i t a i s t e l u u n j a t e b »»
voitavamnje työväen ehdokkaiden v»
Utsemlsefcsi valtuustoihin. Vaalin»-
t o l l l a k u n n a l l i s v a a l e i s s a e i tietysäi^
k a i s t a työväen vapaustaistelua, tas^
Oman näitä pieniä voittoja el topoB»-
ta volttoe saada. — Voti.
-•.£.=.: a;
äa ••'
. yi?:
s on i
'2 r.y
::a
o
aseet, ss
?junnitt
äiristäm
kavat is
seilaisi jr
ovat 'oi
tätekevä
puole.sta
NäidPi
osui y:<!
Eeenkin
tamme
jan K.
malalsei
viön vai
tuu kov-inin
ko
i5kuja.c
tiheään,
tule, .sill
ei ole
ci edes
'•edistys:
tuiassa.
Me o
niinkuin
telemme
niiden
joiden t
voittoon
5i on k(
sitä pii»
m
m.
m
m
m
m.
mm .