Vapaus, July 9, 1949

              ^ 1
mmm-l
i : . /
liSi:
• i^ifeivi ;::;^••^f"
SiiÄr.^:-ki­i
r i t *.;vi y'^'-:
Sivu 4 Lauantaina, heinäk. 9 p. — Satnrday, July 9'
PIKKULIinOJOHUT
TARMOLASSA
LAUANTAINA, HEINÄK. 16 P.
palkitiioianssit ja weiner roast
SUNNUNTAINA. HEINÄK. 17 P.
Urheilua aamupäivällä kello 10.
Ohjelma iltapäivällä kello 2.
1. AvausmarMl
2. Yhteisvoimistelua
3. Pikkutytiöjen yoimistelua
4. Poikien voiniistelua
5. Voimistelu — "Star" St. Catharines
6. Tanssia — Lefla Kilkki
7. Naisten mattoliikkeitä
8. Tasapainoliikkeitä — Rocky Ja Ty
9. Naisten voimUtelu — "Yritys"
Zatopek rikkonut
Heinon ennätyksen
10 km. matkalla
?.'Un sanotut suomalaionaikat. SjOOO
f j a 10.000 m., j o i l l a suomalaiset ovat
: pifancHJt h a l l a k a a n maallmanennä-i
tyk-v^ ja tuoneet voittoja olymptalai-
' «i''ta, mm. kolmoisvoitto Berliniasä,
f ovat nyt menneet suomalaisten k a n -
• naita katkottuna muL'itojen joukkoon,
i .-.illä viimeinenkin noilla matkoilla
j KiiomaiaiÄfcn halla^-Äa ollut ennätys,
I nim. V i l j o Heinon 10,000 m. ennätys,
! on mftmyt tämän hetken k u u l u l s i m -
i m;jll'i ju'•;k^ijallf^ tshekkiläiselle " I h -
mlsveturi" Emil Zaiopekille. Hän on
! juos-sut l u o n matkan Vict/wlco£sa no-
' pf*ammin kuin kukaan ihminen on
voinut sen tähän mennes-iä tehdä,
fa-AMitVrir-n ajan 29.28.2. Vaikka tulos
(Eino Nevabiseo liiesf4HB«Mlbi-paoejen
perostcella)
^HTEISKL7<mAN AfNEELLISEN
EVAMAS EHDOT
N i i n monenlaisia yhteiskuntia kuin
ihmisten h i s t o r i a l l i s t en kehitysten t a ­kana
on ollutkin, k a i k i l l e niille on
ollut yhteistä herkeämättä Jatkuva
aineellisten hyödykkeiden tuotanto.
Voidakseen t u l l a toimeen on ihmisten
ennen kaikkea h a n k i t t a v a ravintoiyia.
Kirj. Aku Korhonen
3y tällaista selitystä. MaauUeteelll-
£ellä seikalla o n t o s in suuri metldtys.
Sellaiset seikat k u i n ilmasto, vesistd,
maaperä Ja luonnonrikkaudet vaikut­tavat
luonnollisesti y h t e l s k i m n a n tuo­tannolliseen
elämään, puhumattakaan
.siitä, että luonto sellaisenaan on k a i ­ken
tuotannon välttämätön edelly­tys.
siDä luontoon vaikuttamallahan
tapahtuipa se sitten pelkällä keräi- ihminen työvälineittensä avulla, käyt^
lyllä luonnosU sellaisenaan löytyviä
syötäväksi kelpaavia aineita, marjo,
j a , hedelmiä, juuria, helposti kiinn:
saatavia syötäväksi kelpaavia eläim:a
tai harjoittamalla metsästystä, kala.s-täen
lisäksi hyväkseen luonnonvoimia,
vettä, tuulta j a t u l t a jne., tuottaa
elämänsä ylläpitoon välttämättömät
tarvikkeet. Siten maantieteellisillä
.seikoilla on v a i k u t u s t a yhtelsktmnal-tusta,
taikka vielä myöhälsemmallä; liseen kehitykseen. Ne voivat sitä
kaudella vaikuttamalla tietoise.-t: edistää esim. siinä tapauksessa, että
luontoon sen muuttamiseksi karjaa maantieteellinen sijainti o n edullinen
' onkin ihmeellinen, niin se ei k u i t e n - kasvattamalla ja jalostamalla, maa-a , ilmastoon, vesistöihin yms nähden t a i
kaan tullut yllätyksenä, .sillä Zatopek viljelemällä, muokkaamalla käsityön : ne voivat niitä hidastaa, jos noita
on ollut kovas-sa kunnos."» koko kesän.
; JoMn ennäty.stä odotettiin. Heinon
] nimls.sä ollut cnnäty.3 o l i hyvä. aika
29.35,4 j a sen kestävyyteen luotettiin,
mutta näyttää siltä, että viimeistä r a ­j
a a el ole vielä millekään tulokselle
saavutettu, vaan niitä pystytään p a ­rantamaan.
En-simmäLscnä tuolla m a t k a l l a a l i t ­t
i puolituntliien Taisto Mäki. Hän
juok.si .sen 1939 aja.s-sa 29.52.6, jota ei
.sen jälkeen ole py.styneet alittamaan
muut kuin Heino. Zatopek oli en-
.simmäinen Suomen ulkopuolelta ole­va
juoksija, joka pystyi puolituntisen
alittamaan viime kesänä Lontoon
olympialaisissa, saavuttaen uuden
olvmpiacnnätvksen.
Työn 1'ul.sto. sudburylaisten yfpeys, on se paikka mlsMi suoritetaan SCAUL:n
kymmenennen Liittojuhlan Jännittävät uintikilpailut. Kuvassa näkyy Työn
Puixton komeanivitalo tau.«italla Ja vasemmalla etualalla asiina. Jonka edessä
on hyvä uimiipalkka. Liittojuhlan alntikilpailn suoritetaan saunan Ja hyppy-favan
näy Ituvasta) väliMllä paikalla; missä on katsojille hyvä näköala
Ja uimareille suojainen mutta syvä lähtL
""•"•^ Suomipakeileia "'
lähettäessänne
S Ä Ä S T Ä K Ä Ä
Rahaa — Aikaa — Vaivoja
"OLy.MPIA"
55..'i0
5 11^:.. ('offee
(Green»
3 lb.>>. Rice
1 Ib. Ilai.slns
"IMATRA"
$5.75
4 Ibs. Coflec
(Roasted)
3 Ib.s. Rice
l Ib. Ralslna
1 Ib. Pruncs
I^ihetetiian Tanska.sta, kaikki pa­ketit
vukuutukseissa. VlralllKcstl
tuniiu.sU(tu e kortJia ninjellisarvo-itan
aivokkaainmiksi.
Norcon (Regisfd)
Suite 338 — »uminion Sq. Bldf.
Montreal Quebeo
Bridges ei saanut
lupaa matkustaa
ulkomaille
San Francisco. — -Harry BridRe.s.
tunnettu amerikkalainen .satatnatyö-lälsten
Johtaja, on estetty mencmilstä
Parisissa pidettävään koko maailmaa
käsittävään rnnnlkkollikenteen työ­läisten
konferenssiin.
Bridges, j o t a vastaan on taas vireillä
karkoitusjuttu <hhn on syntynyt
Australiassa) v a l l t l l l n unionsa, .saia-matyöläLstcn
union edustajaksi mai­n
i t t u u n konferenssiin Ja unio lupasi
asettaa $100.000 takauksen, että B r i d ­ges
palaa takaisin Y h d y s v a l t o i h i n s i i ­hen
mennc.s.sä kuin jutun käsittely
häntä vastaan alkaa, mutta eräs tuo­mari
o n hyljännyt esityksen.
Suomalaisten juok.sumainc kärsi r o -
mahdu.smaLsen häviön viime kesänä
Lontoossa ja näyttää nykyään siltä,
että ei ole miestä joka voisi nousta
puolaslamaan suomalaisten kuuluisaa
juoksi jamainetta nollia .suomalaismat­k
o i l l a . Suomen juoksu on aallonpoh­jassa,
.samoin on jalkapallo, sillä näyt­tää
siltä, että jos suomalaiset meni-
.sivät pelaamaan jalkapalloa vaikka
eskimoiden kaassa. n i i n häviö tulee.
Jäämme odottamaan milloin Zato­pek
rikkoo lyömättömänä pidetyn
Häggin maailmanennätyksen 5,000 m.
matkalla, aika 13.58.2. Emil pystyy
kyllä siihenkin, v a r s i n k i n jos pääsee
kilpailemaan Reiffin ym. maailman
parhaitten kan.ssa yhtäaikaa.
Heinon nimi.s.sä on vielä tunnin
juok.sun maailmanennätys, samoin 5.
6, 8. 9, ja 10 m a i l i n ennätykset. Iso-h
o l l o l la on 4 j a 7 m a i l i n epäviralliset
ennätykset. Mikko Hietasella on en-nätyk.
sct pitcmmillä matkoilla.
— Tekonlmus.
tai teollLsuuden a v u l l a luonnosta saa- i etuja puuttuu,
tuja r a a k a - a i n e l U . Inhimillleet tar- Mutta määräävää vaikutusta n o i l la
peet eivät kuitenkaan r a j o i t u ainca.^- j maantieteellisillä seikoilla ei s i l t i ole.
taan ravintoon, vaan sen lisäksi tul'-'-! Ensiksi sen tähden, että yhteiskun-jo
varsin varhaisella asteella tarve; nan j a tuotannon muutokset tapah-pukeutua.
h a n k k i a tilapäinen j a myö-; tuvat paljon nopeammin Icuin maan-häisemmällä
asteella v a l i l n a l n e n suo-'. tieteellisten tekijäin muutokset. Jos
j a sään vaihtelulta vastaan jne.
S i l l o i n kun on puhe aivan alku­peräisellä
tasolla olevista ihmislsia.;
n i i n ei tarvinne pitkiä todisteluita i
ymmärtääksemme, että heidän yn- j
teLsöissään. käsitettilnpä ne sitten'
laumoiksi tai hiisiä myöhemmin ke­h
i t t y n e i k s i sukuyhteiskunnilcsi, kuten
marxilaisuus selittää, t a i k k a alkupc- '
rälsiksi perheiksi, kuten monet por-'
värilliset sosialogit .selittävät, tällä
vertaamme esimerkiksi Eurooppaa
p a r i n kolmen viimeisen vuosituhan­nen
aikana, n i i n huomaamme, ettei
.siellä ole tapahtunut mitään m u l l i s ­t
a v i a maantieteellisiä muutoksia. Te­nään
ovat olemassa samat vuoret ja
tasangot, samat meret ja rannikot,
jopa samat joet j a järvet, j o t k a olivat
olemassa sanokaamme kolme tuhatta
vuotta sitten. Mitään oleellista muu­tosta
ei ole tapahtunut ilmastossa
välttämättömien tarvikkeiden t u o t a n - ' eikä maanlaadussa. Mutta m i t e n pe-noUa
oli ilman muuta ratkaiseva i r i n p o h j a l s i a muutoksia onkaan t a -
merkitys kaikelle kehitykselle. Ih- j pahtunut ihmisten tuotannossa Ja y h -
misten aika meni täydellisesti ravin-1 teiskunnalllsessa elämässä. Kolme
non j a muiden välttämättömien hyö- tuhatta vuotta sitten elivät ihmiset
dykkeiden hankkimiseen. K a i k k i muut i Euroopassa vielä k i v i k a u t t a , mahdol-harrastukset
olivat miltei olematto- ; Risesti joissain palkoissa a l e t t i in oppia
mat. ! Icäyttämään metalleja työkalujen v a l ­mistamiseen,
mutta vallitsevina o l i ­vat
kiviset työvälineet, j o i t a suvuiksi
j a heimoiksi muodostuneet yhteisöt
käyttivät harjoittaessaan koUektHvls-
Persöonakohtainen sanoma
suomalaisille metsämiehille
Mc kiollämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SAND­VIKIN
"Kala Ja koukku"-mallisia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat Jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkin erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäjät joko
"Kala ja koukku"- lal "Tornado"-malli8illa sahoilla.
"Kala ia koukku"
tavaramerkki
Tämä merkki sahanterässä on
takuu siitä, että sahan laatu
Ja valmistus ovat parhaat, t u ­loksena
yli 50 vuoden koke­muksesta
sahojen valmistami­sessa.
Y l l i i o l e v a kuva osoittaa kuinka S a n d v i k i n sahanterä leik­kaa
puuta j a kuinka räkettihampaat poistavat sahan­purun.
Tiiman tyyppinen saha k e h i t e t t i in ensin j a tuotiin
lahän maahan Sandvikenin toimesta j a vieläkin No. 129
; : ; i l i a <ni voittamaton. Vaatikaa alkuperäisiä S a n d v i k in
. s a l i u j a , alkua tyytykö mihinkään k o r v i k k e i s i in tai jäljit-te!>-
ihin .
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
'Puolikuu' Tavaramerkki
O l x n : i i i t<>}idas on .suurin sahanviilojen valmistaja maaUmas^ vuo-tiir-
ta U!50 .'aakka j a sen tuotteita — vaikka niitä on jäljitelty — c l
n ! . V ' l . i V .itettu. Ot)crgin " P u o l i k u u n " v i i l a t tekevät s a t i i n i n p c h -
inviv.i j a l i c n sahan terähampaisiin, kuten kokeneet metsämiehet
va.uivat;:in. Öbergin v i i l o j a on nyt Itylliksi saatavissa.
Tc? voitte ansaita enemmän käyttämällä S a n d v i k i n sahoja
ja Öbergin v i i l o j a , S a n d v i k i n k a a r i a sekä sahanteroitus-välineitä.
Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
kautta. Kirjoittakaa j a pyytäkää meidän uutta kuNitet-tua
lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten
sarjamme.
Suomen yleisradion
lyhylaalto-ohjelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradion Porin korkea-tehoisen
aseman tulevan v i i k o n l y h y t -
aaUo-ohjelma.ssa on lukuLsla kiinnos­tavia
kohtia, jcLsta mainitsemme seu­raavat
fKaikkl aikamerklnnät ovat
Eastern Standard Time):
Sunnuntaina heinäk. 10 pnä klo
11.45 ap. esittää Wiipurilaisen Osa­kunnan
kuoro .sekakuorolaulua, klo
4.01) ip. esitellään kaksi uuttaa kirjaa,
klo 4.30 ip. puhutaan metsätalouden
tulevaisuudesta ja k l o 11.10 i p . esite­tään
urhcilukatsaus.
Maanantaina klo 11.45 ap. p a k i n o i ­daan
pajukorien teosta, klo 4.05 lp.
kokcontuu työmiehen t u n n i n keskus­telukerho
ja klo 11.20 ip. esitetään
.suomalaisia säveliä.
. Tii.staina klo 12 päivällä luetaan A.
K u p r i n i n novelli, klo 4.05 ip. esittää
mctsäradio mm. jälkiselastuksen val­takunnallisista
tukkilaiskLsoista K u h -
I mossa ja klo 10 ip. esitetään selostus
i Suomen 'ja Tshekkoslovakian ylels-uÄipilusta.
Keskiviikkona klo 12 päivällä esitel-
'l möidään kesäajan tautien välttämi­sestä,
klo 10 ip. vastataan kaukosuo-malai.
sen kirjeisiin ja tiedusteluihin
j a klo 10.10 ip. o n jälleen selostus
Suomen ja Tshekkoslovakian ylcis^
urheilusta.
Torstaina klo 12.15 pakinoidaan t a l ­koista
ikivanhana supisuomalaisena
yhteistyömuotona, klo 4.05 i p . on l a s ­tentunti,
klo 10 ip. esitetään Juhani
Tervapään kuulokuvia työmiehen per­heestä,
klo 10.30 ip. esitetään s a t i i ri
tulevaisuuden ihmisestä armon vuon­na
2049 j a klo 10.50 l p . esitelmöi kan-:
sanedustaja Eino K i l p i II intematlo-nalen
perustamisen 60-vuotispäivän
johdosta.
Perjantaina klo 12.10 i p . esittää I da
AaUe-Teljo muistelmia naisen j a per­heenäidin
asemasta puoli vuosisataa
sitten, klo 4.05 on metsäradion 40
minuuttia, klo 4.45 i p . esitetään haas­tattelu
kirkkoveneiden kilpailusta
K e u r u a n selällä j a kk) 10 ip. kerro­taan
j-stävallisten ihmisten maasta.,
L a u a n t a i n a klo 12.15 ip. esitetään
vuoropuhelu " L a u a n t a i s a u n a s i " , klo
4,20 ip. pakinoidaan k u u l u i s i sU pet­kuttajista
ja_^klo 10 ip, esitetään •va-lähdjksiä
l a u a n t a i - i l l a n vietosta pää­kaupungin
ravintoloissa.
Suomen Yleisradio kehoittaa kuun­telijoita
ilmoittamaan lähetystön
M u t t a v a i k k a ihmisten h a r r a s t u s p i i ­r
i onkin myöhemmin laajentunut,
tarpeet tulleet yhä monipuolisemmik­s
i , j a aine-ellsten tarpeiden r l i m a l la
ilmaantunut jatkuvasti kasvava mää­rä
henkisiä tarpeita, n i i n sittenkin
aineellisten tarpeiden tyydyttäminen
on edelleenkin säilyttänyt ratkaisevan
merkityksensä, sillä henkisiä tarpeita
i l m a a n t u u j a niitä pyritään tyydyttä­mään
vasta sitten, k u n k a i k k e i n vält­tämättömimmät
aineelliset tarpeet on
saatu tyydytetyksi. Tietysti meistä
jokainen o n k u u l l u t p a l j o n k in puhut­tavan
miten ihmiset vapautuvat ai­neellisuuden
kaMeista ja asettavat
henkiset tarpeet aineellisten edelle.
Kieltämätöntä o n k i n , että määrätyssä
osassa ihmiskuntaa sellainen kehitys
tapahtuukin, a i n a määrättyyn rajaan
saakka. Jokainen meistä varmaan
tuntee monia sellaisia työläisiä, jotka
ovat v a l m i i t rajoittamaan ravinto- ja
multa menoja hankkiakseen hyvän
k i r j a n , käydäkseen joskus teatterissa
tai konserti-ssa, lahjoittaakseen raha­summan
sivistys- tai muuhun yleis­hyödylliseen
tarkoitukseen, kuten j S r -
tä tuotantoa. Tuotantovälineet Ja
tuotteet olivat koko yhteisön omai­suutta.
Sen jälkeen on Etiroopassa
käHttymisti. siUä k a p i t a l i s t i n en tuo­tantotapa
on v a l l a l l a väentiheyteensä
Qälulen mitä erilaisimmissa maissa.
E s i m . Australiassa on väentiheys
ainoastaan vajaa asukas neliökilomet­rillä,
m u t t a Belgiassa se o n 275 a s u -
feasta. mutta molomnat ovat k a p i t a ­l
i s t i s i a maita. Vielä sdvemmäkis t u ­lee
asia. Jos käytämme S t a l i n i n aset­t
a m i a vertailuja. Hän toteaa, että
Jos väen tiheys j a sen lisääntyminen
olisiyat ratloaisevia tekijöitä, n i i n täy­tyisi
aina niissä maissa, joissa on
suuri väentiheys Ja nopea lisäänty­minen
olla myös v a l l a l l a kehitty­neempi
tuotantotapa j a yhteisimntä-
JiJ^Jestelniä. Näin ei kuitenkaan «ole
a s i a n l a i t a , sillä. esim. Kiinassa on
vSentihears 4 kertaa suurempi kuin
Ybdysvallcrissa, mutta edellisessä on
vielä ollut v a l l a l l a puolifeodaahnen
Järjestelmä (Joskin muutos on nyt
tapahtumassa) k im taas viimemaini­tussa
o n mitä pisimmälle kehittynyt
k a p i t a l i s m i . Belgiassa on väentiheys
9 kertaa suinempi k u i n Yhdysvallois­sa
Ja 28 kertaa suurempi k y i n N . l i i -
tossa, mutta sittenldn on Belgia y h -
teisktmnaUlseen Ja taloudelliseen ke­hitykseen
nähden vielä paljon jälessä
Yhdysvalloista, N.liitosta puhumatta­kaan,
jossa on Jo toteutettu kapita­l
i s m i a paljon korkeampi järjestelmä,
nimittäin sosialismi.
Väentiheys j a väestön lisääntymi­nen.
Jolla o n tosin merkitylcsensä y h ­teiskunnalliselle
kehitykselle, ei voi
<^a tuota kehitystä määräävä rat­kaiseva
tekijä.
Mikä niinollen ratkaisee viimekä­dessä
yhteiskunnallisen kehityksen,
mikä on aineellisten elämänehtojen
Joukossa se voima, Joka määräävästi
vaikuttaa tuohon kehitykseen?
M a t e r i a l i s t i n e n Historiankäsitys " p i ­tää
sellaisena voimana ihmisten ole­massaololle
välttämättömien elämän
ylläpitovälineiden h a n kkimistapaa,
aineellisten hyödyickeiden, yhteis-kimnan
elämälle j a kehitykselle vält­tämättömien
ravinnon, vaatteiden,
jalkineiden, asuntojen polttoaineiden,
tuotantovälineiden yms tuotantota­p
a a " (Stalin).
Tämän yhteydessä lienee _ p a i k a l -
laan, a.sian ymmärtämisen helpotta­miseksi,
lyhyesti m a i n i t a mitä tuotan­totavalla
tarkoitetaan. Tyydymme
toteamaan sen tärkeimmät kohdat.
Työ j a tuotanto o n i h m i s e n t a r k o i ­tuksen
mukaista toimintaa, jonka a-vuUa
hän sovelluttaa ja muokkaa
luonnonesineitä sellaisella tayalla, et­tä
ne voivat tyydyttää inhimillisiä
tarpeita. Tyydyttääkseen esim. vaa-tetustarpeensa
ihminen m u o k k a a
asiaomaisella tavalla kuitumaisia a i ­neita,
v i l l a a , p u u v i l l a a , pellavaa, s i l k ­kiä
jne. Harjoittaessaan tuotantoa
ei Ihminen luo eikä hävitä materiaa,
hän ainoastaan vain muuttaa sitä
muodosta toiseen.
M a r x määrittelee sen "pääomas­s
a a n " seuraavasti: "Työ on lähinnä
ihmisen j a luonnon välinen prosessi,
jossa ihminen omalla toiminnallaan
välittää, ohjaa ja valvoo ainesten
vaihtoa itsensä j a luonnon välillä . . .
Ruumiiseen-sa kuuluvat^ luonnonvoi­mat,
käsivarret ja sääret, pään ja
kädet panee hän l i i k k e e l l e omaksuak-seen
luonnonaineen hänen omalle elä­mälleen
kelpaavassa muodossa. Vai­kuttaakseen
tällä liikkeellä luontoon
ulkopuolella itseään j a sitä muutta­essaan'
muuttaa hän samalla omaa
luontoaan. Hän kehittää u i n u v i a k y -
k y j p n ja a l i s t a a n i i d e n voimat val­tansa
alaiseksi."
Onko Turkki johtavin painimaa?
jestötolminnan tukemiseen,, vaallra-hastoon
jne. .
M u t t a kaikki tämä ei muuta sitä
tosiasiaa, että aineellisten hyödykkei­den
tuotanto on kaikkien henkisten
tarpeiden tyydyttämisen edellytykse­nä.
Näin on kahdessakin mielessä.
Ensiksi henkiset hyödykkeet tarvit­sevat
aineellisen Ilmaisukeinonsa, sä­veltäjä
tarvitsee nuottipaperia ja p i a ­non,
soittaja soittimen, kirjailija,
paitsi kynää j a paperia, myös k i r j a ­painon
ja kirjakaupat tuottcittensa
välittämiseksi yleisölle. Toiseksi n i in
luova taiteilija kuin hänen tuotteis­taan
nauttiva yleisökin tarvit'^e a i ­neellisia
hyödykkeitä elämänsä yllä­pitämiseksi,
sillä eivät edes r u n o i l i ­jat
elä satakielen laulusta, vaan h e i ­dänkin
on syötävä j a juotava, pukeu­duttava
j a asuttava.
Elleivät ihmiset saa tyydytetyksi
näitä välttämättömiä tarpeita edes
jossain määrin, menettää hän myös
kaiken kykynsä henkiseen toimintaan.
Ravinnon puutteessa oleva ihminen
ei voi esimerkiksi nauttia luonnon­kauneudesta,
hänen ajatusmaailman­sa
käy yksinkertaiseksi j a tylsistyy
kaikkeen henkiseen elämään nähden.
Näin ollen .vielä nytkin, jolloin ihmis­ten
tarpeet eivät suinkaan rajoitu
vain ruumillisiin. vaan jolloin yhä
suuremman merkityksen ruumiillisen
työntekijöidenkin keskuudessa .saavat
henkiset tarpeet, sittenkin kaiken pe­rustana
ja kaiken edellytyksenä on
aineellisten tarpeiden tyydyttämisek­si
välttämätön toiminta. Mitä noilla
aineellisilla ehdoilla. Jotka loppukä­dessä
määräävät koko yhteiskunnan
kehityksen, sitten tarkoitetaan j a m i ­kä
ne määrää.
Tähän kysymykseen on aikojen k u ­luessa
esitetty h y v i n monenlaisia vas­tauksia.
Niistä kannattaa tarkastella
erikoisesti kahta, jotka eivät sellai­senaan
ole idealistisia, mutta kuiten­k
i n tavallisesti johtavat idealistisiin
lopputuloksiin.
Toinen noista vastauksista kuuluu,
että maantieteelliset seikat määrää­vät
ratkaise\,-asti yhteiskunnan kehi-tj-
ksen. Tämän kannan edustajia
nimitetään geografisiksi materialis­teiksi,
joiden edustajia oU mm. kuur
luisa geografi Elisee Reclus (1830-
kuuluvaisuudesta ja toivomuksiaan j 1905> j a venäläinen L. I. Metzhaikov
cKoitteeUa: Suomen ineisradio. H e i - ! E t e n k i n viime mainittu selitti koko
•^"^^ . . I yhteiskunnan j a k u l t t u u r i n kehityk-
— — i sen riippuvan siitä merkitvksestä m l -
- Jotkut tiedemiehet väittävät, e t , \ kä merillä j a joUla on k a n s o j a ja
tei uroslmnun laulu keväisin merkitse i valtakuntien elämään. Sen mutaan
n.iainxshnTujon kiu.^umists. vaan se on ; hän jakoi maailman meri- joki- ja
varoituk.sena toi.siiie linnuille, ettei sn.n , v a l u i m e r i k u l t t u u r i k s i . Materia'istinen
tuUa sen pesunäalueelle. I tustoriankäsitys ei kuitenkaan h y r i k -
ehtlnyt seurata toinen toistaan neljä
e r i l a i s ta y h t e i s kuntajärjestelmää,
nim. orjanomistukselllnen, feodaali­nen,
k a p i t a l i s t i n e n j a sosialistinen.
Edellä mainitusta johtuu, että
maantieteelliset seikat muuttuvat p a l ­j
on h i t a a m m i n k u i n yhteiskunta. Ne
eivät siis voi ratkaisevasti vaikuttaa
v i i m e m a i n i t t u j e n kehitykseen. Sa­maa
todistaa myös se, että maantie­teellisten
seikkojen merkitys on a i v an
oleellisesti r i i p p u v a i n e n yhteiskunnan
kehityksestä. Niinpä joet j a meret,
j o t k a ennen estivät liikennettä, mut­t
a nyt muodostavat k a i k k i a l l a erään
liikennettä edistävistä j a kuljetuskus­tannuksia
alentavilta tekijöistä, p u ­humattakaan
sellaisista tekijöistä
k u i n koskista Ja putouksista, Jotica
olivat vielä viime vuosisadalla monis­sa
tapauksissa vain haitaksi talou­delliselle
elämälle Haittaamalla j o k i -
liikennettä, mutta n y k y i s i n ne sähkö­voiman
lähteenä ovat mitä suurim­masta
arvosta. Samanlainen kehitys
on tapahtunut kaikkien r a a k a - ja
polttoaineiden kohdalla. Aikanaan
ovat sellaiset tärkeät raaka-aineet
k u i n metallit, monenlaiset suolat Jne.
olleet aivan merkityksettömiä ihmis­ten
taloudelle, mutta nyt ne, aivan
samoin kuin polttoaineet, kuten k i v i ­h
i i l i , vuoriöljy, polttoturve, muodos­tavat
monen maan taloudellisen pe­rustan.
A i v a n yhtä yksipuolinen k u i n edellä
k u v a t t u maantieteellinen niaterialis-mi
on s e k i n oppi, jonka mukaan y h ­teiskunnan
taloudellinen j a muu k e ­hitys
olisi loppukädessä riippuvainen
k.o. maan väentiheydÄstä, väestön
lisääntymisen nopeudesta ym. väes­töllisistä
seikoista. M a r x i l a i n e n m a ­t
e r i a l i s t i n en historiankäsitys ei l u o n ­nollisesti
kokonaan kleiiä näiden
seikkojen merkitystä, sillä o n h a n s e l ­vää,
että koska o n kjrsjrmys ihmisten
tuotannollisesta elämästä, myös i h ­misten
lukumäärällä j o l l a k i n m ä ^ -
tyllä alueella o h oma vaikutuksensa
tuotannonk|hittymiselle. Niinpä jo
i h m i s k u n n a n lapsuudessa lauman t ai
myöhemmin sukuyhteisön lukumää­rän
lisääntyminen pakoitti sen j a ­kaantumaan
j a siirtymään palkasta
toiseen aina sen m u k a a n k u n entisillä
e l i n p a i k o i l l a ravinto alkoi loimua.
M u t t a perussyynä tuohon jakaan­tumiseen
j a siirtymiseen olivat muut
seikat, erikoisesti työvälineiden ke-hlttjTnättömyys,
jotka eivät tehneet
mahdolliseksi käyttää k a i k k i a luon­non
tarjoamia elantomahdollistniksla
hyväksi.
J o orjuuden käytäntöön tuloa edisti
se, että paimentolaisheimoilla karja­laumat
lisääntyivät paljon nopeam­m
i n k u i n väestö, j o t en s y n t y i työvoi­man
puutetta. Se p o i s t e t t i in teke­mällä
sotavangit orjiksi. K u i t e n k in
orjuuden käytäntöön tulon perus­syynä
oli tuotantovälineiden j a työ­menetelmien
kehitys sellaiselle tasol­le,
että syntyi lisätuote, t s . i h m i n en
.kykeni tuottamaan enemmän kuin
mitä hän tarvitsi elämänsä y l l ^ i t ä -
miseksi. K u n taas toisaalta tuo työ­välineiden
j a menetelmien kehitys ä
kuitenkaan tapahtunut kyllin nopeas­ti
korvatakseen lisääntyneen työvoi­man
tarpeen.
Sama pitää paikkansa nykyisinkin.
Toisaalta kapitalistinen tuotantotapa
ei ole mahdollinen ilman määrättyä
väentiheyden minimiä, mutta toisaal­ta
väestön lukumäärä ja väentibejrs
ei sellaisenaan ratkaise kapitalismin
Xskettäin Istanbulissa Turkissa jär­jestetyt
Euroopan vapaapainimesta-ruuskllpailut
herättivät ansaitun s e n -
sation kautta maailman k u n T u r k k i
löi älUkällä koko m a a i l m ^ anastaes-saan
kahdeksasta mestaruudesta ko­konaista
seitsemän. K u i n k a tämä on
mahdollista? Onl^an Ruotsia pidet­ty
maailman ensimmäisenä p a i n i ­maana
sitten Los Angelesin olympia­laisten.
Jolloin Suomi menetti Ruot­sille
maailman johtavan painimaan
k u n n i a n Ja maineen?
Turkin saavutus o l i muuten teko,
Jonka vertaista ei tuhne koko maail­man
p a l n l h i s t o r i a . Onko s i i h e n pääs­ty
Ilman työtä j a vaivaa? EI ole!
K o v a s t i siellä oh tehty työtä painin
hyväksi Ja o l i h a n siellä mm. suoma­lainen
mestaripainija Ormi Pellinen
opastamassa kreikkalais-roomalaista
j a hän k u o l i k i n siellä sydänhalvauk-seen.
Ruotsi on vieläkin voimak­kaampi
kreikk.-room. painissa vaan ei
kestä kauan k u n T u r k k i lyö jauhot
suuhun tässäkin palnitavassa. Tur­k
i n kisoissa oli myöskin suomalaiset
mukatui vaan odotettua heikommin
meni apajat. Lenni V i i t a l a a p i d e t t i in
palkintomiehenä, Jopa mestaruuteen­k
i n ylettyvänä mutta tie nousi pys­t
y y n j a L e n n i sai mennä katsomoon.
Nuori ja lupaava mestaripainija I l ­mari
R u i k k a sai heti vastaansa sar­jansa
voittajan ja toiseksi tulleen
miehen Ja peli oli selvä. Kolmesta
miehestä pääsi palkintoon vain Paavo
Pihlajamäki, joka sai pronssia.
Suomalaiset muistelevat haikein
m i e l i n sitä suomalaisen p a i n i n loisto­aikaa,
j o k a alkoi j o Lontoon olympia­laisissa
Arvo Lingon, Saarelan ja
,Weckmannin voitoilla j a j a t k u i lois­tavana
Tukholman, Amsterdamin,
Antverpenin ja P a r i s i n kisoissa. S i i ­hen
tuli pysähdys Los Angelesin k i ­soissa,
eikä se palaa enää koskaan
ennalleen sillä siksi voimakkaana
esiintyvät Jo k a i k k i maat p a i n i n har­rastuksessa.
Lukemattomia kertoja
on vatvattu samaa asiaa, että ruotsa­laisten
painin mahtavuus j a kovuus
j o h t u u sinne muuttaneen suomalaisen
mestaripainijan Robert Oksan ansios­ta.
Hän vei Ruotsiin suomalaisten
painisalaisuudet ja on trimmannut
poikansa siihen kuntoon, että tällä
hetkellä voidaan Ruotsia täydellä
syyllä sanoa maailman ensimmäiseksi
maaksi kreikkalals-roomalaisessa pai­nissa.
T u r k k i l a i s t e n menestys Istanbulissa
ei tullut a i v a n täytenä yllätyksenä,
sillä mulstetaanhan heidän hyvät
saavutuksensa Lontoon olympialai­sissa,
molemmissa painilajeissa. Mut­ta
niin suiuta mestaruuksien anas­t
u s t a ei ruotsalaisetkaan sentään
odottaneet, sillä ainoastaan raskaassa
sarjassa heidän Antonsoninsa pääsi
mestamuteen käsiksi. T u r k k i s a i näis­sä
kisoissa 23 pistettä. Seuraavina
olivat Ruotsi 13, P e r s i a 8, Egypti 4 ja
Suomi j a Italia saivat molemmat y h ­den
vaivaisen pisteen. Painimaiden
etujoukkoon on siis astunut tähän
asti aivan tuntemattoman Persian
tummat pojat. Painlharrastus leviää
Ja vastus tässä jalossa miehen kaa­dossa
kovenee Jokainen päivä . .
Suomalaista! p a i n i n KansamväUnen
taso näyttää olevan sanfianlaisessa
aalkmpohjassa kuin yleisurheilukin
Ja ennen kaSckea suomalaisten juok-sumaine,
j(dca kärsi romahduanaisen
t i ^ i cm Lontoossa viime kesänä. Pie­nen
Suomen on todella vaikeata py-ensiluokan
tekijöitä. Siitä ovat sel­vänä
esimerkkinä B a l k a n i n maat.
joissa urheilu nousee valtavin aske­l
i n k a i k i l l a a l o i l l a j a erinomaisia t e k i ­jöitä
myöskin. — Tekonlmus.
— St. Augustine, Canterburyn en­simmäinen
arkkipiispa, sai tittelinsä
v. 597.
Pelastusamiei
tiedustelee
Pelastusarmeijan Torojj;
päämaja (osoita: Th^ ga!
my 538 Jam= st. T O ^
tiedustelee a!lsn:mettvjä
M a i n i t k a a vasti.jVse^ua
nunen perä.ssä ol-va
K a a r t i n e n , niias > Et,
nyt Räakkyia.s.sa r.
asimeet Sudbun.-^a, M.^E.J
ni tiedustelee. — M
Ojala, Aleksanteri - jjn-hajoella
v. 1298. Vanha'äi^
osoitetta, haluaa ..aada j t i
kaansa. — M 82.54.
Paju, Aaro Adolf,
Cochranen ]ä. - i.sipuoi«)|j^
Äiti tiedustelee. — M 7330
Romu, Anton Antinpoika
nyt Muolaassa v. IJOL 1
myöskin nimellä Antero R.
kulainen Uedustelee. - jj ,
Maat3lou.-<. johon kuulu-j
karjanhoito ja kasviviljeiy;
kein yksityinen elinkeinoi:^
dassa.
U U S I A IRHEILlHOrs
-PAITOJA 25'; ALEN-NT
Erikoisen .sopivia Eun»
lähetcttäväka.
* Myöskin miostfh
päällystakkrja. Vähä
t.vjä, kohtuulliset Imut
HOLLYWOOD CLOT
EXCHANGE
270 Queen \V. (Beverieyhi
Avoinna kello 8 illa2
P l HKLIN AD. 672
Uusia mirsti-n pukuja j» 1
takkeja alennushimi«l
PeterÄ.Ve$aJ,
Barrister, Sollcitor, NotHj
SUOMALAINEN
^ LAKIMIES
• • •
G E . 3392 592 Danfottti
(Near Pape Ave.) !•
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
S U O M E E N — T A N S K A A N — N O R J A A N — RIOTSIIX
Lentoteitse keväällä j a kesällä Montrealista tai .New Yorcsli
Paluumätkapaikka taataan.
L a i v a l l a ensi syksynä tai j o u l u n a j a samoin kesällä 1950 Raota
t a i E n g l a n n i n kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan,
Halutessanne tuoda j o n k u n henkilön Canadaan, avustaniin» tifc
l u v a n saannissa j a myymme täältäpäin maksettuja tulolippuja.
Avustamme myös passien j a viisumien hankkimi5c.s.sa.
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E NYT
S " - 0 . K. Johnson & Co.
V A K U U T U S - J A M A T K A l L U T f J I M I S TO
724 B a y Street, Toronto 2, O n t . Puhelin W411
MUSTIKOITA
Saatte korkeimmat markkinahinnat lähettämällä
marjanne
MORRIS SHOOM FRUIT COMPAfll
FRUIT MARKET — TORONTO
Maksamme j o k a päivä. Vapaht osoitelaput. Suosituksfi
voitte saada Bank of Toronto, Church & Wellington Sts.
To^-onto, Ontario.
Mustikan LähettäjaI
Saatto korkeimmat markkinahinnat, kun lähelätU
mustikkanne
Chas. S. Simpson G>. Limited
Perustettu y l i 35 vuotta sitten
NOPEA
MAKSUSUORITUS
Suositukset voitte sa»
mistä pankista h5
MERKITKÄÄ TEIDÄN LÄHETYKSENNE:
Chas. S. Simpson Co. Llmiteii
68 Colbome St. Toronto, 0^1
K i r j o i t t a k a a tänään j a pyytäkää teidän oma
lähetysleimasin.
Älkää lainatko t a i vuokratko leimasinta.
syi suurten kansojen rinnalla urhei­lussa
Reensä, sillä kun suuret kansat
rupeavat harrastamaan urtieilua, i n -
aostUTat.siiliat ja saavat tieteellistä
ja tarkkaa opetusta teknillisissä suo­rituksissa,'
nousee sieltä maniimn^
Mustikoita
Olkaa vannat, että lähetätte M A R J A N N E oikealle välipli^"-^]
mistä saatte korkeimmat markkinahinnat. Me maksana^
C. P. Expressi money o r d e r i l l a joka päiva.
Pikaisen maksan saamiseksi lähettäkää mustikat snoraan m
A N S P A CH
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista-
K i r j o i t t a k a a j a pyytäkää lähetysleimasin j a tjT^"'?-
GEO. C ANSPACH CO. LimiteJ
7* ColbMne Street ToroBlo. «