Vapaus, July 9, 1949

              Eamieijil
lee
•jhon kuulirjj
vasviviljelys,
•ImkeinohaaaJ
'< ALEX
?Pivia „ „ „
tcttäväka.
fja. V
uUiset
OD CLOI
: H A N GE
BeveileykuJ
kello 8 illail
IN AD. 672 I
pukuja ja |
ennushin
/esaji Hcitor, No
L A I N E N I
MIES
i92 DanforaJ
pe Ave.) Ta
la varten!
OTSIIN
«ew Yorcsäl
1950 Ruotal
aan.
staihinetifcl
olippuja.
1.
Solttatal
m
Kirjoittabil
;Un m m\
ämällä
\m\
)
josituksetj
igton SJ,|
jäi
letättf
ted I
na
""^^ Sah»
" » s ja E n ^1
- M 6427.
iteri -
Vanha äni^j
- saada yhtj
8254.
Adoif.
^-•'ipuoHla '
- M 7920.
Antinpoika . . J
V- I90L 1^
<• Ankro _.
SUDBURY CUNIC
ni> S S P O L A CK
tip D \V. S T E W A R T
R M. T H C M I S ON
I. V.'. D A V I D S O N
Lda.t:ärit J a l o n s g tt
H ainmaslääkäzl
DP^, L. -M. H O B B S
( E l n i S t . E . , pHh-S-SCC
Hääkukkavihkoja
_ K U K K A K I M P P U J A —
P L U E L I N 5-5341
IL\NIIATTÄN F L O R I S T
fedar Street SndbBiy, O n t
i. FOURNIER
Pe.Tistettu 1896
V A K U U T U K S I A
Lj fjja ?t. East Sndbnry, O at
rubclin kotiin S-fl654
Sjomalalnen asiamies
J . s. J O U D O U IN
P L H E L I N 7-
lautakunta
läsfttelemään
K A I K I L L E
ia T I L A I S U U K S I L LE
A R C A D I A N
IFLOVVER S H OP
••Mi;>:.kaa tämä nimi k un
lialua:'- kaunii;:a l a h j o j a"
Flm >t. /VV. Sndbnry
ahfllä Vapautta Puh. 3-3941
j.NOPE.A. K O T I I N A J O P A L V E L U S
\Pat's Barber Shop
98 Elm St. W. Sudbury
Vapauden vieressä
F I N N I S H BAKEHY
V E I K K O KETOilA
Puhelin 6-6fi49
S2 Antucrp St. Sudbury
^•ebee. — I t e a k u n n a n hallitos on
hyväksynyt pjynaöa. että sovintotuo.
miolautatamte asetettaisiin käsittele,
mään Thetlord a n n e n 2JM0 asbesti-työläisen
j a kolmen asbestiyhUön v i .
lisiä riitakysymystä.
Maakuntahalliutksen t y ö d e p a r t .
mentti i l m o i t t i määränneensä depart.
mentin sovltteluviranomaiset ilmoit.
tumaan yhtiölle, että ne nimittävät
k u k i n edustajansa sovintotuomlolau-.
takuntaa varten tai sitten yhteisen
edustajan.
T h e t f o r d Minen työläiset olivat n U .
den 5,000 työläisen joukossa, jotka
ryhtyivät lakkoon viime helmikuun 13
prnä, vaatien tuntipalkan korotta,
mistä 15 sentillä. He päättivät p a l a.
t a töihin kesäkuun 23 p:nä entisellä
p a l k a l l a j a sillä ehdolla, että p a l k a n ­korotuksesta
ruvetaan neuvottele­maan.
Sen jälkeen käydyt välittö­mät
neuvottelut kuitenkin epäonnis­tuivat
j a sen vuoksi o n pyydetty so-vintotuomiolautakuntaa.
U n i o esittää lautakunnalle ne samat
vaatimukset. Joiden puolesta ryhdyt­t
i i n lakkoon. Palkankorotuksen llsäk.
si vaaditaan union turvallisuutta ja
erikoista turvarahastoa työläisiä var­ten
.sekä multa etuja.
nsd ymmärtää chemmän kuin uskotaan
SHomen Tyeväea MosUkltflcflideBsi tm mMenkliiitoiBeii mrtatkeU MdesU
ramkalahcsU «alettikoBMdiasU '^ariuHten tanssiaiset". Joka on esitetty
TaBperccB TyivSea Teattorisu. MtBstikkileliU on luuuUtelhit baletin tsas-sMliasjM
ia yMä sftveKSA». Jgikaiitrtnme haasUttdmi kokonaan.
Protestoi "rautaesi­ripun"
esitystä
Haag:. — Neuvostoliiton H o l l a n n i n -
lähettiläs Vassily Valkov on protes­toinut
sen Johdosta, kun Hollannissa
esitetään Hollywoodi£sa valmistettua
•'Rauta€sirippu"-nimistä elokuvaa. Jo­ka
on Neuvostoliittoa vastaan koh­distuva
propagandafilmi.
M a i n i t u n filmin esittäminen on
kohdannut ankaraa vastustusta H o l ­lannissa
j a mielenosoituksia on jär­jestetty
sitä vastaan.
Tampereen Työväen Teatteri edtu'
ensi-Utana huhtikttussa nykyranska-lalsen
U r J a l U j a n Jean A n o u l l h i n k i r -
Jolttaman balettikomedian " V a K a i t -
ten tanssiaiset" (Le h a i des vtdeurs),
J<*a saavutti loistavan menestyksen
keräten loppukesään Jokaiseen e s i -
tykseen täyden katsomon. AnouQh
on älykäs Ja pirteä taivanija, Jonka
l e i k i n l a s ku on näppärää. £»tyk0en
ohjasi Eino Sahqelainen, tanssit Ja
tanssillisen l i i k u n n a n o l i Järjestänyt
Ester Naparetok. musiikin säveltänyt
George de Godänsky Ja R a k e l L e v i n.
M i i s i i k i n Johti H e l v i Mäkinen.
Hieman mainitaksemme näytteli­jöistäkin:
Oiva L u h t a l a , S a k a r i J u r k ­ka
Ja Hannes Häyrinen o l i v a t v a r k a i ­den
osissa, lordi Edgardina K a a r lo
Kytö, lady Hurfina R a u n i Luoma,
edellisten sisaren- Ja veljentyttärinä
L i i s a Nevalainen ja I n n a Seikkula,
liikemiehinä Leo R i u t t u Ja Keijo
Lindroos.
l i i a n hienoa kansalle, että kansa el
ymmärtäisi sUtä mitään. K u i t e n k in
k a i k k i tämä osoitUutul täysin vää-räJtsL
Tampereen Työväen T e a t t e r in
yleisö o n n a a r a n n u t i l l a n toisf?nsa Jäl­keen
komedialle Ja n a u t t i n u t siitä J o ­k
a suhteessa. K a n s a ymmärtää enem­män
k u i n uskotaan. Kansaa ei pidä
pitää tyhmempänä k u i n mitä itse o n .
Tämä on usein i n t e l l e k t u e l l i en oma­hyväisyyttä.
J a tosiaan, kun i s t u u katsomassa
katsomassa "Varicaitten" kolttosia, ei
voi o l l a tuntematta mielihyvää h u o l i -
t e U u sU esityksestä Ja k a i k e n — n U n
tanssien k u i n näyttelijäsuoritustenkin
— yhteenkuuluvaisuutta Ja välttä­mättömyyttä
toistensa r i n n a l l a . J o u r t
tässä o n k i n tämän näytelmän tenho.
T A N S S I T A I T E I L I J A N J i | SÄVEL­TÄJÄN
T H T E I S T TO
H A R V I N A I S T A
Saadaksemme hieman valaistusta
_ ^ . . „ "Varkaitten tonsslaisten" musiikkiin.
Puuttmnatta tarkemmin Itse n ä y - j ^ ^ y ^ „ ^ balettikomedlan
—VAPAUS on ptkktdehti, mutta
ie on ktätenkin johtava suontenkie-
Hnptt lehti Canadassa. Tilatkaa
VAPAUS itseUenne, silloin saatte
xen säännöllisesti.
ntos
i:wt lausumme toverilliset kiitokset k a l k i l l e tovereille ja ystä-v:
li" kun -aaviiitte n i i n suurella j o u k o l l a yllälJtäen u u s i i n kotiimme.
Kinos tilaisuuden järjestäjille ja emännille, jotka vaivojaan
jaiis amatta laitoitte kahvipöydän kauniine kukkineen.
Knio.s kauniista arvokkaista lahjoista j a r a h a l a h j a s t a myöskin
n i i l " joika ottivat osaa vaan eivät voineet saapua.
Kitt'j;^ on nyt h a l p a sana jota tunnemme sydämissämme teitä
k..!kki;. kohtaan. Päivä tulee säilymään kauniina muistossamme
'.•.;'.u kaikkia kohtaan. • . ..
M a r g e t Harju. Eino ja Helvi Salin.
telmään siirrymmekin tarkastelemaan
sen tanssillista puolta. Johon saamme
tutustua tanssien järjestäjän rouva
Ester Naparstokin avulla.
M T A N N ^ V U O S I T T A IN
— Teen noin 60 tanssia vuosittain,
kertoo Ester Naparsttdc a l a k s i . K o s ­kaan
ei o le ollut s u u r i n toiveeni saada
itse tanssia, vaan toiveeni on, että
toiset tanssivat puolestani Ja toteut­tavat
sitä mitä suunnittelen. Eihän
itseään voi nähdä! PersoonaUinen
t e k n i i k k a ei ole tärkebitä. K u n on
saanut tarpeelliset tiedot, on itse huo­lehdittava
lopusta ja tuotava esiin
persoonallisuutensa.
M u t t a siirtyäksemme Itse näytel-
Toivotamme parhainta onnea ja
menestystä
FRIDA RAHKOLLE
JA
EINO MANNIULLE
heidän yhteiselämänsä alkamisen
johdosta
ja samalla onnittelemme Fridaa
syntymäpäivänänsä
)l Hanna ja M a t t i Poutanen Helmi j a Reino Terävä
r i ! j a V i l h o V i h u ri
-•'-bcrt. Impi j a A a ro
_ Poutanen
Tomi j a Bruce Mathevir-nian
j a lapset
Jsck Ruth
Eero j a lapset
;ota. Elina j a V i l ho
_ Pönkkä
"•'^rii j a L a u r i Fogel
ii j a Jack Prediger
P " - t i . Anni j a Toivo
Penttilä
H. Kauhanen
H i l j a j a Eino K a t i la
H i l j a Rajamäki
Helmi j a E m i l
M . Penttilä
J . S A A R E LA
Gary, Helmi j a A a ro
K i v i n en
L . Niininen
N. Kairesoja
A l f Long
Martha j a Walter
H i l d a Kauppila
K I I T O S
itedr T
J umme sydämeUiset kiitoksemme teille kaikiDe. sukulaiset
• t;-tavat, siitä tosiyllätyksesta Jtmka Järjestitte mddän yhteis-
• ^T,ar. alkamisen johdosta, hetnäk. 1 p. Joka oU s a m a l l a F r i d an
.'-'yniäpäivä.
K::tcs niistä k a l l i s a r v o i s i s t a l a h j o i s t a Ja herkullisesta k a h v i t a r -
- - t a . Kiitämme k a i k k i a Jotka ottivat oaaa vaan eivät voineet
K i i t o l l i s u u d e l l a teitä k a i k k i a muistaen.
FRIDA ja EINO MANNILA
Hfeinäk. 1 p . 1949. Rheauli, Qnt.
mään, se a l k a a tanssilla, jonka m u ­s
i i k i n on säveltänyt R a k e l L e v i n . P y y ­simme
Ester Naparstokia kertomaan
hieman tästä tanssista.
— O l i k o tässä ensimmäisessä tans­sissa
aiheita Jo tulevista?
— T a n s s i l l i s i a a i h e i t a e i siinä ollut
näytelmän muista tansseista. Se e i
siis ole verrattavissa j o n k i n ooppe­r
a n alkusoittoon siinä mielessä, mutta
j o ensimmäisessä tanssissa haluan
yleisön pääsevän näsrtelmän atmo­sfääriin,
jonka saavuttamiseksi tä­män
tanssin sytmyttämä tunnelma on
ratkaiseva.
Tanssin Jälkeen saäptnrat l i i k e m i e ­het
esittäen roolinsa hauskasti l i i k e h ­tien
j a puhuen. He riemastuttavat
yleisöä p i t k i n iltaa.
T o i n e n tanssi kuvaa varkaitten
tanssiaisiin lähtöä.
— M u s i i k k i n a siinä on Weberin
" T a n s s i i n k u t s u " . Olen yrittänyt saa­da
tähän tanssiin karnevaalitunnel­maa.
Tatistalla o n vuorotellen p u ­n
a i s i i n Ja v a l k o i s i i n puettu dominojen
ryhmä, s i v u l l a Mefisto punaiseen p u ­keutuneena,
vielä kirkkaanpunainen
nukke jne. K u k a a n el tunne tois­taan,
pientä - k i u s a a toinen toiselleen,
eroavat Ja Jälleen tapaavat toisensa.
Tanssiniloa, vapaata liikehtimistä —
K<dmatmeesa tanssissa taas on y ö -
kerhoturmelmaa, yökerhon omistaja­tar,
baarityttöjä, kukkaistyttö jne.
Istutaan j a povataan korteilla. Vähi­tellen
tanssijat lähtevät liikkeelle, he
odottavat vieraita, kukkaistyttö saa­puu,
myy k u k k i a Ja tanssii. Sitten
saapuu kavaljeeri. Joka flirttailee t y t ­töjen
kanssa. Musiikkina on alussa
Pasianssivalssiksi ristimämme valssi,
sitten tango j a hotti, Jotka Rakel
L e v i n on säveltänyt. J a viimeiseksi
näemme riehakkaan tanssin apashi-luolassa.
Tanssijoiden silhuetit k u ­vastuvat
taustaan tehden omalaatui­sen
vailcutuksen. Tässä tanssissa on
Godzinskyn musiikki, boogie-woogie.
TUssä tanssissa säestyksenä olisi pitä­nyt
olla Jazzorlcesteri t a i v a i k k a p a 2
flyygeliä. Ulkomailla käjrtetään h y ­v
i n yleisesti tanssiesityksessä kahta
flyygeliä.
T E A T T E R I J A T A N S S I
— Yhteistyö näytteUjöiden kanssa
oh hauskaa. Jatkaa Ester Naparstok.
He sopeutuivat hyvin yleisen juo­neen,
v a i k k a heistä o l i k i n outoa y h ­teistyö
tanssijoiden kanssa tällä t a ­v
a l l a . Myös heidän liikehUmlsensä
Ja t a n s s i n a olin sommitellut. Tä­mäntapaista
yhteistyötä olisi Jatket­tava
edelleenkin. Ja uusia s u u n n i t e l ­m
i a onkin tekeillä, matta niistä en
vielä n y t h a l u a sanoa mitään. L u u ­l
i s i n tämäntapaisen liikehtimisen ole'-
van hsrvin inq>iroivaa näyttelijöille,
a i n a l d n se on heille jonkinlaiseesi
l ä h t ö kohdaksi. Luonnollisestihan
näyttäijän Jokaisen l i i k k e e n tulisi s o ­pia
hjrrln nooliin. oli hän tanssija
tai e i . Vielä mielestäni t u l i s i perus­taa
Jonkinlainen laitos, Jossa h a r r a s ­telijat
voisivat käydä harjoittelemas­sa
liikehtimistä Jnmi teatteria sil­mälläpitäen,
j a Josta saataisiin teat>
i e r e i h i n tanssijoita, näyttelijöitä,
l a u l a j i a Jne. K u a t i m f t olisi vielä
toisen säveltäjän, p i a n o t a i t e i l i j a R a ­kel
L e v i n i n puoleen. Saimme k u u l l a,
että tämäntapainen yhteistoiminta
säveltäjän Ja t a n s s i t a i t e i l i j a n välillä,
josta Jo ennenkin olemme lukeneet
tässä lehdessä, o n h y v i n harvinaista,
v a r s i n k i n Kööpenhaminan viimeke­säisissä
tanssitaiteilijain k i l p a i l u i s sa
monet tanssiteiteilijat väittivät n i i n.
Samoin kuulemma venäläiset voimis­telijat
tiedusteUvat, riittääkö tämän­tapaiselle
säveltäjälle työtä maassam­me,
k u n hän- oli improvisoinut heille
Jotakin. Rouva Levin myönsi vielä
toistaiseksi työtä riittäväni
— Viisivuotiaarxa s o i t in jo kaiken,
minkä o l i n kerran kuullut säcstyksi-neen
lcalkklneen~ a i n a k i n jotenkuten,
kertoo pianotaiteilija Levin aluksi.
Ensimmäinen opettajani oli äiti, s e n -
Jälkeen S. Napravnik. kuuluisan N a -
p r a v n i k i n poika, tämä kuuluisa N a -
p r a v n i k h a n johti Tshaikovskin teok­sia,
j a vasta hänen johdollaan ne s a a ­vuttivat
menestyksen, kun sitävastoin
Tshaikovskin itsensä johdolla esitet­tyinä
ne eivät kiinnostaneet siinä
määrin. Viipurissa opiskelin vielä V .
Kuosman johdolla j a V i i p u r i n M u ­siikkiopistossa
S. K u l a n g o n oppilaana.
M u l t a opettajina ovat olleet koti­maassa
Kerttu Bernhard ja Elli
Rängman-Björlln, prof. Robert Tölch-mUIler
Leipzigissä j a Sandra Drouc-ker
Berllnissä, v i i m e k s i m a i n i t t u A n ­ton
Rubinsteinln oppilas. Enslkon-s
e r t t i n i oli 1947.
M u t t a palatkaamme "Varkaitten
tanssiaisten" m u s i i k k i i n.
— E n t i e n n y t tästäkään tanssLsta
mitään etukäteen, tiesin vain, että
kylpyläorkesteri soittaa koko ajan. sa­maa
sävellystä koko a j a n huolimatta
siitä, m i t ä näyttämöllä tehdään.
Teimme rouva Naparstokin .kan.s.sa
kaiken voisi sanoa t a h t i t a h d i l t a . Tans
s i s u u n n i t t e l l j a sanoo oman ajatuk.sc.n-sa,
tai sanoo hän, että soittakaa Jota­k
i n , soitan pari t a h t i a j a tanssiryhmä
a l k a a tanssia j a tanssinsuunnlttclija
neirvoo edelleen.
Kuuleinme, että en.3immäincn
tanssi, VeijaritanssI, on galoppi, var­kaiden
tullessa näyttämölle valssin
tahdissa.
Vanhoja USA:8sa |mi-nettuja
saomahiiäa
kaleiitereita hahftaaa
Canadan Suomalaisten Aridstepn
halutaan vanhoja Yhdysvalloissa l a l -
nettuja suomenkielisiä kalentereja,
tnikäli niissä o n C a n a d a n suomalaista
koske\-aa ainehistoa. Esim. S U r t o k a n .
san kalenterissa 1918 00 I S s i v u n p i ­tuinen
kirjoitus "Muutamia piirteitä
Canadan suopialaisten elimfistä".
Jonka h a l u a i s i m n ^ saada arkistoom­me.
Samassa J u l ^ n t e r t s s a on vielä
loinenkin Canadan suomalaisia kos­keva
kirjoitus. Jota ei ole myöskä&n
arkistossamme.
Toinen kalenteri Jonka haluaisim­me
saada, o n K i r k o l l i n e n kalenteri
1931 koska siinä on a r t i k k e h "Suoijtii
Synodin koUlähetyst^östä Canadas­sa."
Vanhoissa Raittltiskalenterpiss* on
myöskin l u k u l s l a lyhemplä maininto.
Ja Canadan suoipalalslsta Ja ovat s i i ­tä
syystä tervetulleet aricistoomme.
Alkää siis heittäkö hukkaan mitään
vanhoja kalentereja ennenkuin olett'
varma, että sitä e l t a r v i t a arkistos­samme.
Ellette ole varma asiasta lä­hettäkää
kalenteri meille osoitteella-
Pinnish-Canadian Archives. Box 354
Sudbury, O n t.
Canadan Suomalaisten Arkisto, H .
Sula, arkistonhoitaja.
non
KM&amKN am.vin'1 A
KK:n jäsenosuus-kaupoissa
Suomessa
on 459,300 jäseniä
Helsinki. — Kulutusosuuskuntien
KeskuslUton <KK) j a Osuustukkukau-pan
(OTK) vuosikokousten johdosta
ilmoitetaan, että K K : n Jäsenosuusllik-keiden
yhteinen Jäsenmäärä o l i viime
vuoden lopussa 459300. Osuusliikkei­den
liikevaihto oli lopullisen tilaston
mukaan 28,2 m i l j a r d i a markkaa, jcssa
on lisäystä edelliseen vuoteen v e r r a ­ten
55.4 prosenttia. Myynti k u t a k in
jäsentä kohti oli keskimäärin 61.401
markkaa, nousua noin 21,000 markkaa.
K u n vastaava luku v. 1938 o l i 6,853
markkaa j a k u n tukkuhlntaindeksi o l i
viime vuoden lopussa £77, voidaan k a t ­soa,
että Jäsenmäärän voimakkaasta
lisäyksestä j a tavaran puutteesta huo­limatta
edistysmieliset osuusliikkeet
ovat voineet jäsenistönsä palvelukses­sa
säilyttää lähes saman suhteen kuin
kymmenen vuotta sitten.
Viime vuonna tavaratilanteessa t a ­pahtuneen
käänteen ansiosta osutts-l
i i k k e l d en yhteinen omalsutistase
muutti suuresti muotoaan. Taseen
loppusumma o l i 7,3 m i l j a r d i a markkaa
suurempi k u i n edellisen vuoden päät­tyessä.
Ylivoimaisesti suurimman osan
tästä noususta on aiheuttanut tava-ravarastojcn
lisäys, Joka o l i lähes 1,6
m i l j a r d i a markkaa. Omien varojen
Usäys oli vain yli 1444 miljoonaa
markkaa, joten tarvittu lisäpääoma
j o u d u t t i i n hankkimaan l u o t t o l a i t o k s i l ­ta
sekä jäseniltä. - Varsinainen vferas
tuotto on noussut suhteellisesti y l i
kaksinkertaiseksi eli 53.4% : i l n . Sääs­tökassa
talletusten j a jäsenten lajhojen
osuus on sen sijaan laskeniut 42,0
% : i i n . Tuottojen kokonaismäärä päät­tyy
4,1 m i l j a r d i i n markkaan, j o k a vas-tasi
14.4 % yhteenlasketusta l i i k e v a i h ­dosta.
9 Tuottojen vähentyminen ja
korkomenojen nääntyminen sai a i ­kaan
mm. sen. että nettoylijäämä, Jo­k
a oli 203,9 miljoonaa markkaa e li
0,7 prosentUa liikevaihdosta, jäi s u h .
teellisesti pienemmäksi kuin mitä se
koskaan aikaisemmin on ollut.
Vaikeuksista huolimatta edistysmie­lisessä
osuuskauppaliikkeessä on t u n -
O l e n yrittänyt pitää eri henkilö- nolllsesti pidetty kiinni sen peruspc-ryhmlllä
omat teemansa, tunnetilat! r l a a t t e i s l l n liittyvältä ylijäämän jako-ilmaiaen
e r i sävellajeilla j a v a r l a t l o i l - ! tavasta. Niinpä 5/6 K K : n Jäseno-la
samasta teemasta. | suuslllkkeistä palautti yUJäämää v i i -
•Rouva Levin soitta* meille myös i me vuoden aikana yhteensä 83,5 m i l -
Paslansslvalssln, se o n hidas valssi, markkaa c l i 403 prosenttia
melankolinen, m y s t i l l i n e n . Se kuuluu I «ieUisen vuoden nettoylijäämästä.
näyttämölle ensin kaukaa muuttuen, ««"«»Pääomalle hyvitettiin korkoa
vähitellen aktlhdsemmaksl. Apashi- i miljoonaa markkaa, joten nämä
tango j a r u m b a kuuluvat taas apashi- Jäsenistölle koituneet h y v i t y i s e t n o u -
luolakohtaukseen. Kohtaus loppuu
v i l l i i n rumbaan, johon k a i k k i yhty­vät,
loptissa riehakas huipennus.
— Samaan a i k a a n , k u n sävelsin tä­tä
m u s i i k k i a , o l i m i n u l l a konserttini.
Johon v a l m i s t i n B a c h i a yms, o l i n kuin
kahden tulen välissä. Jazz on m i -
m i s U hirveän hauskaa. Rakastan
rytmiä, keksin uusia rytmejä. Bp li
vahingoita minua, se o n vapaahetki-enl
rentoutumista, lopettaa rouva
L e v i n .
s i v a t 90 miljoonaan markkaan.
Ransica esittää
C A N A D A N S U O M A L A I S T EN
Y H i c t s i s T X mtimnfisTA
8 a 6 m a laisen kanBanalneksemme
rsttttinpyrtnnölstä kautta Canadan
o n vlhneatkotna patnetunlcin sanan
k a u t u — kalkissa piireissä — i l m e n ­nyt
eloon heräämisen merkkejä. Pitkä
routa-aika Canadan nyicyalkaise»a
historiassa koko maata käsittävän
väkijuomien kieltolain kumoamisessa
pftlUislanisesti I>eHBlnlonta Ja pro­vinssien
hallitusten toimesta, mahta­van
väkijttomallikkeen painostamana,
aikaansai stveelUsen halvauksen, Jon­ka
vertaista Canadan kansan historia
t u s k i n tuntee.
Tlmän maan kansa a i k a n a a n vaati
suuremmalla yksimielisyydellä kuin
se on mitään muuta hallitukseltaan
koskaan vaatinut väkijuomallikkeen
mahdollisimman taydelllstä lopetta­m
i s t a ! — J a se s a i k i n sen s i l l o in I
Kansallisuutena o l i suomalainen kan>-
sanaines sHnä asiassa s i l l o i n ehdotto­masti
yksimielisin t Sen latn kumoa­mista
e l k a n s a Itse ote koskaan vaati­nut
Canadassa.
Väkljuomalllke, kautta maailman
kansatnvällscsUkIn Uydelllsesti l i i t ­toutuneena,
rahavarojen puolesta
suoranaisen rajattomuuden puitteissa,
palkkasi siveellistä vastuuntuntoa
v a i l l a olevat terävimmät kynät ja
pOyhkeimmät aivot satumaisten palk­kioiden
houkutuksella kajklssa mais­sa,
mm. Canadassakln, kalvamaan
tämän kansan siveelltoen suojamuu­rin
alta mitä pystyssä pitävän pents«
tuksen. Sen suojamuurin kaatuessa
on kansa itse «en kivillä laskenuU
v a l t a t i en kuumimpaan "helvettiin",
mitä tämän kansan historia tunteo.
l u k e m a t t o m a t muodot, j o i l l a tämä
'^lielvtitintull" o n jokaisen l u k i j a n l k in
jokapäiväisen elämän kokemuksia r a ­o
t t a n u t ja monen paljon lupaavan
elämän karstaksi polttanut, ansait­sisivat
t u l l a päivänvaloon toisille v a ­roitukseksi
j a avuksi? Emmehän voi
murhamies K a l n i n tavalla sanoa:
"Olenko minä veljeni v a r t i j a ? " M i ­nä
uskon, että C a n a d a n j a Y h d y s v a l ­tojen
suomalainen sanomalehdistöm­me
poikkeuksetta nytkin, n i i n k u in
ennenkin, mielellään avaa palstoillaan
t i l a a erlkols-osastossa tämän nyt
ajankohtaisen asian käsittelyyn. E h ­käpä
kalkissa Canadan suomalaisten
yhdlstyksiesä, seuroissa, seurakunnissa
j a järjestöissä viriäisi v i l k a s k i n a j a -
tusten vaihto j a hedelmällinen, epä­itsekäs
yhteistoiminta kansan r a ^ -
tiusaslan hyväksi. Sitähän tarvitsem­me!
Ainoatakaan raittlusscuraa ei m i ­nun
tietää|pMnl ole chää Canadan
suomalaisten keskuudessa elämässä.
Tämä toiminta kuuluu siis perintönä
k a l k i l l e suomalaisille valtstusseiiroil-le,
yhdistyksille, seurakunnille, Jär­jestöille
j a liitoille, j o i l l a kansamme
valistus Ja siveellinen kunto ovat s y ­dämen
asiana. K a l k k i h a n me — poik­keuksetta
I— kärsimme väkijuomallik­keen
j a juoppouden kirouksesta. Siis
kynä käteen, l u k i j a n i , j a yhteistyö­hön
— saadaksemme selville miten
j a mitä -voisimme tehdä raittiusaslan
hyväksi j a kansamme ryhdlstyttämi-seksl,
J u m a l a n k u n n i a k s i j a Icansal-lemme
j a itsellemme iloksi j a syvälli­seksi
elämäntyydytykseksi.
Nykyinenkään kamala tilanne el
silti ole toivoton. — Uskokaamme
kansastamme hyvää! Ainoatakaan
Ihmistä ei ole, jossa e i j o t a k i n hyvää
löytyisi. Etsikäämme sitä — j a vain
sitä — n i i n löydämme hämmästyttä­vän
paljon hyvää paljon kokeneesta
kansastamme!
"Sä uskoitko oikean voittoon?
J a uskoitko kalkkien nähden?
Sä kaikkiko teit minkä jaksoit?
J a teitkö sen toisten tähden?"
— A. I . H
Lauantatea, helnäk. 9 p. — Satiirday, l u l y "9 ^ f i l f^
i ^ . . • • " •
K O K O N A I N E N
194M950 YAi^ASTO
JUURI SISÄLU
Käykää valikoimassa turkkinne.
Pieni alcsmaksu.
K u m m i n k i n olette tulleet huoman-maan
että on edullisempi tehdä l i i k e t ­tä
Suomalaisen kanssa.
olinson's f u »
^ Suitburyn /limoin turkisliike
PUH. 3-1331
16 DURHAM ST. N. SUDBURY
C I T Y O F öUDBUItY
ILMOITUS
ROSKIEN KAATOPAIKKA JÄLLEEN KÄYTÄNNÖS­SÄ.
AVOINNA kollo 8 a . p . kello 5 l . p . JOKA t>AIVA
PAITSI SUNNUNTAINA.
O l i s i tärkeätä että roskia kuatopaikallc vietäessä
peitettäisiin kuormat tarp;julinilla tai muulJa peitteellä»
ainakin paperit, että tuuJi ei niitä puhaltaisi tielle.
Katujen puhtaanapito kuuluu jokai.selle asukkaalle
ia teidän yhtei.stoiniintänne VdHiii^ .sUhtee,ssa auttaisi suu­resti.
KIITOS!
Päivätty pormestarin tolml«toaöa
helnäk. 6 p. 1949 Pfinnestarl VV. ö . B E A T O N .
Peru on iliana maa
- vain nkkillk
muodostamista
L a k e Suceess, N.Y, — Hanskan
edustaja de l a Toumelle hyökkäsi
torstaina Y K : n aselstuskomlssion ^ ö -
komltean Isturmossa Neuvostoliittoa
vastaan sen johdosta, että se o n h y ­lännyt
Ranskan ehdotuksen. Jonka
mukaan Y K : n at^eistuskomissiosta
tehtäisiin Jonkinlainen länslvaltain
v a k o i l u - j a u r k i n t a e l i n .
R a n s k a n esityksen mukaan suori-t
e t t e U i l n ert maiden aseistuksesta
j o n k i n l a i n e n "sensu^' ennenkuin t e h -
t e a t t e r in yhteydessä, se v a r m a a n k in
tulisi melko halvaksi J a a i t a voisivat
k a i k k i Eitä tarvitaevat käyttää v a r a i l i,
suudeste rUppomatts.
J a vielä h a l u a i s i n ptrattua^ erää­seen
asiaan, nlmittftin käsitteeseen
kansanomainen. K u n v a l m i s t t n t ä ­män
balettikomedlan tansseja, monet
teattertaHeliet «i)aUiv«t, ettti m fl«si
Kolme natsipetoa sai
pienet rangaistukset
StmUgnH, Saksa. — Kolme natsia
sai täällä 18 kuukaudesta viiteen vuo­teen
vaihtelevat vankeustuomiot, kun
heidän todettiin syyllistyneen lO.m
m i e l i s a i r a a n saksalaisen tappamise^^m
sodan aikana.
T r i Meta Pauser, 60-vuotiaj; n a i s - ; täisiin minltäänlalsta sopimusta m a a .
lääkäri, t u o m i t t i i n 18 kuukaudeksi i i l m a n aseistuksen supistamisesta,
vankeuteen 'osallisttunisestaan 3761 R a n s k a n edustaja kysyi, että k l e l -
mieltsairaan kuolemantuottamuk»»<;;n j tä.ytyylcö Neuvostoliitto antamasta
johtamassaan mielisairaalassa. Hän^n; tietoja asevoimistaan siitä ^ s t ä , e t .
t o d e t t i in myöskin persoonakohtais^sti'] tä "se y k s i n uhkaa maailman rauhaa
tappaneen lukuisia m i e l i s a i r a i t a enemmän k u i n k a i k k i muut v a l l a t y h .
myrkkyruoskeiden avulla. teensä".
T r i Otto Mauthe a u t t o i sodan aika- Neuvostoliiton edustaja T s a r a i ^n
n a sellaisten ihmisten valitsemisessa, sanoi de Ia T o u n t e l l e n väärtstelleen
kuolemaan kaasukammioissa, jotka nUtä lausuntoja, mitä Neuvostoliiton
" n a t s i a katsoivat arvottomiksi., elä- t a h o l t a o n annettu Ranskan suunni-mään".
J ^ n s a i v i i d e n vuoden tuo- telman Johdoxt^. Neuvostoliitto suos-mion.
tuu a i U a m a a n tiedot aseistuksestaan
T r i Otto Stegman. joka oli erään : s i t t e n , kun o n tehty eeUaixun sophnuB.
m i e l i s a i r a a l a n a p u l a i s j o h t a j a , sai k a h - että s u u r v a l t a i n aseistusta supistetaan
den vuoden tuomion siitä, k i m hän kolmanneksella Ja hävitetään a t o m i -
saUi viedä 621 mielisafra]q>otila^ta pommit.
kaamkammioisRa tapcttavaksL , nanrkan suunnitelman iobOoftz
Perusta kerrotaan Ihmeitä, houkut­televia
j u t t u j a turisteille. Siellä voi
elää mitä. p a r a t i l s i m a i s i m m i l l a seu­d
u i l l a — 200 d o l l a r i l l a kuukauden a i ­van
loistavasti, i l m o i t t a a Perun New
Y o i U s s a oleva pääkonsuli. Hän s a ­noo
samalla, että työläisten palkat
ovat erittäin alhaiset Perussa, tuossa
paratlisiniseesa maassa, jossa Andes-voorten
jtnirella j a T y y n e n meren ää-'
lettömän t l U ^ n r a n n a l l a , kuten s a ­notaan,
saa Ihanteellisia asuntotaloja
palv4!»lij<^n6en vuokrata 200 d o l l a r in
mitättömällä h i n n a l l a kuukaudeksL
TatoudenhoUajalle maksetaan Pe­russa
20 d o l l a r i a kuukaudessa. K o ­k
i n saa viidellä d o l l a r i l l a j a a p u l a i s -
ptttveUjan myöskin viidellä d o l l a r i iu
tai sitäldn halvemmalla.
V i i d e n l a j i n päivällinen hyvissä r a .
vintoloissa maksaa 75 senttiä. A m e r i k ­k
a l a i s i a elokuvia saa katsella 25 s e n -
Ullä j a kenkänsä saa kiiltäviksi k a h ­della
sentillä. Bussikyyti maksaa 2%
venttiä Ja autokyydin saa P e r u n pää-katipongin
kaildciin o s i in 15—30 sen-
UUä. 30 m a i l i n maUca Lamasta C h o -
sican ks^lpyrannalle maksaa vain 30
senttiä.
K u n Limassa. Perun pääkaupimgis.
sa, ei koskaan sada, ei siellä t a r v i ta
sateenvarjojakaan. l i m a o n eoofiOO
Kaivosyhtiö saanut
pienen sakon
Port A r t h u r . — T o r o n l o l a i n e n Mlne«
Incorporatcd Limited sai lakiil(i!.';eH'5ä
plirlolkcudcssa 263 xakon. kun .sen
todetuin tölttcr.sä yhtcydfis^-ä «uorlt-tanecn
ampumisia, jotka olisivat nml.
tanect tuottaa vaaraa Silver Hurborin
asukkaille Port A r t h u r i n lt:ipuol:;lla,
Yhtiötä vastaan v a l i t e l t i i n vlimf
kesänä j a nyt j u t t u loppui yhtiön
saadessa pienen «akon.
voitaneen äänestää ensi Uistaina, J o l ­l
o i n junnitea plUA seuraavan i s t u n ­tonsa,
liftnsivallat k a n n a t t a v a t R a n s ­kan
miurmttdmaa keskustelun p e n » .
taksi.
— Y h d y s v a l l o t o a valml.st/.-ttilrt v i i ­me
vuonna 28 m i l j a r d i a ;iälIykok;in-nua
j a tämä määrä peräkkäin p ' i n t u -
na ulottuisi maapallon ympäil 70 k e r ­taa.
Näihin k a n n u l h l n käyteU Un n i in
paljon terästä, ctUl «Illä mäUrällii
voitaisiin tehdä kehyfityr» .51 Empire
State-rakcnnukscn /juuruiiietn raken­nukseen.
asukkaan nykyaikainen kaupunki.
Perun rannat tarjoavat liyvlä
kalastustllaisuuk.sia. Sen jrx-t nmnui-taan
pärskyvät sjiteenkaurllohlcn l o i k ­kauksista
Ja k u n H u m b o l d t - v i r t a k u l ­kee
juuri P e r u n rannikkoa p i t k i n , voi
siinä kalastella syvänrnfreii kaloja­k
i n .
Tosiaankin i h a n U e l l i m n p a l k k a t u ­risteille,
j o l t a Perun työläiset katficlc-vat
Ihmetellen ja piUivät näitä r i k k a i ­ta
]al8kotte'IiJoita h y v i n »aitoina.
S O I T T A K A A .
I
CITY TAXI
• 5-5225 •
V I C T O i t K A B I
UNION CAB
44277
Sudburyn suurin ja suosituin
taxiliike
Nopea palvelus radion avnlla
Otnl/it. B i l l Toleck Ja E a H MelUur
CHECKER
CAB
SUOMALAISET AJURIT
3-3644
Sudburyn klinikan vieretsi
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JAGK'S AUTO SERVICE
435LomeSt. Suclbury
L A A T U
POLTTOAINEITA
P U H E L I N 6^ 4 31
EMPIRE COAL & LUMBER CO. LDHITED
1 ntOOD BOAD llllbBUKt« ORV.
mm