Vapaus, August 19, 1950

              ff I
motta \
• - Soi BaasJi
50 hänen ^
lomlttUn taas r , ,
esta. *
'yman Btchej tatfal
Jaa. Johon d ö h j yj
tuomiota ja sanoi-I
a ^^»^kaukan Ja J
nukutusainetta iJ
aisitte rahat hirj
kkui
»sk. - Arthur J
Man. :nukhof
latteko todistetta? 1
kahti ajaessaan b j
nusyhtiön pihan J
i kahteen toiseen J
kertaa .rautatien
idan lävitse.;
kkuI koko ajan.
NISULA, omista
i Ave. P u L f f ti
Cecil St. puolelta)]
«n puh. K t 1531
•H STEAMBATBgl
i Widmer Street
•ronto, Ontario
MIEHET: ,
na ja torstaina 3-ui
i 1-12 l.p. '
1 I.p.-2 ä.p."
a 8 a.p.-l Lp.
NAISET: ,
na ja torstaina 3-u|
. ja lauantaina H j l
l E L I N E L 2571 *
L. UrheiluliUon
ijoiden osolUeslii
Maja: Ake Hu
eville Park B l vi
iielln H.O, 6195
eri: Paavo Vaurio
ck St. Toronto, (
l e l i n EIgin 8596 ,
oltaja: VUbo Eduj
5. Toronto, I
iielin R.E. 4386
to sihteerille. Bl
iteerin uusi osoite.
)mm
das st. W., Tomiil
5151 — AD. 0717
lyhyen matkan ntj
- Autojen
Kon äskettäin 19.000 mielenosoittajaa New Y o r k i s s a meni kadolle
vaatien K o r e a n sodan lopettamista j a rauhaa, n i i n heidän k i m p ­puunsa
lähetettiin poliiseja j a monta mielenosoittajaa raa'astl p a ­hoinpideltiin.
Merimies B i l l McCarthy kiipesi tunnuslauseineen
lyniypylvaaseen, josta poiusit raastoivat hänet alas j a iriteliyät
häntä n i i n pahoin, että todennäköisesti menettää näön toisesta
silmästään. '
Ensiluokan partnrityötä •
• r—— .• -o
ir/ffO'5BAI^3EpSHOPS
T. Ermischoff ' %
»M Prood Rd Sndbnryo
•00 o o o o o o o o o Q o o o Q o o o 9 qjyt_.
LTenhmm
.ÄÄKÄRI
in OXford 9086
onto, Ontario
Pafs Bm^erl^
98 E lm St. W. Sudbiiur?
Vapauden vieressä
HOWARD R. ARNETT
D.C..:;
GERALD E ARNETT
DX).
Kiropraktorit
374 st. Nicholas st. Puh. 3-0761
Sudbury
Kultamitallimies
Cabrera liittynyt
rauhanpuolustajiin
Lontoon 'olympialaisten maraton^
v o i t t a j a Delfo Cabrera, j o k a on y l l me
vuosina ollut Argentinan suosituim­p
i a u r h e i l i j o i t a , o n käydessään Mek­sikossa
kilpaiIum9.tkaUa khrjoittanut
nimensä atomlpommtovastalseen ve­toomukseen.
Kirjoitettuaan nimeDsä
adressiin hän l a u s u i : "Meillä Argen­tiinassa
o h p a l j on ihmisiä, jotka ei­vät
halua mitään muuta niin har­taasti
k u i n rauhaa, mutta u r h e i l i ­jamme
eivät välitä tällaisista asioista.
Heille on tärkeämpää kerätä rahaa
j a ystäviä hiistä piireistä, joille rauha
el ole muuta k u i n välttämätön paha."
M a i n i t t a k o o n , että Meksikossa o l ­lessaan
Cabrera voltti ylivoimaisesti
15 k m juoksun jättäen seuraayaksi
t u l l u l t a peräti 13 kliometrlllä. A j o i s ta
el ole tietoa.
DR. L. HQpEY
LXXKARI JA k i R U B OI
Pnh. 7-7255 &otIln 6-692»
1 2 2 E l m 8 t . E . Budhun
l A N N E oikeaani
ikinahirinat. Me|
:sella joka päivä.}
H
K O U A - P U I T A
Parhaimpaa öljyityä
strokeri-koUa
P U H E L I N S-S647
1 " Kathleen St. W. Sndtrary
IQjinan lähettiläs Lauantaina, elok. 19p. —-Saturday, August 19 Aytt^S
Kesäkuun 27 pnä «ntamasEs»^
terventloroääräyiksessä ipresidram
T r u m a n i l m o i t t i myös,*^ ettS C l U p p i i -
oeiilä olevia ämeir&kalalsla ytdmia
Vahvistetaan ja että sotilaamstj^^piia^
EUlpplnien hamti&selie Joudutejtaan.
Allaolevassa artik&eUssa. jonica ruot­salainen
Viktor Mtamquist qn I d r -
joittanut ennen T r u m a n i n sodanju­l
i s t u s t a , k u v a i l l a a n presidentin pää­töksen
taustatökijöltä. [
Y h d y s v a l t a i n FUippiCLCllIe poimitta­man
\ maxlonettlpresidentln ^ E l p l d i o
& Yonge Sts.>
tyyny .
Limited
Toronto, Ofltob
va pa
•RTIT -
»RESS
A
ietyslei
ViPANY
nto. On»»'»
l9EREDITH-IH»NIiEtLyM0T<IRS
tarjoaa teille
KäytettYJä kulkuneuvoja erikoisella
alennuksella. Ainoastaan ^.^^^ . . . . . . .. $250
Voitte vaUta seuraavista trokeista ja autoista
1937 TERRAPLANE SEDÄN
1935 FQRD SEDÄN
1933 FORD SEDÄN
1936 DESOTO SEDÄN
1936 CHEVROLET ^-TONNIN PICK-UP
1939 tHEVROLET vi-TONNiN prc^^
Kaikki ovat käyntikunnossa ja lähiS valmiina
MaksuehdoiUa luotettaville henkilöille
Vm. MARTIN, SUOMALAINEN MYYJÄ
MEREDITH-eOHIELLV HOTOIIS
Pobjols-Onlarion saarin
Uusien Ja vanhojen käytettyjen autojen välittäjät
2l4BloorSt. Puh. 3-3663 Sudbury
(15-19)
Q u i r l n o n yoimaansaättamasta; a n k a ­r
a s t a fsnsuurista huollmatita, jqica
kohdistuu sekä ^ i i l ± e « n m i a s t a ' l ^ ^^
hetettäyään uutisaineistoon että k o ­timaiseen
lehdistöön, p n totuus alkä^
nut tulla eisUn: PUippineUlä; > t ^ s ä
Tyynen merien anaeriacalälsessa
'maUisllrtomaassa",«tässä " Y h d j ^ v a l -
t a i n kaakkoisaasialaisessa maiaihiaas-
,sa Eijaltssyassa täiikelnmiässä i a i h ^
v a l l l s l m i a a s ^ linnoituksessa", l a i a a -
taksemme eräiden «huomattavien äme
r i k k a l a l s t e n strategien sanoja, on jo
kuukausia raivonnut verinen,, ka.nsaa
vastaan aloitettu ^ hyökkäjresota.^' '
Saariryhmän, jonka amer^kalalset
v a l l o i t t i v a t 1898 ihyöldaiysEotansa Jäi-keeh
Espanjaa vastaan, yhteto^enläar
juus vastaa kahtakoiniattä<>saa R u o t ­sista
j a sillä asuu suunnilleen 15 m U -
joonaa ihmistä, päääisiassa m a l a i j i -
l a l s i a . Niinä 52 vuotena, jopa VfM
Streethi Imperialistit ovat haUinn<eet
saaria, on useita kapinoita ^ i d d s t e t -
t u häikäilemättömällä fonitaialisuu-d
e l l a sekä maan rikka,udet ja apur
keinot muutettu amerikkalaJj^teii
trustien cmaisuudeksi. Paljon ^mai­nostetut
"Itsenälsjys" juhJaJlisuudet
sodan päätyttyä eivät olleet' niuUla
k u i n groteskia farssia, jonka käytän­nölliset
seuraamukset Johtivat lisään-b\'
neeseen riippuvaisuuteen T h d y ^ v a l -
i o l s t a; ' ' t v ^ ^ j
K a n s a l l i n e n Itsenälsyysllike. jcQca
nyt taistelee Wall Streetin riistäjiä
j a heidän flllpplnllälstä. •presidentti"
Q u i r l n o n johtamaa quisUng-hallintoa
vastaan, muodostettiin jo joulukuun
lopussa 1941 sen jälkeen, k u n japdi-nllaiset
olivat hyökänneet P e a r l H ^ r -
bouriin. K u n japanilaiset mydhein-m
i n tekivät maihinnousun säar^Ue
jä pakottivat ikenraali MacArthtn-in
ja hänen amerikkalaiset sotilaansa
sulkeutumaan Bataanln nlemlmaaUe
ja Corregidorlin joksikin a i k a a e n ­nen
kuin heidän o l i -kokonaan paet­tava
Pilipplneiltä, Jatkoi uusi kan­s
a l l i n en vapausliike taisteluaan maä-h
a n t i i n k e u t u j i a vastaan, l i m a n ya^-;
pausllikkeen johdossa, joka käsitti
kaikki kansallismieliset j a k a l k k i a p o .
liittoa näkök^toJä edustavat ainek-
^ t , oii Jälleen ipilipp^inlen k o m m u h^
t i n e n puolue. Vapausliike n i m i t t i j t -
seään " H u k b a l a h a p i k s l " , so. japani­laisvastaiseksi
kansanarmeijaksi. ,.
J o alusta lähtien Hukbalahap muo­dostui
tekijäksi. j<*a herätti sekä
japanilaisisEa että ainerjad^ilalstssa
suurta Scunnloltusta. Japanilaiset ja
heidän quislinginsa joutuivat a l i t u i ­seen
hukbalahapllalsten. Jotka kpiko
sodan ajan b a j l i t s l v a t suuria j a tär­keitä
alueita, hyökkäyksien kohteik­si.
"Varsin pidättyvien laskelmlfen
mukaan", kh-Jolttl C h r i s t i a n . Science
M o n i t o r 1944, "ovat taistelut hukl^a-lahapeja
vastaan malksaneet j a p a n i ­laisille
.vähintään 20jm kaatunutta
j a monta vertaa e n e n u x ^ haavoit­tuneina
puhumattakaan niistä e n ­nenkuulumattomista
valkeuksista
m a t e r i a a l i n jä ajan menetyksessä,
j o l t a slsslsotllaat ovat aiheuttaneet
heille.*' ,
A m e r i k k a l a i s e l l a taholla a n t o i ' « n -
simmäisen tunnustuksen jo kesäkuus­sa
19i2 M a c A r t h u r i n valtuutettu, : « •
verstUuutnanttl 'niorpe, joka välitti
sisseille seuraavan sanoman: " S a l l i ­kaa
m b u n esittää sydämelUsimmät
onnentoivotukseni j a läoiplp^n k i i ­tokseni
niistä uroteoista, j o l t a te l o -
lette suorittaneet taistelussa v i h o l l i s ­ta
vastaan".
Hukbalahapien j a p a n i l a i t vastaan
käymän taistelun meiiestjikslen syyk­s
i voidaan v a l i t a f ^ a a v a ' lainaus
yapausllikiceen periaatejtdistuksesta:
"Vallankumouksellinen armeija on
kansan aseellinen voima . . . A r m e i j a,
j o n k a puolella ei ole k a n s a a , o n k u in
k u i n kala, j o l l a e i ole y e t i ä . . . V a l -
lankiunoukseUlsta armeijaa j o l l a on
ikansan kaxmatus, e l voida murskata,
vaan se v o i t t a a ."
M u t t a mikään armeija ei voi t a i s ­tella
l i i n a n aseita, j a tämän johdosta
eräs periaatejulistuksen tärkeimmis­tä
tunnuksista kuului seuraavasti:
" O t t a k a a .vihoillselta aseet »ja aseis­tautukaa
niillä." Tämä tiumus .to­t
e u t e t t i in johdonnuikaisesti, j a se i l ­menee
siitä tosiasiasta, että h u k b a -
lahapeUla o l i sodan päättyessä i l m a n,
että he olisivat saaneet minkään­laista
aineellista apua a m e r i k k a l a i ­s
i l t a , aseissa 100,000 miestä j a h a l ­lussaan
suuria alueita, joille he o l i ­vat
perustaneet t d i o k k a a n hällin-non
j a asettaneet v i r k o i h i n täysin
mittansa yastaävia p a l k a l l i s i a : v i r a n ­omaisia.
Näillä alueilla suoritettiin
voimaperäisiä uudlstustolmei^lteitä
erikoisesti maan oikeudenmukaisen
jakamisen a l a l l a , j o t a tarvetta j o a i ­kaisemmin
olivat korostaneet l u k u i ­sat,
tilkomaalaisten j a sisäisten sor­t
a j i en aina kukistamat talonpoikais­kapinat.
S o t a J a p a n i a vastaan ei vielä ollut
lopu-ssa. k u n k e n r a a l i M a c A r t h u r p a ­lasi
F i l i p p l n i e n pääScaupunklin M a ­n
i l a a n tämän vapaudutttia 1943. Erä«
M a c A r t h u r i n en-simmäisLstä toimen­piteistä
o l i M a n u e l E o x a s i n , Joka o l i
ollut jÄi^eiMoiinlnnassa Japanilaisten
jcänssa. yaj»aUe JaJa
sanOBdla'^^^!^
l i i k k e e n k ^
^aa l ^ i i s ; Alejsfridrl-hon.
.^a)^^
, l ^ m ^ wielea-osQituskt^
ä^^ vanki
l^sua.^^^ cU
vanhian' f a s i s t i a MacAit^uiin^^^^ p
laskea T a r u c l n Ja AleJahdrinön v ä -
^ i k i s i . - : ; : C \ : \ ' ' ^ : : . ' : . , . -
• S T u p ^ n . 1 ^ fiiuuren vaalifarssin
Ee||u»ii^]^i^ JtO'
ia^ :^^xp. pn^denU)^^ Ns.' B e l l in
|»URpaläin Ja sotil^issopln^iksen
käuttö. Jolla irhdysyaUat sai I I U p -
pineillä 22 ' soUiastukikbhtaa, sidot­t
i i n saariiyhmä. entistä l u j e m m i n Y i } -
dysvaltoibln. Mutta rutiköyhät Ja
nälkäänäkevät / maaseutuasukkaat.
Jotka fUyät kuvaamattomissa oiostih-
^iss^, salvat Jatkaa samaa orjanclä-määnsä
Erain ennenkin.
L u y a b m maareformin sijaan pani
I ^ a » s käyntiin M a c A r U i u r l n J a yy)all
43treetin siunai&seUa toisen " t u h o a -
mlssödan" loisensa jälkeen h u k b a l a -
hapeja yastaan. Yhdysvallat b a n k ki
aseet j a ammukset amerikkalaisten
upseerien "valvoessa" sotatoimia.
K u i n Qulrino yaallpetokslUa j a ter­r
o r i l l a , j o t k a kuohuttivat vieläpä p a i -
kalla olevien ameri3ckalalsten l e h t l -
mlestenklti mieltä, anasti "preslden-t
h i " . t i t t e l i n 194B. j a t k o i hän edel­täjänsä
"tuhoamlaretkiä" Kansan
yapausarmeljaa yastaan, joksi huk­balahapien
liikettä nyttemmin n i m i ­tetään.
. ^
M u t t a kansan vapausarmeljaa cl
ole voitu tuhota. Päinvastoin se o n
alituisesti kasvanut voimakkaammak­si.
":'. : ,
. Tämän myönsi ayoim.estl tämän
vuoden h i d i t i k u u n alussa maakun-takuvemööri
Jose Lingad Q u i r l n on
parlajBientissa: "Huktoalapit (eo. k a n ­san
vapausarmeija) ovat l a k k a a m a t ta
voittaneet Uutta maa-alaa. Meidät
o n heitetty takaisin k a l k i l l a rhitä-mlUa",
hän seUtU. Senaatin jäsen
Tomas C o b lU totesi, että h a l l i t u k s en
vapausarmeijaa 'kohtaan noudatta­ma
p o l i t i i k k a o n kokenut ".täydeili-sen
^-ararilKm", j a hän lisäsi v i i t a t en
Lin8»din lausuntoon: "Tappio on
t u h n o ^ t t a v a , vaikkapa me peiästyi-simmekin.
a m e r i k k a l a i s i i n pääomasi­j
o i t u k s i i n 'kohdistunutta Iskua t ai
menettäisimme arvovaltamme ulko­m
a i l l a . " ("Tinae" toukok. 1 pnä 1950).
Samassa tilaisuudessa selosti se­naattori
Pablo D a v i d F i l i p p l n l e n h a i -
l l t u k s en tenroria j a k e r t o i mm. seu­r
a a v i i n X<ldice-teon : Senaattorin k o ­tikaupungissa
Bacolorissa, j o n k a Q u l -
rlnolle n s k o l U n e n komendantti oU
kaatunut: taistelussa vapausarmeljaa
vastaan, olivat hallitusjoukot tämän
vuoden pitkänäperjantaina puhtaa­na
ko^totolmenpiteenä murhanneet
y l i sata naista j a l a s t a sekä p o l t t a­neet
150 taloa. M u l t a k i n kyliä j a y h ­teisöjä
oU hävitetty maan tasalle ja
niiäen BsUkka^it o l i murhattu.
P c l o l t t a v a t e r r o r i j a aUtulsestl v a i ­keutuva
taloudellinen tilanne, johon
syynä o l i W a l l S t r e e t i n harjoittama
maan riistäminen, tuovat yapausar-meijalle
päivittäin u u s i a vahvistuksia.
Eräässä äslcettäin levitetyssä täiste-lukehoituksessa
kansalle sanotaan m -
m.: .. o n v a i n y k s i t i e kurjuudesta
j a sorrosta. Ja tämä tie o n sama,
Jonka vallankumouksellinen K i i n a on
v a l i n n u t ."
Käynnissä olevien taistelujen l a a ­juudesta
kertovat eräät a m e r i k k a l a i ­set
lehtimiehet, jotka ovat vetäneet
nenästä ankaraa sensuuria, edistyk­sellisessä
- amerikkalaisessa lehdessä
" T h e . N a t i o n a l G u a r d i a n i s s a " mm.
setiraavaa:
" M a n i l a s s a on voimassa ulkona­l
i i k k u m i s k i e l t o k l o 19 jälkeen. K a l k ­k
i a kaupunkiin j o h t a v i a teitä var­tioidaan
ankarasti. K a i k k i e n mat­kustajien
siditeen toimitetaan r u u -
mlhitäricasUis, Hallinnolliset raken­nukset
ovat v a r t i o i t u j a j a k a i k k i n i i s ­sä
käyvät tarkastetaan huolellisesti.
S a m o i h i n toimenpiteisiin o n ryhdytty
Baguiossa, jonne presidentti Quirlnp
on sijoittanut päämajansa, koska hän
pitää tätä kaupimkia turvallisempa­na
k u i n M a n i l a a . Jouikkoevakuolmls-t
en alaisiksi o n Joutunut y l i miljoona
ihmistä. Huoltokotniesion hoivlssa%on
puolisen miljoonaa evakuoitua, ja
heidän lukumääränsä nousee; a l i t u i ­sesti
sitä mukaa ku«i taistelujen l a a ­juus
kasvaa. H u o l i m a t t a s u u r i i n m i t ­tasuhteisiin
paisuneista sotatoimista
j a suurista etäUyjksistä toimii v a ­pausarmeija
erinomaisella s o t i l a a l l i ­sella
täsmällisyydellä.
I l m a n T r u m a n i n h a l l i t u k s e n tukea
olisi quisling! Q u l r i n o l a k a i s t u tieltä
jo aikoja sitten. Tukalassa tilassaan
hän pommittaa W a s h l h g t o n i a j a V a l l
Streetlä sähkösanomilla, joissa hän
v a a t i i amerikkalaisten javolnta soti­laallista
interventiota omaa kansaan­s
a vastaan. Y h d y s v a l t a i n ulkominis­teriö
o n i l m o i t t a n u t , että se p a r i i a i l -
l a a n harkitsee "toimet^iteltä sisäisen
järjestyksen palauttamiseksi", mutta
että nämä toimenpiteet ovat a i n a s i i ­nä
määrin " a r k a l u o n t o i s i a " , ettei n i i s .
tä voida m a i n i t a julkisuudessa. (Pre­sidentti
Tumanin määräys amerik­k
a l a i s t e n avoimesta sotilaallisesta i n .
terventlosta Hllppineillä osoittaa,
k u i n k a " a r k a l u o n t o i s i a " nämä toi­menpiteet
kaiken kauniiksi lopuksi
olivat. — T o l m . huom.). Y h d y s v a l t a in
yleisesikunnan päällikkö, k e n r a a l i O -
mar B r a d l e y antoi äskettiiin viitteen
näiden "toimenpiteiden" laadusta
eräässä scdlalsla f w a s c j a kuta ' ' v a ­paus"
j a "demokratiai" puUo
yässa puheessa, j o £ ^ M n s e l i t U , että
"YlulysyaUplUe:TOi t u l l a y ä l t t ö ^
mäksi y k ^ lidculsien ut)usien
nUehmäminen Ylidysvailtain t u r y a l -
lisujiden yarmistamlseksi kommunis­mia
-vastaan". : ' •
Siksi e i ole l a i n k a a n epäUiäkottavaa,
että ne vahvat aiher&kalalset Joukot,
jotka o n s i j o i t e t tu m o n i i n sotikkistuki-kohtUn,
heitetään F i l l p i ^ l n l e n kansan
vapausarmeljaa Jä ivapautettuja a l u ­e
i t a . västaäh, j o i l l a febdallvälta on
m u n e t t u j ä y b t e i s k u i i i a a l i i n en u u d i s ­tustyö
ensimmäistä kertaa s a a r i r y h ­män
historiassa pantu alkuun. W a U
S t r e e t l h kommunisdiinyastalsella
maallmanvalloltuspoUtiikallä ovat a i ­van
samat päjämäärät n i i n F i l l p pU
nelliä kuin k a i k k i a l l a muuallakin
maalimassa.
laiset
sotavangit ovat
kovasti luolissaan
Lontoo. — Daily Workerin kir
jeenvalhtaja Alan Wlnnington tle-doitti
yUme n>aAnantaina .Sebnlls-ta
lähettämässään kirjoituksesi»,
ettei hän ole löytänyt yhtään a i ­noata
amerikkalaista . sotavankia.
Joka halua» puoiustaa Amerikan
osallistumista Korean sotaan.
Wlnnington kertoo 63: n n c n kenttä-tyklstöpataljoonan
24:imen divisionan
m a j u r i n Charles T. B a r t e r i n , Mount
Vernonlsta Ind. sanoneen, että hänen
"sydämensä on kipeänä sUtä mitä
kansani tekee täällä".
New Y o r k Times sanoi viime s u n ­nuntaina
etusivun uutlBtledossaan. e t ­tä
"keskinkertainen G I ( a m e r i k k a l a i ­nen
sotilas) el näytä tietävän m i k si
hän sotu Koreassa".
T l n i e s i n raportteri R i c h a r d J . H .
Johnstonin uutistiedossa esitettiin
tyypillisenä esimerkkinä 10-vuotiaan
korpraalin lausunto: "Minä kysyn
jatkuvasti Itseltäni ,että mitä varten
minä olen täällä. K u m m a l l i n e n s e i k ­ka
pn se, että minä e n v o i yastata
omaa kysymystäni."
Toinen tyypillinen lausunto tulee
nuorelta jalka väklrolcheltä: "Minä
taistelen maani puolesta, mutta l i i t to
vieköön, minä en näe mitään syytä
miksi minä taistelen tämän ketun-l
u o l a n pelastamiseksi."
Alan Winnlngton sanoo yllämai-
' nltuin majuri Barterin sanoneen:
< . ««Voitte Itse nähdä, että eteläito-reaiaiseC
halaavat yhtyä pobioia-korealaisUn
j a mitä kauemmaksi
Korean Kansanarmeija etenee ete­lää
fcohU. sitä enemmän Ihmisiä
: se saa puolelleen. Ei yksikään mies
tai nainen tue Rbeen hallitusta Ja
Jos me olisimme Jättäneet heidät
rauhaan, sota olisi loppunut kym­menessä
päivässä." . /
D a i l y Workerin kirjeenvaihtaja s a -
vioo, että Y h d y s v a l t a i n 34:nnen j a l ­kaväkirykmentin
24 : n n e n divisionan
m a j u r i D u n h a m l l l a , N ew Hampshires-t
a . o n samanlainen käsitys k u i n B a r -
t e r l l l a k i n .
Saman rykmentin korpraali Her­man
G r a f f i n , Crystal Citystä, Mo,
kerrotaan sanoneen: "Meidän Ilma­voimamme
ovat menettäneet järkensä.
Ne ovat l U p a s l n - , pommitus- tai jos­s
a k i n muussa vimmassa.
"Taejonissa me pyysimme, lupaa
maalata P. O, W. (sotavankileirin)
merkit rakennustemme katoille, mut­t
a korealaiset sanoivat: 'Jos te h a ­luatte
tulla pcmmitetuksi. n i i n me
maalaamme sen m e r k i n teille, mutta
me neuvomme, älkää tehkö sitä.' M i ­nä
uskon heidän olleen oikeassa. J os
hie m a a l a i s i v a t P . O . W . m e r k i n mei­dän
rakennustemme katoille, minä
pyytäisin, k a i k e n näkemäni perusteel­l
a , s i i r t o a toiseen paikkaan."
Jakarta, l i a d f U ^ i a ; K l i n^
santasavallan lähettiläs Wang J c n -
shu' c n esittänyt, ^ y o l t e k l r j a m a ;
d e n t t i Soakarnolie/ Wahg ja Soe-^
k a r n o lausuivat dlptomaa^lsla^^^^^k
l i a i ^ u k s l a v 1 ^
Wang oU S u m a t r a n saarella sptayuo-sfna
j a h p l l a n t i l a l s e t k a
net myöhemmin sieltä vasemmlstolat-
S3h polUtjtlsen t o i m i n n a n taktai.:
tehtaat ä^etubtaiitoon
-Harris: C o ; L i t d :h
tehtaat Canadassa j a Yhdysvalloissa
-pn annettu Canadan jaj.Yhdysvaltain
JjiäUltusten käytettäväksi ascvaruste-iiaohjelmaa
varten. Yhtiön presldent-t
l J a m e s 8. Dtmcan, j o k a o n nykyään
Euroopassa l i i k e a s i o i l l a , i l m o i t t i sUtä
torstaina Parisissa.
iCir^ AKATEEMIKKO N. OZARET^^^
Supmalainen Bammoiläi^ärt:
Buone i;ie---BlaekeiirVldeen»^^
, Elm l a Porhafa tsuk^palm,^ '
PnluUn ^-7708
Roseiy Fbrnt
KtTKKIA KA!IKILL3S
' TELAISUUKSnUtB
74 Larch St. Palh. 3-1882 fiddbon^
Neuvostovoimistelijat .
ovat huippuluokkaa
Wurtbarg:. —Länsi-Saksan volmls-t
e l u l i i t o n puheenjohtaja tri Josef
Göhler, joka oli seuraamassa .Neuvos-t
o l l l t o n v o l m l s t e l l j a i n esityksiä B e r i i l -
n i n helluntalnriarssin yhteydessä, on
lausunut tunnustuksen sanoja n e u -
vostovolmlsfcelljain korkeasta tasosta.
Erittälhkln naiset olivat tehneet h ä ­neen
voimakkaan vaikutuksen. "Nämä
tytöt olivat todella sensatlomalsla",
lausui Göhler. Hän sanoi uskovansa,
että Neuvostoliitto o n yksi maaliman
neljästä suuresta volmistelumaasta;
muut ovat Suomi, Sveitsi j a Saksa.
Göhler totesi, että neuvostoliittolai­set
miesvolmlstelijat Belakov, D a r l s -
c h v i l i , K a s j a n l k j a Timoshek k u u l u ­vat
huippuluokkaan. Hän k e r t o i edel­leen,
että miehet olivat vankkaraken­teisia
j a voimakkaan näköisiä, k un
taas tytöt olivat solakolta j a m i e l l y t ­täviä.
Ystävällinen neuvo
Can. ranskalaisilta
MontreaL — Amerikkalaiset t u r i s t it
t u l i v a t viime torstaina hotellihuoneis­t
a a n j a näkivät autonsa i)eltetyn C a ­nadan
ranskalaisten ystävällisellä
neuvolla:
A u t o i h i n liimatuissa lappusissa o l i
Wrjoitus:
, "Tervetuloa Canadaan — J a vie.
kää TnunanlUe tämä t«nrehdys —
I M O E T IBTI KOBEASTA."
Quebecin rauhanvoimat liimasivat
5:adot<ain n a i t u tervehdyk.<:iu yun a i ­kana.
E l yksikään neuvostoihminen unoh­da
päivää. Jolloin radiossa iUnoitet-t
i l n Saksan ehdoitta antautunUscsta
J a verenvuodatuksen lopettamisesta.
Mc sodan raskaat päivät kokeneet.
Jotka emme olleet hetkclcslkään ka­dottaneet
luottamustamme Ic^itUl-secn
voittoomme, emme voineet sinä
päivänä istua kotona: vahhlnunästa
nuorimpaan saakka . menimme : ka­d
u i l l e oltakscnime lähellä tolslanune.
liittyäksemme yleiseen loputtomaan
riemuun siltä, i että oikea asla o l i
voittanut, että fasistiset pedot o l i v o i ­t
e t t u . . •
Heti m i e h i t t ä j i e n kärkolttamisen
jälkeen neuvostokansa r y h t y i rauhal^
liseen luovaan työhön, r y h t y i p a r a n ­tamaan
haavojaan. Neuyostoltuniset
tiesivät, että v i h o l l i n e n ei enää tule
t a k a i s i n ja m i n u u t t i a k a a n kadotta­matta
he rakensivat — i i s e ln vlielä sa­v
u a v i l l e raunlpliie uusia kouluja,
sairaaloita, teattereita j a tehtaita se­kä
pystyttivät kolhooseja j a neuvpsto-t
o t l l o j a .
Netivostokansa'. l u o t t i siihen, että
kalkkien maiden kansat haluavat p y ­syvää
rauhaa, että kalicklälla samoin
k u i n neuvostomaassakin alkaa r a u -
heillinen luova ty0. k u i n k a hämmäs­tyneitä
tieuvpstolhmlset. olivatkaan,
kun vajaan vuoden k u l u t t u a sodan
päättymisen Jälkeen amerikkalainen
sanomalehtimies D a v i d Laurence esit­t
i lehdistössä, että piisi viipymättä
aloitettava sotatolniet Neuvostpllittoa
vastaan: " T a p a h l u k o o n tämä nyt e n ­nenkuin
aseemme ruostuvat", hän
k i r j o i t t i .
Erillisiä huutoja uudesta sodasta
a l k o i esiintyä yhä useammin j a use­ammin,
ne k a i k u i v a t A m e r i k a n kon­gressissa
ja vähitelien sulautuivat
uuden ^ d a n lletsojlen petomaiseksi
ulvonnaksi, lehdistön palstat täytty­vät
atomipommia j a bakteorologista
sotaa koskevista tiedoltukslsta. Sota-soplmuksla
a l l e k l r j p i t e t a a n , aselBtau-t
u n i l s t a siibrltetaan j a etsitään hyök­käyksen
lähtökohtia, joista olisi sopi-y
l n käyttää tuhoaseita r a u h a l l i s ta
väestöä vastaan.
V a i n viisi vuotta on kulunut v e r i ­sen
sodan päättymisestä, mutta maa­i
l m a n kansoja uhkaa jälleen uusi s o ­t
a , säälimätön ihmishenkien tuhoa­minen,
kylien jä kaupunkien r a u n i ­oittaminen,
vuosisataisen j a n y k y a i ­k
a i s e n k u l t t u u r i n , saavutuksien hävit­täminen.'.
E d i s t y k s e l l i n e n Ihmiskunta el voi
s a l l i a mittaamattomia onnettomuuk­s
i a , joita sota tuo m u k a n a a n . Sen
vuoksi sodanlietsojia vastaan esiinty­vät
rauhanpuolustajain, voimat l i -
Eääntyvät joka päivä. Vieläpä Joka
t u n t i .
•"Maailman v a l l o i t t a j i l l e " kaikuu
uhkaavana varoituksena Maailman
rauhanpuolustajain kongressin pysy­vän
komitean Tukholman, kokouksen
vetoomus, jossa vaaditaan atomiaseen
kieltämistä Ja sen h a l l i t u k s e n s o t a r i ­kolliseksi
julistamis^ta, j o k a etislmmäl-senä
käyttää atomiasetta mitä maata
vastaan tahansa, Liittoneuvoston ja
Kansa;lll6uukslen neuvoston yhteises­sä
istunnossa kesäkuun 19 päivänä
1950 Neuvostoiiitpn K o r k e i n Neuvosto
i l m a b i koko neuvostokansan tahdon
Ilmoittaessaan solidaarisuudestaan v e ­toomuksen.
Neuvostoihmiset ottivat suurella
r i e m u l l a j a tyytyväisyydellä vastaan
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvos­ton
tiedonannon suhtautumisestaan
M a a i l m a n rauhanpuolustajain kon­gressin
pysyvän komitean vetoomuk­seen,
•. .
Me neuvostoihmiset olemme ylpeitä
siltä, että vapauttai-akastavien k a n ­sojen
r a u i i a n puolesta käymää talsr
telua johtava neuvostokansa on a i na
o l l u t Ja on r a u h a n vakaumuksellinen
puolustaja, todellisen vapauden j a d e ­m
o k r a t i a n suojelija, kansainvälisen
turvallisuuden mahtava j a l u h l s t u m a -
ton tuki. Tulee mieleen nerokkaan f y ­siologin,
todellisen Isänmaansa ystä­vän
L P . P a v l o v i n sanat hänen kes­kustellessaan
v. 1935 työstään v a s t a i ­suudessa:
" H a l u a n elää m a h d o l l i s i m ­man
kauan sen vuoksi, että olen r a u ­h
a l l i n e n synnyinmaani turvallisuu­desta."
Me neuvostosivlstynelstö kuulumme
neuvastoka^aan. me s a m o i n k u i n s e ­k
i n , samoin k u i n k a i k k i vapauttara-kastavat
kansat, haluamme tehdä
luovaa: työtä, a n t a a k a i k k i voimamme
j a tietomme edistyksellisen i h m i s k u n ­nan
hyväksi. Olemme erittäin k l l t o l -
llKla nerokkaalle johtajallemme, roh­kealle
perämiehellemme J . S t a l i n i l l e,
hallituksellemme ja kansallemme
meidän maamme »ivlstyneistön osak­seen
saamasta rakkaudesta j a h u o l e n ­pidosta,
tieteelle j a sosiaalisiin sekä
k u l t t u r e l l i s i i n t a r k o i t u k s i i n käytettä­viksi
annetuista h u o m a t t a v i s t a v a ­roista,
" A i k a i s e m m i n tiede oli e r i l ­lään
elämästä j a vierasta väestölle",
nanol I , P , P a v l o v v. 1035 v i e r a i l u n a i ­kana
Rjasantesa, " m u t t a nyt o n tilan­ne
toinen, tiedettä kunnioittaa j a a r ­vostaa
jokainen. K o h o t a n m a l j a n a i ­noalle
koko maailmassa löytyvällo
hallitukselle. J o k a sitten arvostaa ja
lämpimästi tukee tiedettä — oman
maani h a l l i t u k s e l l e ".
. J a n y t m a a i l m a n h e r r u u d ^ t a v o i t ­telijat,
amerikkalaiset imperialistit
jälleen syöksevät Ihmiskunnan miäen
sodan pyörteisiin. Voisimmeko mc
vaieta, voisimmeko odottaa r a u h a l l i ­sesti
m i l l o i n leimahtaa uuden sodan
palo? E l , m e emme voi odottaa -— e m ­mekä
me odota?
Me neuvostosivistyneistö liitämme
ilänenune yhteiseen suuttumuksen
vastalauseeseen uuden sodan Uctsojla
yastaan. Neuvostoslvlstynelstön par­haimmiston
kanssa, yhdessä k a l k k i en
maiden työtätekevien kanssa r a u h an
puolesta, ihmiskunnan valoisamman
tulevaisuuden puolesta. Neuvostoslvis-tyneistö
yhtyy suurella Innostuksella
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvos­ton
tiedoituksecn Ja a n t a a voimansa
j a tietonsa rauhan puolustamiseen.
Yhdessä koko kansan kanssa neuvos­tosi
vtstyneistö a l l e k i r j o i t t a a T u k h o l ­man
vetoomuksen osoittaen siten u s ­kollisuutensa
rj^uhan asialle Ja v a l -
mcutcnsa rauhan puolustamiseen.
Me haluamme, että meidän äänem­me,
neuvostoslvlstynelstön äänen,
kuulisivat m a a l i m a n k a l k k i k u n n i a l l i ­set
ihmiset.
Me kutsumme kalkkien maiden s i ­vistyneistöä,
kaikkia, jotka pllavät
kunniaa Ja,vapautta arvokkaana, a n ­tamaan
k a l k k i voimansa rauhan a s i ­alle
j a valoisalle tulevaisuudelle, e t t e i ­vät
he sa^li käyttää tietojaan j a työ­tään
ihmlsktmnan tuhoamisen r i k o l l i ­sessa
tarkoituksessa.
Me luotamme lujasti s i i h e n , että
rauhanpuolustajain mittaamattomat
yoinmt hillitsevät mielettömät sodanr
ilctsojat j a rikkovat heidän rikolliset
s u u n n i t e l m a n s a .— (8IB)
2 4 - T U N N I N ' P A L V E L U S '
S o i t t a k a a : 4-4311 t a i 8-8877 \'
K a l k k i matkustajat vakuutettu ,
08 £ b n St. West. Sudbnor» p p i .
Kukkia TILAISUVKSIIAB
" M u i s t a k a a tämä n h n i kun?
balua'.te k a u n i i t a l a h j o j aa
88 Elm St. W.
Lähellä Vapautta
8|i<ibnrr
N O P E A KOTIINAJOPALVELUa!
Hääkukkamhkoja
- K U K K A K I M P P U J A —
P U H E L I N S-SStt
MANHATTAN FtAmiST
22 P u r h a m St. N . Sudbqry, Ont.
Pääkuori murtui
raesateessa
Wien. — S o m c r e l n l n kaupunkia I -
tävallan ltäosas.m äskettäin kohdan­neen
raemyrakyn sllmlnnäklj-it ker­tovat,
että ulkosalla rajusään aikana
olleet lapset saivat koko ruumiinsa
slnelmlUe j a eräältä n a l l e l t a murtui
pääkuori Ja lääkärin täytyi ommella
sc kokoon kuudella pLstolla. Muuan
jättimäinen rae k i e r i erääseen v l -
hanncsmyymälään. Kauppias pani
sen vaakaan j a se p a i n o i y l i kaksi
paunaa. Vieläkin suurempia r a k e i ­ta
t a v a t t i i n , Sadottaln h a n h i a j a k a ­n
o j a menetti henkensä.
M e l k e i n k a l k k i Ikkunaruudut sär­kyivät
j a k a d u i l l a oU p a k s u l t i k a t t o -
tillejä.
BAKERY
VEIKKO KETOLA
P o b e l l n 6-6G49
382 Antwerp S t , Budbuty
KOKEILKAA
JUOQIAA
Hyvää yksin tai seurassa '
T O E
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbuirf
Tarkisiuiiakaa sihnanno
Frank ff. Hock ff.O.
Optometristillä
K O H T U U L L I S E T MAEBUT
H U O N E 410
P U I L 4-4014
- Mackey rabennti0:
D U B O A H N .
MM
I i i
^ Silmäänpistävä KAUNEUS
^ Erittäin hyvä PALVELUS
saatte molemmat
KAASU­HELLAN
kanssa .
ICokohaan UUSI
Ii ja variisteet; :;Kat-ii
sokaa näitä liutuuk-g
sia! Vahvempi eris­tys,
lievän kuumtiii-l
(ien kaasuvälvit;
pyöristetyt u u n i n
kulmat ja poistettavat sisukset joka helpottaavat puh­distusta,
uusi teräksinen paahtoarena, sirot, uudet
chrome-metalliset koristukset ja sähkökello jos halu­taan.
Tämä kaikki tavallisten varusteiden lisäksi joihin
sisältyy automaattinen uunin lämpökontrolli, automaat-^
tinen yläpolttimon valo, suuri emalinen uuni ja paahto-laatikko.
Polttaa luonnon- tai
propane-kaasua. HINTA $15L00
Suuri valikoima toisia malleja
99.50 l a h t i en
SUOMALAINEN MYYJÄ N Y T K A U P A S S A M ME
iudiliury Limifed
Talous- ja autotarpeiden kauppa
69 Elm St. W. - Puh. 8-8366
'mm.
m
» » I r a .
. M B 5-7» f, L