Vapaus, February 23, 1950

              i»lii|p|llili^l^':Siii!:i:i:,i
Sivu 2 Torstaina, helmik. 23 p. — Thursday, Feb. 23 [
Tranalaifon freo df eluuBft.
Boomns: i vtt, 7^ O kk; 429
KuoTOcnna, tk, 3 4 j > n ä t ä y t t ä ä Jaek
. y i i t f n » -KapusJsasingista^ 50 vuotta.
Onnittelumme p ä l y ä n s a n k a r i l l e!
3 ^
smmtintauia Roomasta lähetetyssä uutistiedossa kerrotaan. U U S I IJL%K£ K U O L E & I AA
on julistanut kirkon pannaan tshekkoslovakialaisen kato/ ifeeii.papto,- Ja' n Decbetin sen ' vu , I( -f^M^ilVte^i ^iors^& -päfiväf tapahtuu arvo:,
lutlHtokseaninutyksen Ranskaa johta-
Dechetin erottamisen syyksi selitettiin "ku-unnan
kirkkohallinnon johtajapaikan voi mu-iakl&^
iSa vain paavin kirkko, eikä hallitus. Erotusjulistuksessa
Jan pecbet leimattiin tungettelijaksi ja itskovalsten laumassa rahaa.
i Cislneiden r y ö s t ö j ä . •
1 J c s r o s v p t joutuvat ikiinnlj h e v e -
i to-,'at eiihen, e t t ä y r i t t ä v ä t p i t ä ä k a ­p
i t a l i s m i n k ä y n n i s s ä.
E n s i n n ä k i n rosvot Itse, vaihdettu­a
a n saalinsa rahaksi, voivat k u l u t t aa
IfliK
mm:
pimksi »ideksi.
Tolsin sanoen, paavi ei "'tunnusta' sitä, että T-shekkoslovakian
jjfcansalla—- kuten muillakin mailla —^ on demokraattinen oikeus
haJöKta^ltse itseään ja
stioi^icttaan mistään ulkonuilta lupaa kysymä Tämä paavin
niCttettely on muodottomuus mikä oli mahdollista pimeänä
1'^. x/ " Jteduaikaha, ntutta on kpkonaan mahdotonta nykyisellä valistaskau-
Mtitta jos meille sanotaan, että paavi on "erehtymätön" politii-
|>jf| . kassakin — kuten hänen sanotaan olevan uskon ^asioissa — niin siinä-
^||lii?C:|iMi^;Suii^ epäilyyn. :-.Tässä yhteydessä; me.haluamme
maailman tunnettuun tosiseikkaan,
mistä mainitaan mm. suurta huomiota saaneessa uudessa kirjassa
Mltll , «r p^||tjj3»r Tämä on tiedemies Galileonin tapaus
vuosisadan alusta. Kuten muistetaan, mainittu
, Xi^^ maailmaa mullistaneen keksinnön, minkä nyt
. tietävät, kansakoululapseUcin, että nnaapallo pyörii akseUssaan ja sa-oöialla
kertaa auringon ympäri. Tämä uiLsi tieteellinen keksintö oli
-vtotoin '•erehtymättömän" paavin ''ikuiseen totuuteen" perustuvaa
k]|t^tokantaa ja onneton Galileo pakotettiin polvillaan ryömien
hänen tieteellinen
mutisten sanoi-
|{|i;,«ttä f se (maapallo) pyörä sittenkin". Tätä Galileon "erehdysUi"
tieteellisessä kirj'assa ei .saa
kulkee auringon ympäri,
ajat voimassa, mutta se ei
>;O^^^ oli, että paavin
^^ibiUis^tptuxiksi^^^ Galileon oppi tuli kautta maailman
|li||Äip:v;,:^toi
IJIcunokraa^ omissa maissaan, niin hän lyö varmasti
vasten samalla tavalla kuin tapjihtui kuuluisassa
^^lalileopkin tapatit Mikään mahti ci voi enää kieltää
itsemääräämlspikeuttä ja s^^^
plS^fs^l^lg? i; tv ^^dts pitkää aikaa. Päinvastoin on todettava:, että mitä enemmän
I, ^| ;!» ,13 .kansoHta miden demokraattista iti
' l^avi sekaantuu eri maiden sisäisiin asioilun ja poliittisluontoisiin
i | | | | ; V ,^3r5ymyksiin yleensä, sitä nopeammin hän kaivaa maaperää pois kato-
'Ut^ l^sin kiikon ja koko katolisen ^skonnon alta. Jos ei muuten, niin
. T o i s e k s i , arvoesineiden ömLstajHla
on tavallisesti h y v ä t vakuutukset ja
ro.<vouksen j ä l k e e n he saavat suuret
m ä ä r ä t k ä t e i s t ä , m i n k ä he voivat s i ­joittaa.
O n totta, e t t ä v a k u u t u s y h t i ö i d en
t ä y t y y maksaa k ä t e i s t ä , m u t t a m i l l o in
hyväns^ä t a p a h t u u rosvous, s i l l o i n t o i -
."•et omistajat k i i r e h t i v ä t vakuutta­maan
k a l l i i t j a l o k i v e n s ä j a t ä m ä a n ­t
a a v a k u u t u s y h t i ö i l l e r a h a a sijoitas-t
c n tekoa varten.
Me emme o l e k o s k a a n kuulleet mis­t
ä ä n sellaisesta, m i k ä voisi e h k ä i s tä
kapitaHstlsen j ä r j e s t e l m ä n t a l o u s k r i i ­sit.
Mutta jotkut H a r v a r d i n ekono­m
i s t i t saattavat p ä ä t t ä ä , e t t ä y l l ä e s i ­t
e t ty k ä y t ä y d e s t ä . — A l a n M a x , N ,
y . D a i l y Worker.
• U R H O J A O N rABSES-T
E L M X N M U K A AN
M u t t a missä ovat ne u r h e a t k a p i -
talifimln puolustajat? — H e i l l ä o l i
F o r r c s t a l (jonka k e r r o t t i i n yöpuvus­s
a a n huutaneen e t t ä "punaiset h y ö k ­k
ä ä v ä t " j a j c k a teki m y ö h e m m i n kuo-
; i l n h y p y n ikkunasta — Vapaus) —
mutta h ä n menetti j ä r k e n s ä ^ Heillä
oli P a m e l l Thomas — j o k a osoittautui
v a r k a a k s i . ; liUpnnoUlsesti heillä , o n
p a l j o n v a r k a i t a j ä m i e l i p u o l i a ; h e i l lä
on j o p a h u l l u j a v a r k a i t a j a varastele­via
mielipuolia . . . V o i k o Amerikassa
t a i Euroopa.ssa Qlla y h t ä ä n ä i t i ä , joka
s y l i l a s t a a n tuudlttaessan s a n o i s i : " N u ­k
u rauhassa, r a k k a a n i , uusi pommi on
keksitty.'' — I l j a Ehrenbourg.
M u i s t a n h ä m ä r ä s t i t ä m ^ n vucs^ja-d
a n synnyn, l u v u n XX kauppojen i k - ]
kimoissa, aikuisten p i i h c e t ' ' h i s t £ r i a I - ( v' : >
{i'>esta p ä i v ä s t ä " , k a u n i i t vaatteet j a hentymiseen k u i n h ä n e n tulonsa
maljat ''uudelle vuo^Lsadalli''. /iiäntymisestä': h ä n keksi ncriöeö b i -
> J a kaukana Moskovasi^;. S i p e r i a n ! ael4en joukkotuotannoh- Edison y h -
S h u s t n s k i e n kylässä. Lenin k i J u t l l | tarjosi monille vattioille k a i k ä » in
unettomia ö i t ä kirjoittaen s r a k k e l e i - ! h u m a a n i s t i s i m m a n k e k s i n n ö n — s ä h -
t a I s k r a a n ( S ä k e n i i n ; . MalidoiIi:<fsti f ' ' ö t u o l i n.
h ä n a j a t t e l i itsekseen: t ä s t ä ^ ä k s n c s U i l ^^i^^c^^^kaiims^
puhkeaa liekki — V e n ä j ä oli v a i t i j a ja TäIvipaIatsls»,,JPiei5ont , 3 ^ ^
harvat tiesivät mitä käJ;:>rtiiH s r n i » i »
t y d ä m e e n . j p a r i s i l a l s e f rahoittajat iVi^^
L ä n n e n por.varit hymyiUvät kun ^ sella.
m a i n U t u n Venäjä. He o l i v a t lovotto- 1 k e i s a r i . w a h e l i n : • • U u d e U e ^ ^ T ^^
Olla. t ä m ä n maan « f l n s k i m ä i ^ s t ä h i l - . l ^^y- muxM ^^qjMBiaylÄ • .-^CoJ^Ie
Jferaatit p ä ä s i v ä t "gentlemannin, i o -
panukseeh" t ä m ä n verenjahoiSen
k l o v n i n kanssa.
S a l a s s a noiL';i v a l t a a n mies, jota
voidaan p i t ä ä v a i n mielipuolena. R u h -
r l n m a g n a ä t i t muovailivat h ä h e t . H ä n
a l k o i lujrjpien pcltoUa j a , p ä ä t t y i
Amäivii^^ "Täitä
raÄvpbuUuä ,Jauibaajaa tervehtivät
fettttill^ yhtähyvin kuin
JB^nskan Tsii^ä^SkVJivJ^ ustoiyat, e t tä
b u i i u t ä y d e l l i s e s t i ,a«lst^^
«Jtunenäs^; voi i i i m i s t u i t e k e m ä ä n sen
teen, j o k a - e i tuo h e i l l e tj-ydytj-stä: !
M a r s h a U i n suunnitelma o n k ä y t ä n - i SEUTVS
n ö i l i s e s t i p ä ä t t y n y t , - A t l a n t i n sopimus ; _ — Ä i t i . m i k s i A m a l k a a käb^-J
o n huomattayastl. m e n e t t ä n y t arvon- p ä t j ä j l e s s ä Euroopan kelloiltaj'"
s a . S u i t r b r t t ä r m l a o h vaikeassa tilan-1 — ^ ^ ^ ^ ^ P ^ i Aneikkahaav
t e e s s ä j a l ä u s i - E u r o o p p a e i v o i j ä r j £ s - j a e t t i i n vasta vuonna ^432. ^
teä omaa e l ä m ä ä n s ä , amerikkalaiset
senaattorit h ä m m ä s t y t t ä v ä t m-sitä
t u r h a m l e l i s y y d e l i ä ä n j a taloudeilinen
k r i i s i o n . k ä d e s s ä ."
- M r . Servan^Schreifaer laskee toiveen­s
a y k s i l ö ^ i i n j ^ uskoo, i e t t ä ; y k s i . mies,
y k s i l i i k e , y k s i tahto v o i p o i s t a a kuö-^
feman haamun: ^ ' K a i k k i r i i p p u u muu-o
i m i s t u i r ä t : ^kuristamaan neuvosto-jaisuudestai
sen laajuudesta j a k e r t o . • ^"OssisadäUe'^ sai^lj^^ jäJMälipbitfci^^ epä-mukslsta,
j o t k a koskivat " n i h i l l s t e j ä ^ l n a ä i s eM ä ä n e M ^ ' l ^' * . „
He t i e s i v ä t , e t t ä V e n ä j ä oli h f . r v i n a i - i SÄaailnja^ j p h a näyW.jnuut|^
sen j a k u u l u i s a n k i r j a i l i j a n Tofetoin | m a l t a r a b am
kotimaa. Mutta l ä n n e n porvaristo e i | s a d a n ällissä;'^eh.vö^M^^
o l l u t ylitsevuotava-sti kiinnostunut j e t t i i y i & M j ' ä i i k ^ l ^ ^^
k i r j ä i l i s u u t e e n , he olivat kiinnostu- toaan. f e t t ä , seT^Ö^
n e i m p i ä korkoihin Ja v i l l e i h i n kasa- vaijitaraaan >alinritaS,3^
'--**-'- älytt^äUiiiJti^
Samaan a i k a a n e i / o l ^ v p ä ä s ^ ^^
miellsyjIfeim^sU
seksi. kaaldista;^^
r o k k o a j a fr^ ^i^^7'il^c^^^
W ä s b i n % ) n i i a y p i i ^ i i J a t l M t i a^
Am^ikkaa. .i^anz.JiM«f;;^
kaakkuja syödessä. Ranska j a S u u r - tävän?ä3o5nJjM
b r i t a n n i a olivat ottaneet y h t e e n ^ S u - f g o t a a ^ s ä j r a s k i ä s n i ^ i Ä r t l ^ ^^
daniesa. Japani o l i nielaissut K o r e a n . 1 :
k o i h i n .
RahaihmLset kokoontuivat iloisiin
k e m u i h i n New Y o r k i s s a . K o r k i t p a ­mahtivat
P a r i s i n , Lontoon. B e r l i n i n ja
New Y o r k i n kalliissa ravlntoloLssa-
K u u m a p ä i s e t uneksivat tukih lau­kauksista;
v ä i t t e l y ä k ä y t i i n vihneislä
^jaKion. . \.
he ovat, t^hnet X X vuosi-sii^
i^i"; B e ä d ä i i 1 m a a i l m a n s a : . t u n t uu
jjeiokisfstil^^t^^ se o n todellakin
-Ifyäxuuml . l ^ f U M l l i s e s t i • l ä n M -
"ffO^j^jsäV^ tiede-^
-^XCt, oppUaitai
CoyaV l ö y d ö iM
' ijtaä!' ' v j i f i i t t a ; ^ ' r a h a J h n^
^iöyät: |>eidto j m
^fl^s^&i:ii. .t^i^jtakseim^ s .Vuosi-tm.
V:'
" ' l ^ i l 5^ • ' v^l^pLsiivQiV^ politikointi taantumuksen ky vaksi ja palauttaa
^Jfäioieh-iplete^^ pyörii sittenkin".
:;K;Un tor>'johtaja Öre>y' vaatii tyÖttiimyys- ja markkinapula-i^
tij^lUian korjaama sillä,; että ryhdyttäisim\^
• insplfoimaan;^ o'-
r ^ ^ ^ fasistista myrkkypalaa vähän sokeroitaisiin,
-ä|ö4nljp«^^ (ftrikoisesti liittohallitukselle voidaan
^^ub^häla rajan
^^^^ : ^ ja Marshallin iiyim ohjelma
.«ijoleäbl^^ kuten virheellises-jilij
kylmästä sodasta huolimatta koko 4SÖ-mil-
Joonainen Kiinan känsä kääntyi so.<ialisniin tielle ja Vhdysvaltain
**Jiirödyfcsi" ttili vain kansanjoukkojen verotaakan kohoaminen ja
:Kiinan kansan sammumaton viha!
i l
"Mm:-:
Mmm
Mm-miiäi
Mm
il
i
11»
f i i
'M
ai
hl 1;
Tnunanin hallituksen sotainen ulkopolitiikka on antanut tosin
£9iiaivia sotatarveurakoita Yhdysvaltain sotateoUisuuslaitoksille, tnutta
se ci estänyt joukkomittaisen työttömyyden kehittymistä, kuten vir-hcdlisesti
oletettiin. Päinvastoin työttömyys ja osittainen työttöm>'ys
on siellä levinnyt huolestuttavassa määrässä.
« Mutta ptmakauhun lietsonta, mikä on erottamaton osa "kylmästä
sodasta" on rajan eteläpuolella johtanut jo \n.ssinlaisiin tuloksiinkin:
Itse täihän noitajahdin keskeisin henkilö, kongressin epäamerikkalai­sen
komitean puheenjohtaja mr. Thomas istuu nyt tavallisena varkaa­na
jossakin '\'ankikopissa. ja '"kommunisteja" sekä ''kommunistisia
ihnusiä" vastaan ensin aloitettu noitajahti ithLia jo kaikkia kansalai­sia,
aina valtiosihteeri .\chesonia ja presidentti Trumania myöten,
kuten äskettäin tapahtui ns. Hissin jutun yhteydessä.
^^^^ tiistaina julkaistu San Diegon
iCalif.) tiedonanto siitä, että presidentti Roosevelt-vainajan neljä
valutta on romuutettu samoin kiun Rooseveltin politiikkakin romuu-tiKttiin,
on tod^la hälj^ynnyttäyä esimerkkiR. San Diegon asukkaat,
muutkin amerikkalaiset sotilaat, taistelviat, ^•uodattivat vertaan
kiioUvat Roo-seveltin "neljän vapauden" tunnuslauseet, huulillaan.
Alutta San.Diegon kaupunginvaltuusto ei h\-\äksynyt näiden "neljän
vapauden" ttmnuslausdta sikäläisten kaatuneiden sotilaiden sota­muistomerkkiin.
''Kaksi niistä neljästä \-apaudesta mistä presidentti
ftoosevelt mainitsi, on aivan sopimatonta sellaiseen muistomerkkiin"
sanoi virastaan eronnut amu-aali \\'illiani H. Standley. joka kaikessa
:koamitmisti\'astaisessa "^'iisaudessaan•' julisti:'
'•Vapaus puutteesta on venäläinen kommunistien tunnuslau­se
. . . Vapaus pelosta on poliittinen tunnuslause. .
Jos punakauhun lietsonta ja työväen vastainen noitajahti on Yh-
. di-svalioissa johtanut siihen, että tätä paheellista asetta väläytetään ja
hallituksen jäseniäkin vastaan silloin kuin he kieltäytyvät \iimeistä
kirjainta myöten noudattamasta taantumuksen sotapolitiikka — ja
jos Roosevelt-vainajan neljä vapauttakin edustavat ja •'kommunis­mia",
niin silloin nähdään, että fasistinen ajatusten kontrolli uhkaa
täUäkin mantereella kaikkia ihmisiä aivan samalla tavalla kuin se en-nöi
tjhkasi eurooppalaisten fasistimaiden kansalaisia.
Punakauhun lietsonta ja poliittisen poliisilaitoksen toteuttama
"ajatusten kontrolli*' ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin demo­kraattisten
\'apauksien täydelliseen pimennykseen ja kansalliseen
onnettomuuteen.
Siksi ori ehdotta ja tinkimättä tuomittava molempien porvari-piiolueiden
ja niiden lisäkkeen, CCF: n oikeisto johdon, pimakauhun
lietsonta ja vaadittava Jioitajahdin asemesta päättävää toimintaa
työttömyj'den torjumiseksi ja uusien markkinain hankkimiseksi far-niarien
toimeentulon takaamisen vuoksi.
l i r V I . V JA A J A N K O I i -
T A I S K S I ' 1 SANO'A'TU
V i i m e i s i n kuuluisa fcsi t u l l e i s t a " a r -
motappamislsta" on C a r o l Paightin
Juttu, t y t ö n , j o n k a l a u t a k u n t a vapaut.
tl m u r h a s y y t ö k s e s t ä . Näiden j u t t u ­j
e n y h t e y d e s s ä o n k e h i t t y n y t oikein
" l i i k e " t ä s s ä maassa, l i i k e j o n k a t a r ­koituksena
o n saada h y v ä k s y t y k s i l a -
id jbica antaisi l ä ä k ä r e i l l e oikeuden
t o i m i t t a a " a r m o t ä p p a m l s e n " sellal-sLssa
tapauksissa, joissa sairas joutuu
k ä r s i m ä ä n kauheita ta<ikia j a p a r a n ­tamisen
mahdollisuuksia ei ole.
M i e l e s t ä m m e sellaisessa voisi olla
t y ö l ä i s i l l e vaara, sillä luokka j ä r j e s ­t
e l m ä n vallitessa tappami-soikcutta
V o i t a i s i i n k ä y t t ä ä omistavalle l u o k a l ­le
e p ä m i e l u i s t e n yksityisten poista­miseksi,
kuten t e h t i i n natsi-Saksassa,
Olemme s i t ä m i e l t ä , ettei s i l t ä olisi
ollut m i t ä ä n h y ö t y ä yhtelskimnalle,
Jos C a r o l P a i g h t , isän-sä s a i r a u d e n s u -
msta mielisairaaksi tullut t y t t ö olisi
t u o m i t t u murhasta. Lautakunta a n .
toi j ä r k e v ä n p ä ä t ö k s e n.
M u t t a v a l t a l e i i d i s t ö on kaikkea
muuta paitsi j ä r k e v ä . Jos l e h d i s tö
a n t a i s i puolenkaan verran julkisuut­t
a sille niukkuudelle j o l l a k ä n s e r i t u t -
k i n t o a toimitetaan t ä s s ä maassa, k u in
annetaan näiUe h a r v o i n tapahtuville
armontappamlsllle, h i i n j o h o n k i n k ä n -
eerltaudln voittamisessa p ä ä s t ä i s i i n.
O i k e i n h ä p e ä l l i s t ä on. e t t ä vaikka
A m e r i k a n kansa joutuu taskuistaan
p u l i t t a m a a n 20 b i l j o o n a a d o l l a r i a v u o ­dessa
aseistusohjelmaan k y l m ä n so­dan
ohjelman alaisena,, v a i n 16 m i l ­joonaa
vuodessa k ä y t e t ä ä n k ä n s e r in
voittamiseen, j a t ä m ä k i n summa p i ­t
ä ä t u l l a yksityisten p i e n i s t ä l a h j o i ­tuksista
p i t k i n vuotta kaikenlaisten
kampanjoiden kautta. ; T ä m ä maa
k ä y t t ä ä 50 m i l j o o n a a d o l l a r i a p ä i v ä s ­s
ä sotaa varten, m u t t a v a i n 16 m i l ­joonaa
\'Uodessa k ä n s e r i v a s t a i s e en
taisteluun . . . — T y ö m i e s .
I t a l i a k ä ä n s i ahneen katseensa Abys-s
i n i ä a n . Amerikkalai.set valloittivat
T y y n e n meren .saaria,
J u h l i e s s a a n uutta vuotta, englanti­laiset
keskustelivat E t e l ä - A f r i k a s t a,
jo.s.sa buurit panivat e p ä t o i v o i s s a an
vastaan. Lontoon gentlemannit o l i ­vat
huolissaan eräästä nuoresta
C h u r c h i l l i s t a , jonka buurit olivat ot­taneet
vanglk.«i. Nämä gentlemannit
m y ö s k i n m e r k i t s i v ä t uuden vuosisa­d
a n uudella kek.°Jnnöllä: he panivat
b u u r i n a i s i a j a -lapsLa keskitysleireille.
Amerikkalaiset, jotka eivät halun­neet,
tuUa voitetuksi, polttivat muuta­mia
kyliä F i l i p p i i n e U l a uuden vuoden
k i m n i a k s i : he kukistavat kapinaan
nousseita filippiiniläisiä, jotka eivät
p i t ä n e e t : k u n n i a - a s i a n a murskaantua
hellämielLsten j ä n k k i e n korkojen alla,
LcvottomLi uutisia saapui k i i n a s t a.
K o r p p i k o t k a t olivat jakaneet • l a a j an
maan v a i k u t u s p l i r e l h i n ; kansa o l i k a ­pinoinut
j a t ä t ä kapinaa nimitettiin
boxarikaplnaksi, jcka alkoi • uuden
vuosisadan aattona. Diplomaatit so­p
i v a t sen kukistamisesta, j c k a lopuksi
u s k o t t i i n k e n t t ä m a r s a l k k a Valder-zeelle.
Jokainen o l i k a l k k e i n innok­k
a i n K i i n a n rahoittamiseen; preussi­laiset
j u n k k e r i t j a R a n s k a n radikaalit,
N i k o l a i Romanov j a Lontoon gentle­mannit,
Samouris j a Chicagon liike­miehet.
He v o i v a t vielä l i i t t o u t u a so­tatarkoituksissa,
mutta eivät enää
r a u h a n tarkoituksessa. Kansainväli*
nen konferenssi kokoontui Haagissa.
Diplomaati t puhuivat aseiden v ä h e n ­t
ä m i s e n tarpeellisuudesta, multa t ä ­h
ä n asia jäi k u n s a m a l l a aseistusta
l i s ä t t i i n .
Rahamaailma näytti vakavalta.
T o t t a kyllä, e t t ä s i l l o i n t ä l l ö i n kaikui
Internationale R a n s k a n kaupungeissa
j a tukahduttamisen yhteislaukaukset.
M u t t a Ranskan porvaristo tiesi, e t tä
" s o s i a l i s t i " M i l l e r a n d i n hallituksessa
Istui kenraali Gallifet, joka hukutti
P a r i s i n kommuunin vereen. Ranskan
porvaristo vielä seisoi lujasti jaloil­l
a a n j a s i t ä el h ä i r i t t y sotaoikeudella,
j o k a tuomitsi s y y t t ö m ä n Dreyfusln;
•se voi i h a i l l a r u n o i l i j o i t a , j o t k a y l i s t i ­v
ä t e p ä j ä r j e s t y s t ä ; se o l i vakuuttunut,
e t t ä se o l i perustanut ikuisen j ä r j e s ­t
e l m ä n .
O n totta, e t t ä Liebknecht j a Bebel
puhuivat sosialidemokraattien ä ä n i en
kasvamisesta. Mutta j o k a i n e n i t s e ä än
k u n n i o i t t a v a porvari oli vakuuttimuti
e t t ä Ihmiset, j o t k a ä ä n e s t i v ä t L i e b k -
n e c h t l ä j a B e b e l i ä , l ä h t e e vaiteliaana
t a i s t e l u im keisarin ja K r u p p i n puo­lesta.
O n totta, e t t ä lakkoja s i l l o in
t ä l l ö i n puhkesi Amerikassa; yhä
e n e m m ä n rohkeita protesteja juuri
s y n t y n y t t ä " t e r ä s t r u s t i a ' ' vastaan.
L l i k e m i e h i l l ä oli sokea usko d o l l a r i in
j a mieheen j o l l a o l i e n e m m ä n dolla­r
e i t a — m r . J o h n Pierpont M o r g a n i i n , i
t e r ä s t r u s t i n johtajaan.
H e , k a i k k i t e r v d i t l v ä t uutta vupsi-
. ^ t a a luottamuksella, nuo menneisyy-vden.
haamut, n ä m ä keisarit j ä k a r j a -
i kauppiaat, n ä m ä p a n k k i i r i t j a s i i r t o -
' maa saalistajat, vanha kuningatar V i c -
sota. Lopuksi •• e r a i n ^
mansote-piihjtesi;^
h a j a l l a a n T e p ö t o i ^ o j s ^ ,Ji^^\\)0>.
•'lauttiuiiipheii^^ taIosita*'i ;Mfä)0^:m
B e l g i a h d t e t t y n ä l i e j u n^
d u n i r i Vtaistielu, J^ai^^s0m
v ä r j ä s i •'yieöäläiste^^
m i l j o ö i k ä ,ubratt'ilru^ ^^/^^^
sisata.
it;>fe3iittöyat »ta^ntiM i^^^^^
' Imsn ^talouslnriisi ja . neijänneliä - i
K X Y T a x N ö U J N E X
E r ä s m o o t t o r i p y ö r ä i l i ä oli
F l i t t ä m ä a n saUt^^^^^
sen: j o h d o s t a tuomarin edesss ^
t a m a n m i e h e n luonteen voimaata."
. iä&itta . m i s s ä , ovat n ä m ä sankarit,
j o t k a ovat k y k e n e v i ä p e l a s t a m a a n k a -
pitalLsmin? -Heillä o l i F p r r e s t a l —
. m u t t a h ä n e s t ä t u l i m i e l i s a i r a s . H e i l lä
oli P a r n e i l "niomas — j o k a o l i . varas
tuonnoliMsti h e i l l ä o n p hullu- j i e i d e n . v a r s i l l a i ^ ^ m; _
j a j a y a r i a i t a : v i e l ä p ä h e i l l ä crL h u i - zeJä i l m o i t t a m a s t a asiasta yisa
— T ä s s ä kaupungissa cn y i j ,.
U t t u a j o n o i K u s . . ä^
m u t t a konsta^peU. P e r k i n s i a ^ l
a m k a a n te, a j a a . huristitte; 60 3
tuntinopeudella.
— ,30 . m a i l i a tunnissa, vaataja,
:etty, o n iayattoi^ian alhainen coD^
. . i ä r a j a ; j a s i k s i , t o i s e k s i , täiliir'
j.tiÖ^dU^la^,;SXilt9^je^n ^ä l l ä . V ." t1y9h3ji1l läo laiu ^3 0
,%^ttjBn. i i k o i . i h m i s t e n j a tavaroiden
^ ^ i t | m i n e h ; ^ M i l ^ ^
•jaa - ' m ä t ä n i . m a a i l m a n y i l j ä v a r ä s -
Ipiga/iktiitenldn ib^
; l ? u u y m a a ' i » ^ ^
Me emme, ole; yxittäoeet^^ |^ Tans-
• | | i r^pjiuyiJtta , h a j b l t e t t j i n ja
! i^EU^i9a;]&:ottiin. M a i s s i v a r ä s t o i h in
r u i s k u t e t t i i n päloöjlyä Canadassa. I t -
feensä pelastamisen pjTkimyksissä he
t a l i v a t m i e l e t t ö m i k s i ; he e i v ä t . v o i n e e t
jnää elää rauhassa j a s i l t ä s y y s t ä he
^ t s / i v ä t p a r a n n u s t a vanhasta verenlas-
^ m i s e s t a : n i i n alkoi toinen m a a i l ­mansota.;
A l k o i vuosisatamme k a u h e i n vuosi.
omaa kalexitenamme;
ta t e h t ä v ä ä . j E M i m x n ä i^
d e l l l s t a uutta . ' a U c a i ^ .. me",'^^i^ii{
mattomastl uskomrne 'olevan ^7'^vucsl,
20. v u o s i s a d a s t a . , S y y s p ä i v ä n ä . i n ä a l l -
ma jakaantui! k a h t i a ; : rabamaaUsQUian
j a t y ö v ä e n m a a l l m a a n . •
He y r i t t i v ä t kurista. Neuvdsto-Tasa-v
a l l a n . He e t e n i v ä t Mps^^a:..kö^ti
pohjoisesta, e t e l ä s t ä , i d ä s t ä jä /iäti*
n e s t ä . NälkiUityxieehä ja vertayuote^
vana. V e n ä j ä p i t i puolensa. WIiiöton..kUn raivohxillu k a i i h l b a a l l oli k i i k l s -
C h u r c h l l l i ä , j o k a t e k i aloitteen tähän
kamppailuun, el o t e t tu v a n g i k s i : iiän
viisaa.sti pysyi Lontoossa,
S a m a a n a i k a a n V e r s a i l l e s i n valtio-'
miehet y r i t t i v ä t j a k a a k a a k k u a j a r i i ­t
e l i v ä t . Vanha maailma * o l i vielä
elossa, m u t t a k u i n k a e p ä i n h l m i l l i s e i t a,
k u i n k a j ä r j e t t ö m ä l t ä sen e l ä m ä ' n ä y t ­ti.
Rähamiehet t i i k i i v a t koirvaiisa^
j a z z i n kalskeella, k u t e n a u t o m a a i l t . he
tanssivat kouristufcses^ foxtrbttia;.
he e t s i v ä t unobdusta, koska aika; et
k e h i t t y n y t s i t e n k u i n Josef Ctumbier-l
a i n j a P i e r p o n t j i o r g ä n ' o l i v a t usko­neet..
Sota j ä t k t i i ; Saksalaiset tappoivat
puolalaisia ja P u o l a kamppaiir.Iietr
tuaa vastaan. Xtalialalset kaappasivat
P i u i i i e n . Ruinanialaiset' j a : tshekit
tunkeutuivat i l n k a r i i i i . Kreikkalaiset
t a p p e U v ä t t i i r k k i l a l s i a v ä s t a a i i ; : R a n s ­ka
r a u h o i t t i M a r o k k o a . .Japani h y ö k ­käsi,
K i i n a ä i l . Italialaiset tukabdutU^^
vat Äbyssinlan paimenia yjperiilä;
tanut 17 k a i k a a j a u h k a s i tuhota i h -
^ j i s k t m n a h kulttuurin. $S-miehet-viejvät
muistomerkkejä Pariisista,
h y ö k k ä s i v ä t Akropoliseen, polttivat
l a p s i a Auschwlt2ih iiuneissa.
• Neuvostokansa pelasti i h m i s k u n n a n.
'Se pelasti B r i t a n n i a n , el s i k s i , e t tä
se o l i mr. C h u r c h i l l i n k o t i , m u t t a kos­k
a mr. C h i u r c h i l l i n lisäksi siellä o l i
s u u r i j a y l p e ä kansa. Se pelasti R a n s ­k
a n , e i D a l a d i e r i l l e j a B o n n e t i l l e , v a an
fcpska Itonska. l m sansculottien j a
^ K o m m u u n i n ' s a i i k a r i l l i s e e n kansaan^
Se. p e l a s t i Yhdysvallat, ei s i k s i , e t tä
sJeUä asui ihrnlsiä, jotka olivat rie­muissaan
k i m " v e i i ä l ä i s e t tappoivat
s a k s a l a i s i a ja saksalaiset tappoivat
v e n ä l ä i s i ä " , vaan koska Amerikassa
on m i l j c o n i a yksinkertaisia j a rehelr
l i s i ä l i u n i s i ä.
/ M u t t a pahat pelastettiin hyvien
k a n s s a . - M i t ä t e k i v ä t mr. C h u r c h i l l ,
mr. D a l a d i e r j a m r . , T n i m ä n k u n m a a -
UUia oU pelastettu? He r y h t y i v ät
K o k o n a i s t a kolme %'uotta _EspänJa m i e t t i m ä ä n m i l l ä tavalla voisivat t u -
k ä r s i I t a l i a n j a S a k s a n interventipsta.'
R ä h a m i e h e t eivät e n ä ä matkineet
vapaa-ajattelijoita. V. 1900 , h e , v i e lä
osoittivat vihaa viattoman ihmisen
tuomitsemisesta. V . 1936 h e aplodee­rasivat
satojentuiiansien ssTrttömlen
murhaajalle. I t a l i a n i t s e r a l d a a l i e j a
t i e t ä m ä t t ö m ä l l e h a i l l t s i j a l l e : lEIäii a l ­koi
risiiniöljyllä j a p i a n o t t i k ä s i i n sä
m>Tkkykaasmi. J a Lontoon demo-h
p t ä he. j o t k a olivat h e i d ä t pelasta­neet.
H e i d ä n on mahdoton e l ä ä r a u ­hassa
j a j ä l l e e n h e imelmolvat p e l o i t -
t a r a s t ä sodasta.
' J o u l u k u u n e n s i m m ä i s e n ä p ä i v ä nä
p u o l i v i r a l l i n e n R a n s k a n l e h t i L e M o n ­de
j u l k a i s i a r t i k k e l i n , jossa mr. S e r v an
Schrelbpr k i r j o i t t a a:
' ' P e s s i m i s t i t (joihin pidän itseni
kuuluvaksi) n ä k e v ä t l ä n n e s s ä t i l a n -
l u j a v a r k a i t a j a yaiiasteleyia hulluja
•'Tämän Usäksi h e i d ä n l i a J l u s s a a n on
parantiunatfcom^ rikollisia
X e r l , joka: o n j ö : o i i u t J lc
kusteiu bn t ä y . d e ^ ^ k ä y n n i s s ä . E s ­p
a n j a n l i i t t ä m i s e s t ä \ sotiläsliitt^^^
D i i s s d d o r i r i s s ä ;,Bevinto^^^^^^^e^^ .on
p ä ä s e m ä s s ä s o p i m u k s i e n hyyinMtuime-t
i i n i ' ^ i r m a n i s t l n ' ' ; m j % V ^^
isin j ä .toisten R u i u i n . i ^
kanssa. ;iae; y o i ^ ei
v ä i n R - a n e c n j a . S t i ^ ^ Vaan kaik-
Id. jeurpoppalais^^ rikolliset. N ä y t t ää
k t i i t e n k i i i : s ä t ^ tÄä, e i pelasta
i ^ t k ? " . ' . V. ^ ] - i
' ' H e voivat luettaa v a i n y h t e e n l i i t t o^
laiseen: '^ii.uoieMa^^^^^ Senaattori
r J o h m o n ( j a l i e n e e k ö ollut t ä m ä n i r.
•Servan S c h r e i b e r i n j n te
p i i i^ui ' ä m e r i i ä a ^ a i s t e n senaattorien
y s ^ v u u d e n . p u u t t e e s t a ) ,sinoo,: että
"superpommi raiihöittaa i l i ö i i s e t ' ' . T ä ­m
ä lausunto sai nousemaan s,ellai-s
e h k i n ' A m e r i k a n i hä
j a i l i j a Francois M a u r i a c i n , joka s a ­n
o i : " E n yol y m m ä r t ä ä s i t ä , m a h d o l l i ­sesti
.olen vanhanaikainen. K u i n ka
Voi pommi, j o k a on v i e l ä k i n .kuoletta-r
vampl k u i n se, j o k a p u d o t e t t i i n H i r o ­shimaan,
r a u h o i t t a a k e t ä ä n ? Voiko
Amerikassa taikka Euroopassa olla
ä i t i ä , joka k ä ä r i e s s ä ä n pienokaistaan
voisi sanoa, e t t ä ' n u k u rauhas.sa k a l -
l e i m p a n l , nyt o n olemassa Uusi pom­m
i ' , " ; '
F o r r e s t a l i n v o i t t i mr. P a u l Hoffman,
joka o n k a i k k e i n t ä r k e i m p i ä A m e r i ­k
a n v a l t i o m i e h l ä , k i m h ä n s a n o i : " T e
voitte olla h ä m m ä s t y n e i t ä , mutta
Moskova suimnittelee Yhdysvaltain
v a l t a a m i s t a . " E n t i e d ä oilko h ä n en
y l e i s ö n s ä h ä m m ä s t y n y t v a i e i k ö . mut­t
a emme ole m y ö s k ä ä n kuulleet e t tä
p s y k i a t r i s i i n kanssa olisi neuvoteltu.
S e n a a t t o r i T h o m a s o n a n t a n u t Hoff-m
a n h i n valitukselle uuden n u o t i n ja
k ä ä n t ä n j i ; katseensa toiseen osaan
maailmaa: " N e u v o s t o l i i t t o voi mie­h
i t t ä ä A f r i k a n . " Sotaministeri J o h n ­son
osoittaa samanlaisia h ä l y y t t ä v iä
oireita. "Yhdysvaltoja vastaan hyö­k
ä t ä ä n kello n e l j ä aamulla." Senaat­t
o r i V/yley, j o k a e p ä i l e m ä t t ä sairastaa
vainohulluutta, o n vaatinut, e t t ä "Sfh-d
y s v a l t a i n h a l l i t u k s e n tulee s i i r t ä ä j u ­naan,
j o k a o n a i n a l i i k k e e l l ä j a s i e l tä
k ä s i n h a l l i t a maata televI.sionin a v u l ­la.
•
K e m - a a l i B i l l o t t e , R a n s k a n edustaja
Y K : n sota-asiain komiteassa, v i e r a i li
ä s k e t t ä i n Yhdysvalloissa; sen j ä l k e en
k u n h ä n . o l i keskustellut Amerikan
v i r k a y e l j i e n s ä kanssa h ä n sanoi, e t tä
v e n ä l ä i s e t v o i v a t kuljettaa atomipom­m
i n A m e r i k k a a n monella t a v a l l a : ve­d
e n a l a i s i l l a , Meksikon kautta, laivois­sa,
j o i h i n o n v a l m i s t e t t u s a l a i n e n s ä i -
( J a t k o a seuraavalla sivuDai
k a k u n t a l a i s i l l e .
J a h a h , , y h y m , ^ ^ E ^ turaiari,|J
i u o t a , n o m i n ä kohtelen t
tisesti. .Kotoekymment^^
r i a , . s a k k o a . " • ' ".";•'• ^
—. . M i l K i j i ^ ^ dollaria?
— . J u u r i s e n siunman tulevat
i i k e n n e m e r k i t maksamaan. •
. f
^Toronto..— M ^ U s k . 5 p n ä Don-i
•liUa ^ . p i d e t t ä v ä i - H n l a n d i a^
s o i t t o k u n n a n yhteUaen konsertti otf
melkein' ovella, . S e n ohjelmanL
j ^ ^ ' ^ ' ^ ^ ^ * ^ * j a onnistumisessa oal
i i i i p j j j o n h o m m a a . j a siitä mu
t i i u e n s i m m ä l r ^ n hyvä konsertti i
k ä ä n aikaan.
Ueir annu,
cf this yea:
|asfoUows:
stary. An:
iU, presidf
csMr. J^L
the trea
the.-last m
liiscussed tl
dues and t
lor files.
regular me
nesday o' e
The girls
the instruc
been in fur
iTvhole club
'girls, has i
other appai
deal of fur
sli a lot of
Pitkänen.
O h j e l m a a n sisältyy mm. taidei
s i a J e a n B r o i j e r i l t a St. Ca
H ä n o n saavuttanut hyvän
e t e v ä n ä tanssijattarena ja kai
teUjana. Hyvin tunnettu ^luitaj^
kamme H e n r y P y k ä l ä esittää viac
soittoa, jota emme ole olleet tilas i
dessa kuulemaan v ä h ä ä n aikaan.! h- funäer discL
on kuuieinlsen arvoinen. Säs:
myös KZaarina Kinnusen pianoDswf
jossa h ä n o n iedistynyt korkealle s |
solle. H ä n e s t ä tulee kuuleman E
k a a n m u s i i k i n opettaja tänä ieiä
n ä . . . / : ; ' ;
T y t t ö k u o r o oh ahkerasti har/ss
lut e r ä s t ä osaa s i i t ä ''Ihmisen po2i
n i m i s e s t ä kantaatista, joka eateta
t u l e v a n k e s ä n laulujuhlassa.
•Tarvainen e s i t t ä ä s i i n ä mek)dmc
K u n esitykseen osallistuu vielä lm
j a soittokuntakin muodostua &
n i a h t a v a j u h l a l l i n e n esitys
M e i d ä n parhaista äänistämme na
dostettu k v a r t e t t i e s i t t ä ä laulua, ji
l a i s t a ei ole k u u l t u taalla p.Jffi
a i k a a n . Jimmy McLean esittää a
l o l a u l u a . Ohjelmaan sisältyy
k i n " A n n i k k f - n i m i s e n kuvaelna
soololaulua.
K a i k e n kukkuraksi esitetään te
l e t t i h e n k i l ö l t ä , jota emme ole a i
semmin kuulleet t ä s s ä ommaisundes
K a t s o k a a tarkemmin : ilmoitE
l a u a n t a i n l e h d e s t ä . — O.
Courtsh
Schenect:
announced
ninga spec
marriage,
College Ch
couise is (
abetter uni
Kikkoi ennätyksensä
D n n e d l n , Uusi Seelanti. —
d a l a l n e n h ö y h e n s a r j a n pami
j a J u l i u s S y l v a i n rikkoi täällä
e n n ä t y k s e n s ä punneruksessa,
200 paimaa e l i 5 päimaa
k u i n entinen Canadan ennät;
Juudas isfäiriot leikkii tulella
I •••• t U A " i t o r i a ja puuvillakuningas sulttaani KCrdflltlyy flCBrSllin \^^^^ namld, j o n k a k ä d e t olivat v ä r -
Ucarst. O n t . — N e v ä h ä i s e t p a p e r i ­p
u i d e n kiatkaisu- j a a j o t y ö t , m i t ä t ä nä
talvena o n o l l u t t ä m ä n k j ' l ä n y m p ä ­r
i s t ö n k ä m p i l l ä , alkavat o l l a lopussa.
U s e i l t a k ä m p i l t ä o n j o s u u r i n osa m i e ­h
i s t ä tullut pois j a loppujen odote,
t a a n tulevan v i i k o n tai v i i m e i s t ä än
kahden v i i k o n sisällä; S i l l o i n tulee
t ä m ä n pohjoisen kuuluisa m e t s ä m i e s,
ten keskus o l e m a a n t y ö t t ö m i ä rahatto­mia
j a v ä h ä v a r a i s i a metsämiehiä
t ä y n n ä e h k ä useamman kuukauden
V a i n pieni osa y m p ä r i s t ö n m e t s ä m i e -
h l s t ä saa jatkuvasti työskennellä
n i i l l ä m u u t a m i l l a s a h o i l l a m i t ä y m p ä -
j r i s t ö s s ä o n .
I Nykyään huhutaan, e t t ä iiseat
! komppaniat aloittavat k e v ä t k a t k a l -
sun heti lumen v ä h e t t y ä , mutta se­k
ä ä n e i ole v a r m a . V a i k k a n i i n k i n o l i -
si, on n y t e d e s s ä n o i n kahden kuu­kauden
melkein t ä y d e l l i n e n t y ö t t ö -
myysaika. Se tulee olemaan monelle
h y v i n raskas j a v a l k e a a i k a . Ansiot t ä ­n
ä t a K e n a ovat olleet y l e e n s ä suhteel­l
i s e n pienet j a Jp n y t o n k y l ä s s ä p a l ­j
o n r a h a t t o m i a . On s e l v ä ä , e t t ä t ä mä
t i l a n n e tulee v a i k u t t a m a a n lamaan-n
u t t a v a s t i koko H e a r s t i n e l ä m ä ä n.
O l i s i v ä l t t ä m ä t ö n t ä , e t t ä haUltus ryh-
J ä t y t v e r e l l ä j a Schneider, kuoletta­v
i e n aseiden t e h t a i l i j a . R a n s k a n k a ­p
i t a l i s t i t j a V e n ä j ä n maakuntien a a ­t
e l i t , boi-dellien moralistit j a riisto-m
a a h a l l l n t o j e n humanistit. Franz
Josef, j o k a muisti kuinka h ä n käsit­t
e l i V. 1848 m y r s k y ä , t u n s i va'.Tnalta
ettei h ä n e n .apostolista keisarikun­taansa
koskaan, e n ä ä uhata.
Ä ä n e k k ä ä t moottorit ilmestyivät
kaduille, peloitellen hevosia j a innos­t
a e n l i i k e m i e h i ä . Zola sanoi, että t ä ­mä
uusi kulkuneuvo tulee tuomaan ih­miset
l ä h e m m ä k s i toisiaan j a poista­maan
sodan vaaran. Ford ei ollut
k i i n n o s t m i u t n i i n paljon ihmisten l ä -
t y i s i v i i p y m ä t t ä toimimaan t y ö t t ö ­mien
avustamiseiksi. joko j ä r j e s t ä m ä l ­l
ä työtä t a i avustuksen jakamisen,
koska kerran m e t s ä m i e h e t on j ä t e t ty
u n i o n vaatimuksista huolimatta pois
t y ö t t ö m j - y s v a k u u t u k s e s t a . Siinä on
kysymys, jonka puolesta Hearstin
m e t s ä m i e s t e n tulisi r>-htyä y h t e n ä i ­sesti
j a pikaisesti toimimaan.
k e r ä y k s e n jalkansa loukanneelle T .
T a u d h i g e r i l l e t o i m i t t i t ä ä l l ä H. U u s i -
m ä k L Se t u o t t i $22J25, Josta T a u d i n -
ger pj7tää lausua kiitokset s e k ä laix-j
o l t t a j U l e e t t ä k e r ä ä j ä l l e . — S .
Jos pikkulaiKset s a a v a t . t u l i t i k ^ Ja
käsiinsä j a l e i k U e s s ä ä n s s r t y t t a v ä t t u ­l
i p a l o n , heillä <m.ainakin se puolustus,
etteivät jTinnärtäneet s i t ä v a a r a a m i ­k
ä t ä U a i s e s t a leikistä • « ^ I t o i U ^^
M u t t a k u n ailniteet Ihmiset---vielä-,
p ä sanomalehden toimittajat. Joiden
p i t ä i s i toirocnsakln t a k i a t i e t ä v ä n a i ­n
a k i n j o l t a k i n p o l i t i i k a n aakkosia —
l e i k k i v ä t pomttisilla' t i d m u i i l a n i i t kä
saattavat painaa h e i d ä t i t s e n s ä seti-r
a a j l n e e n keskitysleirin p i i k k i l a n k a -
a i t o j e n taakse, n i i n h e i l l ä e i o l e asial­lisesti
jpuhuen m i t ä ä n - puolustusta.
T a i h e v o i v a t y r i t t ä ä p u o h j s j a a ^ u r -
jia edcsottamislaan s i l l ä , e t t ä pelicu-r
l e n raukkojen tavoin he toivoivat
voivansa pysyä p i i m ä l l ä nuolemalla
ruoskaa h e i l u t t a v a n o r j a v o u d i n k ä t t ä^
Matta tällaiset ihmiset .oyai selTäsU-kin
kaikkea muuta,, matta . ^ v ä t Iikan
eivätkä Pontun j i a i k e l ä i s i ä!
Y l l ä o l e v a t ajatukset tulivat mieleen
T o r o n t o n Vapaan S a n a n . t o r s t a i s e s ta
toimituspalstan täytteestä, j o s t a i l m e ­nee,
ettei se l e h t i ole x u i t ä ä n oppinut
h i s t o r i a s t a eikä m i t ä ä n unboiitanut.
Toronton Vapaa Sana l u u l i .toisesi
maailmansodan alussa saaneensa C a ­n
a d a n suomalaisista seUai^en.niskä-^
otteen, e t t ä se p i t ä ä varmasti k u n
C S J j u l i s t e t t i n i h e t k e l l i s e s a laitto­maksi.
Se i l a k o i j a iimW§i kovasti
t ä s t ä e p ä d e m o l o a a t t i s e s t a ^.i^^
t e ^ t ä maanmiestemme ^stijirinta . j a
vaUcutusyaltaisinta J ä r j e s t ö ä f v ^ a a n .
M u t t a " k ä s i t t ä i i n ä t t ö m i ä ovat' h e r r aa
t i e t " j a n l t o p ä Vapaa ^ S a i ^ $ai' h a ­vaita,
e t ^ C S J n q u k M t t o m u u d en
j ä l k e e n ylös e n t i s t ä ä i o m p a m j a e n ­t
i s t ä t o i m l n t a k s r v y k k ä S m p ä n ä . T a p a h ­t
u i , k u t e n o n k a i k i s s a Euroopan (ja
Aasiassakin) maissa todettu, e t t ä l a i t ­tomuuden
olosuhteisiin painetut t y ö -
vSenlUkkeet'ovat karaistuneet j a v o i t ­taneet
j o u k k o j e n jakamattoman lubt-r
•fcamuksen, sekä murtautuneet ulos
l a l t t o m u u s t l l a s t a j a tulleet monessa
tapauksessa Johtavaksi työväenvoi-tnaksi.'-.
•••^^
Ustoria on ehdottomasti toden-nen,
sillä eihän esim. kesäkuamaa
voida sanoa pakkaseksi, eikä päivää
yöksi. Matalamielinen provokatio-
.teko on se kun Vapaa Sana yrittää
Juudaksen sormella >'iranomalsia
usuttaa täkäläisten maanmiestemr
me työväenliikkeen.kimppuun.
K u n Vapaan Sanan toimituskirjoi-tuksessa
y r i t e t ä ä n paloitella t ä k ä l ä i ­s
i ä m a a n m i e h l ä m m e , e t t ä toiminta
t y ö v ä e n l i i k k e e s s ä on muka lakivas-t
a l s t a a i n a s i i n ä m ä ä r i n , e t t ä s e n j o h ­dosta
voidaan v ä l ä y t e l l ä meille keski­t
y s l e i r i n mahdollisuuksia — n i i n t ä l lä
p i t ä v ä ä k ä t t ä , e t t ä saisi jatkaa .1
hassa toimintaansa silloin kuin
k ä r r ä t t ä i s i i n keskitysleirille, mm
s ä k i n , suhteessa se tekee pahan
virheen. On muistettava — j3
toivomme e t t ä Vapaa Sana panis
m ä n muistiinsa — e t t ä jos luia
provosoidaan, s i l l o i n Suomi jää
varmasti Neuvostoliiton puoldi
C a n a d a n suomalaisista, kaikists C|;,
n a d a n suomalaisista tulee "riKSt;
m a a l a i s i a " . Uiisi sodan vaara
siis saattaa m e i d ä t kalkki liyvin
s a l l i s e e h asemaan, i n i k ä voi
oikeamielisten maanpuestemme ja
erikoisesti t y ö v ä e n l i i k k e e n j ä s e n t en
halveksumisen ja inhon osakseen.
nat.isnarexamlsta pienimjpiin tapah- K a i k k i Oikeamieliset maanmiehemme
torniin asU (inistä Vapaa Sana on
elävä csimerkld), että työväenliik­että
ei \oida. millään terrorilla
hävittää, jos se vain on oskoUinen
periaatteilleen ja jatkaa taistelua
• ~ matta "helppoa" tietä ja porva­rien
piislnuin iLättä nuolemaan
lähteneet "entiset'' työväenmiefaet
ovat aina löytäneet itsensä joukko-
. jeniiylkin^ä.
• n i s t a i s e s s ä toimitusklrjoituksessaan
V a p a a S a n a h i h k a i s i , e t t ä "Canadassa
t>^ t ä l l ä h e t k e l l i i v a i n y k s i " kapitaUs-t
i s e l le .yhteiskunnalle v a a r a l l i n e n l i i ­k
e ' . . . kbnununistinen l i i k e j a t ä m ä n
.toteamuksen perusteella se otti v a -
p a u d ö i sanoa, e t t ä "Canadan suoma­l
a i s t e n keskuudessa on suhteellisesti
a i k a runsaasti h e n k i l ö l t ä , jotka ovat
fanaattisesti V e n ä j ä n imperialismin
i h a i l i j o i t a , e t t ä h e i s t ä k i n voi l ö y t j ä
t a r v i t t a e s s a vakoojia ja urkkijoita
Moskovan h y v ä k s i . . ."
Ilmäii häpeämättömän valheen
johdosta Vapaa Sanan toimitus
Idmaa Itsensä provokaattoriksi, jO'
ka poUiUisessa tals^^ ibnelscs-
H 1^ tannustaen omaksun
toitxäntaobjeekseen i 1 m i a n tajan,
halvan loadas Iskarioitin nran. Po­liittinen
valhe on se, että sosialif^i-raukkamaisella
teolla se saa k a i k k i e n j s i i h e n , e t t ä Vapauden toimittais!
l u k i j a t , sekä Vapaan Sanan (ja
tisten'') toimittajat J a lukijat
i t s e n s ä s a m a l t a keskitysleiriltä.
Paras, m i t ä V a p a a Sana siis vi
das I s k a r i o t i n toimistaan ja
t i e t ö i s t ä ä n odottaa, o n se. että i
vasemmistolaiset päivää paria
semmhi keskityslelriUe enne^
joutuu s i n n e itse. Tämä on sit'
r a l l i s t a — todella vaarallista
m i h i n t ä m ä n kirjoituksen alossJt |
t a t t i i n .
J a s i l t ä varalta, jos joku lutfee'.
paan S a h a n toimitusta sellaisds*
hojen tyyssijaksi, jolla on oiteöf
hua t y ö v ä e n l i i k k e e n jäsenien
den" puutteesta, n i i n h ä n e n s i e t äj
l a u t t a a m i e l e e n s ä viime sodan a i^
tapahtiunat, j o l l o i n Vapaa Saca
suunsa j a sanoi, e t t ä nvt on
v e t ä ä 'Takkhreuhka konille" J3
o r h i i n n i m i i n s ä.
Vapaa Sanaa ei mahdollisesd
lestuta se minkälaisen
alaiseksi joutuisivat Suomen
d a n kansalaiset, jos uusi sota
I h m i s v i h a s s a a n se o n valniis
m a a n v a i k k a koko Suomen 1
— v i e l ä p ä V a p a a n Sanan l u k i j a k u n ­n
a n parhaimmistokin — ovat valmiit
puolustamaan v a l t i o v a l l a n sorron ja
v a i n o n u h r i k s i mahdollisesti joutuvia
r y h m i ä , s i l l ä historia' o n l i e i l l e opet­tanut,
e t t ä v a i n y h t e n ä i s e s t i esiintyen
me voimme olosuhteitamme j a e l l n -
mahdollisuuksiamme puolustaa.
J a mikäli on kysymys täkäläisten
maanmiestemme kesknodessa toi­mivasta
työväenliikkeestä — kom­munisteista,
sosialisteista, unionis­teista
ja muista, jotka ovat saarel­ta
enemmistöltä yhdistäneet voi­mansa
CSJ:n riveissä, niin siinä
on tietoinen ja luotettava joukko,
jota on tarha peloitella Ja uhkailla
Lemp
Julia
Eva J
Vilma
ti
Rrkki
Laila
-tj
Aune
Honki
Mary
Piispa
Eino
Onen
Pi
.Sofia
Mand
Mand
Eric. ,
SheUa
Nanc3
C. Kr
Historia on senkin todennat.
M i t ä taas V a p a a n S a n a n m a h d o l l i ­s
i i n toiveimelmiui tulee s i l t ä , e t t ä se
muka saa j ä ä d ä "kukoksi tunkiolle''
jos se voisi provokatlotekojensa avulla
auttaa työväenliikkeen laittomaksi
juUstamista — n i i n s i h i ä suhteessa se
l y ö varmasti k i r v e e n s ä kiveen. Pro­vokaattorit
ja kanssaihmlstehsä pet­täjät
eivät ole koskaan oOeet popa-läarisfä
rehtien saomalaisten beskaa-dessa
— eivätJtä ole vieläkään.
J a jos V a p a a Sana luulee, e t t ä n y t
tulee p i a n uusi sota. Jonka johdosta
nen Nenvostoliltto on imperialisti- ] se e t u k ä t e e n nuolee porvarien piiskaa
k u n h a n se v a i n vahtagoitta^
t y v ä ä j a kasvavaa t y ö v ä e n ! ^ ||
A s i a erikseen o n v a i n se, saako ö»'.
nen periaatteettomuus vakavjoj
j ä r k e v i e n maanmiestemme iaS^
s e i i . Me uskomme vuoren
e t t ä se tulee tuomituksi. —
k o i n a .