Vapaus, June 8, 1950

              jpaincssamme tehdään^ ensi-
IS^inotöitä nopeasti ja koh-
Jimnalla.
Tarvitcssanne
KIBJELOMAKKEITA
KIRJEKUORIA
TttlOTTEITA. ^
RXl-NTIKORTTEJA
OVItlPPUJA
ViilXOSIL-MOrnJKSlA
JCHLAOHJELMIA
KrrSUKORTTEJA
HAÄKUTSUJA Y.M.
SbeUäkää tilauksenne:
VAPAUS PUBLISHING
COÄIPANY LIMITED
jgj Sudbury, Out-
»ian kabinetti
onnut
l^jsseL — Belgian kokoomushalU-enEi
tiistaina katolisen puolueen
,^a5cn vaalivoiton seurauksena. Vie-fi
tiedetty varmaan siitä muodos-äsnko
uusi kokoomushallitus, vai
jxlcctaako katolinen puolue yksin
SIMONSON'S
WATCH REPAIR
711 East Ilastings st.
ruKouver . B. C.
grjaamme Ronson sytyttäjiä, ja-öriä
ja kaikenlaisia ranne-, tas-
K pöytä- ja seinäkelloja.
1 SUOMALAINEN KELLOSEPPÄ
mUKSi
Ja Maina Aikoina
7a Tanskan paketti edelleenkin pa-
•js lahja ja avustuskeino, Se me-se
nopeasti, varmasti j a on vakuu-
I wtu. ;;
Cadet hinnat — Canadan rahassa:
OLYMPIA"—$8.25 '
i^lhs. raakaa kahvia, 3 Ibs. riisiä
i ! Ib. rusinoita. ^ . '* . ,
"IMATRA"-^9.00
Ibs. paahd. kahvia, 3 Ibs. riisiä,
1 a. rusinoita, 1 Ib. luumuja.
"FENNIA"—$9.10
j Ibs. paahd. kahvia peltikannuis-
,3 Ibs. riisiä, 1 Ib. luimiuja.
paketti kerrallaan samalle
istaanottajalle on edelleenkin
|a:llivapaa Suomessa, :
Mman (Regist^d)
' Snite 338 — Dominion Sq. Bldg.
Montreal; Qae.
Honiraotinen praktiikka Etiraopän haomatolnunissa sairaalois»
BUKQISALANA Bisustaudit. naisten, lasten Ja vencriset taudit.
Nielurisat leikataan uudelia menetelmällä IdtruttomasU
ilm^n veren vuotoa. .
Vastsanottoiunnit; Kello 3->6 ip.
• ^ i j g ^ PARK AVE. PUH. HArboor 762S Montreal, Qn*.
I
STOCKHOLM
RUOKALA
m Main St. Vancouver, B. O.
Puhelin PA. 0538
Ainoa suomalainen «
ruokala Vancouverissai. |
tohluullhct hinnat ja hyvä
palvelus.
Jofcn aika ^ t t e n siirtyi VSA:n
sotilashallinnon palvdnksessa oUnt
<3eorse S. Wheeler perhdneen
Tshekkoslovakiaan ja pyysi siellä
tonrapalbkaolkeatta, jonka hän
sai. mteeler ibnoittaa sirtyinlsen-fä
jollt^va& sutä, että hän et by.
väbsy sodaQTalmistelnpoUtiili^ua,
jqto aMtterUdailalset miehityyviran-omaiset
avoLnusti^^
I&ok-Saicsassa. Wheeier todista-
' essaan nojaatuo aina amexildulai--
sUnkylnuny sodan antistoimisf öi­hin
jjasanonalehtiin.
Vuoden 1944 alusta aina marraskuu-hyn
1947 työskentelin y S A : n halli­tuksen
alaisuudessa talousmlehenä,
jonka tehtävänä oli järjestellä työvoi­man
sijoitusta ja natsismin poisjuu-rittamista
Saksassa. Tehtäviini kuu­lui
neuvotella ulkoasiaihministeriön ja
muiden sotilashallihtooii kuuluvien
henkilöiden kanssa, jolloin joudiiin jo-lui
puolella tekemisiin USÄ: n Saksan
'politiikan kanssa — myös asioissa,
jossa oli merkintä "erittäin salainen".
Sain täten tilaisuuden täydellisesti tu­tustua
politiildcaamme, sillä osallistuin
USA:n edustajana neljän miehitys­vallan
neuvottelutilaisuuksiin, joissa
läsnä siis olivat myös Neuvostoliiton,
Ranskan ja Englannin edustaijat. Jo
alusta alkaen otin osaa sotilashallin-
•nön tehtäviin ja poistuessani Berlii­nistä
marraskuussa 1947 olin työsken­nellyt
USA:n sotilashallinnon poliitti­sella
puolella kauenunin kuin kukaan
muu siviilivhrkamies. Sitteminin olen
tarkoin seurannut Saksassa tapahtu­vaa
kehitystä. Juuri siksi tiedän, mi­tä
USA:n Saksan politiikka on ollut
ja mitä se ön nyt.
UUSI LINJA SAKSAN-FOLITnKASSA
Jos sodan aikana oli USA: ssä eri­mielisyyttä
politiikasta, jota tulisi so­veltaa
Sakeaan sodan päätyttyä. Roo­sevelt
ja useimmat hänen neuvonan­tajistaan
olivat ehdottomasti sitä
mieltä, että natseilta ja heidän kan­nattajiltaan
olisi otettava pois talou­dellinen
valta. Mutta amerikkalaiset
teoliisuusyhtymät ja pankkiiriliikkeet,
kuten Dillon, Read and Co. ja Dupont
Chemical, jotka ennen sotaa ja jopa
sen aikanakin tekivät afääreitä sak-saiaisten
kartellien kanssa, olivat
luonnollisesti asiasta päinvastaista
mieltä.
Kun sitten antautumisen jälkeen
ryhdyttiin jäfjesteleihään; sotilashal­lintoa
p i i i v a t pankkihillikkeet ja te­oliisuusyhtymät
(Dilloni Read and Co.
jne) oman varapresidenttiiisä univor­muun
ja lähettivät hänet "kenraali"
Dräperina Saksan taloudellisen elä­män
avainpaikalle: hänestä tuli soti­lashallinnon
taloudellinen neuvonan­taja.
Ymmäi^ettäväst;,Draperin tällä
paikalla oli helppo suojella saksalaisia
kapitalistiystäviään ja; viivyttää ta-lousslämää
koskevia päätöksiä, kun­nes
olot olivat "tasaantuneet".
Täten on helppo ymmärtää myös
USAin tekemä päätös, että teräs-, hii­l
i - ja muiden raskaiden teollisuxiksien
alat pidetään edelleen saksalaisten
monopolistien omistuksessa. Ja täs­tä
"samasta seikasta heijastuu myös
USA:n vaatimus, että Saksa on jaet­tava
miehitysvyöhykkeisiiri. Jos nel­jän
vallan hallintaa olisi koko Saksas­sa
jatkettu, niin USA :n olisi ollut
kerta kaikkiaan mahdotonta estää
Ruhrin sosiaUsoimista, sillä kolme nel­jästä
miehitysvallasta ja lisäksi Sak­san
kansa (tämä ilmenee selvästi mm.
Hessenin perustuslaista) olivat sitä
mieltä, että tämä askel on välttämät­tä
otettava.
DR. R O M A N PNIEWSKI
i
LPP:n Toronton suomalaisen klubin
vuotuinen
I
1
TARMOLÄSSA
Kesäkuun 10 ja 11 p:nä
* ifr iftr
Lauataina t k. 10 p:nä
TANSSIT
Suniiuntaina t.k. 11 p:iiä
JA SEURAPELEJÄ
TERVETULOA JUHLIMAAN?
MAABEFORSn J A SOSIAUSOINTI
ESTETÄÄN
Siteemln Draperin johdolla t»imi-vat
amerikkalaiset 'eätUvät. että Sak­san
tulevaisuudelle tärkeitä ratkaisu­ja
— kuten maareformi ja raskaan
ollisuuden soslalisoimhien — on * ^ i t -
täväsU harkittava" ja «ttä ne on teh­tävä
-varovasti". Ja myöbenunin he
sanoivat, että ei ollut demokraattista
tehdä tuollaisia pääUOtsiä "kysymättä
Salcsan kansan, neuvoa". Kun sitten
Saksan kansa esim. «della mainitussa
Hessenin iierustuslakiehdotuk^ssa a -
asttoi raskaan teolUJ^iiden kansaUiis-tam^
en kannalle, niin amerikkalaiset
yirkaiUat vaativat erikoista ääne^^tys-tä
tästä kohdasta. Jä kun kansa, ää­nesti
kansallistamisen puolesta, niin
amerikkalaiset kieltäytyivät kaikesta
huolimatta hyväksymästä perustusla­kiehdotuksen
tätä kohtaa; He selitti­vät
nyt, että oli "ennenicdkalsta teh­dä
tuollaisia päätöksiä ennenkuin ko­ko-
Saksa oli yhdistetty".
Askel askeleelta amerikkalaiset eris­tivät
jokaisen, jonka voitiin ajatella
olevan spsiahsolmisen kaimalla — olin
yksi niistä monista, jotka siUom Jou­tuivat
sivuun. Ja tietotoimisto ÖNA
lähetti elokuussa 1948 seuraavan uu-
,tisen: , '•' '^y
"Kenraali Lucius D. Clay. USA:n
Saksan sotilashailinnoh ^päällikkö, on
ilmoittanut, että hän tulee esittämään
vetonsa jokaiseen Englannin, Neuvos,
tolilton. Ranskan tai saksalaisten i t ­sensä,
taholta tulleeseen pyrkimykseen,
joka tähtää sosialismiin . . ."
tiin Saksan talouden elvyttäniiseksL
Ja tärkeimmät heistä ajettiin nopeas­ti
"natsismin poisjuurittamis-koneen"
lävitse, josta ilmestyivät pulmusen-puhtaina
j a saattoivat jälleen tarttua
entisiin toimiinsa.
Eräs ensimmäisiä amerikkalaisia,
myönsi kartellien uudelleen muodos­tamisen
olevan hyvällä aluUai oli Mar­shall-
suunnitelman päämies Paul
Hoffman. Eräässä / 11 kokuussa 1948
antamassaan lausunnossa häo sanoi:
«Ei todeUakaan ole poUtilkfcam-me
mukaista rohliaista liartellien
muodostumista vaan objelmanune
tarkoituksena pn saada maa elpy­mään.
Mutta jos meille esitetään
vaiklcap^ liarteiiien muodostami­senkin
Itäsittävä ohjelina, Joka
näyttäisi lupaavan elpymistä jollar
Un alalla, niin s u i t H s i h n i ^^
Jon koin vaUtahkin seikiiaa et-tä
iiyväksyn aannnitetman.'*
Hoffmanin kaavailujen mukaan ta­pahtui,
ja nyt näemme, miten pitkäl­lä
Saksa on kartellien tiellä. Ja miten
avoimesti tämä kaikki tapahtuu, i l -
meneen vanhoillisen New York Time­sin
kirjeenvaihtajan Drew Middlcto-nin
viime joulukuussa lehdelleen lä­hettämästä
artikkeUsta:
"Rnlirin omistajat kokoontuivat
äskettäin Breitcnbachter Hofin
loisteliaaseen r a o k a h noneeseen
täällä (Dosseldorfissa) ensimmäi­seen
viralliseen icokonltseensa so­dan
jälkeen.
Näiden miesten kokous, Jotlia
vuoteen 1945 saakica tukivat natse­ja
maailman valloittamisdai^ oli
yleisluontoinen. Kuitenkin Inltit
seurasivat tarkoin liokoaksen icul-kua
Ja olivat jo ennakolta hermos­tuneita
Ruhrin alueen omistajien
kasvavasta tolmeliaisundesta ja
heidän läheisistä yhteyksistään nii­hin
portaisihi, jotka pitävät hallas­saan
valtavia hliU- ja terästeoUi-
V s>anksia. Brittilasten virkaiUjiHllen
mukaan nämä portaat ovat "taval-
Usesti" joko saorastaah natseja tai
kansallissosialistisen paolaeen iun-nattajia.
Useio)mat heistä ovat entisissä
tehtävissään tai tehtävissä, jotka
ovat samanlcaltaisia koin heidän
tehtaansa ennen sotaa...
Ja samassa kuussa saman lehden
toinen kirjeenvaihtaja Jack Raymond
kirjoittaa artUckelissaan:
«Natsismin aikaisten suarpahk-kien
johtohenkilöt raivaavat tie
tiiän takaisin Länsi^Saksan pank­kilaitoksiin
ja harjoftUvat tofanfai-taä,
joka näyttää tähtäävän mono
poolien kehittämiseen."
Että tämä iiatsipankklUien takai­sinpaluu
tapahtuu amerilEkalaisten
suostumuksella ilmenee jo siitäkin, et­tä
Herrman J . Afatsin. Hitlerin talou­dellisen
neuvonantajan, saUittlin vie­railla
USA:i»sa "laillisesti tutmuste-tuissa
liikeasioissa", kuten amerikka­laisen
New York Herald Tritnme-leh-den
uutisessa viime Joulukuussa v a ­rovasti
tunnustettiin. Kim siis neljä
vuotta sitten puhuttiin icartellien liar
joittamisesta, niin nämä kartellit Ical-kesU
huolimatta yhä edelleen ovat
koskemattomia. Niiden osakkeet no­teerataan
jälleen ja kailUceip tiämäpe-räisimmätldn
m o n o p o olipankiciirit
ovat mukana näissä puuhissa.
LASKU SAK8A.*C K A N S A L LE
Tämä pääoman mcmopoiisf^tumi-nen
painaa tietenlcin raskaasti L^nsi-
Saksan työväen harteita, Ja niinpä on
maassa työttömyys lisääntynyt valta-vastL
Vuoden 1948 alluipuolella työt­tömiä
oli maassa hieman yli 550,000.
Vucdcö 1949 toiseen neljännelKeen
mennessä työttömyys oli Isasvanut Jo
1.21<JjOOO:een. Viennin supistues^
toulcrikuun 1949 Jälkeen työttömyys
kasvoi edelleen Jyrkästi. Bonnin v i ­rallisen
Ilmoituksen mukaan se oli t u ­man
vuoden helmikuussa jo yli 2.0P0,-
000. Ja maaliskuussa se oli jo 3,000,-
000.
Tämä työttömyys tuntuu luonnoUi-
Gesti niin Saksan kotimaisilla kuin u l ­komaisillakin
markkinoilla. Kotimais­ten
inarkkinoiden 'riittämättmöyyte«n
on enhenkaikke» syynä Pi^*
kataso. Toisiaan seurejineet devälya-tiot
ovat puristaneet tiukasti Länsi-
Saksan työläisiä Ja pyyhkäisseet i^Is
nekin pienet sääistöt, joita heillä n«i,h-dollisesti
on ollut. Vuoden 1949 lopul­la
kertoi New York Herald Tribune;
avoimesti, että työläinen ei palkallaan
enää voinut vastata perheensä toi­meentulosta,
vaan hänen oili pantava
vaimonsa Ja lapsensakin työhön, mi­käli
sellaista oli saatavissa,
Siten kauppojen liyllyiUä komeilevat
ylellisyystavarat ivaavat yhjtä lärvin
työttömiä kuin työssäoleviakin. Joiden
elintaso on painettu iiälkärajalie. Ja
Y K : n sosiaali- Ja talousneuvosto s a ­noo
raportissaan varovasti: "Belgi­assa
ja Saksan länslvyöhykkelllä ei­vät
elhitarvikkeiden kysyntä Ja tuo­tanto
ole kasvaneet riittävästi ottaen
huomioon työvoiman Ja tuotantoky­vyn
lisääntymisen."
Y K on edelleen tarkastellut Saksan
sisäistä kauppaa ja korostanut sen
tärkeyttä Saksan elpymisen kannal­ta.
Kuitenkin: kun Bonnin "haUi-tus"
ja Saksan demokraattinen tasa­valta
tekivät sopimuksen Saksan s i ­säisen
kaupan lisäämisestä, niin liit­toutuneiden
ylikomisariaatti (ts. ame­rikkalaiset)
pakotti Bonnin peräänty­mään
Ja esti siten sopimuksen. S a ­moin
amerikkalaiset puristavat Ruh-rhi
kapitalisteja, kun on kyseessä Jo­kin
kansandemokratia. Tuonnottain
uuden Kiinan haUitus tilasi Ruhril-ta
100,000 tonnia terästä, mutta ame­rikkalaiset
kielsivät toimittamasta tä­tä
erää. Ruhrin virkailijat huomaut­tivat
tämän johdosta, että tilaus pii
suurin, mitä Ruhr oli sodan jälkeen
saanut Ja että terästehtaat olisivat sen
turvin voineet pyöi-iä kuusi kuukautta
Ja amerikkalaisen tietotoimiston U -
P : n kirjeenvaihtajan uutisen mukaan
brittiläiset Saksan mtehltysylranomai-set
olivat sanoneet, että he eivät ypl-neet
käsittää, miksi kauppa oli kiel­letty,
koska "se aivari selvästi oli lal-van
tavallinen kaupjMisoplinus", Tus­kin
tarvitaan usea,mpia esimerkkejä
«litä, että kylmä; » ) t a Jat^/ tärkcäinpl
amerikkälalisliie tiiJn
ten työllisyys tai Ruhrin kapitaliGtien
voitot — vaikka heillä itselläänkin oli
si taskus&Ran osakkeita.
merestä
iänsi-Euroopin hiili- ja teräskarteliin
muodostamisesta neuvotellaan
Diplomaatit ia politiikot pettyneitä
Britannian kielteisen asenteen takia
Paris. Euroopan mannenmian
Ituuden maan hallitukset ovat ilmoit­taneet
virallisesu. että ne ryhtyvät
neu\'ottelemaan hiili- Ja teröstuotan-tohfa
yhdistämisestä Ja ascUamlscsta
"uuden korkean auktoriteetin" alai­seksi.
Nämä maat ovat Ranska, Italia,
l.änsl-Saksa, Belgia. Hollanti ja Lux­emburg.
Ranskan hallitus on luvan­nut
antaa BritaniUalle tietoja ncu-
YOUeluJcn kulusta siinä mielessä, että
Bntaimla voisi myöhemmin osallistua
neuvotteluihin. Jos ee havaitsee sen
mahdolliseksi.
Neuvottelujen odotetaan aUcavian
kesäkuun puolivälissä. Kysymys on
n.s. Schuman-suunnitclmastä, Josta
Ilmoitettiin ensimmäinen kerta touko­kuun
9 p:nä. Sen mukaan muodostet­taisiin
länsi-Euroopan hiili. Ja tcräis-kartelli
pääasiassa sotavarustelun
edistämistä varten. Britannia ön kui­tenkin
ainakin toistaiseksi kieltäytyr
nyt hyväksymiistä tällabta suunnitel-maa.--
Tuon "uuden korkean auktoriteetin"
päätökset olisi\-at sitovia kartellin Jä­senmaihin
nähden. Schuman on Jttr-kcllbt
siten, että yhteistuotanto olisi
paljon suurempi kuin mitä saadaan
erikseen kilpailun puitteissa. Hän sa­noo,
että Ruhrin teolltsuusaluo tarvit­see
ranskalaista kivlhttltä, kiin taas
Ranska tarvitsee Ruhrin terästä.
iLontöo. plplcmaottisissa Ja po­liittisissa
pilrcissJl Britannian hoHi-tukscn
ulkopuolella on ilmaistu syväl­listä
pettymystä sen vuoksi; että Brt-taimla
päätti pysyä poissa Schuman-suunnltelinasta.
.
Toivottiin kuitenkin edelleen, että
Britannia yhtyisi siihen suunnitel­maan
myöhemmin.
Toryjohtaja Churchillin tiedetään
tukevan vöimäkldinsti Schuman-suunnitelmaa
ja antaneen aiUc siu­nauksensa.
Hänen jalkanf^a Qvat ^
liian pienet
Lontoo. — Sotanaisella Jo Mutisd-troydiila
on pienimmät Jalat vara-armeijassa.
Jo Pitää numero 1^
kenkää Ja el voi pitäft pienintäkään
Qtmeijan kenkää. Jonka numero on
kaksi. Kun Jon rykmentti lähtee pq-raatiin
niin Jo Jää kotiin sivitllvaat-teltUnsa
puettuna.
SlvUUelttmässä JQ työskenteli kaup­pa-
apulaisena kenkäkaupassa Ja Glltl
hänqn oli vaikea saada itselleen ken­kiä.
"Oma liikkeeni ei saa sopivia ken­kiä
minulle", hän sanoi. '*ja ainoa
illke, joka valmistan minuUe sopivia
kenkiä tekee p^ltä ainoastaan kprkeii-ten
korkojen kera. Minun täytyy mak­eaa
niistä 916.65 pari."
Armeija parhaillaan teettää erikois­ta
Icstaa $155 hinnasta.
Sissit surmanneet
poliiseja
Singapore. — Tänne saatujen tie­tojen
mukaan ovat sissit surmanneet
kak.si kiinalaista poliisia Ja yhden i n -
tinlaiscn poliisUi. tehdessään yllättäen
hyökkäyksiä Pcrokin valtiossa.
VokaQtoksta * iOnixiam^B],
KtTnlrfmlfitSrftynftK '^'J.
rVIIELIN 4*4092 V/;'^
S8 Etan 81. &> Sodhmt* Ofil.
JOS AIOTTE
OSTAA» wm>h
tai VAIHTAA AUTON
Kääntykää suontalalscn '
asiamichcmmo
puoleen. Hän mieliliyv&Uä >>r
palvelee TeltiW ' '
& w mm
Kaiscr-Frazcr ja käytettyjeni
outojen välittäjät
Puh;6-Q244
Puh. 3-49iM
71 Ccdar St.
433 Lorno St.
T I L A T K A A VAPAVSt
Britannia laatii
oman
Miami. Fia. — Yhdysvaltain laivas­ton
erään hävittäjälalvan Ilmoitettiin
tlistai-iltana pelastaneen merestä 37
henkeä noin 10 tuntia sen jälkeen,
kun yhdysvaltalainen transporttUen-tokone
teki lentorikon Atlantilla 275
mailin päässä Miamista koilliseen
päin. Kuuden henkilön mumllt löy-dettUn
merestä, jä oli tuskin mitään
toivoa siitä, että muut lentokoneessa
olleet henkilöt löydettäisiin elossa. 22
henkeä oli vielä kadoksissa.
Lentokoneessa oli g-henkinen mic-lilstö
ja 62 portoricolaista maatyöläis­tä.
Jotka aiottiin tuoda töihin Yhdys-valtdihin.
Lentokoneen miehistö pe­lastui.
Koneen lentäjän kerrottiin sano­neen
hävittäjälalvassa. ettei kiäcaan
koneen matkustajista osannut eng­lantia,
eivätkä voineet siis ymmärtää
heille annettuja määräyksiä.
Lentorikon tehnyt kone oli entinen
lastilentokon?. Lentäjän selostuksen
mukaan oli koneen toinen moottori
mennyt epäkuntoon ja vähän sen jäi.
keen oli toinenidn moottori mennyt
epäkuntoon. Koneen omisti seattlclai-nen
We8tair Company,
HaUituksen vh-anomalset WaÄhing-tonissa
ryhtyivät toimittamaan tutki­muksia
lentorikon Johdosta.
Senaattori Brewster sanoi kongres­sissa:
"Meillä on taas uusi ientorikko,
missä Porto Ricon työläisiä on saanut
sttrmansa. Minä toivon ettei meille tu- j
le £itä saniaa vanhaa skandaalijuttua
mikä on ollut nihi monta kertaa rah­tikoneiden
aiicaisemplen lentorikkQjen
yhteydessä."
Lontoo. — Ulkoministeriön taholta
saatujen tietojen mukaan Britannia.
laatii omat ehdotuksensa lähemmän
yhteistoiminnan aikaon saamiseksi
Euroopan klvihilll- ja terästepliisuuk-slen
kesken.
Britannia yrittää täten pitää oven
avoinna siihen uuteen tcoUlsuusrakcn-helmaan,
jonka ranskalainen Jean
Monet on suunnitellut ja. Joka tunne­taan
Schumah-suunnitclman nimellä.
Tämän suunnitelman tarkoituksena
oli alunperin Ranskan Ja Saksan h i i ­l
i - Ja terästeollisuuksien yhdistämi­nen,
mutta muutkin Euroopan maat
voisivat yhtyä.siihen: Britannia ci ole
kuitenkaan hyväksynyt tätä suunni­telmaa.
Brittiläisten ajatiiksct pidetään vie.
lä toistaiseksi sala.ssa. mutta sir Edwin
Plowdenin johtama "yläportaan ko­mitea"
laatii nyt ehdotuksia. Komi­tea
on Jo tutkinut sitä mitä Schuman-säunnltelma
merkitsisi Britannialle,
ja kabinetti harkitsee sen jäikecn ko- f;can inietintöä.
talia. Hollanti, Belgia, Luxemburg
.jft1^<änsi-Saksa -«vat. hyväksyneet
ji|hii)bah-suuntUtelm^h. 'periaatteen,
ja;r iPärlslssa ryhdytään parin viikon
kuluessa neuvottelemaan tuon suun-hitelman
ykEltyiskohdlsta. Britannia
ei osallistu Parisin konferensäiin, mut­ta
on syvästi kiinnostunut siitä.
Tarkkailijat sanovat Britannian i l ­meisesti
huolestuneen sen jol\dQ§ta.
että Ranfka on nyt ryhtynyt johta­maan
Euroopan asioita, jossa asemas­sa
Britannia on ollut pitkän aikaa Ja
haluaisi edelleen pitää johtcäscman.
Kommunistien puhemiehet Saksas­sa
sanovat, että Schuman-suunnltcl-ma
öii välitöntä kolmannen maail­mansodan
valmistelua. Ja että siltä
taholta uhkaa nyt suurin hctlkohtalr
neh vaara Moskovan rauha nirolitllk-kaa.
TILATKAA VAPAUSI
Tukholma. — Suuri o.sasotayua«len
aikaisesta Hitlerin UifctiltitscstA läher
tystiJstä on jälleen kertynyt Tukhol­maan
jn täällä entuudestaan olleen
saksalaisen siirtokunnan UBUk.sl saa­puu
tänne : ollnomoo lisää Hitlerin
haillluk.sc,s6a palvelleita foslstcja, to­detaan
tiikälttislssä sanomalchdiEsä.
Tänne on viime aikoina saopunut
useita vuonna 1045 "parsltcttuja" nat-slhcrroja.
joille on myönnetty oleske­lu-
ja työluvat vuoden.loppuun saak­ka.;
.;,
Sotilasasiamic» kenraali Bruno von
Uthman esim. saopul tänne viime jou­lun
tienoissa. Hänen sanotaan saa­neen
ulkomaalalHkomlsslon maahan­tuloluvan
lääkärinhoitoa varten kos­ka
hän väitti olevansa erikoishoidon
tarpeessa. Kenraalilla oli mukanaan
vaimonsa ja täy.sikasvulncn tyttären­sä.
Tukholmassa on hänen,llsäk«ecn
useita sodanaikaisia asiantuntijoita,
kiiten apulalssotllaBaslamics, majuri
Rudolv von Natzdorf, joka äskettäin
solmi avioliiton erään ruotsälalicn
naisen kanssa, laivastoattasba, ko­mentajakapteeni
Paiil von Wahicrt,
ratsumestari 'Heinz'von KÖnihgegg,
kauppa-attasea Sigurd Behrcns, läho-tystö.
slhteeri Herman Kappner, kans-liapääillkkö
Carl Eichicr, konsulaatti,
sihteeri Willy Ncidhardt, propaganda-mies
Helmut Lindhcr ja edesmenneen
ministerin tytär, prlhses.sa Marie Ell^
sabeth Wcid. UBClmmat näistä sakÄa-lalsista
ovat. ,aai).mi«l8sa jmiotsalalsten
naisten kanssa ja heidän perheensä
ovat täällä. Huomion arvoista on, et­tä
heidän taloudellinen tilansa on hy­vä.
Heillä el ole puutetta n.sunnol«ta
ja useat heistä omistavat kcsähuylloi.
•ta.
$40,000 hopearahaa
Eacle River, Wisc, — Rikas Uike.
mies R. C . Bennett pelkäsi että toi­nen
maailmansota tekee i^aperirahan
mitättömäksi Ja niin hän piilpiUi $40-
000 edestä nikkeleitä, leymmensenttisiä
Ja 25 sentin rahoja farmikotinsa kella­riin.
Ystävät kertovat että Bennett Joka
kuoli kuukausi sitten ei sanonut edes
vaimolleen että hän on v. 1936 saakka
iiaudannut osan hänen rikicaudestaan,
jonlca arvioidaan olevan noin fiartmil­joonaa,
hedelmäkellarin lattialla ole.
vien kurpitsien Ja muiden farmituot-teideh
alle.
Vaimolleen Jättämässä nootissaan
hän ilmaisi, että hän oU alkanut 16
vuotta sitten piiloittaa hopearahoja
sillä hän tiexi sodan uhkaavan Ja pel'
käÄl, että se hävittäisi paperirahan
arvon.
— Mitä tapahtuu Euroopasoa,
Aasiassa, Atistraliassa Ja länti'
sollä pallonpuoliskolla? Luke*
maila VAPAUTTA pääsoo siitä
soiville.
--^ ; ...
TILATKAA
Y^SI
LAATIKKO
TitNAAN
SUDBURY BREW1NG and MALTiNG
Lorne St.
COMPANY LIMITED
PUHELIN 7-75C1 Sudbury
Aina tuoreita Aina luotettavia
FUL-O-PEP "Thriny-Fifty"
paperisäkit edullisia monessa
suhteessa
L Maluavat vähemmän kuin jaic-säfcH
2. Pitävät rehut tooreerapina — merkiten suurempia iooiantoa
3. suojelee rehut roUlia ja bilrUtä
4. Poistaa tautien vaaran
5. Helppoja käsitellä — katen paketti '
6. PnhUimpia kuin jnte-säkit — läpäisemäiUhnlä.
E.
180 LouIaSt. PuH; 3-0531
©JAUHOJA ©JYVIÄ
TUKUTTAIN J A VÄHITTÄIN
Sudbury
m REHUJA
REHUJEN RAJOnTAMINEN
(Jatkoa) : ;
Jotkut fillklkarjan hoitajat välttävät, etteivät he voi estää nuorien \
kanojenpa munitusta kuudesta — kuuteen ja puolten kuukauteen. Ue
ajattelevat että ruoan rajoittaminen ja varttumlKcn ehkäisy, on j j a l - '
kallaan hitaammin icchitettyviln rotuihin nähden, mutta ei olo hyvä
ttuurtuotantorotulhin näiidcn. Kun hoitaja «anoo, ctttä el iiän voi -
cljkäistä nuoria kanojaan tulemasta tmtantmn hän vain myöntää, että;
han ei voi olla ruokkimatta nuoriilo kanoille liian paljon mä«kiä Ja •
Jyviä.
Ykul keino, jolla voitte nähdä, Jo»ko nuoria kanoja ruokitaon liikaa/-
on pitää silmällä kukkiJi)Olklt'n virkeyttä. Jo» kukkopojat eivät tappclö,'*";
Jo» eivät ne Jahtaa nuoria kanoja ja jo;} niiden heltat eivät kehity,
tiedätte että olette kylliksi rajoittaneet ruokintaa. Ruoan rajolttaml-' r
«:«ta lähtien kocfarmillammc huomioimme tarijecttomaksl erottaa kuk­kopojat
nuorista kanoista sillä kukkopojat kehittyvät hitaammin Ja eivät'
vaivaa niitä. Kukkopojat kehittyvät iiormaall^sefttl, kasvavat suuriksi '
eikä niiden kcftkuudessa ole lainkaan kuoievai.'iUutt.'i, ulkona eikä muna-lafisakaan.
On ihmeclllsfä kuinka paljon ystäyalli.M.-mpiä nuoret kanat ovat -
Ja samaten kukkopojatkln kun ne kasvatetaan rajoitetulla ruokinnalla, ;
Tiedätte mikä suuri ctui/suu<i on munalaan siirretyistä nuorista ka-'
noista jotka menettelevät kuten ne ohsivat olleet «Icllä koko Ikänsä, .
Jo» nuoret kananne eivät ole y«lävälli«ia ja ovat vaikeita hoitaa mer-kitÄcese,
että el niitä ole oikein ruokittu ja holdtttu ulkona.
Monet hoitajat ovat ajatelleet jo.sky ruokkimisen rajoittaminen;
merkitsee säästöä ruoan kustannuksessa. He ajattelivat että mahdoi-*
li<scstl nuoret kanat syövät sitä enemmän täyden ruokinnan alkamisen
jälkeen. Tiedämme etta nuoret kanat syövät niin paljon kun voivat-muutamaa
viikkoa ennnen ja jälkeen muniminen alkamista; Koska
niiden luilutuskyky on rajoitettu ne eivät tule syömään läheskään sitä'
ruokamäärää mita niiltä rajoitettiin kahden- ja kuuden kuukauden Iän- <
välisenä aikana, ; *
Neljän kuukauden aikana säästätte miltei puolet siitä ruoka mää*-
rästä mitä ne tavallisesti söu;ivät im niillä olisi sitä aina saatavissa.'
Eiidotamme, että ruoklsitte noin ncljannek-jen mäskiä, neljänneksen :
raappimisrehua ja puolet kauroja tällä ajalla. Kun vertaatte tämän; '
metoodin ruokintakustannuksla kokonaan mäskillä ruokittuihin, kuteB>'
monet ihmiset ehdottavat, niin tavallisesti huomaatte 50 pros, säästön'
nuorien kanojen kasvatuksessa. Sen lisäksi ruokinta rajoituksella taval- •
lisestl kohtaatte paljon alhaisemman kuolevaisuuden ulkona Ja muna-' ^
lassa sekä lisäksi suurempia munia verrattuna kun pidätte mäskiä Ja ?
Jyviä siipikarjan edessä aina.
Pyytäkää meiltä vapaita karjankasvatus- \
kirjoja
r
I
ti
i
I
II
S
im
h y i ,t -
m
TM ' f II
i l
tei. Af,*
U ' PM
\4H?
v4
ii
m
k
sr
ii
X
I'
lp
'K
I
'4 m