Vapaus, February 19, 1949

              Sivu 2 Laiiantama, helmik. 19 p. — Saturday, Feb. 19
( U B E K T Y ) — independem UibOK
-Olgan af FlnnlBb Canadian», B»-
tabllshed Nor. 6th 1917. Autbozized
9S Mcood dasf by Post
Office Departmenti, (Ottawa. Pub-
Bsheä ttaiice weeiay: T b e s d a y a,
^»urBäayB alid Baturflays by Vapaus
MUfBfaiog Company Ltd., at 100-102
S l i n B t . W .
Tieleptiones: B u t o eM OCCte 4<49ML
IBditorlal OCflce
B.8idcM. SdftorW.
addresa B C T 69, flBdbtgy, ftitiift.
Adverttsing ratea i q x a apiiIleattäE!
Tranalation trte of duave.
TXLAU8HZM1CAT:
Canadassa: 1 vk. 6 i » 6 tfc. S J 9
3 kk. 2JOO
Yhdysvalloissa: 1 ^ 7iX> 6 kk. 3.80
Sodbozy. Q n t , Canada.! Suomessa: 1 vk. 7.S0 • kk. U S
PÄIVIÄ
Knut Bäckstrikn:
Viime tontalnfi ttytti Fraak iLoakl
Sudburyssa 50 vuotta. Yhdymme
F r a n k i n yjstävlen J a t u t t a v i e n o n n i t ­t
e l u i h i n !
Sotaliitto on vastenmielinen
Monet merkit viittaavat siihen, että Yhdysvaltain dollarivaUan
^suunnittelema sotaliitto, joiu petostarkoituksessa sanotaan virallisesti
Pohjois-Atlantih puolustusliitoksi, on kohtaamassa lisääntyvää vasta­rintaa.
Parhain todistus tästä lienee se kun iorypuolueeri hyvin
sotainen kansallinen johtaja George Drew on nyt mahdoIlt^mmaD
iiii jaa tästä sotasuunnitelmasta. Toryjen taktiikkana on ilmeisesti
seVettä he antavat liberaalipuolueen halliti^csen tehdä likaisen kar-
^istyön ja saada siitä kansanjoukkojen vihat niskaansa. Niin voi­makkaaksi
on jo kehittynyt sot^vastainen mieliala kansanjoukkojen
4Jeskiiudessa, että kaikista sotahulluista sotaisin torypuolue tavoittelee
valitsijain kannatusta pysyttelemällä mahdollisimman paljon äänet­tömänä
sotaneuvotteluista! Täytyy sanoa, että jo on aikoihin efctty
kun imperialismi- ja sotavastaisuudesta tunnetun Canadan ran^Iaisen
väestön keskuudesta lähtöisin oleva libei^aalipuolueen kansallinen
johtaja, pääministeri St. Laurent katsoi muutama päivä sitten tar-tifeelliseksi
nuhdella torypuolueen päämiestä, mr. Drewta siitä, ettei
hän oppositiopuolueen johtajana, ohjelmapuhetta arvostellessaan
kyllin voimakkaasti korostanut sotavalmistelujen tarpedlisuutta!
" K u i n k a vastenmielinen tämä suunniteltu sotaliitto maaihnan ikan-san
joukoille todellisuudessa on, se ilmenee siitä friisistä niihin neu­vottelut
Pohjois-.\tlantin mii itariliitosta ovat nyt iln)eisesti ajkutu-neet.
Tähän sotaliittoon sidottavaksi suunnitellut onaat, erikoisesti
firitannia^ Ranska ja Xorja olivat odottaneet, että vastapalkkioksi he
^ y a t lupauksen, jotta sodan syttyessä Setä SamuH tulee dollarel-
«neen ja armeijoineen automaattisesti sotaan, jos ja onUloin se provt)-
j.soidäan. Mutta kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, vaHcutus-
'vaftaiset amerikkalaiset senattorit ilmoittivat, että Pohjols-.'\tlantin
|sopimus — mistä sivurnennen sanoen ei ole vielä julkisuudessa niissään
^keskusteltu — ei vaadikaan automaattisesti Yhdysvaltoja liittymään
•tällaiseen sotaan. Setä Samuli ilnraitti aindcih epävirallisesii, että
«perustuslain mukaan on vain Yhdysvaltain kongr^illa oiKetifsodAi
»julistamiseen, ja täten aiotaan Yhdysvaltain kohdalta fättäa tak^-
j portti auki, vaikka toisilta liittolaisilta, myös CänadäHa, Vaaditaan
^ sitar-että niiden täytyy etukäteen sitoa tulevaisuutensa ja l^ohtalonsa
,'täliän salaisesti suunniteltavaan sotasopimukseen, rhikä uhliaa mftidän
'fliaatanrme Canadaa ja koko ihmiskuntaa suuralla onn^tomuudellä.
i riutta jos toiset "liittolaiset" eivät hyväksy tätä yhdysvailtalaist^h
{"takaporttia", niin silloin heille näytetään suurta ruoskaa ja «lahotaan:
' ''Ette «aa ^iarshallin apua, ettekä mitään mutitakaaii jös ette kirjotta
Ai^eänne tähän itsemurhasopimukseen." Tämä on aiht^itahui kah-
*;^Jnvälisen kriisin "liittolaisten'- keskuudessa jotka pelkäävät, että
* saavat jäädä yksinään kantamaan tämän sotaliiton seuraamuksia.
* Tämän tilanteen johdosta on ymmärrettävissä se syvällinen huo-
* lötuneisuus mikä Canadan kansanjoukkojen keskuudessa on havaitta-
|!ylssa. Lehtemme uutisosastolla julkaistiin torstaina''uutistieto missä
J kerrottiin, että Xotre Dante de Port-neui-^nimisen kyiwi valtuusto qn
^tehnyt sellaisen päätöksen, että on vastustett;^va asevelvollisuutta ja
^ pakollista sotapalvelusta niin rauhan kuin sodankin aikana, sekäf
^vastustettava myöskin kaikenlaista sotapropagandaa. KaikkiaUa
sa, mutta erikoisesti Quebecin maakunnassa nousee ^mntaanisla
niä aivan odottamattomasti. Esimerkkinä tästä mainitta*
n, eitä € C F : n nuorisojärjestön (CC Y M :n) Ontarion maakunta-
* iile.uyösto hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä (35—5) pää-
' töslaiiselman Pohjois-Atlantin militarisopimusta yastaan. Se d i sota-
* palvelusikäisen nuorison ehkä vaistovarainen, mutta sittenkin poliit-
«tisesti tärkeä avoin kapina C C F : n oikcistojohdon nykyistä sotapoll-
* liikkaa vastaan. Toiset uutistiedot kertovat, että rauhan liikkeen
1 hj^äksi järjestetyt kokoukset ja tilaisuudet saavat erikoisen vöimä-
J kasta joukkOkannatusta British Columbtassa, missä Kiinasta äskettäin
v»P.alannut entinen lähetystyön tekijä tri James G. Endicott on rauhan-
,"liikettä järjestämä.ssä.
J , .JKjiikki tämä korostaa edelleen kahta seikkaa: 1} Sota ei ole
* väistämätön. Kansanjoukot voivat yleisen mielipiteen painostuksen
savulla ehkäistä kolmannen maailmansodan syttymisen/ 2) Canada
(.voidaan pitää erillään tästä kansallista onnettomuutta ennustavasta
l Pohjois-.Atlantin niilitariliitosta, jos kansanjoukot eivät vaivu (oivot-j'tomuuteen,
vaan toimivat päättävästi rauhan säilyttämisen hyväksi,
j Canadassa onkin, kuten otetaan huomioon lähestyvät liittoparlamentin
J vaalit, erikoisen mainio tilaisuus järjestää tehokasta joukkopainostusta
> sotapuolueita ja sotaa haluavia ehdokkaita vastaan. Päättävä kanta
V rauhan puolesta palvelee parhaiten Canadaa ja Canadan kansaa.
1. •
Antautuminen vie tuhoon
Työväenliikkeen täytyy osata lilanteen vaatiessa joko hyökätä tai
perääntyä. Mutta koskaan ei voida antautua, jos mielitään välttää
; tuho.
Että antautuminen vie kiertämättömästi tuhoon, siitä saatiin
• jälleen hj^jn kouraantuntuva esimerkki Quebecista. Kuten tiedetään,
» C<»F:n oikeistojohtajat ovat täydellisesti antautuneet porvarien puna-
! itauhulietsonnan edessä. l)n säälittävää selkärangattomuutta nähdä ja
1" kuulla miten herrat Coldwell ja kumppanit yrittävät "lep3rtellä"luc^-
J kayihan sokaisemaa porxaria vakuuttamalla kerta toisensa jälkeen,
J että C C F ei ole marxilainen puolue", eikä hyväksy minkäänlaista
"yhteistoimintaa kommunistien"' kanssa. Mr, Coldwell ja muut
•oiSeistososialidemokraattiset johtomiehet luulevat naiviudessaan, että
he saavat näin 'hyvien työväenjohtajien" nimen*ja erikoisoikeuden
töipiia aatleidensa hyväksi. Siksi mr. Coldwell, kuten muutkin oikeis-
^Jl^iset sosdemit antautuvat jo ennen taistelun alkamista ja mikä
lointa, JTienevät Välittömästi porvariston puolelle ryhtjrmälla itse
hajoittamaan tvöväenliikettä paheellisen punakauhun lietsonnan avul-l^'
_ ' •
,^.Mufta mihin tämä antaulumispolitiikkaa johtaa? Eikö se Sak-
'sassa ja muissa Euroopan maissa fasismin valtakaudella johtanut
siihen^ että 'konmiunistien' jälkeen vaimennettiin sosdemh ja-kaikki
»nuut fasismin vastustajat?
' X y l me saimme uuden muistutuksen tästä. Munalukkolaistaan
-iuultiisaksi tullut Duplessis joka vaatii L P P : n toiminnan laittomaksi
V julistamista, leimasi C C F ; n myös kommunistiseksi liikkeeksi, mikä
Mäönnollisesti pitäisi lakkauttaa samalla kertaa kun lakkautetaan
: " M U I D E X K L X KOMMU.\ISTlEX " toiminta. Merkillepantavaa
-myös on, että mr. Duplessis vilautti tätä todellisuuskuvaa nimenomaan
-<aiinä mielessä kun hän halusi kieltää Quebecin maakunnan poliiseilta
*'umotur\'an. Tässäkin hänen maailmankatsomuksensa seuraa klassillis­ta
fasismiin johtavaa linjaa, sillä punakauhun lietsonnan pohjimmai-
' sena tarkoituksena on työväen elintason huonontaminen suurbisneksen
^hyväksi. . •
PunakauhtTa lietsovat C C F : n oikeistojohtajat "kylvävät tuulta ja
5aavat siitä vielä niittää myrskyä'', elleivät aikoinaan muuta kantaan-w.
Sen on historia jo todennut. - ,
Mii^ iiiuot «Kiiovat
T A T B I O O m S t A " V I I N AA
" A i n o a fsmt csntefalaläBr a n pact-r
i o t i s m K " —. Ciui^imeJ^^
ilmoitus. ,'
•• ' •
N O B J A L L E M U T T l M I ^m
A I H E T T A V y
Näistä syistä I M t f l f f^
R a n s k a eivät ole täydelllMsti A m e r i ­k
a n takana N o r j a n luiasaa! Wa8hing-tonissa
el naytft alihan vOiläkSän
e i ^ y s t a siitä, 6 t t ^ tqrt ol^ a i ka
painostaa lanraÄl. N o r j a n kycrtiiyistä,
sisältyen Äiblm.tS^xmf^^ Ame­r
i k a l l e s u o r i t t a a kiinikai «hkftlaevr 11-
mahy6idcäys PbhJöie^VeäijAäi. B r i -
B H t a h n l a s s a on i*ÄideUis)7t^
Y k s i ' kouhdnmta t n ö o Ainiferikan
Minä t a v a l l a s e l v i y t y y maa, }<dca | tuiäa. kalilannoiäbeiden tuotanto l a k f n toteiittaniaan? Teollisuuden
kieltäytyi vastaanottamasta *taar- nousee vllslkertalselcsi sodan edelli-,'väottiinen tuotannon lisäys lasketaan
shan-apuä"? R t s ^ , Joka o n a l i s t u ­nut
nöyryyttäviin ehtoihin saadak­seen
iMath-^zvoar "fodanJälkeistS
Jälleenrakennustyötä" vastsn. asete­t
a a n yhä pahempaan puristukseät, d
ainoastaan p o l i i t t i s e s t i , v a a n myäskfn
U l o u d e l l i s e s t i . Viimeksi Wi
n i s t a saapimeiden tietdjen
vastustaa T r u m a n i n h a l l i t u s . s t i u n n l -
telt:ta kansamme kuhitostason Wat|-F
matonta nousua. Se aUca on p i ^ o a*
J o l l o i n länsimaiset h a l l i t s i j a t tahrivat
nähdä l l h a ^ i l m i i ^ ympärUläj!^ t a i
asettivat päämääräkseen "Sen. että J o ­k
a i s e n kansalaisen t u l i s i saada kanaa
Johdim KyvftkJiyttUseHi.^ Ifolneii IcoUu-k
u n t a katsoo, että l ^ - E u r o o f M l i 111^
tosta o l i s i tehtävä: v a i n jRitdustusllltto
Ja haluaisi nähdä, «ttä S k a n d ^ v l a i
Ja itauiu k o h d e i u l s i i a t a l o ^ ^
puolueettomana puolnuttkan k r o u v i na
idän J a lännen viml&,J^ stnttegliieati
" k u o l l e e n a alueena**; vilhm^aen ve­näläisille,
ettei, heitä vastaan käyteti Tgmä
"ehkäiaeirän hyökkäykien" i t r t i f e g i a a ^
. . . — O w e n L a t t l i ^ r e , 'Sj^adbihgiohlh
kirjeessään, helmik. IS pnä.
i L i p r r A L i s T i T junoU<isiA
Meidän, l i l k e m a f t l l n i i am eritti, |d-tää
o n n i t e l l a mc. MoÄheiia j a m r .
C o h r o y t a . C a n a d i a n Cotigre&s öf L a -
b o r i n j o h t a j i a , h e i d l ^ l ^ i M l>atu^^
n y l l ä p i t ä ä M ^ ,4^^ " v a ­paan
elinti^MUihzne". N i i n k a u i a n - k i i ih
työläisryhmää vastaan;, tapsÄtukocn
kommtmismln, täi:','huo-h
o n Järjestämlskyvyn" periikteeila,
meidän e i tarvitse peiäiä kapitäUstir
sen JärJMtetaiämme p u o l t t t a.
rohto D a i l y S t a r i n yleiröhkiirje. .
t O t t t J f S I l J L l T A A S E ^ n N :
K a i k k e i n suurin k y s j ^ y s , ' m l s^
parlamentti e i «des^ k ^ k t i s t e l e r (äi se,
että tarvitsemmjeko ^nu» hämä ksikici
aseet. Mitä mahdollisätiksla o h sodan
syttimii»ne v ; » 4 8 ? - i:---':^
KähmiäUisti ky»ft. i ^ i e l öfe
mitä lähsiVallai p^lkiäi^t — f a r i d U ^
taa ei väUttömästi.. Ne ovat v a k u u t -
t u n e l i a siitä, e t t e i NeuvpstoliUfo häläa
sotaa nyt eikä se älöita Eotaa tafkö!*-
tukseUiJsesti. Ne eivät ole n i i n " Vaif^
moja siltä, c t t a me demokratdät'.emme
voi aloittaa sitä itse. Maclean's
Magazine, Toronto.
• V -
L I N C O L N I N V I I S A U T TA
" J o s k u k a tahansa sanoo teille r a ­kastavansa
A m e r i k a a Ja k u i t e n k i n v i ­haa
työväkeä, h i i r i hän dn valefateHJa.
Jos kiika tahansa saiioo teille l u o t t a ­vansa
A m e r i k a a n Ja k u i t e n k i n v i h aa
työ^-äkeä. n i i n hän on höperö. E i ole
olemassa mitään Am^rikaä i l i n a h työ­väkeä
Ja y h d e n k e r t m l m ^ o h samiaa
k u i n toisen ryöstämhien/* liiiicoln
antoi tämän lausuntonsa vastauksena
politikoltsiJoille, Jotka välttivät ole
vansa "työväen ystäviä" viaikka k a i k en
a i k a a halusivat pitää "työväen omalla
p a l k a l l a a h " — Eteenpäin.
• • •
D U P L E S S I S H A R J O I T T A A
L A I T T O M U U T T A
M o n t r e a l i s s a " t a k a v a r i k o i d u i s s a ta­varoissa
o l i J o i t a k i n s a t o j a ^ e C a n a ­d
i a n T r i b u n e n numeroita. Tätä l e h ­teä
k o h t a a n me tunnemme yhta vä­hän
kunnioitusta kuin Moskovan
P r a v d a a kohtaan.! m u t t a tosiasiana
pysyy, että se o n canadaläinen l e h t i,
Joka Julkaistaan l a i l l i s e s t i O n t a r i on
m a a k u n n a s p a . . . Näillä numeroUla
o r i rahaUineri arvo. niiden Julkaise­m
i n e n maksaa, niitä t a r j o t a a n myytä­väksi,
eikä nUden myyntiä ole J u l i s ­t
e t t u laittomaksi missään Caiiadän
oikeudessa, e i edes Quebecissa. Ne
ovat s i l t a syysta omaisuutta Ja I q r ^ -
myksessä olevilta yksilfflltä ori r i i s ­tetty
heidän omaisuuttaan Quebecin
h a l l i t u k s e n välittömän toiminnan
k a u t t a Ja ilmam minkään oikeuden
päätöstä.,
"Näiden toimenpiteidäk o i k ^ t t a i r i i -.
seksi väitetaän riittävän sen, että n ä ­mä
loukatut henkilöt ovat komriuuäs-t
e j a Ja että tämä omaistius on k o m ­m
u n i s t i s t a . Mutta Q i n a d a s s a ei ole
l a i t o n t a o l l a kommun&U. eikä Qiiebe^
c i n l a l n l a a t i j a k i i r i t a kykene tekonääri
s i t a laittomaksi . . . Me emriie pidä
siitä ajatuksesta, e t t a Quebecin i a l n -
l a a t i j a k u n t a hyväksyy l a k e j a ottaak­seen
omaisuutta henkliöiltä. J o t k a e i ­vät
tee mitään C a n a d a n laiden vas­t
a i s t a .
" S e n tapainen toiminta ei k y k t oe
ehkäisemään kommunisteja, eikä k t l -
pÖs^täänsä. Nykyisen annetaan v a in
k o v i a käskyjä kiristää suolivyötään
äärimmilleen. Joka päivä ennustavat
sanomalehdet (huonompia aikoja. V a ­r
o i t e t a a n optimismista. Vieläpä R u o t ­isissa,
Joka e i o l l u t mukana sodassa,
J a t k e t a a n säännöstslyjärjsstelmliä.
ilteaallpalkat laskevat Inflation. v e ­ronkorotusten
Ja palklcasulun Johdois­t
a . Poliittiset J a tatoudelliset asian­t
u n t i j a t eivät näe mitään m a h d o l l i -
Buutta-välttää lähitulevaisuudessa u h ­kaavaa
taloudellista kriisiä t a i lisä&i-tyvää
työttömyyttä. Tällainen ori
a d a n l a i t a maassa. Joka o n t e h n yt
s u u r i a myönnytyksiä itsemääräämls^
oikeutensa kustannuksella saadakseen
" m a r s h a l l - a p u a " . Entä k i d n k a on
käynyt sellaiselle maalle. Joka e l o t t a ­n
u t vastaan tatä "apua"?
kysymys herätti meissä
v a r s i n suurta m i e l e n k i i n t o a vieraill0s-sariime
Puolassa. K u i n k a tulee P u o la
^Ivijrtymään, m a a . Joka suuruuteensa
Ja väklfukuunsa nähden kärsi e n i t en
saksalaisen fasismin hävitysraivbsta?
H i t l e r i n f a s i s t i t o l i v a t asettaneet päM-riiääräkseen
Puolan kansakunnan h ä ­vittämisen,
eivätkä kaihtaneet mitään
k e i n o j a päämääränsä saavuttamisekBi.
Jä he suorittivat hävitystyönsä " s a k ­salaisella
perusteellisuudella". Varso­vassa
he k u l k i j a t talosta talobri h | i -
ylttäen J a polttaen, mutta oli kaii-punkeja,
Joille kävi vieläkin p a h e i n -
m i n . ICarJa t e u r a s t a t t i i n tai a J e t t Un
Saksaan. Kuusi miljoonaa ihmistä
riterietti henkensä. Vieläpä k u l t a r e -
setnrltkin öUvat poissa. Britannlcqii
h a i l i t u s kieltäytyi luovuttamasta niitä.
Tällairien oU se sodanjälkeinen
tltaime, jossa P u o l a n kansandemokra­t
i a sai a l o i t t a a elämänsä. •
T e o l i i s u u s m i n i s t e r i Minc esitti e n -
siriunäisen k e r r a n vvionna 1945 P u o l an
työväenpiiolueen kongressissa talotiv
d ^ U s i n . kolinivubtissuunxiitelman äär,
riv^yät, JcJnka tärkeimpiä tehtäviä oU
määri Jälleenrakentaminen J a k a n s an
elintason ensimmäisien parannusten
aDcaansäamlnen.
P u o l a n yhtyneen työväenpuolueen
kongressissa joulukuussa 1948 esitti
hän uuden taloudellisen suunnitelman
pääpiirteet, tällä k e r t a a kuudeksi vuo­deksi,
nimittäin vuodesta 1950 VUOT
teen 1955. Näin l u o t i i n yhteydet N e u -
voistoliiton Ja k a n s a n d e m o k r a t i a n m a i ­d
e n viisivuotlssuuimitolmlln, josta
j o h t u i , että jäätiin j u u r i kuuteen vuo­teen.
Niiden suurten tehtävien t o ­teuttaminen,
j o t k a asetettiin uudessa
suunnitelmassa, vaativat myöskin p i ­tempää
a i k a a k u i n ensimmäisen s u u n -
nUeiman Jälleenrak6nni«tehtävät.
MJuden s u u n n i t e l m a n päätehtävänä
on sosialismin perustan luominen. So«
s i a l i s m i n rakentamista ei vielä oltu
y(>itu o t t a a esille, sillä se olisi edellyt-tanyt
k a k k i e n luokkavastakohtien h ä ­vittämistä.
Tosin sosialistinen suiu"-
tuotanto tulee saamaan vielä suurem­man
y l i v a l l a n tuotaimossa, k u i n mitä
sillä nyt ori, m u t t a alituisesti uutta
käpltalisnila synnyttävää yksityisten
omistamaa plentuotantöa ei voida h ä ­vittää
n i i n lyhyessä ajassa. Se taytyy
nimittäin saada vapaaehtoista tietä
yhtymääri sosialistiseen suurtuotan­toon.
Tämä koskee ennen kaikkea
seen a i k a a n retrattöna Ja f c s f c r f l a r i -
nottelden tuotantoa kehitetään vielä
nopeammin. Traktorituotanto, j o l la
o n meikitystä maanviljeljrksen k a n ­n
a l t a , tulee 5—6 k e r t a a suuremmaksi
ja a n t a a maatalouden käyttöön 10,000
—12,000 t r a k t o r i a v u o s i t t a i n . Näiden
lisäksi t u l l a a n maasta viemään 50,-
00a-60Ä)0 t r a k t o r i a.
Tällä tavalla, luoäaan myu£kin m a a ­taloustuotannon
iudioamiseri edelly­tykset.
S i t a e i l u o n r i o l l l s e s t i k a a n v o i ­da
verrata s i i h e n proseeslin. j o k a ta­pahtuu
teollisuudessa, mutta tuotan­n
o n kohoaminen 6-vuotissuuimitel-m
a n a i k a n a 35—40% :11a o n sinänsä
kaunis saavutus, ottaen huomioon
senkin, etta sellainen edistyminen
maatalouden a l a l l a o n mahdottomuus
J o l l e k i n yksityiselle kapitaUstlselle
maalle.
M u t t a palatkaatrime teollisuuteen.
V u o n n a 1955, siis k t n i s i v u o t i s s u u n r i i -
t e l m a n viimeisenä vuonna, valmiste­taan
15,000 k u o r m a - a u t o a j a l i k i m a in
10.000 henkilöautoa. T^nä hetkellä ei
autoteollisuutta ole olemassa. Suuri
henkUöautotehdas tullaan rakenta-riiäan
Varsovaan. Ja tästä tehtaaata
p u h u t a a n Jo n y t suurella ylpeydellä.
Hävitetysta sankariicaupringlsta fcdiit-tyy
uudelleen työn keskus Ja suuri
teollisuuskaupunki. T i i m a n o h e l l a l i -
sätääh m e t a l l u r g i s t a t e o l l i s u u t t a , äUi-kötekninistä
teollisuutta Ja vaatetus­t
e o l l i s u u t t a . K a i k k i a l l a astuu t e o i l l s -
tumineri eteenpäin todella JättUäis-a
s k e l i n . Itälsiliä alueflla ori t e o l l l -
11^12% : k s L Nykyisen kolmivuotis­s
u u n n i t e l m a n puitteissa määrättiin
tuotannon lisäys vielä suuremmaksi.
Ja k u i t e n k i n tämä s u u n n i t e l m a y l i t e t ­t
i i n vuonna 1947. 3%:11a Ja vuonna
194S 107o:lla. Teollisuustuotannon
lEohoamlnen o l i näinä moleznplna vuo­s
i n a l i k i m a i n 39 J a 3 1 ^ verrattuna
lälilraiä edällseen vuoteen. Sitapaitsi
e i kohoäiriisnopetis Puolassa 6ie o l l ut
niinkään sutari k u i n Neuvostoliitossa
h u o l i m a t t a s l i t a . ettär Neuvostoliiton
vaikeudet o l i v a t a i k o i n a a n p a l j o n s i m -
remmat kuin Puolan. Eräs s u u n n i -
tehnan läpivleriiissn edellytys on, k u ­t
e n M i n c e s i t t i , yhteistyö sosialistisen
Neuvostoliiton Ja lamsandeöiokraat-t
i s t en veljeskansojen kanssa.
Eräs toinen^edellytys. Jotta s u u n n i ­t
e l m a v o i t a i s i i n toteuttaa, o n l a a j o j en
kansanjoukkojen a l ^ v i n e n t u k i . K o l ­m
i v u o t i s s u u n n i t e l m a n menestykselli­n
e n t o t e u t t a m i n e n ' o s o i t t a a , etta täl-
TiljäSfks^ muokattavan maan u n -
i ^ l ä r i t a - a l o j e n p u $ 3 ( i ä ä ^ f t ^ työ-
I l i i t a i s t e h i n "kangEre^nrstyön" puo-suustuotanto
p a l j o n vähäisempi kuin
maataloustuotanto. Koska työväen­l
u o k k a k u i t e n k i n o n m a ä ^ suola j a
sydän, ö n sen n i h u r i u o d o i n o l t a v a J a -
k a a n t i m u t ympäri maan. S u u n n i l ­leen
näin lausui teollisuusministeri
M i n c . J a s e n vUoksl tulee v a r s i n huor
mattava osa uusista, tepllisuustyöläi-sista
olemaan kotoisin I t a - P u o l a s t a.
Tieto, e t t a 300.000 u u t t a teollIsuuStyö-läista
koulutetaan kuusivuotlssuunni-telman
a i k a n a , a n t a a käsityksen s i l t a,
k u i n k a p a l j o n uusia teollisuusyrityksiä
perustetaan.
Kyetäänkö tamä suunnitelma todel-l
a i n e n t u k i o n olemassa — v i e l ^ » se
lisääntyy Jatkuvasti. Sitä todistaa
t y ö väenluc*an yhtenäisyyspuolueen
muodostaminen puolueen, j o k a syntsri
työväen voiman tietoisen lisääntymi­s
e n vaikutuksesta. V o i d a a n p u h u a t o ­dellisesta
Työlälsinriostuksesta j a t y ö -
läissankaruudesta. riiutta ei ole help­poa
käsittää tata liikettä koko l a a ­juudessaan.
Jollei huomioi y h t a v l l -
tnelsen taistelun aloitteentekijöistä,
Josef Krasnowieckiä. Joka ärään z a b -
Tzelalsen kaivostyölälsdelegation kär-kiriiiehenä
nousi' yhtenäisyyspuolueen
lEongressissa puhujalavalle päällään
vanha maalaukselllrien kaivostyöläi­sen
takkinsa Ja l a t i s u i , e t t a me vanhat
h i l l e n l o u h l j a t teemme nyt työmme
n i i n k u i n teeriim^ s e n vuoksi, etta t i e -
dänurie nyt työskentelevämriie k a n ­samme
hyväksi eikä kuten aUcaisierii-m
l n m u u t a m i l i e k a p i t a l i s t e i l l e.
M i n c voi taydellä syyllä sanca l a a ­j
o j e n j o u k k o j e n Jo antaneen tukensa
s u u n n i t e l m a n toteuttamiseksi.
He antoivat meille äänensä, v a a ­leissa,
henkensä' taistelussa taantu­musta
vastaan, j a n y t antavat he
k a l k k i äänensä r a u d a l l e Ja teräkselle.
l3sta.
Työläiset saavat myös itse osan k o ­hoavasta
tuotannosta. Jo joulukuussa
ylittivät TsaaHpaikat n . 1 0 ^ sotaa
edeltaneen palkkatason. itUa o li
enenunän k u i n e d e l l y t e t t i i n a i k a n a an
n i i n suurella innostuksella vastaan­otetussa
kolmivuotissuunnitelmassa.
U u d e n vuoden a i k o i h i n toimsenpan-t
i l n palkkareformi. jonka Johdosta
työläiset salvat taas 10% r e a a l i p a l k an
korotuksen. Ja kuusivuotissuunnitelma
edellyttää työläisten elintasossa vielä
55—60% kohoamista, riill^ merkitsee
s i t a . etta kuustvuotissuunnitelman l o ­p
u l l a r e a a l ^ l i c k a o n k a k s i n k e r t a i s ­t
u n u t s i l t a , m i t a se o l i enneri sotaa.
Samanaikaisesti pallckauudistuksen
kanssa pofetettiin koko säännöstely-
Järjestelmä. Sen Jälkeen e l ole oUut
enää mitään säännöstelyä. T o s i n työ­läiset
ovat saaneet määrätyn osan
p a l k a s t a eräänlaisen luonnonsystee-riiin
mukaäri. T o i s i n sanoen, he ovat
saaneet Ostaa Joukon e l i n t a r v i k k e i t a,
v a a t t e i t a Ja m u i t a k u h i t u s t a r v i k k e i ta
erittäin h a l p o i h i n h i n t o i h i n . Tämän
Järjestelmän tarkoitnksenä ori' o l l ut
t a a t a määrätty toimeentulominimi
k a i k k e i n v a i k e i m p i n a a i k o i n a , J f se on
Jo n y k y i s i n a i k a n s a elänyt. J o t t a s a a ­d
a a n täydet takuut siitä, että varastot
riittavät kulutustason yleiseen kohot­tamiseen
Ja että y h t e l s k u n t o . e h tU
saada valvöritaarisa aikaisempaa s u u ­remman
määrän tavaran Jakelusta, on
tamän Järj^elmäri poistamista Jon­k
i n v e r r a n s i i r r e t t y . K a i k k i a t a v a r o i ta
saadaari vapaasti vähittaishintoihin
j a työpalkkoja kohotetaan n i i n . etta
saadaan Jo riutinittu 10% • keskimää-räiskorotus
r e a a l i p a l k k a a n . Vielä tär­keämpää
k u i n r e a a l i p a l k a n k a k s i n ­k
e r t a i s t a m i n e n ori k u i t e n k i n puola­l
a i s i l l e työläisille varmuus siltä; ettei
heidän, enää .koskaan tarvitse pelata
työttöniyytta tel t a l o u d e l l i s i a p u l a k a u ­s
i a . Sosialistinen suunnitelmatalous
takaa täniäri. Se o n loppujen lopuksi
P u o l a n työväeiiluöfcan erisimmäinöh
j a tarkein voitto.
P a l j o n ovat iäbJMäiset "puolneet-t
o m a i " .. sanomatehdet pnharifeet
e l i n k a i u t l s ^ n van^edteeri t i i o m i t un
Mikarttalntg k i r t i i b a i a l l iibmäässiai-t
y i i '^tilMriNit»»^ iriiittel ÄI-kään
iiälsa '^olaud«ri MHhAar ote
JoIkabBiit E a g t a r i i d r i ^ 'VettaftJMi
k i r j a n " Jtilkaisiimiia kardinaali
Miridszerityri otnakäfisesti a t t d d r -
jöittamaa s y y I I 1 syystumioiitnsta.
Jäikais»emtte seuraavassa esäto
tästä tonninstiiksesta, mitfä k a r d i ­n
a a l i M i n d n e n t y myöntää olevan­s
a mmiailclsti j a demokraattisen
haliitusjärjestdlmän l e p p y m ä t ön
v i h o U l B c n :
"Minä o l e n u n k a r i l a i n e n y l i m y s . M i -
riun alkuperäineri sukunimeni o li
Pehm. Pehmit j u l i s t e t t i i n y l i r i i y s p e r -
heeksi v. 1832. läärii puolelta olen
u n k a r i l a i s e n K o v a c s - n i m i s e n ylimys­s
u v u n Jälkeläinen Ja K o v a c s t u l i y l i -
mystösäätyyn v. 1663.
" H e l m i k u u s s a 1917 miriut lähetet­t
i i n Zalaegerszegiin uskonnon opetta­j
a k s i . V. 1919 m i n u t n i m i t e t t i i n m a i ­n
i t u n paiklcakunnan p a s t o r i k s i Ja m i ­nä
t o i m i n siinä, tehtävässä m a a l i s k u un
29 päivään 1944. J o l l o i n m i n u s t a t uU
Veszpremin piispa. Lokakuussa 1945
n i i n u t n i m i t e t t i i n I ^ a v i r i k i r k o n pää­mieheksi
Unkarissa. Muisteilessäril
J u l k i s t a t o l n ^ t a d i i i i h i i ^ J u l i s t a n , e t ­tä
niinä oleriälria pltäriyt Itseäril r o -
j a l i s t l n a . Tässä o n s y y riilksl minä
o l e n a i n a p a r h a a l l a m a h d o l l i s e l l a t a ­v
a l l a tukenut niitä p o l i i t t i s i a s u u n t ia
mitkä ovat edistäneet tatä p y r k i m y s ­tä.
Sen Jäikeeri k i i r i riiinut n i m i t e t ­t
i i n k i r k o n päämieheksi minä v o i n e r i -
t i s t a tehokkaariunin palvöla p y r k i -
myksiäni^ M i r i u r i ' pyrkimykseni o r i
m o n a r k i s t i n e n l i i k e Unkarissa"; l i i t t o -
pohjalle perustuva keski-Euroopan
m o n a r k i a , mikä t a r k o i t t a a U n k a r i n j a
I t a v a l l a r i sekä'mui(ien katolisteri n i a l -
den, erikoisesti B a i j e r i n personoitua
yhtenäisyyttä. O t t o Hapsburgln t u l l en
v a l t a i s t u i m e l l e . Minä katsoin tämän
mahdolliseksi v a i n siten, että U n k a ­r
i n tasavalta k u k i s t e t a a n ulkomaideri.
ensi t i l a l l a A m e r i k a n a v u l l a . Tämän
hyväksi minä telri-kaiken mahdollisen
tukeakseni A m e r i k a n ohjebnaa U n k a -
riss. osittain ; t o i m i m a l l a U n k a r in
t a s a v a l t a a vastaari j a o s i t t a i n j a t k u ­v
a s t i k e h o i t t a m a l i a (airierikkälalsia)
sekaantumaan säännöllisten tosltieto-j
e n j a v a k o i l u n , a v u l l a .
"Minä e n tarkoituksissahl luottanut
yksincHnaan a q i e r i k k a l a i s i i n ; m i nä
Järji^tin kaikki - n e j vtrimat. n i in
U n k a r i s s a k t ^ n : uUcomailLakiri,. j o i d en
e t u j e n mukaista oh! t a i v a l l a n sekä
sen l a i t o s t e n j a saavutusten, esimer­k
i k s i n i a a r e f o r m i n j ^ kanssdlistuttami-sen.
lopettaminen.
"Minä o d o t l i i . m o n a r k i a n p a l a u t u ­m
i s t a . / ^ d i i k a i r i v o l t o r i Jälkeen k o l -
riianneSsa maailöiansodassa;, Siirty-m
i s k a u d e l l a , kunnes Otto piisi p a l a n ­nut.,
minä olisin ollut yiUialkainen
v a l t i o n päämies. Minä h a l u s i n itse
k r u u r i a t a O t o n s i k s i k u n se o l i s i antia-nut
m i n u l l e k a & k i rtö ettiisuudet. m i ­tä
a n n e t a a n aateliston etumiehUle.
"Minä myönnän, etta nuoruuteni
päiVIsta a l k a e n minä oleri vastiistanut
U n k a r i n kansan demokraattista oh­j
e l m a a Ja k a n n a t t a n u t oikeistolaista
l i i k e t t a .
( A l l e k i r j o i t t a n u t )
J o s e p h MIndszenty."
Selostus Suomen 50
km/Mhfoie^-
ruuskilpaite^
Suomen Y l a i s r a d i o n höÄaenna «am-ruintaina)
a l k a v a n v i i k o n lyhjtaalto-ohjelmassa
esittää P e k k a Tiilikain3n
j s u n n u n t a i n a k l o 11.45 ap. K o u v o l a si
lähetetyn selostuksen Sucmen 50 km.
h i l h t o r i i e s t a r u u s k i l p a i l u j s t a Ja mäen-lasktdEHpaHuista.
Toisena sunnuntai,
ohjehnari k o k c k o h t a n a c n k l o 455 ip;
esitettavi; A l f r e d ' T a i i n e r - k e t j u -J
"Minä läulajapolka olen maailman
rarinan.'.' Tässä ketjussa esiintyvien
l a u l a j i e n jöukotea o n m m . 'ttqpio Rau­tavaara.
Klo I I Ä ) i p . esittää iriaisteri
K a u k o K u l a P o r i s t a v i i k c n kirjakat-sauksen,
esitellen k a k s i k i r j a a , m.m. jj
J o h # S t e i n b a c k i n "Oikuttelevan bus-ll
s i n " . Muiden jÄlvien ohjelmasta
m a i n i t t a k o o n myös seuraavat f£ityk-set:
•
M a a n a n t a i n a : K l o 4.05 Tj'ömich:-n
' t u n n i n keskustelukerho.
T i i s t a i n a : K l o 420 " K u n Suvorov
kävi S a v o n l i n n a s s a " j a klo 10 ip. ra­d
i o - o r k e s t e r i n t i i s t a i k o n s e r t t i.
K e ^ v i i k k o n a : K l o 4.05 l p . (opinto­kerho
aiheesta " J c h t e j a t j a seuraajat"
j a k l o 10 i p . S u o m e n Y l e i s r a d i o n ohjel-m
a j o h t a j a vastaa kauko-sucmalaisten
kirjeLsIin j a t i e d u s t e l u i h i n .
T o r s t a i n a : K l o 10 i p . maisteri Vih­t
o r i L a u r i l a kertoo 100 vuotta sitten
eläneesta kansaiuwioiliJa ' Pietari
Makkosesta j a k l o 10.20 ip. o n H .gin
työväentalon juhlasalista lähetetty
t o r s t a i n viihdekonsertti.
P e r j a n t a i n a : K l o 12 päivällä Lauri
SIvennoInen puhuu Jkettofannista ja
k l o 4.05 ip. e s i i n t y y "Suomisen per­he."
K l o 4 2 0 i p . O i v a Ruusuvuori tu­tustuttaa
k u u l i j a t uudenaikaiseen au­tomaattiseen
nesiinisahaan j a klo lo
i p . esitetään. M o l i ^ r e n komedia "Lää­käri
vastoin t a h t c a a n ".
L a n a n t a i n a : K l o 4.10 ip. on radio-lääkärin
10 m i n u u t t i a ; klo 4.20 esite-taän
Juhani Tervapään- kuulokuvia
työmiehen perheestä v. 1916 j a klo 10
i p . selostetaan Salpausselälta 18 km.
h i i h t o - j a p u j o t t e l u k i l p a i l u t .
R u o t s i n k i e l i s e t lähetysajat o v at
t o r s t a i s i n klo 7.00—7.15 ap. j a muina
päivinä (el m a a n a n t a i n a ) klo 11.20—12
i p . , :
— Venezuelassa on l u k u t a i d o t t o ­muus
n i i n s u u r i , e t t a siellä o l l a a n p a -
kcdtettuja p a i n a t t a m a a n v a a l i l i s t o i s sa
c ^ V i e n e r i poulueiden edustajien n i ­met
e r i värillä.
Canadalaiset voit­taneet
Yfadysvallat
jääkiekkopelissä
T u k h o l m a . — C a n a d a n Sudbury
Wolves-joukkue voitti torstaina Y h ­d
y s v a l t a i n joulckueen 7—2 vastaan
taäUä suoritettavieri jääkiekkopelin
m a a i l m a n r i i e s t a r u u s k i l p a i l u j e n alkue­rissä.
Edellisenä päivänä Ruotsin
j o u k k u e t t a vastaan pelatessa saivat
canadalaiset p e l u r i t tasapelin, 2 —' 2.
T o r s t a l - i l t a n a oli a l k u k i l p a i l u j en
jälkeen eri m a i l l a pisteitä seuraavat
määrät r Ruotsi 5, Tshekkoslovakia 4,
Canada 3 ja S v e i t s i 2. Canadan
joukkueen pitää vielä p e l a t a Itävaltaa
Ja Sveitsiä vastaan ja j o s Canadan
joukkue voittaa nämä pttelut, on sillä
vielä toiveita pysyä pelissä loppuun
saakka. K t m c a n a d a l a l s s t pelurit voit­t
i v a t yhdysvaltalaiset, jäivät jäAkit
pois pelistä koska heillä o l i k a k s i hä-viöta,
eikä yhtään voittoa. Noin 8.000
henkeä oli seuraamassa C a n a d a - Y l i -
dysvallät ottelua.
C a n a d a n joukkue v o i t t i perjantaina
I t a v a l l a n joukkueen 8-2 j ä Sudbury
Wolves-joukkue pysyy sen johdosta
j i i ä edelleenkin pslissä, v a i k k a k i n pe­rin
h e i k o i n toivein mestaruuteen näh­den.
Canada pelaa Sveitsiä vastaan
l a u a n t a i n a .
k a a n tiedä k u t k a ovat seuraavia i h m i ­siä
munalukkotoimumari tiellä." —
S a t u r d a y N i g h t . Toronto.
T A I D E T T A T E H T A I S I IN
Oslo. — T r i i a a r i y f^ett. eläkkeellä
oleva erititKn N o r j a n V a l t i cm a n t i k v a -
r i k k o . o n h y v ä n matm kdilttändssn
kokeilemiseksi lainannut yksityisista
kokoelmista kuuluisien taidemaala-reitteri
t a u l u j a Ja asettataut n l i t a e ri
t e h t a i t t e n ruoksdiuonätten seinille.
P a r h a i l l a a n o n nsytteäk Van Oo^ tn
j a R e i n o i r i n m a a l a a m i a tauluja.
talonpoikia. Jotka o n saatava v a k u u t ­tuneiksi
sosialistisen smirtuotennon
eduista. Puolan työväenpuolueen j o h ­to
katsoi, etta ^u-vitaan enemmän
k i l i n kuusi vuotta, enhenkuiri he v a ­paaehtoisesti
tulevat liittymään ostnis-tolndnnalUsiin
tuotantoyhtjmiim Jä
r y i i t y m ä ä n osuustoiminnalliseen
maanviljelykseen, h u o l i m a t t a siltä, e t ­tä
t r a k t o r i - Ja maanvHJelyskodetuo-tanto
tulee kehlttymlUlri v a r s i n no^
peasti.
Ne tehtavät. jotka uusi kuusivuo-tissuurinitehria
asettaa, ovat suuret.
PÄIVÄN PAKINA
Näideri kuuderi vuoden aikana t u l l a an
teollisuustaotantoa lisäämään 85—90
prbseriuna. Tämä merkitsee 11—12
prosentm kohoamista vuosituotannos­sa,
j o k a o n p a l j o n enemmän k u i n . n d - '
h i n Joku k a p i t a l i s t i n e n maa o h pääs­syt
pltempänä ajanjaksona. Koud[-
^•uotiskauden lopiilla tulee Puolan
teollisuustuotanto olemaan kolme k e h ­taa
suurempi k u i n ennen sotaa. Ja
mikäli teollisuustuotanto Jaetaan a s u ­kasta
k o h t i ennen sotaa Ja n y t , tulee
lisäys olemaan nelbilcertainen .
S u u r i m p i e n uutisrakeimusten jouk­koon
k u u l u u terästehdas, j o n k a vuosi-kapasiteetti
nousee 1.5 m U j . tonnlUL
Tämä y r i t y s h a n k k i i p e r u s t a r r i k k e e h -
s a Neuvostoliitosta. Terästuotanto
k a k s i n k e r t a i s t u u tariiän kautta sodan
edelliseen tuotantoon verrattxma. S i ­tapaitsi
aloitetaan kuustvuotissuunni­telman
puitteissa suiuret r a u t a t i e r a -
kennustyöt I t a - P u o l a s s a.
Koneteollisuus lisätään 250?^ ver­r
a t t u n a vuoteen 1939. Tfökalukoricd^
den lisäys tulee olemaan 20-kertainen
sodan edelliseen aikaan verrattuiou
K e m i a l l i s t a teoIUsiratta Usätään
p e a s t i Edellytykset tähän ovat suo-
U r h e i l u a h a r r a s t a v i e n p i i r i e n kes­kuudessa
o n s e u r a t t u Jääkiekon m a a i l ­m
a n m e s t a r u u s k i l p a i l u j a , • J o t k a ovat
p a r h a i l l a a r i käynnissä T u k h o l z r i a s ^.
V a r s i n k i n sudburylsUsinä me olemriie
oUeet h y v i n k i i n n o s t u n e i t a näihin k i l ­p
a i l u i h i n . siUä onhan se S u d b u r yn
Wolves-Jääkiekkojdukkue. Joka edus­t
a a C a n a d a a näissä m e s t a r u u s k i l p a i ­luissa.
Meidän o n k u f t a i l d n t u n n u s ­t
e t t a v a , että . S u d b u r y n Wolves-Jouk­kueen
Jäsenet ovat s a u r i m m a l t a osid-t
a a r i , tilei k a i k k i , m u i l t a p a i k k a k u n ­n
i l t a . Tällä tavalla yleensä Jääkiäc-kojoukkueet
muodostetaan. Esimer­k
i k s i A m e r i l t a n pathäimpieri a m m a t t i -
Jääiäeldcojouldcueiden jäsenet ovat
s u u r i m m a l t a o s a l t a a n c a n a d a l a l s l a.
C a n a d a n jääkiekkojoukkueen tnatka
ori o l l u t täymäl k a i k e n l a i n v a s t o l n -
käyridsa. iSrislksi äitfi pidätettiin
E n g l a t m i n satämsisa huomattava
riiääTäpeliväUndtä Ja sytytettiin, e t ta
Joiukkueen t a r k o i t u s o h s a l a k u l j ^ t aa
n i i t a maahan. T ^ t a e i myöhemmin
ole k u u l u n u t enempää, j o t e n se a s ia
on nähta^^sti selvitetty.
S i t t e n a l k o i kOpaflukierto e r i m a i s ­sa.
Wolves-joiddEiie Itarsi tappioita
y h d e n toisensa perSsta. J e t i l l e en
Johtaja M a x S i l v e r m a n , j o k a itse o n
öDut jSäki^cssa faufppundes Ja on
sen nrhtiHualan y k s i paÄahhpfa a s i ­a
n t u n t i j o i t a , ibnelsesti hälyyntyi t i ^
p i o i s t a Ja pyysi B d ä tauf{«Nim!diiä
Canadasta^ Joukkuetta y r i t e t t h h i>ai-katä.
•
Vidndäin nnflfe» ISheteityJS m h t i -
l u j o u k k u e i t a sanotaan hyvän toivon
/
lähettiläiksi. M o n e t canadalaiset odot­t
i v a t myös, e t t a C a n a d a n Eurooppaan
l ä h e t e t t y Wolves-Jääkiekkojoukkue
p a l a a kotimaahansa, ellei m a a i l m a n ­m
e s t a r i k s i leivottuna, n i i n a i n a k in
sellaisena, joka on kohottanut C a n a ­d
a n k u n n i a a uBccmaalaisten silmissä.
Tässä suhteessa ovat monet petty­n
e e t •
Tällä v i i k o l l a T u k h o l m a s t a ' s a i ^ -
neet tiedot Jääkiekon maailmanmesta-r
u u s M l p a i l u i s t a osoittavat, että c a n a -
d a l a i s e n joukkueen esiintymirien o n
o l l u t k a i k k e a m u u t a m u t t a e i k U t ^ -
tavää. Globe a n d M a i l i r i l u - h e i l u k i r -
j o l t t a j a J i m C o l e m a n k i r j o i t t i viime
torstain lehdessä mm. seuravaa:
' ' S u d b u i y n Wölveslri fay<i^ tofvon
m a t k a ei ole v a i t r i a a n k a a n oUut b o -
m l n i o n i n h i s t o r i a n mehestykselUän
d i p l o m a a t t i n e n m a t k a . . .
. " N i i n k a u a n k o i n joukkiieeri s a l i l ­taan
edustaa C a n a d a a v i e r a a l l a m a a l ­l
a , sen pitää h u b l e l l i s e s t i v a l i t a . P a l a a ­j
a t tulee vänta, e i v a i n heidän k y k y h -
sä m\ikaan jääkiekossa, v a a n myö6kin
d i p l o m a a t t i s e n esUntymlskyvyn m u ­k
a a n . . .
"Olemme vakuutettuja, etta T u k ­holmassa
oleva C a n a d a n edustaja pe­l
a s t a a tilanteen: Mahdollisesti hän
s a a WoIyes-joukkueeri pelaamaan l o ­p
u t k l l p a i l t i t k o ^ H o l s e f t pienet giäitle-m
a n n i t T i m S n jäDceeri tulee M r i e n
Ifihetfää hel(Bt takaiän m a h a o l l i -
äriunan pian ja Väitehaästi
K u n canadäla&et p ä a t i v a t tsbäcko^
s l o v a k i a l a i s i a va;^taan n i i n cankdSidals-t
e n syytettiin alkaneen tappelun.
Epäilemätta m u i t a k i n r i k k o m u k s i a on
cariadalalsten kontolla. Silverman
sanoi h a a s t a ttebissa, etta k u n hänen
Joukkueensa pelasi XUiotsIn joukktieen
kanssa, rihn canadalaiset saivat 14
rarig£dstU5ta J a ruotsalaiset yhden.
ö n esitetty syytöksiä pelituömarien
priohneiHsuudesta. Koska tuomarit
v a l i t a a n eri -maista, n i i n tallaisessa
syytöksessä t u s k i n o n perää.
Ennrie halaa ^tuoridta S u d b t um
Wölves-joukkueen Johtajaa enempää
k u h i Jäseniäkään. Syyn taytyy etsiä
kokonaan muualta.
Tappelu, -Gardan Jääkiekkopelissä
ori J ( ^ p ! U v 3 i n e b ^ ilmiö. H y v i n h a r ­v
o i n selvitään l i i n a n J o t a i n kahnausta.
Syynä; tähän o n se. e t t a a m m a t t i l a i ­suus
o n p i l a n n u t jälUdekkotffheilun
sdcä monet muut i r r h e l l u a l a t . J b k a i -
sep ammattijääkiekkojoukkueen taka­na
o n völttöllevä yhtiö, j o n k a päätar­koituksena
o n r{ä£Bn s a a l i s t a m i n e n e i ­kä
u r h e i l u n kehittäminen. L u o n n o l l i ­sesti
ensimmäiselle sijaUe päässyt
Joukkue t u o t t a a p a r h a a t tulokset y h ­tiölle.
P e l a a j i e n p a l k k a määritellään
m a a l i l u v u n perusteella. On l u o i m o l -
l i s t a , että k ^ n kUpaiOean pääasiassa
r a h a s t a . n i l n " > i ä ^ yritetään saada
v a i k k a niinä kelncdla j a yksityiset p e ­l
a a j a t m a a l e j a h i h n a l l a millä h y v ä n ä .
E3kä ammattilaisuus ulotu vain
s e l v ä t airiuriattijoukkueisiin. Vieläi^
ns. amatööriseurat ovat s u u r i n u r i a i ta
o s a l t a a n joko taysin anunattilaislsta
t a i k k a puoHnririnattaaisista p e l a a j i s ta
k o k o o o p s n t u j a .
K u i n k a tällainen koanmersialiscätu
u i h e l l u voläi k a s v a t t a a r e i l u j a u r b e i U -
Joita. D o l l a r i o n k a i k k i kaikessa. K u n
s i t t e n tänaisiste väärään suuntaan
kasvatetuista p e l a a j i s t a p a n n a a n te­koon
jääkiekkojoukkue, l a i i r i konissa
peleissä o n s ä l a i k a j o t i k i c M t t a -trtiikea
pitää amatöörtartuälim sääntöjen r a -
Sikäli k u i n (demme saaneet tietoja
T u k h o l m a n k i l p a i l u i s t a , n i i n v a i n C a ­n
a d a n j a A m e r i k a n joukkueet ovat
joutuneet käsikähmään pelatessaan
Euroopan joukkueiden kanssa. Sikäli
k i m e r i . E u r o o p a n maiden joukkueet
ovat pelanneet keskenään, n i i n ei tap­p
e l u i t a ole s a t t u n u t , j o k a todistaa, etta
meren toisella -puolella c i komn»ersia-l
i s m i ole vielä päässyt p i l a a m a a n u r ­h
e i l i j o i t a siinä määrin k u i n tällä m a n ­tereella.
Uskomme myöskin, e t t a canadalais-ten
j a a m e r i k k a l a i s t e n huonoon e s i i n ­tymiseen
o n syynä myöskin poliittiset
tekijät. Yleisesti o n tunnettua ame­r
i k k a l a i s t e n röyhkeys, jota esiintyj'
myöskin huoriiattavassa määrässä c a -
nadalaisissa. Eurooppalaisiin katso­t
a a n ikäänkuin a l e r i i p i r o t u i s i i r i .^ K u n
s i t t e n tällaisia marshälloituja i t t h e i l i -
Joite mfenee E i u r o o p ^ m a i h i n k f l p a i l e -
m a a n j a saavat s e l k ä ä n i edmieikiksi
sellaiselta uuden demokratian maan
u r h e i U j o i l t a - , k u i r i Tshekkoslovakian,
n i i n sisu ei tahdo mitenkään kestää.
Tästa syysta s i t t e n koputetaan voit­tajaa
kepillä päähän.
C a n a d a n m-heflUeläriiä o n n i i n p i ­l
a t t u k o m m e i s i a l l s m i l l a . e t t a esimer­k
i k s i ^ i l m e n e e Amateur Athletic
U n i o n of C a n a d a n johtavieri p i i r i en
ke£^udes5a. k u t e n ^ i m e r k i k S i edus­tajien
valinnassa oIympiah|ihtoihin.
Tämä ei s u i n k a a n t a r k o i t a s i t a etteikö
Canadassa ole r e i l u j a yksittäisiä u r ­h
e i l i j o i t a . E s i r i i e r k i k s l C a n a d a n m u r -
tomaahUhdon mestari L . H u u k i On
monta kertaa korostanut sitä. ettei
hän ole koskaan tavannut reihnnpia
u r h e i l i j o i t a k u i n qnebecQäiset hiihtä­j
ä t Suomaläis-Canadalarnen A m a -
tööHurhöluliitto ö n t o t e u t t a n u t jär-jestössään
t e r v e t t a urheiluperiaatetta.
j o k a vielä k e r i a n ttdee polttamaan
a l a a Canadassa. licqpniksi' Uävoaaae
L i i t M m n e e d u s t a j i l l e v: Salmisäle ja
L . H u n l d l l e c m n e a C a n a d a n;
maamestamushiihdolssa, — i f p tL