Vapaus, December 16, 1948

              'M
^^;\^vu 48 Torstaina, jouluk. 16 p. — Thursday, Dee. 16
_ V
^1
Joulutervehdys!'
AAARTTI
KQTOMÄKI
Blount SIding Ontario
mm
m'4
'mm
Joulutervehdys!
Ella ja Jalmar Luoma
Margie Korhonen
John Siniluoto
Box 235 Htmlsville; Oni;
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
kaikil'e Vapauden lukijoille -
i
toivottaa
Lyyli Ja John Pärssinen
Toronto Ontario
JOULUTERVEHDYS!
Henry Heikkinen
Oscar, C.N.Ry. Öni.
im
mm
Ly ja.onnekasta uutta vuotta kaikille
kestävän rauhan ja onnellisen
l elämän puolesta!
V. E. KOSKI
C. W. KOSKI
VILHO ^ILL
SAKARI KOSKI
R(>Y HILL
KMÄJE KESKINEN
XJ. PA^
S- i Ä P I
NIILQiBECK
ÄilCTURI LAIVO
Ö. SÄLÖ
L, HALTTUNEN
M. KATAJISTO
MATTI HOLM
k: KONTTURI
JOHN PALTAAN
O. Styffe Camp 27
Ontaria
Vh
on yhälcin 5,760 Jyvää, mutta jyvät o-vat
Jonkunverran raskaampia, sillä
ranha englantilainen punta on sovel­lutettu
Tfi-oyeslm puntaan.
Muita esineitä varten meillä on^kuir
tenkin käytännössä avoirdupois^pau-na,
4ossa on 7j000 jyvää- Vanha ta­vaamistapa
averdepois osoittaa, että
sitä käytettiin "averla", raskasta ulko-niaista
tavaraa varten. Jota otettiin
vastaan liavressa (satamassa).:
XCaksituhatta paunaa tekee tonnin,
mutta hiiltä varten kaivoksessa tai
harkkorautaa ja > terästä varten on
clen^assa pitkä tonni. Jossa on 2,240
paunaa. Tämä johtuu siltä, että-jl
"hrmdredw€ight" on 112 paunaa.
Hundred, eli sata; on ennen ollut ve-nyväisempi^
ana. St. Bede, kirjaittaf
esssaan kahdeksannella vuosisadalla;
selosti «ttä "sata" kertaa 13D on 15,600;
saksonit kutsuivat 120:tä "sadaksi". ^
Ylempänä selostetun ^ryn vuoksi
painot, enemmän kuin välimatkat, pe­rustuivat
tavallisesti kertomaluvuillb
Kukin paino oli kaksi kertaa suurem­pi
kuin sen edellinen paino taikka Jos
ei kaksi, niin sitten Jokin kahden ar-
%'okerta. kuten: neljä, kahdeksan tai
kuusitoista. Kuusitoista unssia teki
paunan icuusitoista punaa teki stonen
(kiven), 16 Stonea vreyn eli hevoskuor-man;
Sittemmin stone on pienennet­ty
neljääntoista paimaan. Joten se on
Juuri kahdeksasosa hundredwelghtiä.
(Englantilainen nykyään mittaa oman
painonsa stoneissa Ja paunoissa.) .
Eräs toinen vanha mitta on "quar-ter"
(neljännes); quarter vehnää on
dahdeksan bushelia, mutta mistä se
on neljännes? Se oli: xmohduksissa.
kunnes löydettiin viime vuosisadalla,
että laivan tonni on 40 kuutiojalkaa.
Johon mahtuu Juuri 32 busriella veh­nää.
' (Keskustelu siitä, oliko
Queen Mary tai Normandie suurempi^
toi-kysymyksen laivan tonnimäärästä
yleiseen huomioon. Sotalaivaa mita­taan
sillä, kuinka suuren vftimäärän
Intialainen badmintbn-Jonkkae.: Toronton "Elefantin" huoneessa, Ca--
nadan ainoassa Intialaisessa, ravintolassa.
palkan se ottaa, siis sen todellisen pai­non
mukaan; mutta kauppalaivaa mi­tataan
sHlö, kuinka paljon sen sisällä/
on tilaa, kuten ennen aikaan kun; lai-^
vaa mitattiin sillä, kuinka monta 'tori-liia
vehnää siihen mahtuu.)
Nykyään Yhdysvallofssävallit^^^^
vanha nestemitta • (^'Queen Anne'8
gallon"), kun Suur>Britanniassa käy­tetään
Imperial-Järjestelmää. - Seu­rauksena,
on että kun viedään yksi
gallona Lontoosta New Yorkiin, siitä
tulee melkein viisi varttia; kun vie­dään
gaUona New Yorkista Lontoo­seen,
M vähenee melkein kuudeniiella
osalla. Amerikan pinfissa on 16 uns­sia;
brittUäisessä on 20, vaikka britti­läinen
imssi on 4 pros. pienempi. Täs­sä
on pää^roavaisuus liahden maan
niitoissa, vaikka paikallisesti käjrte-tään
suuri määrä erilaisia painoja Jä
mittoja kaupanteossa. Esimerkiksi 7k.
si tod (kimppu) villaa on 28 paunaa,
yksi clove voita on kahdeksan paunaa.
' Voi olla mielenkiintoista katsoa
erästä . vanhaa mittaa Jota vieläkin
käytietään—carat, eli karaatti. (Kreik­kalaisesta
sanasta keration,: carobin
papu — "Johanneksenleipä"). Kaksi­kymmentäneljä
tällaista oli yhden
Rooman valtakunnan kultarahan pal-^
no, nimeltään solidus aureus. Juuri sa­malla
tavalla kuin 24 ohranjy vää ^teki
hopeapennyn. Jos rahankappaie \ oli
puhdasta kultaa, siinä, oli 24 karaat­tia
(100 pros.) kultaa; jos siiheij se­koitettiin
muita metalleja kuten vähi­tellen
tuli tavaksi (Jolla keinolla teh­tiin
ene-Timän rahaa, sensijaan että oli
painettu paperirahaa). siinä voi olla
vain 22 tai 20 karaattia kultaa. Niinpä
karaatit ilmaisevat kuinka monta 24-
osaa, eikä kuinka monta lOÖ-osaa, Jo­takin
Icallista. metallia on jossakin mer
talliseoksessaiMutta karaattia käytet-tJiii
myöskin; jalokivien arvostamises­sa.
Nykyinen karaatti,'Jolla punni­taan
tinianttejaV on viidesosa gram­maa,
eli 3,1 jyvää troy mitassa.
On olemassa käytännöllisiä vaikeuk­sia-
tarkkojen .niittojen fmäärämisessä.
Esimeirkilcfei kuutiojalka vettä
62% päunaa,';eU, tuhat unssia. ; Mutta;
HAUSKAA JOULUA
JA RAUHALLISTA
UUTTA VUOTTA
Toivottavat
Venla ja Matti Keto
RACHEL JA TOIVO MÄKI
B. P. SAARIMÄKI
LEO. KAARLO. FANNY JA
REINO STEN
V. MIKKONEN JA PERHE
EMIL SALO
IRENE JA JACK PENTTILÄ
JA PERHEv
MRS. ALLI TOSSAVAINEN
MR. JA MRS. E. LEHTINEN
SAIMI JA J. RINTA
VÄINÖ MATTILA
JOHN KUJALA
LAURI NIKKILÄ ,
JOHN VALKIAINEN
AIMO HEIKKILÄ ~
ELSIE JA JUSSI
MR. JA MRS. E. TUOMALA
JA GLADYS
IRENE, B I L L Y ; HILJA JA
VÄINÖ TOIKKA
OLGA JA ARVO SALO
AIMO SALO
Geraldton Ontario
muinaisaikaan ei tiedettykään, että
veden paino Ja metallien pituus vaihr
telee lämmön mukaan. Tehdä kuutio-mainen
astia Ja täyttää .se, vedellä, ja
sitten saada selville sen tarkka määrä,
ei ole helppo asia. Niinpä metrijärjes^
telmää tehtäessä aiottiin, ettäkuutio-päivässa;
mutta tämä on luultavasti
vain sattuma. He käyttivät rcubitia".
jossa oh' seitsemän kämmexienlevyet-tä.
mutta seitsemän oU heille pyhä nu­mero
—Jnitsn kymmenen on^metrijär­jestelmän
puolustajille, järjestelmän.
Joka kaikista tieteellisistä edplstaan
huolimatta el Jakaudu niin mukaviin
yksikköihin kuin Vanha "sormlkoe" lu­kuisissa
Jokapäiväisen elämän tarpeis-
£a.
Mittauksen historia on samalla ku­vastin
riiston ja kaupanteon historias­ta.'
Neuypstoliitossa mittaaf työläinen
työnsä tulokset itselleen, mutta kapi­talismin
maissa kapitalisti ''mittaa"
työn tuloksen omalle tililleen.
Kasveillakin on aseensa
Kaikenlaiset kasvit, bakteereista
isoihin puihin., asti, käyttävät kemial­lisia/
eristämiään^aineita puolustaak-ssen
- itseään tässä ^ tiheään asutussa
kasvhnaailniassa. Korkeahimalle ke-hittyneitten
isojen puitten piirissä ei
tällaista kemiallista puolustussotaa
havaita; sillä niillä ön tarpeeksi tilaa
elämistään: varten eivätkä naapuri­puut
niitä häiritse.
sCalifomian Teknolbogisen Instituu­tin
professoriJames Bonner on toden­nut
Inatopulm^ (WQrmwood) erittävän
lehdistään: ainetta; Joka surmaa lähei­desimetrin
(tuhannesosa- kuutiomet-f siä :kasveja. (Sen lehtisiä käytetään
riä) vettä pitäisi oUa kUogramma, pe- vennouthin ja absinthln^mauan
rusmitta, ja samalla , annettiin siUe terästämiseen.) Rikkakasveista
nimi litra. Joka on tilavuusmitta^ut-ta
käytäntöön otetut standardit eivät
pidäkään paikkaansa. StandardHItra
(Joka.on hiulcan enemmän kuin ame-rikalalnen
Ja hiukan vähemmän kuin
brittiläinen vartti) on; tuhat kuutio­senttimetriä,
kuten sen pitääkin olla;
Ja vielä 1/37 kuuUosenttlmefriä lisäi­si.
Joten on olemassa eroavaisuus,
vaikkakin pieni, kuutiosenttimetrin Ja
Diillimetrlen väliUä-
Kun puhutaan painojen Ja mittojen
alkuperästä,''on vaikea välttää vissin-,
laista romantiikkaa,- Esimerkiksi bar-bylonialaisiHa
oli kaksois-cubifj ,Jota
he käyttivät rakei&uksissaani Joka oli
melkein sama Imin metri. Eräs kirjai­lija
' tämän Johdostaarveleö, että baby-lonialaisst-
tunsivat maapällon>mItan;
Mutta kun babylonialaiset laskivat
l:uUsillakynmieniM eikä-^doilla ku­ten
nykyisin, heidän mittansa öUsi
epäilemättä ollut 12-o^ä'l36,000-osas-ta
maan neljänneksestä, eikä :kymme-nesmilJoonas-
osa,sellaisessa.tapaulc-scssa.
. . . - '
f On myöskin-hucmautettUf että eräs
egyptUäinen mitta oli. sellaisen heilu-lin
pituus, joka heiluisi 100.000 kertaa I haa.
voi
vain pari laatua , kestää v matopuun
erlttämäi^ myrkyn vaikutusta (Chick
Ja'Jimsoruohot). Tämä aine voi tehr
dä valkoisten kukkien, kuten päivän-kakkaroitten,
värin keltaiseksi. Tuon
kasvin : valloilleen lentäneet, kuolleet
lehdet voivat murhata orastavat to-^
maattitahnet.
Useissa puissa on kemiaUinen vas­tustava
aine ka!ketty sen juuriin.
Niinpä vain harvat kasvit, paitsi rik­karuohoja,
: voivat menestyä.' saksan-pähkinäpuitten
alla. Joissakin ' tar
pauksissa voi kasvimyrkky. jota: joku
kasvi erittää, olla vaarallinen sille
itselleenkin. (Esimerkiksi brome-ni-misen
rikkaruohon juurissa valmistu­nut
kmiaUinen aine <voi olla tipmaksi
sille itselleen.
KUUMIN AINE — LAAVA
Kuumin luonnontuote on epäilemät­tä
laava. Tulivuoren purkautuessa
on laavan lämpö noin 1,200—1,650
anteita; Asiantuntijat väittävät, että.
kiehunut ^ kivimassa saattaa vielä
vuosienkin kuluttua olla niin läm­mintä,
että sen päällä voi paistaa l i -
lloista Joulua ja
^ Menestyksellistä Uutta Vuotta
kaikille tovereille ja ystäville toivottavat
Saima ja Jalmar Johnson
Shirley-Ann, Ina jaC. Mackie
Ellen Ja MeerL HiU
Katri Ja W. Litman
Elma Ja Jussi Lähde
Ester ja Heikki Väisänen
Mimmi:ja Uuno Harju :
Fiina Ja Jussi Terho ja tytöt -
Bettx-Ann, Shella Ja D, Viren
Lempi Ja Einar Broijer Ja
lapset
Mr. Tissari, S Park Place
Jalmar Lindfors
Edward Lampinen
Vieno Ja Veikko Elimen
Taini,Soffi Ja Oscar Lehto .
Mr. Ja^mrs. Koski Ja pojat
Mr/Ja mrs. L. Luoma v
Leila, LyyU Ja Topi .Litman
Ester ja Jalo Aho -
Helkki, Hilda Ja H. Carlson
Einar Ja Martha ' ^
Olga Ja VUIe Rärkkäinsn Ja
pojat
Garden City Beach
Paul, Olga Ja V, Viren
Diana; Pirko Ja Alma Kuhnala
Veikko, Ester ja J. Kuronen
August Helminen
Norma, Elli Ja K i Vileen
HeUna, Martha ja J. Mäki
Tysme ja Oskari Margland
TOivo Niemi
Helmi Ja EUiamrJu ja lapset
Hulda Ja T. Repo «
L ^ U ja Lejo Baari
Hulda Ja Matti Ranta
Sofi, Saara Ja^Herman Elangas
Linda Ja Uuho Virtava
Guy; Aune ja Paavo Lähde
Eila. Seldi Ja Paavo Kitti
Rachel, Ester ja C. VUta
Mr. Ja nus. Kyyriälnen
Fiina ja Frank Sands
Anni ja Frank Aaltonen
Anni ja Alex-.KyröJärvi
Anton Laari ^
Lyydia Ja Jalmar Hormlsto :
Ontario.
mi
^<}fYl e Bridge Riverin voimalmtoksen suomalmsei
rakentajat läfietämiAe JOUIUTERVEHDYKSEM.
ME Canadan ja Suomen työlaisUle demokratian
ja rauhan puolesta!
nm
MR. J A M R S . L A U R I .
L A A K S O
MR. J A M R S . H : R A U T IO
H E N R Y I S O T A LO
R E I N O W. S A A R I '
K A L L E . L A N T TO
L . H U R U L A ,
Y . S A A R I K O S K I , :
% Norlhern Gonstructlon^Co:
SHALALTH. B. C . CANADA
TOIVOTAMME
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
KAIKILLE YSTÄVILLEMME!
Dave McQuig :
Harolc^ Horton
Peggy Goodman
l^ick Ereehook •
HENRY LAMPL
. * Beatdmore P.O., Ont.
Eino Mailto
Mauri Lahti
Annie Nelson
BEARDMOREN
SAUNAKOLLI
Jalmari, naisten huijari
Beardmoren Heikki
Verna Dawson,
National Cafe
Aaro Perälä
PAUL NEVALAINEN ,
EINO TUOMALA
Stan's Barber Shop
Roy McLean ^
Mr. Russel
Miss Helen Zanrgkut
Mrs. Russel Zayloress ,
Aarne Lappalainen
BEARDMORE
Pearl Crave
A. Kuparinen
E. A. Newhouse ^
A^ L. Swant
H. Hak^a
A. Himanka
Lauri Lehtinen
M. DMITROS
H. Lehtinen
A. Ranta »
• N . Reito
A.'Kavia
W.'sÖRENOUS
Mi. ja mrs..O. Oinonen,
Mr. ja mrs. .W. Oinonen:
Mr. Edwin Oinonen
O. HARO
E. Assumaa
Eric Maa '
M. Denysel .
. O. Lepistö :
W. JARVA
G. SALO
ONTARIO
Vuoden
on San i polkupyi
Er.
jou
Jokaisena
imogene Ta
jninun lapii
äitinsä oli a
na jouluaatt
vat asian -'f
jouluvalmist
Mutta mii
mrs. Taylor
luja. Joka
van samoir
minä tiedär
neisuutensa
ainoat tohv
kuusen "pu;
• Perheemn
nä minä .j
kotonani j:
6ln kykenei
cissa olless
minä hava:
joulukuuser
Minä taasri
ja heikonla
Tämän r
meistä, Jok
senä jouluk
Kun kuu
symys sen:
santaa 'täy
melsaanista
iskee kiinni
on Icokoonp
ta, jota air
larissa. .
•Mieheni
larista kai
etsin kahd
Tut, kuuse
•Apuna mel
sy, joka tu
tee villin 11
telee edesi