Vapaus, June 27, 1950

              ONNITTELUMME
Ruokatarvädceiia'!Jft- lihaa
•4JS Iro»l Lockerby
' .... -
TERVEHDYKSEMME
MANHA
GR
AN
NYKYAIKAIIffilN RUOKALA
12CedarSireet St^ury. O^iario
Hiuksenne kauniiksi
imu JUHLII N ja
JUHLA-AI AKSI ^
R
beauty don
Puhelin 3-1493
10 Elm. St, E- yläkerrassa
SUDBURY *
PARHAINTA MENESTYSiTÄ
LAULUJUHLALLE
Murphy Paint Store
Murphy laatum2^alien kauppa
27Cedar St. Ptdi. 4-4485 Sudb»ry
TERVEHDYS
CSJ:n SEITSEMÄNNELLE
I- JA SOITTOJUHLALLE
Port Arthurissa
Parhainta menestysjtä jtihlan
onnistumiselle
Toivottaa
V.. JA u.rSsuRA Aimn
SUDBURY . ONTARIO
TARMOKAS TYÖMIES
CSJ:n seitsemänteen laun*. Ja-soitto­juhlaan
osaliistUTien jonkoss^ havai­taan
myöskin A. T; Hill,'joba-tunne,
taan baJIdiiaUa Canafljtfisa suomaljtis-ten
työläisten keskuB^essft^tolpilntan-sa
johdosta puhujana, CSJment; sih­teerinä,
sanomaiefatiniiehenä Ja- po-lUttisen
työntekijänä, Joka «uoinittUn
suuressa kon^nuJ^Ustjj^tuss^ Kipgsto-nin
kyrltushnoneeseen viideksi vmo-dekSi
^
^irj. A. T. Hill
Canadan Suomalaisen Järjestön
seitsemäs laulu, ja soittojuhla pide­tään
tänä vuonna Port Arthurissa. Y-leensä
käsitetään että tämä: alue on
Canadan suomalaisen asutuksen kes­keisin
paikkakunta, koska täällä on
noin neljäsosa koko Canadan suoma­laisesta
väestöstä.
Juhlajulkaisussa ja muissa tähän
Vapaus-lehden juhlanumeroon vara­tuissa
kirjoituksissa lausutaan ulko­puoliset
vieraat tervetulleeksi monil­la
eri tavoilla, eriKoisestikin kirjoit­taen
laulun ja soiton- merkityksestä.
Toisissa kirjoituksissa kerrotaan mita
on nähtävää, IskunPujston uutuuk­sista
luonnon ihanuuksiin, saakka ja
toivotaan että vieraat nauttivat mei­dän
kotiväen mukana kaikesta.
Naista syistä minä en yksityiskoh­taisemmin
lähde käsittelemään asioi­ta,
Joissa tapahtuisi kertaamista.
Mutta niin vieraat -kuin kotiväkikin
haluavat tällaisen tilaisuuden ohella
huomioida sen taloudellisen ja poliit-
. «sen perustan mikä täällä vallitsee.
Kotiväki haluaa tällaisen yhteenve­toon
siksi^ että eivät joutuisi juhlan
innostuksesta hurmaantuheena ker­tomaan
vieraille liikaa, ja vieraat ha­luaavat
sitä siksi etta'kotia palattuaan
voisivat'lisätä muutakin juhlissa nä­kemiänsä,
ja kuulemiensa joukkoon.
Tässä kirjoituksessa yritän esittää sii-
^ lyhyen kuvauksen:.
rUOIilVUOSISATAA LANSI-QNTA-RION
KEHITYKSfiiSSÄ- — KAPI­TALISTISEN
ROSVOUKSEN
HISTORIAA
: Kun suomalaiset . suuremmassa
maarin alkoivat puolivuosisataa sit­ten
tulla lansi-Ontarioon, rajjtatlen
rakennustöihin, saatavissa olevan
maapalan jiimeämiseen, Jne. niin sil­loin
ei ollut vielä aavistustakaan niis­tä
suurista mahdollisuuksista mita
länsi- ja luoteis-Ontarlo avaisivat te­ollisuuden
kehitykselle.
Paperi- Ja puutavaratuotannon Ja
sähkövoiman kehityksessä ilmenee
eota-ajan ja sen jalkeise(t ajan kapi-talisen
suurpääomat! nopea sijoitus^;,
marssi.
Toisen maailmansodan aikana ja
Jälkeen on tapahtunut myös suunna­ton
paäomain sijoittaminen kaivoste­ollisuuteen.
Suiu-et rautamalmirik-kaudet
löydettiin Steep Rock Järven
alta, josta niitä nyt kaivetaan Atiko-kanin
lähellä. Port Arthur ja Fort
William kasvoivat stmresti kuluneen
vuosikymmenen alkanar. Sodan ai­kana
ja sen jälkeen on Superior-jär­ven
pohjoisrannikolla kohonnut sel­laisia
uusia'kauppaloita kun ovat Red
Rock, Marathon ja Terrace Bay. Ne
ovat "komppaniain kauppaloita" Jois.
sa ei asukkailla ole sanansijaa.
' 'Länsi- ja , luoteis-Ontarion raaka-aineteollisuuksien
• kasvamista ei ole
kuitenkaan seurannut vastaava teh­taiden
li&antyminen e i ^ myöskään
vastaava työmahdollisuuksien lisään­tyminen.
Tilapäinen nousukausi on
nyt päättymässä.
On aivan ilmeistä, että luonnonrik­kauksien
oikeiix: käyttäminen saat­taisi
avata alueen kansalle edistyksen
mahdollisuudet, uuden nousukauden
Ja korkeamman elintason.
Mutta se ei olc kuulunut tämän ka­pitalistisen
kehityksen ohjelmaan,
sillä sen pääpyrkimyksenä on ollut
vajlp.. yqltbpje]? Kn)i«n>n>ingi lucnnon-riic1n\
ufc<en; rais^amisesta ja työläis­ten'
(s^vplfoafi: armojiipinajsta riistos­ta;
j^etfTinftaj^ateeaa t9pahtvnut tuo-tantptoimimuo^^'^^^^
k^ ja
ty^JUhk^qa k ^ s t S ^ hyödyC-täjaejÄ
vä^ eati^,pie^^^ mono-poUkftpUtdistio
» l ryiuoS&,. jonka ikä-
.. Barhajropgna t9dlstu|ffie|ia tästä on
pu;umafiS9.- ' Ja p^jjei^feoUlsuus. On-taxioggiJ^
rest Industries Assoc»
vuosiraikouksessa viime tammikuus­sa
Torqntossai antoi sen presidentti
Ea;rl Rowe puheess^n alansa. iyöti-las.
ton 1 kehityksestä- Ontariossa - seu­raavanlaisen
kuvan: Lokakuussa 1948
työskenteli 15,799 ];niestä. JoiUe mak­settiin
palkkoina $3,370,204.00, jota-vastoin
V. 1949 lokakuussa oli työssä
vain 10,391 työläistä ja niUle makset-tim
yhteensä vain $2,233,070.00. Ja
kuitenkin Ontariosta myydään yksi
kolmasosa Canadan 600 miljoonan
dollarin" arvoisesta puumahan ja pa­perin
vienneistä — 200 miljoonan dol.
larin arvosta puumassaa ja paperia
viedään Ontariosta Yhdysvaltoihin.
Canadan dollarin arvon laskusta hyö-
*tylvät yiksistään Ontarion puutava­ra-
ja paperiteollisuuden kontrollissa
olevat rahapösöt 20 miljoonaa dolla­ria
enemmän, koska saivat maksun'
Yhdysvaltain dollareissa. Kansan­joukot
päinvastoin menettivät, sUlä
heille maksaa ainakin kaikki Yhdys­valloista
tuodut teolllsuuä-yjn. tuot­teet
enemmän koska Canadan dolla­rin
ostokyky on 10 prosenttia alhai­sempi;
; .»
SUVRMONOPOLIT JA K¥LMA
SaTA JOHTAA TALOUSPULAAN
JA KUUMAAN SOTAAN
Yllämainitut seiikat todistavat, että
rinnan suunnattoman teollisuuden
nousun kanssa on työssä olevien työ­läisten
lukumäärä laskenut ja väes­tön
ostokyky on vähentynyt. Sa­maan
aikaan kun elinkustannukset
ovat kohonneet.
Kun tahan lisätään kylmän sodan
takia tapahtunut maailman kauppa-pulan,
i aiheuttama viennin menetys,
nihi selviää meille syy pulan kärjis­tymiseen,
työttömyyden lisääntymi­seen
ja työkausien lyhentymiseen se-sonklaloilla.
Alueen pääteollisuuksissa ilmenevä
suunta näkyy "myös rautateiden lii­kenteessä
tapahtuvasta diescl-moot-torien
käytäntöön ottamisesta ja siitä
johtuvasta useiden satojen rautatle-tyolfllsten
pois tyosta joutumisessa.
Se merkitsee sitä, että lukuisat pienet
rautateiden palvelukseen perustuvat
kauppalat kuolevat hiljalleen.
Tämä kaikki ilmaisee kapitalistisen
järjestelmän tuotantotavan kiihtyvää
hyökkäystä kansan elintasoa ja elä­mää
vastaan. Kyetäkseen vierittä­mään
kärjistyvän talouspulan taakan
^4^?;J* '*"/.^J*»wnm« nalAuoroJa edustaa lehtiUikbeemme bnvavarastos.
sa, Sudl>uryn "Säveleen" naislaulajat Rauha.M^^^Jo^doOa,. ;
työväen harteille, ovat monopolika-pitalistlset
ryhmät ryhtyneet entistä
kiihkeämmin hyökkäykseen työväen
unioliikettä Ja muita järjestöjä vas­taan.
Ei siis tarvitse olla erikoinen
nero havaitessaan, etta ensiehtona u-nioliikkeen
henkentamiseen Ja murs­kaamiseen
on punakauhu, jonka a-vulla
yritetään saada työläiset keski­näiseen
taisteluun. Voiko kukaan
väittää, että se ei ole välttämätöntä
yhdysvaltalaisen suurpääoman ryn­täykselle
sotavarusteluun ja kolman­teen
maailmansotaan?
HALLITUKSET JA PUOLUEET
SUURMOINOPQXilEN
PALVELUKSESSA
Ontarion maakunnan hallitus on
yhtä riippuvainen yhdysvaltalaisten
Ja canadalaisten raharyhmien vaiku­tuksesta
kuin liittohallitunkin. Kum­pikin
kieltäytyvät toteuttamasta mi­tään,
joka ei saa niiden suurpösöjen
hyväksymistä. Tämän kurjan alis­tuvaisuuden
uhriksi ovat Joutuneet
länsi-Ontarion luonnonrikkaudet Ja
työtätekevät kansanjoukot.
Muistamme hyvin miten liberaali-hallituksen
aikana Ontarion metsä­rikkauksia
raiskattiin, riistettiin Ja
rosvottiin; työläiset saivat alhaista
palkkaa ja elivät kurjissa oloissa. Se
synnjftti arvostelua liberaalihallltus-ta
vastaan,'Jota konservatiivit käytti­vät
sinä ponnahduslautana. Joka nos­ti
satulaan eversti Drewn hallituksen
lupaukslneen. ja aiheutti CCP:n nou­sun
V. 1943. Pinnalliset lupaukset Ja
eräät inuut toimenpiteet näyttivät,
että kääfine oli tapahtumassa. Huh.
tikuussa 1944 hyväksyttiin Ontarion
lainlaatijakunnassa laki. Joka edellyt­ti
metfärikkaukslen komission muo­dostamista,
huoltamaan . metsärik-kauksieh
käyttöä,- suojelusta, y.m.
Pian kujtei&in selvisi, etta se oli vain
poliittinen silmankääntötemppu kan­san
mielipiteen johtamiseksi pois
vaalilupauksista. Lakia el vahvistet­tukaan.
Sen sijaan muodostettiin
yhden miehen komissio, n.s. Kenne­dy-
komissio. .. "tutkimaan". Ko-missio
Joutui sille, esitetyn ainehiston
perusteella panostamaan monopo­lien
tuhoisat menetelmät. Mutta scti
esitykset olivat päinvastaiset kuin
jPäUostnkset olisivat edellyttänyt. NIi.
dev avulla. luJltettUn satulassa ole­vien
kontrolUa yM enemmän ja ko-
B^ssion pääasiallisin esitys edellytti
taistelua työläisten palkkojen laske­miseksi,
tuotantokustannusten iaskc-
Imlsen nimellä. Se oli todellisuudessa
vanhaa polltlikka,a. Ja sitä toteuttaa
myös nykyinen hallitos. Mutta nyt
pn sen edistäjäksi noussut myösklip
oi.kelstQ-sosiaUdemokraattlnen CCF:n
ryhmä Ontarion lainlaatljakun^ssa,
slUa ccf:läiset puhuvat äänekkäim­min
Kennedyn komission esitysten
käytäntöön panemisen puolesta, te­kevät
huulipalvelusta olojen paljasta-ml;
selle, kuten Kennedyn raporttikin
aluksi teki, eivätkä yritäkään paljas­taa
mita esityksiä. Jotka ajavat mo-nopolivoimien
ohjelmaa.
Paperitehtaiden lukumäärän l i ­sääntymistä
on auttanut melkein va-paan
sähkövoiman varaaminen pape­riyhtiöille.
Noin 142 mailin päässä
Port Arthurista on Aquassabon voi­malaitos,
mlka maksaa Ontarion
Hydrolle noin 13 miljoonaa dollaria,
josta todellisesti hyötyy vain yksi
yhdysvaltalaisten rahamiesten papc-rltehdasyhtiö
— Klmberley-Clark-mpnopoll.
Jos alueen ja kansakun­nan
edut olisi otettu huomioon, olisi
Nipigon-Joen voimalaitoksen kehittä­misestä
saatu tuoUekln yhtiölle riit­tävästi
sähkövoimaa,Ja kustannukset
olisivat olleet vain noin kolmasosa.
Toisaalla on hallituksen politiikka
johtanut sahkon hinnan korottami­seen
jokaisessa kodissa kaksolskau-pungissa
Ja ympäristöllä. '
Jos lansl-Ontarion luonnonrikkau­det
olisivat vapaita monopolien kah­leista
Ja poliittisesta vehkeilystä Voi­si
tämä alue esittää huomattavaa
cs^a Canadan. teollisuuden. Ja yleisen
talouselämän kehittämisessä. Mutta
nyt nämä rikkaudet auttavat vain
Yhdysvaltain tcolllsuustrusteja.
Wall-kadun kontrolloima Yhdysval­tain
terästeollisuus riippuu yhä
enemmän Canadan raulan»]mlva-rastolsta.
Siksi yhdysvaltalainen pää­oma
keinotteli itselleen Stcep Rockin
rautamalmin ja lähettää sen Yhdys­valtoihin.
Se ehkäisee Canadan teolli­suuden
kehityksen silla terästä saa­daan
takaisin vain kalliilla hinnalla.
Metsärikkaudet häviävät yhdysvalta­laisen
pa&oman kontrolloimana Yh­dysvaltain
paperitehtaiden kitaan.
Kulta siirretään maan alle Fort Kno-xln
linnoitukseen Yhdysvalloissa.
Kun suomalainen vanhempi
polvi saapui tänne oli tämä /alue
rikas luonnon antimista. Tänne
me sijoituimme peltojen viljeli­jöiksi
Ja metsänkaatajiksl. Nyt
tämä alue on YhdyKvaltain Ja Ca-nadan
suurrahamicstcn siirtomaa,
jonka rikkaudet muutamat anas­tavat.
Jättäen raiskatut kankaat Ja
maat tuleville sukupolville.
Tuhansien farmien raunioltten ja
rikkauksien tuhon keskellä on nyt
noussut tilapäisiä kauppaloita. Joissa
yhtiöt- hallitsevat taloudellista Ja po­liittista
elämää itsevaltaisina. Se on
vakavaa demokraattisen hallinnon
kehityksen ehkäisemistä Joka samalla
cfitäa taloudellisen suunnittelun Ja
työturvan kuin myös elämän yhteis­kunnallisen
turvan. Näissä kauppa­loissa
el vanhalla Ihmisellä ole kotia,
työttömänä on poistuttava niistä Jne.
Pohjois- ja kcakl-ontarlolaisct voi­vat
tietysti sanoa että niinhän ne vie­dään,
meidänkin kulta- Ja nlkkellrik-kautemme
— louhitaan pois maan
uumenista, eikä ne kasva uudelleen
tuleville sukupolville. Samoin he voi­vat
viitata alueillaan oleviin komppa­niain
kauppaloihin, ym. >
Lännen metsätyölälset Ja malnarit
voivat myös huomauttaa, että Yhdys­valtoihin
menee myöskin B,C:n puu­tavara-
ja metallirikkaudet Ja Mar.
shallin suunnitelma rajoittaa meidän
>Iiian ohella Foft Arthnr itta-jetaan^
sUtä, että sUcälaiaet
maanmiehemme orat raken­taneet
edlrtyksfiUjmm ot^o»-
toimlntallikfceen djnvoimal-sefcsl
institonjUksl. minkä
mefUtyKtSTiuiTaiinee että
sen myynolt pyörivät miljoo-nan
dollarin p»lfc>eill». Ko­vassa
nähdään' Psrt Artbnrin
looonolliMsti onilistna myin
laalojublaamme.
I M * -
F I * il
kaupantekomme ' muiden maiden
kanssa. Tiimä Wall-ka^un rahakOsö-jen
kaupparajoitus säätää nimittäin,
että Canadasta el saa ostaa mitään
sellaista tuotetta! josta on ylijäämää
Yhdysvalloissa. Aavikkojen viljaa ei
saa my}dä ulkomaille, mutta Alber-tan
Ja Saskatchewanln raakaöljy vie­dään
Yhdysvaltoihin, samoin-Manito»
bon metallirikkaudet. Itärannikolla
rakennetaan New Foundlandln rau­tamalmin
pqlsvlcmlscksl Yhdysval­toihin
(Uuden Englannin valtioihin)
sulimo. Sama tapahtuu Nova Scotlan
Ja Quebecin luonnonrllckauksiUc,
iNäldcn yhtäläisyyksien vertaami­nen
onkin hyvä asia, sillä se auttaa
Tustaina,k6säkumi27p.--Tueaday, JiiÄe27 SlvttiS ^ J
näkemään yhteisen vihoUisen yhteen;,
liittoutuneessa yhdysvaltalaisessa ja
kanadalaisessa—rahayllmystössä. Se
tuuttaa n\yösi^ luomaan yleisen kä-
^tykisen siitä niltä^oUsi' Uhtävä Ca­nadan
itsenäisyyden suojaamiseksi,
luonn9ni^lck,au|c^len kehittämUcksl
ja kasv^ttahilscksj tulevien cuikupol-vjen
tarpeita yartteri, 'tulevaisuuden
onneksi ja eläcqiäjix turvaanilse^l.:
RAUHAN. DJEAI^lpAATjTISEN ,
^OfSTYKSEN JA PAREMA|b^
ELÄMÄN PUOLESTA ' '
•rN^e voimat, Jotka nyt kontrolloivat
länsl-Ontarlon ja Canadan ^ rlkkaiik-^
sl^^efjlntj-vät s9KeastlJa. U^klmfttt<i,v
mästl yksUöetujen Ja voittojen nimes­sä,
syrjäyttäen kansan etujen ja yh­teiskunnallisen
hyvinvoinnin perus- ^US*SM^W' ' W'
teet, Nb rikkovat ja hävltUtvät koÄ- » tftSi»®^^*' ^
VA halllnnalUset rippeetkin ja valmis­tautuvat
tot^uttama^^ pyTi^n^iuses».
sä sodan laauUa.^^^lön oUcn taistelu
rauhan pWlesta ön, tS^llll) hctke|l^}
kalkissa sjfliitiöSBa tal^tcluft yl^^^
kunnallisen edistsr)cscn~ p^ '
Kcskelscnjl ^ylayjpiy^enä^ W kqih-dcn
(erllalali|,e taloudielUpille ja po«
lUttlsllle suii1;c)|il«|'po^^^
jestelmän r^uiidUincii^^^^^^^^^^^^^^
olemassa olo,' :^%( Caiitjeri^^^^ tuor
miorovastl ^cyirlcit Johnson'ja tri
aidicott ol^yat ^taölskSypuni^^^^
rauhanlllkl^ecn' edustojiiia, kprö^lXyii
(Jatkoi scuräaväua' slvulIaV ' • -'
TERVEHDYKSEMME
SUDBURY P. & e, CO-OPERÄTIVE
231 SPRUCE STREET PUHELIN 6-6485
MENESTYSTÄ
OSANOTTAJILLE
RADIOITTEN KORJAAMO
JA MYYMÄLÄ
Holloja Ja y,m. talouotorsoUct
Ö8 Elm St. West
Sudbury Pu|^oUs^ 6*6078
m
CSJm VANCQUVERIN OSASTON JÄSEPJIfiTt
lähettää palavan osanottotervehdykselisk järjestömme seitsemännelle L A U L U - J A -
SOITTOJUHLAYLEISÖLLE sekä LEHTEMME LUKIJOILLE.
Mielellämme olisimme joukossanne suurella väellä. Juhlikaa ja nauttikaa juhlan suo-f
masta nautinnolta!
Asiamme on'yhteinen taistelussa rauhan, ja kulttuurin rintamalla!
CSJm VANCQUVERIN OSASTO
Vancouver BtUUlk CoIumbUi
Onnittelumme
CSJm seitsemät^i^He
LAULU' U SOITTOJUHLALLE
JA
WANUP ONTAHIO
PAMÄINTA MSNSSTYSTÄ
UMITED
''Sudburyn suurin miesten vaatetusliike"
84 Durham St. S. Puh. 6-6641 Sudbury
SUOMALAISIA MYYJIÄ
AINA KAUIVVSSAMMJS
•
mm
mm
m
Miii
' Imi.