Vapaus, June 27, 1950

              SiCTION III
:;j^i;;^^jiesäkttuti 27 päivänä — Tuesday. Jiyie 27
w Äömr. - Näin juhlan muis-,
^f*,3,nrtaKa Vapako» ^ a n u f
työhön inli6vfai*Äsf^
ovat teilmeet;|^teW«J|i;
' timän vuosisadan^i&uTO!^^
.^^to muistella, sum-a^^
^merldtyfcensä;nat^;,3tep:
_^-tiellä.-- ., : ;.;.rg.j^.^v|,.
iuj. taiiteiÄftan minun'«OeJpstänJ
•^nlln yksintortaiittt».^^
jliinlslninnan ja «rl yhtels-
—nuiotojen Ijistdrlalllsta kehitys­pä
w lähtökohdaksi ottaa, iieji-nykyinen
Ihminen kUpfih
t8 pauhun ja e» kädestä £uuhim.
8£t«lta olenune pä&sseet sei-i
mitkä syyt kullaJtlnaikakau-o*
»t olleet vaikuttamassa . Ja
^ oyat dleet sejtfaidise^r tt»^^
i^teUkunnan elämän tkpofhln..
igjoBa ndttapuuta>Tncd«!le8tänl ojisl
• ^vS suppeanunässa- muodossa
nelsiln muutitoUn: ^ ' S a i^
,ufa voidaan hyväUä - syyllä
j myöskin tutklessa,nune "Canä-slirtyheiden
suob»lalstenihen-rientoja.
£1 nämäkään CSJ^'
j>in5imet laulujuhlsit pl^; vuoden
pjiih työn tuloksia; -vaan ovat
iBet-pltikän j» vaivaloisen-työ-uupumattomllta^
ryeii'raivaa-
Ne ovat yaatii^et: jo hautaan
/In sukupolven liuoruudep voi­ja
innostuksen taistellessaan pl-
,den valtaa vastaan Se «dtupölvi
oanut kokea .monen takatajyen
It viivat ja kolabdUlaslen Jälkeen
{Okaa uudestaan fcsdyaltaalaah
ipdin kehityksen t i ^ l
Tnstä työstä ainnetiaikoon täysi
snnustus Joukoille yhteisesti mutta
[ imslla meidän on -m^^tettava, että
: joilla ovat Iflmakin »Ikana: oUe^^^
liset tienraivaajat ^jäämassa
_)jen työtä. He ovai^^eei he-jjiä
Ja ORettaJla./-Mimtt Jp
iuoeetllduneen. itänet'.
„äta väsyneet kesken < mat^^; ve-fytyneet
syrjään ja Jptltut-o^aV
-•ieet taiteemaan ;•' kelUtyksiBn' vis-ita^
tteta.. • • ^- \'\L
|;'7ksilöistä puhemoli^n ^iialuaisin
tlsesti korostaa Sanna Jtannastoh-ikun
puhutaan nyibq^nCSJ^ä^^^^^
Min alku- Ja kehitysvtdhf Ista. San-i
i nykyään elelee mettieln erakkona
lumillaan, tavallaan makein^ Van*
I t Ä n pblvenu^
tempi polvi tiisikin Sahhäst^: muuta
tietM kuhii että; hän on Jossain ole-
4^Ettp)^aftinme ajassa nom 45 vuotta
äkfi^oih. Sillolh Sanna' oli tuUsle-
Itänen taistelija, vaaroja pelkäämä-ta£
t:^Byväii^ puhtijaha hän kulki
i(^ä^£W|an Hstlln ras^^ kulki.syrjäl-stnunätklh
siiomalaisasutukset. he- il^^i^ jiropet^Jana. Siihen ai-t^£
ui^^j^öilVat vielä huonossa kun-
|U$ff^^^^Rau^^ oli
tbliUn;?JMiutMke« huono
hiyosl^. ja-^useamnm tapauksessa
ajhöastaah: Jonkinlainen kinttupolku.
Kulkea piti hevosella tai Jalan Ja
muistaakseni iSanna sanoi saaneensa
l ^ l ä : b^ikävaljakollakln. Kalkista
vastuksista; huolimatta Saima rämpi
pelkäämättä rämelkköjen läpi ja rai­vasi
kansalaisten henkistä rämelkköä.
Siihen aikaan puhuja oli tavallaan
huutaVan ääni korvessa,, joka raivasi
tlet^ Jälkeen tuleylUe. Sanna ai^
riaah lukUdn monen osaston Ja nalsr
kerhon' syntysanat: snnpärl Canadaa.
Bäh Joihdattl monen suomalaisen a-
Jatukset mlettbnään työväenluokan
luokkaristiriitoja.
,jNyt. Sanna on Jq pitemmäp aikaa
'pliut siyrjässä aktiivisesta toiminnas­ta^.
Syynä siihen lienee korkea Ikä Ja
ehkä hän el niahdolllsestr ole Jaksa­nut
seurata tämänpäiväistä käytän­nöllistä
tolmlhtapaä. Alutta minä us.
kallan välttää, että periaatteiltaan
hän on vieläkin sama tulisieluinen
tienraivaaja kuin vuoslkynunenlä ta­kaperin.
Sanna on yksi niistä monista, Jotka
ovat saaneet kokea alkuraivauksen
valkeudet. Eräs tilistä monista työ­muurahaisista.
Joiden työn tuloksena
vplmrne nyt viettää CSJ:n seitsemät­tä
laulu. Ja soittojuhlaa.
. Kutmla eslraivaajalle! —: Losojät-kä.\-:--
l^akimies Kajander
y^rakoiisuliksi ,
r .Fort Arthur. Suomen lähetystöstä
saäiiune^n tMpn mukaan on täkäläi­nen
lakiniifisVArthur A. Kajander ni­mitetty
Suomen va^konsullksl länsi-pntaripn
aiueeUe. Joka käsittää AI-gpmah,
Thimder Bayn, Kenoran, Rai.
ny Riverin ja Patrician piirit. Vara­konsuli
on sy^tyiiyt Ja kasyanut Port
Arthurissa, J(»sä hän ön harjoittanut
iakinoiehii^^ ajati. Hän
on oiiut kauipimgin 1^^^^
jäsen ja sen puheenjohtaja.'
hitario ja sen
lausuvat parhaat toveriterveiset
LAULU- JA SOITTOJUHLAN
osanottajille ja juhlavieraille!
• ^, rt;.
Rauhan: j^^^ vastaan!
10
PARHAIN TERVEHDYKSEMME
CSJ:N SEITSEMÄNNELLE
UULU- JA SOITÄJUHLALLE
RmyVaUey Co-op. Trading Co. Ui.
. . . . j a - - -
CSJin Fihlaniin osasto
fiNLAND „ ONTARIO
Suomessa vietetään työväen laulujuhlaa
samaan aikaan kuin Port Arthurissakin
Helsinki. — Suomen Työväen Mu.
siikkllllton laulu- ja soittojuhlaa vie­tetään
tänä yuQnna Jyväskylässä
heinäk. 1 ja 2 pnä. Kysymyksessä on
samalla liiton 3Q-vuotisJuhla. Johon
oli kesäk. 1 päivään mennessä Ihnolt-tautuhut
105 kotimaista musllkklryh-m
iä. Joissa on Jäseniä yli 3.000. Se-
"Jj' ki Kuoroja on ilmoittautunut 34. si)lt-tokunUa
35. joten JuhlUla esiintyy
siiurln soittokunta, niitä suomessa on
koskaan nähty — 650 soittajaa. Juh-
I lakulkueessa, joka,2. 7: kulkee Jyväs­kylän
kaupungin halki; on neljä 165-
mlehistä soittokuntoa.; Mieskuoroja
on Aimolttautunut 21. naiskuoroja. 8
Ja orkestereita 5. Myöhästyneitä i l ­moittautumisia
saapuu jatkuvasti.
I
CSJ:n South Porcupinen osaston sekakuoro. Keskellä edessä nähdään mnsikaalisen toimintamme hyväksi pitkän
aikaa uutterasti toiminut kuoion silloinen Johtaja Väinö Valo-vainaja.
Uuden Kiinan klrjallisuui on muut-timut
muodoiltaan todella kansalli­seksi
Ja sisällöltään edistykselliseksi
]a realistiseksi. Vapaustaistelijat ja
työn kansa ovat tehneet sisäänmur-bönsa
kirjallisuuteen. Vapaustaiste­lun
aikana on luotu mestariteoksia,
jotka titlevat säilymään. Näihin te­oksiin
kuuluu Lu-Baijesln "Ko)me
taistelijaa" ja Shao Tsynanin "Miinat
väijyvät kaikkialla". Naisten vapaus,
taistelua ovat mestarillisesti kuvan­neet
Kun Tseue ja Tshao Shulln.
Vapaustaistelu lyö jatkuvasti leir
mansa •kirjallisuuteen. Monia hyviä
teoksia on luotu, mutta vielä lisää
voidaan varmasti odottaa. Erikoislaa­tuiset
kiinalaiset kansankertomukset
ovat jälleen heränneet eloon, ja tä­hän
tyylilajiin ovat mm Ma Fen ja
Si Shen kirjoittaneet yhteisen ro-rnaaninsa
"Lui Lanin vuorilla". Ro­maanista,
joka kiivaa talonpoikien
partlsaanitoimintaa scdan aikana, on
muodostunut suunnaton menestys.
Vaikkakin sota-aiheet yhä ovat etu­alalla
nuoressa kiinalaisessa kirjalli­suudessa,
voidaan selvästi havaita, et­tä
kirjailijain huomio on suuntautu­massa
rauhanomaisen elämän prob-leemeihln.
Joukko viime kuukausien
kuluessa ilmestyneitä' teoksia käsitte­lee,
maareformlkysymyksiä ja kuvaa
maareformin yhteydessä vapautuneita
valtavia yhtelskuhrialUsla voJmla. E-simerkklnä
tällaisista teoljsista mal-riittäköön
D~*l n "L i•n i•n teos "Aurinko
KirJ. GE BAO-TSIAN
Sangan-virran yllä". Osuuistoimlnta-lllkkeen
voittokulku on saanut mesta­rillisen
kuvaajansa Ouan Slianlsta.
Kirjailijatar Tsao Min on laatinut
ensimmäisen kuyauksen teollisuusr
työläisten elämästä. Romaanin nimi
on "käyttövoima" ja se kuvaa, kuin­ka
ryhniä työläisiä ryhtyy mitä epä-suotuisimmissa
olosuhteissa jälleen­rakentamaan
Kuomintangln joukko-
]en räjäyttämää voima-asemaa. Tsao
Minin teos on virstanpylväs nykyai­kaisessa
kiinalaisessa kirjallisuudessa
ja sitä voidaan hyvällä syyllä verrata
Gladkovin "Semsnttlin"Käyttö,
voima" on teos, joka epäilemättä tu­lee
herättämään huomiota kaukana
kiinan rajojen ulkopuolellakin.
ELOKUVA
kiinalainen elokuva on nuori, mut­ta
se voi merkitä tililleen hucmatta-vjä
edistysaskeleita sinä aikana, jon­ka
se on ollut kansan palveluksessa.
Ennen kaikkea uutiskuvaajat ovat
saavuttaneet merkittäviä tuloksia.
Mcnien vuosien ajan he ovat seuran­neet
sotilaita taistelukentillä ja fil­manneet
suuria taisteluja. Vapau­tettaessa
Mukdenia. Tientsiniä, Pe-kihglä,
Nankingia ja Shanghaita. uu­tiskuvaa
jat olivat koko ajan etulinjos.
ra jä"pttrvät" loistavia kuvia. Jotka tu­levat
muodostamaan myöhempien do­kumenttielokuvien
rungon.
Viime vuoden alussa ryhdyttiin elo­kuvaamaan
ensimmäistä taidefilmiä.
Sen nimi on "Silta" ja se kertoo voi­makkain
kuvin, kuinka rautatletyöläl.
set koettavat saada kuntoon liiken­neyhteyksiä
ja ylittävät kalkki aikai­semmat
työ5aavutuk£et. Piimin toi­minta
tapahtuu pääasiassa erään vi­hollisten
räjäyttämän rautatiesillan
vaiheilla. Silta on nopeasti jälleen­rakennettava,
jotta vapautusarmeija
voisi hyökätä eteenp^äln. Eräs vanha
ammattimies sanoo, että työ tulee kes­tämään
useita kuukausia, ja että kaik­kia
rakentamiseen välttämättömiä
työvälineitä ja aineita puuttuu. Työ­läiset
keksivät kuTtenkin keinon ja
rakentaviat väliaikaisen sillan, Jonka
yli kansanarmeija marssii jatkamaan
vihollisen takaa-ajöa.
• Kuluvana vuonna valmistetaan 26
taide-elokuvaa, 17 dokumenttifilmiä
ja 1 montagefllmi työohjelmasta. Ny­kyisin
on elokuva-ateljeitä Pekingis­sä,
Shanghaissa Ja Shantunglssa. Uu-'
sia ateljeita valmi-stetaan Mhltuleval-suudessa
niaan luoteisiin ja keskimaa,
kuntiin.
TEATTERI
Teatterialalla on tapahtunqt täydel­linen
vallankumous. Vapautuksen jäl­keen
on teattereita rakennettu lukui­siin
kaupunkeihin Ja suuriin kyllin,
kajipunkien teattereissa: toimivat
ammattinäyttelijät, pienillä näyttä­möillä
taas esiintyy aÄiatöörejä.
.Eräs syys siihen, että teatterltoimin-
11 on voinut kehittyä niin nopieastl. on
se. että näytelmäkirjailijat ovat luo­neet
viime vuoden kuluessa joukon
hyviä teoksia, jotka käsittelevät ny­kyisen
Kiinan ajankohtaisia ongelmia,
mytelmäkirjailljat Ja näyttelijät oVat
edelleen kehittäneet vanhaa klassil­lista
kiinalaista näyttämötaidetta ja
luoneet uuden teatterlmuodon. ns.
^"jangen", Jahge on pantomllnln, lau­lun
ja tanssin yhdistelmä. Sitä esite­tään
kaduilla ja toreilla ja se käsitte­lee
aina ajankchtalsla kysymyksiä.
Monet kirjailijat ovat kokonaan omis.
tautuneet tälle uudelle taidelajille ja
luoneet samaan aikaan kuin he käsit­televät
ajankysymykslä, myös monia
nykyaikaisia proosateoksia uuden
näyttämötaiteen tarpeiksi.
Heti Pekingin vapautuksen Jälkeen
kaupungin dramaattinen teatteri a-lolttl
toimintansa e.slttämällä Lii Mse-min
ja Tshen Mäen näytelmän "Laulu
punaisesta Upiista", joka kuvaa, iculn-ka
erään tehtaan työläiset taistelevat
Cshlangkal-shekin hallitusta vastaan
tukien aktiivisesti vapautusarmeijaa
ja työskennellen uupumatta; raken­taakseen
uutta elämää.
Uuden Kiinan kirjallisuudessa voi­daan
selvästi havaita vaikutteita sekä
vanhan Venäjäri kirjallisuudesta sekä
Neuvostoliiton huomattavimpien kir­jailijain,
kuten Majakovskin, Ostrov-skin,
Pedejevin, Sholohovln ym. teok­sista.
•
' — Venäläineti kirjallisuus on paras
ystävämme ja auttajamme, sanoi eräs
Kiinan kirjallisuuden huomattavim­mista
edustajista. Lu Hsun. eräässä
tilaisuudessa, ^ e kiinalaiset kirjaili:
jat oleriime oppineet paljon venäläi­siltä
klassikoilta ja nykyaikaisesta
neuvostokirjallisuudesta. Me tulem­me
vihkimään kalkki voimamme ja
kaiken kykymme tehtävällemme, Joka
oh Vapaahr^ kansanvaltalseh. riippu­mattoman
KHnan luominen Ja maam-'
me sekä TJeuvostolllton välisen ystä­vyyden
lujlttomlnen. .
Ulkomailta on Ilmoittautunut tä­hän
mennessä 2 norjalaista ryhmää
^a; Englatmln työväen musiikkiliiton
täsen sopraano Mary Bonln säestäji­neen.
Narvlkllalsessa naiskuorossa J%
mieskuorossa on yhteensä noin 100
loulajaa ja ne esiintyvät myöis seko-kuorona,
Juhlilla' esltbtä&n rapsodia' työväen,
musiikista, jossa i kuorojen Ja isoltto-kuntien
lisäksi esiintyvät mm. Tom-pereen
Työiväen Teatterin näyttelijät
Eero Roine, Ja Sakari Jurkka. . Esitys
tapahtuu kansanjidilassa lauantaina»;
Yksttylsesllntyjlstä mahilttakooh
Juhlapuhuja Yrjö Kallinen, Jyväsky­län
kaupunginjohtaja Arvo Haapasa­lo.
Tampereen 45-mlehinen ty:n.solt-r
tokunta, STM:n vanhojeii, laulajien
kuoro Väinö Pesolan johdolla, ulko­maisten
vierailijoiden esiintymiset ja
omat konsertit. Helsingin Työväen
mieskuoro 60-mlehlsenä Jne.
Johtajina tulevat toimimaan Väinö
Pesola Ja Honries Horplo (sekakuo­rot
». Arvo Vehviläinen ja Emil Kivi­koski
(soittokunnat). Antero Vlirre Ja
Helkki Miettinen (mieskuorot), OlavK
Sarmlo (orkesteri) Ja Sulo JLalne (yh.
telslaulut).
Kansanjuhla — juhlien avausjuhla
— on lauantaina 1. 7. klo 18. Samana
Iltana klo 2230 alkaa llotulltusjuhla.
Juhlakulkue lähtee sunnuntaina klo
1' Kauppatorilta ja suuri säveljuhla
— laulujuhlien pääjuhla—• alkaa klo
14 Urheilukentällä. Näiden lisäksi on
ulkonialsten ryhmien konsertteja,
tanssiaisia Ja re^tkellyjä.
Majoitukseen on varattu kalkki Jy-väsitylän
hotellit, matkustajakodit se­kä
koulut.
RAIKUKOON LAULUMME TYÖKANSAN KUNNIAA
RAUHAN PUOLESTA!
CSJ-N
JA
OSASTO
NAISTEN KERHOT
Iä ja toista
Port Arthurista
: Port Arthiirln kaupunki sijaitsee
644 Jalkaa yläpuolella merenpinnan
i a ' Port Arthurista voisi purjehtia
vaikka Suomen satamiin saakka, Scon
kanavan Ja St. Lawrencen vesitien
kautta.
Ilmatieteelliset havainnot 62 vuo­den
ajalta toteavat vuoden keskimää­räisen
lämpötilan olevan 36.2 astetta
Fahrenheltln asteikon mukaan. Tam.
mlkuun keskimääräinen lämpötila on
6.7 astetta Ja;helnäkuim 63. astetta.
Korkein kaupungissa mitattu' lämpö­tila
oli 104 astetta ja alhaisin 40 astet­ta
pakkasta. Viimeinen kevätpakka-nen
on keskimäärin toukok. 26 pnä
Ja ensimmäinen syyspakkanen syysk.
20 pnä. Lunta sataa keskimäärin 51
päivänä vuodassa keskimäärin kaik­kiaan
42.9 tuumaa' >Ja vuoden kulues­sa
on keskimäärin 78,^{MlepäivJlä, an-
YHX TYÖSSÄ JA TOUHUSSA
OSJ:n seitsemännen lauiu- ja solilo-"
Juhlan mainostustydn Johtaja Antti
Kari, Joka on kuvassa vaimonsa kans­sa,
on eräs vanhimmista Ja monlpuo»':
lisimm!sla tckijämiehlstä tämän
maan suomalaLen kansan kulttourt-työn
vainiolla Ja on Port. Artburlti
seudun suomalaisten JarjestötolminT
nan Nestor, sillä hänen sarkansa oi-:<
koi Jo v: 1903 kun hän saapui Port
Arthuriin. Kun Antti täytti äsket­täin
70 vuotta. Joutui hän erikoisen
huomion kohteeksi.
11
mi
Capri, Italia. — Täällä saarlpara-tllslssa
oli paljon melua hlljattaln;
Hevoskärryjen omistajat ja vuokra'-
auton omistajat kävivät sotaa.
Hevoskärryjen ajurit syyttivät, että
vuqkra-autot ottavat heiltä kaiken
työn. ja niin sonoen alkoivat,
heittämään saaren teille teräviä nau-;
loja ja nuppeja. Iltaan mennessä el ^
yksikään vuokra-auto toiminut. kai«;
kiila oli "flättä talerlt". Vuokra-au-tojen
ajurit vuorostaan uhkasivat
syöttää myrkytettyä kauraa hevosille';
Poliisit tekivät kaikkensa löytääkseen
jonkun. Jonka voisivat vangita.
» ii.*
mm
tv, •f»
taen yhteensä keskimäärin 23.66 tuu­maa
vettä vuotta kohden-.
Vuonna 1945 oli Port Arthurissa 37
tehdasta, Joissa oli työssä kaikkiaan
2,797 työläistä. Joille maksetUln\palk-'
koina mainitun vuoden aikana kalk-<
klaan 5,468,094 dollaria, v; Tehtaiden
tuotannon arvo oli 16,630,934 dolla­ria,
Vuoj^a 1047 Ilmoitetaan Port Wll»
llamin Ja Port Arthurin alueen työn<<
antajilla olleen töissä kaikkiaan
11,458 työläistä. Joille maksetHtan
palkkoina keskimäärin 449.780 dolla­ria
viikossa, eli keskimäärin 39J)9;
dollaria viikkoa ja työläistä kohden,
Mainitun vuoden aikana oli Canadan >
Johtavien teollisuuksien . työläisten
keskimääräinen vllkkoansld 36.15
dollaria, joten Fort Williamin Ja Por(;
Arthurin seudun palkkataso on maan;
•• -lii
keskimäärää korkäilmpiaU(w.<
• i^' ymM' ^ ' ^^^^^
; iPARHAAf^ONmXTELUMME -1 ,\ '
JjARJESTÖMME SEITSEMÄNNELLE
LAULU- JA SOITTOJUHLALLE
Kaikttkoon laulunne rauhan puolesta!
CSJ:n MONTREALIN OSASTO
MONTREAL QUEBEC
Ulf
5^. '
"imi'
mk
9
W0k
ONNEA JA MEN|S^YSTÄ
CSJm SEITSEMÄNNELLE '
LAULU- JA SOirrbJUHLALLE
Toivottaa
C$J:n Saulf Ste. Marien Osasto
ja MSENISTÖ •
Sauh Sto. Mario Oniarlo
f*^ V i.?
te
IM
•