Vapaus, June 27, 1950

              li^Plfliiiiiii
f^Ä^tiftte^iOli^^ 27 p. — Tuesday, Jvme21
ONNITTELUMME
38ELMST.E. SUDBURY
mli
mi,
1^
tel
Toimmme suurta yleisömenestystä
7. LAULUJUHLALLE
I !P4;ELMST.W. SUDBORY
TERVEHDYKSEMME
SEITSE/V\ÄNNELI.E^^^^^^^^^^ •
LAULUJUHLALLE
* CARTAGE CO. LIMITED ,
• SUURTA JA PIENTÄ RAHTJUU0A ^
Puhelin 5-5611 Sudbury
ONNITTELUMME \, ^-^^^
SEITSEMÄNNELLE
LAULUJUHLALLE
SUDBUR'» NORTH BAY
S o d b a rm nlkkeljbiloten
laulajat tulevat Jnhlfffem-me
lähe» Tfldenkjrnunenen
miehen Ja naisen voimalla.
Budbarjrn osacton Bcfeakiio-ro
f Sävel". Edessä besfcel-lä
kooron Johtaja Carl
Sandholm. -
Tookokiran 28 päivänä, oli Suo­men
IdrJaJliJaryhmä Kiila järjestä-
' nyt Iranniakäjrmiin Katri Valan
haudalle Vilhovaoren Marjatan-mäelle,
Johon Ruotsissa sodan ai-fcana
kuolleen mnoiUJan tuhJca on
haudattuna.
Tämän kuudennen muistopäivän
Johdosta Julkaistiin Vapaan Sanan
taideoisastossa norjalaisen kirjaili­jan
Ellins Solhelmin oheellinen
kirjoitus Katri Valan runoudesta.
Tämä on ailcanaan Julkaistu nor­jalaisessa
aikaltanslehdessä "Vin-dueiissa?^
Viisi ohutta ruhokokoelmaa jäi Kat­ri
Valan koko lyyri^seksi testamen­tiksi.
Runous el häneUe oliut ylelli­syyttä.
Jota hän palvoi vapaina hetki-nään.
Hänelle kuten Uuno Kailaalle­kin
runoilemlnieh inc;rkitsi taistelevaa
elämää, ee; merkitsi hänen oman tus­kallisen
kypsymisensä hedelmää. 8en-vuoksl
runot Jäivät harvalukuisiksi,
Bcnvuoksi ne kaikki merkitsevät Jota­kin
oleellista.
Katri Vala oli syntynyt v. 1901. isä
oli ruotBalainen metsänhoitaja, äiti
lappala^en talonppikaisnainen. (Kir­joittajan
sanonta on hiukan harhaan­johtava.
Runoilijan isä oli SUomen
kansalainen ja äiiti suomalaista uutis-talvaajasukua.
— Toim. huom.) —
Onko liikaa luulla, kysyy Ragna
Ljungdell, että hänen runojensa pa-kanailihen
luonnonilo on jossakin yh­teydessä
hänen syntyperänsä erilaisiin
säikeisiin?—
» Katri Vala tuli varhain Helsinkiin
ja hänestä tuli keskeineil henkilö nii­den
radikaalien runoilijain.ryhmässä,
jotka löivät" leimansa suomalaiseen
kulttuurielämään merkittävinä vuosi­na
1920—39. Katri Valan ensimmäi­sissä
runoKok^lmissa puhkeaa koko
hänen primitiivinen, alstimuskynäinen
elämänilonsa liekehtivään kukdistuk-seeh..
Hän laulaa elämlsenriemusta
niin värisevän kiihkein sävelin ja
maalaa elämänhtumion lilih eksootti­sen
hehkuvin värein kuin- ei kukaan
ennen eikä sen jäljceen pohjoismaiden
lyriikassa. Hänen elämähhimonsa
virtaa tulvana läpi runojen:
"Elää, elää, elää!
Elää raivokkadsti elämän
korkea hetki,
terälchdet äärimmilleen
auenneina,
elää ihanasti kukkien,
tuoksustansa, auringosta
hourien —
huumaavasti, täyleliäästi elää!"
Hänellä on alkuvoimainen, primitii­vinen
vastaanottokyky, joka antaa hä­nen
tajuta elämän ja kaiken elävän
huumaavan voimakkaasti. Niin kuin
heräävä ihminen ensimmäisenä luo-niispäivänä
hän kokee olemisen ih­meen.
Maan päällä dlämlsen ihmeen.
Paljain aistein häh juo elämän täyte­läisyyttä.
Ja yhä uudelleen hän ylis­tää:
elämisen Ihanuutta, maata vas­ten
painautuneena, tuoksujen, värien,
kauneuden humalluttamana:
^'Mikä hekuma levätä povellasi ^
maa,
alastomin, nuorin jäsenin,
suu ja sieraimet vihreässä
rikkaudessasi^
Jostain hiiluit tädykkecn terän
hauras lempeä sini
kuin ihmeellinen siima,
ja lehvien välitse virtaa kcltaisen-vihrca
valo." #
Vain harvoin hänen ensimmäisten
runojensa haltioituneesti kohoava sä­vel
saa tummuvan soinnun. Mutta sil­loin
kuolema on pannut kätensä kie­lille,
elämää riistävä, elämää tuhoava
kuolemaa. Katri Valan myöhäisem­mässä
runoudessa kuolema-aihe palaa
yhä useammin, mutta silloin kuolema
on saanut uuden merkityksen ja uu-c'en
tehtävän, se on suuri vapauttaja
tuskasta ja kärsimyksestä. Sillä on
yhteytensä h/nen omaan elämäänsä.
Tuberkuloosi, joka on esittänyt niin
traagillista osaa monen suomalaisen
runoilijan elämässä, tuli varhain myös
Katri Valan kohtaloksi. Mutta ulko­maanmatkan
jälkeen hän paranee.
Hän menee avioliittoon. Hänen en­simmäinen
lapsensa kuolee synnytyk­seen.
Hän elää alituisessa taloudelli­sessa
ahdingassa. Hänen . miehensä
joutuu työttömäksi, ja Katri Valan on
elätettävä perhettä toimimalla opetta­jana
Suomen maaseudulla. Häh oli
pollittiseisti radikaali, ja äärimmäis-radikaalit
saivat hyvin vähän myötä­tuntoa
30-Iuvuh Suomessa. Hän tuh-
.si itsensä eristetyksi ja hyljätyksi kyl­mässä
ja vihariilellsessä miljöössä jä
hän kaipasi Jämmintä Ja elävää kos­ketusta
maanmiehiinsä.
Sellaiseen runouteen kuin Katri Va­lan,
joka syntyi niin suuressa määrin
itse elämäntaistelusta, täytyy vastoin­käymisten
jä uusien elämänkokemus­ten
jättää voimakkaita jälkiä. Kun
hän muut-aman vuoden vaikenemisen
jälkeen palasi tuntui hänen laulussaan
uusi sävel. Voima Ja lämpö oli säily­nyt,
mutta laulu oli muuttunut kovem­maksi.
Hänen, joka kuohuvassa nuo­ruudessaan
oli avautunut kohti elä­mää
kaikella hellyydellään ja lämmölr
lään, tunteensa oli nyt viilentynyt.
Hän sulkeutuu omaan itseensä, ja nyt
laulaa köyhä, väsynyt ja paleleva nai­den
yksinäisjryden ja tuskan lauluja.
— Liian vahva on elämänlankani —.•
hän valittaa eräässä runossaan. Kuo­lema
ei enää ole hänelle pelottava.
Kuolema on viimeinen siitä, joka joh­taa
elämän kärsimyksistä aavistettua
ratkaisua kohti:
"Me emme tiedä mitään julmempaa
kuin elämä, ; ,
siksi me odotamme vapahdusta
sinulta,
josta emme milään tiedä.
Kun annat merkin,
astumme laivaasi hiljaisesti
toivoen:
hyvyys, uusi kauneus,
ehkä vapautta, kirkkautta
, kenties?" ^
Mutta Katri Vala el voinut ajan
mittaan elää sellaisessa sidotussa suh­teessa
elämään ja ihmisiin. Siihen
hänen olemuksensa aktiivinen.naisel­linen
lämpö oli aivan Ihan- voimakas.
Ja kun han 30-luvun puolivälissä jäl­leen
kohotti äänensä kuuluviin, sii­hen
oli tullut uu.si tahto. Hänellä oli
voimaa -vapautua alistumisesta ja han
oli löytänyt uuden päämäärän ja uu­den
tarkoituksen elämälleen yhteis­kunnassa
kanssaihmistensä parissa.
Hänestä oli tullut äiti, ja äitiys va­pautti
hänen sisimpänsä lämmön, ko­hotti
hänet oman itsensä yläpuolelle
ja osoitti hänelle jälleen tien ihmis­ten
luo. Hän tempautui irti omasta
jt.sestään nähdäkseen ympärilleen 0-
maan aikaansa ja omaan nlaailmaan-sa,
Hän näki puutteen Ja köyhyyden;
sodan ja kärsimysten meren. Mitä oli­kaan
sein rinnalla hänen oma, pieni
tuskansa? Olemuksensa koko rikkau­della
ja vastaanottavuudella hän
avautuu ihmiskunnan kärsimyksille ja
hukuttaa niihin oman ttiskansia, niin
että hän voi sanoa: .
"Minulla ci ole mitään omaa
kärsimystä,
minulla on miljoonien suuri, yksin­kertainen
kärsimys:.
voi, että elämä olisi kuolemaa
parempi!"
Ennenkaikkea lapset saivat osafc-ceen
hänen hellyytensä, he jotka kär­sivät
viattomasti aikuisten verisessä
mEiailmassa. Ja juuri vaikenevat ja
turvattomat vaativat hänen ääntään.
Häh otti heidän tuskansa omakseen ja
antoi sille äidin yoimalla Ja kiihkey-dellä
uudelleen ilmaisun runoudes­saan.
Hänen runoutensa sai nyt uuden
ytimekkyyden ja uuden nousun hä­nen
vasta heränneestä sosiaalisiesta
tietoisuudestaan. -^-Kuinka voisimme
laulaa pilven riisoreunasta; me Joille
leipä on runo — hän laulaa eräässä
runossaan. Harvoin tapaa yhtä tietols.^
ta ja valveutunutta tahtoa kantaa
ajan taakkaa ja olla'aikansa tulkkina
kuit^ Katri Valan kypsyysvuosien ru­noudessa.
Aikaisemmin kuin useim­mat
muut iiän näki mitä Euroopassa
oli tapahtuva Peloittavan selvänäköi-sestihän.
kirjoitti V . 1934:
ONNITTELUMME
LAULUJUHLALLE
RITARI INSURANCE AGENCY
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA
49 Cedar St. Sudbury ' Ontario
# ..Perustettu 1928
Vapisen vuoksenn^ Jeikkijät.
Kaukana, aurinkoisena saarella.
ampuvat kanuunat.
Iltakone kierlSa^- kaupungin yllä.
Tänään mi vietc^:rauha.
Mutta milloin piifoaa räjähtävä
. kuolema • • ;
ihmetteleväin leikkijäin keskecn?
Lapseni syntymättömäin maassa,
häpeän maailmaay johon tuon^
teidät." . '
Kun Katri V^länjrunokokoelma, Jo­ka
jäi hänen viimeisekseen, ilmestyi
V. 1942, oli katastroofi tapahtunut.
Rautainen yo oli laskeutunut^ Ettfoo-pan
ylle. Hänen laulussaan ei n y t
enää ollut paljonkaan lämpöä, toivoa
ja uskoa jäljellä. Se oli muuttunut
kovaicsi ja kylmäksi kuin itse aika.
Mutta köyhänä. V ä s y n e e n ä ja jääty­neenäkin
hänellä oli silti voimaa luo­vaan
tekoon antaakseen äjalleen ru­nollisen
todistuskappaleen, viimeisil­lä
voimillaan ja keskittymiskyvyllään
hän lauloi tragedian — lasten, äitien,
nuorison ja oman sukupolvensa veri­sen
tragedian. Katri Valan yiimei-neh
runokokoelma qn ^räs harvoista
runollisista todistiiskappäleista, mikä
on jäänyt iurjalliisuuteen näistä ihmis­kunnan
kärsimysyuo^ista.
Yksinäisenä i ja hyljättynä ja tuber-
'kulöosin tehdessä tuhoaan hänen ruu­miissaan
Katri Vala siirtyi v. 1942
Ruotsiin. Siellä hän kuoli pari vuotta
myöhemmin. Hänen ystävänsä saivat
kootuksi ne hänen runoistaan, jotka
oli käännetty ruotsiksi, ja julkaisivat
ne pienenä vihkona "Varsang" (Bon­niers).
Se on teos, joka ön jättävä
jälkensä pohjoismaiseen lyriikkaan.
Siinä on Jotakin suuren runouden
tärkeimmistä: sävelen aitous, tunteen
voima ja, ennenkaikkea rytmin elä­vä
luonnollisuus^ Katri Vala palvoo
"vapaata"" mittaa, Ja hän on kehittä­nyt
sen sellaiseen rikkauteen ja tai-
'puisuuteen kuin tuskin ainoakaan toi­nen
hänen jälkeenää'suomalaisessa tai
pohjoismaisessa lyriikassa.
TERVEHDYKSEMME
ic *
LAKIMIEHET
7 Durham St. S. Sudbury
Äskettäin ilmestynyt vuotuinen t i ­lastollinen
ikäsikirja "Canada 1950"
toteaa, että Port William oli vuoden
1947 tuotannon perusteella 35, suu­rin
maan teollisuuskeskuksista. Kau­pungissa
ja sen läheisyydessä tode­taan
olleeij kaikkiaan 71 tehdasta.
Joiden palveluksessa oli kaikkiaan
3,945 työläistä, joille maksettiin mai­nitun
vuoden kuluessa palkkoina yh­teensä
nion 8.906,000 dollaria. Vuoden
tuotannon bruttoarvo oli yhteensä
46,231.000 dollaria. ~
Port Williamissa-oli v; 1941 toimi­tetun
s^äenlaskun mukaan 30,485 asu­kasta,
joten kaupunki oli sen mukaan
25. suurin Canad akaun 5ti4h shrd
25. suurin Canaadn kaupungeista,
jättäen Port Arthurin varjoon siinä­kin
suhteessa, koska Port "Arthurissa
todettiin samaan aikaan olleen
24,426 asukasta,
Ktin otatte käteen Järvienpään
kaksoiskaupunkien puhelinluettelon,
niin havaitsette ,|5iinä enemmän suo­malaisia
nimiä kuin missään muutta
kaupungissa Canadassa, Niitä vilisee
miltei joka sivulla. Yleisin ja suosi­tuin
nimi näkyy olevan Mäki koska
sen nimen omistavilla on kaikkiaan
38 puhelinta ja kun siihen lisätään
vielä suomalaiset mackiet, hillit y,m
niin ikyllä niitä karttuu ties kuinka
paljon. Muista suomalaisista nimis­tä
näyttävät olevan suosituimpia seu­raavat:
Koski 10, Niemi 10, Saari 8,
Salo 6, Laakso 6, Oja 6 ja Kallio 5.
— Vakuutiisyhtiöt ensimmäiseksi
jTittivät inuodostaa palokunnan Ixm-toossa
v. 1832.
— Albertasa on 140 öljy-yhtiötä,
joista 80 ovat canadalaiäia ja 60 ame­rikkalaisia.
^
ONNITTELUMME
7. ^LAULUJUHLALLE
429 Burton Ave
MAALARIT
PUHELIN 3-1842
Sudbury
TERVEHDYKSEMME
®5
HAUTAANTOIMISTO
83 Larch St. Sudbury
MENESTYSTÄ kAUmHHLALLE
TOIVOTTAA
351 ELM W.
Taattei^en puhdistus 79c
PUHHUN 3-3657 SUDBURY
TERYEHQYKSEMME
. 'I',
ho^tuhuonfikqlujpn välittäiät
121DUBHAMST. S. SUPBURY
1 12Ceda
L.m
JUHL
R
ONNITTELUMME
7. LAULUJUHLALLE
Autoilumukavuudelle tarjoamme teille ensi­luokkaisen
rasvaus- ja gäsöliinipalveluksen.
eOElgin St. S.
TAUNO LUNDGREN
Puhdlln 8-8Ö43
Sud&ufr
i ,10 i
TEI^EHDYldEAAME
JEWELLERS
Durham ja Larch* kat. kulm. ^ Sudbury
27Gedi
LAI
SUDI
m
mmmmm m