Vapaus, October 21, 1950

              U tn
mvL2 Lauantaina, lokak. 21 pnä—Satiurday, Oct. 21
tprggg of HnniBh Canadlang^ Es-
;^li9be4 Ncnr. 6tb. 1917. Authorized
iQB Eecond class mall by tbe Post
Office Department, .Ottawa. Pub-
'Usbed tbrioe veeUy: T u e s d ays.
Mbtmdays and Saturdaysby Vapaus
[FoUlshiiig Company Ltd; at 100-102
Blm St. W « 6udbui7f Ont; Canada.
Tätephones: Business Office 4-4264.
Editorial Office 4-4265. 'Manager
U SuksL Edltor W. EUund. Mailing
address Boa 69. Sndbury. Ontario.
Advertlslng rates upon appUcatUak
Itanslatlon f ree of charge.
TIIiAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 viL; 6-00 6 Uc
3 kk. 2 X0
Yhdysvalloissa: l vk. 7JOO 0 kk. 3 £ 0
Suomessa: l vk. 7JOO 6 kk. 4 2 5
Sanomalehtipaperin hinta ja me
. L Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, sanomalehtipaperin
"'hintaa nostettiin jälleen kymmenellä dollarilla tonnia kohti.
Seuraus tacta on se, että sanomalehtien julkaisukustannukset nou-
'*sevatpitv«ä hipoviksi ja tekevät entistä vaikeammaksi ei vain työväen-elehtien,
vaan kaikkien itsenäisten lehtien ilmestymisen, joiden takana
' ie ole sanomalehtikuninkaiden tai' suurkapitalistien miljoonien dolla-ji
«rien taloiusmantia. Kuinka kipeään paikkaan tämä hinnankorotus
tosui, se ilmenee Yhdysvaltain valtalehtiä edustavan Yhdysvaltain
-,*iehtikus*antpjain Yhdistyksen pääjohtaja Cranston VVilliamsin pro-
„"t€stilausur>nosta, missä sanotaan «mm. seuraavaa: _ .
S' "Me uskomme, ettei $10 hninankorotusta oikeuta mitkään nyky-
'lietken tekijät . . . (Yhdistyksemme) oiskoo, että $10 hinna/ikorotus
•,(^n ennenaiLninen, liiaksi suuri, aiheeton ja sopimattomaan aikaan
' toimeenpantu . . . Jokaisen ostajan (lehtien kustannusyhtiön — Va-
"'^atis) velvollisuus on sanoa myyjälleen mitä se tästä hinnankorotuk-
'sesta ajattelee. Silläkin ön rajansa, kuinka paljon sanomalehti voi
'•maksaa j a jatkaa liiketoimintaansa."
Selvää on, että tämä päätös nopeistuttaa ennestään jo huolestutta-
','Van suiueeh määrään kehittynyttä sanomalehtiliikkeidenkuolevai-
[suutta tällä mantereella. Kuten Ottawa Journal äskettäin lausui,
-«-sanomalehtien kuolevaisuus on;tällä ^nantereella saavuttanut jo sel­laiset
mittasubteetj että tuskin menee enää, ainoatakaan päivää, ettei
'jostakin maasta tule tietoja jonkun sanomalehtiliikkeen myynnistä,
^{•Yaraiikosta tai ovien sulkemisesta.
Näiden ylettömän korkeiden ja yhä kohoavien kustannusten avulla
4on asiallisesti ja tehokkaalla tavalla mitätöity kaikki kauniit puheet
f "sanomalehtien "vapaudesta". Mitä hyötyä on silloin teoreettisesta
•sanomalehtien kustantamisoikeudesta, jos kustannushinnat kohoavat
- niin korkeiksi, että vain multimiljoneerit — ja kruunaamattomat
-^^noroalehtikupinkaat, voivat enään sanomalehtiä kustantaa?
M e i l U on nykyisestä kehityssuunnasta mainio kuva Torontosta,
".Tminkä maanmiehemme tuntevat melko yleisesti. Muutama, vuosi
,Sitten siellä oli kaksi aamulehteä ja 2 iltapäivällä ilAiestyvää itsenäistä
'7i>orvari!ehtcä, seka yksi työväen päivälehti. Entäs-nyt? Mies joka
^•^ttumalta löysi miehen, joka oli aikaisemmin löytänyt kultakaivoksen
Ha sen avulla rikastunut, kustantaa nyt yhtä ainoata päivittäin ilmes-
• tyvää aamulehteä koko suuressa kaupungissa; Tämä sanna "onnen
'^myyrä'' omistaa jbt^^^ iltapäiv'älläkin ilmestyvistä lehdistä ja
IjuntuuvaJnaJän kysymykseltä, liriilloih hän saa Toronton viimeisen­äkin
päiväJehden kpntrplliinsa. Tämä ennustus voidaan tehdä siitä
«pätoivon vimmasta, millä^^fe
'yVperiaattelstaan^' ja hukkuvan tavoin tarttunut taantumuksellisen;
hsensati(inalUmin oljenkorteen/ i Tyijväeri päivälehden Julkaisernineti
tuli kustannusten vuoksi mahdottomaksi ja sen tilalla on nyt viikko^-
Vjjtehti. Tilanne Torontossa on siis s^^^
•Joitten olldden itsenäisten po^^ päivälehderi
a-filalla on engiä kahden porvariryhmän lehdet - — j a niistäkin on
'^^^oinön jo vakavasti uhattu. .^y.-.-.: • '.^p-Ar, tn-^
Mitä; laäs t^
*^'1t8fen,,;:ennenätkaisuuteen!' ja "aiheettpmuuteen'- mistä yllämainittu
-Tnr. Williahis puhuu, niin ^nadaläisten suuryhtiöiden voittotilastbt
vahvistavat nämä syytökset täydellisesti. Ottawassap
kaistu hj^in mielenkiintoisia virallisia tilastotietoja; tämän maan, yh-
.tiöideii tuloista ja veroista. Muun lisäksi nämä tilastot JosoLttavat,'
..ietta satomaisen suuria voitto-osinkoja tuottafvien suurliikkeiden etu-
-•'rfttamassa ovat Canadan paperipuu- jä paperitehtaat, jotka v. 1948
'•'ääival; suurirn-mah voiittoomäärän kuin mikään muu teollisuusala. Näi­den
papier yhtiöiden voitot nousivat mainittuna vuonna — ja rie
«ovat r,en jälkeen vielä kohonneet — i72,7d0,OOO dollariin. Sen
iälkeen kun ne maksoivat kaikenlaisia veroja yhteensä vain $53,000,-
^JQOO näiden paperiyhtiöiden voitoksi yhden ainoan vuoden aikana
Yjäi hoin 120 miljoonaa dollaria — eikä tähän sisälly vielä ns.
*'^salatut voitot, jotka on sijoitettu kaikenlaisiin vararahastoihin, pää-
-«'omaku!)llel«!;siin jne.
«' Selvää siis on, ettei nyt toimeenpantu paperin hinnan kohottami-i\
nen oie a:noa?taan ennenaikaistia ja aiheetonta, vaan kerrassaan tuo-
//mittavaa kiristystä. Nämä "canadalaiset" paperiyhtiöt, jotka sivu-
* ^mennen ^anof^n ovat pääasiassa jänkkimiljoneerien omistamia ja kon-
»• trolloimia, haluavat käyttää nykyistä sotahysteriaa hy>'äkseen ja kis-i-
koa ^oUikiii suurempia voitto-osinkoja pohjattomiin rahakukkaroi­hinsa.
• . : ' : - '•• ;
l, Selvää on, että tämä sanomalehtipaperin hinnan kohottaminen tulee
^«delleenvaikAuttantiaaij tämän mantereen pienten työväenlehtien jo
-ennestään tukalaa talousasemaa. Tämä pitää paikkansa myös Y a -
'pauteen nähdch; Totfei'tietysti on, että tämä hintakiskonta ei miten-
Vkään aUieuta välitöntä vaaraa lehdellenune. Vapauden lukijat ja
.kannattajat ovat "vakuuttaneet" lehtensä tällaisia rosvouksia vastaan
järjestelmällä haastekainpanjan, jonka alkuperäinen tavoite tulee
' todennäköisesti kaksinkertaisesti täytetyksi. Tämä pitää pahimmat
.',karhut käsivarren ulottuman ulkopuolella jonkin aikaa.
Mutta nyt voimaanpantu sanomalehtipaperin uusi hinnankorotus
^ on varoituksena meille siitä,,että työväenlehtien täytyy vielä toistai-
> seksi liousta ylös entistä jyrkempää vastamäkeä. Ei ole pienintäkään
/syytä ojtnahyväisyyteen tai välinpitämättömyyteen j a toimettorauu-
Vieen. Päinvastoin ön omaksuttava se käsityskanta, että työväenleh-
•'.tien turvaksi ja tueksi ön muodostettava entistä tirviimpi ja laajempi
/järjestyneen työväen muuri, mikä kestää j a torjuu suurpääoman j u l -
ykeat hyökkäykset niin ialousrintamalla kuin poliittisellakin areenalla,
r j a muistaa sopii, että jos yksikin työväenlehti joutuu kohoavien kus-,
«tannusten takia vaikeuksiin, niin se tarkoittaa sitä, että koko työväen-
^vehdistö jour au vaikeuksiin ja heikkenee.
Ka3rtännöllisesti katsoen meidän omalta rintamaosaltamme tämä
>'iilanne \'aatii sitäj että nyt käynnissä oleva Vapauden haasterjmitäys
viedään voitokkaaseen loppuratkaisuun sikäli, että viidentuhannen
*',dollarin tavoite kaksinkertaistutetaan. Se on paras mahdollinen
-'vastaus niille, jotka poliittisista syistä haluavat loukata ja vahin­goittaa
Vapautta sen vuoksi kun lehtemme puolustaa rauhan asiaa
* ja vähäväkisten ihmisten elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja maa-
/seuduUa. Samalla se on käytännöllinen "vakuutus" alati kohoavien
julkaisukustannusten aiheuttaman vaaran torjumiseksi. -
Tpisek-oi, me voimme auttaa omaa asiaamme siten, että autamme
/,Liekin levityskampanjaa. Huolehtikaamme siitä, että Liekki saa
J^apioineen suunnitellut kolmesataa uutta tilausta, että kaikki Liekin
^^^tkeavat tilaukset uusitaan ja että samalla kertaa uusitaan myös
/icatkeavat Vapauden tilaukset.
I) Itkun ja voivottelun asemesta on tehostettava toimintaamme työ-
VyaenlehdiStön julkaisumahdollisuuksicn hyväksi, sillä se on yksi kaik-
/jit^n tehokkain keino taistelussa sotahysterian varjossa suoritettavaa
"Tifntaryöväystä vastaan.
4^0 vuotta täyttää ensi maanantaina
Jack Koski Port Artburlsta. Oxmlt-telunune
60-vuotiaaUe!
muut sanovat
" L i i N S I J A I T Ä -
SAMALLA SAAREIXA
Useiden vuosien ajan kansa on ke-holttanut
presidentti Trumanla siuo-rittamaan
raidian matkaa kohdatak­seen
tärkeän maan päämiehen. Ja
nyt hän on menetellyt n i i n . « -
Arvovaltaisuudella, mikä sopii voi­makkaan
maamme päämiehelle., mr.
Truman on matkustanut tuhansien
mailien päähän kohdatakseen Tyy­nenmeren
hallitsijan. Kenraali Macr
Arthur komentelee Japania, huomat­tavaa
osaa Koreasta. henkiKföohtai-sestl
hän omistaa huomattavan osan
Pllippiinelstä. ja. milloin tahansa
nyt, voi (huudattaa Itsensä koko A a ­sian
keisariksi.
Mr, Truman* vaikka hänet on v a ­littu
vain Yhdysvaltain päämlsnek-si,
ön tähän asemansa perusteella
njyös latinalaisen Amerikan. Län&i-
Euroopan. Keskl-Idän osien, Afrikan
Ja atomipommin presMentti. Täten
Wake-Baaren kokouksessa on edus­tettuina
läntinen j a Itäinen pallon­puolisko
. . . Tämä osoittaa, että
missä on tahtoa rauhan hyväksi, siel­lä
voidaan maantiede Ja poUciikka
työntää taka-alalle . . .—Alan Max,
Daily Worker. N.Y.
• ,• • • •
TOTUUS "USKONNONVAINOSTA"
EI PALA TULESSAKAAN
Suomalainen pastori Nortamo, joica
noin 3 V. sitten kävi Neuvostollittm
kirkon vieraana . . sanoi Suomen
yleisradiossa kuulumisia iNeuvosto-
Ultosta lähetyksessä sanasta sanaan
seuraavaa:
"Miuä tahtoisin huutaa koko Suo­men
kansalle, niin oikealle kuin va-semmallekin,
että teille on viimeisten
vuosikymmenien aikana syötetty tör­keätä
valhetta Neuvostoliitosta, mut­ta
erittäinkin sen kirkon j a papiston
asioista. Teille o n saarnattu, että
siellä on papit hirtetty j a kirkot pol­tettu
tai muutettu elpkuvateättereik-si,
mutta täanä el oles totta. Mosko­vassa
^ toimii vielä • tänäpälvaiäkin
pappeja jotka ovat läpäisseet vallan-kumbiilBen,
Mosk^^
33 kirkkoa, joissa Jumalanpalveluk­set
alkavat joka päivä kello 9 j a kes­tävät
noin puoleen yöhön asti ja älnä
'kirkot ovat täynnä harrasta klrkkb-
Jkansaa . . . Joskin aseellisen vallan-'
kumouksen - kovan kamppailu pyör­teissä
«tuli muutama pappi murha­tuksi
j a muutama kirkko (poltetuksi,
mutta se o l i vaan suhteessa, sUhen
kunjmidtakih ihmisiä kuoli j a multa­k
i n rakeimuksla p a l o i . . . . Neuvos­toliiton
kirkko kehittyy normaaliin
suuntaan. Ei siis mistään pappien
vainosta voi olla kysymys ainakaan
Neuvostoliitossa." — Y. Y., Satakun­nan
Työ. P o r i .
misesta hylätty
Helsinki. (Vapaa Sana lokak. 12
p.) — ^Uen klo 14 kokoontol SA
K : n työvaliokunta, käsittelemään
pääministeri Kokkosen kirjelmää
lakkojen lopettamisesta. Työva-
Uokonta oli ^simielinen siitä, et­tei
se katso mahdolliseksi lopettaa
käynnissä olevaa laldcoliikettä. Jo­ten
lakot jatkavat ja yleislakko-uhka
on edelleen voimassa.
Samassa kokouksessa esittivät työ-v
a l i o tkunnui kansandemokraattiset
jäsenet kirjelmän, jossa viitoitetaan
se tie, jota kulkien liittojen palkka-,
vaatimukset viedään tinkimättöminä
voittoon. Kirjelmää el kuitenkaan
otettu eilen käsiteltäväksi, vaan pan­tiin
pöydälle työvaliokunnan seuraa­vaan
istuntoon.
Kaikki käynnissä olevat lakot jat­kuvat
edelleenkin täydellisinä. M i ­tään
huomattavampia muutoksia el
lakkotilanteessa ole tapahtunut. P i ­tämissään
kokouksissa ovat lakko­laiset
edelleenkin vaatineet taistelun
tehostamista. Yleislakosta on saatava
n i in laaja, tehokas j a voUnakas. että
sen avulla Uittojen vaatimukset vie­dään
tinkimättä nopeaan ratkaisuun.
Maidon himan alenta­mista
vaaditaan
Toronto. — Mitä torontolalset
ylensä ajattelevat maidon hinnan ko-rottamisiesta,
sen sanoivat puhujat
Bathiurst-kadun Yhdistynessä kirkos­s
a . •
Gilbert Levine, Toronton huoltolau­takunnan
jäsen, sanoi hinnan koror
tuksen vaikuttaneet! suuresti maidon
kulutuksen vähenemiseen. HÖD sanoi
maidon kulutuksen henkilöä kohti vä­hentyneen
16 kvartista 11^ kvarttiin
sen jälkeen kun hallituksen tukiraha
poistettiin.
Puhuja painosti erikoisesti sitä. että
tukiraha tulisi palauttaa j a maidon
hinta, alentaa. Myöskin että jokai­selle
kansakoululapselle tulisi jakaa
päivittäin yksi palnti maltoa.
Canadan naisten järjestön sihteeri
mrs. Libble Park osoitti, kuinka m a i -
Lake Socces, N.Y. — Viime viikolla
keholtti Neuvostoliiton ulkcmlnisteri
Andrei Vlshynski Yhdysvaltoja, luo­pumaan
"kovan käden" politiikasta
j a palaamaan edesmenneen presi­dentti
Rcfcseveltin julistamaan r a u -
hanpoUtilkkaan- " ' '
.^iaieessaan Y K m ~ yleiskolsouksessa
lokakuun - 13 pnä vastasi hän John
Pcster DulleslUe, muistuttaen Dulle-sia
uhkailusta voimalla. Hän sanoi,
että "arvovaltainen .U.S:n. puhemies"
on •" yrittänyt saada ' Neuvostoliiton
"tärisemään saappaissaan". Tämä on
perinpohjin väärä ja surkea erehdys.
" E i koskaan", hän sanoi, "tule a i -
liaa jolloin Neuvostoliitto on sella!ses-sa
tilanteessa, että olisi mahdollisuus
edes Olettaa sen tärisevän saappais­saan
kenenkään edessä."
Puheessaan Jossa hän esitti Ameri­kan
yrityksen rosvota turvallisuus­neuvostolta
voiman, Joka sille kuuluu
Y K : n peruskirjan mukaan, Dulles pu­hui
• erikoJsesti pienille kansoille, jot-ka,
N.Y. Timesin mukaan "epäilivät
kannattaa päätöslauselmaa".
DULLESIN U H K A U K S ET
Dulles käytti uhkauksia liittolais­tensa
piirim kuuluvia kohtaan. Pää­töslauselman,
joka sisältää myöskin
Y K : n armeijan muodostam'sen, hy­väksymättä
jättäminen merkitsee,
että "tulee välttämättömäksi vahvis­taa
turvallisuutta sotUaallisilla l i i ­toilla,
jotka eivät ole l a in eikä min­kään
sellaisen edustuslaitoksen, kuten
on tämä maailmaa ftäsittäfvä Y K . a l a i ­sia.
EI voi olla mitään luotettavaa va­kuutusta,
etta voimayhtymät kun­nioittaisivat
kaikkem ylimpänä maa­ilman
kansojen hyvinvointia. Silcsi
tämä paätöslausalman hylkääminen
merkitsee--- suuren vastuimalaisuuden
ottamista."
Seuraavassa on Vishinskln vastaus
DuJIesille epävirallisen venäjän kie­lestä
tehdyn käännöksen mukaan.
NEUVÖSTOLUTTO ON R A U H AN
PUOLESTA
Teidän tulee ymmärtää, nyt j a ^ai­na,
että n i i n kauan kun puuttuu, v i i ­den
suuren sopimus rauha on. horju­valla
pohjalla. Tästä syystä asla- "^ei
ole niin, että vaaditaan sopimusta ky-sjmiyksessä
olevilta hallituksilta.
on se, että ''mikä on viiden-suuren
politiikka ja tekeekö tämä politiikka
mahdolliseksi päästä sopimukseen;i?al.
Me voisimme esittää • tusinoittain. ja'
vieläpä sadoittain tosiasioita osoitJ^a-maan,
että Rcosveeltin kuoleman jäl­keen
julistettu. uusi ohjelm^, jota
edustaa. M r . John Foster Dulles ja
toiset, määrittelee perustan Yhdys­valtain
ulkopolitiikalle. Tämä niin-kutsuttu
"kovana", pysymisen poli­tiikka
yhtä entistä liittolaista koh­taan,
ei ole rauhanpolitiikkaa. K u ­kaan
ei voi edistää rauhallisia suhtei­ta
kansojen välillä — suurien tai pie­nien,
huolimatta kuinka pienet j a vä­häpätöiset
niiden voimavarat jä ar­meijat
ovat — käyttämällä "kovaa"
politiikkaa sovinnollisuuden asemesta.
" E I K O S K A A N "
Arvovaltainen amerikkalainen pu­hemies
sanoi, että ainoastaan voima
vaikuttaa Neuvostoliittoon j a että
silloin kun Yhdysvallat on n i in voi­makas,
että se panee Neuvostoliiton
tärisemään saappaissaan n i i n sUIoin.
Ja vain silloin, on mahdollisuus pääs­tä
Jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.
Mikä perinpohjainen ja surkea ereh­dys!
Ei koskaan tule aikaa jolloin
Neuvostoliitto on sellaisessa tilantees­sa,
että olisi edes mahdollisuus sen
olettaa tärisevän saappaissaan ke­nenkään
edessä. Ajatelkaa Venäjän
historiaa j a te tulette takaisin Jär­kiinne.
Te tulette palaamaan tasapai­noonne,
kylmiksi j a maltillisiksi.
Tämä on diktaattorin politiikkaa,
painostuksen j a petoksen politiikkaa,
vaatimusten Ja puolivaatimusten po­litiikkaa,
uudelleen tyrkytettyä, pai­nostusta,
jota i tuetaan väkivallalla,
mitataan sotilaallisilla mitoilla Ja Jo­ka
on jmipäröity laivastolla, maa- j a
lentovoimien tukikohdilla. Tukikoh­tia,
tukikohtia, tukikohtia - - ympäri
maailman, maapallo on ylikuormitjet-tu
niillä. Katsokaa Amerikan sanoma­lehdissä
j a aikakausjulkaisuissa jul­kaistuja
karttoja jotka antavat ylei­sen
kuvan noista tukikohdista, jotka
tulikielekkelden lailla tunkeutuvat
keskustaan, sydäntä, joka on ollut
monen eikä vain boliviälaisen maali­tauluna.
•
Siksipä, mister Dulles, te jrmmäf-rätte
meidän kantamme. Me kanna­tamme
kaiklden sellaisten määritel­mien
hyväksymistä, jotka edistävät
rauhaa Ja kansojen turvallisuutta. Me
annamine arvon myöskin teidän mie­lipiteillenne
j otka ' esitetään tässä
mielessä j a me kannatamme monia
esityksiä Jotka näyttävät pyrkivän
tähän suuntaan, mutta me emme h y ­väksy
teidän perusasennettanne. kos­ka
se on vahingollinen j a väärä. Mfe
emme hjrväksy teidän motiiveltanne,
koska nekin ovat vääriä.
Mr. Yoimger (Britannian edustaja)
sanoi, että Neuvostoliiton, Joka on
esittänyt neuvotteluja, tulep antaa
vakuutus siitä, että näiden neuvotte­lujen
aikana Neuvostoliiton tulee olla
tottelevainen lap^l; Isot sedät jotka
tulevat istumaan siell^. eivät ole ^se­tiä
vaan vääpeleltä, - joita täytyy to­tella.
SELVITETTÄVÄ SURKEA
S E K A S O T KU
Mutta todella, kun sellaineni- ehdo­tus
Ja sen vastaehdotus on: esitetty»
joka.kerta tapahtuu sama uudelleen.
Jokamen kerta vaaditaan ja painoste­taan,
että meidän tulee antaa perik­si
kaikessa, luopua kokonaan kannas­tamme
j a yhtyä kaikessa teihin, s a ­malla
kun te, teidän puolestanne, et­te
tee mitään kohdataksenen meitä
puolitiessä. Kuinka te voitte sillä
tavalla neuvotella Voiko kukaan v a ­kavassa
mielessä puhua neuvotteluis­ta,
ellei kenelläkään ole halua antaa
vähääkään periksi missään suhteessa.
Ohjelma on muuttunut, kaikesta
huolimatta, sota-ajan yhteistolminta-ohjehnasta.
Määrätyt piirit ovat
omaksuneet sodanjälkiseksi ohjel-makseen.
kovan politiikan.
£1 voi olla suurempaa eroa kuin on
Yhdysvaltain sodanaikaisen Ja sodan­jälkeisen
politiUian; välillä. Nyt on
ilmeistä, että^tämä uusi kova politiik­ka
ei ole tuottanut tuloksia, eikä tule
tuottamaan mitään tuloksia; Miksi
te ette sitten palaa takaisin entiseen
ohjelmaan?. Siihenkin aikaan o l i veto,
c l i myöskin;. tmrvallisuusneuvosto Ja
yhteistoiminta.
- J a s i l l o i n k in kun veto ei soveltunutr
cU yhteitoiminta ja yksimielisyys.
Miksi ette palaa takaisin tähän tilan­teeseen?
Jos te teette niin, n i i n asiat
muuttuvat. Minä olen täydellisesti v a ­kuutettu,
että ne tulevat muuttu­maan.
Miksi te «tte luovu yrityksistä
pakottaa mielii^.ä€ttänne toisille val­tioille,
joilla' tulee olla tasavertainen
asema Ja oikeus kanssanne? Silloin te
ehkä voisitte selvittää aiheuttamanne
surkean sekasotkun j a poistaa raken­tamanne
esteet -yhteistoiminnan tiel­tä.
• ^ • ,• •-•••^•>.
Yhdysvaltain Progressive puolueen
vaaliölijelman tärkeimmät kohdat
Kansamme käydessä vaalitaisteluun
tällä kriisin mitä vakavimmalla het­kellä,
toistaa Progressive Party, tär­keimmät
kohdat ohjelmastaan maail­manrauhan
voittamiseksi, turvallisuu­temme
takaamiseksi Ja Amerikan
kansan vapauden säilyttämiseksi.
RAUHA '
Lopetettava ehkä'sysodan politiikka
j a poistettanra asemistaan sen asian­ajajat
hallituksessa Ja aseellisien voi­mien
johdossa. ~*
Noudatettava Jokaista rauhallista
keinoa kansainvälisen kriisin sovitte­lemiseksi
konferenssien, neuvottelujen
j a välityksen kautta.
Palautettava Y K : n auktoriteetti Ja
tehokkuus ottämaUa K i i n a n Kansan­tasavalta
heti sen jäsenyyteen.
Antamalla Kiinan Kahsantasaval--
lalle edustus Turvallisuusneuyc^tossa,
tehdä mahdolliseksi ^ vihollisuuksien
lopettaminen Koreassa j a yhtenäisen,
itsehäisen j a demokraattisen hallituk­sen
luominen koko Koreaa varten.
Vältettävä sptääkllhian kanssa ve-lämäUä
Yhd^^ltäln- lalväk»' heti
pois K i i n a n vesiltä Ja lopetettava Y h ­dysvaltain
sekaantuminen K i i n a n s i ­sällissodan
kulkuxm Ja tunnustettava
tuon ystävällisen, 450 miljoonan kan­san
laillinen- hallitus;
Pysäytettävä Länsi-Saksan uudel-leenaseistamlnen,
u i i delleennatsisol-ihinen
Ja uudell^enmllitarisolmlnen.
Poistettava kaikki esteet kaupan­käynniltä
Neuvostoliiton, .Itä-Euroo-pan
j a K i i n a n kanssa. •
Ryhdyttävä uudelleen korkean t a ­son
neuvotteluihin Neuvostoliiton
kanssa huomattavien erimielisyyksien
sovittelemiseksi j a rauhansopimukses­ta
Saksan j a Japanin kanssa.
TURVALLISUUS
Tuettava työväen oikeutettuja vaa­timuksia
palkan lisäämiseksi.
E i palkkojen Jäädyttämistä.
Torjuttava kaikki lakkoutumisoi-keuden
rajoittamisyritykset tulivatpa
ne sitten Valkoisentalon määräysten
muodossa taikka muuten; kumottava
Taft-Hartlfey laki.
Järjestettävä kaikkien sitten kesä­kuun
25' päivän tapahtuneiden hinto­jen
korottamisien federaalinen tut­kimus
-ja asetettava syytteeseen kaik­k
i ne, jotka ovat syyllisiä liiallisien
liikevoittojen nylkemisiin.
Jääd3rtettävä 'hlzmat alhalsimmalle
dollari- j a s e n t t i ^ o l l e missä ne o l i ­vat
V. 1950 j a pantava säädöksen rik­kojat
edesvastuuseen.
Laadittava 'tiukka - federaalinen
vuokrien kontrolli palauttamalla
kaikki alueet federaaliseen kontrolliin
j a kieltämällä .??unnoistahäädöt.
Verotettava* i § ahnehtijolta, eikä
pnutteessaolevia. Peruutettava 20
pros. tuloveropidätykset ja korotetta­va
alhaisten tulojen nauttijoiden hen­kilökohtaista
-veronmaksuista vapaut-;
tarnisen rajaa.-Jyrkästi lisättävä kör-poratibiden
liikevoittojen j a liiallisien
liikevoittojen verottamista. Laadit­tava
jyrkästi nouseva verotus suu­rimpia
tuloja- nauttivien yksilöiden
tuloUle. y:^'':.
'''BahJMte^^ joka rajoltr
taa luotonantoa uusille asuinraken­nuksille.
-
Lisättävä hallituksen verojenkäyt-töä
asuintalojen, koulujen, teiden,
sairaaloiden! j a toisien hyvinvointl-tarpeiden
rakennuttamiseen.
Rautavaara lienee
kaikkein köyhin
Suomen kunnista
Hrisinki. — Suomessa käydyn Ism-namsvaalitalstchin
jrhteydessä väitet­t
i i n , että Pohjols-Kaijalassa Nurmek­sen
j a Tsaknen välillä sijaitseva Rau­tavaaran
kunta olisi köyhin Suomen
kunnista.
Tämä lähes 1^0 neliökilomelarin
laajuinen kunta on tyypillinen puuta­varayhtiöiden
/Siirtomaa, josta yksi­tyiset
xnmtavorayhtiöt j a valtio omis­tavat
suurimman osan eli y l i 63 pros.
Puutavarayhtiöt omistavat niUtei
kalkki parhaat metsämaat. .
Kunnassa asui vuoden 1948 tietojen
mukaan kaikkiaan 4,857 henkeä mut­t
a siellä o l i kansanhuollolllsten mää-
-ritelmien TT?v>faati ainoastaan kolme
omavaralstaloutta. Ktmnan alueesta
on kymmenen neliökilometriä viljel­tyä
maata, maarekisterin mukaista
joutomaata on 457 neliökilometriä Ja
varsinaisia metsämaita 847 neliökilo­metriä.
Kunnan alue on maanvilje-lysmahdollisuuksia
silmällä -pitäen
erittäin karua, soraperäistä Ja kivistä,
Joten väestön toimeentulo on pää­asiassa
metsätöiden varassa. Valta­osa
kunnan väestöstä on täten puu-tavarakapltalistlen
armoilla. Jotka
ovat kunnan asukkaiden hädänalais­t
a asemaa hyväkseen käyttäen tun­nottomasti
saaL'staneet kunnan a r ­vokkaat
metsäalueet haltuunsa.
Rautavaaran kirkonkylän mäen s i ­vussa
on aivan uusi lääkärin asunto­j
a vastaanottotalo, joka on tyhjänä.
Lääkäriä ei ole saatu paikkakunnalle
koska el ole sähköä. Kaksi hakijaa
on ilmaantunut, mutta perunneefc k im
ovat saaneet tietää, ettei ole sähköä.
Viime talven oU työttömien luku--
määrä kaikkiaan .700 j a vakinaisesti
on kunnan väestöstä noin 200 työttö­minä.
.
Kunnan valtuustossa oU ennen k i m -
nallisvaaleja enemmistö. S K D L :n
kannattajilla.
TÄTÄJ
Nehrun varoitus
VAPAUS
Lopetettava Oikeuksien Lain (Bill
of Rlghts). murhaanainen. Saatetta­va
häviölle .kaikki toimenpiteet, joi­den
tarkoituksena on sulkea ihanteet
ristikkojen taalcse ja amerikkalaiset
keskitysleireille,:
Lopetettava kaikki poliittinen vai­noaminen,
nqitajahtaaminen, lojaall-suusohjelmat
ja maasta karkolttaml-set,
joiden tarkoituksena on pelottaa
taikka rangaista, miehiä j a naisia sen
vuoksi, että ne käyttävät perustuslail­lisia
puhe- ajatus- ja kokoontumis-oikeuksia.
Lopetettaya,;,,laiton FJBIrn käyttö
poliittisena poliisina. ^ ,
Voimaperäisesti asetettava syyttee-
Viikko sitten maanantaina Intian
pääministeri Neihru antoi «Nevv Delr
hissa sanomalehtlhaastattelim, mikä
t u i l t a a n kovaksi iskuksi Yhdysval­tain
Y K : n edustajien. .WuTen Austi­nin,
Johni Poster Dullesin j a kump­panien
sotasuunnitelmia vastaan, s i l ­lä
mr. Nehru varoitti, ettei. Y K : ta
saa muuttaa "sotajärjestöksi".
Nehru arvosteli Julkisesti sitä k un
kenraali MacArthurln joukot tunkeu­tuivat.
38 viinen leveysasteen y l i Pcto-
JoisrKoreaan. Hän sanoi: "Meno 38:-
nnen leveysasteen y l i . . . yrittämättä
rauhanomaista ratkaisua, tuntuu
meistä väärgrydeltä j a siihen sisältyy
riski paljon laajemmasta konfliktis­ta."
:\ • ',:
i Puhuessaan ehdotuksesta. Jonka
mukaan Y K : n jäsenmaissa "perus­tettaisiin
yhdenmukaisteta arinelja-
ASIAKAS^^ ON OIKEASSA
• Johtaja: " K u u l i n että riitelitte
siaMraan:' kanssa. Muistakaa, etQ
minun liikkeessäni asiakas on aim
oikeassa."
Apulainen: rNiii&ö. Tuo naiaai
väitti, että tämä liike on oikea Uui.
jausliike.'? -
PÄÄSI SELVILLE ^
. -Opettaja: "Minkälainen on maa
pallon muoto?"
TOmi: " E n tiedä." i
:• Opettaja: "Tiedät varmasti. iCji
kä muotoisia korvarenkaita sinun äi i
kosi käyttää?" ^
Tomi: •'KulmiMfalta arkipäivinä ]i
pyöreitä sunmmtaisln.'*
Opettaja: "No niin. Minkälaines
on. siis maapallon muoto?"
Tomi: "Aiikipälvinä kulmikas ja
sunnuntaina i^örea." ^
OLI MUUTTUNUT
• Vanha pariskunta o l i : kävelyllä ko­tikaupungissaan.-
K u n he pysähtylvit
erääseen katukulmaukseen sanoi roi
va:
"Muistatko, Jussi, kuinka-me ennä
rilatessamms tapasimme - tavata täsä
kulmauksessa?"
"Kyllä, mutta tuota katiikllpeä i
ollut silloin", sanoi mies viitaten kS.
pcen jossa oU kirjoltus"VaaralIinöi
niirkkaus, olkaa varovaisia".
KysyDijrksilja 1
seen kaikki sellaiset yksilöt Ja r y h ­mät.
Jotka yrittävät väkivallalla, ter­r
o r i l la tai pelottamalla estää amerik­kalaisilta
puhe- j a kokoontumisva­pauksien
käyttö.
Lopetettava terrori neekerikahsaa
vastaan. Ensi askeleena kcdiden t a -
sa-arvolsuuden takaamista hyväk^rt-tävä
P E P C laki, pääverovastainen l a ­k
i Ja lynkkausvastaiset lait Ja lait t a ­kaamaan
neekereille pääsyn kaikkiin
valistuslaitoksiin Ja asuntoihin.
— Työmies-Eteenpäin.
. Kysymys: Jos j o ku henkilö teket
parannuksen jidionkin ^tarpeelliseeo
esineeseen, voiko hän turvata oikeu-tensa
siihen ilman, ettei tarvitse ha^
kea patenttia? — Tiedosta, klitoU^
nen. ,
Vastaus: E i voi. Patentin haku
tässä tapauksessa välttämätön tot
menpide. .
Kysymys: Maksaako Ontarion llial<
lltus löytöpalkkion henkilölle, Jokt
löytää ktvihiiitä Ontariosta? Joi.
maksaa, n i i n ' k u i r & a paljon? — Me.
täliinetsijä. '
Vastaus: E i maksa mitään,
hyötymahdölllsmis on siinä, että iies^
kilö myy "löytönsä" jollöcin yhtiöllä
•— sillä yksityisestä kehittämisestä ei
ole. nykyoloissa pithettakaan, "Löy«
dön" myynnin suhteen saattaa toii»
tenklh olla-vaikeuksia, sillä yleinen
käsitys on., että Ontarion kivihiili
(mitä on melko paljon tutJdttu) m
siksi köyhää, ettei sitä kannata ryh]
tyä kehittämään. ;. . ..
osasto" 'Nehru lausui::
" . . . TUmä tuntuu meistä väärältä
menettelytavalta. Näyttää siltä kuio
Y K muutettaisiin Atlantin paktiii
suuremmaksi painokseksi j a että sliti
tehdään sotajärjestö eikä laitosta m|
kä huolehtii kansainvälisestä rauhai*
ta. Johtuen siltä k im me vastip
tamme tämän päätöslauselman tö-keimpiä
kohtia, me emme yhtyäeet
Korean komissionin jäseneksi." ;
Hän korosti kuitenkin haastattelus­saan,;
että sota ei ole kiertämättä
" O n siritettävä kaildkemme", hän sa­noi,
"sodan välttämiseksi, sillä suur­sodasta
tulisi tuhoisat seuraukset ko­ko
maailmalle."
Nehru toisti uudelleen vaatimuk­sensa,
että K i i n a n Kansantasavalta
tulee hyväksyä Y K :n Jäsenyyteen ja
samalla 3iän lausui, että Intia västus'
taa sotatoimien laajentamista Por-mosaan.
TT
don hinta on jyrkästi noussut kesä-kmm
.Jälkeen j a erikoisesti Korean
sodan aikana. Hän sanoi naisten
lialuavan sekä rauhaa että hintojen
alentamista j a vastustavan sotaa Ja
korkeita liintoja.
Viime vuosien aikana ovat suuret
työnantajat, sellaiset k u i n esimerkik­s
i Sudburyn alueella yjn. toimiva
•International Nickel Company, pan­neet
käytäntöön pannan 40 vuotlaitE
j a sita vanhempia työläisiä vastaan.
Vaikka ihminen on ammattitaitoon
y j n . seikkoihin nähden vasta saavut­tanut
parhaan kuntoisuutensa niin
suuret työnantajat tuomitsevat hei­dät
kaatopaikalle, mihinkään kelpaa-mattomiksL
T^lmä el ole mitään so­sialistien
puhetta sillä se on kylmä
tosiasia. Jonka tunnusti esjm. liitto­valtion
työmtnisteiin apulainen Art­hur
McNamara, puhuessaan' joku a i ­ka
sitten tästä asiasta radiossa.
Tilastömiehet totea,vat, ett^ näiden
vanhojen työläisten lyhmä tulee vuo­si
vuodelta entista snUrönmiksI. K u n
alle 30-vuotialta oli vuosisadan alus­sa
63 prosenttia maan väkiluvusta
väheni tämä prosenttlinäärä- vUme
vuoteen mennessä 54 prosenttiin.
Seuraavassa ikäryhmässä, joka käsit­t
i 30-44 vuotiaat, tapahtiii vuosien
1901 Ja 1949. välisenä aikana päinvas­tainen
kehitys sillä tähän ikäryh­mään
kuuluvien prosenttimäärä ko­hosi
18 prosenttista 20 prosenttiin
Mutta y l i 45-vuotiaiden ikäryhmässä
o l i tämä muutos mahiittuna aikana
paljon huomattavampi sillä heidän
lukumääränsä kohosi 19 prosentista
28 -prbsenttiln. Olemme maininneet
nämä prosenttimäärät siitä syystä,
että niiden avulla päästäisiin selville
siitä'suunnasta mihin tilanne on k e ­hittymässä.
Se merkitsee, että tule­vaisuudessa
/entistä suurempi osa
väest&tä kuiiluu tähän tunkiolle
tuomittujen Joukkoon. Jolle suurtyön-antajat
kieltäytyvät antamasta työtä
j a jolta siten kielletään oikeus elää
ansiotyöllä.;
Siten tämä* mainio kapitalistinen
yhteiskunta. Joka perustuu siihen
paljon ylistett3?yn "vapaaseen yritte­liäisyyteen'?
kieltää 40 vuoden iän
saavuttaneUta-i heidän kaikkein tär­keimmän
oikeuteisa —. elää kättensä
työstä. Sellaista se on tämä kapi­talistinen
"yksitylsyritteliäisyys", jota
n i in kovasti: tyrkytetään esimerkiksi
Korean kansalle.
Toisin ovat asiat kuitenkhi siellä
kirotussa kommunistien valtakunnas­sa
Neuvostoliitossa ja vieläpä k a n -
sandemc&ratiui: maissakin. Siellä
on j a annetaan' työtä kaikille, jotka
sitä haluavat Ja kykenevät siihen. E i
siellä jullstetalMMe el oteta työhön
40 vuoden .iän(saavuttaneita!
Näillä kapitalistisen tuotantotavan
tunkiolle tuomitsemilla "vanhuksilla"
ei olisi tietenkään mitään ^ t ä vas­taan,
että he saisivat kutmolllsen toi­meentulon
ollessaan pakollisessa
työttömyydessään. Jos heillä olisi
tiedossa jok^äiyäinen leipä Ja k a & k i
mitä siihen' 'iShityksen nykyisessä
vaiheessa kuuluu, voisivat he tyydyt­tää
työhaluaaii''kaikenlaatuisessa as-kartelussa.
Mutta siihen ei ole t i l a i ­suutta
kud' pitää alituisesti olla työn
etsinnässä Ja^sflnä hurskaassa t o i ­vossa,
että Jostakin löytyy Jotakin
työtä. Johon he kelpaavat. .
Tämän kapitalistisen yhteiskunnan
asiat on järjestetty n i in nurinkurises­t
i , että yhtäällä tuomitaan työläinen
kelpaamattomana tunkiolle 40-vuoti-aana
mutta toisaalla saa hän sen
niukan vanhuudeneläkkeen vasta 30
vuotta myöhemmin. £&ä sellaista
nurinkurisuutta saisi w r k i ä muutta­maan
j a kukistamaan .. . . Jos sitä
yrität tuomitaan Sinut punaiseksi,
kapinalliseksi jne. Sillä tämä kapi­talistinen
järjestelmä on Ja sen pitää
olla ainoa Ja oikea. Jopa siinä mää­r
i n , että sitä tyrkytetään oikein ase­voimin
p u h d i l l a a n Korean kansalle­k
i n "meidän" elämäntapaniEunme"..
"länsimaisena sivistyksenä" Ja ties
vaikka minä.
Että.meitä ei syytettäisi liiottelus-ta,
panemme tähän latisunnon siitä,
mitä mr. McNamara, sanoi eiään
työttömän miehen -sanoneen:
' ^ n ote lmiin>, nvldä, sokea tai
raajari^inen. 'Olen ensilnokan
konetyöläinen». J<Aa on ollnt 30
vuoden ajan työssä yhdessä Bik-keessä
^mntJta silti «tssuirj^
tä. Slilcsi? Koska olen'fUan
ha. En ote tarpetitei vanha eläk^
keen saantia vatten -»nmtta UJän
vanha teoUIsmitta. .varteiu SOnii
sanon mlta ajattdevat; monet
numi mimin kaUabcnl, l o t k a ei­vät
pidä siitä, että heidät on työn­netit
' siirmm teoi^nnden palve-loksesia
Ikänsä taUaJ" ' '
Jos me elettäisiin sellaisessa y h ­teiskunnassa.
Jossa toitnlttaisiin y h ­teisen
hyvän ediistänidseksl dicä yksi­tyisten
Tiistovoittojen ' tavoittdemi-seksi
voitaisiin varsin helposti Järjes­tää
töitä kaUcine sitä haluavine. jEbi-merkiksl
se valtava sotalasku, 1.471
miljoonaa ddlktfia,' Jonka Canadan
hallitus on antanut; sotaa Ja tuihpa
varten, voitaisiin käyttää asuntojen
Canadan väestölle;
josta suurin osa asuu perin a&ukan-taisisaä
asunnoissa n i i n kaupungeissa
kum maaseudullakin. Siinä sivussa
voitaisiin rakentaa myöskin niitä
yleisiä rakennuksia. Joiden puuttees­sa,
nykyään ollaan. Sellaisia kuin
ajanmukaisia kouluja, sairaaloita,
urheUukenttiä, uhna-altaita, leikki-kenttiäi
maanteitä jne.
iRahasta ei ole puute, mutta sitä ei
käytetä elämän tuomiseksi enem­män
elämisen arvoiseksi vaan kerras­saan
päinvastaiseen tarkoitukseea.
elämän tuhoamiseksi, kärsimysten ja
kurjuuden aikaansaamiseksi k o^
Korean kansa halusi työntää pois
harteiltaan seU orjuuden. Jossa se oli
elänyt yhdysvaltalaisten imperialis­tien
suojeluksessa olleen fasistldik-taattori
Syngnaan Rheai halutessa.
Niin, - rahasta el ole todellakaan
puute kun o n kysymyksessä taistelu
kapitalistisen JärjesteUnän pitkittä­misestä
Ja lujittamisesta kaukana
Canadasta. miitta k u n o n • kysymyk­sessä
Canadan kansan parhaiden
iniesten Ja naisten' hyvinvointi tai
'pelkästään v a in y l i 40-vuotIaiden oi­keus
ty«n saantiin J a dämiseen. niin
silloin heti valitetaan, että ei ole ra­haa
yleistien töiden JärJ^tämlseen
eikä .vanbimdläielälkkeiden lisiänii-seen
ja elSkelän alentamiseen.
. SellaiBta on tämä kapitalistien de^
mokratia. • ,.
' Jos piflmt rauhan Ja elämän puo-lestJEl
Julistetaan Siinit punaiseksi Ja
miltei niaanpetturiksL
Jos kannatat Korean Ja muideo
kansöjm teurastaniista Ja kalkkteo
liikeiiievien varojeii käyttämistä siö
varten, olet kmmon kmisalainen Jos
iet puhu mitään y l i 40* vuotta täyttä^
neiden canadnlaisten elämän turvaa^
miseksL:'
Kaikesta huolimatta Jatänm kan*
san t a ^ h i sotaa vastaan j a rauJifla
Ja elämän puolestal ^ Kalle TeiS.