Vapaus, October 29, 1949

              Vapaus Travel Agency
E D W I N S U K S I
Tf£ns-A:lantic Passeng» Confe-rencen
v a l t u u t t a m a aslamlfg
Edustamme m e l k e i n k a i k k i a Jaii-arjnpia
valtamerilinjoja. Suun-nttliessanne
matteut Suomeen tai
riihin Eiiroopan maihin, voitte
^ttamuksella kääntyä puoleem-
^ lippu- y-m. m a t k a a Icoskevissa
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
' Kaksi suurta joulu-huvimaikaa
S U O M E E N
Järjestetään k u u l u i s i l l a moottori-l
a i v o i l la
G H I P S H O L M — Jonlnk. 3 p.
S T O C K H O L M — Joolnk. 9 p.
Ainoastaan 10 vuorokautta
h^EVV- Y O R K I S T A S U O M E EN
R u o t s i n k a u t ta
HT^tipaikkoja saatavana marras-jj'joulukuun
kuI^Dvnoroihin.
Ensi \nioden kalknvuorot on nyt
järjestetty.
Tilatkaa li>-ttipaikkanne N Y T , jos
äiott* matkustaa S U O M E E N ensi
teräänä tai kesänä.
iluistakaa sukulaisianne ja
ystäviänne
S U O M E S S A
J O U L U N A
SAL:N LAHJAPAKETILLA
Kuolasta puuttuu vielä 6Q tilausta
Länsi-Onfarion alueen kuolasta puuttuu vain kaksi ja efelä-Onf. neljä tilausta
6 paunaa j a u b e i i u a laatukahvia
ilmatiivissä peltirasioissa pakattu­na
vahvaan k a r t o n k i i n , jonlca y m ­pärillä
on teräsvanne. I
Type " C " . Bnittopaino, 10 pannaa |
Hinta: $6.25 sisältäen t u l l i n |
Ifapaus Travel Agency
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Postin saapumista odotellessa tuli mieleen, että Vapauden
perustamisen 32. vuosipäivää vietetään sunnuntaina marrask.
6 pnä sillä Vapaus ilmestyi ensimmäisen kerran marrask. 6 pnä
1917. Siitä syystä on varsin sopivaa, että tämän levitysryntäyk-sen-
lopulliset tulokset julkaistaan ennen vuosipäivää, siis seu­raavana
lauantaina, johon mennessä pitäisi kaukaisempienkin
paikkakuntien levitysryntäystulokset olla lopullisesti tiedossa
koska varsinainen levitysryntäys päättyy jo ensi maanantaina.
Pitäkää siis mielessä, että lopullisessa levitysryntäyskatsaukses-sa
otetaan huomioon ainoastaan ne tilaukset, joiden lähettämi­nen
on tapahtimut ennen puolenyön saapumista ensi maanantai­na,
a
Levitysryntäyksen päättyminen ei tietenkään merkitse Va­pauden
levittämistyönpäättymistä sillä se on jokapäiväinen teh­tävä
koska lehden tilauksia päättyy pitkin vuotta ja uusiakin
tilauksia on tilaisuus saada tämän tästä kunhan vaan pidämme
asian mielessämme. Pitäkäämme edelleenkin tunnuksenamme,
että Vapaus on saatava mahdollisimman moneen Canadan suo­malaisten
kotiin, siihen tapaan kuin on tapahtunut esimerkiksi
Silver Mountainissa.
- * * *
Eilinen ja tämänpäiväinen posti antoi yhteensä 17 tilausta,
joten tähänastinen yhteinen tulos on 240 tilausta, osoittaen siten
vielä 60 tilausta puuttuvan kuotasta.
Katsastaessamme alueiden saavutuksiin havaitsemme, että
ilmeisestikin kaksi* aluetta kykenee täyttämään kuotansa sillä
länsi-Ontarion alueen kuotasta puuttuu ainoastaan kaksi tilaus­ta,
eikä etelä-Ontarionkaan kuotasta puutu muuta kuin neljä
tilausta, mikäli laskumme ovat oikeat.
Tämänpäivän huomatts^n tapaus oli So. Porcupinen kuo-tan
täj^tyminen kxm John Mäkikangas lähetti kolme ja Felix
Kulmala yhden tilauksen. Siitä jäi vielä rapioitakin yksi tilaus
koska olemme saaneet Eteläpäästä kaikkiaan 11 tilausta.
Edellämainittujen lisäksi saapui tilauksia seuraavasti: N.
Piispanen, Beaver Lake 1; tilaajat lähettivät White Kiveriltä
kolme ja Balmertownista yhden tilauksen; Sofia Ranta, Soo 1;
Matti Lindala, Whitefish 1; Alex Schroderus, Bingley 2; Martha
Koski, Por<Arthur 1; 1. Syrjä, Fort William 1; Ivar Bentti, Plaunt
Siding 1; ja Väinö Törmälä, Cochrane 1.
Pikainen katsaus osoittaa, että Bingley Albertassa on täyt­tänyt
tilauksen kuotansa kolminkertaisesti, että kaikkiaan aina­kin
26 palkkakulua on tähän mennessä täyttänyt kuotansa ja
että ainakin 15 paikkakunnalla on hankittu sen lisäksi rapioita.
Tämän jälkeen ei ole jälellä muuta kuin kolme katsausta ja
ja ainoastaan kaksi hankintapäivää, mutta niiden kuluessa voi­daan
hankkia ne puuttuvat 60 tilausta, että kuota saataisiin täy­teen.
•
Saapa nähdä miten siinä käy, miksi se katti sen nahan repii.
Siis kaikki kireään loppukiriin kuotan täyttämiseksi!
— Levitysmies.
^aiäz ja ^ixjaftii.uuiL.
LEO TOLSTOIN AVIOLIITTO
P. O. Box 69 Sndbnry, Ont. 1
uokaasu syö laivoja
Lontoo. — T i i a m e s i n p u o l i t t a i n k u i -
-eessa yläjuoksussa on alkanut
uodostua suokaasua virtaamatto-vedessä,
j a n y t o n k a a s u l e v i n -
jokea alas Lontoon satamiin
Eucmen Palkkatyöläisessä j u l k a i s ­t
i i n äskettäin Helena Parraksen k i r ­j
o i t t a m a seuraava kuvaus Leo Tols­t
o in a v i o l i i t on traagillisesta puolesta.
Suomalainen rautatievirkamies, t a i -
teentuntija j a elämänymmärtäjä v i e.
r a i l i vuosisadan valliteen tienoilla
suuren venäläisen k i r j a i l i j a n Leo
T o l s t o i n kuuluisassa Jasnaja Polja-nassa.
Hän oli o l l u t Suomessa kor­keassa
liallintotehtävässä palvelevan
venäläisen virkamiehen suosittiskir-jeen
t u r v i n kesänvietossa Krimillä, y l -
häisöperheessä loisteliaassa ympäris­tössä.
Siellä saatu toinen suositus­k
i r j e avasi liänelle ovet selkoselleen
Jasnaja Poljanaan. Virkamies, Joka
on nyt harmaapäinen vanhus, kertoi
äskettäin tämän kirjoittajalle, että
saakka. Siellä se syövyttää laivoista
m a a l i n , j a o n tapauksia, j o l l o i n vasta
maalatut laivat on v i i k o n kuluttua
otettava uudelleen telalcalle. Täten
on Englannissa tänä vuonna v a l l i n ­nut
tavaton kuivuus aiheuttanut u u ­s
i a pulmia.
Surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas
elämäntoverini
Irbo leifefet lellit
kuoli pitkällisen sydäntaudin murtamana Beaver Lakel­la.
Ont.. syyskuun 3 päivänä 1949 ja saatettiin viimeiseen
lepoonsa Nairn Cenlren kalmistoon syyskuun 8 p:nä
suuren ystävä- ja toveripiirin saattamana. Vainaja oli
syntynyt Lialahdella, H. L . Suomessa, lokakuun U pmä
18S0, ollen kuollessaan 58 v. 10 kk. ja 20 päivän ikäinen.
Lähinnä suremaan jäin minä. hänen vaimonsa, veli David
perheineen täällä Beaver Lakella, neljä veljeä ja kolme
siskoa Suomessa ja muut kaukaiset sukulaiset ja ystävät.
N i i n yllättäin voi kuolon kutsu
tuUa,
hetkellä, j o t a e i voi aavistaa.
E i tiedä missä j a m i l l o in
sydän viimeisen lyöntinsä lyö.
Sj^ysttröloset haudallas kaihoten
soi,
kukat kuolee j a kuihtuvat pois.
Taas kevät ne nostavi loistossaan
kera muistojen menneiden.
Lepää rauhassa puoliso
p a r h a i n .
V A I M O S I M A R T T A.
On synkkä musta murhemieli,
sun kuolon kylmä käsi Itatkasi
elärnän veljeltäni.
Sun työsi j a touhusi kesken jäi,
vaan sitä jatkakoon Jälkeen
jääneet.
Lepää rauhassa povessa uuden
kotimaan.
V E U E S I D A V I D J A P E R H E .
Eräretkillä yhdessä k u l j e t t i in
t u l e n loimussa tarinoiden.
Jos paukkuvi pakkanen t a i
myrsky soi.
vaivat yhdessä kestettiin.
O l i t toveri parhain, aate
horjuinaton,
muitos konsaan ei liäivy m un
muistostain.
N I K O .
KIITOS
pyydän lausua tövertlUsinimat kiitokseni k(Ukill€
niille ystäviile, sukulaisille ja tovereille; jotka muistitte
Arvoa niin ihanilla seppeleillä, kukkasilla ja adresseilla
hänen viimeisellä matkallaan. KiHos pastori Korho-seUc
puheestaan CSJ:n haalVla ja haudalla, samoin E.
Sukselle sydämellisestä, kaunissanaisesta ja lohdutta­vasta
puheestaan. Kiitos kantajille, tarjoilijoille ja
kaikille avustajiUe sekä niille, jotka ottivat osaa ras­kaaseen
suruuni ja luitte minua.
KiiioilisuudeUa teitä muistaen.
MARTTA HEUN
BEAVER L A K E ONTARIO
tuo erikoinen vierailu antoi hänelle
ikäänkuin uudet silmät, aikaisempaa
syvemmälle näkevät keskenään avio­liitossa
olevan miehen Ja n a i s en s u h .
t e i s i in (hän käytti sanaa ongelmaan).
K i r j a i l i j a , kreivi Tolstoi oli s y n ­tynyt
varakkaassa yllmysperheessä,
mutta hänen mahtavat j a e r i t y i s l a a ­tuiset
hengenvoimansa panivat hänet
klxjallljakutsumuksen herättyä hyl­jeksimään
maallista prameutta, h a ­keutumaan
henkilökohtaisessa elä­mässään
mahdollisimman samankal­taiseksi
kanssaihmisten kanssa. Hä­nen
vaimonsa kreivitär Tolstoi o l i
toisenlainen, hän r a k a s t i ulkonaista
komeutta, loistoa. Vaimon j a mie­hen
onnettomuus, vieläpä suuri on­nettomuus
oU Juuri tässä: heidät o li
v i r i t e t t y tavoittamaan erinimisiä Ja
erisyvyislä tavoitteita elämässä. Var­s
i n k i n Leo Tolstoi oli omassa laadus­saan
ehdoton j a ehkä — varmasti­k
i n — tämä ominaisuus toisaalta teki
hänestä sen a n a r k i s t i s en i d e a l i s t i n , Jo_
ka ajatuksillaan uhmasi voimassa ole­vaa
yhteiskuntajärjestystä. Leo Tols­t
o i n tuU k u l k e a Juuri sitä tietä. Jota
hän kulki, voidakseen rikastuttaa
maalimaa n i i n k u i n hän teki. K r e i v i,
tär Tolstoi el jaksanut nähdä mie­hensä
v a l t a v i a hengennäkyjä, ei niitä
slelunsyvyydestä pursuavia vaikute-sarjoja,
Jotka määräsivät k i r j a i l i j an
toimintaa. Sitten k u n k a l k k i o l i myö­häistä,
sitten vasta kreivitär havah­tui
huomaamaan: elin hänen kans^
saan k u i n mielenhäiriössä oleva.
K u n alu$sa v i i t a t tu kertoja saapui
Jasnaja Poljanaan, huomasi hän heti
tulleensa henkisesti huumaavan rik­kaaseen
ympäristöön. Tässä kaikes­sa
tuntui olevan kuitenkin särö. Se
sävyin j o l l a k i n tavalla suuren maa-kartanon
seutuvilla ilmassakin. O l i
ikäänkuin kaksi voimaa. Jotka veti­vät
eri tahoille, vaikka toinen niistä
kohosikin kuin kaikkivaltias henki
häiriöttömään korkeuteen Ja vapau­teen.
Kertoja saattoi ttmtea mainitut
k a k s i voimaa herkemmin kuin muut
vieraat, olihan hän viettänyt hienon
kesäloman T o l s t o i n sukulaisperhees­sä
Krimillä, Ja siellä o l i oUut tavan­omaisena
puheenaiheena suuren s u ­kulaisen
aatteet, eikä kotielämääkään
säästetty.
OH heinänteon a i k a . K i r j a i l i j a Itse
hääri Jasnaja Poljanan nUtylliä h e i -
näväen kanssa venäläiseen puseropal.
taan pukeutuneena, muhkea parta
takkuisena Ja otsa hiessä. Mestari oli
todella tavallisen musikan kaltainen
— päältä. Ylhäinen suosituskirje
avasi suomalaiselle tien " k a i k k e i n py­himpään'":
heinäniitylle Leo T o l s t o in
kanssa. Itse työn aikana ei paljon
puhuttu, t e h t i i n totisina j a v a k a v i na
k u i n olisi ollut jumalanpalveluksen
hetki. K u n s i t t en s i i r r y t t i i n väentu­paan
aterialle, siellä k i r j a i l i j a aukeni
puheliaaksi. Noihin a i k o i h i n kaikki
suomalaiset esittivät Toistoille kysy­myksen,
mikä o l i hänen kantansa
Suomen itsenäisyyteen. K i r j a i l i j a ­mestari
kannatti sitä lämpimästi,
mutta kuvaavaa hänen idealismilleen,
o l i , ettei hänellä o l l u t antaa t o i m i n ­taohjetta
toiveen toteuttamiseksi.
Kertojalle, Joka o l i opetellut Tolstoin
venäläismurteeiddn saadakseen p a ­remmin
mestarin mieltymään keskus,
t c l u i h i n , k i r j a i l i j a esitti maailman
omantimnon pyrkivän toteuttamaan
kansallista onnea k a l k i l l e . Suomelle­k
i n .
M u t t a varsinaiseen tekstihnmc p a ­lataksemme
todetaan, että Jasnaja
P(HJanan väentuvan Ja herraspuolen
rakeimuksen erotti erilleen vanha
puisto. Vieras. Joka suomalaisemme
tapaan ttmsi melkoisesti T o l s t o i n k o -
titragediaa, oU näkevinään j u i u l n i i .
den rakennusten välillä r i s t i r i i t o j en
kasautuman. Siinä kuvasteli " « e o n ­nettomuus^.
Väen puolella hallitsi'kirjailijaisän-tä.
h a l l i t s i «fTintnktti, j o m hän e i k i r .
j a i l i s t en töittensä t a k i a j o u t u m a ole­maan
väen m i ^ n a työssä j a r u o ­kailemassa.
Venäläisten maatyö-väen
arjessa aslcarteli.Tolstoin henlci
v a r s i n k i n loppuaikoinaan. Hcrras-puolella
taas v a l l i t s i kreivitär Tols­t
o i . Tuntien olevansa siellä huomat­t
u Leo T o l s t o in profeetallisen hengen
ansiosta, ei hänen s i e l u l l a an o l l u t yön
eikä päivän rauhaa. Hätl teki alati
hyökkäyksiä miestään vastaan yrittä­en'
ilmeisesti—ainakin aluksi—kään­nyttää
häntä pois talonpoikien elä­mäntasoa
Ja tyyliä Jäljittelevästä elä­mästä.
K e r t o j a n ollessa Jasnaja Poljanassa
j a aterioidessaan Tolstoin rinnalla
saattoi hän tuntea kansainvälisyyden
tuulahduksen ympärillään. U l k o m a a ­laiset,
amerikkalaiset j a englantilaiset
k i r j a i l i j a m e s t a r in i h a i l i j a t pistäytyivät
"rouvan puolelta" väentupaan katso,
maan, k u i n k a Tolstoi aterioi t a v a l l i s ­t
en venäläisten kanssa. Eräät aset-.
tulvat samaan pöytäänkin. OU k y ­näniekkoja.
Jotka merkitsivät ylös
Jok'ikiEen sanan, mitä mestari lausui.
K e r t o j a kuull, että merkittävimmät
niistä lähetetään h e t i sähköteltse E n g ­l
a n t i i n J a Amerilckaan T o l s t o in i h a i l i ­jajoukkojen
luettavaksi.
K u n suomalainen ei käynyt herras-puolella,
jäi häneltä rouva Tolstoi
näkemättä, mutta hyvästellcssään
isäntää tämä lausahti hieman vä­syneesti:
"Kyllä kreivitärkin haluaisi
nähdä teidät."' Sanaton suru ei Jää­nyt
tältäkään T o l s t o i n i h a i l i j a l t a huo­maamatta,
se välähti partaisten kas­vojen
varjosta, eloisista, syvistä s i l ­mistä.
V a i k k a heille syntyi terveitä lapsia
Ja muutakin elämänonnen ainesta oli
y l l i n k y l l i n , e i r o u v a Tolstoi suinkaan
o l l u t tyytyväinen. Hän el jaksanut
sulattaa miehensä menettelyä, p y r k i ­mystä
tulla musikkaln kaltaise^ksl,
luopua k i m n i a s t a , j o t a m a a l i m a hänen
lähiympäristöönsä kohdisti. K u n
rouva ei saanut toivettaan toteute­tuksi,
sortui hän nalkutukseen. K u u ­l
u i s a amerikkalainen, ihmisten i n h i ­m
i l l i s t en suhteiden t u t k i j a Dale Car­negie
sanoo: " K a i k i s t a paholaisen
keksimistä katalista, p i r u l l i s i s t a r a k ­kauden
tuhoamiskeinolsta o n n a l k u ­tus
kuolettavin. Se e i jää koäkaan
i l m a n vaikutusta. N i i n k u i n kobra-käärmeen
purema, se tuo t u h o n aina,
surmaa aina."
Samaa tutkijaa seurataksemme Ja
asetettuamme hänen lausumansa suo­malaisen
kertojan väläyttämlin puit­t
e i s i in Jasnaja Poljanan väentuvan
l a herraspuolen välille, jrmmärrämme
selvemmin yhden maailman suurim-
' m a n kirjailiJaneron vanheman iän
murhenäytelmän. Viitatkaamme tä.
män avioparin nuoruuteen. Joka oli
yhtä onnen htumaa. O n sanottu, et­tei
ykslitään toinen avioliitto ole a l ­kanut
lupaavimmlssa merkeissä kuin
Tolstoin. Carnegie päättelee heidän
onnensa olleen v a l l a n l i i a n täydellls.
tä kestääkseen elämän tulta. Ehkäpä
a i n a k i n k i r j a i l i j a n u n i a hautova avio­mies
tämän ymmärsi polvistuessaan
yhdessä vaimonsa kanssa Ja anoes­saan
ihmistä korkeammalta onnen t i ­l
a n ikuista j a t k u m i s t a . Jo elämän.sä
tässä vaiheessa Tolstoi k i r j o i t t i useita
kuolemattomia teoksia. Elämä hy­m
y i l i k a i k e l l a tavalla.
M u t t a sitten t a p a h t u i tuo yllättävä
käänne. Tolstoi muuttui tuli aivan
toiseksi ihmiseksi. Hän häpesi a i ­kaisempia
k i r j o j a a n , syytti nyt lento­lehtisiä.
Julistaja Ja profeetta oli
astumassa esiin. Hän y r i t t i seurata
kirjaimellisesti Jeesuksen jälkiä. Hän
tuimusti syntinsä perusteellisesti, hän
l a h j o i t t i maltaan pois. teki työtä pel­l
o i l l a , hakkasi p u i t a ja — k u t e n edel.
lä kerroimme — h a r a v o i heiniä. Itse
hän teki kenkämäkin JakasI huo­neensa,
söi p a h k a k u p i s t a musikkain
l u n s s a .
Mitä rouva Tolstoi tavoitteli elä­mässä,
se mcildtsl kirjaUIJalle n y t
taskasta syntiä. Elämän murhenäy­telmä
alkoi. Vaimo esiintyi hystee­risesti.
Carnegie sanoo, että hän
kieriskeli laUialla oopitmilpullo huu­l
i l l a a n , vannoen surmaavansa sillä i t ­sensä
tai utiaten hyppäävänsä kaivoon.
Seurauksena tftstä T<dstol toskin voi
sietää vaimoaan. Joekus sentään i l ­lalla
vanha ja mortantit vaimo tuli
pyytämään miestään lukemaan hänen
mxmsaata aikaisia kirjoituksiaan h e i .
dän onnensa partiaimfflOta päiviltä.
molemmat. Eivät nämäkään hetket
kyenneet enää yhdistämään heitä.
V i h d o i n 82 vuoden ikäisenä Tols­toi
pakeni maatilaltaan. Hän ei Jak­sanut
kestää k o t i n s a murhenäytelmää.
Tuiskulnen lokakuun päivä symbolisoi
koko vanhuksen viimeisten vuosikym­menien
elämää. Yksinkertaisena k u l ­kijana
hän vaeltaa kylmässä Ja p l .
meässä Venäjän s i l l o i s i l l a Ilottomilla
maanteillä. Matkan määrästä e l o le
tietoa. Vanhus vilustuu pahoin, saa
vakavan keuhkokuumeen Ja kuolee
kaksi viikk,^\htönsä Jälkeen eräällä
vähäisellä rau:i.tleasemalla. Ihmis­kunnan
muuan suurimmista hengistä
sammui näin kurjissa olosuhteissa.
Alvan järkyttävää luettavaa on ne
muistelmat Tolstoin viime hetkistä,
iQlssa hän esittää viimeisen toivo­muksensa
olevan, ettei . hänen vai­monsa
s a l l i t t a i s i t u l l a hänen k u o l i n ­vuoteensa
j a p a a r l e n s a lähelle.
Tehdäksemme oikeutta rouva Tois­toille
on tietysti myönnettavä, että
hänen miehensä o l i omituinen Ihmi­nen.
Nerouden j a h u l l u u d e n r a j a on
usein vaikea määritellä. Rouva Tols­toi
ymmärsi k u i t e n k i n , että nimen­omaan
hän ymmärtämättömällä käyt­täytymisellään
oli s u u r i n syyllinen
perheen murhenäytelmään. Ennen
kuolemaansa hän t u n n u s t i tyttäril­leen:
"Minä olen syyllinen isänne
kuolemaan." Tyttäret valkenivat. He
Itkivät vain. Yhtä hyvin kuin nyt
äitikin hekin ymmärsivät .että a l i n ­omainen
valitus. Iänikuinen moite o li
tappanut isän Jo vuosia ennen hänen
lopullista, kuumehourelsta lähtöään
pienellä venäläisellä asemalla loka­kuun
t u u l l en ujeltaessa hatarissa n u r ­kissa,
alastomien puiden nutjuvissa
oksistoissa.
Suomen yleisradion
ma
tulevalla viikolla
Suomen Tleisnutio l i h e t t U ttdevan
viikon »ikana lyhyt«alto-<äi]elmaa ta.
tlaeen tapaan Porin koikeateholselU
asemaltaan. Suomenkieliset lähetys-,
ajat ovat klo 7 - ^ ap^ klo 11.45 a.p.—
12.45 lp., klo 4—5 lp j a aao 10—13 ip.,
Eastern Standard Time. Huomenna
alkavan' viikon ohjelmassa havaitaan,
seuraavat erikoisuudet:
Suinarttain» klo 11.45 ap, Tampe­reen
ty:n soittokunnan esityksiä, klo
12JS ip. pitfnra soslaliministerl T y y ­ne
Lelvo-Larsson ralttlusvlikon joh­dosta,
klo 13.30 ip. «sltelläftn viikon
kirjat. HeUcki Toppilan "Nuoruuden
kujanjutyksu" Ja Pentti Haanpään
"Jauhot", klo 4 ip. kuullaan selostus
ahvenanmaalaisesta p 11 känmatkan
purjelaivasta ja klo 10.15 lp. esltalmOl-ditän
Varsinais-Suomesta.
Maanantaina klo 12.30 ip. luennoi
tri Rakel Jalas ulkoilman ja valon
hyyäksyikäytttstä. klo 4 lp. on Radio-orkesterin
UtapäiV&konsertU ja klo 10
ip. esitetään "VanhaplUta"-nlmlnen
kuunnelma.
Tiistaina klo 12.35 lp. pakinoidaan
vanhoista kekrinvietto^^voUita, klo 10
ip. pistäydytään vaatetustarpeiden
ostoksUla ja klo 10.30 ip. esitetään
amerikkalaista lyriikkaa.
KeBkiTilkkona klo 4.15 esitelmöi
maatal. Ja metsätieteen tri V. Lihto-nen
metsätatousasiolsta, klo 10 lp.
malst. Maija Savutie esitelmöi aihees­ta
"Miten kirjallisuutta on luetta­va"
ja klo 11.10 ap. esitetään ajankoh­taista
ulkomailta.
TonUina klo 12.30 ip. pakinoi teks.
tiiUtaltelllJa Talvikki Lausala räsys-tä
Ja karvalangasta, klo 10 lp. esitel­möi
tolm. Akseli Rautavaara sananva-paustalstelun
merkkipäivästä, klo 10.35
ip. selostetaan käynti Högforsin teh­tailla
("Miten rautaruukki sai al­kunsa"
Ja klo 10.50 lp. on kuuntell-
Jaln kUpaUu "Mitä kieltä Omä on?"
Perjantaina klo 12.25 lp. pakinoi
kansanedustaja Elli Nurminen kodin
demokratiasta, klo 4.05 lp. esitetään
konserttlpakina ja Erkki Aaltosen sä.
vellyskonsertti, klo 4.45 esitellään
Bertrand Russellin teps "Yksilö ja
yhteiskunta" ja klo 10.25 lp. pakinoi­daan
lokak. elokuvista.
Lauantaina klo 4.05 ip. on radlolää-kärln
10 minuuttia, klo 415 ip. esite­tään
selostus Rymättylän alkoholisti-kodista,
klo 10 lp. esitellään seuraa­van
viikon ohjelma Ja 10.30 ip. puhu.
taan aiheesta "ryhdistäytyminen val­ko
ehdoton raittius".
Kuuntelijoita pyydetään ilmoitta­maan
kuuluvaisuudesta ja toivomuk­sistaan
osoitteella; Siiomen Yleisra­dio,
Helsinki.
Lauantaina, lokak. 29 p., — Sa{mHiay,föc^
Nuoria pianisteja
Amerikasta Varsovaan
New Y o r k i s t a Ilmoitetaan, etta k o i .
me nuorta Amerikassa koulutettua
p i a n i s t i a matkustaa syyskun alussa
Varsovaan osallistuakseen siellä sävel­täjä
Frederick C h o p i n i n 100-vuotls-
J u h l i e n yhteydessä pidettäviin pianls-t
l k l l p a l l u l h l n . Joissa k i l p a i l i j a t esittä­vät
v a i n C h o p i n i n m u s i i k k i a.
M a t k a l l e lähti mrs. M a r i e Belano
Lundquist, ruotsalalsamerikkalainen,
synytnyt B r i t i s h Columblassa. Hän
on opiskellut Stephen Baloghln luo­na
Seattlessa, Wa6h., viimeiset 12
vuotta. Mr. B a l c g h o n h y v i n timnet.
tu pianisti Ja opettaja. Mrs. L u n d ­quist
o n soittanut Seattlen s l n l o n i a -
orkerterlssa sekä antanut useita k o n ­sertteja.
Arthur R u b l n s t e l n antoi hä­nen
soitostaan erittäin kiittävän l a u ­sunnon.
Hän on harrastanut C h o p i ­n
i n m u s i i k k i a lapsuudestaan asti. M r s .
Lundquist o n naimisissa Ja kahden
lai>sen äiti.
Puolalaisen l i n j a n Batory-laivalla
lähti Jo tk. 9 p. mekfilkolalssyntylnen
Orlando Otey, Joka kotimaassaan on
herättänyt huomiota. N o i n neljä vuot­ta
s i t t e n saapui hän A m e r i k k a a n opis­kellakseen
sävellystä C u r t i s I n s t i t u u ­tissa,
Senor Otey on vasta 24 vuo­tias,
h y v i n lahjakas J a a l a a n s a syven­tynyt.
Hänkin h a l u a a esittää k i l p a i ­lussa
Ihailemansa suurväeltäjän mes.
U r i t e o k s i a .
M i s s L a u r a - L c e Lukas on kolmas
Varsovaan lähteneistä pianisteista.
Hän on kotoisin Berkelystä. C a l l f o r -
nlasta Ja Jäitään vasta 22 vuotias.
V a r s o v a n k i l p a i l u t alkoivat syysk,
15 p . j a päättyvät l o k a k u u n l < ^ l l a.
Tietojemme mukaan o n osanottajia
ilmoittautunut lähes sata.
K o k o tämä vuosi o n Puolassa p y h i ­tetty
C h o p i n i n muiston juhlimiseen
Nikolai Ostrovskin
syntymäpäivää vietetty
tHoAorx. — K o k o Neuvostoliitossa
v i e t e t t i in äskettäin Nikolai Ostrovs­k
i n syntymäpäivää, Osallistuttuaan
urheasti sisällissotaan hän s a i h a l ­vauksen
j a j o u t u i sokeana sidotuksi
vuoteeseen. Hänen ensimmäinen r o ­maaninsa
" M i t e n teräs k a r a i s t u i " , j o ­ka
Ilmestyi v. 1932, s a a v u t t i heti suu­r
e n menestyksen n i i n NeuvoetolUtoesa
k u i n u l k o m a i l l a k i n . 17 vuoden kulues­sa
Ostrovskin romaaneista on otettu
"Don Quijoten"
luoian kohtalo
Seikkaileva aatelismies, köyhä ri­t
a r i Miguel de Cervantcs Saavedra,
j o k a nousut j a l a s k u t , l o i s t on j a o r ­juuden
päivät koettuaan vihdoin jän­n
i t t i henkensä voimat luodakseen ker­tomuksensa
tuulimyllyrltaristaan D on
Quijotesta, o n aikojen kuluessa k i e h ­tonut
monen k i r j a i l i j a n m i e l i k u v i t u s ­t
a . Tämä maailman kirjallisuuden
peruskiviromaanin tekijä on jäänyt
salaperäiseksi yksinäiseksi neroksi, s i l ­lä
hänen elämästään ei ole säilynyt
niinkään paljon historiallisia doku­mentteja
k u i n hänen toisesta suuresta
aikalaisestaan W i l l i am Shakespearcs-ta.
Nämä kaksi, toinen näytelmän,
toinen romaanin kuolematon mestari,
kuolivat muuten samana vuonna, 1616.
Saksalaissyntyinen k i r j a i l i j a Bruno
F r a n k on k i r j o i t t a n u t Cervanteslsta
romaanlnmuotolsen elämäkerran. Jo­k
a suomennettuna on saanut nimek­seen
" T u u l i m y l l y t " . Teos o n mielen­k
i i n t o i n en Ja värikäs kuvaus Cervan-tesln
vaiherikkaasta elämästä h u i p p u ­kohtanaan
historiasta tunnettu L e -
panton meritaistelu, Jossa Ccrvantes
taisteli urhoollisesti mukana j a h a a ­voittui
toiseen käsivarteen .Teoksen,
monivaiheiset tapahtumat lientyvät
vähitellen s i i h en vankilakeuteen, Jon­k
a aikana otaksutaan Cervantesin
aloittaneen " D o n Q u i j o t e n " k i r j o i t t a ­misen.
Cervantes kuoli köyhänä ja
km-Jana — j a h ä i ^ elämäkertaro­maaninsa
kirjoittaja kuoli H i t l e r in
karkoittamana Amerikassa. Jonkin-lateta
"kohtalonyhteyttä"!
PITKXKÄYNTINEN JÄLJILTÄ
Albrecht D u r e r i i i kuuluisa etsaus. Joka
esittää " R i t a r i a , kuolemaa Ja perke­lettä",
Jonka H i t l e r sai lahjaksi v,
1933. Ja Joka sodan loppuvaiheissa
huomattiin kadonneeksi. On n y t saatu
tek3isln N y m b e r g i n museoon amerik­kalaisten
viranomaisten toimesta, Sen
o l i nlm. tuntenut museon Johtaja
Washingtonissa äskettäin muscotisa'
käydessään.
Etsauksen oli eräs amerikkalainen
upseeri "ottanut huostaansa" Itaval-lassa.
noin 200 painosta ja hänen teoksiaan
Kun Tolstoi sitten aikansa hiki, itkivät on käännetty useille vieraille kielille.
Cänadalainen taide-näyttely
matkalle
OtUmu — Cänadalainen taide­näyttely
alkaa Traiiissa BC:ssa ensi
viikolla. Näytteillä on taidemaalauk­sia
ja valokuvia.
Tämän näyttelyn järjestäminen eri
puolille maata on suunniteltu Cana­dan
Taidegallerian ja National Film
Boardln toimesta. Sen multaan tul­laan
näyttely järjestäsiään noin 30
eri paikkakunnalle ja päättyy se NorUi
Baybln. Ont.. ensi kesäkutm alkupäi­vinä.
Kaikki näyttelyt rajoitetaan
kaupunkeihin, joiden asukashiku on
alle 30,000.
\J\lti ttos
Laukumme sydämelliset kiitoksenme sukuUkffle^
ja tuttavillemme sUtä tosiyllätyksestä. Jonka jiriestfti^
meille aviolittommc johdosta lokakuun 22 ^ni 1949,
- Kn?okscmmi\ siitä kaunHsta "kakvipöydSsiS fi'
niistä kallisarvoisista lahjoista, jmta siimme Teäiä"
vastaanottaa.
_ Kiitos homman alkajille, lahjoittajille, illan jem&t^
nillc ja mr. ja mrs. Veikko KetolaUe ravintolakjoltuk'
sesta.
Kiitos myös niille jotka ottivat osaa, mutta eioSi
voineet saapua. Tämä ilta tulee säilymään kaunana
muistossanimc.
Teitä kiitollisuudella muistaen, ,
HELMI JA EMIL AHONEN
SUDBURY ONTARIO
KIITOS
Monet rakkaat kiitokset Teille kaikille siitä suu*
renmoisesta tosiyllätyksestä, jonka järjestitte meille
lokakuun 14 p:n iltana hääpäivänämme.
Kiitos siitä kalliista ja käytännöllisestä lÄh-jastä,
jonka saimme muistoksi Teiltä. Kiitos kau-niistä
kahvipöydästä kukkineen ja herkkuine^n.
Erikoinen kiitos homman alkajille ja ahkerille
illan emännille, mr. O. Laaksolle, mrs. H. Ekertille,
mrs. E. Paanaselle, mrs. E. Johnsonille ja mrs. V .
Mikkoselle.
Kiitos heille jotka ottivat osaa lahjaan, vaan
eivät olleet saapuvilla.
Suurella kiitollisuudella Teitä kaikkia aina
muistaen,
HILMA JA GEO. AHLFORS
GERALDTON ONTARIO
Sundridge, Ont. — Täällä Hotel
Bernardissa pidetyillä Parry Sound
600 Bushel Potato C l u b i n vuotuisilla
päivällisillä Ilmoitettiin, että klubin
presidentti Frank R i c k o n saavutta­nut
uuden O n t a r i o n perunasatoennä-tyksen
saadessaan Trout Creek alueel­l
a sijaitsevalta f a r m i l t a a n 836 eekke­riä
Chlppcwa-tyyppJsiU perunoita
eekkeriä kohden. Rick voitti ensim­mäisen
palkinnon ' myö.skin laatuun
nähden saadessaan 186 plstettt 300
mahdollisesta. Viime vuoden ennltgrk^
sen saavutti 742 bushelln tuloksdlä
Gordon Bldwell Barrieste. t l i n in
vuoden kilpailuun osallistui kaftkHtn
18 perunafarmari», joiden keiktiBli-rälnen
tulos oU 4454 bttStaelU cdtkd-riitä.
Toisen palkinnon sai O. H .
Chapman Nlplssinglstl 774 boabdlii
tuloksella. Joka oli parempi kuin vii­mevuotinen
ennätys. V r UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
SointU', Decca-, Rytmi', Triola" ja
Sävei-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mlo, — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana, Tango SMTonado*
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow iox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero Ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5069 Ruusuinen hetki — slow*lox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 PIcärdyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-Jenkka
Kaukainen koti—valMl
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangoni
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tahdot
HINTA $1.25 K A P P A LE
Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Cdnadaua jaM-vaatimuksella
(COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A OSOITTBELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69