Vapaus, October 29, 1949

              Läuauitaina, lökak. 21) p.. — Saturday, öct. 29 \ ff^ Sei*geVa: Kemin lakosta Kemin lakkotapabtumifita on l e v i - i alennuksen toteuttandsta. Kumpaa-m
'n
mm.'::
3-;.!>-t;i'..4;!L-;,.
5 ? ;.
2 •
M
tetty julkisuuteen monella tavoin vää­risteltyjä
tietoja Siksi on syytä lyhy­esti
palauttaa mieliin lakkoon johta­neet
syyt sekä asiain kulku tärkeim­miltä
kohdiltaan. Että kysymykses­sä
on työläisten taistelu leivästä ja
oiketiiusista, ilmenee seuraavista tosi­asioista
:
Kesäkuun aikana alensi Kemi-yhtiö
työläistensä palkkoja seuraavilla h i n -
' nankorotu^trilla. (Suomen markoissa.
Toim.;:
Ennen kor. Korotet.
Huoneenvuokrat . .38 %
Pesutupamaksut, kg, 2:50 10:—
Leipomomaksut. kg. 2:— 5:—
Saunamaksut, aikuisilta 10:— 20:—
lapsilta 2:— 5:—
Sähkö, kilowattitunti 9:— 13:—
Hallitultsen toimesta suoritettu v i l ­jatuotteiden
hintojen koroltus aiheut­ti
seuraavat hintojen nousut Kemissä:
Ruisjauhot, kg. 15:— 29:50
Grahamjauhot, kg, 17:— 33:—
Vehnäjauhot, kg. 19:50 38:—
Kuiva leipä "Elanto 3 ja 6"33:25 58 :—
Kuiva leipä "Maraton" 32.75 67:-^
Ranskanleipä 10:50 20:—
yehiiäpitko 40:— 64:—
Nämä hintojen koroitukset alensi­vat
työläisten elintasoa varsin tuntu­vasti.
Kun lisäksi martckamme ar­voa
aiennettiin 17,7 pros. ulkolalseen
valuuttaan verraten — aiheuttaen u l ­komailta
tuotettavien tarvikkeiden
hintojen kohoamisen aina 25 pros.
— kuten esim. margariini — on reaa­lipalkan
aleneminen vieläikin .suurein.
P t
V, 1948 tehtiin Suomen Puunjalos­tusteollisuuden
Työnantajain Liiton
ja Suomen Paperiteollisuudentyönte-kijäin
LUton väliUä, Pajusaaren sellu­loosatehtaan
työläisten palkoista sopi­mus.
Hinta- ja palkkaneuvosto hy­väksyi
sen. Työntekijäin keskimää­räiseksi
tunj^ansioksi määriteltiin so­pimuksessa
117 mk tunnilta. Sopi'
muksesta piittaamatta teki Kemi-yh­tiö
jo maaliskuulla 1949 työläisille esi­tyksen
palkkojen alentamisesta mas-sanlastaiiksessa
n. 40 pros., jota he
eivät luonnollisesti voineet hyväksyä.
. Useiden neuvottelujen Jälkeen jou­tui
asia liittojen ratkaistavaksi, mutta
tuloksetta. Kemi-yhtiö ilmoitti 25.
6. työntekijöille, että 27. 6. alkaen
sovelletaan näitä lähes puolella alen­nettuja
palkkoja. Menettely oli täy.
sln työehtosopimuksen vastainen, sil­lä
työnantajan olisi tullut Ilmoittaa
toimeenillteestään aikaisemmin, sekä
Jättää riidanalainen asla hinta. Ja
palkkaneuvoston ratkaistavaiksi ennen
kaan ei Kemi-yhtiö tehnyt.
Propsinlastaajien palkoissa yhtiö
yksinkertaisesti kieltäytyi noudatta­masta
v. 1948 tehdyn sopimuksen mu­kaisia
urakkapalkkoja ryhtyen mak­samaan
20—27 prossentilla alennCt^
tuja palkkoja.
Kemi-yhtiön häikäilemätön menet­tely
merkitsi työläisille kurjmiteen
Joutumista. Avoin taistelu oli ainoa
keino puolustautua. Lakko alkoi riL
danalalsllla työpalkoilla 1. 7. 49.
Myös telakkatyöläiset olivat pako­tettuja
ryhtymään lakkoon. Heille
annettiin 7. 7. -49 uusi palkkatarlffi.
Jonka mukaan työpalkat alenivat 21.7.
lähtien eräissä töis.sä aina 60—70 pros.
asti.
Valaisemme muutamin esimerkein
alennusta:
Hinaajan vesillelasku j a nosto, en­nen
2,800:—, alennettuna 1,770:—.
Proomun nosto 7 miehelle, ennen
2300:—, 4 mieh. alennettuna 480:—.
21. 7- -*B alkoi Kemljoklsuun erolU
telutömaalla lakko Kemiyhtlön ilmoi­tettua
maksavansa viimevuotisia huo­mattavasti
alhaisempia palkkoja. Työ.
Iäiset eivät voineet hjrväksyä valtion
välitysmies Raf Rinteen sovittelueh*
dotusta. Joka olisi alentanut palkkoja
hucmattavastl. Välitysmiehen ja
työläisten esitysten välinen ero käy
ilmi seuraavasta:
Karicea erottelu: tarjous—:90, vaa­timus
I:— tukilta. Merkkierottelu:
tarjous 1:10, vaatimus 1:30 tukilta.
Pölllpuoli: tarjous 12:— pkm, vaati­mus
13:— erotet. ja niputetusta, Pal­jas
erottelu: tarjous 6:80 pkm, vaati­mus
7:50 pmk.
Liittojen väliset neuvottelut mas­san-
Ja propsinlastaajien palkoista
päättyivät Jo 21. 6. -49. Työnantajan
härkäpälsyys, Rantasen, Tryggln, K a i .
jusen j a heidän palkallisten apurien,
sa hajoitustoiminta sekä valtion vä­litysmiehen
tuomari Kulo varaan yh­teys
Junttamiehltn ja hänen pyrki­myksensä
sivuuttaa työläisten valitse­mat
neuvottelijat ja nimetä yhdessä
työnantajan kanssa työläisten neu­vottelijat,
ovat estäneet sovittelujen
aikaansaamisen.
Suomen Paperlteolllsuudentyönte-kijkin
Uitto jätti 21. 6. jälkeen asian
sanotun Uiton Karihaaran osasto n:o
33 hoidettavaksi, mikä Ilmenee liiton
osastolle lähettämästä kirjelmästä,:
"Oheisena lähetämme liittojen väli.
sen pöytäkirjan, josta käy ilmi, ettei
liittojenvällsessä neuvotteluissa pääs.
ty yksimielisyyteen ja asla Jää nyt
palkalUsestl ratkaistavaksi." — Työ­kansan
sanomat, Helsinki.
Devalvoinnin seuraukset
issa maissa
Rauhanpuolustajain
vetoomus
l i i ;
.1
i t
tm V • t -
•i
Lokakuun toisena päivänä viete­tyn
kansainvälisen rauhantalstelun
päivän Johdosta Jull^aisi Rauhan­puolustajien
Maallmankorigressfn
. Komitea vetoomuksen. Joka on vie.
läkin ajankohtainen haaste *työhön
ja toimintaan rauhan säilyttämisen
hyväksi. Julliaisemme tämän vc
toomaksen kokonaan.
Naiset Ja miehet kaikissa maissa!
Kuten elokuussa 1914 ja kuten syys­kuussa
1939 maailman rauha on jäl­leen
vaarassa.
Samoinkuin silloin, pien) ryhmä i h ­misiä,
jotka ahnehtivat kaupallista
hyötyä j a valtaa uhaten tällä kertaa
atomipommilla, vastustaa kansojen
välisiä neuvotteluja ja crganisoi hei­dän
tahtoonsa alistuneiden hallitusten
rlkolUsella myötävaikutuksella uusia
sotaliittoja.
Atlantin sopimuksen ratifiointi,
päätös antaa jälleen aseet maailman-pyövelien
käsiin Länsi-Saksassa ja
Japanissa, niiden kansojen pahimmil.
le vihollisille annettu tuki, Tsaldarik-sen
avustaminen tarkoituksella aseel­linen
Interventio Kreikan kansaa vas­taan,
siirtomaavallan sytyttämät ja
ruokkimat tuUpalopesäkkeet, — kalkki
tämä osoittaa, kuinka ne jotka teko­pyhästi
sanovat muka laativansa puo­lustussopimuksia,
etsivät uusia verisiä
seikkailuja.
Tämän sotaliittopelin sekä uudistet­tujen
provokatioiden johtajat syökse­vät
jo nyt kansansa kurjuuteen, uu­den
kilpavarustelun hirvittävän taa­kan
painamina.
Työläiselle se merkitsee palkan ja
ostokyvyri alentumista, työttömyyden
haamua.-
Talonpoikaa, käsityöläistä, kauppi­asta
verot rasittavat yhä ankarammin.
Ne, jotka etsivät sotaseikkailuja,
päästävät kaikkialla valloiUeen poliisi-terrorin
sekä hyökkäävät kansojen
vapauksia vastaan. He lisäävät riis­ton
ja sortoa siirtomaissa.
Huomenna tahdottaisiin ihmiskunta
syöstä mitä tuhoisampaan sotaan.
Mutta enää ei ole vuosi 1914 tai vuosi
1939. Rauhan voimat ovat huomatta­vasti
kasvaneet kansojen saatua voi­ton
fasismista. Tällä hetkellä kansat
voivat pysähdyttää uusien sotarikol­listen
toiminnan.
Sadat miljoonat naiset ja miehet
yhdistyen mielipiteisiin, xiskcntoon.
sivistyspltrcihin tai rotuihin katso­matta
päättäen puolustaa kaikkien i h ­misten
elämää ja vapautta ovat jo
kokoontuneet R a u h a n puolustajien
maailmankongressiin.
Useammassa kuin 72 maassa kal­killa
mantereilla he Järjestävät rau­han
voimia voimakkaaseen toimin­taan.
Useissa maissa, v a r s i r ^ ln Ranskassa
ja Italiassa on miljoonien ihmisten
allekirjoittamin vetoomuksin ja Val­tavin
mleiei^oltuksin noustu vastus­tamaan
sodanlietsojien kasvavaa vä­kivaltaa.
Jo nyt on rauhan voimien toiminta
onnellisella tavalla vaikuttanut " N e l .
jän suuren konferenssiin" koollekutsu­miseen
ja tuloicsiln.
Mutta sodanlietsojien luoma uhkaa­va
tilanne vaatii yhä voimakkaampaa
Ja yhä laajempaa toimintaa.
Sen vuoksi Rauhanpuolustajien
Maailmankongressin komitea on päät­tänyt
järjestää 2 päivänä lokakuuta
Kansainvälisen rauhantalstelun päi­vän.
Lokakuun 2 päivänä täytyy merkitä
rauhanvoimien uutta nousua, niiden
pelastavan työ"n lujittumista.
Lokakuun 2 päivänä sanotte: Ei
enää sotaa.
Naiset ja miehet maailman kaikissa
maissa!
Osoittakaamme valtavalla koko
maailman käsittävällä mielenosoitiik-sellia
rauhanpuolustajien vastustama­ton
voiina!
Kieltäytykäämme alistumasta mu­sertavien
ja aina vain kasvavien sota.
^verojen taakkaan.
Vaatikaamme, että hyökkäykset
kansojen riippumattomuutta ja va­pautta
vastaan lopetetaan!
Yhteisvoimin kalkki ruumiillisen ja
henkisen työn tekijät, kaiken ikäiset,
kaikista yhteiskuntapiireistä olevat,
kaikkia uskontoja Ja kaikkia mielipi­teitä
edustavat miehet ja naiset, joi­den
kaikkien elämä on samalla ta­voin
vaarassa, sillä atomipommi ei tee
eroa väliUämme.
Vaatikaa rauhan totenttamistta.
Yhtjmeinä toimintaan olemme voit­tamattomia.
Me olemme voittava taistelun rau­han
puolesta, taistelun elämän puo­lesta!
Rauhanpnolostajain maailman­kongressin
komitea.
Niiden flnanssineuvottelujen tulok­sena,
joita Crlpps ja Bevin kävivät
Achesonln ja Snyderin kanssa Was-hlngtonlssa,
oli luvatun luottamuk­sellisen
Ja levoUisen ilmapiirin pa­lautumisen
sijasta maanjäritys f i -
nanssialaUa. Syyskuun 18 pnä pun­nan
devalvoinnista tuli tosi. Sen a r ­voa
alennettiin enemmän kuin kan­sainvälinen
pörssi nähtävästi oli odot­tanut:
yli 30 prosentUla. 4J03 dollarin
sijasta punta ncoteerataan nyt 2,8
dollariksi.
Alas luisuttuaan punta veti vupy-mättä
mukanaan brittiläisten domi­noiden,
siirtomaiden, Marshall-mai­den
ja punta-alueeseen kuuluvien
maiden Valuutat. 2—3 päivän kulu­essa
valuuttansa vaihtokurssin alensi
23 kapitalistista maata, nUden jou­kossa
Ranska, Canada, Ruotsi, Hol­lanti,
Tanska, Suomi, Intia ja ItaUa.
Tämä vyöry tempaa ilmeisesti mu­kaansa
muitakin kapitalistisia maita.
Pörsseissä j a UikemiespllreJssä on kei­nottelu
käynnissä. Väistämätöntä
hintojen nousua odotellessaan keinot­telijat
ostavat tavaraa Ja Vatikaanin
asiamiehet kultarahoja.
Yli kahdenkymmenen valuutan de.
valvoiminen on suuren Icansainväli-sen
merkityksen omaava tapahtuma.
Joka lukemattomia seurauksia vielä
on mahdoton täydessä laajuudessaan
käsittää. Mutta eräät puolet tässä
asiassa hahmottuvat jo riittävän sel­västi
näkyviin.
Ennen kaikkea on aivan silminnäfi-tävää,
että devalvoinnin suoranaisena
Ja välittömänä seurauksena on hinto­jen
kohoaminen, elinkustannusten
kallistuminen ja siltä johtuen työtä­tekevien
aineellisen aseman jatkuva
huononeminen. Englannissa leivän
hinnat nousivat heti seuraavana päi­vänä
30 prosentilla, koska Englanti
tuottaa vehnän Amerikasta. Leivän,
kivihUlen ja tupakan hintojen nousu
Marshall-maissa on vasta alkua. E l i n .
kilstannukset tulevat yhä edelleenkin
nousemaan.
Työtätekevien reaalipalkan lasku ei
enää ole huomisen, vaan tämän päi­vän
tosiasia. Näin toteutetaan Wall
Streetin Ja Cityn finailsslvaltlalden
jo aikoja sitten laatimaa suunnitel­maa
"tuotantokustannusten supista­misesta"
työväenluokan kustannuksel­la.
Avoimimmin tästä kirjoittaa Ita­lian
lehdistö.
"Valuutan devalvoiminen on aivan
yksinkertaisesti tuotantokustannusten
supistamisen korvike tai oikeammin
sanoen välillinen keino tämän tuo­tantokustannusten
supistamisen ai­kaansaamiseksi,
koska se ei ole to­teutettavissa
suoraa tietä työtäteke­vien
välittömällä palkanalennuksella",
kirjoittaa "Ventiquattro Ore".
"Messaggero"- ja *Tempo-lehdet
, kirjoittavat avoimesti, että devalvointi
kettäin ammattijärjestön kcngressis-sa
läpi päätöksen, jonka tarkoituks?-
na on tuiiahduttaa työläisten vasta­rinta
pääoman hyökätesiä. Punnan
devalvoiminen paljasti täydellisesti
pääneuvoston johtajien kaksinaamai­sen
taitiikan. S>-yi;kuun 20 päivän
l5tunnps.sa he tekivät viisaan päätö::-
sen: pidättäytyä labour-hallituksen
suorittamaan le:k:<auksen arviosta.
Toiset tarkkailijat ihmettelivät täl­laista
päätöstä, teiset arvslivat, ettei
anmiattijärjestön johtajilla ollut m i -
Vapauden viK^ipäi-vä
toronfossa
fflarrask. 6 p:nä
Keskustelutilaisuus
onnistui erittäin
maiden työtätekevien kustannuksella hyvin
korvata talouspulasta johtuvat mane-tykset.
"merikkalaiset liikemiehet ovat saa­neet
mahdollisuuden ostaa entistä sunnuntaina^marraskuun 6 päivä oh-
Toronto. — Vapaus-lehden 32:sta
•vuosipäivää tjiUaan täällä viettämään
halvemmalla ja myydä entistä k a l -
iiimmaila. TäUe pohjaUe he rakenta­vat
taloudelliset suhteensa muihin k a ­pitalistisiin
maihin. Mutta on helppo
xäsittää, ettei tämä suinkaan ratäaise,
vaan vain lisää näiden maiden talou­dellisia
vaikeuksia, eikä sxiinkaan ter­vehdytä,
vaan päinvastoin kiristää
tään sanottavanaan, kolmannet taas niiden taloudellisia suhteita keske-ennastavat.
että ammattiliittojen ! nään ja Yhdysvaltojen kanssa,
huippumiehillä tulee olemaan vaikea- j Devalvointi ei voi torjua lähentyvää
ta pakottaa ammattiliittojen jäsenet
tukemaan hallituk-sen politiiJikaa.
Aiheutettuaan levottomuutta ja
tyytymättömyyttä kan-sanjoukoissa
devalvoiminen ei tuonut luvattua
"rauhoittumista" kansainvälisiin ta­loudellisiin
suhteisiin. Nev/ Yorkin
pörssissä devalvoiminen aiheutti jyr­kän
kur-ssien la.skun. Syyskuun 20
päivänä osakkeiden Isskun aiheutta­ma
tappioiden kokCT!ai.s.summa käsit­ti
miljardin dollaria.
Tietyt amerikkalaiset liikemi3.spii-rit.
ensi sijassa .suurmonopolistit;
kansainvali.set pankkiirit ja keinotte­lijat,
saavat tietenkin devalvoinnista
suuria voittoja. Nii-ssä maissa, joihin
devalvointi ulottuu, .saa samalla dolla­rimäärällä
tänään ostaa enemmän ar- | aikana takavarikoitua omaisuutta
talouspulaa eikä myöskään lieventää
kapitalistisia rÄtiriitoja. Päinvastoin,
<i;Je=sä on nyt jO muutenkin ankaran
markkinoista käydyn taistelun kärjis­tyminen,
eri maiden välissn kilpailun
uusi kiristyminen, joukkojen ostoky­vyn
jatkuva laskeminen ja k r i i s i - i l ­miöiden
jatkuva kehittyminen kapita­listisessa
maailmassa.
Vihollismaalaisten
omaisuusasiat
Ottavra. — Hallituksen alahuoneelle
antamien tietojen mukaan on vihol­lismaalaisten
omaisuuksien huolto-toimiston
hallussa vielä $1,908,564 ar­vosta
ensimmäisen maailmansodan
ja
voja —>kiinteimistöä, osakkeita ja
tuotantolaitoksia — kuin eilen. So­tatarvikkeita
tuottavat suuryhtiöt n i ­menomaan
.saavat tilai.suuden cstaa
strategisia raaka-aineita'halvemmalla
kuin ennen.
Valuuttojen devalvoiminen helpo:-
taa Trumanin julistamaa kamppailua
amerikkalaisten pääomasijoitusten l i .
saamiseksi ulkoniailla ja avaa entistä
enemmän ovet amerikkalaisen pää­oman
tunkeutumiselle muiden maiden
talouselämään. Amerikkalaiset liike­miehet
ostavat edullisimpia, ja tuot-tölSmpla
tuotantolaitoksia. Monien
maiden kansalliselle tcolli.suudeile tä­mä
lupaa uusia vastoinkäymisiä-
Ranskan, Italian ja Englannin ani-mattiliittopilrei-
ssä osoitetaan aivan
oikeutetusti, että amerikkalaiset kil­pailijat
tulevat kuristamaan tuotan­tolaitoksia
ja kokonaisia teollisuuden­aloja
ja että työttömyyden kasvu on
tämän johdosta väistämätön. Samal-,
la on otettava hucmicon, että Was-hingtonin
pyrkimyksenä on samanai­kaisesti
(ja asittain se on siihen Jo
päässytkin esim. Ranskassa» saada
tulliesteet amerikkalaisil'e tavaroille
kumotuiksi, hävittää kaikki rajoituk­set
amerikkalaisilta pääomasijoituk­silta
ja saada amerikkalaisten liike­miesten
hankkimat voitot vapaasti
vaihdetuiksi dollareihin.
Näiden vaatimusten valossa näkyy,
mitä voittoja lup-^a Amerikan'meno­on
tarpeen ennen kaikkea työväen- polisteille se kansainvälinen finans^i-
$99,135,202 arvosta toisen maailmanso­dan
aikana takavarikoitua omaisuut­ta.
Viraston palveluksessa on 141
henkilöä, joille maksetaan palkkoina
3429,331 vuodessa.
— Ensimmäinen matkustajan kul­jettanut
lentokone Hiltotasö) lensi
Canadassa v. 1907.
— Verrazano tutki
rannikkoa v. 1524.
Nova Scotian
jelmallisen kirjailtaman merkeissä.
Tilaisuuteen on varattu vaihteleva oh­jelma.
Kuten varsinainen ilmoitus
osoittaa, cn ohjelma yksinään hyväs­ti
ovirahan arvoinen ja ohjelman tör-jccman
nautinnon lisäksi jaetaan läs.
näoleville kirjoja aivan vapaasti. Ei
tosin aivan kaikille, mutta niille joi­den
ovilipussa oleva nimiero niin
osoittaa. .
Tilaisutis pidetään tietenkin Don-haalilla
ja alkaa kello 4 iltapäivällä.
Ja tilaisuus päättyy siksi ajoissa, että
ehdimme sen jälkeen vielä Massey-haalills
lokakuun vallankumouksen
vuosijuhlaan, joka alkaa kello 8 sa­mana
iltana. .
KE.SKUSTELUTILA1SUUS
ONNISTUI HYVIN
Keskustelutilaisuus joka pidettiin
lokak. 25 p :n iltana, onnistui kohta­laisen
hyvin. Keskustelun aiheena oli
unionistinen liike j a siihen yhdisty­vät
kysymykset. Alustus kysymykses.
tä muodostui verrattain laajaksi ja
kun näiden tilaisuuksien suhteen teh­dyt
järjestelyt edellyttävät, että ne
päättyy kello 10. ja k u n siinä välissä
vielä pitää ehtiä juomaan kahviakin,
n i in keskustelulle ei jäänyt paljon
aikaa. Siksi läsnäolleet päättivätkin,
että keskustelua tästä. kysymyksestä
jatketaan vielä seuraavassa tllaisuil-dessa.
TilaLsuuteen osallistui vähän y l i 40
henkeä. Tämä ei ole huono näin
aluksi ja kun tämä joukko lisääntyy
toisella mokomalla seuraavaan ko­koukseen
mennessä, n i in sitä voidaan
pitää tyydyttävänä. Seuraava tilai­suus
pidetään tiistaina marrask. 22
p. alkaen täsmälleen kello 8 illalla. — g .
VAPAUS POIUSHffilG CO. LTD:n
kuiianniiläMlIä on itosiiyntt dsaliorikas
1 9 5 O
Kenen syönti maksetaan
maksetaan Yientiapnrahoja
Kirj. E. Hiitonen
Vapaa Sana, Helsinki
Ensi ruoöen tASKVKMJEHTEBl on kfyfämi^liiien tasknn-;, -
senUn viiodai TUktdnlentetL SisUtöä Talitessa on
ssaUisiin ni»tHttiHWinnww nmljoa Jmri sellaiä» äetoja, j Ä „ Ä . .
Canadan samoalaisille j a Jotta ei maiH/tn ole niin h e l p i ^ saate»S
Tavannmkalstcii noäen päivien, viikko- ja knukausflnetteinn
päivien Hsäkri sinaiäa se seniaaTaä: ««««simetteion seka i
Tärkehnmät tapahtumat
Cana<la
Netvfoundländ
Suuria tulipaloja
Carta:dan nälkävuodet
Canadan turkiskauppa
Canadan vanhat sanomalehdet
M c G l l l l n yliopisto
Canadan intiaaneista
Canadan maanteistä
Canadfm ensimmäinen rautatie
Suomen kauptudden väkiltiku
Joe Louisin ennätys
19 kapitalistlperhettä
Suomen menetykset 1939—44
Luottoyhdlstykslstä
Huomattavat paktit
Metsäraja siirtymässä
Suomen ja N.-lliton apusopimus
Lontoon olympialaiset
Vakuutushomma on vanhaa
Sarvien poisto vasikoilta
Kotona värjääminen
Postimaksut Canadassa
Suomalaisia sanahlaskUJa
Eri tieteistä
Suomalais-tigrllainen kieli
Suom.-ugr. kielten vertaUua
Lainasanat suomen kielessä
Sivistyssanoja ^
Räjähdysameiden uhreja
Vierailijoita kansallispuistoissa
Tupakoitsijat ja metSLt
Kuolleistaherättäminen
Canadan yliopistot
Lattoalalset nuinerot
MaaUmansodan synkkä lasku
sumia lehtorikkoja
Sydänkohtauksien estäminen
ravintoaineiden puutteen uhka
Stettlnin satama
Todellisuus ja taru
Palotorjunta
Osuustoiminta
Ominaispainot
Leipä
Metriset mitat
Vanhat suomalaiset mitat
Englantilaiset mitat
Eri mittojen vertailua
Liikkuvat pyhäpäivät
Vuodenajat
Väreistä
Kaikki yllämainitut tiedot saatte ostamalla Taskukalenleri 19j
Jonka hinta on ainoastaan 35c.
Käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta
11ILAUSK A A V A KE
VAPAUS VVBLtSmtiÖ COifit^ANT LIMITED
BOX «9, ^VbBIJRir; ÖHTAttiO
Lähettäkää : .kpl. "TASKUKALENTERI.\ 19
Tilauksen arvo 20% vähehneitynä I
Nimi
Osoite
SUÖM£CN MATKUSTAJILLE
tarpecUisi» tietoja matka- sekSL moista asioista antaa jnnri Suo­mesta
saapunut
MARTTI PUHO
Box 479 Nfpicon. Ontario
luokan elintason alentamiseksi sen
taistelun varjolla. Jota käydään "tuo­tantokustannusten
supistamiseksi ko­timaassa."
hyödyn saavuttamiseksi
"kilpailussa ulkomaisilla markkinoil­la-.
Aivan silminnähtävää on, että ka-piltallstlt
haluavat työläisten kustan­nuksella
korvata ne tappionsa, joita
voimistunut kilpailu j a hintojen lasku
ulkomaisilla markkinoilla heille on
aiheuttanut raaka-aineiden ja dolla­reilla
ostettujen tavaroiden samanai­kaisesti
kallistuessa ja siis tuotanto­kustannusten
lisääntyessä.
Tunnettua on, että labour-ministe.
rlt ovat Jo kauan vaatineet "tuotanto­kustannusten
supistamista" työväen­luokan
kustannuksella. Nyt on eri­koisen
selvästi nähtävissä, mikä tar­koitus
on ollut sillä palkkojen jää­dyttämisen
ja lakkojen kieltämisen
politiikalla, jota he ammattijärjestön
pääneuvoston johtajien avulla ovat
sitkeästi ajaneet.
Niistä lukemattomista angloamerik­kalaisten
vallassaolevien piirien toi-menfiiteistä,
jotka eivät ole saavutta­neet
kansansuosiota, devalvoiminen
voi epäilemättä lyödä kaikki ennä­tykset!
Kaikissa maissa väestö ja
laajat kansalaispiirit ilmaisevat ta­vatonta
tyytymättömyyttä näiden f i ­nanssi
vehkeilyjen johdosta.
Englannissa, missä punnan deval-voimlsen
ensimmäisenä seurauksena
oli leivän hinnan kohoaminen, odote­taan
elinkustannusten lähiaikoina
yleensä huomattavasti nousevan. Tätä
näköalaa ei myöskään Crlpps kieltä­nyt
antaessaan ensimmäiset s ^ v at
selityksensä devalvoinnin johdosta.
Ammatillisissa penisjärjestöissä nousi
tämän johdosta todellinen myrsky
Siitä, miten työläisjoukot arvioivat
labour-hallituksen toimeenpiteen, voi
saada käsityksen Barrow-in-Pumessin
(Lancashire )konerakentajien yhdis­tyneen
ammattiliiton paikallisosaston
päätöslaaselmasta. Jossa devalvointia
nhnitetään "ilkeämieliseksi hyökkäyk­seksi
työläisten elintason kimppuun".
Englannin työtätekevät käsittävät,
että Amerikan monopolipääoman ja
Cityn liikemiesten kesken on solmittu
häpeällinen salasopimus joukkojen
eUntascn alentamisesta, jotta Englan­nin
monopolikapitalisteiUe'turvattai­siin
halpaa työvoimaa ja helpotettai­siin
amerikkalaisen pääoman tunkeu­tumista
Britannian imperiumiin ja
sen siirtomaihin.
Yleisen suuttumuksen ja levotto­muuden
vallitessa Englannin ammat­tijärjestön
pääneuvoston johtajat ovat
piiloutuneet ja pysyvät vaiti. Lawther.
Deakin Ja Tewson ajoivat aivan äs-alajuoni,
jonka Wall Street toteutti.
Samalla on kuitenkin aivan ilmeiltä,
ettei tämä salajuoni laajoista mitta-suhteistaankaan
huolimatta voi rat­kaista
sitä perusongelmaa, jchon Mar-
.shallin suunnitelma mur.skaantui.
Cripps yrittää hämätä englantilai­sia
uskomaan, että devalvointi muka
auttaa Englantia ratkaisemaan kysy-mykseri
dollarivajauksesta: punnan
kurssin alentaminen aiheuttaa muka
englantilaisten tavaroiden halpene­misen,
lisää nildsn kilpailukykyä u l ­komaisilla
markkinoilla, erittäinkin
amerikkalaisilla, vienti lisääntyy ja
samoin myös dollarien virtaaminen.
Näistä laskelmista voidaan sanoa
vain, että niiden täyttymisestä ei ole
mitään takeita. Riittää kun maini­taan,
että Englannin olisi lisättävä,
miltei kolminkertaiseksi vientitav.n-oi-densa
määrää niiden tappioiden kor­vaamiseksi,
jotka sille aiheutuvat de­valvoinnin
ja sen seurauksena, että
sen on ostettava .'Amerikasta kaliiim-malla
ja myytävä sinne halvemmalla..
Englantilaiset tavarat käyvät doUa-reilla
ostajille halvemmiksi, mutta.-ne
törmäävät muiden maiden tehostu­vaan
kilpailuun. Sillä Englannin m i ­nistereiden
jälkeenhän muiden Mars­hall-
maiden ministerit tcLstivat hei­dän
toimenpiteensä: he kiirehtivät
alentamaan valuuttojensa vaihtokurs­sia
sitä varten, että heidän tavaransa
voisivat kestää kilpailun ulkoin.Nisilla
markkinoilla dollareilla ostajille h a i.
ventuneiden englantilaisten tavaroi­den
kanssa. Mutta mitä toiveita cn
kaikilla näillä amerikkalaiselle osta­jalle
halventuneilla tavaroilla tunkeu­tua
Yhdysvaltoihin? Tunnettuahan
se on, ettei Washingtcnin aikomuk­sena
ole avata markkinoitaan eng­lantilaisille
tai muille tu:tteille. Y k ­sinkertainen
keino Amerikan mark­kinoiden
löytämiselle olisi tulliestei­den
alentaminen. Mutta siitä ei ole
puhiettakaän. Talouspulan lähesty­essä
näköalat Amerikan sisäisistä
markkinoista eivät tule laajenemaan
vain päinvastoin supistumaan.
Näin ellen devalvoiminen ei suin­kaan
ole se keino, joka voisi va­pauttaa
Englannin tai jenkin muun
maan dollaripulasta.
Marshallin suunnitelman romahdus
cn mullistanut Yhdysvaltojen laskel­mat
sen pyrkiessä pitämään vientinsä
mahdollisimman korkealla tasDlla ja
sit€fn lieventämään liikatuotannon
kriisiä. Wall Streetille devalvointi on
vain yksi niistä keinoista, jonka avul­la
se jatkaa entistä politiikkaansa
herruutensa pystyttämiseksi Euroop­paan
ja siirtcmaiden markkinoilla.
Wall Street tahtoo Länsi-Eurc opan
Ennen sotia vietiin Suomesta u l ­komaille,
ensisijaisesti EnglaniUin,
melkoisesti voita ym. karjatalous'
tuotteita viehtipalkkloiden ttirvin.
Silloin joku räikeiden pelldstyäten
kannattaja esitti käsityksensä t i -
lantees'£a sanomalla, että varaton
suomalainen työläinen syö marga­riinia
saadakseen rahaa veroihin,
joilla autetaan rildcaita englantilai­sia
lordeja syömään suomalaista
voita halvemmalla kuin sitä tar­jotaan
mainituille työläisille.
Sotavuosina ei meiltä liiennyt elin­tarpeita
muille maille — valuutan saa­miseksi
vietiin silti jonkin verran
juustoa ja puolukoita. Elintarpeiden
niukkuus maassamme oli siiloin hiin
suuri ,että maanviljelijöille. tarjoutui
tilaisuus vaatia niistä melkein mitä
vain. Monet heistä harjoittivatkin
laajaa mustan pörisin kauppaa ylettö­min
hinnoin. Nyt on musta pörssi
poissa ,sillä eräistä elintarpeista on
jo ylitarjontaa, joka on johtanut h u i.
tojen alentumiseen. Tyjonta kasvaa
edelleenkin, joten hintojen jatkuva
lasku on todennäköinen.
Edellisten vuosien suurien voittojen
hemmoittslemat maanviljelijät —
poikkeuksena pienviljelijät — vaiker­televat
nyt, että maanviljelys ei enää
kannata nykyisillä hinnoilla, ei eten­kään,
kun kaikkia tuotteita ei enää
saa kaupaksi. Siksipä ne maanviljeli­jät,
joilla on runsaasti karjatalous-tuotteita
myytävänä, haluavat vientiä.
Maataloustuotteemme ovat kuitenkin
paljon kalliimmat kuin vastaavat
tuotteet muualla. Maanviljelijät ovat
tämän vuoksi alkaneet yhä äänek­käämmin
vaatia hintatukea, vienti-palkkioiden
muodossa milloin voille,
milloin sianUhaUe tai munille.
Maanviljelyksemme kannattavai-suus
oh epäselvä. Maataloustuotta­jien
pessimistisiä laskelmia vastaan
puhuvat monet seikat. Maatalous­tuotteiden
hinnat ovat yleensä kohon­neet
enemmän kuin maataloustyöläis.
ten palkat ja muut maanviljelyksen
kulut. Talletukset maanviljelijöiden
csuuskassoissa ja yleensäkin maaseu­dun
säästölaitoksissa ovat vielä viime
aikoinakin runsaasti nousseet, jne.
Mutta vaikkapa maatalouden
kännattavaisnds olisikin huono,
n i in on muitakin keinoja sen pa-tantamiiseen
koin valtion apn. O l i .
si syytä 'tähänastista enemmän
harkita maatalouden rationalisoi­mista.
Jos kuitenkin halutaan edistää
maataloustuotteiden menekkiä tuki­palkkioiden
avulla, n i in tämä voi t a ­pahtua
muuallakin tavalla kuhi
myöhtämällä vientipalkkioita^
Käytännössä vientipatödot mer­kitsevät,
että toetaan ulkomaista
kulutusta. Jos esim. sfanliha mak.
saa meillä 150 m k kilo j a ulkomail­la
100 mk ja jos tämän vuoksi
vientlpalkkjota myönnetään 50 mk.
n i i n itse asiassa suomalaisilla ve­rorahoina
a n n a a n nlkomaalalsil-le
ostajille 5C mk snomiiien osto-palkkio
kutakin Idloa kohtL
Näin autetaan -nlkoinaalaisia syö.
mään arvokkaita suomalaisia elintar­peita
halvemmalla kuin itse voimme
niitä käyttää. '
Kotimaista kulutusta voidaan meil­lä
. varmasti lisätä, jos hintoja vas­taavasti
halvennetaan. Meillä kulu­tetaan
nykyisin vähemmän lihaa hen­keä
kohti kuin ehnen sotia, ja silloin­kaan
eivät kaikki voineet ostaa niin
paljon, kuin olisivat halunneet. M u ­nien
kulutus on täällä paljon pienem.
pi kuin Ruotsissa ja vain murto-osa
siitä, mitä kukin asukas kuluttaa U S -
A:ssa. Voitakin käytettäisim melUä
monessa perheessä enemmän, jcs
vain rahat riittäisivät.
Kotimaisten elintarvikkeiden kulu­tusta
voitaisiin meillä lisätä muualla­kin
kuin pbrheissä. Ajateltakoon vain
kouluaterioita. Helsingin budjetissa on
kuluvaksi vuodoksi varattu kunkin
kansakoululaisen ateriaan 9:50, siis
naurettavan pieni summa. Summa on
kyllä korotettu 12 markaksi ja suun­nitellaan
korotettavaksi 14 mk:aan.
Näin pienillä määrärahoilla ei tieten­kään
ole voitu tarjota yhtään voita,
toistaiseksi- ei myöskään juustoa Ja
Tilaukset jotka lähetetään eri työmailta ja kämpiltä ,tulee raha seurat!
mukana, Josta tilaukseh lähettäjä voi vähentää hänelle kuuluvan prösenti
pois, jos tilaus käsittää 10 T A S K U K A L E N T E R I A tai enemmän. AinoasU
asiamelsten lähettämät velkatllaukset otetaan huomioon.
lihaakin oikeastaan vain kfeittojeii
inäustamiseksl. Suonissa kuiihissä
hoidetaah kouluateriat Vielä piehem-millä
summilla kuin Helsingissä Ja
siksi niissä ruokavalio on vieläkin
laihempi. Parempikin ateria tekisi
kauppansa. KansakouliOalset elVät
varmastikaan kieltäytyisi syömästä
voita, sianlihaa, munia yms.
Paljon parempi ei tilanne ole kun­nalliskodeissa.
Niissä hoidokit yleen­sä
saavat nykyisin 480 g^. voita kuu­kaudessa,
eräissä kunnissa vähän
enemmän.
Jos valtion varoilla ön lisättävä
maatalonstnottelden menekkiä, on
epäilemättä järkevämpää 'tukea
kotimaista kuin oikomaista kulu­t
u t iParttapi ra(*«Vmlio »sää
terveyttä ja sitä tietä myös työ­kykyä.
Nimenomaan lasten Ja työkykyisten
voimien lisääminen paremman ravin­non
avulla on suorastaan tuottava
sijoitus. Olematta shauvinisti voi olla
sitä mieltä, että huolenpito omien
kansalaisten terveydestä kunnollisen
•ravinnon avulla on luonnollisemp
kuin vastaava huolenpito muiden i
den {kansalaisista. Miksi itse
sä lisäisimme mieluummin ulkonual
laisten kuin omien kansalaisten m
veyttä Ja työkykyä ja siten myös i
rentaisimme ensinmainittujen talo:^
delllsla saavutuksia pikemmin ku
emiämme.
Valuuttasyyt voivat joissakin keal
maan siitä sinään oikeasta periaaf
teestä, että on tärkeämpää av
omia kansalaisia kuin ulkomaalaii
Valuutan saaminen välttämättön
ulkomaisia tavarahankintoja va
voi tehdä tarpeelliseksi viedä elinti
peitä ulkomaille vaikkapa vientipaU
kioiden avulla. Mutta niin saa ts]
ipahtuÄ vain poikkeuksellisesti.
Säännönmutcaisesti ei omild
kansalaisilta kerättyjä verovaro^
ole käytettävä muuta koin
omien varattomien tai väbäT
ten asuldtaiden kulutuksen
miseen.
T I L A T K A A VAPAUS!
NYT ON
MHKHSTM
•ja StockhoUnissa. ^ . « A . 4
Joaitthamtathaan
SUOMEEN
Sbtlcn New Torusta
StoelAolm » M » i » " * " * '
Suomeen soodtto S A M B J^ ^ ^ y r a s i o i s sa
ö paunaa i ^ ^ ^ jSSl^^^-^lS
8i5älti^ tiiiiii»-
- 4
CM Dofcliester St.