Vapaus, October 29, 1949

              N A I S T E N ESIINTMAKSSI j
Neuvostoliitossa o n c : . n n m ä n kuin j
350.000 naispuolista i n s i n ö ä n ä j a tek- j
nlkioa. 350.000 -naispuolista koUektu- j
Ti:iloJen prikaadinjohtajaa sekä 500,-
000 naisedustajaa p a i k a l l i s i s s a neuvos­toissa.
r a t i a t i
_ Viimeisen i 2 kuukauden aikana,
p ä ä t t y e n maaliskuussa, ostivat ulko­maalaiset
hallitukset C a n a d i a n Com-mjrcial
Corporation kautta $35,740,-
67C edestä tavaroita.
T T M M I N S , O N T .
gIMMS. H O O K E R & P I C K K R I NG
v a ^ u t u k s i a j a k l i n t e l m l s t ö j ä . Do­minion
Bank Building. Timmins,
Ont. Morketteja, lainoja, boodeja
ja vakuutuksia.
(Jatkoa)
Äfeille sanotaan: ' T e ette ole Hy-v
ä n t a h t o i s i a - . Se o n totta. Me vas­tustamme
p ä ä t t ä v ä s t i h y v ä n t a h t o i ­suutta
taantumusluckkiea taantumiik
H U O M . ! HUOM.!
W a H K E R S ' Cp.OP
RESTAURANT
of South Porcupino limtled
47 C r a w f o i d Street ~
SOCTH POBCUFINE. ONTABIO
« Suosittelee suomalaisille h y v ä k.
sltunnettua roukaansa ruokailuai-koina.
Ravintola auki k l o 9 i l l a l l a .
• Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. K u l u t t a j a l n k o t t F i s -
t ä y t y k ä ä sisälle.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
K a i k e n l a i s t a korjaustyatft
Puhelin 2-1891
76 London S t E . Windwr, Ont.
Barnes Drag Co.
— 3 K A U P P A A —
Sault Ste. M a r i e Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-Iääkkeitä
T ä y d e l l i n e n varasto l ä ä k k e i t ä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
F I N N I S H S T E A M B A T HS
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
M I E H E T :
Keskiviikkona j a t o r s t a i n a 3-12 i.p.
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 i.p. - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p. - 1 i.p.
N A I S E T :
Keskiviikkona j a t o r s t a i n a 3-12 i.p.
Perjantaina j a l a u a n t a i n a 1-12 i.p.
P U H E L I N E L . 2571
NELSON GARAGE
519 Dundas St. W . . Toronto
P L . 6151 — A D . 0717
P i t k ä n j a lyhyen matkan veto-palvelu.
— A u t o j e n säilytystä.'
Peter A. Vesa, 6.A.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKl5lIES
• • •
GE. 3392 592 Dänforth Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
seHista toimintaa kohtaan. M e k ä y ­t
ä m m e h y v ä n t a h t o i s t a hallintoa vain
suhteessa kansaan e i k ä suhteessa k a n.
san ulkopuolella olsvien taantumuk­sellisten
loimintaa. Kansanvaltio
puoustaa kansaa. Vain kansanval-ticssa
kansa voi k ä y t t ä ä demokriat-t
l s i a mertstelmiä kansallisessa m i t t a ­kaavassa
j a t ä y s i n m ä ä r i n kasvattaa
j a uudelleen kasvattaa i t s e ä ä n vapau-tuaks3en
taantumuksellisien vaiku.
tuksssta ömsssa maassoiah j a ulko­m
a i l l a . (Nykyhetkellä t ä m ä vaikutus
on vielä sangen suuri, se tulee vielä
olemaan p i t k ä n aikaa eikä sitä voi
nopeasti h ä v i t t ä ä . ) Se kasvattaa i t -
s e n i ä vieraan'uakseen pahoista ta­voista
ja aattsista, jotka on saatu
vanhassa yhteiskunnassa, poistuak­seen
taantumukser.isten osoittamal­t
a virheelliseltä t i e l t ä j a kulkeakseen
edelleen e t e e n p ä i n k e h i t t y ä k s e e n so­sialistisen
j a kommunistisen yhteis­kunnan
p y s t y t t ä m i s e e n.
Meidän täUä alalla käyttämänwne
menetelmät, ovat demokraattisia, me
k ä y t ä m m e n i m i t t ä i n vakuuttamisen
eikä pakottamisen menetelmiä.
Jos ihmiset rikkovat lakia, h e i t ä r a n ­gaistaan,
suljetaan vankilaan tai jops
tuomitaan kuolemaankin. M u t t a kaik­ki
n ä m ä ovat e r i l l i s i ä tapauksia, jotka
periaatteessa eroavat diktatuurista,
j o t a toteutetaan suhteessa taantu.
musluokxaan luokkana. Sen j ä l k e en
kun taantumuksellisten poliittinen
j ä r j e s t y s kukistetaan, taantumuksel­lisille
luokille j a taantumuksel.iselle
r y h m ä k u n n a l l e annetaan myös maa­ta,
työtä j a t o i m e e n t u l ö v ä l i n e i t ä sitä
s i l m ä l l ä p i t ä e n , e t t ä ne t y ö t ä tehden
kasvattaisivat i t s e n s ä uudestaan. T ä ­mä
kaikki sillä ehdolla, e t t ä ne e i v ät
turvaudu kapinaan, hävitykseen ja
sabotaashiin. Jos ne e i v ä t tahdo teh.
dä työtä, kansanvaltio pakottaa ne
työhön. Edelleen niiden keskuudessa
l u l l a a n suorittamaan p o l i i t t i s ta j a v a ­listuksellista
s e l c s t u s t y ö t ä kuten me
teimme s i t ä ' s o t a v a n g i k s i ottamiemme
upseerien kanssa. T ä t ä voidaan myös
n i m i t t ä ä h y v ä n t a h t o i s e k s i hallimiak-si.
Mutta me suoritamme s i t ä p a k -
komenetelmin entisiin vihamielisiin
l u o k k i i n n ä h d e n eikä t ä t ä työtä voida
rinnastaa k a s v a t u s t y ö h ö m m e vallan­kumouksellisen
kansan (keskuudessa.
T ä ' . l a i n e n taantumusluokkien uudel-leenkasvattaminen
voi tapahtua vain
kansandemokratian diktatuurivaltios-sa.
Jos t ä m ä työ suoritetaan hyvin, n i in
K i i n a n t ä r k e i m m ä t r i i s t ä j ä l u o k a t —
tilanherrojen luokka j a virkavaltaisen
p ä ä o m a n tai m o n o p o l i p ä ä o m a n luok­k
a — tulevat loppujen lopuksi h ä v i ­tetyksi.
Mitä tulee kolmanteen r i i s -
p ä n ä yhdysosana. Kansandemokra-t
i a n d i k t a t u u r i v a l t i o n o n a s k e l aske­l
e e l t a r a t k a i s t a v a t l m ä ongelma maan
teoUistamisdcsL
• Vuonna 1924 K u o m i n t a n g i n ensim­m
ä i n e n kansallinen kongressi. Jota
Sunjatsen j o h U h e n k i l ö k o h t a i s e s t i Je
jcdion kommunistit ottivat osaa. h y ­väksyi
tunnetun manifestin. Mani­festissa
sanotaan:
" N i i n sanotun demokraattisen j är
j e s t e l m ä n pon'arllu<*3ta on nykyai­kaisissa
mai,s,sa usein ottanut mono-poolikseen
j a muuttanut sen kansan
sortamisen välineeksi. Mutta Kuo­m
i n t a n g i n demokratia kuuluu yhtei­sesti
kansalle kokcnaisxmdessaan eikä
ole v ä h e m m i s t ö n yksitjrtsolkeutena."
Jos ei oteta huomioon kysymystä
s i i t ä , kenen p i t ä ä j o h t a i j a k e t ä p i t ää
johtaa, e d e l l ä m a i n i t t u " demokratia
yleisen poliittisen ohjelman kannalta
vastaa kansandemokratiaa tai uuttft
demokratiaa, josta me puhumm3. Jos
v a l t i o j ä r j e s t e l m ä ä , joka kuuluu k a n .
S3le yleisesti eikä h e n k i l ö k o h t a i s e s ti
porvaristolle, t ä y d e n n e t ä ä n työväen-uokan
johdolla, n i i n t ä m ä v a l t i o j ä r -
l e s t e l a i ä on k a r s a n d e m s k r a t l a n dik­tatuuria.
Chiang Kai-shek kamlsi
Sunjatsenin j a k ä y t t i virkavaltaisen
p ä ä o m a n j a tilanherrojen diktatuuria
iseena K i i n a n kansan sortamiseksi.
Tämä vastavallankumouksellinen dik.
tatuuri oli olemassa 22 vuotta j a K i i ­nan
kansa c n sen nyt kukistanut mel-
I ä n johdolamme.
Ulkomaalaiset taantumukselliset
j o t k a tuomitsevat m e i t ä "diktatuurin"
j a "totalitarismin" takia, ovat toslal.
llsesti j u u r i n i i t ä Ihmisiä, j o t k a toteut.
ta\-at yhden luokan, porvariston dik­tatuuria
Ja totalitarismia suhteessa
p r o l e t a r i a a t t i i n Ja muuhun kansaan.
Ne ovat j u u r i n i i t ä ihmisiä, Joista
Chiang Kai-shek sai diktatuurinsa
n ä i l t ä samoin ajattelevilta taantu­muksellisiltaan.
Sunin dynastian f i ­losofi
Tshusi k i r j o i t t i paljon kirjoja
jo piti monta puhetta, jotka me jo
olemme unohtaneet. H ä n e l l ä o n k u i ­t
e n k i n e r ä s lause, jonka me muis­tamme:
"Tee toisille s i t ä , m i t ä he t e .
k e v ä t shiulle". Juuri sitä me nyky­ä
ä n ttemm3. Se merkitsee: tee Impe­r
i a l i s t e i l l e j a h e i d ä n lakeijoilleen —
C h i a n g K a i - s h e k l n taantumukselli-sere
r y h m ä k u n n a l l e s i t ä , m i t ä he t e ­k
i v ä t muille. Vain s i t ä eikä m i t ä än
muuta.
Vallankumouksellinen diktatuuri ja
vastavallankumoiiksellinen diktatuuri
ovat yastakaisia luonteeltaan. Ensin-m
a i n i t t u on ottanut oppia viimemai­n
i t u l t a . Tällä opiksiottamisella on
sangen t ä r k e ä merkitys, sillä jos v a l ­lankumouksellinen
kansa ei o p i me­n
e t e l m i ä vastavallankiunouksellisten
hallitsemiseksi, n i i n se e i kykene s ä i ­l
y t t ä m ä ä n j ä r j e s t e l m ä ä n s ä . Jonka k i i ­n
a l a i n e n Ja u l k o l a i s en taantumusryh-mä
p y r k i i kukistamaan. Ta^ntumuk.
sellinen r y h m ä k u n t a Kiinassa Ja u l -
t ä j ä l u o f c k a a n - kansalliseen p o r v a r i s . ^ ^ ^ ^ ^ palauttaisi s i l l o i n herruuten-tcon.
n i i n nykyvaiheessa sen keskuu- Kiinassa j a toisi onnettomuuden
dessa suoritetaan suurta k a s v a t u s t y ö ­t
ä . K u n sosialismi on toteutettu, toisin
sanoen, k u n on suoritettu yksityisten
tuotantolaitosten kansallistaminen voi
kansallinen porvaristo kasvattaa ja
uudelleen kasvattaa i t s e ä ä n edelleen.
K a n s a n käsissä on voimakas valtio­koneisto
eikä kansa p e l k ä ä kansalli­sen
porvariston kapinaa.
Talonpoikaiston kasvattaminen on
vakava ongelma. Talonpoikaistalou-det
ovat hajanaisia. Neuvostoliiton
kokemuksen mukaan p ä ä t e l l e n maa­talouden
sosialisointi vaatii hyvin p a l ­j
o n aikaa j a p a l j o n t y ö t ä . I l m a n maa­talouden
sosialisointia ei voi olla t ä y.
d e l l i s t ä j a l u j a a scsialismia. Maata-
Ictiden sosialisointia varten on v ä l t ­t
ä m ä t ö n t ä k e h i t t ä ä voimakas teolli­suus
v a l t i o n laitoksineen sen t ä r k e i m -
Tehkää paikkatilaukseime nyt matkaa varten
S U O M E E N — T A N S K A A N — N O R J A A N — R U O T S H N
Lentoteitse k e v ä ä l l ä . j a k e s ä l l ä Montrealista tai New Y o r k i s t a .
Paluumatkapaikka taataan. „ *
L a i v a l l a ensi s y k s y n ä tai j o u l u n a j a samoin k e s ä l l ä 19o0 Ruotsin
tai E n g l a n n i n k a u t t a ; ^ Paluumatkapaikan saanti taataan.
Halutessanne tuoda l o n k u n h e n k i l ö n Canadaan, avustamme tulo-luvan
saannissa j a myymme t ä ä l t ä p ä i n maksettuja tulolippuja.
Avustamme myös passien j a viisumien hankkimisessa.
T E H K Ä Ä P A I K K A T I L A U K S E N N E N TT
0. K. Johnson & Co • Kirjoittaa
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T G E M I S TO
724 B a y Street, Toronto 2, O n t . Puheita WA 1403
T ä y d e l l i s e t
Tiedot
moMi HUOM!
CSJm POBT ABTHUBIN OSASTON NÄYTTEUJAT
esittävät vierailunäytäntönä 3-näytöksisen näytelmän
ii NAIMAHULLUJA
CSJ:n Nolalun osastoit
Lauantaina marraskuun 5 pmä,
alkaen klo 8.30 illalla.
HENKILÖT: ESTÄJÄT:
Sussu Suuronen Martha K ä r k k ä i n en
Pekka ., . 1 Paavo Tuominen
H i n t t i [ Hänen poikiansa j- sam Pukkala
Liisa, palvelija Bertha Quinn
Maija K o n t t i n e n . Elvi K y y ny
Selma, h ä n e n t y t t ä r e n s ä Lily S a n d s t r öm
Malakias M a t i k a i n e n Veikko Oja
Jussi, h ä n e n p o i k a n s a . . . . . Wm. K a k ^ ik
Yleisohjatis: Martha K ä r k k ä i n e n ~
. SISÄÄNPÄÄSY 50e
o t t a k a a p a huomioon N o l a l u n j a y m p ä r i s t ö n suomalaiset ja
saapukaa v i e t t ä m ä ä n o i k e i n r e p ä s e v a n . hauska i l t a.
N ä y t e h n ä o n t o d e l l i n e n "naurupilleri
vallankumoukselliselle kansalle.
Kansandemokratian d i k t a t u u r i n pe.
rustana on t y ö v ä e n l u o k a n , talonpoi­kaisten
j a kaupunkien pikkuporvaris­t
o n liitto, mutta p ä ä a s i a s s a työväen­luokan
j a talonpoikaisten l i i t t o , sillä
ne muodostavat 80—90% K i i n a n v ä ­e
s t ö s t ä .
Imperialismi ja Kuomintangin
taantumuksel.inen r y h m ä k u n t a kukls.
t e t t i in p ä ä a s i a s s a t y ö v ä e n l u o k a n Ja
talonpoikaiston v o i m i l l a . Siirtyminen
uudesta demokratiasta sosialismiin
r i i p p u u p ä ä a s i a s s a n ä i d e n kahden luo­kan
liitosta. Työväenluokan on j o h ­dettava
kansandemokratian d l k t a t u u.
r l a , sillä v a i n t y ö v ä e n l u o k k a on kalk­k
e i n kaukonäköisin, oikeudenmukai­sin,
e p ä i t s e k k ä i n j a vallankumouksel-
.Isestl johdonmukaisin luokka. Val­lankumouksen
koko historia puhuu
s i l t ä , e t t ä i l m a n t y ö v ä e n l u o k a n joh­toa
vallankumous on tuomittu epä­onnistumaan.
Mutta työväenluokan
johdolla vallankumous voittaa. Impe­r
i a l i s m i n aikakaudella el m i k ä ä n toi­nen
luokka m i s s ä ä n maassa voi joh­taa
vallankumousta voittoon. Sen cn
osoittanut se tosiasia, e t t ä K i i n a n pik­kuporvaristo
j a k a n s a l l i n e n porvaris­to
ovat monta kertaa olleet vallanku.
mouksen johdosta j a aina kärsineet
e p ä o n n i s t u m i s e n .
K a n s a l l i s e l l a porvaristolla on n y ­kyisessä
kehitysvaiheessa sangen t ä r.
k e ä merkitys. Imperialismi on y hä
vielä m e i d ä n rinnallamme. Ja se on
h y v i n s ä ä l i m ä t ö n vihollinen. - K i i na
tarvitsee "paljon alkaa toteuttaakseen
todellisen riippumattomuuden. Vasta
s i l l o i n , k u n K i i n a l l a on kehittynyt
teollisuus Ja se e l e n ä ä ole taloudel­lisessa
riippuvalsuussuhteessa uiko.
valloista, on saavutettu todellinen ja
t ä y d e l j n e n riippumattomuus. K i i n an
nykyaikaisen teollisuuden osuus ylei­s
e s s ä kansallisessa taloudessa o n y hä
v i e l ä v ä h ä i n e n . Meillä ei ole vielä
tarkkoja tietoja, mutta e r ä i d e n tie­tojen
mukaan voidaan laskea, että
nykyaikaistyyppisen teollisuuden o-
Euus o n v a i n h o i n 10% y l e i s e s t ä teol­lisuustuotannosta
lu>ko maan I t a n s a n»
Uloudessa. Selviytyäkseen imperia­l
i s t i e n painostuksesta J a t y ö n t ä t U u e en
takapajuista taloutta askeleen eteen­p
ä i n K i i n a n o n k ä y t e t t ä v ä hyväkseen
k a i k k i kaupunkien J a maaseudun ka­pitalistiset
tuotantolaitokset. Jotka
tuottavat h y ö t y ä kansantaloudelle e i ­v
ä t k ä vahingoita kansan elintasoa,
sen on l i i t y t t ä v ä yhteen kansallisen
porvariston kanssa y h t e i s e s s ä tai8te«
lussa. M e i d ä n nykyinen p o l i t i i k k a m ­me
sisältyy k a p i t a l i s m i n lajoittami-seen,
m u t t a ei sen h ä v i t t ä m i s e e n.
K a n s a l l i n e n pcararisto ei k u i t e n ­k
a a n voi cdla vanankiimmiteen j o h t a ­j
a n a e i k ä se n q r ö s k i ä n saa o l l a jch-tavassa
asemaoa valtiossa, s i l l ä k a iu
s a l l i s e n p o r v a i t ^ sosiaalineh j a t a -
l o u d e l i n e n aema on s y y n ä «en heik­kouteen,
k a u k o n ä k ö i s y i r t l e n Ja rohkeu­den
puuttumiseen sekä i^heöttaa
m y ö ä c i n monine sen edustaJtUe pel­koa
Joukkojen e d e s s ä . SLmJatsoi kut.
sui " h e r f i t t ä m ä a n Joukot" J a "csolt-tamaan
apua talonpojille j a t y ö l ä i ­sille".
Kuka aikoo h e r ä t t ä ä heidät
ja auttaa h e i t ä ? Sunjatsenin m u .
;aan se c n pikkuporvariston Ja kan-a
l l i s e n porvaristoa t e h t ä v ä . K ä y t ä n -
lössä s i t ä k u i t e n k a a n e i v o i d a toteut­taa,
sunjatsenln 40-vuotinen vallan-kmnouksellinen
työ k ä r s i tappion
M i n k i t ' . ^ k s i ? Sen v u o k ä . e t t ä im-p
e r i a l i s m i n aikakaudella pikkuporva.
rtsto ja Ifansallinen pjorvarist» eivät
voi m e n e s t y k s e n ä Johtaa mlnkäBn-l
a i s t a todellista vaUankumousta. M e i ­d
ä n 28-\-uotinen kokemuksemme on
t ä y s i n toisenlainen . M e olemme saa­neet
kallisarvoisen icokemuksen, ja
p ä ä a s i a n a t ä s s ä kokemuksessa ovat
seuraavat kolme t e k i j ä ä:
K u r i n a l a i n e n puolue. Joka o n aseis-su
M a r x i n , Engelsin, L e n i n i n j a S t a.
i n i n teoriana. Joka k ä y t t ä ä i t s e k r l t i i -
:iin m e n e t e l m ä ä j a o n k i i n t e ä s t i s i d o t.
;u joukkoihin: armeija, jota tämä
puolue johtaa; t ä m ä n puolqeen Johta.
mien yhteiskunnan erUaisten v a l l a n,
tumouksellisten kerrosten j a r y h m i en
yhteisrintama.
T ä m ä eroittaa m e i d ä t e d e l t ä j i s t ä m ­me.
Näihin tekijöihin nojaten me
>aavutlmme tärkeimmän voiton,
culjimme valkean tien j a kävimme
maistelua oikeistolaisia j a vasemmis-
;olaisla p y r k i m y k s i ä vastaan puoluees.
sa. S i i o i n k u n tehtiin vakavia vir­h
e i t ä , vallankumous k ä r s i e p ä o n n i s t u,
mlsista. Virheet j a e p ä o n n i s t u m i s et
opettivat nleitä, tekivät meidän v i i -
äaammiksi. Näin ollen me k y k e n i m ­me
t y ö s k e n t e l e m ä ä n paremmin. V i r ­heet
ovat v ä i s t ä m ä t t ö m i ä jokaiselle
puolueelle j a j o k a i s e l l e yksityiselle i h ­miselle,
mutta me vaadimme, että
v i r h e i t ä tehtäisiin vähemmän. K u n
virhe tapahtuu, on se korjattava, ja
m i t ä nopeammin j a t ä y d e l l i s e m m i n,
sitä parempi.
M e i d ä n kokemuksemme voidaan
askea yhteen seuraavalla .tavalla:
lansandemokratian diktatuuri, joka
perustuu työläisten ja talonpoikien
l i i t t o on j a j o t a t y ö v ä e n l u o k k a Johtaa
(kommunistisen puolueeseen kautta).
T ä m ä n diktatuurin on oltava sopu­soinnussa
k a n s a i n v ä l i s t e n vallanku-mousvoimlen
kanssa. T ä m ä on mei­d
ä n asettamuksemme, m e i d ä n perus­kokemuksemme,
meidän pääohjel­mamme.
Puolueen olemassaolon 28 p i t k än
vuoden aikana me olemme tehneet
vain yhden teon — olemme saavutta­neet
ratkaisevan voiton vallanku­mouksellisessa
taistelussa. Se k a n ­nattaa
huomioida, sUlä se o h kansan
voitto Ja voitto sellaisessa suuressa
maassa kuin K i i n a s s a . Paljon työtä
on kuitenkin edessä. Se m i t ä on tehty
m e n n e i s y y d e s s ä on v a i n e n s i m m ä i n en
askel 10,000 m a l l i n tiellä, Meidän
on vielä h ä v i t e t t ä v ä vihollisen j ä t ­teet
Ja e d e s s ä m m e on vakava, talou­dellisen
r a k e n n u s t y ö n t e h t ä v ä . Asiat,
j o i h i n me c'emme tottuneet, on k o h ­ta
j ä t e t t ä v ä s y r j ä ä n , j a olemme pako­tettuja
tarttumaan meille vieraisiin
asioihin. S i i n ä on vaikeuksia. Imperia­listit
laskevat, e t t ä me emme kyke­ne
s e l v i y t y m ä ä n t y ö s t ä talouden a l a l.
la. He katsovat j a odottavat m e i d än
e p ä o n n i s t u m i s t a m m e . M e i d ä n on v o i ­tettava
vaikeudet j a omaksuttava se.
m i t ä emme vielä t i e d ä . Meidän on
k a i k i l t a opittava t e k e m ä ä n työtä t a ­louden
a l a l l a (ketä ne olisivatkaan)^
Meidän on tunnustettava h e i d ä t opet­tajiksemme
Ja o p i t t a v a h e i l t ä . Emme
saa olla sen n ä k ö i s i ä k u i n t i e t ä i s i m me
kaiken, jos me emme j o t a i n tiedä.
Emme saa t u l l a byrokraateiksi. On
tartuttava t ä h ä n asiaan ja loppujen
lopuksi me omaksumme t ä m ä n työn
muutamassa kuukaudessa, vuodessa —
kahdessa, kolmessa, v i i d e s s ä vuodessa.
Monet kommunistit Neuvostoliltassa
3lvät m y ö s k ä ä n alussa t i e t ä n e e t , kuiUr
ka, on t y ö s k e n n e l t ä v ä talouden alalla
ia imperialistit odottivat myös h e i d än
e p ä o n n i s t u m i s t a a n . Kommunistinen
puolue saavutti Neuvostoliitossa k u i ­tenkin
voiton. Leninin ja S t a l i n in
iohdolla se k y k e n i tekemään ei v a in
vallankumouksellista vaan myöskin
u u d e l l e e n r a k e n n u s t y ö t ä . Se on jo
rakentanut suuren j a m a i n i o n sosialls.
tlsen valtion. Neuvostoliiton kom­munistinen
puolue o n m e i d ä n pmras
opettajamme. Jolta m e i d ä n on opit­tava.
K a n s a i n v ä l i n e n Ja s i s ä i n e n t i ­lanne
c n meille edullinen. Me voim­me
täydellisesti luottaa sellaiseen
isees^en k u i n o n kansandemokratian
d i k t a t u u r i y h d i s t ä ä k s e m m e koko k a n ­san
taantumuksellisia lukuunottamat­t
a kailddalla maassa Ja kulkeaksem.,
me horjtunatta e t e e n p ä i n kohden p ä ä .
m ä ä r ä ä m m e .
K i i m n KansantasaMUlan presidentti Mao TM-tong
Maidon
- ja • •
Helsinkiläisessä Vapaa Sana-leh-dessa
Julkaistiin fiokett&ln otsak­keessa
Mainlttna asiaa koskeva
kirjoitus, joka Jäljennetään leh­teemme
koska se saattaa kiinnos­taa
iDkolsia lukijoitanmie. Jotka l ä ­hettävät
maitoa meljerelhlh.
Suomen laivateollisuus
kehittyy
HelsinkL — ( S - 8 ) — C r i c h t o n - V u l -
canln telakassa Turussa l a s k e t t i in h i l ­j
a t t a i n vesiUe O s a k e y h t i ö Nobel-Stan­dard
Aktiebolagij^ uusi 1,000 tonnin
tankkimoottorialus.
Vesille laskettu alus on s e k ä ensim­m
ä i n e n t ä y s h i t s a t t u tankkimoottori­alus
e t t ä samalla myös y l i p ä ä n s ä e n ­s
i m m ä i n e n suurehlu) t ä y s i h i t s a t tu
raahtialus, mikä kotimaisella laiyate-l
a k a l l a on rakennettu. Laivan koe­ajon
Ja toimituksen arvellaan tapah­tuvan
ensi huhtUcuussa. Ensi k e v ä ä nä
saa Suomen kauppalaivasto n ä i n o l ­l
e n lisäylasen aivan uutta tyyppiä
olevan laivayksikdn muodossa. K a s t e -
tilaisaudessa s a i laiva nimekseen " E s ­so
P l n l a n d l ^"
K i n g s t o n perustettiin v. 1673.
Karjanomistajat saavat m e i j e r i s tä
maidostaan rasvaprosentin Ja laadun
mukaan h i n n a n . Heille o n siis suora­naista
taloudellista hyötyä s i i t ä , e t tä
voivat toimittaa meijeriin mahdoni-slmman
rasvapitoista ja laadultaan
ensiluokkaista maitoa. Ne karjan­omistajat,
jotka kuuluvat tarkastus-y
h d i s t y k s i i n ja l ä h e t t ä v ä t maidon
meijeriin, voivat vertailla tarkastus-
Karjakon kotona tekemiä maidonras-vaprosentteja
meijerissä tehtyihin
rasvakokeislin.
Melkeinpä poikkeuksetta aina mei­j
e r i s s ä tehty rasvakoe maidosta on
v ä h ä n alhaisempi kuin tarkastuskar­jakon
karjanomistajan kotona teh­d
y i s s ä kokei.">.sa.
T ä m ä on johtanut moniin ikävyyk­s
i i n j a erlmlelisjryksiin m a i d o n l ä h e t ­t
ä j ä n j a meijerin välillä. On useita
tapauksia, e t t ä karjanomistaja on luo­punut
m e i j e r i s t ä kokonaan.
P a l j o n h a n on sellaisia tapauksia,
e t t ä meijerissä tehty maidon rasva­prosentti
on 0.2—0.5 pros. alhaisempi
(joissakin tapauksissa aina yhden
prosentin) kuin kHrjanomlstajan k o ­tona
tarkastuskarjakon tekemissä ko­keissa.
On luonnollls#, e t t ä karjanomista­j
a n epäily kokeiden s joritukseen koh­distuu
meijeriin.
M i s t ä s i t t en johtuvat n ä m ä eroavai­suudet?
M e i j e r i s s ä otetaan tavallisesti 2—3
kertaa kuukaudessa r a s v a k o e n ä y t e eli
koemaldot kunkin talouden l ä h e t t ä ­m
ä s t ä maidosta erityiseen koepulloon.
T ä m ä koemaldon ottaminen on
huolellisesti t e h t ä v ä , sillä s i i t ä riippuu
suuresti maidon oikean rasvapitoisuu­den
m ä ä r ä ä m i n e n . Meijeriin tuotu
maito on h y v i n J ä ä h d y t e t t y j a s e l l a i ­sessa
maidossa ovat rasvapalloset ko­honneet
maidon pinnalle. Niitä on
voinut tarttua paksuna kerroksena
astian karitecn j a a s t i an l a i t o i h i n . P i t ­k
i e n kuljetusmatkojen ollessa kysy­myksessä,
maito on voinut matkalla
k i m u u n t u a sen verran, e t t ä volrakelta
o n maidon joukossa. T ä l l a i s e s t a mai­dosta
ei saa oikeata n i a i t o n ä y t e t t ä i l ­man
maitoa l ä m m i t t ä m ä t t ä n. 40".
T ä t ä el k u i t e n k a a n meijereissä tehdä.
Koemaito meljereL'isä otetaan t a v a l l i ­sesti
v a s t a a n o t t o v a a ' a « t a , heti, k un
maito on siihen kaadettu. Voidak­seen
olla varma s i i t ä , e t t ä koemaito
o n todella samanlaista kuin mistä
n ä y t e on otettu p i t ä ä maito h u o l e l l l -
eestl sekoittaa.
M e i j e r i t , kylminä vuodenaikoina
etenkin, ovat kosteat j a m e i j e r i s s ä on
palfon vesihöyryä. Jota pakostaklr.
tunkeutuu koemaitoihin Ja kpepulloi-h
i n laimentaen n ä i n maitoa. Yleensä
voidaan sanoa, e t t ä koemaitojen otos­s
a iel olla m e i j e r e i s s ä k ä ä n tarpeeksi
h u o l e l l i s i a .
Rasvakokeiden teossa voidaan tehdä
p a l j o n k i n virheitä, jotka vaikuttavat
maidon rasvaprosenttiin Joko alenta­vasti
taikka päinvastoin.
Kokeissa k ä y t e t t ä v i e n kemikalioiden
s e k ä koemaldon lämplmyyi; vaikuttaa
maidon rasvaprosenttiin. Niin Icemi-k
a l l o i d e n k u i n maidonkin c n o l t a va
m ä ä r ä t y n l ä m p ö i s t ä kokeita t e h t ä e s s ä,
K e t h l k a l i o t Ja maito on mitattava
k ö e l a s e l h i n huolellisesti Ja tarkkaan
ne m ä ä r ä t , m i t ä kokeisiin tarvitaan,
J o k a i n e n ammattihenldld t i e t ä ä i l m an
muuta kaikki ne seilcat, Joita kokei­d
e n teossa tarvitaan, kun l i ä n vain
on vastuuntuntoinen Ja puolueeton
h e n k i l ö .
E r ä s seikka, joka vaikuttaa maidon
rasvaprosenttiin m e i j e r e i s s ä o n se, e t ­t
ä useampia kertoja kokeita tehtäessä
s a m o i l u koelaseilla Ja n i i t ä välillä
p e s t ä e s s ä , voi koelasUn J ä ä d ä vettä,
e l l e i s i t ä tarkkaan puhdisteta laseista.
acitä tulee rasvakokeiden - tekoon
karjaomistajan kotona voi o l l a asia
m e l k o l a i l l a erilainen k u i n m e i j e r i s s ä.
Tarkastuskarjakon ollessa karjan­omistajan
kotona ottamassa rasva-koemaitoja
eri l e h m i s t ä , s i l l o i n lypsy
suoritetaan muhdollIsUnman tark­kaan,
« e t t ä saadaan mahdollisimman
h y v ä rasva. Tarkastuskarjakkohan
ottaa koemaldot lypsylämpimäitä
maidasta, j o l l o i n k a i k k i rasvapalloset
ovat h y v i n sekaantuneet maitoon Ja
k u n k i n l e h m ä n maidossa o n r a s v a p i ­toisuus
kokonaisena.
M e i j e r i n tekemään rosvakokeeseen
v a i k u t t a a suuresti myös se, m i n k ä l a i s ­ta
maltoa kotona k ä y t e t ä ä n , Ja anne­t
a a n pois. Jos l y p s e t ä ä n l e h m i ä k o l ­me
kertaa p ä i v ä s s ä on aamumalto a i ­na
huomattavasti h e l k ö m p i r a s v a l s ta
k u i n p ä i v ä - j a Utamalto. Mitä n ä i s tä
maidoista k ä y t e t ä ä n taloudessa taik­ka
myydään vaikuttaa alentavasti
t a i k k a p ä i n vastoin m e i j e r i n t e k e m ä än
r ä s v a k o k e e s e e n .
M a l t o o l i s i ennen m e i j e r i i n l ä h e t t ä ­m
i s t ä sekoitettava, e t t ä ei a s t i a n k a n ­teen
Ja reunoihin Jälsi rasvaa, samoin
sekotus olisi tehtävä meijerissä, jos
maito Joutuu p i t e m m ä n aikaa seiso­maan
ennen punnitusta.
Rasvaprosentin vaihteluihin niin
m e i j e r i s s ä k u i n kotonakin o n tavatto­man
paljon m u i t a k i n tekijöitä kuin
m i t ä t ä s s ä e l o l e . m a i n i t t u .
Jokals.'?n maidon l ä h e t t ä j ä n on h u o ­lehdittava,
e t t ä ci t i e t e n s ä alenna
maidon r ä s v a p r c s e n t t l a , sillä slltA t u ­lee
taloudellista tappiota, koska m<;i-
J e r i s s ä / m a k s e t a a n myös laadun m u ­kaan.
ÄielJexiln l ä h e t t ä j ä l l ä on m y ö s o i ­keus,
v a a t i a , e t t ä m e i j e r i s s ä noudate­taan
tarkkuutta rasvakokeiden teossa.
Se, e t t ä meijereiden kokeissa on r a s ­vaprosentti
yleensä alhaisempi kuin
kotona t e h d y i s s ä kokeissa on luonnol­l
i s t a , mutta jos e r o o n k o v i n suuri,
o l i s i otettava selvää m i s t ä se Johtuu.
Huomattuja miehiä
jolitaa kommunis­tien
puolustusta
New York, — Puoluepolitiikan ylä­puolella
oleva puolustuskomitea johtaa
Y h d y s v a l t a i n 12. kommunistijohtajan
puolustastalstelua. T ä m ä n komitean
johdossa on tuomari Norval K . Harris
Indianasta j a tunnettu laulaja Paul
Robeson, j o k a toimii toimena puheen,
johtajana.
Puolustuskomitean muina j ä s e n i nä
ovat: professori Louise Pettibone
S m i t h Welle8ley ' Collegesta, isä
Clarence Parker, St. M a r k ' s kirkos­t
a Chicagosta, mrs. Modjeska Simp-kins
republikaanien valtiokotnitean
j ä s e n Columbiasta, South Carolinas­ta,
Howard Past tunnettu k i r j a i l i j a,
Elmer Benson Minnesotan entinen
k u v e r n ö ö r i , G r a n t Oaks f a r m i k a l u t y ö -
l ä l s t e n unlon ^CIO) presidentti jne.
Y l l ä m a i n i t t u j e n lisäksi o n e r i puo­l
i l l a maata kymmeniä pappeja, y l i ­opistojen
professoreja, lakimlehlä,
t y ö v ä e n j o h t a j i a j a m u i t a huomattuja
k ä a n s a l a i s i a jotka ovat antaneet n i ­m
e n s ä k ä y t e t t ä v ä k s i t ä m ä n amstus-kampanjan
hyväksi.
Tri Charles H. Best
matkustaa Afrikaan
Toronto. — T r i Charles H . Best, Jo­k
a yhdessä prof. Bantingin kanesa
keksi i n s u l i i n i n , suumUttelee l ä h t eä
muutaman päivän sisällä Afrikan
m a i l l e . Matkan tarkoituksena on
koota tietoja cholilnista. Jota käyte­t
ä ä n maksatautia vastaaiL
T r i Best, Joka on B a n t i n g and Best
Department of Medical Researchin
Johtaja Toronton yliopistossa, sanoi
maticustavansa laivalla Southampto­n
i i n j a s i e l t ä lentoteitse Cap-kaupun-k
i i i i . mn arvelee v i i p y v ä n s ä A f r i k a s ­sa
noin kolme kuukautta.
— E n s i m m ä i n e n varsinainen isiirto-l
a i n e n , Ixmis Hebert, saapui perhei­neen
Quebeciin V. 1617.
Viime s y y Ä u u n 26 p n ä vietetUln
Neuvostoliitossa suuren venäläisen
tiedemiehen Ja fysologta, m a t e r i a l i s t i,
sen tieteen v ä s y i j ä t t ö m & n taistelijan
Ivan Pavlovln s y n t y m ä n 100-vuctis-p
a i v ä ä .
Ennen varsinaista s y n t y m ä p ä i v ää
syyskim 21—26 p ä i v i e n v ä l i s e n ä apea­na,
TIeuvostoUltossa J ä r j e s t e t t i i n koko
maata k ä s i t t ä v ä tieteenUien konfe­renssi,
Jcka oU omistettu Ivan Pav­l
o v l n t y ö n msrkitykselle nykyä Ikaissn
fyslolcglan luojana ja k e h i t t ä j ä n ä.
Konferenssi alkoi Moskovassa j a p ä ä t ­t
i lieningradlssa. Sen j ä r j e s t ä j i nä
toitnivat Neuvc:stoliiton tiedeakate­mian
"biologinen osasto y h d e s s ä lää­ketieteellisen
akatemian j a K i r o v i Uc
omistetun s o t a l ä ä k e t l e t e e l l l s e n okats-mion
kanssa. Huomattavlmpina esi­t
e l m ö i t s i j ö i n ä toimivat näissä t i l a i ­suuksissa
ttmnetulmroat neuvostoliit­tolaiset
fysiologit, akateemikko P a v -
lovhi entiset oppllaot.
T ä l l a i s i a tieteellisiä konferensseja
J ä r j e s t e t t i i n myös kalkissa Neuvcsto.
l i i t o n kansallisissa to^avallolssa. M m .
E e s t i s s ä o n p i d e t ty 11 t i c t e s U i s t ä esi­telmää
Eestin S N T : n tiedeakatemian
Juhlaistunnossa.
TleteeUlsten esitelmien ohella p i ­d
e t t i i n k a i k k i a l l a Neuvostolitt:ssa jo
ennen varsinaista j u h l a p ä i v ä ä yleis­tajuisia
e s i t e l m i ä j a luentoja akatee­mikko
Pavlovln toiminnosta Ja elä­m
ä s t ä . Tieteiden j a p o l i i t t i s t e n tieto­j
e n tunnetuksltekemlsen y h d i s t y s ' j ä r.
Jesti h i l j a t t a i n Leningradissa erikoi­sen
e s i t e l m ä s a r j a n akateemikkojen
Bykovin, b r i i e l l n Ja K u p a l o v i n esiin­t
y e s s ä esitelmöitsijöinä. Heitä oli
kuuntelemassa kaikkiaan 250 luen­noitsijaa,
j o t k a vuorostaan p i t ä v ä t L e ­n
i n g r a d i n j a L e n i n g r a d i n alueen to-oilisuuslaitoksissa
kolhooseissa sekä
opi>ilaitoksl£sa e s i t e l m i ä Pavlovln tie­t
e e l l i s e s t ä p e r i n n ö s t ä.
Rjazanlsstt j a R j a z a n l n alueella —
akateehiikko P a v l o v l n kotiseudulla —
p i d e t t i i n yli 800 yleistajuista esitel­m
ä ä nykyaikaisen fysiologian perusta­j
a n e l ä m ä s t ä j a toiminnasta. Rjaza-nissa
j ä r j e s t e t t i i n myös alueen lää­k
ä r i e n konferenssi, j c k a on omistettu
P a v l o v i n oppL?n sovellutukscUe k l l i -
n i l l l s e s s ä työskentelyssä.
Pavlovln opipen tunnetuksi tekemi­seksi
laajojen kansanjoukkojen kes­kuudessa
on akateemikko O r b e l i n j o h.
dolla Järjestetty valokuvanäyttely
P a v l o v l n E l ä m ä s t ä Ja tifetecUlsestä toi-mlnhasta.
N ä y t t e l y k ä s i t t ä ä 150 valo­kuvaa
j a p i i r r o s t a j a on tarkoitettu
etupää.*Bä 'Neuvostoliiton syrjäseu­duille
n ä y t t e l y j e n alnelstok-sl.
Vaslevskissa avattiin Lenlngradlsiia
P a v l o v l n asunnossa, missä h ä n v i e t ti
viimeiset elinvuotensa, kotimuseo.
Huoneet ovat aivan 'samanlaiset kuin
Povlovin eläessä j a työskennelle.<«5ä.
NILssä on n ä y t t e i l l ä myös j o l t a k i n t a i ­d
e - e s i n e i t ä , joista Pavlov erikoisesti
p i t i . Pavlov-museo .sijaitsee K o k e e l ­lisen
l ä ä k e t i e t e e n i n s t i t u u t i n halltissa
olevalla alueella, tutkimuslaitoksen,
missä nerokas fysiologi työskenteli
n o i n 50 vuotta j a m i s s ä h ä n suoritti
huomattavimmat ruoansulatusta ja
r e f l e k s e j ä koskevat tutkimuksensa.
Ivan P a v l o v l n s y n t y m ä n lOO-vuotis-j
u h l i e n yhteydesjijä julkalssvat Neu-voatolllton
eri kustantamot .fuurcn
joukon kirjoja.
Neuvostoliiton Tiedeakatemian kus­tantamo
o n Julkaissut Pavlovin koot­tujen
teoksien kaikki 5 osaa. Sama
kustantamo valmistaa suuren tiede­miehen
koottujen teosten laitosta
myös yksiosaisena painoksena. Pav­l
o v l n tleteeUlsten teosten ("Veren­kierron
Ja hermosysteemin fyslolo-
' i a " , "Ruoansulatuksen fysiologia",
"Korkeamman hermotoiminnan fy­siologia
j a ehdolllRct refleksit") lisäk-ai
Juikalstaan h ä n e n kirjoittamansa
" K i r j e nuorisolle", " X V K a n s a i n v ä l i ­sen
fyslologlkongrcssin edustajille p i .
detty puhe Neuvostohallituksen J ä r -
je.«itämäÄsä vastaanottotllaisuud-^s.sa",
" K i r j e Donin k a i v o s t y ö l ä i s t e n koko­ukselle".
Neuvostoliiton tiedeakatemian kus­tantamon
Leningradin-osaslo j u l k a i ­see
l ä h i a i k o i n a huomattavien Pavlo­v
l n järjestämien "keskiviikkojen"
p ö y t ä k i r j a t ("keskivllkkokeskastelulk.
s l " nimitettiin PUvlovin j ä r j e s t ä m iä
Joka v i i k k o p i d e t t y j ä kokoastilaisuuk-sla,
joissa Pavlov t y ö t o v e r e i t t e n sa
kan-ma pohti v i i k o n aikana saavutet­tuja
tuloksia j a kokemuksia antaen
chjeita J ä t k i i v m e tuUtä&ttkäle!^
koituksena on'niiyes'
mia monografioita
siologisista Pavlovin o p p ä t j ^ ; *.
v i s t ä ongelmista, hftnen
pikakirjoltuspöytAkirljat. b i t t » i
kertansa, h ä n e n äpplUiä^tä^
heisten työtovereidenii
muistelmat Jne. U s i k s i tuUu^i^
kalsemaan erikoiammieroita.-
s l s t ä aikakauskirjoista,: 'i;Vi-^^g^
J u h l a p ä i v ä n ä esitettUo Ne
ton elokuvatsatterlt "Paviovf*-
a s i a k i r j o i h l n perust^yan
Jossa kerrotaan siiiireh v K i i l | U|
fysloI(«in e l ä m ä s t ä Ja
t y ö s t ä .
Työläiskoti Umam f
tcä on kuin miaa Uimöt
Tilatkaa VAPAUS iä
f itä ystävillennekin.
COCK OF THE NpfittH^
Suosittaja huokean hiateisi»^
laatnrehoj»
EDWABDSt y
S t O B U R Y U M I t B Dl
66 Elm S t W. g*
VAKUmrUKSIA 71
11 Eira S t EMt SmBqrfi
euomaltinen MiMBleii
j. s: jomiouDr^
PUHELIN 7-
Sudburyn suurin Jft n a b f f t <
Jousien korjaamo
W O R O B E € K
Garäg» & Sittlii(j| 8«nrto»
118 Bcffent s t s. PB]i.S<«lät
DB. R. L. DesROSIEälll
HAMMASUUKJIIII.
.67 Elm S^ Eart BodkniT» 0 « l>
Suomalainen tytttt piavehikMsak
PabeUn B-SSTS KottpnlMltll t - S d | l
Regent teatteita vteffCM&;
trri.jaiberf ii Rinkinen
Suomalainen HamniiuUäkM
Boone I t t — M M k c x n t e B B M i : :
Eba j « D ö i l Mm tot. kaftK:
PuheUa l-Ttn *
m.
DR. L HOOEf^
LXXKXBI JA Kmtntttt
Pah. 7-73S5 KetUn §.ftm
122'Elm St. IB.' ••. ''^ytäam
Morrison PlnniMng
and Heating
P e l t i s e p ä n Ja säbkötyOtft, vesi­pumppuja
Ja llkavesisäUiUtft sekU
l ä m m i t y s l a i t t e i t a Ja räystäskourö-
Ja laitetaan.
K o n t t o r i - Ja n ä y t t e l y b t u m a • -
164 ELOIN ST. 8.
Sudbary OUUut»
PUHELIN 4.47tS
V^UU:^ KAIKILLE
A URRia T1LAI8UVK8ILLE
ARCADSAH
FLOWER SHOP
" M u i s t a k a a t ä m ä nimi' kun "
haluatte k a u n i i t a lahjoja" '
88 Elm St. W.
t ä b e l l i i Vapaatta
N O P E A KÖniNAJOPALVELDä
PolL 2-ZMl
i
L A A T U
POLTTOAINEITA
PUHELIN. ':'^|^H
EMPIRE COÄL & LUMBER CO.. \Mm ^
1 VmOOO BOAO
NASH, AUSTIN JA IVILLTS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA