Vapaus, September 28, 1948

              dMiVmdl jbr ttie TM^
Suomessa:: rvk. 7.50 (Tldc. 4 2S
r
1%^
^ J t J f e i n Äiivostbliilon edustaja Abdrey~Vishinsky didottr Y K : i i|
iÄiipssa,^että kandci maat >rähentäisi>Ät, kolmannen ^osan^sotavoi-
• J mfejaai, ja että atonuaseiden käyttö i;^*ellettäisun sodissa; sfllpm
i i i - S — Itaun^u1s—taijai rW^a.r,r«e»n Rv^ >^ sAAui.is^tiiinn; scaonnoni;i ' (<5e ^ons ^smanaiaaa
fv;^^-^|l*:3ranÄ lausunto p^auttaa mieleen erään hyvin tärkeän "vanhan}
°^^^,Jjulim?^^j^ edustaja mr, Litvinov ehdotti kerran Kan-;
4;*;>/^,^Wiito^^ että puheitten asemesta ryhdyttäisiin todella
'^p^M?"»^^" kunkin maan asevoimia. Tämä "julkeus" hämmäs-;;
fe^i^^silloin maailmaa ja meille alitettiin,, että jos tämä ehdotus d
V^irt^''prppagandakepponen'', niin sitten se oli avoin tunnustus Neuvos
'Xt tJ^iiton 'iKeikköu^esta" ja jokatapauksessa^ niin sanptUin/ on turhaa
\'.f'**V'^^ asevoimien pienentämisestä koska kerran aseistuttiin vain rau-j^.
takaamisen hyväksi.
yv^t4 :^''tf- Me tiedämme nyt mihin aseistautumiskilpailu maailman vei. Me
m
1
"iKATOLiSTEir VPOTBALABCTPI;
KOUUJmO
v e r o t a t ' Sadlm7ä^^iB0cl£^>iämaf
k u i n P u b l i c SeboiA-kaaiiatätJIeB'^^-
ko totta, että SdinteimistOn o m i s t a ­j
i e n pitää maknäi^mnkeampi vero
siltä osa«ta xadceunustft,'Jäais « o v e t
v u o k r a l a i s e t ovat kataUseD,koulim
k a n n a t t a j i a ? — S u d b a r t l a t o e n . ^
- TasUos: Sudöurytt Ifcaupangln, v i ­ranomaiset
'sanolvafc a s i a n o j c v a n s i ­t
e n j a Umoitttvat «amaila, että asiaa
koskeva l a k i o n v b i m ^ ^
maakunnassa^. V i r a n o m a i s e t , buo-m
a u t t i v a t samalla, että m u u t ' k u n ­n
a l l i s v e r o t ovat samat Jcaikille. joten
ainoastaan Itouluja, koskevat osat
k u n n a l l i s v e i o l s t a vaihftelce s e n m u ­k
a a n minkälaista k o u l u a t i i c i c r a l a i s et
t a i JciinteimisttÖen <xmistajat k a n n a t ­tavat.
He väittivät myöskto maa­k
u n n a s ^ o l e v a n - j o n a k i n " paätkakun-t
i a , joissa icatollsen kitfulun k a n n a t t a ­j
i e n kouluverot o v a t ' I f a l v e m m a r k u in
P u b l i c Sobool-kanäattajlen.
mm. ,
Ajan merkkejä Kiinasta
^^y-t X- /r:VÄ Viime viikolla kerrottiin lehtemme uutisosastolla ,Chiang Kai-
' -^^^kiftihallitiiksenilmoittaneen, että Shantungin maakunnan pääkau-piifikia-
Tsinaniii puolustanut 84. divisionan komentaja kenraali Wu
m ' t e
P
I
, , ,
sS'^.'' Hiiä-wen on antautunut Kiinan demokraattiselle armeijalle.' Oikeam-
' noin sanoen tämä kenraali meni joukkoineen kommunistien puolelle.'
' % \ Muutama päivä aikaisemmin kerrottiin, että "yhdysvaltalaiset
3ä brittiläiset liikemiehet ovat tyrmistyneitä ja ihmeisään cfiiang
^ai-shekin pojan kenraalimajuri Chiang Cliing-koun puheen johdos­ta",
mikä kohdistui kiinalaista ja ulkomaalaista suurpääoman sotako-
'mentoa vastaan. Samassa uutistiedossa kerrottiin kuitenkin, vaikka
^ sitä 'ei;korostettukaan kirkuvin otsikoin, että tavalliset kansalaiset it-
IcTvät, ilosta tämän puheen johdosta.
"^'trr United Nattpn World-julkaisun syyskuun, numerossa keskustel-
Oy- . 4aan maailman asioista ja selitetään^ että eri yhteiskuntapiireistä Kii-
' ' nasta tulleiden tietojen mukaan on saa^u vihjeitä, että Kuomintangin
fj;^,// anätä/diktatuurihallitus kukistaaan pian verettömästi' jos suinkin
^^^1,;^^, mahdollista, tai pakkokeinoin jos ei muuta mahdollisuutta ole,
%. J^!^^/La^jakan kirjailijain,. oppilaitten ja liberaalien, vangitsemi-
|f^%;?i::',8elrJ'«dÄ> täantiim poliisilaitoksen suorittamat kiinalaisten '
'^ffs, 'tÄlo lukset osoittavat- selvästi, että kiinalaiset ovat kyllästyneet kan-
^^T^ ' ' sliiaissqtaan ja haluavat ennenkaikkea rauhaa, mikä takaa Itiinan
<r. f VaUankumouksen onnistumisen ja nykyisen feodaalisen systeemin
^f^" '-l^.kiikis^misen. Caiiadalainen Kiinan asiain erikoistuntija tri J. G.
Torontossa
, ^'' '-ticdäoime' sienkin, ettei Neuvostoliitto silloin suositellut '^'heikkou-i
'mp»f;WoT4iaseistariisumi^a.
'^V' Ja^Miden historiallisten opetusten valossa ihhiiskunta tietää tai
^>>vii|ntec'^ vaistomaisesti, että kun Yhdysvaltain edustaja mr. Austin ni|^
^ r " 'Viittaa'kintaalla asevoimien pienentämisehdotukseen ja puhuu yli-
-4:'mielisesti "samoista vanhoista jutuista", silloin on taas jotakin radi- , ULa|r 'tVt
I^IC ,:^festi väärässä.' Aseistautumiskilpailu vie auttamattomasti so- iOliOlli lw. P»}}vr ,
''iaän.'.^Vai'a sodan lietsojat
i^r/ - iniskjlpailun lopettamisesta. Kaikki rauhaa rakastavat ihmiset kan-
;ttat^vat kaikkien maiden sotavoimien pienentäpiistä.
fciyrtf^T ;ii|fjifTW^^lHi^^ Ja
japia^lite^'^ t a a n t i i n m k s e f f l ^ ^ | a -
llOltigvtsl^FrtttiTät . z J l s M l ^ J a i N i a i n
t y i » v l « ( t ä f # p^ i M ^ e i i ^ jMI»
a^l^^isaavutti 1 P o t s d a m i n , - j n B s t r t y en
/ p ^ n t s t e e l i a ; J m p o ^ ^ ^MiBuaiisi
Äoklrtuttöa.. .'Är
- 6itft e t m ö i ' e i JapänUaisiUariySiaS-sbULoUnt^
käytännöUisestt k a t m en
m i t l ^ oflceidcsia. / S e oHvät:jaitanI-l
a l s t e n k a p i t a l i s t i e n Taa*an zlisiön
a l a i s i a ' ja^lieidän asemansa o l i fsa-m
a a l a i n e n k u i n sUrtomaläen ^ysfty
i l
M
,1
•m
m
m
lEndiCott-! selittää ;Kiinan> tilannetta vi
seuraavasti:
»"iKiinassa nyt tapahtuva vallankumous alkoi 100 vuotta sitten.
Se sai alkunsa Tapingin kapinasta v. 1850. Se on puhjennut ilmiliek-
,.1ci!n vuosina 1900, 1911 ja 1927. Historian laajempi tutkiminen
osoittaa^tämän liikkeen kukistavan feodalismin ja. sitä voidaan pitää
^inalaisena muunnoksena Cromwellin aikaisesta Englannin vallanku-
' '^motiks^ta, Ranskan vallankumouksesta v. 1789'ja Amerikan vallan-
' kumouksesta George Washingtonin aikana." , ' ,
^' ' ISTämä ovat "kirjoituksia seinällä" kuten tavataan sanoa. Ne
osoittavat <mistä poliittinen tuuli puhaltaa ja ennustavat varifiaa tu-
.^hoa Kiinan nykyiselle diktaattorikomennolle sekä demokratian lo­pullista
voittoa. Tapahtuuko Kiinan demokratian voitto tänä vuon-
^ oa, ensi, vuorina tai kymmenen vuoden kuluttua,^käydäänkö nykyinen
<,;^aseQllinen^taistelu katkeraan loppuunsa, vai saadaanko muodoste­tuksi,
tilanne missä {Vallankumous voidaan lopettaa rauhanomaisin,
, demokraattisin' keinoin, nämä ovat kysymyksiä joiden suhteen ke-
^ neliäkään ei ole varmaa vastausta ja mistä ei kannata spekuloida.
Vai:maa kuitenkin on se, että historian lehtiä ei voida Kiinassa enää
Itään tää taaksepäin, sillä demokraattinen vallankumous on Kiinassa
historiallinen välttämättömyys ja ainakin yhtä kiertämätön kuin on
sosialistinen vallankumous kaikiss:( teollisesti korkeasti kehittyneissä
ja erikoisesti'jiiuri Euroopan maissa< Itsestään selvää on, että Kiinan
demokraattisen vallankuniouksen voitolla on kauaskantoinen ja suu-rimerliitjrksellirien
vaikutus koko ihmiskunnan historian kehitykseen
jo senkin syyn vuoksi kun noin viidesosa ihmiskunnasta on kiinalai­sia.
'
Toronto. — N i i n sitä oii^taait s i i r r y t ­t
y kesän i h a n u u k s i s t a , ' r i e n n o i s t a j a
huvituksistabämärään syksyytt^Jllmat
ovat muuttuneet v i i l e i k s i , i l l a t p i i k i k ­s
i j a p i m e i k s i .'
Siksipä' o n k i n j ä l l e « i taas m u i s t e t ­t
a v a t a l v i s i a t o i m i n n o l t a j a rlennettä-;
vä o i k e i n joukollar h a a l i n s e i n i e n suor
j a a n , a l o i t t a m a a n : t a l v e n t t o u h u t - j a
aherrukset.
Monet ovatkin ne' tehtävät jotka
ovat sieUäVodottamassa^ n i i n - e t t e i k e ­n
e n j o l l a vähänkin o n h a l u a tarvitse
jäädä t o i m i t m a n ulkopuolelle.
Y k s i tällainen nuorten k u i n myös
v a n h o j e n k i n v o i m i a Iqrsyvätäitävä^on
näyttämötyö. D o n - h d a l i n näyttämö
o n k i n Jo o t t a n u t v a l k u askeleensa^ t u l e ­vaa;
.näyttämökauttä v a r t e n ; sillä har»".
joltukset.ov^t täydellä käynnissä näy­telmästä
"Veljekset T a v e r n a " . Näy­tös
o n neU-näytöksinen perhenäytel-niäi
J o n k a ' o h j a u k s e s t a h u o l e h t i i ^Tyyr
ko V i r t a n e n . ^ % ^
Näyttämö komitea toivoo, että j o ­k
a i n e n kykenevä henkilö t u l i s i m u ­k
a a n näyttämö työhön a l k a v a n a näyt-tämökautena.
että tulevana kevänä
^voi^mme tyyt^äisenä^v k a ^ a h t a a l k u ­luneen
inäsrtttoökauilen^ to
S i i s nän a l k a j a i s i k s i , k a l k k i ' j o u k o Ua
O o n - b a a l i l i e ' katsomaan näytelmää
" V e l j e k s e t Taverna;',^ jokac' esitetään
lokak. 10 p n ä k e l l o 4 iltapäivällä.
S i i s siellä t a v a t a a n ! — A .
Saksan liittolaiseksiko?
^ f >,r,.Uusi ulkoministerimme Hon. Lester Pearson sanoi viime viikolla,
,fettä Canadan täytyy lähiviikkojen aikana tehdä kohtalokkaan pää-töksenr^
hjois-Atlantin sotaliiton suhteen, sillä on vaara, että "sota
syttyy milloin hjrvänsä". Sodan vaara on nyt suurempi kuin milloin-
. kaari aikaisemmin natsien antautumisen jälkeen, selitti ulkoministeri
/Pekrsori. -^«IfliPimB
Mutta jos sota todella on uhkaamassa, niin mitä silloin on sa«
Lv \. /nottava siitä ohjelmasta ja niistä miehistä, jotka ovat maailman vie-
» S
^ peel sodan partaalle? Eikö silloin olisi aika tutkia tähän astista oh-
'^draaamme'ja tilanteen edellee»-kärjistämisen asemesta pyrittäya
„ edesmenneen presidentti Rooseveltin linjalle jonka tavoitteena oli
f^cl"} .,'v?*yksi-maailma", eli yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan maailma,
l r ^ , 7 e i k ä blokijärjestelmä toinen toistaan vastaan?. Luulisi että ulkomi-nkteri
Pearson vanhana kokeneena diplomaattina käsittää, ettei tul­li,
ta'sammuteta heittämällä gasoliinia palopaikalle.
Mitä' maita sitten kuuluisi tähän Pohjois-Atlantin sotaliittoon,
Kuulumisia Sylvan
Lakelta.
s a l v a n Lake. A l t a . — on O l ­l
u t sievää'; näihhi- asti,; m u t t a m y t ikäy
kylmä (tuuli j a v o i t u l l a vaikka l u n t a.
•Olihan sitä p a k k a s t a k i n tk: a p u p ä i ­vinä
Ja tälläkin viikoUa. N y t - on
farmareUla: ikliret saada-''Viijat'korja-,
t u k s i j a puimakoneet: ovat; alkaneet
pyöri^ ' Tällä ympäiristöUä tuleekin
kohtalaisen "^hyvä sato k a i k e s t a l a ­j
i s t a .
Täällä v i e r a i l i järjestömme ipuhuja
K o r h o n e n tk. 2 p : n iltanav B n oUutt
tiaisuudessta itse hänttä Icuulemaain,
m u t t a sain tovereilta kuulla,' että
olisi r k a n n a t t a n u t k u u n n d l a ; - ^ ' ' !^
nutmennäv k u n ^vanhalle Ihmiselle on
U l a n pitkä m a t k a kävellä, k u n e i o le
muuta kyytiä k u t a j a l a t/
M u u t e n me eläanme' täällä kuten
ennenkin. Mrs. T o r s t i > pääsi s a i r a a ­l
a s t a parantuneena: k o t i i n i m u t t a - m r s.
LastUdca o n o l l u t j o monta, k u u ta
sairaalassa, elSä ole t i e t o a kuhika
k a u a n hänen täytyy siellä o l l a . H ä ­neltä
l e l k a t t i t a J a l k a polven yläpuo­l
e l t a pois v a a r a l l i s e n mädän t a k i a.
Mätä nousi nopeasti ylöspäinv j a l e i k ­kauksella
koetettiin estää se n o u s e ­m
a a n sydämeen a s t i . E n tiödä, o n -
nistutaanko sltaä. P a l j o n o n p o t i ­l
a a l l a kärsimistä r v a n h a l l a iäUään.
T o i v o t a n hänelle "parasta menestys­tä.
^ , • .
Lämmin s y k s y i n ä tervehdys k a i ­k
i l l e tovereille. -~ B l i s a .
10,000 opiskelilaa
Helsingin yliopisto^ ,
«feldnki. — ( S - S ) — H e l s h i g i n y l i ­opistoon
i l m o i t t a u t u i h e t i syyskautta
aljettaessa 9,224 ylioppilasta:^ L u ku
o t a k s u t t a v a s t i - n o u s e e n . 10.000:een;
k u n k a i k k i i i u u d e t v y l i o p p i l a a t : ehtivät
i l m o i t t a u t u a saatuaan: opintokirjansa^
Iäisten- TVöpäivä oU 1 ^ 0 ^ ' ^ e r i
j a - vapaapäivät olivat t u ^ v l i t f i l s i a.
PaUcat o l i v a t ' v a i n ylcsi v t t d e s ^ y k si
kuudes o s a siUä, mitä m u i s s a k a p i t a ­listisissa
maissa työläisille makset­t
i i n . Työlainsäädäntöä e i o l l u t - j u u ­r
i o l l e n k a a n olemastia, j a n e ' h a r v a t
l a i t , ' j o t k a ' k o s k i v a t työläisiä'.- eivät
paQoakaap^ suojanneet heidän-^ e t u ­j
a a n . - _^ t ^ <-
J a p a n i n ^ työläiset olivat heikosti
'järjestyrfeitäi ' V a m n . 7 prt>s. b d s tä
k u u l u i a m m a t i l l i s i i n järjestöihin.
AmmatiUisten järjestöjen kokonais­jäsenmäärä
o l i t u s k i n 400,000: s " T ä ­hän
olivat syynä toisaalta v i r a n o ­m
a i s t e n vainotolmenpiteet,>toisaalta
taa8>'se tosiasia,'' että u s e i m p i e n a m ­m
a t t i l i i t t o j e n johdossa o l i sosialide­m
o k r a a t t e j a j a r e f o r m i s t e j a , jotka Es­tivät
l a k k o & h i ryhtymisen. Lakot
o l i v a t 'hyvin harvinaisia^ j a m i l l o in
nlim ^ t y i , r a j o l U u i v a t ytat«en t a i
muutamaan yritykseen. Japanin
k a p i t a l i s t i t selittivät työläisiUe, ettei
Japanissa ^oUut mitään l u o k k i a t a i
l u o k k a v a s t a k o h t l a , vaan^että^^jokai-
:nen^ tehdas j a ' t e o l l i s u u s l a i t o s ; i n u o -
dosti suuren perheen, jossa o m i s t a ja
o l i isä j a työläiset hänen l a i l l a n s a;
Tätä p a t r i a r k a a l i s t a käsitystä'pänt­täsivät
työläisten päähän khrkko,
koulu, elokuvat j a lehdistö. ^
V u o n n a 1940, T y y n e n m e r e n sodan
aattona, h a l l i t u s l a k k a u t t i k a i k l c i a m ­m
a t i l l i s e t järjestöt asettaen n i i d e n t i ­l
a l l e fasististyyppisiä " i s ä n ^ l l i s i a ".
" r i i a a n teollisen huollon? y ^ d l s t y k s i di
Työläiset suhtautuivat vihamielisesti
näihtajärjestöihhi pitäen niitä'aivan
o i k e h i lucrickavihollisen liikkeenä.
^ J a p a n i n tappion j a a n t a u t u i h i s en
jälkeenjapanilaiset työläiset o s o i t t i ­vat^
kehittyneensä h u o n l a t t a v a s t l p o ­l
i i t t i s e s s a i m e l e s s l ^ i N o p e a s t i he; r y h -
tgrivät käyttämään hyväkseen Pots­d
a m i n julistukseen sisältyviä demok­r
a a t t i s i a periaatteita, saavuttaak­seen
a m m a t i l l i s e n jäfifestäytymlsen
oikeudet, oikeuden s o l m i a joukkotyö-ehtosopimuksia
j a lakko-oikeiitderi.' '
. T y ö l ä i s e t ryhtyivät . t o l m e n p l t e i s yn
a r i i m a t i l l i s t e n . Järjestöjensä i^uudelleea
rakentamdseksl. Järjestäytymisen
h a l u o l i p o i l E k e u k s e U i s e n s u W i ;P
Vastoin k u i n sotaa edeltäneenä ajanf^
j a k s o n a J a p a n i n •Miunattiyhdistyslli-'
ke saavutti - n y t h u o m a t t a v a n l a a j u ut
den. MUjoonat työläiset liittyivät
a m m a t t i y h d i s t y k s i i n sillä, seurauk­sena,
että J a p a n i n ammattiyhdi.st?s-liikkeessä
n y k y i s i n o n lähes 6,500.000
jäsentä. V a l t a v i a a m m a t t i l i i t t o j a o n
perustettu kaikUle - teollisuusaloille.
J a p a n i n sutirimpaau;; ammatilliseen
järjestöön, nimeltään T e o l l i s u u s l i i t ­t
o j en kansalUnen kongressi, kuuluu
n o i n 2 miljoonaa jäsentä. Tämä
järjestö; o n v t a i s t e l e v i e n i vasemmisto­ainesten
johdon j a p o l i i t t i s e n v a i k u ­tuksen
alaisena^ ainesten, .'jotka ovat
l u o k k a t a i s t e l im k a n n a l l a.
O i k e i s t o s i i v e n sosialidemokraatit
estivät J r i i l t e p k i n J a p a n i n työläisiä
aikaansaamasta. yhtenäistä anunattir
yhdisfcysliikettä. He perustivat r e -
f b r m i s t i s e n , " T y ö n l i i t o n " , J o ^ o n
nykyista), nota m i l j o o n a jäsentä ja
. n ä in • M a j o i t t i v a t J a p a n i n ammatti^
yhdlstysliUckeen. MUjoonat työläi­set
Ja t o i m e n h a l t i j a t ov^t muodosta­neet
liitoistaan keskusjärjestöistä
erillään olevia järjestöjä. ^
Jäi-Jestettyään rivinsä aloittivat
J a p a n i n työläiset taistelimelintason<-
s a kohottamiseksi, j o k a vielä sodan
päättymisen jäikeenkta,; o l i erittäin;
t i l h a i n e n ; . I n f l a a t i o n a kohoavat e l i n -
\ustaxmukset '> Isoskivat. erityisesti
työläisiä sekä v h : a n - ; j a toimenhaltlr
j o l t a . Tämä aiheutti lakkoaallon,
joka^ sekä l a a j u u d e l t a a n että p o l i i t t i ­s
e l t a merkitykseltään jOli J a p a n i n'
Oloissa > ennennäkemätön; siUä siinä
o l i - m u k a n a : m i l j o o n i a ' teollisuuden; j a .
j u l k i s t e n - l a i t o s t e n työläisiä. L a k k o -
l i i k S kolhosi hvdppuunsa syksyllä
1946 ja^ v u o d e n 1947 alussa. Vaikka
työläisteri^^''esittämätv-ipenisvaatimukT^
s e t ^ o U v a t U n taloudellisia, esitalgri
myBs^eräitä><poliittisia
K a h d e k s a n t u n n h i ; työajan, m l n i m ir
Uselnmiäti^ l^u>t; oUvBt
t o j e o ' kw*fap*1]^iff'^-|B'"Cffi*frT''-jffhi^TiftV^^
j a n n i x t o ; osa'rilistSr'päättyi'; työläis­t
e n voittoani , , , -
H e h n i k n u n ^1 .j^väi^tl^Jn^^^jtuI^
t e t t i l n y l e i s I a U ^ y i J a alilieq^^Jiriti^o^
l i s U u / y l i 5 m i l j o o n a n tyffläisen j a
t o i m e n h a l t i j a n . , P a i t s i ' t a l o u d e l l i s ia
v a a t i m u k s i a o l i l a k i n ' tärköitäkfltm
i l m a i s i a ^ V t ^ 'tyytymättömyys
taantumukselliseen loshidäa, i u U I i -
tukseeh. V i i n i e m l n U u f d l l a - I t o l r a^
MäcArtfctff' k i e l s i r l a k o n , "lnM>letUva-n
a y h t a i s k u n n a i l i s e r i a aseenani
Kesällä, 1947 M a c A r t h u r Japanin
t a a n t u m i f t s e l l i s t e n , v : . s u o s t u m u k s e l la
a s e t t i v a l t a a n uuden,^ oikieisiobosiall-d
e m o k r a a t t i K a t a j a m a n jobtaman
h a l l i t u k s e n . TäUe faallitukselle än-n
e t t i h i erikoistehtäväksi Japanin
työläisten, l a k k o j e n estäaaineni^^T^^
se ei> kiiitenkaanv^: o n n i s t u n u t ' - S en
j j a l k k o j e n , työehtosopimusten j a t y ö ­läisten
osafllstumisen tuotannon
valvontaan toteuttaminen kaytän-nössä>>
sitaä erältä esitettyjä v a a l i -
muicsia. Monisss; yrityksissä työläir!
p a r e m m i n V eivät "^myöäcäSn o n n i s t u ­neet
oikelstososlalldemokraattien 3^1-
tykset;< vasenuriiston jobdosla o l e v an
m a a n sumrlmman V anmiattlJärjestöD
haJoittamiseksL Työläiset ^ I j a J s t l -
v a t oikeistososialidemida^titsriiKäi^^
p o o l l k a p i t a l l s m i n :^ a s I a m i e H l t a l ; :g g a V
t a j a m a n h a l l i t u k s e n oUrpakis>:erota.
Keväällä im astui V a l t a a n a<iK>ihie8ti
t a a n t u m u k s e l l i n e n A s h i d a n h ^ t u s;
Joka o n t i m n u s t a n u t t a r k o i t i ^ e k -
sesn j a p a a d n työväenliä&een m u r s ­kaamisen.
, '
A s h i d a n hallitidcsen o n j a p a n i l a l s -
a m e r i k k a l a i n e n taantumus. asettanut
v a l m i s t a m a a n p o h j a a ; a m e r i k k a l a i s en
pääoman virtaamiseIle:Jap«uiiin.«
a l o i t t i alentariiaUa'työläisten'reaali­p
a l k k a a , jäädyttämäUä palkat ää­rimmäisen
alhaiselle tasolle'. jbuoU-;
m a t t a kbhoavlsta> eliidaistaxmuksista.
Työläiset vastasivat joukkolakoil-l
a . Maaliskuussa 1M8^ yU^ 800,000
työläistä o l i l a k o s s a j a lähes 2,500/)00
osalllstuftyöselkkauicslhi,'jotka eivät
kehittyneet l a k k o o n saakka. H a l l i ­t
u s r y h t y i t u k a h d u t t a m i s t o i m e n p i t e i -
s l i n : ^ ' T y ö l ä i s e t , p u o l e s t a a n > j u l i s t i v a t
m a a l l s k u tm 31 päiväksi yleislakon,
Jonka M a o A r t h u r k u i t e n k i n jälleen
k i e l s i . ' ^ J a p a n i l a i s - a m e r i k k a l a l s en
taantumuksen yhteisen: painostuksen
alaisena'työläisten o l i pakko^^vt^
sesti perääntyi järjestääkseen Jouk­k
o j a a n tulevaa v v a s t a i s k u a v v a r t e n ; :^
Sillävälhi- a m e r i k k a l a i s e t monopo-
Iistit,< j o t k a suunnlttelivaltvpääomien-s
a s i j o i t t a m i s t a J a p a n i n ^ t e o i l l s u u -
t e e n . . v a a i t i v a t j y r k k i i n . , t b i m e t 4 > i t e i -
s i h i ryhtymistä japanilaisia'työläisiä
vastaan. Tämä tuli selvästi esiin
k e n r a a l i D r a p e r l n . A m e r i l c a n ^ s o t i l a s -
a s i am a l l s i h t e e r i i i ' ja- p a x ^ i r l l i i ke
O l l l o n ; R e a d Coriipanyzi osakkaan
fchrjelmästä, Draper v a a t i , e t t ä ' J a p a ­n
i n hallitus r y h t i i s i v o i m a k k ^ i ln
t o i m e n p i t e i s i i n ' '^hteiskurint^lUsta
epäjärjestystä" vastaan, k o r j a i s i J a -
"p-äiiin työlainsäädäntöä TaftMBärt-l
e y - l a i n hengessä.' Järjestäisi, h a l l i ­t
u k s e n k o n t r o l l i n a m m a t t i l i i t t o i h i n,
kieltäisi työläisten osallistumisen
teollisuudenvi (hallintaani,: s a m o i n k u in
vaatimuksett korkeammista V p a l k o i s ta
j a lyhemmstä työajasta'jne.
Nämä Amerikan monopoUstien
vaatimukset,, o l i v a t ^jyrkässä-Vrlsthrli--
d a s s a ! K a u ^ - I d ä t t , k o m i s s i o n kesä­k
u u n 19 pnä 1947, J a p a n i n a n t a u t u ­m
i s e n : Jälkeen,* tekemissä päätöksissä
- J a p a i i i l l e ' a i m e t t u j e n : : p m i s l u p a u s t en
kanssa. , • ^ " '
Näissä päätöksissä) k o r o s t e t a a n , j a ­p
a n i n ?työväenjärjestöjen,:oikeutta, e i
v a i n l a a j e n t a a t o i m i n t a a n s a , j a p a n i ­l
a i s t e n työläisten elinehtojen-^ja työ--
olojen-pärantatniseksi^vaao: myös o t ­t
a a osaa , p o l i i t t i s e e n 'elämään ja
m a a n d e m o t e a t l s o i m i s e e n . " 1^
J a p a n h i työläisten lakko-oikeus o li
myöskto t a a t t u n ä i s s ä päätöksissä,
Jotka kielsivät pOliiän tai* m u i d en
(hallituksen Joukkojen käytt^Unlsen
i<A9iezikanljDonopolistien laitta
i £ b i £ ^ ^ m i i k a i s s s t i : . HälU-t
u s s a i . ^ a j e l u k s i ; - p a r l a m e n t i s s a läpi
taSn, j ö k a ^ l n t o l p s l i i s i U s oikeuden
yaiägiU, j u t u s t e l l a ja a s e t t a a ^ 7 t -:
teeseen kenc^^ millaisista
syistä t a h a i i a i ^ rHallitus r y h t y i t o i - -
m e n p l t e l s i i n l^^ammatt^rluUstyksiä;
v a s t a a n 3k|p>ai«tiivän'lahjsä§aä3£^
a i l c a a n s a a m l s e k s l , Taft—Hartley-l
a f i i , ^hengessä.". • ^^SamanaikalsesU
, A n i e r l k a n - jjj<jJapanlri' taantumiflcsel-l
i s e t / a l o l t t i v a t : ^ ; ; k o m m u n i s t i v a s t a i s en
k a m p a n j a n toivoen o n n i s t u v a n s a ve-,
tämään työläiset''pois - k o m m u n i s t i ­sesta
puolueest^.ja^ l u o k k a t a i s t e l u s t a .
•nUnän k a m p a n j a n seurauksena eräs
f a s i s t i s e n , : kommunisminvastaisen
l i i t o n j ä s e a ' : y r i t ^ xnurhata J a p a n in
t y ö v ä e n l u o ^ . J o h t a j a n , - j a p a n to
k o m m u n i s t i s e n ; p u o l u e e n ; pääsihtee­r
i n T o k u d a n . / J
? > Tämä- t e r r o ^ t e k o ' o l i j t o d i s t u s f a s i s ­m
i n ; heräämisestä' u u d e l l e e n : I h s n k i ln
J a p a n i s s ^ ^ 'Aädsrikan- Ja " J a p a n in
t a a n t u m u k s e l ^ t e n ' / s u o r a n a i s e l l a ^hy--
väksymisellä'. ' * ' ' \
J a p a n l l a i s i e l i ' l e h t i e n m u k a a n vai
m i s t e l e v a t työläiset ruutta^vastalhyök-^
kftystäiolkeukHensa-puolustamiseksi
j a vastalauseeksi " A s h i d a n h a l l i t u k ­s
e n . esittiUnäS '^-^ a m m a t t i y l h d i s t y k s i t o
ktrfidistuvaa^l^lnsäädäntöä vastaan.
Tämän vastahs^ökkäyksen p i t i alkaa
e l o k u u s s a . ' Yrittäessään lamaut£aa
skk a l k u u n s a W M a c A r t h u r lähettä­n
y t pääministeri Ashidalle kirjeen,
j o s s a hän v a a t i i ; että v a l t i o n v i r k a ­miehiä
koskevaa lainsäädäntöä on
f h e t i ' m u u t e t t a v a ; rjotta v o i t a i s i i n ;es-
.tää-r :heldän'Vosalli5tumisensa lakk^
b i n j a kieltää lieitä solmiamasta
työehtosopimuksia. Tämän Johdos­t
a A ^ i d a n ' 'It&ilitus heinäkuun 30
pnä j u & a i s i määräyksen. Joka k i e l ­tää
v a l t i o n t^^^ yritysten j a
l a i t o s t e n ' työläisiä osallistumasta
l a S ^ c l h t o "i^Ja.'' aUs^kirJoittamasta
työehtosopMukaia. Mutta tyyty­mättä-
vielä täifSnkään h a l l i t u s k u t ­s
u u parlamentto Boolle • s y y s k u un
puoUvällssä-:ylimääräiseen:: i s t i m t^
muuttitakseen > k o k o ? ^työlainsäädän:-
n ö n . : J a i > a n i l a i s t e n l e h t i e n mukaan^^
a i k o o A s h i d a n ^'-!kallitus -^eltää k a i ­k
i l t a toimistotyöläisiltä
laldco-oiketidens j a ' ; v a l m i s t e l e e ^:p
h a i l l a a n . uusia:-toimenpiteitä a m m a t -
tiyhdistykäiä'' v a s t a a n .
J a p a n i n ' liäliljtuksen a m m a t t i y h -
dist^lpsiävastaari k o h d i s t u v a Julistus
o n v a i h e u t W i w^
Jjäpanilaisteri" työläisten
' A x r i m a t t i y i i d i s t y s j o h b a j a t -^^ J u i l ^ v at
h a U i t i i k s e r i " ftqiriienptt^
l u o n t e e l t a a n ';fasjstisla'. Koko • J a p a ­n
t o rkäsittävabr w r k a m i e s t e n tamma tr
t i l U t b r i lähetystö-Jätti J a p a n i s s a ole-vaUe
Ihbtouturiefaen' välvontaneuvos-toUe
200,000 jäsenensä puolesta^ vaa'-
t i m U k s e n , , - ^ t ä valvontaneuvoston
jäsenvaltiofll^'''ön Qedoitettava ame­r
i k k a l a i s t e n , i i n e h i t y s v i r a n o m a l s t sn
j a - J a p a n t o * h a l l i t u k s e n : epädemokr
raattiset^ iJoitoenjiiteet Ja'>ss faskel, j o ­t
a ^ o l l a a n :ottattfsu5sa>; J a p a n t o fasisti-^
isoimlsek^.' "
Vastaukseksi iV^^^^^cArthurta mää­räykseen
J a A s h i a a n h a l l i t u k s e n J u -
Ustulöeen; on*^:valtion laitoksissa Ja
yrityksissä ; mönJsBa> osissa .'; J a p a n i a
p u h j e n n u t . v a s t a l a u s e l a k k o j a ; !^
t i e t y ö l ä l s e t / j a " . l i i k e n n e l a i t o k s e n Ja
: m o n i e n muiäetvvalolen: työläiset' ovat
lakossa. P o l i i s i t o n pidättänyt Jou­koni
l a k k o l a i s i a . - : S a m a n a i k a i s e s t i y r i ­tetään
k o m m m i i s t i t eristää s y y t t a -
.mäUä heitä siitä, että he ovat " a i ­heuttaneet
öval^euksia" f a m e r i k k a l a i ­s
i l l e m i e h i t y s v i r a n o m a i s i l l e.
F.U>kuuri i l ' p n ä N e u v o s t o l i i t on
e d u s t a j a Japanina olevassa : l i i t t o u ­t
u n e i d e n ! yalyontaneuvostossa. .lähetti
k e n r a a l i ! I ^ O A x ^ u r l l l e k i r J e e n ; vJ
hän v a a t i / että' M a c A r t h u r i n määräys
Ja h a l l i t u k s e n ' ' J u l i s t u s , Joissa k i e l l e ­tään,
virkamiehiltä lakko-oikeus" j a
''''^jiiiJMmff nuBsasli:
i^afi^&iialiiiiatfa'
Ä Joten potea olleille JbMritelaaii, et­tä
iideikiionm lniJoitiiksei'^iläe^
tään iästS lilrtlwr«ttnniail«^ klo
1.30 lp. Dan-lualllla. ^ ' 4-
Senraavtes' liaijoitiikslssa f o l -
^InrikMtnglMilmmnrtepriae-siis
tävaiaän Itlo tSO Ipl ~ TI ^ ^ v
isexho kokoontuu'
- ^ ' f x n m i i i s;
,, fcetbo^aioiuaa^
' ensi p o ^ n t a i t t : ^
nä. Ottakaapa naiset
mioonne,^ että tiedäOe ^
. s a a p u v i n a . Miehetkin
/ tulleet!
^ ' V i i m e tohQintakanileJw?i
' homme C S J : n osastoa ai
t a p a r h a i n , mikäli tolee ^
seen toiminta järjeslön"
•Koetetaanpa vhä c»!slL
m i a samaan tapaan ^ '
paremmin. — x .
Ml
taiiiiari^ilimiiK^^^^ tae kansanvaitai
järjesfyiser j^^^^ Suomessa
_ Esittäessään Suomen^ K o i r i m i u i l s t l -
s e n Puolueen? äskeisessä^ Helsingissä
pidetyssä' V i n , puoluekokouksessa
katsauksen Suomen tilanteeseen, k o s ­k
e t t e l i p u o l u e e n pääsihteeri V i l l e Pessi
myöskto rauhansop!mu]aen säätämiä
t a k e i t a seuraavaan t a p a a n:
' V i t o e : vuonna AvahvistettUir^
sopirrius on.mltä-tärkeln kansatoväli-n
e n asiakirja,'' j o l l a o h S u o m e n k a n ­s
a n : elämälle j a k e h i t y k s e l l e - pysyvä
'suuriarvotoen m e r k i t y s . ' S a m a l l a ; k u n
se o n : l u o n u t .ilu]an':^^-pe][ustan r a u h an
s u h t e i l i e Suomen j a Neuvostoliiton
kesken, o n se ^ säästänjrt' m y ö s riiäärär
tyt takeet k a n s a n v a l t a i s e n Järjestykv
sen : r i k k o m a t t o m u u d e l l e vi^Suomessa.
Nämä: rauhansopimuksenr.^ säätämät
I(ansanvallan.;takeet f o v a t seuraavat:
E n s i k s i : Suomessa ei ' m i l l ä än h a l l ir
t u k s e l l a ; t a i - v i r k a v a l l a l l a : o l e oikeutta
l o u k a t a eikä syrjäyttää d e m o k r a a t t i s ia
kansalaisvapauksia;'sillä ^ k u t e n r a u -
hansopimulEsen kuudes a i t i k l a ' säätaäv
" S u o m e n o n ryhdyttävä k a i k k i i n tarr
p e e l i i s i i n ''i t o i m e n p i t e i s i i n taatakseen
k a i k i l l e Supmepoikeudenkäyntlpiiris-sä
olevllO: henkilöille r o t u u n ; sukupuo­leen,
k i e l e e n tai uskontoon k a t s o j a t t a
oikeuden n a u t t i a I h m i s o i k e u k s i a ja p e -
r u s v a p a u k s f t ; j o i h t o sisältyvät s a n a n ­vapaus,
patoo- J a j u l k a i s u v a p a u s , u s ­konnonvapaus;
jrapaus p o l i i t t i s i i n m i e -
l l p l t e i s l t o : s e k ä kokoontumisvapauk­siin".
/ r N ä t o . o l l e n S u o n i l o n v e l v o l l t o e n k a i -
k t o t a r v i t t a v i n ) k e t o o t a estämään selr' sopimuksen hengen J a kirjäimm
ta, Joka massamme ennen
joka vainosi ja vanr.tai ko
ja ja muita vasemmistola^a
myötätuntonsa ja tounintansa^
Neuvostoliiton ja Sucmen ystg
ten suhteiden h>Taksi.
Kolmanneksi: Suomessa d
sallia julkis-a eilja salaisia fa
luontoisia järjestöjä, kuten
kuntia, asevelijarjestojä, "lajj
keitä", "Isänmaallisia kar
tä", "Akateemisia KarjalaL
yms., silla rauhansopimuksen 1
samien artiklan mukaan on Sudäl
toutunut "olemaan vastaisuudessa f
limatta; senluontoisten jär jest<jjea ]
massaoloa: ja: toimintaa, joideii 1
tuksena on kieltaa kansoilta sen]
mokraattiset oikeudet".
N a i n ollen Suomeen ei TC{ I
; palautua i sellainen tilailit
telmä, joka nojaisi valtana)
•^:< j e l u s k u n t i i n tai muihin
l u o n t o i s i i n järjestöihin,
a v n l l a ' valtaherrat ja rikkaat i
; jät e n n e n terrorisoivat ja j
r työtätekevää kansaa sekä
• vat'kommunisteja ja muita i
. mistolaisia.
. Nailla talkeilla on•rauhansopjnnpj
syttänyt kansamme demok
oikeuksien turvaksi, suojamuurin; J
ta taantumuksen pahinkaan
aalto -ei voi paasta- yli eikä
Nojaten naihin rauhansopimukseni
keisim: ja valppaasti valvoen rau
l a i s e n taantumuksellisen h a l l i t u s k or
mennon ; p a l a u t t a n i i s e n ; : j o k a maas­samme
v a l l i t s i y l i 20 v u o t t a j a Joka
riisti kommunisteilta j a m u i l t a vasem--
mistotyölälsiltä delhokraattlset k a n s a ­laisvapaudet
j a ihmisoikeudet^^
v o i t u l l a - k^rssrniykseen; että kukaan
v a n g i t t a i s i i n : t o i r i i i n n a s t a a n Suomen
J a N e u v o s t o l i i t o n ystävyyden edistä­miseksi;
k u t e n a i k a i s e m m i n o n t a p a h -;
tunut.;:slllä rauhansopimuksen: s e i t s e i'
männeh' a r t i k l a n : m u k a a n o n S u o n ii
sitoutunut "olemaan vastaisuudessa
ryhtymättä t o h n e n p l t e l s i i n t a i s a a t t ä -
m a t t a - v o i m a a n ! l a k e j a . Jotka olisivat
rlsthrlidassaitässä a r t i k l a s s a mainittu-^
Jen t|rkoitusperien kanssa". Näin
o l l e n S u o m i e i t v o I s a l U a s e l l a i s e n k i i h ­k
o k a n s a l l i s e n h a U i t u k s e n p a i a u t t a m i s -
. kemattomuutta, voi Suomen'
keva kansa voiton, varmuudella Jatl
taistelua kaikkia taantumusleirin'v
lanpalautumisyrityksia vastaan;;,
isänvallan laajentamiseksi ja llijit|
miseksi • Suomessa.
oikeus a l l e k i r j o i t t a a työehtosopimuk-;
s i a ; , k u m o t t a i s i i n , k o s k a ' n e ovat r i s ­t
i r i i d a s s a Pdtsdamto julistuksen ja
Kauko-Idän komission päätösten
kanssa.
J a p a n i n j a A m e r i k a n taantumuk­s
e l l i s t en näiden;, m a i d en
t i e n /määräyksestä yhteisvoimto
a l o i t t a m a hyökkäys' J a p a n i n työ­väenluokkaa
v a s t a a n o n - t o d i s t u s s U -
t^. että nämä m o n o j j o l l s t i p i i r i t h a ­l
u a i s i v a t kääntää l i i s t o r i a n x pyörää
t a a k s e p j i in Ja p a l a u t t a a J a p a n i n työ­läiset
s i i h e n sorronalaisen o r j a n ase­maan,
jossa näinä o l i v a t ennen j a ­p
a n i l a i s e n imperiallsmto kukistu­mista.
Tässä he eivät kuitenkaan
t u l e onnistumaan:' ^ J a p W i n t y o -
v ä e n l u o l ^ ori k u l i m e t o a vuosina
kypsynyt j a k e h i t t y n y t , eikä j a p a m -
i a i n e n enempää kuto a m e r i k k a l a i ­n
e n k a a n taantumus kykene ajamaan
sitä uudelleen k a k e i s i t o . ;
Uusi maailmanmestari
ammattinyrkkeilyn ..^,
keskisarjassa
Jersey City, N. J. — 32-vuotias i
kalainen Marcel 'cerdan voltti
syysk. ..21 pna pidetyissä kilpail
.ammat myrkkeilyn keskisarjan
ilmanmestaruuden ..kun hän;;
entisen;mestarini Tony Zalenl2,«
sä. ' Uu'3i marokkolainen, mestari .1
noi 158 paunaa ja entinen 34-vntt
mestari oli paunan painavampi.]
pailulääkäri sanoi • Zalen..Mv
pelkän uupumuksen takia, • ellei.;;
taan'muusta syystä;,- ..••< •
0'telua oh seuraamassa 19.272 1a
sojaa, jotka maksoivat $242,87(1,
entinen mestari sai $120.000 Ja
$4O,00Q.
Vankilan virkailija
varasti vangeilta
Kingston. — Kingstonin
entinen kirjanpitäjä Kenneth m
tuomittiin taalla kuudeksi
deksi vankeuteen, kun hänen to
varastaneen $1,512 Kingstonin n
kilan vangeiUe kuuluvaa rahaa, Jcr
vangit olivat luovuttaneet
vaksi vankilan kassakaapissa.
McGaHni teko havaittiin jo
maaliskuussa, jolloin hänet pidät<
toimestaan.
PÄIVÄN PAKINA
P e t e n #jfb^s, päpp^ ralia ja me
Motto: v , ' ^ i i t i » .te^kommnrilsttt
~ tahtoiritte-Mättaa^volmai^
c yhtdsyyden, kiiinra kokaimnraristo:
kuorossa/', ^ -v.
K o m m u n i s t i s e s t a M a n i f e s t i s i yllä-,
l a i n a t u t s a n a t tuUvat a l l e k i t j o i t t a n e en
m i e l e e n luldessaansanomalehtlraportT
t i a TQFontossa..Eaton, auchtbriumissa
p i d e t y n lueritötiiaisuudräkokousselos-ruusuinen
tulevaisuuden kuva. Toronto Daily.Star sanoi torstaina
toimituskirjoituksessaan tästä asiasta, että "kuinka paljon sotilaal-^,
lista arvoa on Ranskalla mikä on moraalisesti pois tasapainosta, se .
on spekuloitava kysymys! £i sen pariemmin Rariska kuin' Britannia-;;-
kääri ole sellaisessa- talousasemassa, että' kestäisivät suuret sotamenoS?r
tai valmistcj^ut sotaa varten. Paras mitä Atlantin sopimuksesta ehkä ^
voidaan sanoa on se, että se on paras*mahdollinen hyvin epätyydyttä-^
västä asiantilasta." ^ • ^ „
i^,!!;'I'nitdman j riiifitarbtista kehitysvaihetta j'a Marshallin'suunnitelman se ummistaakin kokonaan'silmänsä sille mahdollisuudelle, että meistä
^Jr^',, puitteisiin'.kuuluu mybs Xänsi-Saksa, missä natsit ja teoi- tulee kansakuntana^hitleriläisten liittolaisia tässä sotapuuhassa!
"lisuuslaitosten-natsiomistajat on ,palautettu entisiin,valta-asemiinsa. ^ ' ' Tätä kohtalokasta onnettomuuden tietä olisi kaikin mahdollisin *v
IC^T!'^^^ i-- "jonka .varaan ulkoministeri Pearson on valmis kiinnittämään tämän
P^Tj,;^!: Jnaaa.kohtalot? Julkisuudessa on tähän mennessä mainittu Britan-
"^^^j^jl^man; Yhdys^tain,>Canadan, Ranskan, Belgian,'Hollannin j'a Luxem-
^-^^^i.' ^bdurgin •maiden muodostamasta ''Pohjois-Atlantin maideii liitosta".
^''3'iMuttä käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa n.s. Marshallin suunf; m^mt"^ "-'^ • -—' - "^'^^
t u s t a .
:,i'Myöhemmin^ jatustaan ^ k e h i t ^ ^ '
;isärlx>rd-esitti^ t o i s en .yhtä-mahdotto-:
manj väitteen siTsanomalla: N y k y a j an
niiOfei>::ovat!;:;:t8yeto -;k^
arvioimaani toinen ' toistaan . . ." j a
edeUeen::,D"60i}vprosenttia^-n
a v i o e r o i s t a o n r a h a n atoeuttamia:;|||.^;
Tässä a r v o n l u e n n o i t s i j a , isä i o r d
esittää todella »syvällisiä latteuksia
&!T|-täyimä o l e v a n i o h j e l m a n;
Siellä o U l u e n n o i t s i j a n a , e s i i n t y n yt
k a t o U n e n j u i p p i , 4 s ä D a n i e l , ^A. L o rd
S.^ J . j a eräs t o i n e n hengenmies "
' I s ä L o r d blL l u e n n o s s a a n oikeassa;
k u n hän tucänitei^Hollyvbodin^^Ja ny^!
k y i s e n i ttisinakirjallisuuj3en4;antan^
kuvaukseri-aidpliittoeläiEÄstä^^^^^
b u o n o n v a i k u t u k s e n ' k o k a tansakun-^;
n a n m o r a a l i s e e n tasoon.,,-,"' — - J ;
t. Mutta-hänen-p^rannuskdnonsa o l i -
nvat. tyypillisiä p o r v a r i l l i s i a . p u o s k a r i -
l ä ä k k e i t s / j o t k a kvÄastavat I c ^ i t a l l s^
tisen-' n y t } r a p p e u t u v a n y h t e i s k u n t a -
,muodon^yhtä':räpprätundtar;moraaIi-kädtteitä:^'
^ S a n o m a l e h t l t l e t o j a i ' m u -
katto^isä L o r d s a n r t ^ l u e n i b m s a , y l i ^^
lpan]»Mvaip;
""""'Wi^m.
a j a t e l l e n , jos';?pelkästään rakkauteen:
popjautuvavavioliitto o n t u o m i t t u epä4
onnistumaan^jisilloin o n ' k a i s u o s i t e l t a -
'vampaa. että/nuo{|ri ^ t ö t a r j o a a r u u ­mistaan^;
s i l l e / ' J q U a : o n yenlmmäU'?^
msfaUIsta^imfnunonaa^freU-rahaäi^
änkto:.kunLi6Ör
L o r d päättyy s i i h e n toteamukseen, e t -
: t ä ' j o k a i s e l l e ; a v i o m i e h e l l e o l i s i annet­t
a v a a i n a k t o n y i u l r U t a ,:TapaaI{si^v
kossa "sillä k a i k k e t o v i l k k a i n k t o i h m i ­n
e n tulee väsyttäväksi".
I t s e s ^ n selvänä asiana pidetään,
ettär'valmon täytyy-olla; a i n a . ' k o t o n a,
sillä eihän se sovi Iciri&ihto eika kan­s
i t a , että :mtoen-Vifcävystyisi'V sen pa-.
j o h t u u rahakysymyksistä.^ K u i n k a t y r ­mistyttävä-
ajatus!- , ' , - ^
M u t t a s e u r a t k a a m m e isä^,Lordto;
a j a t u s t a edeUeen. Hän sanoo,, ett&
"äly,' raha,^itäyttäytyriitoen j a a t e ­r
i a t " tekevät a y i o l U ^ n o n n e l l i s ^ j ja
;kehoitta»'änafeIa^harikkimaan&enem-
'män ^ t i e t o j a 74a {sanoo^ suuressa y i i -
saudessaarif ^^'Ktäiav-hyvänsä natoerii
rJolIa;.on'hyyäf^omiokyky;'hyvä^käsi-^^
I j a r t , ja,'kokj^tfiicJ||.saa m i e h e n i h a i l e^
m a a n itseään.^''^.~ > -s*.^ j
^^^T%tä'^äjaiu^^,keUte^ ,lsä
r e m m i n mieheensä k u t a yksinälsyy-teensäkään.^
J a k u t e n sopii o d o t t a a -
Icto^ isä L o r d vastustaa n a i m i s i s s a ole-,
i v i e n naisten työssä käjrmistä. k o s k a se
v e i s i isäntäoikeuden meiltä miehiltä
l a s k u j e n m a k s a j i n a.
Tätä " t e o r i a a n s a " isä L o r d peruste­lee
sanomalla, että ''Raamatussa ei
k o k a a n ; s o I m l ^ a v l o I U t t o J a ; l a k k a n d en
pernsteellaTjj ijaikuten ylläolevästakin
ilmenee;:¥hänT suosittelee . s e l l a i s i a t a -:
l o u s & : u p p o j a , j o i d e n välittäjinä t o i m i -:
;vät^,;luultavästi:;: n u o r t e n ;v
koska; k e r r a n . V n y k y a j a n n u o f e t : eivät
kykene a v i o i m a a i f t o t o e n t o i s t a a n " . ^
Tämän systeemin m o k a a n muo-dostnlsi^
erikirfset a v i o I U t t o m a i k k i -
n a t , m t e ä isä k a u p i t t e l e e tytärtään
' ' ja t o i n e n poikaansa' (äidin ^oDessa
^ tietysti \, k o k k n r i r j a a l Inkemassa),
k e h r i n s e n m o o t ö a j a hyveitä, t i r i -
U l J a ' ' j i i o bari^Trafsja '"aivan '^kjiun
S n o m d k ^ ä e r a m u u ^ ^ "
J a s i t t e n h e syyttävätlummimiste'-
j a ^perheenipy^ysdewlonkkaamises-t
a " , " n a i s y h t e i s y y d e n aikaansaamises­ta'.^
ja i n u i s ^ moraaliao^eistäi m i -
h t o ' p o r v a r i t itse ovat^propagandadis-tetaöen
^lUsigmeetlyhtäjitvto^jkäy^
tännössä k u t a puheissaimkto. 3?
Tama palauttaa mieleen vleto
senkin lainauksen Komn
Manifestista, missa sanotaan:.
"Porvaristo on repinyt pyM
han "jokaiselta toimialalta, jöte
hän asti on ar\'ossa pidetty ja ^
tu pyhällä kunnioituksella »
alentanut laakarin lakimiehen,j
runoilijan, tiedemiehen rahar
si palkkalaisekseen
"Porvaristo on riistänyt
sen tunneverhon ja alentanut
suht3«t pelkiksi rahasubteilsa.
Sanottakoon kuitenkin lopij^'.'
tämän kirjoittaja, mm P » " » ^ '
onkin, kannattaa edelleen
aikaista" rakkaussuhdetta I
massa ja toimn >i^dsssajare
työväenliikkeen kanssa s e l l a i^
tilan saavuttamiseksi, ö ^ * * " ^
Ihmisten toimeentulomahdolU^
si turvattu, missa nuorten i
ei tarvitse eikä saa myyda ruö
sen paremnun julkisesti »m^
ssstikaanrja missa
pyrkivät naiset ja miehet t o ^
l a sydäriiensa aänta, solinia,
vapaan tahtpnsa .^.jg;;
tonsa j a elää sopusomtu^J*
dyllistä elämää tomen toise«»^.
ko yhteiskiinnan Ö J ' ^ ^ . ' ! - - ^ ^
- J a pitkien syysiltojen tufl^»-^ •
mikään, sen, hyodylHseini»^.
kentavampaa kum se, etta i u « ^
delleen Kommunistinen -
j ä r j e s t ä ä n kollektuvistoiOP^
m m t ^ työväenjärjestöjen^
seri^hyväkslja autetaan kfl«»^
daltariune. yksilöllistä
: i l ^ Ä '
itdoBn puoli lavoUteest
l^bm vaihteessa, saap
läÄnosti kokonalBSum
riiki sillä tämä antaa t
huolimatta kunniall
Idaäh v i i k o n vaihte
Workers' Co-op o;
puiden saralla, joki
^Vapauden Idinnitygye
n osastot auttoivat y]
un» LPP:n Ver;nSlion.R
4 vievät kuitenkin edeL
^iiffa kaikkiaan pn tahi
. soitaisiin ensi kevään,
kiinnityslaina ja lisäl
ria menojen pienentämit
Kjt saapui lahjoituksia
I MR JA MRS. TOM KO
1 mrs. P. Mertasen haa
-KiHdElImenin Wbitefisl
BnJ. SALMINEN Beave
k ja haastaa Heikki Tuu
[south Porcupinesta sekk
IHERMAN MÄKI Coppe:
>eseen jä haastaa Kusti
Bjiclän Whitefishista.
(JACK KOSKI Copper C
een ja haastaa John
•uiu»,'jatkamaan haastettj
[MATTI PENTTILÄ Sud
seen ja haastaa Ed. ]
,„u.i Long Lakelta, vointi
[JOONAS KIVI Nairn Ce
itaa Arvi Salon ja Eii
Lauri Santikonvja
fjONOJA JUSSI »^ÄKIU
1 jä Impi j a Frank Ton
riHillin Geraldtonista s
fffilKKI WAINio WahE
W Peräseinä j okelaiset-tä
FDAVID KUVA Pointe di
lULY JA HJALMAR LA
t $5 ja haastavat Kalle l
i Sask. sekä August Wi
iStevensista Ont.
f ARVO B L O M Pointe du
1 haasteeseen ja haastaa
i Otto Salon ja John Koi
ikalla.
IELU JA ARTHUR SILI
Hilma ja Tom Viiasen haas
D, Santeri ja Elma Sa
napitaesta.
ILAUBI KOSKI Beaver
haasteeseen ja haasta
tErkki Penttisen ja Eino
dholmin Sudburysta ja N
[LPPm VERMILION RIV]
ip?P:n Beaver Lakeri ja "V
FAINO K O S K I Beaver La
en Minnow Lakelta, K;
Röngän ja Lydia Tige
isen Vermilion Riveriltj
I OTTO SWAN Beaver Lah
i;ja haastaa mrs; Helei
Helinm ja J . Turpeisj
tti Koski Levackista.
1 VIC. JUTILA Beaver La
1 ja haastaa Nestor Tuome
f CUffista, Tauno Pudaksen
Ken Beaver Lakelta.
[SENJA JUTILA Beaver
'Lydia Tigertin, mrs. Irff
I, inrs, Onerva Mannisen j a
t Lakelta. '
EUNA JA A R V I Naugh
)vosen haasteeseen ja haasti
yaManu Tolppasen, Tilda
n ja Matti Baston ja pc
>>i ja John Salmisen Sii
i Kiveriltä ja Selma ja N
nda.
™ E MÄKI Sudburysta
HINO SEPPILÄ Sudbury!
"J? V. Rmtamäen haasteisi
ROLF NIEMI Sudburysta
ja haastaa Lauri Ni
•^gistä; sekä Ijiennärd
t oman harkintansa muk;
J A A R L O KESKINEN Si
een ja haastaa Toivo
J A C K ISOKANGAS Port
Arthurin perukai
[«nemmällä.
ARVI ERKKILÄ Intolastj
Jm^^,^^^^^ ^ " ^ i l Tammise
Uuuloksen kämpältä. ' i
CSJm TARMOLAN OSÄl
ia Lapin osastot ti
HAALIKOMi:
l i ^ o n haasteeseen ja haj
WnSäl^^* tekemään sat
J ? ^ E R S ' CO-OP OF Nl
» i t t a a oma-aloitteises
tekemään samc
1^-^ MRS. E. PAUKK
^ « ^ a haasteisiin ja haa
Lasse Tekkalan Tore
JJIfardista, Lasse A n i ^
-wNToN FRANKKI Ste^
.?!f^*fisen haasteeseen
^rank Herrasen Steve
J S HEIKKINEN H e i
i ^ ^ G E SAIVO irk AN
Jaakko Pöntiön haas^
,^^aaville henkOöiUe:
*n Pesola PortArthuris
fäBMf°T.^^^"ä.dollarei
J A GEC.AHLF