Vapaus, August 24, 1948

              ilmasota-ukset
liassa
>. ctta iahp-,
' isoa • pommiturjt,
mavpimienv kanssa
mapuolustusharjo
:cnpan-u sodan
n voimien" päält^Ati
»lue. Na:hin hvökfaj
^l^istuu . amerikkaj,
?!t3. ja bnttilaisiä'
ista.
Ja".lcönimti
1 Dailv Worker pan
et-a ilmasotaharjffltsl
toisen maailman
Qcksantenä \-uosin
on edeleen
ori
- Kiinan perustusli
a, jota Cl ole \leläi
aa käytännössä, oh \
en -täydelliseen
n puolueen sanon
igista ja Kulingisti!
isissä, etta. presid
sk ottaa jälleen täyi
n vallan. Hän rjht)
Kiinaa hallinnoin
n cnkojsvaltuuden I
3ttiin hänelle kansjllij
sn varalle,
is Nankmgussa önl
lasti kaikki ylioppili
tuksct. jopa ano!
sen oikeuden. Se i
kin kaikki työläis
illaiset työväestön t
haittaavat tuotan
1 voidaan suonttaai
rikoismaarayksiä
;rsiivista :toimintaa'.|
la suuri
isia työ-ineita.
TOJA
nisiä
JA
ITOJA
la
VLEJA
95 3a 5.9S
aEJA
.50 ia 5.W
EJA
5.95
il juomalalaton liMniinen työvienlehil Penuietlu 1917 Ilmestyy tiistaisizx, torstaisin ja lauantaisin
T948 — Voi- XXXI Vk. Tiistaina^ elokuun 24 p : — Tuesday. Aug. 24
[anskaji haltitus on
liden kriisin edessä
[.kommunistiset ammattijärjestöt
^ät tue enää hallitpta
^ Pääministeri Andre Ma-liolmen
\n/.oii vanha hallitus oii
nut vakavan krii.sin eteen tyova-rsymyksissä
sen Vakja, kun Rans-
[ ei-kommunisiiset. ammattijärjes-
;,at ilinoittaiieet. etteivät ne ole
vhteistoiininnabsa hallituksen.
2,500,000 ei-kommunistlseh
un- edustajat tekivät: sellajsen
_en viinit- torstai-iltana. He ei-
[byväksy hallituksen uutta .ohjel-jonkä
mukaan hintakontrolht
poistetaan vehnältä ja muilta elin­tarvikkeilta.
He sanoivat sellaisen toimenpiteen
aiheuttavan uuden hintojen kohoami­sen
aallon, ja sen toimenpiteen seu­raukset
ovat erikoisen vakav!a paIkka-työläisille
sekä kaikille sellaisille kan-
.'lalaisille, Joilla onniäärätty palkka.^
Tama paatos merkitsee sitä, ettei­vät
ei-kommunistiset. ammattijärjes­töt
osallistu enää niihin taloudellisiin
komissioihin, joita hallitus on muo­dostanut
muka hintojen alentamis.a
vai ten. .
eitsemän kuukautta
estänyt lakko voitettu
löläiset saivat
mkorotuksen
I muita oikeuksia
— Täkäläisen John, Öert-
Co Ltd:n työläisten seitsemän
lufta kestänyt lakko on päatty-
Ityöläisten liuomattavaan voittoon.
olleet 700 työläistä palaavat
Dn mm pian kuin tehdas saadaan
;tUk5I.' ,;•
tehtiin Ontarion hallituk-^
lyöministtnossa pidetyssä- tyon-
»jlen ja työläisten.edustajien neu-elulssa.
Lakkolaisten union (In-tional
Association of Machi-
Valley Cily -Lödge No. 1740);
syi sunnuntai-iltapaivajla teh-:
sopimuksen missa määritellään
seuraavaa:-. • • •
neuvoltelukoniitean kuusi jä-i,
jctka yhtio erotti lakon alkaes-^
[otetaan takaisin tyohon entisiin
iin;
alaiset saavat 15. sentin palkanko-tn
ja ehka toisen 10 sentin pal-rotuksen
tunnilta myöhemmin
ivien, neuvottelujen tai. sovittelun
teellä;
äksullLsien juhlapäivien lukumää-itaan
kahcle.sta kahdeksaan päi-ivuodessa;.
-•. ' • -
ilority. eli vanhemniuusetuisuudet
sta lakko pääasiassa johtui —,
entusellaaii eli siten kuin-ja
työläiset vaativat,
an neuvottelukojnilean puheen-;
a G.Carson ilmoitti, että 98 pro
^t!ä kokouk.seen o-sallistuneita työ-kammiti
tehtyä sopimusta.
Seikltailija pidätet­ty
l(aiiden vuoden
etsinnän jällteen
Toronto. — Kahden vuoden ylelli­nen
eläminen ja ulkomaamatkat lop­puivat
lauantaina akkiä Daniel-Morris
Kellerilta, kun torontolaiset poliisit
pidättivät hänet Port Hopessa^.
Keller on 42-vuotias . huijari, jota
odottaa rajan eteläpuolella lukuisia:
syytteitä Ja samoin Canadassakin.
Han saapui lauantaina Belgiasta len­tokoneella
Montrealiin Ja jatkoi sieltä
matkaansa hienolla CadUläc-autoUa
Torontoon päin. Poliisit saivat tiedon
hänestä Ja kahden vuoden etsintä
Johti lopulta tämän seikkailijan'pi­dättämiseen.
. : ,
Kelleriä odottaa Torontossa kaksi
syytettä varkaudesta, Yhdysvalloissa
useita petos- ja varkaussyyttelta, kaik­kiaan
19 syytettä.
Prinssessa Juliana, joka tulee Hollannin kuningattareksi smkuun 6 pnä, nähdään (assä savuketta polttamassa mie­hensä,
prinssi Bernhardin (piippua polttava mies) kanssa. Kuva on otettu olympiuluiskisojen aikana Aldershotis-sä
Englannissa missä prinssessa Juliana Ja hänen miehen.sa olivat ratsastuskilpailuja katsomas.^^
Suomen lapsilisä-
Armeijan upseerit
Titoa vastaan
Budapest. — Sanomalehti Uj Hirek
sanoi lauantain numerossaan kahden
Unkariin paenneen jugoslavialaisen
upseerin kertoneen, etta: huomattava
mäara Jugoslavian armeijan, upseerei­ta
on kääntynyt marsalkka Titoa vas­taan.
lashjngtonin vakoilusirkus
ihtaa vastuksia
todistajat eivät heitä perustus-isia
oikeuksiaan kongressin
Mtajahtikomitean tallattavaksi
iMhuigion.— Kongressin komitcr | valtuuksia tuoda Petersia: komitean
pakoiiukuulustelu. ajoi kantoon jäi- eteen. Hän sanoi myös, ettei häntie-
LEJA
.EJA
S.9S
.EJA
EJA
itte sili •
perjantaina. Rooseveltin halli-kolme
entista lakimiestä :kiel-
.•puliuniasia oletetusta, sotaa
aneen ajan. koniinunistien maäri-
-sta toiminridsta hallituksessa, ei-pdonnuua
a\o.ntodi3tajaa" voi-.
• • nöitajalitikomitean kuuliiste-i
^ea kuulusteli Lee.P.-es.smänia;
Abtia j i NiiUian Wittia suljet-;
o^len.takana, multa heidän sa-
.pitäneen. kiinni perustuslaini-:
oilteuk.sisiaan ja kieltäytyneen
la. komitean kysymyksiin. .
**man oli aikaisemmin CIO:n Ja
•tuksen WP.A n fakimies, ja han
aktiiv:.sesti Henry Wällacen
iRnjassa wut on entinen kan-':
^1 tyosuhocldutakunnan sihteeri
'»arjöitiaa nykyään lakimiehen
XT, ^''"^ Abt on enti-
^ f- n Mrinomainen ja hän toi-
-Jiyaan \Vallacen puolueen hy-
^onnut todistaja" on J. Peters,
^aan on nostettu karkoitusjut-
'^^r'Jk>..an vapaalla jalalla ta-ions
dä missä Peters on nykyään,, mutta
arveli hänen tulevan; esille sitten;
kun karkoitusjuttua ruvetaan käsit­telemään.:
Hän lupasi ilmoittaa ko­mitealle
milloin karkoitusjutun kasit
tely alkaa, että komitea voi tulla haas­tamaan
Petersin.
-Paa todista ja•^!>^me;jui^
tomi-.ia;a Whittäker ^ Cham-yaiti^
r-Yi. etta ylläinaihitut
oet osallistuivat kommunistien
^J^^' •'<J-mmtaan 1930-;iuVuUa
• -a^at s^i^tia. kommunisteja :j^^^^
»CBii '^"'^^^^ Johtaneeh koko
yntu saada Petersin kuu-romutti
siirtolaisviraston joh-
[^«««r ihaoittl, ettei jijäiaeiiäfbie-
Israel pyrkii
YK:n jäseneksi
LakeSuccess, N. Y. -rr- Israelin hallia
tus pyysi perjantäi-iltana YK :n;tur^
vällisuiisneuvostoa hyväksymään juu­talaisten
uuden valtion Y K : n Jäsenek­si.
Tämä pyyntö esitettiin turvallisuus-;
neuvostolle meTnSrandumin muodossa,
ja Israelin edustaja Aubrey S. Eban
sanoi, että virallinen pyyntö esitetään
piian, ehkä Y K : n yleiskokouksen al­kaessa
Parisissa syyskuun.21 p:nä.
Memorandumissa sanotaan, että Is-^
raelin tunnustaminen; Ja sen hyväk­syminen
Y K : n jäseneksi on .välttämä­töntä
Palestinan kysymyksen rauhan--
omaisella ratkaisulle Ja rauhalle Kes-'
ki-idassä. /
Israel pyytää pikaisia toimenpiteitä
ja; sanoo mm.:: "Ei;voida jättää huo­mioonottamatta
sitä,; että jos, ei tätä
anomusta käsitellä ennen yleiskokouk­sen
: kolmannen Istunnon; päättymistä.
Jatkuu epävarma poliittinen ilmapiiri;
viela toisen täyden vuoden."
Memorandumissa kiinnitetään huo-i
miotäsuhen asiaan; että Y K : n yleis­kokous
antoi nmhdolUsuudeH' Israelin
perustamiselle > hyväksyessään Falesti-r
lokakuun 1 pnä
.Helsinki. ^ Tasavallan presidentti
vahvisti heinak. 23 paivana eduskun­nan
hyväksymän lapsilisälain. Joka
astuu voimaan lokakuun 1. pna. Lapsi­lisästä
paascvat osallisiksi kaikki alle
16 vuotiaat lapset. Joten sita tullaan
jakamaan yli miljoonalle lapselle.
Lokakuun 1 p:nä voimaan astuvan
lain , mukaan lapsilisä myönnetään
kaikille alle 16 vuotiaille lapsille varal­lisuussuhteesta
riippumatta. Se Jae­taan'vuosineljänneksittain
ja raha lä­hetetään
postisiirtotilin välityksellä.
Milloin lapsen äiti on elossa, raha toi­mitetaan
hänelle, myussa tapauk.ses-sa
sille. Joka lapsen toimeentulosta
huolehtii. Lapsilisää ei kuitenkaan
jaetailman muuta jokaiselle, joka sii­hen
on oikeutettu, vaan kuikkien, jot­ka
haluavat paä.stä tainän laiii suo­masta
etuisuudesta osalliseksi, on
käännyttävä joko palkallisen huolto­lautakunnan
tai lastensuojelulauta-kunnan
puoleeii ja täytettävä tarkoi­tusta
varten varattu lomake. Lgfisili-san
saaminen Jaa siis riippuvaksi ka.Sr
vakkeen. täyttämisestä, jonka jälkeen
jse vuosineljänneksittain toimitetaan
asianomaisille; ;
; Lapsilisää maksetaan .600 mk. kuu­kaudessa
kutakin alle 16 vuotiasta
lasta kohden, eli 1800 mk. neljännes­vuosittain
ja on se täysin verovapaata
tuloa. •• • • . . '. • ••: .
CCF:n ohjelma työväen
politiikkaa varten
Kokouksessa rusikoitu järvilaiva^
miesten lakon kaikkia osapuolia
Maailman kirkkoneu­vosto
on koolla
Amsterdamissa
Amsterdam. —^; Maailman kirkko­neuvosto
on kokoontunut.tänne ja
noin 1,500 "edustajaa ja .A'irkailijau
osallistuu kokoukseen. Kokous on to­dennut,
etta "kristillLsyys on maail­man
rauhattomuuden ainoa ratkaisu".
Kokoukseen, osallistuu 150 protes-tanttLsta
ja; orthodoksista kirkkoa 42
en: maasta ja keslaa se syyskuun 4
palvaan saakka.
VVinnipeg. — CCF:n kan.salli.se.s.sa
konventionioni.ssa hyvuk.syttiin viime
torstai-iliaiia puolueen ohjelma työ­väen
asioita ja yleistä työlakia varten;
Tätä asiaa koskevassa päätöslausel­massa
sanotaan; etta liittohaniluk.sen
ä.skettain hyvak.sytty työlaki ei suo­jele
työväestöä lahe.skäan riittava.ssä
määrässä.
Paatöslauselmas.sa sanotaan GCP:n
päättäneen: ,
1.; Ksitläa toddlisen maalakasillä-van
lain .kollektiivi.sia neuvotteluja
varten. .
2;; Taata työväestölle jarjp.';tyini.soi-keus.
ja umoii turvullisuu.s niin yksi­tyisissä
kuin ylei.si.ssakm liikeyrityk­sissä.
3. Ryhtyä maakuntien knn.ssa yh­teistoimintaan
työlakien taytutitoon-panos.
sa.
4. Tehdä joustavammaksi soVittelu-menetelmat.
5. Juli-staa . ^aI!.to!nlk.^l vhtioiden
uniöt ja kayttna tehokkaita pakotteita
niita vastaan, jotka i-ikkovatkaasalr
lista työlakia nuku aiotaan;esittaa.ju
panna, voimaan .sitten, kun CCF saa
kontrollin parlamentissta.
CCL:n pre.sidentti A. R.Mo.sher ja
CCF:n Ontarion jaoston johtaja; E. B..
JölUffe arvostelivat liittohallituksen
uutta työlakia. Mr. Jolliffe mainitsi
silta merkityksellisestä .seikasta, kun
Ontarion . hallitus, joka on käynyt
"kylmaa sotaa" työväestöä va.staan,
hyväksyi liittovaltion työlain Ontario­ta
varten jo ennenkuin se hyvak.syt-liin
liittovaltion pailamenti.s.sa.
.Konvent]oni.ssa. hyvak.syttiin myös
.sellainen |)aatoslauselnia,inis,sä arvos­tellaan
liitlohaTntu.stJl ja laivayhtidl-i
ta jarvilaivarnie.sten. lakon johdosta,
multa iskctuan .samalla merimiesten
uniota sen vuok.si. kun siina on "kom-niunislinen.
johto".
Don Swailed, Winnipi?Kista, sanoi et­ta
CCF:n jMioluccIla on nyt i.so lyo
yMilae.ssaan saada CaMudun Trades
and Laijor Contjrcssin, jo.s.sa on/36O,O0O
jii.^onta,.- kytkelyk.si . GCP:ii ; poliiltlr
..sci-n konei.stoon, kuten C C . on jo .kyt­ketty..
.TLC oir tallan asti kieltäytynyt
liitiymasla inihinkaan :]joliilil.seen
iniolueeseen; .
Korkeat etihkustannijkset
nielevät kansan säästöt
Säästöt supistuneet sitä mukaa kuin elinkustannuk­set
nousevat, todetaan Canadan pankin tilastoissa
Hintakomissio
mutta
hinnat nousevat
Gttawa. - T Hlntatutklntakomissio.
Joka on nyt viimeksi tutkinut nahka­teollisuutta-,
ryhtyy talla viikolla tut­kimaan
jalkineiden hintoja.
Komission piilieeiijohtaja piof. C. A.
Curtis Ilmoitti, fllfii euua kut.suta l i -
.»ua todistajia^ nahkateollisuuden tut-niinusta
varten. .
Piof, Curtis sanoi, etta komi.ssio toi­voo
voivansa suorittaa jalkineteolli­suuden
tutkimisen laman ki:un lop-.
puun mennes.sa. Ja sitten se ryhtyv
Mitkimuan vaateteollisuutta.
Kaikkein ensimmaLsek.si otetaan tut-
Kimusten kohteeksi miesten paidat.
Canterburyn dckaanus Hewlett John-:
son, jolta viikon alussa evättiin Yh­dysvaltain
pa.ssiviisumi. Tri Johnso­nin
piti tulla Yhdy.svaltoihin puhu-m
a a n - Yhdysvaltain-Neuvotitoliiton
Ystävyys-seuran järJestämLssä Ulal-suuksis.
sa, mutta Yhdysvaltain hallitus
esti Ncn. Tri Johnson sanoi tämän
toimenpiteen viittaavan siihen, ettei
Yhdysvaltain hallitus haluakaan ys­tävällisten
suhteiden kehittämistä
naiden maiden välillä ja .samalla
osoittavan, että se paljon mainostettu
rautaissirippu kulkeekin Atlantin uoikr
ki!
Paavo Eronen kuoli
bussitapaturmassa
Sf. Catharinessa
Ottawa. Canadan pankin laa­timat
tilastot osoittavat miten no-
- peasti kohoavat elinkiLstannukset
ovat Jo vähentäneet (ianadalaLsten
henkilökohtaisia säästöjä.
Se "sadepäivä". Jonka varalle tu­hannet
canadaUiset ovat Haasta­neet
ansiotuloistaan, näyttää Jo
tulleen, sillä heidän on käytettävä
uaitä säiLstöJään, huolimatta ny­kyisista
verraten korkeista palkois­ta.
Vuosi 1944 oli paras m i t ä .saa.sK)ihin
tulee. Ja caiiadalaiset panivat silloi­sista'
palkoistaan säästöön noin $1;-
176.000,000.
Vuoteen 1946 mennessä sifastöjen
summa supistui $875,000,000. ja viime
vuonna, Jolloin palkat nou-sivat huo­mattavasti,
supistuivat säästöt edel­leen
.'188,000.000 dollariin.
: Henkilökohtaiset säästöt supistuvat
edelleen tämän vuoden aikana vielä­kin
enemmän kuin edellisinä vuosina.
V. 1944 olivat säästöt 21 prosenttia
maan kaytettävl.stä tuloista, Jotka ar­vioitiin
7,929,000,000 dollariksi.
Käytettävällä tulolla tarkoitetaan
sitä, mitä tuloista Jää Jäljelle sen jäl­keen
kuin liittohallitus Ja maakunta­hallitukset,
seka kunnallishallitukset
ovat ottaneet veroiLsa.
V. 1946 canadalaLset panivat sääs­töön
vain 11 pro.sentlia tuloistaan, ja
viime vuonna lama pro.seiitliluku laski
kuuteen. Näinollen säästöt supistui­vat
lähes 75 pros. sillä mitä .i\e olivat
korkeimmillaan olU'..ssa .sodan aikana.
Ne supistuivat vähempään kuin mitä
.säästettiin v. 1939. Jolloin $4,162,000,000
tuloi-sta pantiin saa.slöön $334,000,000,
.siis kuiideksan-prosenttia tuloista;
Canadan pankin johtokunta uskoo,
ettamonet ihniLset kuluttavat- nyt
enemmän kuin mitu heidän tulonsa
ovat. Henkilökohtaisten säästöjen
vähenemiseen mainitaan kaksi pää­syytä,
nimittäin .se, kun .sodanaikainen
kulutustavarain puute on nyt helpot­tunut;
ja "kun el patrlotLsmi kannusta
enää saostamaan";
Samalla myönnetään . kuiteakin se.
joka lienee suurin tekijä Säästöjen ku­lumiseen,
etta hinnat ovat nousseet
yleeiLsä yli 30 pros. kahden vuoden ai­kana,
ja vaikka muutamat ihmiset:
ovat .saaneet palkanlisayksiä, on kui­tenkin
tuhansia sellaisia canadaiaisiäi
joiden nykyisistä tulohsta ei voi sääs-täa
mitään.
CCF:ii johdon ulkopolitiikkaa
arvosta tu konventionissa
Mutta Coldvvell sanoi että CCF:n on
tuettava Wall Streetin politiikkaa
asettamatta mitään ehtoja
13 nuorukaista on
lidätetty melia-
(asta Wasagassa
Saksan työläiset
tuomitsevat USA:n
liintapolitiikan
Laivan kokki joutui
pahoinpideltäväksi
- Montreal. - - E r ä ä n rahtilaivan kii­nalainen
60-vuolias kokki joutui pa­hoinpitelyn
uhrik-si Ja on nyt vakavas­sa
tilassa siaraala.ssa. Uhri sanoi, etta
kaksr miasta ja nainen otti hänet au­toon
ja ajoi. kaupungin ulkopuolelle,
missä, häneltä ryövättiin $20.
• Ryövayksen jälkeen kokkia piestiin
heitettiin ulos autosta ja auto ajettnn
hänen ylitseen.
nan- Jakosuunniielman. "YK ei voi'
johdonmukaisesti tai millään syyllä
kieltäytyä tunnustamasta :Bellaisia:
valtiota, jonka syntymän se ön hyvak-rsynyt
ja kannustanut omilla ehdotuk­sillaan'',
sanotaan Lsraelin lausunnos­sa.
Vielä ei ole selvyyttä silta miten
turvallisutLsneuVosto -.suhtautuu Isra­elin
pyyntöön. Eräs .edustaja sanoi
Yhdysvaltain: äänestävän Israelin
puolesta; Neuvostoliitto on tunnusta­nut
juutalaisten: valtion ja >nyos Uk­rainan
uskotaan kannat tavan Israelin
hyväksymistä Y K : n Jäseneksi. Cana­dan,
Ranskan, Britannian; Kiinan;
Colombian, Belgian ja Argentman
kannasta ei ole varmaa tietoa, Syyrir
an uskotaan melkein varmasti vastus­tavan
sitä.
• VVasaga Beach. -^Kahden hulfgaa-nijoukon
tappelu lauantairillana .sai
suurta halya aikaan ja. polii.sivoiniia
oli. hälytettävä ,muualta paikalli.slen
voimien Iisaksi. •
.Mellakka alkoi illalla noin klo 31 ai­kaan
taman tunnetun kcsanviellopal-
• Viterlih;'; ~ fA;LN.)'^r Prot(;s.teerätäk•••
.seeii korkeita iiintoja.vastaan,300,^
•sak-saläista^^^^^L^^^^
ta ja Vira.slbiMa; Yhdy.sväliälri• miehi-ty.
saiueella uiiipni.siisMv liikkeen Jär-j'-:
siäiniin kokouksiin, .;
•.Nfama mielcnosoiluk.set tapahtuivat
kan.kaakkoi.sfilla portilla,mutta levisi i lukui.sLssa pietiemmi.s.sä teollisuuskau-pian,
laajemmalle alueelle: ..Kiih lap- hningei.ssa ju FraMkfurlissa; Puhujat
pelu oli loppunut portilla ja lukuisia vai VlidysvaHain mlehity.svi-mellakoitsljoita
oh'Viety poliisin .suo- ' ranoniai.sten politiikan ,ju kokouk.slssa
jun; meni noin 20 nUOrukaLsta Wasäga ' laaditluri paaio.slauselinia ini.ssa ..vaa-
Innun, si.salle -ja pieksi^kaksl .samana hmlakontrolhu ju palkkojen^
paivarui. tullutta mie.stä; J..R.Mur-i*'-'-'r<^ttamista,\
rayn ja Jack Kirschnerin tiedotto- ' '—
maksi.:. • .
;Li.sak.sf., joutui Victor Kehoe-himi-nen
mies metelöitsijäin pahoinpideltä-vakii
Mellakka ke.sti kello 3 .saakka
aamulla.
. Huligaanien sanotaan olleen yaivaT
niiWasaga; Beachilla koko kesän. 13
ni*.ielöilsijaä va.staan nostetaan syyte.
VIIME TIEDOT
Moskova; —r Neuvostoliiton Ja lansivaltaln diplomaattien neuvottelu­kokous
päättyi; 1.40 lana aamuna Möjikovan aikaan; Stalin osallistui tä-^
hän. kokoutueen.Vaikka aikaisemmin oli yleisesti: ennu.steltu länsimaissa,
että nyt päätt^vnyt kokous on viimeinen ta.sMlvaihee<;sa, niin Yhdysval­tain
Moskovan lähettiläs Smith ilmoitti kuitenkin tänä aamuna, että .Mos­kovan
neuvottelut jatkuvat edelleen:. Mistä nyt päattyneessä^neuvottelu-,
tilaisuudessa, keskusteltiin, sVtä ei ole annettu yk.sityiskohtaisempia tietoja:
St. CatharineH,.Ont. — Noin 50-vuo-tias
Paavo Eronen Niagara Fullsi.sla
kuoli kun bu.ssi ajoi hänen päälleen
lauantairillana Niagara SI. maantielia
Laman kaupungin ulkopuolella. Ero­nen
oli. nahly kävelevän maanlleii
keskellä noin puolen mailin etälsyy-de.
s.sa onneltomuu.spalkasta.: Bussiii
edellä ajanut Albert Davey oli Jarrut­tanut
kun han oli nähnyf Erosen hei ^
luvan autonsa edf!.ssa aje.ssaan ete­lään;
.SI. Culhanne-sia kohden. Bu.sfilh
ajuri Sid Goil oli.nähdessään edelladh
olleen, auton. Jiirruitavan, tehnyt sa'-
nioiiii niuLla .ilniei-scslikin oli Eroseii
jalka joutunut etupyörän alle, Joll(iiii
Eronen oli kaatunut maahan, Biissis-,
sainalkustanui .sairaanhoitajatar nri.s.s
Doris :Greenwood oli antanut Ero.sei-,;
le.kaiken .sen eiLsiavun, mlnka han oli
tilaisuude.s.sa tekemään, mutta .ilmei-
.se.siikin .se oli myohai.slä:
Goil .sanoi nahneen.sa Erosen Jioip^.
puvan Daveyn auton .valojen edes.sä,
rnulla. Davey oh . onniKlunut valtlä-niaan
Ero.seji. •• ; . • •^•
Koska tapaturma • tapahtui laman
kaupungin rajojen ulkopuolella:on ta­pahtuman
lulkiminen maakuntapolii:-
.sin ka:si,s.sa. Polusi ei ollut onni.stunut
rniiariittlemaan: kuolleen m 1 e h e ri:
asuinpaikkaa piikaan aikaan;' Ainoa'
•i;johtolanka oh vanha rekLSteeraaskori-
• li.Jo.ssa hänen osoitteekseen malnit-j
Uin 18 Geneva .Street; Han oli muut-
: tanut sieila kuilenkin {xjis noin kol-i
me tai nfilja vuolla .sitten:" Erosella.ei
{ liedeia: olevan kelaan omai.sia;. näillä
.seuduilla.
Wlnnipeg. — CCP:n kansalll.scn ko­mitean
jäsenet saivat perjantaina tär­keän
voiton puolueen vasemmistolai­sista
jäsenistä. ulkopolitiikan kysy-mykse.
ssä.
Kansallinen neuvosto hyvak.syi ai­kaisemmin
ulkopollttti.sen lausunnon;
Jossa tervehditään Ja kannatetaan
Marshallin ohjelmaa. Tätä lausun­toa
vastaan hyökättiin useilta tahol­ta.
Ja Manitoban maakuntakonventio-nissa
hyväksyttiin päätöslauselma,
mls.sä arvosteltiin voimakkaa.stl Mar­shallin
ohjelmaa.
CCF:n johtajien kantaa ulkojKilltli-:
kassa vastustettiin pääasla&sa British
Columbian ja Manitoban edustajien'
taholta, mutta lopulta; ainoastaan
kaksi edustajaa äänesti puolueen Joh­don
kantaa vastaan.
Mrs. Bertha Hoglander. Churchillis­ta,
arvosteli ankarasti sitä miten. Yh-dy.
svallat on käyttänyt Marshallin
suunnitelmaa. Han sanoi, että Eu­roopan
jälleenrakentamisen olLsl pi­tänyt
suorittua YK:n kautta.
Mrs. May Campbell, Victoriasta, sa­noi.
CCP:n sikäläisten jäsenten vas­tustavan
katkerasti "Euroopan . elvy-ty.
sohjelmaa". Hän .sanoi, että Yhdys-/
vallat käyttää Hyväkseen Euroopan
kansojen kurjuutta ja tiukentaa kah­leita
Euroopassa.
CCF:n Johtaja M. J . Coldwell lan-nlBti
lopulta vastarinnan Ja näytti
seuraajilleen miten pitkälle lie saavat
mennä JaniLssä on py.syttävä. Cold-well
vaati; että; edustajien on tuetta­va.
Marshallin suunnitelmaa, t.8. Wall'
Streetin imperialistista valtuuspoll-liikkna
ilman mitään ehtoja.
"Me CCP:n puoluee«.sa lUMjttaisimme
itsemme; kummalliseen asemaan jos
tekisimme.täällä Jotkaln .sellaista, mi­kä
antaisi .semmoLsen vaikutelman, et­tä
ine emme täydestä sydämestämme
kannata .Euroopan elvytysohjelmaa",
JulLstl Goldwell Ja lausui lisäksi:
"Eimeidän pidä .kuluttaa aikaa
kommun^tlseen propagandaan..»Men-kaärmne
alas asiaan. Ymmärtäkääm­me
.se, etta Eunmpan so.siall8tit ovat
Manshallln suunnitelman takana. Be
on Juuri .sitä mitä he todella tahto­vat.
Ja sitapaltsl;on Yhdysvaltain hal­litus
sanonut, että demokraattinen «o-siali.
smi Euroopa.s.sa on ainoa todelH-nen
este totallläärl.smlä vastaan; niin
faslstj.sta kuln.kommunisti.stakln; Jo­kainen
työväen unio on Euroopan el­vytysohjelman
takana; Ja meidän on
tehtävä samoin."
Mrsi Dora Steevcs, Vancouverista; .
sanoi B.C:n edustajien paheksuvan.
sita, kun Coldweir yritti lietsoa puna-:
kauhua ja sanot BC:n edustajien seu­raavan
"kommunistien hn jaa" arvos­tellessaan
Marshallin suunnitelmaa.
CCF:n konventioni tuomitsi
Espanjan fasistikomennon
Mr. Douglas varoitti canadalaisia ^
fasismin vaarasta; CCF kannattaa ' ^
varauksin margariinin myyntiä
^ CCF ulottaa järjes-tämiskampanjansa
i\ewfoundlandiin
., Ottawa; — Canterburyn dekaanu.sHewle(t .lohnson. Joita Vlidysval-
; tain viranomaiset kielsivät oikeuden tulla' Yhdysvaltioihin puhumaan,: tu­lee,
ensi lokakuussa tänne puhuakseen Ottawa Peoples Forumin Jarjes-tamä.
ssä kokoutcses.sa.
.Frankfurt. --.Kaksi amerikkalaista transp
täällä yhteen sillä seurauksella että ne putosivat alas.
Montreal. ^TäluUaLsetrautalietyölaiset osoittivat eilen huomattavaa
rohkeutta kun he;asemalla .syttyneen palon aikana :Kiirsivät noin,20 Jalan
piUissä. palopaUcalta:oUeen; dynamiitilla la&tatun rautatievaunut:^^^
sivuraiteelle.
^ ^ ^ ^ ^
,' A\'innipe{r. ---CGF:n konvehUö.rii.s.sa
i ke.skasi<;liiin puolueen erikoiKkampäh-:^
Jan uluttamisesla Ne.wfoundlandiin. jä
puolueen j virancjinaisten ilmoituksen;
mukaan :lah(:teiaän smne jiuoiueeh
edustajia : panemaan alulle Järjestä-,
mihlyo.
Jotkut ovat ennustaneet .N^wiföuiid-landin
olevan toisen maakunnan Ca-riadas-
säi joka valit,see:.CCF:n hällituk\
.senä;. Kuten tunnettuav tapahtuu
Newfoundlandln. liittyminen Canar
daan ensi maaliskuussa.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
VVinnipeg:: :— .CCF:n ^kansallinen
konventioni hyväksyi, täällä lauanlaii
na päätöslauselman. mi.s.sätuomiitiih
fasisildlklaattori Francon liallltus ka-tolikkivaslaisekiri
hallitukseksi. Tämä
määritelmä oli epäilemättä tarkoitet­tu
vastaukseksi niille, Jotka Väitliväl,
että: fasismi vastaista paatö.-^.lauselmaa
käytetään Quebecis.sa valheellisesti se-!
liitäen. Jotta:CCF on muka katollkkl-vastaineii;
koska .se vastustaa Espan­jan
fasistikomentoa.
Hyväksytyssä päätÖHlauselmassa
vaaditaan, että Canadan halliluk-'
..»en: tulisi lopettaa Francon halli-tukseita
; diplomaattisen .tunnus-
. tuluen Ja järjestää taloussaarto
. Francon faxisUkomentoa vastaan.
PAAMINIOTEEI DOUGLAS
VAROITTI FAÖISMIbTA
P.uhue&saan täällä perjantai-iltana
CCF:n kansallisessa konventlonlK.sa
Saskatche,wanin : maakunnan CCP::ii
hallituksen pääministeri T . C , Doug­las
varoitti canadalaisia valkokaulusr
fasismin vaarasta; Samassa yhteydes­sä
hän «anoi, että Canadan poliittisel­la
taivaalla on pahaenteisiä pilviä to-rypuolueen:
(Progressive Conservatlve
puolueenr pitäessään konventionlnsa
en.si kuussa :Ottawassa. Mr. Douglas
ennusti, että ; torykonventlonlssa volr-daan
. nähdä kulissien takana tehdyn
sopimuksen mukainen;I>rewn-Duples-sin
ja Social: Creditln voimien yhdis­tyminen;
Pääministeri Douglas sanoi:
'.'Me. kuulemme tällä mantereella
paljon kommunliMnin vaarasta,
l'Ji'Ä-j55S&Ä
; mutta hyvin vähän puhutaan fasis­min
vaarasta. Fasismi On yksin-'
kertaisesti . sellaista .tekniikkaa,
minkä avulla hallitseva luokka
yrittää. riLslää meiltä poliittisen
vapauden. Jotta emme voisi käyt- ;
taa :Nita taloudellisen vapauden
saavuttamisen hyväksi. Minä en '
.luonnollisestikaan - puhu : raa'asta
musta- tai ruskeapaitarasismistä,
vaan valkokauiusmallisesta fasia-
; mistä, mitä on paljon vaikeampi'
tuntea, mutta Joka on kuitenkin
-: yhtä J u ima menettely ta voissaan Ja
päämäärissään.
.. "On mahdollista; etta: saamme näh­dä
uuden i)oIilttisen lijtioutumah mi-;
I ka pohjautuu - maakunnallisten JJI»-
keukslen puolustamiskäsityk.selle; Tä--
ma sopisi hyvin suuroniistaJUle. Heitä '
ei liikuta maakunnalliset oikeudet,
mutta he yrittävät ikuLstuttaakaaok-^
sen; mikä nou.see Jaetusta hallitusvas­tuusta.
Luonnollisestikaan suurbisnes
ei^halua kansallista. tyoyaenlakia; se 1
haluaisi etta jokaisessa maakunnassa
on omat työvaenlakinsa..."
-c'\:-.'^v;''.'^':.::^v\,-?w;::.-':;';•':-;••>:v-*:';;':;"V.'i;^-:'":/V';;::''--".
CCF KANNATTAA MARGA­RIININ
MYYNTIÄ
CCF:n kansallinen.: konventioni hy-vak.
syi lauantaina päätöslauselman. ^
miEsa puolue ryhtyi ^varauksin kan- '
nattamaan margariinin kiellon pois­toa
Canadassa. Täten CCP:sta tuli
eiisimmäinen poliittinen puolue mikä: •
on virallisesti määritellyt kantansa
margariinikiellon poistamisen puoles-^i^^-
- (Jatkuu 6. ^vuUa)
i i
' M
: v : ; S | i ^ . .
m i
' ' ' ' li
'•M
im
m
m .
m
•mi»
i ie f