Vapaus, August 24, 1948

              !5ivu 4 Tiistaina, elokuun 24 p. — Tuesday, Aug. 24 |
r J
- ).*
- ' M
V.--
r . '
Marxismi toittaa
alärfnglaniiissa
F a r m a r i en
Päiväpalsta
Sikojen ruol(inta parliaita tulol(sia varten
.Sik<itaIoudoila on-vakituinen p a i k k a j . Nappanassa, NS., sijaiteevan i:itto-
;Palkinnon saanutta IIoLst«;in-rotui.sta "Julit-tia" puhdistetaan Cunudan kan-uiUiseen
näyttelyyn osaili8tumi.sta varten.
SiCDL on vaatinut
äänioii(eutta 18
V. fäytfäneiile
.Helsinki.:— Kansanedustaja M y l l y ­mäki
j a oraat muut S K D L . n edu.s-
:kuntar>'hmaän. kuuluvat edastajat
ovat Jättäneet eduskunnalle toivor
i n u s a l o l t t c cn äänioikeusikärajan alen­tamisesta
n i i n valtlollisls.sa k u i n k u n -
nalUslÄsakln vaaleissa' 18 vuoteen.
Aloitteessa todetaan seuraavaa: .
A i k a i s e m m i n oli vallitsevana se k a -
B i t y s , e i t ä kaasalalsiUa tulee olla vcr-r
a t e n varttunut Ika, e n n e n k u i n hän on
saavuttanut sellaiscm kypsyyden, ettii
, pystyy arvioimaan tilanteen n i i n , ctlä
voi onnistuneesti käyttää oikeuttaan
j a velvollisuuttaan eduskunnan jäsen:,
ten valinnassa. Syk.syllä 1944 meillä­k
i n alennettiin äänioikeusikärajaa 21
' : V u o t e e B , j a v a i k k a l a i n vastu.-jtäjät äi-
' Icalsemmin välttivät äänioikeuden
alentamisesta .seuraavan, että: edus­k
u n t a a n tulee valittua lilan nuoria
edustajia, .suoritetut vaalit osoittivat
k u i t e n k i n , että epäily cl pitänyt paik­k
a a n s a . Eduskunna-ssamme on J O a i ­kaisemmin
ollut nuorempia cdastajla
: k u i n nyt onkaan. Kuluneet .votavuo­det
ovat osoittaneet Iisaksi, että nuo­r
i s o j o 15—18 vuoden la&sakin on j o u ­tunut
suorittaman erilaisia vaativia
tehtäviä, Jol.s,sa on .saiivutcttu keko-musta
y l e i s i en asioiden höldo5.sa:
MUUT LEHDET
— Veden tulee kiehua ennenkuin
teetä valmistetaan, s i l l a muutoin s i i ­tä
tulee mautonta. :
- . ^ T a n a vuonna saa IIcLslnki 1,000—
1,500 puhelinta.
C A N A D A L A I . S T A K I . V P A I I E . M r AA
N O I T A J A H T I A : W A . S H I N C ; T 0 N I S S A
. ". . . Wa.shingtonin kuulustelumc-nctelma
politiikkojen ja sanomalch-
Uen toimesta niiytlaa olevan, yhlä
'epaamcnkkalai.sta' k u i n k a i k k i .se m i -
(.a komitea tutkii. Canadan oma v a ­k
o i l u j u t tu v. 1946 o l i k y l l i n paha. S i ­tä
Ieima.si julkea Magna Cartan j a
ylci.sen lain takaamien oikeuk.sien
loukkjiamincn.. Mutta• sittenkään se
01 ollut v a l l a n m i n ,ar.v.o.stelukyvyton-:
ta noitajahtla mi(a nyt.»harjoitetaan
VVashinntoni.ssa.'' — G l o b c and M a i l,
Toronto.
V I I S I .SI;I;KTA
. . Amerikassa on tanaan viisi,
.suurta finanssilaitosta j a n c k o n t r o l ­loivat
.yl<si.staan 31 A m e r i k a n 250:sta.
suurimmasta , teollisuu.skorporalio.sta.
Nämä 'vii.si .suurta' ovat Morganin,
M e l l o n i n . Rockcfellerin, D u P o n t i n ja
C l e v e l a n d i n pankit. Niiden kontrol­lissa
ovat:, öljylcollisuus, terästeolli­suus,
varimctallitcoUisuus. mootlori-tcoJli.
suus. jUna. j a suurelta o-salta
bu.ssiliikenno.; m o r i l i i k c n i u ; . k c m i k a a -
litcollisuus. s a h k d j a .sähköalan konei-.
den tuottotcolli.suus, puhelin j a .sahko-
.sanomayhtoys jne. mainitaksemmo
v a in muutamia •. Eteenpäin.
' • •••• '•• ••'•*}'•''' •
1 ' O R V A K I I ' O L I T I I K A N K A I " -
P K I J T U . M I S T A S K O N
• ! ' O n ' v a l i t e t t a v a a ctta Wa.shinp;tonm
konRressikomitcan k u n 1 u s tclui.ssa
nayttaa p o l i t i i k k a sekaantuvan niin
sanottuun 'vakollukmilustcluun" . . .'•
— Montreal D a i l y Star.
Canadan . maataloude.s-sa, silla siat
muuttavat cdulli.scsti v i l j an lihatuot-ir-
ik.Sä
7 I i n o i l l e oma,sioil]c annettu h o i t o on
e n k o L s c n larkea .seikka • terveiden ja
e l m v o i m a i s t e n porsaiden tuotann<;ssa:
P a l j o n l i i k u n t a a ; h y v i n ^ ta.sapainossa
oleva ruokinta, laidunmaa ke.salla j a
hyvien apilaheinien antaminen talvel-
Ja ovat perustana tiineiden ema-slko-,
Jf-n hyva.s.sa hoido.ssa.
•. Vahaven.syyden valttami.seksi por-
.sai.-sa suositellaan, etta porsaille-an-^
novtaisiin pieni maara rautapitoista
Ii.sakotta kolmen paivan kuluessa .syn-tyrnan.
sa jälkeen j a k e r r a n v i i k o n seu­raavan
kolmen v i i k o n aikana. : T a ma
voidaan tehdä siten, etta annetaan
n o i n kahden aspeninitabletin verran
"ferrou.s.sulphalea" ' r a u t a p i t o i s t a .sul­faattia
» jokaisen porsaan kielelle.
" C r e e p " t a r k o i t t a a paikkaa m i h in
porsaat paa.sevat, mutta ei ema, j a
#ni.ssa porsaille on : v a r a t tu erikoinen
r u u h n . antaa pikkuporsaillc .syonti-mahdolii.
suudon 2—3 viikon vanhoina
j a auttaa T i i i t a edistymään paremmin,
seka välttämään takaisin menoa
ema.;taan vieroittamisen aikana; T y y ­dyttävä
ruoka.seo.s saadaan siten, että
käytetään yhta paljon • k u o r i t t u ja
kaurajauhoja tai kaurajauhoja josta
kaunat on s i h d a t t u pois j a v a l k o i s ta
" m i d d l i n g i a " .Cse. osa vilja.sta mikä
on p i n n a n j a . valkoisen .sydämen v a -
li.s.sa j a m i s t a tehdään korkeapltoista
eläinrehua I. • T a h a n seokseen li.sa-t
a a n 4 p r o s e n t t i a valkoista kalajauhoa
sillcdn jos käytetään, k u m m a t t u a m a i ­toa
j a . 8 pro.senttia . s i l l o in JOS: ei käy­tetä
maitoa. K u n annetaan maitoa
i l m a n kalajauhoja, .silloin on lisättä­vä
sopivia m i n e r a a l i l i s a k k c i t a , n o i n 3
paunaa sadan paunan jauhomaaraa
kohti
h a l l i t u k s e n koefarmin apulai-hoitaja
J . G. Crowe sanoo, ett* "Rrei.siiy
Te.sts Sfations f o r - S w i n e . " : n ravinto-teos
m a r k k i n o i t a v a r t e n ka.svatf?tavil­le
sioille on o.soittautunut siellä tvy-dyttavaksi.
Tama ruokintajarjcitolmä
o n j a e t t u : kahteen asaan: l> k a . s v a -
tu.sannoksct joita annetaan porsaiden
vierottami.sajasta alkaen kuniu.s i ie
painavat ke.skimäann fclavana» 100-
110 paunaa j a 2) lihotusannoksct. j o i ­ta
annetaan cdellamainitu.sta r a j a . s ta
eteenpäin kunnes siat tulevat- noin
200 paunan painoisik.si.
Kasvatusannoksissa on 85. prosent-.
tia vilja.scasta (.50 paunaa o h r a a . , 20
paunaa v e h n a a j * 30 p a u n a a k ? ' i r a a)
Ja 15 p r o s e n t t i a . p r o t e i n i p i t o i s i a i n i n e -
r a a l i l i s a k k e i t a (50 p a u n a a painorehua
eli "tankagea", 15 p a u n a a v a l k o L s ta
kalajauhoa, 25 p a u n a a pellavansicr
mcnoljyjauhoja; 5 p a u n a a jotipitois-ta
suolaa j a 5 paunaa jauhettua kalk­k
i k i v e ä ) . • ••
Lihotu.sannok.sussa on pcrusjauhoso-osta.
enemmän, eli 94 prosenttia j a
p i o t e i n l p i t o i n e n mineraalilisakc on
vähennetty kuuteen prosenttiin. Tas-
.sa myohaiscmmas.sa vaiheessa lisä­tään
ohran j a vehnän osuutta kym­menellä
pro.sentilIa j a vähennetään
k a u r a n o.suutta 20 p r o s e n t i l l a.
J o t t a siat saisivat riittävästi A j a D
v i t a m i i n e j a . ka.svuaikana annetaan
k a l a o l j y a —. n o i n yksi unssi jokaista
n e l j a a s i k a a k o h t i päivässä.
- S i o i l l e annetaan n n n paljon.ruokaa
m l n k a nc .syovat r u u h i s t a a n puhtaaksi
n o i n 15-20 minuutLssa. En.simmal-scssa
ruokintavaihee.ssa nnta ruoki­t
a a n kolmesti paivas.sa j a lihotu.skau-d
e l l a kahdesti paiva.sta. R u o k a a n voi­daan.
li.sata vettä — ^ 2 paunaa votta
jauhojen yhta paunaa kohti. Lisakr
: .— ;Pe.ri»pöniS5T:tutki^^
t:eteenh,a3foja, jos>s . d i a l e k t i s t en tie-teellisipiJ^
pjetoodien £ove;!;aminen pn
t u o t t a r i u t : ; i j a i k k e in .jiärhaitä: t u l ^
i j a vienyt, tledemicKen nöpdmmin pois
I mek>ani.se3ta teorialta-,ja hedelniättö-j
miltä r a i t e i i i a , : kei-toi äskett^airi eräs
1 EnglannVri'- t t i r i h e t u i m p i a . tieideniiehiä
! iirpf. : Haldäne sanoinalehtimi.ehille
[ T u k h o l m a s s a . .
j' V ä 1 k k ä V tutkimlsmahäollis^
I E n g l a n r i i - s a nykyään o v a t k i n . , h y v in
t y a i k e a t ' " j o h t i i e n - ; lähinnä sodan a l -
I heutiami-sta vahingoL^-a j'3 r i i t t a m a t -
L i i t t o hallituk.-=en t i l a s t o t o i m i H o n , l o m a M a jälleenrakennuksesta, prof
(Dominion Bureau of S t a t i s t i c s J tie- Haldane j a t k a a y h a t a r m o k k a s t i tyo-
TAITEtLIJA, JOKA El KOS
NÄHNYT MAINEENSA
Farmitulot lakkaavat
mutta elinkustannuk­set
nousevat
tojen mukaan C a n a d a n farmarien, tu
lot ovat. vähentyneet.
tään — t a s in tällä kertaa huoneisAos-
.sa, joka on k o o l t a a n i u s k i n puolta-
J u u r i Ottav,a.sta tulleet tiedot osoit- < ^ a a n huoneistasta, joka hänellä o l i
tavat, etta farmRuottPiden indeksi on ! käytössään ennen .sotia, n n n kaikes-alalseksi
AIKAA
P a r i i s i .— Taiteilija Paul Gaugin
eli elämänsä loppuvuodet Etelämeren
s a a r i l l a . Taalla loi h a n suuriimnat
taideteoksensa. Kun naina- a i k o i na
hänen taideteoksiaan taTjo^.tim myy­tavaksi
ei nnta k u k a a n ostanut edes
2 f r a n g i n 50 s e n i t n mm h i n n a l l a . .
Kun askettam v i e t e t t i in taiteilijan
syntymän s a t a M i o t i s j u h l a a m a k s e t t i i n rasniistr.-Uasa'jl* v a l i^
eraas-ta hänen aikaisempaan t u o t a n - j käyttönsä vu-ks; H
toonsa kuuluvasta . taulusta. 492,350 ^ k a a n . mit:^ä .hä-i'n-v^"^
^^'-^-a Piaa aa-kumpai^
enkir. kaa^-.
Seurasi lyn;.-: tahad-tyimsen
aikakausi
saarelle ja .jelJa uudella''
s u T a h r i n ^ .ranskajaa^^
ta ei näer lamksan j-aiaj
g m i n makua hancr.'onia-laskenut
149.1 pisteestä 145.1 pistee­seen.
Nahkojen, kanojen j a k a n a n m u n i ­en
nmnat ovat I:ohonncet, m u t t a v i l ­j
a n , perunain,. k a r j a n j a heinän - h i n ­nat
ovat laskeneet suhteellisesti enem­män..
Samaan a i k a a n ovat elinku-stannuk-sct
j a . erikoisesti r u o k a t a v a r a i n h i n ­nat
kohonneet. Elinkustajinu.sindcksi
nousi kesäkuuhun mennos.sa 2.6 pis­teellä:
j a saavutti cnnatystason 159.9
pistotta.
R u o k a t a v a r a i n h i n n a t olivat kesä­kuussa
kaksi kertaa k a l l i i m m a t kuin
v.: 19.39 j a kuluneen vuodon aikana
h i n n a t , kohosivat 41. pi.steella. ,
. V a a t t e i d e n , huonekalujen j a m u i ­den
farmarien elamaan vaikuttavien
t a v a r a i n h i n n a t ^ v a t kohonneet.
Omenapuiden lan-goittaminen
SI t u l L s i .antaa r a i t i s t a juomavettä.
, : « • .1
ILTAMIEN JA
JUHLIEN
JÄRJESTÄJÄT
RUllATIKETTIÄ
NIita, voi; käyttää ravintola-ja
sisäänpääsylippuina. .
Varastossa seuraavan h i n t a i s i a:
"Admlt One" . . . -TtSH rull
5c, 10c Ja 15c . :.-
25c, 3.'jc. 50r ja "Jjc •• 75(2! rulla
Jokaisessa•rullas.sa on 2,000 lippua
P o s t in k a u t t a lähetettynä oii lähe­tyskulut
Ontario.ssa.seuraa vat-
1 r u l l a . . . . 16c I 5 r u l l a a . 36c
2 r u l l a a . . . . 21c ' 6 r u l l a a 46c
3 r u l l aa 26c! 7 r u l l a a 51c
4 r u l l a a 31c 8 r u l l a a . . . . 56c
T i l a t k a a o s o i t t e e l l a:
Vapaus Pubiisliing
COMPANY LIi»in hl>
BOX 69
Sudburj- Ontario
HALUAISI LISAA VKIlO.fA
•". . . Canncian ;. piioliistu.slaitokseii
t n y k y i n e n Ijiidjetli on s u u n n i l l e e n noin
iieljamicsbilj-^joiYa: y i i d y s v a l t a i n iiom
neljätoista bilioonaa. Kavtanno.s.sa se
tarkoittaa Canada.ssa $20: monoa asu­kasta
kohti j a Yliciv.svalloi.ssa lähes
sata dollaria . . :Mr.- F o r r e s t a l o i i
Iiionnolli.scstr tiotyinen .tasta. Hanon
tarkoitiik-seiiaan o l i h a r k i t u s t i keskus-:
t e l i a tasta Otta\vaii matkallaatv . ..."
Globo.-and M a i l . Toronto. -
Suomalaisia palkittu
Leninin kunniamerkeillä
Moskova. — N e u v o s t o - K a n a l a n j u h ­lapäivänä
NcuvostDliiton korkoinnnaii
neuvoston pulioiniolvisto palknuuit,
paljon Karjalais-suonvalai.scn nouvos-itotasavallan
inaataUnidon. ' t e o l l i s u u ­den,
lieteen j a talloen a l a l l f i toimivia
t y o n l c k i j o i i a . Palkittujen j o i i K o . s s a on
k a r j a l a i s t en j a venäläisten lisiik.srmo­n
i a •-stiomalaisia.. . -
L e n i n i n kunnuiincrkiUa p a l k i t t i i j c iv
joukossa ovat tunnofut s u H i n a l a i . s et
Otto V i l l o K u u s i n c n . A d o l f T a i m l . V o l -
demai' V i r o l a i n e n j a H U K O Jalava.
K u t e n tunnettua O. v;^; KuusiiuMi
on K a r j a l a i s - s u o i n a l a i . s p n lunivnstota-s
a v a l l an • k u r k o i n i i n a n v^euvo-ston pre-,
.«iduinun p u h c e n j o l i t a i a : i a T a m u k o r -
k o i n n i K i n neuvo.slon puhemies. Hiit;o
J a l a v a , joka on eläkkeellä- oleva vetu­r
i n kiiljoltnja. on vuonna 1917. k u l j e t ­tanut
.veMin.s^aa n. K e r o n a k i n - l i a l l i t u k -
.•^cn v a i n o a m a a - . L e n i n u u ".
Tomaattien hoidosta
P a i t s i t a v a l l L s l a . ka.svukauden a i k a i ­s
i a hoitotoimenpiteitä, kuten haraas-ta,
kastelua, pintalannoltusta. tuke­mista
y.m:, k u u l u u tomaatin hoitoon
myös " v a r k a i d e n " .poistaminen j a t o ­m
a a t i n latvominen.
J o s tomaatti .s'aa ka.svaa aivan va­paasti
. muodostaa s e runsaasti- s i v u ­haaroja
eli " v a r k a i t a " . Nimensä' nc
ovat saaneet s n t a . k u n no varastavat-s
i t a ravintoa, josta mc toivomme saa­vamme...
satoa • t o m a a t t i e n muodossa.
No ka.svavat myös varjcaln. t.s.. n n ta
ei tottumaton henkilö useinkaan h e l ­p
o s t i : huomaa.' K o k c U l a - o n todistet­t
u , c t t a . kypsiä hedelmiä saadaan e n i ­ten.
JOS. tomaatti, -kasvatetaan yksi-haaraisona.
Sen vuoksi on .varkaat
poistettava sita mukaa kuin nnta' i l ­menee
: c l i noin .viikon, puolentoi.sta
v a l i a 10111. - Poistaminen tapahtuu par­h
a i t e n ka.sm p a i n a m a l l a .sormella haa­raa
sivulle pain, j o l l o i n se itsestään
K a t k e a a - t y v e s t ä .
K u n t o m a a t t e i h i n o n kehittynyt 2-3
k u k k a t e r t t u a , latvotaan -ne .siten, että
v l u n m a i i kukkatertun •yläpuolelle Jä­tetään
viola: 1-2 kasvulehtca j a niidciV
.vlapuolclta k a t k a i s t a a n varsi. . T o i -
meni)itccn^ - t a r k o i t u k s e n a on • saada
k a i k k i jaljeMa'oleva ravinto kaytetvk-si
k e h i t t y v i i n hodolmiin; Latvominen
edistaa m v o s hedelmien kyp.symista.^
. . . U s o i n n a h d a a n . etta tomaateista on
l e i k a t tu k a i k k i tai melkein k a i k k i l e h ­dot
pois hedelmien lullo.ssa r a a k i l c a s -
i p o l l c . Tama oi ole oikein, silla, l e h ­tiä.,
k a s v i tarvitsee v i c l a e l i n t o i m i n t o i -
hm.sa. Ainoastaan ne l e h d e t . - j o t ka
varjostavat hedelmiä , ostaen . nndon
kypsymistä, poistetaan. • V a s t a myö­hään
.syk.syllä,:. ennen svvspakkasin.
voidaan ilehdet poistaa kokonaankin,
j o t t a hedelmien kypsvminon edistyisi.
N y k y i sm o n kehitetty Jo t o m a a t t i l a ­j
i k k e i t a , n.s.. pensastomaatteja. jotka
oivat kaipaa . l o i k k a u k s i a . Ne eivät
kuitenkaan, tahan astusten kokeiden,
niukaan, olo,o.so!ttautuneot tavallisten
t o m a a t t i l a j i k k e i d e n . veroiksi. .
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
• • :. -"^vl '•n.:»lli/i ..viiMlj. p j i V U a t i ' . .Si-r.J!.- nutKu-U.f-' '^n-V • J.V.. :M'n:,-.-i:u- 'Xi-Vi^t
I m l l ^ ««litT, p' l t M i n k . . . t .i--nri t i l M t , t l - i ,.^tl.V>M "11 r , , . 1 1 M . 1
... ., ..Mr. )«r/?:.lH!nm-. nulknmif jv-i.ll». . m . l.-ti!..lr t,-»-; .•.lii-«t,-inir;i.-.-ii... !),.•-« 1:I I ' » V M - , Ijiijci.i.
; K««lr»n».IT., m^icimmiiifn . « n :v.,ltt.nti..,1.)ii iv-iik.m «,»iM! i . i .'»arN-if;. -. r»!.M-.-iii.Ml,.iiiTi.- :) .ti---! inrnic
ttmiitrn \m.tjmn- i m - ' i » . . n. ji « H - M nnn liinl.1 m - - - i
[ { » l u J ^ . ^ i r n r liitM.» ) •n.iiti )i.,,),1 , (,nii|,iti J U M I T U , 1 i t M . I lm n li!i<- \
p i « ,nrtw;« iiiaar.^yl.Mf!.! n. itivviiini'-v.ii'i.iXi,liji iii,ik-i-tin.(.-< -l.iii-.t.- i.t -i.-in/.Jji.iiuii -
ha
TEHKAA PAIKKATILAUKSKNXE NYT
Täydelliset •
-Tiedot 0. K. Johnson & Co. .'Soittakaa •
•-.••••"':;r^:v-v,Tal:^
K i r j o i t t a k a a -
51 Gerrard S t W. (Ba>'n Jculmas.«;a). Toronto 2, Ont. Puh. \V.\ 1403
V A K U U T U S - JA MATKAILLTOI.MISTO
KUN TE KULUTATTE DOLLARIN . . .
NIIN T E H K Ä Ä SE
EDISTYKSEN HYVÄKSI
. ^. ..•.OBtakaa.ozaasia kaupaslanne — The Workers' Co-op.
|-^ir&4s'(-^.^;Ä^'®;
Härkien rokotusta
suunnitellaan Kiinassa
. K a r j a l l a , qn tavaton. asuus K i i n an
kaMsantaloudcssa.ennen kaikkea l a a -:
j o i l l a r i i s i n v i l j e l y s a l u e i l l a . . EUOi omis­ta
- härkää;-on r i i s i n v i l j e l y s ..-hyvin: väl-i
kcata. .silla tata voimakasta eläintä
t a r v i t a a n : vetämässä auraa niillä . ve-sipcraisiUa
j a lietteisillä.mailla,- j o i l la
rusinviljely.sta. voidaan harjoittaa. So-,
dan jii.Ircnon:on-Kiina menettänyt vuo-';
s u . i a i n : n i ? in m i l i o o n a vetoharkaä k a r -
j a n r u t o n .johdosta, m i n k a vuoksi e l i n -;
.t a rk ca r:; si n vi 1 j elys:; c n -su pistumassa.
Eras-Nankmcu- i laboratorioista on'-nyt
^V-Kn kansainvälisen elintarvikejärjesTi
t p n . - F A O ; n . j o h d o l l a . r v l i t y n y f valmiS;^
tamaaU: tehokasta rokotusainetta -ja
i F A O n asiantuntijat o\at laatineet'"
I jättiläismäisen., s u u n n i t e l m a n . K i i n a n
15 m i l j o o n a n vetoharan rokottamisek­si
ruttoa vaataan.. T a l l a tavoin toivo­t
a a n turvat.V •maanviljelijöille heidän
t.avvitÄomansa vetovoima- niii;i. .'fs-tä
rusin-viljelystä voidaan lisiltä j a siteu:
Nuorten kanojen hoidosta
T a u t i e n k o n t r o l l i n k a n n a l t a on tär­keätä,
ctta munimhshuone puhdiste­taan
perusteellisesti j a dcsinfioicjaan
ennenkuin nuoret kanat (pullctil!)
tuodaan .syk.syllä, sisaan, .selittää;
P r i n c e GeorRcssa BC:.ssa sijaitsevan
l i i t t o h a l l i t u k s e n ^ koca.seman edustala
•VV. J . Cuthbert-. . K a n a n l a n t a , jätteet,
j a muut aineet p i t a i s i poistaa l a p i o l la
j a kaavinraudalla. , V a h k a t t o , ' seinät
j a . lattia pitaisi lakaista karikealla,
l u u d a l l a . . Suositeltavaa on, e t t a sitten
l a t t i a l i o t e t t a i s i i n . p e r u s t e e l l L S C s t i . s i ­ten,
ctta j a l o l l e jaanyt l i k a voidaan
kaapia pois. Taman jälkeen ohsi pes­tävä.
välikatto, seinät j a l a t t i a kuvi-m
a l l a ly.solivedella, missa käytetään
1 pauna lysoolia 30 gallonaan vettä,
K u i v u m i s e n jälkeen on .suositeltavaa,
c t t a käytettäisiin j o t a k i n luotettavaa
d c s i n f i o i m L s a i n c t t a , joko kahden t ai
k o l m e n prosentin lysoolia tai • j o t a k i n
muuta. -
: K a n a l a n puhdistaminen j a d e s i n f i ­oiminen
on tehtävä perusteellisesti,
erikoisesti huomioiden raot j a nurkat.
Jos 01 n a i t a paikkoja.huomioida, niisti
ta VOI muodostua mainioita p i i l o p a i k ­koja
tautien basilleille j a loisille^.
Pyöreät orret oivat-olo k a i k k e i n p a ­r
a l t a s i l l a nnta. on craa.ssa 'mieles-,
sa. vaikeampi puhdistaa. 2x4 tuuman
puut, joiden yläpuolen kulmia o n v a ­h
a n pyöristetty, ovat paremmin suo­siteltavia...
, Ne olisi pantava, noin
kymmenen tuuman paahan peräsci-na.
sta j a noin. 14 tuuman paahan t o i ­sistaan.
K u t a k i n kanaa varten, olisi
varattava, noin 8-9 tuumaa, o r s i t i l a a;
, J o k a i s t a v i i t t a t a r k u u t t a k a n a a var^
t e n p i t a i s i . v a r a t a pcsa ja ne myös
t u l i s i puhdistaa j a desinfioida.-, Paljon
h y v i a kuivikkeita, kuten., k a t k o t t u ja
o l k i a , auttaa pesien j a l a t t i a i n p u h - ,
lar.napitoa.
Mikä on hapanta maata?
• ."Hapan maa" sanontaa käytetään
v a a r i n ja . t o i s i n a an se vinmärretaan
v a a r i n . : sanoo .Ottawan keskuskoefar-m
i n cdiLstaja: P. G.. Stobijo. Happa-m
a l l a maalla tarkoitctaaiv happopi-toista
maata mika.: tarvitsee v v i s s in
maaran kalkkia tai. muulä . a l k a l i a ,
j o t t a maan laatu paranee;- . .:
.,. H y v i n usein: f a r m a r i t -ja m u u t . s a ­novat
k u i t e n k i n "happamak-Si m a a k s i"
huonosti tar. riittämättömästi k u i v a t ­tua,
maata, mika .ei tuota .tyydyttävää
satoa ja;.mika yleisemmin.suosii kos­t
e u t t a rakastavia kasveja. Tällainen
maa voi o l l a . tav ei ole happopitoista.-
A l u e i l l a - mista loyt-yy .pohjamaasta
k a l k k i k i v e n j a t t c i t a . huonosti k u i v a t ­tu.,
tummanvarinctv maa on tavallises­t
i ; vähemmän happopitoista k u m y m - .
pariston hyvin k u i v a t t u maa.- ' U s e i s ­sa
tapauksissa tällainen huonosti k u i ­v
a t t u ; maa. on vapaa, hapesta eikä siis
tarvitse, kalkkia,- jota--västbin -vlereii,
nen. h y v i n k u i v a t t u mäa voi o l l a joko
enemmän t a i vähemmän happopitois­ta.-.
Sellainen, huonosti k u i v a t t u clr-o
j i t c t tu maa; j o t a u s o m sanotaan v i r -
heellisesti/happamaksi maaksi, ei" t a rr
vitso k a l k k i a , vaan ojitusta. Jos täl­laiseen,,,,
m a a h a n • p a n n a a n ^kalkkia-
Hedelmäpuut j a erikoisesti omena­puut
muodostavat nuorina u.sein t e -
ravakulmai.sia, haaroja, mitka myö­hemmin
heikkenevät j a lopuksi mur-r
tuvat siten aiheuttaen materiaalista
v a h i n k o a omistajalle. . T a l l a i . s ia p u i ta
voidaan l u j i t t a a ; l a n g o i t t a m a l l a siten,
e t t a niiden tuottoLSuus j a t k u u pitkän
a i k a a . ,.•
R. G . W h i t e sanoo, e t t a Fredericto-nissa
N.B. sijaitsevassa l i i t t o h a l l i t u k ­sen;
koeasemalla on tapana tarkastaa
p u u t a r h a , j a l a n g o i t t a a puut mitkä
.sita tarvitsevat. K u n t a m a n toimen­piteen
perusteet ymmärretään, kus­tannukset
jaavat n i m e l l i s i k s i , j a s i i ­hen,
käytetty tyo tuottaa tuloksia.
N u o r t e n puiden' terävät haarat voi­d
a a n vahvistaa SIten, e t t a ne sidotaan
l u j a s t i yhteen Ja t a i v u t e t a a n sisään­päin.
Puut, joiden rungot-, ovat j a l ­k
a a n , asti läpimitaltaan tai millä
p a i k k e i l l a , voidaan vahvistaa silma-r
u u v i n j a No. 9. r a u t a l a n g a n avulla.
ErikoLsen .suuris.sapui.ssa on r a s k a i t a '
haaroja j a nii&sa t a r v i t a a n joko.ptio--
Ien t u u m a n .silmapulttcja, m i t k a pan­naan
haarojen.lapi ja- r a u t a l a n k a a , t a i
seitsemän ;kahdek.sasosan; tuuman
r a u t a t a n k o a minka -; kummassakin
paassa on m u t t e r i t . K a i k k i mekaani­set
tuet on vedettävä t i u k k a a n siten,
etta. ne p i t a v a t tukemiaan haaroja
n i i d e n - l u o n n o l l i s e s s a asennossa. .
F r c d e r i c t o n i s s a - on havaittu, että
suuret s i l m a r u u v i t j a No..9 r a u t a l a n ­ka
ovat hyvia tahan/ tarkoituk.secn.
Paras s i l m a r u u v i m a l l i on se mi&sa on
•noin. 2Vz tuumaa p i t k a ruuvi j a s u h - -
teollLscn pieni s i i m a , m u t t a h y v i a ' t u -
lok.sia on s a a tu sellai-silla; jotka up-;
poavat puuhun v a i n noin: l ' . i i . t u u ­maa.
Pienet' s i l m a r u u v i t voivat i l a h r
I c a pois puusta paitsi pienissä puussa.
V a h v a t ruuvit pysyvät .puu.ssa parem^.
m m kuin ohuet. - S i l m a r u u v i t olisi
j i a n t a v a n n n k a u a k s i tuettavaan, h a a -'
räan k u i n mahdollista pitäen mieles­sä
.se, c t t a JOS t u e t t a v a haara on: k o l ­mea
tuumaa pienempi, silmar.uuvi .voi
a i h e u t t a a : m u r t u m a n . . M u t t a mita
kauemmaksi haarasta tuki k i i n n i t e ­tään,
s i t a helpommaksi tulee k a n n a'
tus.
, K u n : s,ilmaruuvit on p a n t u ' p a i k o i l ­leen;
sitten pannaan rautalanka, n i i ­den
lapi j a vedetään t i u k k a a n . . L a n - ,
g a n päät sidotaan j a .sitten r a u t a l a n ­kaa
kierretään,; kunnes, se tulee tar-.
pecksi kireäksi.. : Missa- o n useampia
h a a r o j a sidottava, nc v o i d a a n tukea
yhdestä silmaruHvista. m i s t a vedetään;
r a u t a l a n g a t useampaan ,suuntaan jne.
ta huolimatta on y l i o p p i l a i d e n l u k u ­määrä
huomattavasti noussut.
Prof. Haldane mainitsi, etta Neur
vostoliito.ssa j a uusissa Itä-Euroopan
demokratioissa perinnollisyystutkimus
c n .saavuttanut h y v i n korkean ta.son
j a siellä -on tehty mm. v a l t a v a n suu­n
a koesarjoja k a n i i n e i l l a j a m a r s u i l ­l
a .
Haa?tatclt3va huomautti k u i t e n k i n,
että yleensä . k a i k k i a l l a pennollisyys-t
u l k i m u s o n l i i a k s i .suuntautunut pois
jokapäiväisestä elämästä, : v a i k k a se
v o i s i k i n antaa ta&sä' .suhteessa hyviä
t u l o k s i a : Niinpa Englannissa on t o ­d
e t tu yksityismetsien omi.staj ien sään­nöllisesti
hakkaavan maahan kaikki
p a r h a a t puut, j o l l o i n huonoimmat
puut jaavat h u o l e h t i m a a n uuden met-
.san .siementämisestä.. .
M u t t a prof. Haldane -el -ole yksin
;tunnettu tiedemies.; H a n on myds
E n g l a n n i n kommunistisen- .puolueen
f r a n g i a .fn. 6,000 kruunua); Hänen
s u u r i m m i s t a töistään pyydetään ny­kyään
25,000—40,000 k r u u n u a.
P a r i i s i ei- ole e r i k o i s e m m i n huoml
oinut k u u l u i s a n poikansa satavuotis -
muKstoa. E r a s taideseura j u l k a i s i k a u -
n i i s t i kuvitetun kirjan Gauginist'-.
muutamat sanomalehdet kirjoittivat
hänestä j a G a u g i n - n a y . t t e l y pidettiin
— Kööpenhaminassa.
G a u g i n syntyt kesäkuun 7. päivänä
1848; Hänen vaellusrikas elämänsä
alkoi j o hänen ollessaan kolmivuoti­as
j a matkustaessaan vanhempiensa
kanssa Peruun. Lsa k u o l i t a l l a mat­k
a l l a , m u t t a P a u l vietti äitinsä kans.
.sa kolme vuotta L i m a - n i m l s e l l a seu­d
u l l a .
G a u g i n oli levoton sielu, j o k a ko­k
e i l i monta e n a l a a . R a n s k a n laivas-tassa
han p a l v e l i lyhven ajan, mat-ku.
sti .sitten R i o De J a n e i r o o n j a r y h - .
t y l sieltä p a l a t t u a a n porssikeinotte-l
u u n PanLsLS-sa. Näihin a i k o i h i n meni j
h a n naimisiin k a u n i i n tanskalausen j
tytön kan-ssa j a a l o i t t i maalailemisen.
Hänen ensimmäiset yntyksen-sa: t a l la
a l a l l a epäonnistuivat täydellisesti;
H a n matkasti T a n s k a a n eläen siel­lä
j o n k i n a i k a a appensa v a r o i l l a . P a ­l
a t t u a a n P a r i i s i i n 'toimi h a n v a n h i m ­man
poikansa kanssa . i l m o i t u s t en
Vm kykeni elamaan
-huoletonta .plämäa • i-
Paul Durant Ruel j a ^^
näyttelyn m.-a G^U-asiakkaitaan-
niin' H^^.
he p i a n kaikkosivat.
Taman jälkeen l a h t i :=
delleen Etelä.Tierel!?-
enaa palannutkaan Ssviz'-
T a h i t i l i a sifo.i Rr.a-Oah
kana h a n l o , sjurimmst"
sensa, maalauksia,
kaiverru£'oi'a Han kuoL
rimma.s.sa: kurjuudessa
den keskuudes.-ja 54 ;noie:
. Osa hänen jälkeensä-jäy=
deteoksista-; myytiin huu
osa • v L s k a t t i i n -ar,-ottonna
järveen.
a k t i i v i n e n jäsen j a hän o n n i i n sano- j l ^ H n n i t t a j a n a v i i d e n , f r a n g i n päivä-
TULin mestaru
kilpailut rata-malehdlssä
' k u m lentolehtisissäkin
voimakkaasti t a i t t a n u t peistään mar­x
i s m i n puolesta.. -
- T - Meillä on tiedemiesten, y l i o p p i ­laiden;
k i r j a i l i j o i d e n j a ; i n t e l l e k t u e l l in
ke.skuude.ssa: voimakkaat järjestöt;
hän sanoo j a l a t k a a : ,
— Varsinkin, viime aikoma- voi­daan
• haavalta selviä merkkejä silta,
että ' m a r x i s t m e n j a so.siaalinen aja­tussuunta
•• on voittama.ssa ripeästi; a -
l a a tiedemiesten keskuudessa. Tie­teellisessä
työssään heidän o n pakko
tunnustaa marxististen .metoodien
etevammyys j a t a s t a ei usein ole enää
pHkaakaan matkaa p o l i i t t i s t e n teori­o
i t t en paremmuuden .'tunnustamiseen.
TULm poikaurhei-lupäivillä
oii 300
kiipailijapoikaa
p a l k a l l a . • M a a l a u s t a han kuitenkin
j a t k o i . H a n s a a v u t t i k i n p i a n ystävien­sä
k i i t o s t a jä ymmärtämystä — m u t ­ta
mitaan ei h a n saanut myydyksi..
S i l l o i n paatti han lahteä uudelleen
A m e r i k k a a n . Työskenneltyään vai­keissa
. olosuhteissa kaksi kuukautta
matkusti . h a n Martinique-saarelle
Länsi-Intiaan: .Sielläkin hän kärsi
puutetta -ja k u r j u u t t a . j a oli jälleen
v a l m i s p a l a a m a a n Ranskaani-rutiköy­hänä
Ja s a i r a a n a.
T a h a n a i k a a n joutui hän kahden
etevän t a i t e i l i j a n Emile B e r n h a r d in
j a Vincent v a n G o g h i n vaikutuksen
v o i d a a n saada sadon huononeminen;
, S e l t e i s i l l a - alueilla; missa pohja­maasta
01 löydy k a l k k i k i v e n jätteitä,
huonosti k u i v a t t u maa. k u t e n , k u i v a ­t
u t k i n : maat; ovat y l e i s e s t i ; h a p p a m ia
j a happopitoisia. Tällaisi.ssa tapaukr-
S K s s a huonosti k u i v a t t u maa oti; usein:
v a h a n enemmän - h a p p o p i t o i s t a ;;kuin
k u i v a t t u maa.: : S u n a . tapauksessa
huono.sti k u i v a t u n maan pmtamulta
on:, väriltään harmaampaa : k u i n hy-:
vm kuivatussa maassa. Ta.ssa tapauk­sessa:
k a l k i n , . k a y t t o antaa kuivassa
m a a s s a p a r e m m a n tuloksen;; ellei y h ­dessä
k a l k i n kayton kanssa paranne­ta
;huonosti:; kuivatun- maan; ojitusr:
ta.
Kotka. — Täällä helnäk. 24 j a 25
pna pidettyihin T U L : n poikaurhellur
p a i v i i n osallistui n o i n 300 u r h e i l l j a p o i -
kaa. K i l p a i l u t - s u o r i t e t t i i n ensimmäi­sena
paivana ihanteellisissa olosuh­teissa,
m u t t a s u n n u n t a i n a n o i n t u n t ia
ennen k i l p a i l u a v a l l i n n u t rankka.sade
oh p i l a n n u t suorituspaikat j a radat jä
saattanut kentän o s i t t a i n veden v a l ­taan.
Snta h u o l i m a t t a saavutettiin
useita erinomaisia tuloksia j a koko­n
a i s t a seitsemän . u u t t a poikaurheilur
päivien cnnäty.sta'. • - ,.:
; 19-V; k i e k o n h e i t o n v o i t t i R. Lindroos
K a r j a a n U r a s t a t u l o k s e l l a 45.90, joka
on; uusi T U L : n poikien ennätys. S a ­m
a n sarjan 110 m. a i t a j u o k s u n • v o i t t i
M a n t a n V a l o n K. L i i n a m a a 15.3, j o ka
on UUSI T U L : n . p o i k a p a i v i e n ennäty*
S a m o i n oli O. Murtomäen tulos, 10,9:
100 metrillä. - ,
H e l s i n g i n K u l l e r v o n joukkue voitti
4x100 m;: v i e s t i n j u o k s u n ajassa: 46il.,,
m i k a oh v a i n 1/10, sek. , y l i edellisenä
p a i v a n a s a a v u t c t u n ennätyksen. K U i i -
si joukkuetta osallistui l o p p u k i l p a i ­l
u u n .
Keihäänheiton: alle 19-v. sarjassa,
v o i t t r Puspalan T a r m o n M a t t i Kivelä
t u l o k s e l l a 59.37, j o k a on uusi poikäpäi-y
i en ennätys. Saman sarjan: seiväs-l
i y p y n voitti Tauno Mäkelä Tampe­r
e e l t a tuloksella 3.50,,joka:on myöskin
uusi ennätys. .; •
A l l e 17-vuotiaiden sarjas-sa saavu­t
e t t i i n u u s i . ennätys korkeushypyssä,
j o n k a v o i t t i R i s t o L i n d h o lm tiilöksella
173 m
Sijoittumispisteet j a k a u t u i v a t nel-
- j a n parhaan seuran kesken seuraa­vasti:,-
:Helsingin K u l l e r v o 27, L o h j an
L o u h i 22.5,.Turun Pyrkivä 19 j a P o r i ii
P j r i n t o 19.
ElisAsk saanut ^
ratkaisemattoman
nyrkkeilyottelussa
Lontoo.- — S u o m a l a i n e n E l i s Askin
n y r k k e i l y o t t e l u a u s t r a l a i l a i s t a höyhen-
.sarjan mestaria Eddie Milleriä vas­t
a a n kesti kahdeksan erää j a jäi r a t ­kaisematta.:
L o n t o o n White C i t y n ; s t a -
d i o n i l l a hcmak. 26 pnä; Tämä- ottelu
o l i järjestetty a l k u o t t e l u k s i ' ra.skaan
k e s k i s a r j a n maailmanmcstaruu.sotte-luUe
m a i n i t u n , s a r j a n amerikkalaisen
m e s t a r i n Gus L e s n e v i o h i n j a mesta­r
u u t t a tavoittelevan brittiläisen F r e d ­die
MilKsin välillä.:.
M a a i l m a n m e s t a r i n arvo raskaassa
keskisarja.ssa, vaihtoi omistajaa, kun
haastaja, e l i g l a n t i l a i n e n Freddie M i l l s,
s a i pistevoiton. Lcsncvichistä
,, O t t e l u , j o k a s u o r i t e t t i i n y l i 50,000.
kat.s,ojan'läsnäollessa: kesti 15 erää.' '
Pori.- — Tääliä:-heinäk;^24:
suoritetuissa; TUL:n.rat;
urheilun niestaruuskilpailr
vutettu varsin Ipist^yia';'
kenttä oli M i k o n kesta-n:,
den johdosta pehmeä.ja
raskas. Kilpailuissa vo;:;
taruudet seuraavat:
, ::100 m:. V. Jalava, HeLl
10.9.
800 m: Erkki Rönnholm
K u l l e r v o . 1.57.4.
,5,000 m: O. Mäenpää.
400 ni: aidat: .•\.-Hyoiivr-
Pyrinto, 55.5.
: • .Pituushyppy: •:A; Wall(i5i
g in Y r i t y s ; 6.79 m. ;
.. Korkeushyppy: E. Henrä.
-• Moukäfi: V. Järvinen, Lä
m,.- ,
'•: K u u l a ' : " E ; •Summa; -HTK,
1.500 m: O..Luoto, Heisi:
VO, 4,2 2
- 110 m.,,aidat: -O. latt-tt.
Kehitys, 15 9
:Keihaanhcuto: T.Raut:
67 56.
-Seiväshyppy: E: Starci
3.60 m. - -
200 m R Siren TY 233
Kiekko T Karls^^on TKT
10 000 m P U.kkoneii T
kot, 32 6 2
400- m : ; A. Hvokyranta, 50
K o l m i l o i k k a : A,.Karttu,
; - - K a l k k e i n suurimmat
vat kan-aa -cid5.'-aan puo
kantamuk-scii,
— TahteckM jaaneet
voi käyttää, kun halsaisee i
'taa:-;Kekä• täfjoaa .'he.: voi:
V r - T u b e r k u l o o s r raivoaa Saksassa
Berliinissä r-kuolec vuosittain , t u b e r ­kuloosiin,-
6.000—8.000 ihmistä.. • - ^
Tuottamattomat kanat
pois
K a n a n r u o k i e n ; n y k y i s t e n korkeiden
h i n t o j e n :vuoksi- o n välttämätöntä, et­ta:
r u o k i t a a n vain- n n t a kananpoikia
j o i s t a ; v o i d a a n odottaa hyvaa -tuotan­toa.
K as vu n; a i ka na on paras ha vi tt ää
k a i k k i n e nuoret .kanat, j o t k a kehltty-.
vat h i t a a s t i ; ; j a näyttävät merkkejä
heikosta elinvoimasta. .Tällaisista n u o -
rist,i;k.anoist.T .tulee a n i h a r v o i n lij^via
munantuottajia.
, r - Suomessa toimii nykyisin 850
kouluutettua kodinhoitajaa.
_ parantaa maan elintanlketilannetta. ^ mutta ei auteta kuivausta, tulokselöi , K u n . kananpojat^, eli pulletit, slir-j työläiset.
rotaan laitumelta muhimisräkeriniik-
R i . ' n , s i l l o i n pitaisrhuolellisestltarkäs-i,
t a a jokainen kana j a o t t a a joukosta'
pois ne; j o i d e n tuottaväisuudesta ei ole
h y v i a toiveita
Pienet j a heikot kananpojat fpul-l
e t i t ) seka karkeat j a l i h a p a i s e t k a ­n
a t p i t a i s i . poistaa,^sänoo :Charlötte-:
tow nissa P.E.I;. sijaitsevan, liittohälli-.:
tuksen koeaseman edustaja B F. T i n -
ney.
V P i t a k a a sellaiset kanat j o i l l a ori sy­vä
j a .täyteläinen ruho.- leveä selkä j a
le\ea n n t a seka silea j a hyvännäköi­nen
paa — j a "ka5\ot". Höyhenten
puhtaus j a t i i v i y s \ i i t t a a terveyteeni
j a elinvoimaan.. Samaa osoittaa-myö.s
k i r k k a a t .näkyvät .siimat.
^ H a n t t a k a a ruokaihjat — pitäkää.
i l , K u a c i
^rroMAcn
HKMBOT
.Älkää pitäkö valsa-, peräpukama-, maksa-virtsarakkovikoja:
Käyttäkää RUSCI TREATME.VT \ AThALXi^K
Lääke- huojentaa' umpitaudln. ruuaiisulattishäiriöii,-:
sun, vatsakaasukivut, r i n n a n a l l a , t u n t u v a n p.;iinbstav,
poistaa epänormaalisen vlrtsahapon muniia-isi.sta j ä .m
t a , hapot, päänkivun Jä rhuimauksen. pcräpukstpa-1«
viat,: vatsaviän aiheuttamat peräpukamat, katkeran -ii.
man m a u n suusta, r i n t a l u i d e n a l la olevan.kivun taiysj
t a i o i k e a l l a puolen vatsaa olevan kivun.:• SadatJhmi»
— tama on- p a r a s t a lääkettä mita olon koskaan: ka^M.-.*
lääke on h y v i n : t u n n e t t u a miljoonille. K a u t t » Cariaöaii/
p a n maissa. H i n t a $5.50 pullo.:
.Miksi kärsitte reumaattista, Tilvclreumatismin t a i Iihai>liipuja ja
Kayttakaa MIZARH SAIA \X
Selkäkipua-, k i p e i s i in p a k o t t a v i i i v olkapäihin,--
;luihin, k i p e i s i i n käsiin., kyynärpäihin, racr
ipeään: rintaan,::lonkkasärkyyn;.;iauya.lpi»v
IkangistUneisiin; a J e t t u h e N i n t a i ' paKOttaj..^^
n i l k k o i h i n : t a i jäseniin.:kylmiin jal.jpinir,j^^^
'tunteeseen-.- kuin' 'muiirahalSet^kayelisii^.-:?^-
hän: välissä. • Käyttäkää ..-vnZARH saJyaa
siin, - k e r r a n : : seitsemässä päiva.ssa.. ei.%a .i-,
-MIZARH '.on .vastäär.syty.st.ä äiheuttavaa,^.-s;
märkää sisältävät 'näppylät ihon pi™|*;;,,
siis;heti ensimmäisen-kavion jakeeiv;^^^
r e u m a a t t i s i a -kipuja .•jä, poltteita. . Ai",:^,:,
MIZARH salvaa: päähän; k a s v p i h i n n a ^ ^ ^ u^
^ipiln:paikkoihih.-,Hinta.-S4.50tölKki,.;-H^^K
r , Cänädassä, ;'Yhdysvallöiss.a. j a -Euroopass^-.:
M i k s i kärsitte yskksta j a kvImcttj^sKtä
Käyttäkää DIANA-T1PP0.IA
•Eurooppalainen parannusmenetelma;; muutama
spkerlpalassa: t a i pienessä maarassa;k;uun}aa..vetw.: >
j e n t a m a a n yskää. kylmettymista,::nehakätarna.ni^
genähdistusta.ja:hchkitorven tulehdusta. Hj^;aa
v e l l a Pitakaa a i n a pullo DIANA-tippoja kotona,
käytännöllinen;olemassa. :Hinta .SLOp pullo.
M i k s i käreitte r e u m a a t t i s U . nivelreumaUsmin ja
^SmMmi' kipua j a P « l t « " f , ' „V I A:
Käyttäkää L U S C O E ' S R H E U M A T I C P A I N Rl B „ fcs
L m j a m e n t t i auttaa tuottamaan nopean huojcn-..^
t i p u u n . lieventäen kipeitä pakottavia:.5!N^paH»
kipeätä, k a n k e a t a nuskaä-,särkeviaka.sia.:-K}>wi.i^^ .
t a i : sormien iniveliä,; kapeata.-rintaa^ai;_=^^^;j^;-
luuvaloa, kylmän veden vedon tai ^'^f^'^^^^^:
pua lanteissa, kipeata. kankeata .a'"^-^","" j:juBii
polvea, n i l k k a a tai niveliä. Tama iinjamep|^ ^^^j,.
välle ihoon, -siten tuottaen hyvia .tulptoia.,^^^
aikuiset Jä lapset. Hierokaa sita kip^jsim pai^'
paivassa. H i n t a $1 00 pullo, tai 3 pulloa S - ^
K a i k k i a n a i t a l a a k k c i t a myydään paikallisoosa rohaoskaupoi^
sekatavarakaupoissa Canadassa. Nnta valmistaa:
lUSCOE PRODUCTS UMJ^
859 QUEEN STREET WEST TORONTO 3, OJj^^