Vapaus, August 7, 1948

              motar vakoilijana
rae paiv:na cn « a tu ,
a paljon ^ a^lcavcnsesta v.
ta joka pn tehnyt Eir^vi'^
••palia.'='.uks!a" vakoiiur^
maassa. Vaikka luotfttsvi".
kuten LauchlinCurn»--'ja '"
! r y ' ovat vala !lisc-ti Toc^v
n Elizabeth Brrrkj.n -'p^^^
olevan tuulcj-ta trmmatJl'
j a vaikka nciu B e m l e v j ^]
än ristJkuulu^tolu^ra. e-.te
oikein- järkevä vaaji: eng
-cellinen-. tata hulinaa'jjj
.. Sillä on tarko>*uhseh?a.
muistettava ts.-'a yhtejj
kun natsit pauitivai kaapatii
Saksassa, ho I-.ys-.vat Vy, „
e-nimiscn vahaiarkisr-n joka tii
, ctta "komnniivsiit kä-kivät'i
D o l t t a a ReichtaK-rakennaV.
l a a i l m a nytf.claä ketkä
jpaivätalon polttivat,
nän maan laaiViunnisycjmatt
ncct '•vaaleavcri.sciv vakeiliji;
on vund''n aj-.u t-d.-,--llijt
ilitukscn .siiur)nu'akimii3n eds
o l i oletctum .-aarnit "y-mlbi
tärkeitä muistiinpanoja;
lähetettiin', Ncu voaolii toile; i i j
än ei Use, f.ennyt mitä vart(
,...tietoja kcrai 11 m. Tiedo;
tulivat korkeilla Rocsevckini
sen virkailijoilta.kuten
ontgomerylia. Mutta nämä
D-miehetkaän eivat tienneet i
i t u i l l a tiedoilla tehtiin. TiH
n k i n . menivät ••NeuvostoliiaJ
xh: .tuntemattoman• Silvennii
;en kommunistin kautta. Tie
olivat vani sellaisia, että net
i t saada kuka- hyvänsä jac
raportteri. Ha.ssuja lörpöttely^
a niistä kuitenkin tehdään
maisia juttuja:
laisten "todistuksien" perusu
:äan, ci ainoastaan -teljetä to
§tipuolucen johtajat van'iCiIoi
a samojen todisteiden pcrustK^
)taan- niitä miehiä, kuten tn On
i, jotka ovat jalella hallitusta!
.Rooseveltin ajoilta; Samoji
astuksien" kautta yritetään 1
arjoa Progrcssive-puolueen |
)rut, murhapoltot ja murhat t
;umuksen välikappaleita. - i
l:n Tapio Rautavaara voittanut
jliäänheiton - Vesterinen neljäs
^-^jaisijla väitetään olevan hyvät toiveet
j, juostavassa maratoonikilpailussa
gtOO.,
1. Tvöväen • U r h e i l u l i u on
'^Z"^^ Hiu-ävaara ansaitsi S u o -
l^ji ylvrnpialaiskispjen k e i -
loppukilpailussa. heittäes^
.•§"alah-jä-10^-- t u u m a n tulok-
Sev. T U L - n mies P. V e s t e n -
' • i-.J-ii:: samassa kilpailussa
Metreiksi. l a s k e t t u n a o l i
T^arcs Vu.os 69.80.
vjoiuui Ri^uk-ilpailussa k o l -
' "vf.;rr^nr.en yhdeksänneksi
r^^.fji vhaftiiiH-ksitoLsta,. A i * l o a s -
!lel'!a*in:<:-,ia h e i tu a l k u k i l p a i l u s -
'Viy.mpiiJai-'^'^'^^^ kelpoisuiisvaati-
'-r..'m.ka on 20S j a l k a a j a 11 "•4-
""" iei metriä-»: Loput, kahdek-r?
pu:-:iiP-:i"'J" paa-sseistä o t e t t i in
^riiii mukaan - heittojen parem-
•perusiecllä. .-, . •
.v.ianhe.icii;a tuli yhdysvalta-
• " " m - : a n h r t : : a j a tri Steve Sey-l
" :oije<5i ; Hän s i j o i t u i alfcukil-
" a viidenneksi. Kolmannen t i -
ur-kai-iaintn J . Varszegi, joka
[tvDinifcrie.? alkukilpailu.ssa. V i i d e n -
. liiiii voit ti . nor j a l a i n e n , O dd
..hluin J.i k u u d e n n e n jdnkkien
VÄLITÄMME
TILAUKSIA
ITHDY.SV.^LIAIX P U O L E L L . I
ILMESTVVILLK S L O M A -
L A I . S I L LH .
TYÖVÄEN
LEHDILLE
Huomioikaa uudet
lilaush'innat.
:;'•'ETEENPÄIN'^•
; T I L A U S I I I N N A T:
IViiotikerta . . . . . . . . . : .$8.50
l e r i n Mannerheimille 1 ^ 1 ; ; 2.50
ennuttama auto
l y s valloissa
H- York. — Vihcll.vskuoro.tene.
f H i t l e r i n äutoa kun se muu'
ä s i t t en tuotiin esille New Yi
kyinen omistaja-,-. Christopher
s, Eximport Associstes Inc. t
jjbhtaja,. seisoi laiturilla ott
vastaan uuden autonsa ja
:Gtikaupunkiinsa Chicagoon,
i, että han oli etsinyt 18
,a itselleen sopivaa a
sta. mutta otia häneltä oli
inoastaän yhden kuukaudella,
N A I S T E N VIIRI"
T i r,ALSlII.\\AT:
|Vi!osikena -v- ; .$3.25
'^'i 1.65
'TYÖMIES"
TILAySHI.VNAT:
VuoEikeria ,.. ..,...-. .•.'.$7.50
|fkk- ,.. 4.00
V& 2.25
jä päästii •Hitler-auton o m i s i ^ i k K a k u n i i a l l a n t i e ei ole l i i k k e e m -
Janus on .saanut autonva.'
•a-na: kuulälaakqrcita vasta
a^" hän - kieltäytyi "ilmoHtami
amiensa .kuulälaakefeidefl:^hi
to. j o n k a Hitler it^e oli pnrui'
3li lahja marsalkka .Manner:
mutta nh lähetetty Tuki
1, k u n venäläisten-hypkkä)! LBLISHING CO. LTD.
0.V «9 _ S U P B U R Y , O N T A R IO
iveteraanien farmit
inipcff. —;Winnipeg!n piirisä
sotaveteraania farmareina'
nien maalain mukaan, mm
1 kolmanneksi .:suurin;.^alue
sa. m i h i n veteraanit ovat 85*
farmaamaan Jokaisella fa
•raanilla on krskimäarin 250
maata, eli yhteensä 730.000?
katchewani.-sa on sotavetai
1,130,000 -eekkeriä, maata ja
ssa 899.000 eekkeriä.
i puolue osti kanteleet ja niab
tuksenkin haluaville. Mc
ime tämän .^o.tto^allncen^.5rJ
lutaman kirjoituksen ja ^f-'
rat: valmistaa ^känteleitac-
•t kaupassa ja kehoitetaan
ankkimaan kantele. Sen -
j^t-vievät-:soittajatesi::5i^^
, maailmaan, josta on
va sivistyksen histonaU^
j a ."oikeutta," .
k a n t e l e e n voimalla am^^
sivistyksen :histonaIl'^^.g"
^eutta! ,„v,rfpfll
, tunnettu tyo-en^ ^
ja oli asettanut Raau.-"»
een- johtajan Hentusen
kevveen sarjaan, josta
kunnialoukkausiutun. .
sen henkilön JärjentiUJ»-
:vseenalaiseksi. JoHaJ»"
yli-inhimmillinen
i j a tietaa ^^'-'^)L^
on sanonut etta t i e t ^ .
kun tietaa ettei « e ^
, se pitänee p a i k ^ "^
nähden, emme voi v
ttakosKa " R a d i k a a l i ^
e" näyttelee nun
.mvähsessa elämässä JB
Totuuden torvi' on
maailmassa ja
.ttu kansamvälinen
a s k o m m e k a r ^ - n ^ a l ^ ^
euratessamme n a s j ^ ,
.kuvasti
saamme kunman ^
an tiedon 1^^^^°^''%..
tietavat tästä h y n n ^
ta siitä että o n ^ -
maa mumx^^^'^^''
Tilauksia nai lie lehdille ottaa'
-an. Vapaus . kustannusyhtiön
lamiehet . j a sivuliikkeet. • • Jos
:iisiamie.sta,. i i i in lähettäkää t i ­henne
.suoraaiv liikkeemme
itloriin.---;.: "
• O •
VAPAUS
M a r t i n Biles. joka heitti a l k u k i l p a i ­lussa
p a r h a a n tuloksen, 222 j a l k a a ja
puoli tuumaa.
Ruotsalaiste.'i«=iE?!häänheittomestari
G u n n a r Petterson, joka heitti a l k u ­k
i l p a i l u s s a neljänneksi parhaan t u ­loksen
jäi pois pistelaskuista. S a ­m
o i n , tapahtui .toiseksi .sijotturieelle
ruotsalaiselle A. B e r g l u n d i l l e . •
Keihäänheiton, v i r a l l i n e n m a a i l m a n -
ennät.vs on Yrjö Nikkasen nimissä.
H a n heitti Kotkassa 1938 kokonaista
78.70 metriä f258 j a l k a a 2% tuumaa.
M a t t i Järvinen heitti olympialaisen-nätyksen,
<,238' 7") L o s A n g e l e s in k i -
sois.sa 1932.
Canad^laisten edustaja Leo R o i n i ­nen
h e i t t i a l k u k i l p a i l u s s a 173 j a l a n , j a
11 t u u m a n tuloksen, j o k a on huomat­tavasti
huonompi k u i n hänen Mont­r
e a l i n . k o e k i l p a i l u i s s a saavuttamansa
tulos. 197 j a l k a a 9Ts tuum'aa. -
H e l s i n g i n o i y m p i alaisvalinnoissa
R a u t a v a a r a heitti 69.89, Soini N i k k i -,
nen 68.89 j a P. V e s t e r i n en 67.25 m -
. Yli-SOvöee-irenR^ä oli seuraamassa
k i l p a i l u j a k e s k i v i i k o n iltapäivällä, k u i
i i i n g a s j a k u n i n g a t a r n i i d e n joukossa,
kuninkaallisessa aitiossa. Aamupäi­vällä
oli yleisöä ainoastaan noin 2.000
henkeä. • -
R U O T S A L A I N E N V O I T TI
R u o t s a l a i n e n tykistömajuri W. O.
G. Grut voitti keskiviikkona nykyai­kaisen
viisiottelun 16 pisteellä, joka
on kaksi pistettä alhaisempi k u i n e n ­t
i n en 18. pisteen olympialaisennätys.
Tässä k i l p a i l u s s a lasketaan pisteet s i l ­lä
yksinkertaisella tavalla, että k u n ­k
i n , k i l p a i l u n voitosta annetaan yksi
piste, toisesta, t i l a s t a kaksi j n e . G r u t
v o i t t i neljä k i l p a i l u a viidestä.
Toiseksi : tässä kilpailu.s.sa tuli y h ­d
y s v a l t a l a i n en majuri G. B . Moore.
R u o t s a l a i s t e n joukkue voitti myös­k
i n tämän v i i s i o t t e l un j o u k k u e k i l p a i ­l
u n 167 pisteellä. Suomen 221 j a Y h -
dy.svaltain 224 pistettä vastaan.
: V i i s i o t t e l u n »''keskiviikkona juostun
murtomaaerän. voitti • ruotsalainen
l u u t n a n t t i K . S. W e h l i n . •
Tähän: k i l p a i l u u n osallistui k a i k k i ­aan
47 .-miestä 17 e r i maasta.
C A N A D A HÄVINNYT
K e s k i v i i k k o n a kär-si Canadan k o r i ­pallojoukkue
tappion pelatessaan
B r a s i l i a a vastaan. Peli päättyi tulok-seen
57—35. .-.
T i i s t a i n a suoritetussa .50 m e t r in
ammunnassa pienikaliberisella kivää­rillä
tuli voittajaksi. A r t h u r Edwin
Cook Yhdysvalloista 599 pisteellä
mahdollisesta 600,. S a m a n tuloksen-ampui
toinenkin jänkki, Walter
Thomson, mutta 20-vuotias opiskelija
j u l i s t e t t i i n voittajaksi koska hän o li
a m p u n i i t useampia kertoja i h a n kes­kelle.
Kolmas oli ruotsalainen Jonas
Jonsson 597 pisteellä j a suomalainen
J , A. R a v i l a oli seitsemäs; 596 pisteel­lä.
L O P P U K I L P A I L U U N
. Keskiviikkona- s u o r i t e t t i in myöskin
1,500 m; juoksun a l k u k i l p a i l u t , n e l ­jässä
erässä,: Toisen erän voitti hol­l
a n t i l a i n e n Wi]h. S l i j k h u i s ajassa
3,52.4; Toiseksi tuli tshekkoslovakia­l
a i n e n Väclä Cevona j a kolmanneksi
suomalainen D. S. Johansson, joka
ja nuif,
OPETUSELOKUVIEN STUDIOSSA
Olemme opetuselokuvien Leningra­d
i n studiossa j a katselemme paraikaa
elokuvaa "Venäläisiä pitsejä^' (käsir
k i r j o i t u s : : K a r n a u h o v a j a E l n t s t e i n.
ohjaus K l i g m a n ) . Taitavasti valmis­t
e t tu lyhytelokuva siirtää katsojan
maaorjuuden a i k o i h i n , t i l a n o m i s t a j an
kartanoon; näyttää meiUe, m i t e n p a k -
kotyöolosuhteiden vallitessa taitavat
venäläiset naiset, j o i l l a o l i r i k a s m i e l i ­kuvitus
j a suuren mestarin taito', k u ­toivat
pitsejään tai p a r e m m i n k in
sanoen loivat todellisia taideteoksia
— päreen: häilyvässä valossa.
L y h y t talvipäivä v a i h t u u i l l a n hä­myksi.
Pitkänomaisessa, matalakat^
toisessa huoneessa leimahtaa päreen
lepatteleva l i e k k i . J o m e l k e i n samän-
. aikaisesti a l k a a soida v a n h a n venäläi­sen
l a u l u n a l a k u l o i n e n melodia. L a u ­l
u a laulavat naiset, joiden nokkelat
kädet kutovat ihmeen kauniita p i t ­sejä;
Laulu v u o r o i n . voimistuu, vuo­r
o i n taas hiljenee. Iso, vedellä täy­tetty
puukulho täyttyy täyttymistään
päreenpätkistä;aika k u l u u . Silmiem­me
eteen syntyvät mitä ihmeellisimi-mät
pitsikuviot. Niitä Ihailee, taide­teoksina,
ne ovat r a k k a i t a sydämelle
k u i n venäläisten satujen hahmot.
V a l k o k a n k a a l l a näkyy pakkasen
kahlehtima j a l u m e n peittämä metsä.
J a heti tämän jälkeen .tuo talvisen
metsän tuttu kuva näkyy pitseissä.
P i t s i n k u t o j i e n taito tuo pteemme m i l ­l
o in .venäläisen tuvan l e i k k a u k s i n .so­mistetun
ikkunakehyksen, milloin
lapsuudestamme tuntemamme sadun
aiheen, m i l l o i n taas: pohjolan luon­non.-
K u n on nähty entisajan olosuhteet,
näemme neuvostoajan Vologdan, Neu­vostoliiton
pitsiteollisuudeh pääkau­pungin.
Huoneet, j o i s s a jjltsinkutojat
työskentelevät, ovat valoisat jä t i l a ­vat,
heidän l a u l a m i i n s a laulut i l o i s ia
j a täynnä elämäniloa. Täällä työs­kentelevät
vanhat pitsientekijät, jot­ka
ovat oppineet t a i d o n äideiltään j a
äidinäideiltään, jä heidän vieressään
nuoret tytöt. K a n s a n j a m a a n elämä
on muuttunut; samalla ovat muuttU^
neet myöskin pitsien aiheet. K u n
ennenvanhaan . t a i t a v a t pitslntekijä-maaorjat
i l m i t o i v a t pitseissään surun,
puutteen, kärsimykset j a väin Venä­läisiä
satuaiheita käyttäessään: toivat
e s i in j a l o j en luonteidensa ominäisuu-
-^^i^e^ ^^^^^
'il V-VO
l^'-t%^";; ^>";ä;'- paikan la ivassa: tehkää pa i k k a l i l a u k s e n n e h e t i ..
i-v.'f , - P ' ^ • 'hietoja k a i k i s t a m a t k a a käskevista.asioista
« a n t v K a a paikalhsasiamiehemme puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
pääsee l o p p u k i l p a i l u u n , j o k a juostaan
perjantaina. K a i k k i a a n 12 j u o k s i j aa
pääsi l o p p u k i l p a i l u u n . . . . .
V I I S I O T T E L U
N y k y a i k a i s e n v i i s i o t t e l un 300.m. u i n ­n
i n v o i t t i . r u o t s a l a i n e n kapteeni Grut
-ajassa 4,20, toiseksi t u l i u n k a r i l a i n en
k e r s a n t t i . I s t v a n Szöhdy, 4:21.1 Ja k o i -,
manneksi suomalainen luutnantti L .
T. V i i k k o , 4.24. Suomalainen kaptee­ni
V i k t o r P l a t a n oli seitsemäs, 4.38.
K Y M M E N O T T E L U
K u n kymmenottelun lajeista oli puox
let suoritettu o l i a r g e n t i i n a l a i n e n E n ­rique
KLstenmacher johdossa 3,897 p i s ­teellä
j a r a n s k a l a i n e n Enrique H e n -
r i c h oli t o i n en Canadalaineri L i o n el
F o u r n i e r oli 23.
MAAILMANENNÄTYS
. Y h d y s v a l t a i n j a U n l J a r i n joukkueet
r i k k o i v a t miesten 800 m e t r i n u i n n i s ­sa
- sen maailmanennätyksen minkä
japanilaiset saavuttivat B e r l i n i n k i ­soissa,
8.51.5: Y h d y s v a l t a i n Joukku­een
aika o l i 8.46, j o n k a saavuttami­seen
osallistuivat W a l l y R l s , Wallace
Wolf, James H . M c L a n e Ja B i l l S m i th
U n k a r i l a i s t e n a i k a o l i 8.48.4. Rans­k
a n joukkue o l i kolmas. R u o t s i n n eN
jäs, Jugoslavian viides, Argentiinan
kuudös, M e k s i k o n seitsemäs j a B r a ­s
i l i a n kahdeksas.
N A I S T E N SELKÄUINTI
H o l l a n t i l a i n e n Nel V a n V l i e t saa­v
u t t i uuden , olympialaisennätyksen
naisten 200 m . selkäuinnin a l k u k i l p a i ­luissa
(2:57) j a v o i t t i sen jälkeen lop­p
u k i l p a i l u n ajassa 2.57.2. Seuraavat
o l i v a t : Nancy Lyons. A u s t r a l i a ; H o n ­ka
Novaak, U n k a r i ; E v a Szekely.. U n ­k
a r i ; . A . E . Degroot; H o l l a n t i J a E . M . ;
C h u r c h ; E n g l a n t i . Entinen olympia--
lalsennätys oli 3.01.9. Sen saavutti
Japanilainen H.- M a c h a t a B e r l i n i n k i ­soissa
1936.
V O I T T A A K O H I E T A N EN
O l y m p i a l a i s k i s o j e n r a t a - j a kenttä-u
r h e i l u n kilpailut päättyvät tänään,
lauantaina, elok. 7 pnä,.Jolloin on o h ­jelmassa
400 j a . 1,600 viestinjuoksu­jen,
.10,000 m. kävelyn, maratoonin,
n a i s t e n 400 m. v i e s t i n j u o k s un Ja nalsr
ten korkeushypyn loppukilpailut.
det. l a k k a a m a t t a hyvyyttä Ja t o t u u t ta
k o h t i p y r k i v i e n sydäntensä o m i n a i ­suudet,
vologdalalsten pitsintekijöiden
n y k y h e t k e n taide o n täynnä ehtymä-^
töntä elämäniloa, mielen reippautta,
r a k k a u t t a synnyinmaahan, kansan
s u u r i a j o h t a j i a kohtaan;
E l o k u v a a katselee :herpaantumatto-m
a l l a m i e l e n k i i n n o l l a ensimmäisestä
metristä viimeiseen asti.
Pysyvän muiston jättää myöskin
elokuva " H o h l o m a n taidetta", Jonka
o l i ohjannut nuori ohjaaja A. T s h ir
g i n s k i j . Siinä kerrotaan i k i v a n h a s ta
V o l g a n kylästä, Hohlomasta Ja sen
a s u k k a i d e n innoituksentäytteisestä
työstä — puuleikkauksesta, venäläi­sen
i h m i s e n suuresta taidoäta.
P u u n l e i k k a a j a m e s t a r i menee, met­sään
kori kädessään.. .Hän poimii
marjoja. Hänen t a r k k a kuulonsa erot­t
a a l i n n u n laulua. Hän laskee k o r in
maahan, etsii tuota l i n t u a Ja löytää
sen vihdoin vihreältä oksalta.. J a
k o h t a sen Jälkeen näemme hänet
työssään. Hän l e i k k a a puusta k u l h o a.
S a a t u a a n sen v a l m i i k s i hän k o r i s t aa
sen m a a l a u k s i n . S i v e l t i m e n a l l a s y n ­tyvät
metsäisten k u v i e n yhteenkietou-t
u m a t / T u o s s a o n k i n tuo vihreä oksa
j a sillä korea l i n t u , Joka o l i herättänyt
m e s t a r i n huomiota hänen vaelluksel­l
a a n metsässä.
E l o k u v a näyttää meille, että v a n h an
H o h l o m a n mestareiden työ o n t a i t e i ­l
i j a n luomistyötä. Näemme nuoren
p u u n l e i k k a a j a m e s t a r i n , Joka o n t a i t a ­v
a s t i veistänyt puusta L e n i n i n r i n t a ­kuvan,
näemme mitä erilaisimpia
kokoja olevia Ja mitä e r i l a i s i m m in
p i i r r o k s i n k o r i s t e t t u j a rasioita, maljo­j
a , p i k k u pöytiä, lastenleluja. '
K u n valkokankaalle ilmestyy sana
" L o p p u " , ajattelee valstoamisestl, että
se Ilmestyi l i l a n a l k a i s i n . Tekisi mieli
yhä v a i n nähdä lisää, k u i n k a nämä
t a i t u r i t elävät Ja työskentelevät. M u t ­t
a valkokankaalle: i l m e s t y y uuden- elo-,
k u v a n n i m i , " R e v o n t u l e t " , j a huomio
k i i n t y y jälleen s i i h e n , mitä v a l k o k a n ­k
a a l l a tapahtuu;
T a i v a a l t a tulevat voimakkaat valo­v
i r r a t omaksuvat mitä: e r i l a i s i m p ia
muotoja Ja jäävät r i i p p u m a a n maan
sekä valtameren yllä. Selostaja ker­too
meille siitä, miten tiedemiesten
on onnistunut saada selville revon­t
u l t e n alkuperä Ja n i i d e n luonne. S a ­manaikaisesti
. k a t s o j a näkee kuvia
tästä ilmiöstä, värikkään kuvituksen
kertomukseen mielenkiintoisesta tie­teellisestä
aiheesta. : •
V i i m e vuonna opetuselokuvien stu­diossa
valmistui 20 elokuvaa. Tänä
vuorma niitä valmistuu vielä enem­män..
Tekeillä ovat sellaiset elokuvat
k u i n " V i e n a n j o e l l a " , "Työkaarti" ( K l -
r o v i n tehtaasta), " H l b l n y " , " M u r ­mansk",
Petokasveja". On tekeillä
myöskin elokuvakalenteri "Neuvasto-t
a l d e t t a " sekä elokuvat " V a l l a n k u ­mouksen
muistomerkkejä",. " M a r s ",
elokuvat P u s h k i n i s t a . B e l l n s k l s t a y m .
Hyvä opetuselokuva o n m i e l e n k i i n ­t
o i n e n Ja opettavaista katseltavaa.
Kirje sivistyneistölle
Suomen Akateemisen Sosialistiseu-r
a n Soihtu-nimisessä.lehdessä k i r j o i t ­t
i ' t n M a u r i Ryöhä v a a l i en a i k a n a k i r .
jeen Suomen, sivistyneistölle. Siinä
hän paljastaa niitä taantumuksellisia
v i r t a u k s i a , jotka ovat n i i n syvästi
Juurtuneet. suomalaiseen intelligent-:
s i a a n seuraavasti:
E n ryhdy rakentelemaan mitään
täsmällisiä r a j a - a i t o j a "sivistyneistö"-
käsitteen ympärille. Jokainen käsit­täköön
sen j i i i n laveasti t a i ahtaas­t
i kuin haluaa. Ehkäpä loppuun men­nessä
s u u r i n p i i r t e i n selvää, keitä tar­koitan.
Montreal 2, Que.
Montreal,: — Vuoden 1908: o l y m p i a ­l
a i s t en maratoonin voittajaksi julis-
. t e t tu J o h n n y Hayes on sanonut täällä,
että korealainen Y o n B u k S u h on m a ­ratoonin
todennäköinen voittaja L o n ­toon
kisoissa v a i k k a canadalaisten C o -
t e l la on hyvät mahdollisuudet
E n t i n e n suomalainen juoksija M a t -
t l Saxberg, j o k a työskentelee n y t - M.
A. A. A : n palveluksessa täällä, arvelee
Coten tulevan neljänneksi, parhaas­s
a t a p a u k s e t kolmanneksi. -Hänkin
arvelee, että Y o n B u k S u h v o i t t a a ; jos
hän o n kunnossa. M u t t a s u o m a l a i s i l ­l
a on k a k s i t a i kolme miestä; Jolta on
vaikea voittaa; Yksi heistä on M l k k o
Hietanen, sanoi M a t t i.
H i e t a s e l l a ; on maailmanennätys 25
km. juoksussa J a m u u t a m i a Suomen
ennätyksiä; Mikko ' v o i t t i ; Euroopan
mestaruuden 1946; jossa hän juoksi
tämän matkan 2.24:55 e l i ' paremmin
k t i i n V o n B o k S u h :Bästoni£Sa/.2.25.39.
Blankers-Koen oli
ensimmäinen myös
aitajuol(sussa
Lontoo. — H o l l a n t i l a i n e n n a i s p u o l i.
Oen m e s t a r i u f h e l l i j a F a n n y B l a n k e r s -
K o e n oli ensimmäinen k i l p a i l i j a , j o ka
v o l t t i kaksi k u l t a m i t a l i a täkäläisellä
Wembleyn stadionilla pidettävissä
plympialaLsklsoissa: V o i t e t t u a a n maa^
n a n t a l n a naisten 100 m ; j u o k s u n Voitti
hän keskiviikkona; naLsten 80 m . a i t a ­j
u o k s u n . j a saavutti samalla uuden
maailmanennätyksen Juostuaan mat­k
a n 11.2 sekunnissa. Toiseksi sljottui
brittiläinen Maurlne Gardner, Joka
oli vain muutaman, tuuman jälessä.
Hänen ajakseen; m e r k i t t i i n myöskin
11.2 sek.
A u s t r a l i a l a i n e n S h i r l e y S t r l c k l a nd
o l i kolmas, r a n s k a l a i n e n Y . : Monglnöu
neljäs, itävaltalainen Maria Ober-breyer
viides j a tshekkoslovakialainen
L.. Lom.sak kuudes. ;
N a i s t e n kuulantyönnön voitti r a n s ­k
a l a i n e n M . O M . O s t e r m e y e r t u l o k -
.sella 45 j a l k a a 1% t u u m a a . Muut k i l ­p
a i l i j a t sljottulvat/ seuraavasti: A.
P i c c l n l . I t a l i a : P.- Schaefer, Itävalta;
P . V e s t e , : Ranska; J . K o m a r k o v a,
Tshekkoslovakia Ja A ; B r u k , Itävalta.
Maailnrianennätyksen saavutti 14.38 m :
t u l o k s e l l a saksalainen G i s e l a M a u e r -
meyr Varsovassa 1934.
. ;• M i c h e l i n e Ostermeyer voltti myös­k
i n toisen k u l t a m i t a l i n , sillä hän v o i t ­t
i aikaisemmin n a i s i e n kiekonheiton.
Hänen kuulantyöntötulöksensa on
myöskin uusi olympialaisennätys; •
N a i s t e n pituushypyn voltti u n k a r l -
t a r y . O G y a r m a t i tuloksella 18 J a l - -
kaa j a 8'/* tuumaa. M u u t : l o p p u k i l ­p
a i l u u n osallistuneet sljottulvat seu­r
a a v a s t i : N, Slomonetto de Portela,
A r g e n t i n a ; A. B . L e y m a n , Ruotsi - G ;
J . M . V . D . K a d e - K o u d i j s . H o l l a n t i;
N. J . K a r e l s e . H o l l a n t i j a K . M . R u s ­s
e l l , J a m a i k a . Tulos o n u u s i o l y m p i a ­laisennätys,
. 'i
. : . N a i s t e n : 4 0 0 m. v i e s t i n u i n n i n a l k u ­k
i l p a i l u i s s a : s a a v u t t i Tanskan Jouk­kue,
entistä olymplalalsennätystäpa-iremman.
ajan Ja seuraavassa erässä
s a a v u t t i Y h d y s v a l t a i n : j o u k k u e vielä­k
i n paremman ajan, 4.32.3. Entisen
ermätyksen; (4.36) s a a v u t t i H o l l a n n in
Joukkue B e r l i n i n kisoissa 1936. T ä ­män
i m a t k a n : maailmanennätys on
A s i a on s i l l a l a i l l a , että mina t u n ­nen
teistä eräänlaista moraalista vas­tuuta.
Olen vajaat kolme vifotta sltr
t e n verraten arvovaltaisessa seurassa
antanut teistä kiittävän todistuksen..
J o l l e t t e olisikaan "kiitettäviä^', nini
todistukseni olisi virheellinen.
Se tapahtui — muistaakseni loka­kuun
8 päivänä 1945—Stahnln j a M o -
l o t o v in vastaanotolla. Suomalaisia o l i
läsnä s i l l o i n en opetusministeri Helo,
nykyinen, salkuton ministeri Hertta
K u u s i n e n . K a n s a l l i s t e a t t e r i n johtaja
K a l i m a ja keltä kaikkia heitä oli­kaan;
S t a l i n tiedu.steli eri kansankerrosten
taloudellista asemaa Ja t u l i lopuksi
myös sivistyneistöön eli " i n t e l l l g e n t -
s l a a n " . K u u l t u a a n että se asema on
kalsenpuoleinen, hän h u o m a u t t i , että
tämä ei ole o i k e i n . Pitäisi ottaa huo­mioon
ammattiopintojen vaatima a i ka
ja kustannukset.
•Mutta sitten t u l i vielä j o t e n k i n p u - ,
heeksi sivistyneistön suhtautuminen
sodanjälkeiseen suuntaukseen,. Helo
a r v e l i , että kestäisi.noin 15 vuotta e n ­n
e n k u i n Suomen sivistyneistön v a l t a ­osa
vapautuisi : shovinismLstaan ju
asettuisi varauksetta kansanvaltaisen
suuntauksen kannalle.
: K u u l u i n niihin; jotka ilmaisivat
eriävän mielipiteensä; Sunoinune, e t ­tä
5 vuotta riittää, NäLstä.5:slä on
p i a n 3 k u l u n u t . Ja jälellä on v a i n 2.
Olemmeko antaneet väärän todistuk­sen
lähimmäisistämme. M i h i n suun­t
a a n Suomen sivistyneistön asenne on
k e h i t t y n y t vajaan 3 vuoden aikana.?
M i n u s t a tuntuu melkein .siltä, että
tuohon 5 vuoden ''määräaikaan" p i ­täisi
saada vähän pidennystä samoin
k u i n sotakorvausten maksuaikaan, j o ­h
o n s i l l o i n s a m a l l a kertaa s a a t i i n k in
pidennystä.
Otetaan esimerkiksi* sellainen t a ­paus
k u i n suunniteltu virkamieslakko
syksyllä 1947. E l ole syytä väittää,
että a i n a k a a n virkamiesten enemmis­tö
eläisi l i l a n paksusti; Kansandemo­k
r a a t t i e n ehdotuksen m u k a a n muuten
v i r k a m i e s t e n pienempipalkkainen pe­rusjoukko
o l i s i saanut suuremman ko;.
rotuksen kuin hyväksytyksi tulleessa
ehdotuksessa. T o t t a h a n tämän perus­joukon
elämä on vielä valkeampaa
k u i n ylempien virkamiesten. Mutta
v i r k a m i e s l a k o n johtohan Ilmoittikin
j u l k i s e s t i , että palkat eivättole pää­asia,
vaan hyökkäys k a n s a i n v a l t u i s ta
h a l l l t u s s u u n t a a vastaan! :
Mitä järkeä tälläi.se.ssa kannassa o n?
Mikä ihmeen " a a t e " s i i h e n kätkeytyy?
P o l i i t t i n e n lakko — ei kan.sanvallari
puolesta, vaan sitä vastaan!
V i r k a m i e s t e n suuren enemmistöri.
k a n n a l t a tällainen esiintyminen on
sekä aatteellisesti että aineellisesti
n u r i n k u r i n e n ; Ovatko he ymmärtä­neet
edes työläisten palkkalllkkeitä.
puhumattakaan; poliltti.se.sta l l i k e h t i -
misestä?
K u n Suomen virkamiehLstö itsenäi-
•syysalkanamme yleensä o n k u l k e n ut
taantumuksen, mukana, n i i n ei sopLsl
ihmetellä, v a i k k a sen taloudellLset v a l ­keudet
eivät herättäislkuan työlälsi.ssä
mitään e r i t y i s en lämmintä myötämie­lisyyttä.
K u i t e n k i n Juuri kansandemokraatit
ovat p a r h a i t e n puolustaneet slvLsty-nei,
stön etuja S K D L : n e d u . s k u n t t t r y h -
md on tehnyt aloitteita k i r j a i l i j a in
hyväksi, k u v a a m a t a i t e i l i j o i d e n hyväk-;
SI korkeakouluopiskelijain hyväksi j n e .
He ovat vaatineet verokuorman ke­ventämistä..-
-
M u t t a o n o t e t t a v a huomioon,: että
j o t t a virkamiesten palkkoja voitai-r
sun korottaa Ja verotusta keventää —
v a l t i o n täytyy. jo.stakin saada tuloja.
M i k s i el suuria , teollisuu.slaitoksla
oteltaisi v a l t i o n haltuun?: Kokemus­han
o.soittaaeittämattömästi, että tä­mä
on p a r a s keino, v a l t i on taloudelr
ILsen aseman parantamiseksi.
k u u l i n tuönnottaln, että: "Työkan­san
- S a n o m a i n " arvio Andre Gldestä
j a hänen Nobel-palklnnostaan o l i h e ­rättänyt
arvostelua joissakin slvisty-neLstöpllreissä:
Minkä tähden? Gide
sai palkintonsa siitä syystä; ;että. h an
o n kiihkeä Neuvostoliiton vihollinen.
" H u m a n l f n tietoa, että hän sodan a l^
kana o l i k i r j o i t t a n u t Hitleristä i h a i l ­len,
ei tietääk.seni ole R a n s k a s s a k i i s ­tetty;
Tämä ei s u i n k a a n o l l u t . e n s i m ­mäinen
k e r t a , j o l l o i n p a l k i n t o j a e t t i in
selvästi p o l i i t t i s i l l a perusteilla.
: Mitä syytä Suomen sivistyneistöllä
on l o u k k a a n t u a G i d e n puolesta?.
K a l k k e i n eniten minua on i h m e t y t ­tänyt
porvarillLsen sivistyneistön s u u ­ren
osan u l k o p o l i i t t i n e n s u u n t a u t u m l -
nen; U S A k o olisi sivistysmaa Neuvos­t
o l i i t t o on v e r r a t t u n a ! .;
A m e r i k k a l a i s - s y m p a t i a t eivät olleet
n i i n näkyviä heti sodan Jälkeen, j o l ­l
o i n Ftooseveltin U S A vielä o l i tuorees­sa
muistissa ;80danaikai>>ena v l h o l l l s -
m a a n a . ' M u t t a ; mitä kiivaammin.
T r u m a n ja k i u n p p a n i t atomlpommei-neen
ovat Ilmaisseet v i h a m i e l i s y y t e ni
M a u r i Ryömä
sä Neuvostoliittoa kohtaan, sitä läm-pimämmin
asa sivistyneistöämme on
heitä i h a i l l u t — j a myöskin sitä har­t
a a m m i n oh s o d an a i k a n a I h a i l tu H i t ­leriä;;
.
Tällaisella suuntautumisella on yhtä
vähän tekemistä sivistyksen k u i n Suo­men
etujen kanssa.
Tshekkoslovakiassa eroteltiin y\\-
oplstosta pari professoria jonkun
S a l m i a l a n sikäläisiä vastineita — ja
parikymmentä y l i o p p i l a s t a ; Nousi v a l ­t
a v a kohu.
K r e i k a s s a j a Espanja.s.sa on ajettu
maanpakoon tai t e l o i t e t t u k in sivisty­neistön
l i u i p p u j a kuten r u n o i l i j a Gar­c
i a Lorca. Joukkomittaiset teloituk-;
set jatkuvat. Suome.ssa on s i v i s t y n e i s ­töä,
jota ne eivät tunnu kiinnostavan.
On kai selvää, etta tällainen sivlsr
tynei-stö a.sennoilumlsellaan/ tahtoen
tai t a h l o m a l t u a n tukee U S A n nykyis­tä
sotahenkistä j a kansanvallanvasr
t a i s l a viralltsta politiikkaa. Miksi
peitellä itse totuutta?:
A r v o i s a t .sivlstyJieet! TuntuU;
varmaan siltä kuin pitäisin teille
saarnaa. Totta onkin Ja täytyy t u n ­nustaa,
että Jo.skus vähän suututtaa;
Olenko antanut teistä l i l a n hyvän t o ­distuksen?
Oliko ministeri Helo o i ­keassa
j a me muut väärässä? Tar­v
i t a a n k o ajan pitennystä? SellaLset
asennoitumiset sivistyneistön eräiden
r y h m i e n taholta, joista edellä on" ollut
puhetta; ovat- mielestäni käsittämät­tömiä.
Jos tunnette tämän pakinan
s a t t u v a n Itseenne, n i i n o l k a a ystäväl­liset
j a vastatkaa! Selittäkää, m i ­tä
te o i k e in tahdotte, m i h i n pyritte,
mikä o n ohjelmanne! :
Lauantaina, elokuun 7 p. — Saturday, Aug. 7 Sivu» i m
Suomen lehtien
lausuntoja
t a n s k a l a i s i l l e , j o i d en joukkue saavutti
1933 Kö<^enhamlnatsa 4,27.6 sek,
ajan.
. ( V a l i n n a n suorittanut Yrjö Kuuun-
•. heimo).' :,. ,y;
IIctiingi.s.sä, heinäk. 30. pnä lf>48. '
U U S I H A L L I T US
Uusi h a l l i t u s saa o.sakseenerllal.s|a
tervehdyksiil lehdistön ; t a h o l l a . . K i i r i
Suomen Sosialidemokraatti h a l l i t u k ­sen
pää-äänenkannattajana lau.suu
kantansa, on .syytä ottaa sc • tähän
katsauk.scen kokonal.sena, tavallLsesta
tavasta poiketen. Lehti k i r j o i t t a a:
" K u u k a u d e n päivät sitten pidetyt
v a l t i o l l i s e t vaalit osoittivat, että •so­s
i a l i d e m o k r a a t e i l l a oli t a k a n a a n k a n ­san
kannatus. Puolue palasi edu.skun-t
a a n tuntuvasti vahvistuneena, k im
sitä vfistoin kommunlsli.sen ryhmiin
r i v i t olivat harventuneet. Tästä oli
luonnollisena: .seurauk.sena, että sos;
dem puolue oli h a l u k a s o.sallistumaan
hallitusvastuuseen uuden tilanteen
vaatimusten j a k a n s a n .sille antaman
luottamuk.sen mukaLscstl; Puolueen
piirissä o l t i i n . li.säk.si yksimlelLsiäsiltä,;
että uusi h a l l i t u s o l i pyrittävä raken­t
a m a a n - n y k y i s e n ' halli tuskokoomuk-sen
pohjalle, joten siis myös , s k d l :n
oli oltava siinä mukana. K u i t e n k in
sillä voimasuhteiden tarkislukKella,.
j o n k a Suomen kari.sa oH vaalei,ssa;
s u o r i t t a n u t
Tällä pohjalla edu.staja Fagerholm
s i t t en p a n i k i n alulle, hallitusneuvot-:
telut t a s a v a l l a n presidentin v a l t u u t t a ­mana.
Puolueen piiris,sä suhtaudut-;
t i i n näihin neuvotteluihin tolveriki
kaä.stl ja puoluelehdistö a.settui oma.s-t
a puolestaan ;odottavalle kannalle,
j o t t a .neuvotteluja voltaLsiin käydä
rauhassa j a s i t en pääsisi .syntymään
.sopiva i l m a p i i r i kolmen suurimman,
puolueen . ' yhteLshallltuk.selle. Hell
alussa •. o.soltlautui kuitenkin, ; että
s d k l - k o m m u n i s t i s e l f a r l n l a m a l t a
puuttui.kykyä, m u t t a ilmetsestl myös
h a l u a t a r t t u a ojennettuun käteen. A l i
koi tavanomainen parjaus j a musta­maalaus
seka. t a k t i l l i n e n peili jonka
tarkoitukset olivat .selvät; Kolmen
.suurimman puolueen yhtei.shallltukr
sen syntyminen edustaja Fagerholmin-j
o h d o l l a oli .saatava hidastumaan jä
mutkistumaan j a s i t en asioita p l t k l t -
tämälläii yritys lopuksi epäonnistu­maan.
Lyhyesti sanoen ,tarkoltuk.se-na
oli j a t k a a onnetonta mfenettelytaT
paa, joka vaaleissa oli kommunistellie
tuonut karvaan tappion • j a kansari-tuomlon.
M a a l l a ei o l l u t tähän varaa;
Hallituskysymys oli r a t k a i s t a v a avoi­mesti,
selvästi j a pUätlävästiv Kuii
kommunLsteista ei ollut, h a l l i t u s t o v e:
r e i k s i , jäi sosialidemokraateille lähin­nä
avoimeksi kak.si m a h d o l l i s u u t t a:
perustaa y h t e i . s h a l l i l a s m a a l a L s l l i t o ri
kan-ssa tai yksinään puhdas .sosialide­m
o k r a a t t i n e n hallitus.:. V a i k k a edelli­sellä
vaihtoehdolla olisi ollut eräitä
etuja, . p i d e t t i i n v i i m e m a i n i t t u a k u i -
tcnkirtsuo-siteltavampana.:. Sekä.;60s--
dem. puoluetoimikunta-että-sos.rdem.
eduskuntaryhmä olivat tästä ykslmle-:
liset. K u n v a s t u u k e r r a n o l i otettava
k a n n e t t a v a k s i , oli se paras^ottaa avoi.^
mesti j a selvästi yksin. Sitä paitsi
maassa o n k a i v a t t u työväenhallitusta.
Vastuunalaiset puolue-elimet ovat täy­s
i n selvillä siitä, että n y t muodostetun
toisen sos-dem.. työväenhallituksen
vaikeudet ovat suuret. On t u r h aa
luoda l i l a n lupaavaa kuvaa edessäolCr
v i s t a mahdollisuuksista, mutta t o i .
s a a l t a o n t u r h a a kieltää, etteikö u u ­d
e l l a h a l l i t u k s e l l a ole oikeita i h a n t e i -
t a j a k a n t a v i a suunnitelmia, j o t k a —
jos se s a a työrauhan — toteutettuina
ovat o m i a a n viemään maan kehitystä,
merkittävästi eteenpäin. . F a g e r h o l ­m
i n hallitus on myös työkykyinen ja
edustava hallitus; Uskomme, että se
tulee kaiken lisäksi osoittamaan tar­k
o i t u k s e l l i s i k s i parjauksiksi ne type­rät
väitteet, etteikö sosialidemokraa­t
e i l l a Olisi kykyä j a . h a l i f a rakentaa
edelleen niitä hyviä suhteita, joita
maallamme on k a l k k i i n u l k o v a l t o i h l r i.
e t e n k i n suureen itäiseen naapurilmr
me. Toivotamme uudelle työväen­h
a l l i t u k s e l l e menestystä. Ja pitkää
Ikää.
K o m m u n i s t i p u o l u e e n Työ l c a n s an
Sanomat k i r j o i t t a a pitkässä artlkke^
saan mm. seuraavaa:
" S K D L olisi muan edun t a k i a o l l ut
valmis osallistumaan h a l l i t u s v a s t u u ­seen,
k u n h a n v a i n o l i s i s a a t u edes vä-hlmmälstakect
siltä, että sen m u k a an
tulo - t u r v a a kansanvaltaisen J a r a u ­hanomaisen
hallltussuunnan; j a t k u m i ­sen.
A i n o a vaatimus. Jota se tällöin,
h a l l i t u k s e n muun kokoonpanon huo­mioonottaen
. p i t i välttämättömänä,
koski. slsämlnLsterln palkkaa. Mutta
j u u r i siinä näyttääkin olleen h a l l i t u k ­sen
muodostajain suunnitelman y d i n:
s a a d a sijoitetuksi sisäministerin: p a lr
k a l l e sellainen henkilö. Jonka toimen­piteillä
sodanjälkeisen kauden saavur
tukset v o i t a i s i in mitätöidä. — —
F a g e r h o l m i n hallituksen kokoonpano
merkitsee maamme.lähitulevaisuuden
k e h i t y k s e n kannalta siltä, että nyt
olemme saaneet sellaisen "kolmannen
t i e n " h a l l i t u k s e n . Jollaiset esim; R a n s -
ka.ssa; Ja i t a l i a s s a Jo a i k a i s e m m i n on
a m e r i k k a l a i s e n taantumuksen vaati­muksesta
muodostettu väliasteeksi a -
volmeen taantumuskomentoon Ja so-t
a s e t k k a l l u p o l l t l l k k a a n Ja Jollaiseen
Suomenkin oikeisto viime vuosina jo
a i k a i s e m m i n o n u s e i ta kertoja p y r k i ­nyt.
K a i k k i a l l a , mLssä s e l l a i s i a o n a i ­kaisemmin
muodostettu, niiden o n ­nettomat
tulok.set o n nopeasti nähty
polllslteri-orlna, h ä Ik ä ilemättömänä
s o t a p o l i t i i k k a n a ja työtätekevien
Joukkojen elintason alentamisena.
Tällaisen kehityksen vaara uhkaa n y t
vakavasti myösc meidän maatamme.
Jollei p i a n Jälleen päästä' t a k a i s i n s e i -
laiseen hallltuskokoomukscen. Jossa
k a n s a n d e m o k r a a t i t k i n ovat mukana;
M u t t a on välttämätöntä heti o.solttaa,
että tämä h a l l i t u s el voi - o l l a työtäte­kevän
kansan a.se t a a n t u m u s t a vas­taan,
vaan koti Ja u l k o m a i s e n taan-tumu.
sporvarlston .ase työväenluokan
orjuuttamiseksi J a koko m a a n syökse-:
mlseksl onnettomuuksiin. ;•' ;
Tämän perustavan tosla.slan tulee
määrätä suhtautuminen; n y t muodo.s-l
e t t u u n hallltuk.seen;: O n osoitettava
koko työväenluokalle Ja^ m y i i s k ln
muille työtätekeville k a n s a n k e r r o k s i l ­le,
että tällainen hallitus el voi Ja
mlnkätähden se el voi n a u t t i a demo­k
r a t i a a Ja r a u h a a k a n n a t t a v a n k a n -
san;luottamu.sta Ja että se e l s a a Jää­dä
pltkäaikaisek.si.; K o k o maan Ja
k a n s a n e d u n t a k i a on Jälleen m a h d o l ­l
i s i m m a n p i a n päästävä t a k a i s i n s e l ­laiseen
hallitukseen; jossa kansande­m
o k r a a t i t ovat m u k a n a j a panoksella,
j o k a t u r v a a terveen kehltyk-sen Ja pe­l
a s t a a maamme onnettomilta koette­l
e m u k s i l t a . "
M a a l a i s l i i t o n pää-UänenkannattaJa
Maakansa päättää a r t i k k e l i n s a seu­r
a a v a s t i :
"Tätä kirjoitettaessa el h a l l i t u k s en
ohjelma enempää kuin sen täydelli­sen;
kokoonpanokaan ole vielä tiedos­sa.
:- E n s l k s l m a l n l t t u t u s k i n ; s u u r ia
merkitsee, sillä tiedetään, että. h a l l i ­tuksen
ohjelma ja käytännöllinen
t o i m i n t a saattavat suuresti poiketa
t o i s i s t a a n . Muodo.stettua- vähemmis­töhallitusta;
t u s k i n voidaan pitää m i -
nisterlstönä,. j o n k a ; s a a t t a i s i : ajatella
h o i t a v a n asioita y l t koko vaalikauden
S i i h e n sen p o h j a on a i v a n l i i a n kapea.
K u i n k a pitkäaikaiseksi; Ja m i t e n t u ^
lok.selllseksi. F a g e r h o l m i n . h a l l i t u k s en
t a i v a l l u s muodo.stuu. r i i p p u u tietysti
ennenkaikkea- siitä Itsestään; Mikäli
se unohtaa toiminnas.saan; a s i a l l l s u u - :
den vaatimukset Ja lähtee h a r j o i t t a ­maan
taktiikkapeliä vain sosialide­m
o k r a a t t i e n poliittisen: aseman: l u j i t ­tamista
silmäimpitäen, sen satuVvoli .v^^l
katketa hyvin nopeasti." Sen Täo£d|'
o n toivottava, että se muistaa visttötl^ '^^Vm
asemansa Ja koettaa toimia nuhteet-i';';^'#||
tomasti." :r | •
Kokoomuspuolueen pää-äänenkanlv
nattaja Unsi: Suomi tervehtii uip;j^Vv^;j;:
h a l l i t u s t a mm. s e u a r a v in sanoin: .; S:; «'
'«Uuden hallituksen suurimpana
heikkoutena on s en p o h j a n kapAis. :
Sillä on takanaan vain runsas neljän-:. k-nes
eduskunnan pääluvusta. J a siten ; ;
se Joutuu etsimään lisätukea kaikki- ;
a l t a , myöskin p o r v a r i l l i s i s t a ryhmktä ;; ^
koska vasemmisto k o k o n a i s t i u t e n a k i n:
Jää vähemmistöön; Sitäpaitsi o n n i i 6 -
l e n k l l n t o l s t a nähdä, m i t e n skdl:n -ta- :;
h o l l a suhtaudutaan uuteen h a l l i t u k - ::
seen Ja h a l u t a a n k o siellä a l u n a l k a e n - ;
k a a n ottaa myötäilevää • asennetta, ;'
k u n äärimmäisen vasemmiston po­l
i i t t i n e n vallanahneus aiheutti kblco :;
ryhmäkunnan syrjäyttämisen.; Saat­taa
käydä n i i n , että hallituksen;pys:>
tyssä pysyminen, jää suuressa. määriR r '
porvarillisten ryhmien tuen varaan,;'
Tämä varmaan pakottaa varovaiseen
J a ; harkitsevaan h a l l i t u s p o l i t i i k k a a n :/;
sekä estää sellaiset radikaaliset ottÖet,
j o i h i n sosiaalidemokraatit vasemmis- ;j
topuolueena . voisivat 'muuten . tuntea
houkutusta. Mutta toisaalta yhden .
puolueen hallitus voittaa a i n a k i n . s i - •;
sälsessä cheydes.sään j a s en seurauk­sena
toivottavasti olevassa h a l l i t u s p o ­l
i t i i k a n Johdonmukaisuudessa J a mää-;
rätletolsuudessa . k o l m i vuotiskauden
edeltäjänsä. Nykyisessä asemassamme
ei liloin voida aivan kepeästi kärjis-:^;:
tää hallitulcsen Ja eduskunnan suhtei-
.ta. Tämä tosiasia on m o l e m m i n puQ-l
l n otettava huomioon, j a se t a s o i t t a^
välimatkaa vähemmlstöhallituk.sen j a
täyden p a r l a m e n t t i t u e n omaavan hai- -
l i t u k s en välillä. *
Joka tapauksessa on tämän hai. ;
lityksen syntymise8.sä myönteisellä :
piirteenä pantava merkille paria-* ;
V mentaarisen elämän tervehtymisen ~
Ja normalisoitumisen oireita s i k a . ;
II, ettei pieni häikäilemätön vä.
hemmistö voi määrätä maan poli­tiikan
hoidoilta.'; •
J a sitten lopuksi vielä r i i p p u m a t t o -
man lehden; Helsingin Sanomien osl. ;
a a kosketteleva kirJoltu.s:
" O l i k o sosialidemokraattisen halHr" :
tuksen muodaslaminen eduskunnan
runsaan neljännek.sen varaan nykyi-:
slssä olosuhteissa paras mahdollinen ;
' r a t k a i s u , sitä saatetaan kyllä hyvällä
syyllä kysyä. Siinä el a i n a k a a n otet- :
tu huomioon kansan vaaleissa anta-i
maa ohjetta siinä mielessä, että ijof-v
a r l l l l n e n enemmistö' uudessa edus-;
kurmassa voimistui huomattavasti en­tiseen
verraten. Nyt tämä enemmistö
k u i t e n k i n kokonaan s i v u u t e t t i i n . .Lie­nee
Ulan hyväuskoista k u v i t e l l a , että
sosialidemokraattinen hallitus voitai­s
i i n valjastaa ajamaan nimenomaan
taloudellisissa kysymyksissä sitä va­paan
talouden l i n j a a , jolla, p o r v a r i l l i ­set
puolueet .saavuttivat voittonsa.
Päin vastoin on; todennäköistä, .että
0PP0.S1 Iloon jääneet kansandemokraa- :
t l t J a S A K t u l c y a t ankarasti p a i n o s t a - ;;
maan Fagerholmin hallitusta aivan
t o i s i l le l i n j o i l l e , j o l l i a jo e d e l l i s i e n . l i ä l - ;
l i t u k s e n ; a l k a n a c s l l n t y l ; m o n i a y h ­tymäkohtia*
joissa h a l l i t u k s e n useat
tärkeät ratkaisut; t a p a h t u i v a t vastpin
pofvarllIlsen h a l l i t u s k u m p p a n i n , maa­l
a i s l i i t on ja i m y ö s k in eduskunnan ;
enemmistön tahtoa. Näin o l l en onkin
nyt tapahtunutta hallituskysymykBen
r a t k a i s u a pidettävä eräänlaisena v ä ­liaikaisena
hätäratkaisuna, Jonka t a r ­koituksenmukaisuus
vasta käytännös- : :
.sä o.soittautuu. ; . ; ' ;
Tyytyväisyydellä on t i e t e n k in mer- -
klttävä, etta h a l l i t u s p u l a . s a a l i in näin- ;;;
k l n nopeasti päättymään. Ja kaikissa :
vastuuntuntoisissa piireissä."tietenkin v;
toivotetaan Fagerholmin hallitukselle ;
menestystä maan asioitten hoidossa.
M i l l a i s i k s i h a l l i t u k s e n j a eduskunnan ;•
suhteet tulevat muodostumaan, se tie- ;:
l e n k i n riippuu lähinnä hallituksesta
Itsestään, sillä el ole mitään syytä
epäillä, etteikö eduskunnan p o r v a r i l - :;
linen enemmistö tulisi suhtautumaan
uuteen iiallitulcseen asiallisesti."
S I V I S T Y K S E N V I T S A US
H o l l a n n i n sotilasviranomaiset säh-r
köttivät äskettäin "VVfftt : W i n d " - n l -
mLselle-laivalle kehoittaen;:sItä mene-:
määri Rhlo-saaristo.ssa olevalle . ple--;
nelle saarelle hengenpelastustehtävää
suorittamaan. H e l l laivan saavuttua;
.saaren edustalle tuotiin .sinne sairas
alkuasuka.s. L a i v a n lääkäri teki leik-kaUlcsen
j a pelasti alkuasukkaan h e n - .
gen. Alkuasukas oli vahingossa niel­l
y t ' tekohampaansa. — A P .
M Y Y T Y Ä N I OMISTAMANI
S A U N A L N K K E E N
* V. RYKÄSELLE
pyydän saada kiittää yleisöä osakseni tulleesta hyvästä .
yhteistoiminnasta. Toivon seuraajalleni samaa hyvää
jatkoa. Kiittäen,
REIMA MÄKI
Otettuani haltuuni yllämainitun SAUNALIIKKEEN
pyydän yleisölle ilmoittaa, että tulen jatkamaan liikettä
samoin kuin edeltäjänikin.
Aukiolo päivät ja tunnit kuten ennenkin. ,
Pyydän saada sulkeutua yleisön* suosioon. >
Kiittäen, . '
VEIKKO RYKÄNEN i
340 Albert Street West Sault Ste. IMlai^e, Ontario ^
1 ••
;|S;?|5;|
>3i
mrnk