Vapaus, August 7, 1948

              3ivu 4 Lauantaina, elokuun 7 p. ~ Saturday, Aug.
Me katselemme aivojamme
Kirj. J. B. S. Haldane
-'Edistyksellinen Amerikka taistelussa^^ap^^^^
Ihmisen aivot ova; ä ä r i m m ä i s en
m o n i m u t k a i n e n itonelsto. Jos nam
ei olisi l a i t a , olisi mahdoton uskoa,
kuten useimmat biologit tekevät, a i ­vojen
olevan vastuussa mhimJlliscsta
tietoisuudesta Ja tahdosta. Summit­t
a i s en k u v a n aivojen monimutkaisuu­desta
a n t a a se tosiasia, etta hermoso­l
u j e n l u k u m ä ä r ä vastaa suunnilleen
;koko Ihmisrodun miesten ja naisten
l u k u m ä ä r ä ä j a e t t ä k a i k k i a soluja yh-d
) s t ä ^ ' a t toLsiinsa .^,aikect. K u v a n säi­keiden
lukuisuudesta saamme muis­t
a m a l l a , etta v a i n asa soluja yhdtsta-v
b t ä s ä k e i s t ä nayttaa v a l i t t a v a n "sa­nomia".
T ä t e n tutkimuksen cdcö.sa on vie-:
lä .suuri t e h t ä v ä eri .solujen valLsten
yhteyksien kaavion laatimiseksi. T ä ­mä
työ v a a t i i siten v ä r j ä t t y j e n aivo­lohkojen
mikroskooppista tutkimusta,
e t t ä aivolohkoissa n ä k y v ä t .säikeet. •
T ä l l ä tavoinkaan emme p ä ä s e ko­v
i n p i t k ä l l e , s i l l ä Säikeet kuolevat kun
se solu, josta ne tulevat, kuolee tai
solujen v ä l i - c t yhteydet katkeavat; j.i
usein sattuu n i m . e t t ä solut, vaikka
ne eivät kuolekaan, degeneroituvat,
kun niillä ei ole m i t ä ä n t e k e m i s t ä.
• E r i k o i s e n perusteellLsesti on tutkit­tu
n i i t ä aivojen osia, Jotka ovat tcke-mlsLssä
kuulon Ja n ä ö n kan.ssa. N a i ­den
aivo-osien solujen yhteydet.ovat
a i v a n erilaLset.
X ä n l ä vastaanottavan, ohlmoiden
k o h d a l l a olevan aivojen osan, .se alue, J
taa, e t t ä aivojen; rakenne y l l a m a i n i -
tu-isa aivojen os3.ssa muLstuttaa mer-killLsellä
tavalla laskukoneen ".sahko-ty.
s"-jarje?tclmaa: Jas tama analogia
osoittautuu' oikeaksi, on kysymyk.se.>-
sa huomattava fakta. Aivo.solujemme
normaalirakenne on sellainen, etta
ne havaitsevat jo.ssakin maarir. sa­m
a n k a l t a i s u u k s i a , kuten esimerkik:.-
saman melodian eri. a a n i k ö r k e u k s i l la
tai .saman sanan en aanilajcis.sa:
Seuraavana askeleena on "sähkö­tys"^
j ä r j e s t e l m ä n kek.simincn, joka
j ä r j e s t e l m ä Cl ole .«jynnynnainen, vaan^
j o k a rakentuu s i l l o i n kun mc opimme
j o n k i n p i e l e n , kuten c:;imcrkvtfii op-pie.
ssammc. etta "hyvaa palvaa" mer­kitsee
samaa k u i n "Ijon jour" rans-kak.
si.-. ..:
T ä m ä on paljon vaikeampi t c h ' a -
va,- ja uskon, ettei sita suoriteta mi­nun
e l i n a i k a n a n i . M u t t a kun se on
s i i o r i t e t l u , tunnemme melkoisesti aja­tuksen
f y y s i l l i s t a pohjaa. .
N ä ö n kan.5.satckemis!s.sa olevan ai­vo-
osan rakenne on aivan erilainen.
V e r k k o k a l v o n keskiosan p i e n i s t ä haa­roista
— v e r k k o k a l v o n muodostaa .sil­m
ä m m e takao.sas.sa oleva v a l o h e r k kä
p i n t a — kulkee k u s t a k i n kolme .sälettä
n ä k ö h e r m o a p i t k i n siihen aivojen o-saan.
jota .sanotaan gcnikulaattLseki-l
kappaleeksi.
Molemmls.sa silmissä olevaa s ä i k e et
k u l k e v a t .samalla puolella aivoja .si­ten,
e t t ä • o i k e a n siiman ulomma.sta
amerikkalaista fasismia vastaan
AVOIN KIRJE AMERIKAN
KANSALLE
.Neuvostoliitossa ilmestyvä "Mter-natumaja
Gazeta" on kääntynyt
kuuluisan amerikkalaisen edistys­mielisen
kirjailijan Howard Fastin
puoleen pyynnöllä, etta .han kir­joittaisi
kaLsauk.sen nykyaikai.scen
amerikkalaiseen. kirjalli.suHtcen;
Fa.st l ä h e t t i "Litematumaja Ga^
zctallc" vastauskirjeen ja vetoo­muksen,
jonka han on osoittanut
:.Amerikan kaasalle, jotka julkai-
. semme ja myöskin julkaisemme
e d e l l ä mainitsemamme aikakaas-
. lehden kirjoituksen Fastin miehek­käästä
menettelystä:
Y s t ä v ä n i ! Amcnkkalai.sct!
t<iltujen li.säk.si ci ole i l m e n n y t muita
t c s i a s i o i t a.
J o t k u t v ä i t t ä v ä t m e i d ä n olevan vie­r
a a n vallan a s i a m i e h i ä . He valeiite-levat
hapeamattomasti. Jotkut väit­t
ä v ä t asenteemme olevan amerikka­laisvastaisen.
Pidan heidän omaa
aficnnc.taan amerikkalaLsvastaisena.
s i l l a en tunne parempia amerikkalair.
sia kuin ovat toverini, m a i n i t u n , neu­voston,
ja-senet, en tunne i h m i s i a , jot­ka
olisivat l o j a a l i m p i a ja uskollisem­pia
niita .suurenmoisia periaatteita
kohtaan, jotka kerran ovat. kohotta­neet
A m e r i k a n kunniaan.
Se, etta jouaumme v a n k i l a a n . Cl ole
suurimerkityk-sellista. Me olemme p i -
Maaratyssa. micle.s.-a on minun ta- j t ä r i c c t parempana tulla tubmituik.si
j o k a h a v a l l s c c korkeat ä ä n e t , .sijait- puolesta tulevat Ja vasemman siiman
sce alueen tol.se.ssa p&a.s.sä Ja se Joka
havaitsee matalat, ä ä n e t , toisessa
paä.ssä. . • • ... .
• A m e r i k k a l a i s e t Pitts. MacCuUoch,
•VVlcner ja muut ovat menneet .san­gen
p i t k ä l l e änalysolde.''saan taman
alueen hermo-solujen rakennetta.
K y s y m y k s e n y t i m e n ä on. k u i n k a me
havait.semme ä ä n i k u v a n samanlaLse-na,
m i l l o i n ovat ky.symyk.se.ssä aanen
eri. korkeudet. Toisin sanoen kuinka
mc esimerkiksi tunnemme m ä ä r ä t yn
sanan samaksi, "vaikka taman sanan
on lausunut täy.siikäincn mies Ja pie­ni
lapsi.
O n sangen mahdollista Järjestää
s e l l a i n e n clektronLsystccmi,. J o k a ha­vaitsee
t ä m ä n k a l t a i s e t kaaviot. Itse
asiassa t ä l l a i s e t $y,stecmit muodosta­vat
Jokaisen sahkoUa toimivan lasku­koneen
osan.
Mlksroskooppinen tutkimus osoit-
John Hyytiäisen
MUISTOLLE
. T ä n i i a n elokuun 7 p:na tuli:ku­luneeksi
yhdeksäntoista vuotta
rakkaan mieheni JOHN HYY­TIÄISEN
kuolGma.sta.
Muistosi säilyy mielessäni (iitKi;
• Aimo Ja Ida Hyytiäinen
Gopper C l l f f . . . Ontario
. s i s e m m ä s t ä puolesta, tulevat .säikeet,
j o t k a Joutuvat toimintaan kun kat­selemme
vasemmalla puolella olevia
e s i n e i t ä , kulkevat aivojemme oikean­puoliseen
osaan. :
Gealkalootti.se.s.sa kappaleessa säi­keet
p ä ä t t y v ä t kuuteen solukerrostu-maan.
Joista kolme kuuluu kummal­l
e k i n siimalle. Molempien silmien
vastaavat . s ä i e p a a t t e e t ovat l ä h e k k ä in
j a n ä m ä s o l u s ä i k e e t : v ä l i t t ä v ä t sano­man
edelleen sille aivojen osalle ta-k
a - a l v o j e n alueen pinnalle, Joka Jou­tuu
t o i m i n t a a n kun me katsomme.
P i t ä m ä l l ä apinoita J o n k i n aikaa p u.
naLscssa valossa o x f o r d i l a i n e n L e G r cs
G l a r k huomasi; e t t ä kaksi naista .so-lukerrostumlsta
degeneroitui. Ha n te­ki
.sen Johtopaatok.sen, efcta kumpaan­k
i n siimaan kuuluvat kolme kerros­tumaa
ovat h e r k k i ä punaiselle, vih­r
e ä l l ä Ja siniselle valolle..
"Jo.s Joku sanoisi, etta tama kokei­lu
a p i n o i l l a o l i Julmaa, on sj-yta huo­mauttaa,
etta h ö y r y p a n n u n t e k i j a t t u -
ievat kuuroiksi niittauskonelttensa
melusta,mutta kukaan el- ole vielä
vihjannut, etta nlittauskoneet pilaisi
J u l i s t a a , t ä s t a syystä l a i t o m i k s i.
A i v o j e n takaasan jokainen pieni
alue/ ytolmil sen mukaan-,- m i t ä kah
d c n .siiman vastaavat alueet nakevat,|
mutta aivot eiVat valikoi varcja sa­man
mekanismin mukaan k u i n kuuler
miscn kan.s.sa- tckcmisursa olevat a i -
vojeno.sat .savella.
T ä t e n v a r l a i s t i m m c on paljon alem­pana
kuin musikaalinen aistimme,
mutta mciUa on ka.sttys muodosta ja
koosta.
M i k s r o s k o o p i l l a t y ö s k e n t e l e v ä t ann-t
o m i a n t u t k i j a t • tutkivat . p a r h a i l ­l
a a n innokkaasti kysymystä; kuinka
mc havalLscmmc s a m a n k a l t a i s i a muo­toja.
T u t k i j a t ovat p ä ä s s e e t k i n n:in
p i t k ä l l e , etta he. voivat j o l t i s e l l a k in
varmuudella .selvitellä .saierakenteen
joka tekee meille mahdollLsck.si ha­v
a i t a ,etta j o k i n suuri kuva on ineliö
tai etta j o k i n muu y k s i n k e r t a i n e n k u ­vio
muistuttaa j o t a k i n p i e n e m p ä ä tai
h o l t a n i lilan .suureii: it.scvarmuuden
okc(itus, e t t ä y r i t ä n kaantya miljoo­n
i e n tas-sa maassa a.suvien kunnon i h ­misten
puoleen. Jo monen kuukauden
a j a n ovat melkein k a i k k i e n maamme
sanoma- ja aikakauslehtien palstat jä
m y ö s k i n radioa.semat olleet minulta
suljetut. Ihmi.sen parjaaminen seka
vastaus- ja itsepuolustusoikeuden r i i s ­t
ä m i n e n h ä n e l t ä ^—kas s i i n a "vapaan
• l e h d i s t ö n " .yk.sinkertaincn laki nyky­hetken
Amerikassa.
O l i s i m i n u n t a h o l t a n i k u i t e n k i n a n ­teeksiantamaton
laiminlyönti, jollen
kohottaisi aantani Yhdysvaltojen
K o r k e i m m a n oikeuden eilisellä päi­v
ä m ä ä r ä l l ä k i e l t ä y d y t t y ä ottamasta
k a s i t e l t a v ä k j s e e n Antifasististen E m i ­g
r a n t t i e n Yhtyneen Avustuskomitean
neuvoston vetoomusta. Nyt ei ole a i ­ka
vaieten sietaa t ä l l a i s t a;
. : M u u t a m a n paivan kuluttua telje-'
t a a n yksitoista m i e s t ä ja naista van­k
i l a a n ; He joutuvat karsimaan ran-gaistuk.
sen kaksinkertaisesta rikokses­ta..
E n s i n n ä k i n he ovat fasLsmin vas­t
u s t a j i a Ja toiseksi he monien vuosien
kuluessa ovat ponnistelleet hoitaak­seen
sairaita, ruokkiakseen n ä l k ä i s iä
Ja auttaakseen Espanjan tasavallan
puolesta taistelleita invaliideja. T a ­j
u a n vuoksi on h e i d ä t leimattu r i k o l ­l
i s i k s i .
K a h d e n vuoden ajan olemme me;
A n t i f a s i s t i s t e n Emigranttien Yhty­neen
Avustuskomitean neuvoston j ä ­senet,
olleet vainon kohteena, meitä
o n painostettu,, m e i t ä , o n kuulusteltu.
Vainoojamme eivät kuitenkaan ole
voineet e s i t t ä ä m e i t ä vastaan m i t ä än
m u i t a syytöksiä kuin ne, jotka yllä-olen
luetellut. Tuomioistuimen edes­s
ä valalllsesti annetut todistujcset
t ä y t t ä v ä t satoja sivuja* m u t t a y l l ä l u e -
vankeusrangaistukseen kuin luopua
omista ja maamme periaattei.sta,
amerikkalaisva.staista toimintaa tut­k
i v a n komission" e d e s s ä . M u t t a niiHa
s y i l l ä joLsta m e i d ä t tuomitaan van­keuteen,
on suunnaton, todella traa-'
g i l l i n c n merkitys k a i k i l l e a m e r i k k a l a i ­s
i l l e . Silla m e i d ä n telkeamisemmc
v a n k i l a a n : merkitsee, e t t ä fasismin-vastaisuus
leimataan r i k o k s e k s i
maamme lain edessä. Armeliaisuus
l e i m a t a a n rikokseksi. Sairaitten ja
n a i k a a n ä k e v i e n auttaminen katso­t
a a n rikokseksi, Jos avunsaajien po­l
i i t t i s e t mielipiteet ovat ristirndafsa,
'•amerikkalaisvastaista to;mirrtaa tut­k
i v a n komission" p o l i i t t i s t e n m i e l i p i ­teiden
kanssa.
T ä m ä on k i r v e l e v ä , k a m m o t U v a h ä ­p
e ä n y k y p ä i v ä n A m e r i k a l l e ! Emme
voi e m m e k ä saa s i t a h y v ä k s y ä . M i n un
ei tarvitse enkä aiokaan pyytaa an­teeksi
i s ä n m a a n i puolesta. ; T u n n en
sen l i i a n h y v i n j a rakastan s i t a l i i an
voimakkaasti. Kymmenet miljoonat
teLstä ovat lukeneet k i r j o j a n i . M i n un
el tarvitse teille todistaa, etta Jokair
nen sanani on o l l u t l ä h t ö i s i n r a k k a u ­desta,
huolenpidosta j a kunnioitukses­t
a t ä t ä maata kohtaan, jossa olen .syn­tynyt
j a kasvanut. E n VOI vaieta .sil­l
o i n kun k o u r a l l i n e n l u r j u k s i a p y r k ii
t e k e m ä ä n t ä m ä n m a a n inhotuksi koko
Vapauttarakastavan ihmiskunnan s i l -
mis.sa.
Ä ä n e n i t u l l a a n kuulemaan. Vndcn
kymmenen rohkean miehen j a naLscn,
j o i d e n kanssa olen jakava vankeus­rangaistuksen,
aani tullaan kuule-m
a am T e i d ä n k i n , a m e r i k k a l a i s t e n ys­t
ä v i e n i , ä ä n e n on t u l t a v a kuulluksi
s i l l ä taantumus on p a r h a i l l a a n astu-ma.
ssa uuden askeleen sita kammotta­vaa.
epäinhimilll.sen synkkaa yötä
k o h t i . Joka on verhonnut vaippaansa
monet maat j a Jota ihmiset n i m i t t ä ­v
ä t fasismiksi.;
New York, 15 p n ä kesak. V. 1948.
SI HOWARD F A S T.
Literaturnaja Gazetan toimitukselle;
. Olen.erittäin suuresti imarreltu ja ylpeä siitä, että olette pyy­täneet
minua kirjoittamaan katsauksen, nyky ajan. amerikkalai­seen
kirjallisuuteen ja nykyhetken Amerikan kirjallisessa elä­mässä
vallitseviin olosuhteisiin. Kuten oheenliitetystä kirjeestä
ilmenee, on käytettäväkseni kuitenkin jäänyt liian vähän aikaa,
voidakseni laatia huolellisesti harkitun artikkelin tästä aiheesta.
Jos. minulla vankilassa tulee volemaan tilaisuutta kirjoitta­miseen
niin olen yrittävä laatia artikkelin ja lähettää sen Teille.
Lähetän Teille parhaat toivomukseni. .
Teidän vilpitön HOWARD FAST.
22 pnä kesäkuuta 1948.
KIITOS
- T ä t e n h a l u a n k l i t t a a kumpaa.No. I4:sta poikia. Hansen. Ontario,
s i l t a r a h a l a h j a s t a p i k k u - t i s k a r l l l e . joka oh kaunLs y l l ä t y s minulle.
E r i k o i s e t kiitokset alkuunpanijoille. Vielä k i i t ä n t e i t ä k a l k k i a ja.
hauskaa lomaa teille toivoo.
SHELBY KNUUTTILA
Searchmont Ontario
Surulla ja kaipauk^K^ila^moitammcv e t t ä rakas puolisoni ja isämme
JOHN PIISPANEN
kuoli kotonaan Beaver Lakella. Ontario, kesäkuun 27 p:na 1948. Vai­naja
oU syntynyt Saarijärvellä Kalmarlnkytossa ja oli kuollessaan
SOvuoden ja yhden kuukauden ikäinen, Lähinnä suremaa:n jai h ä ­nen
puolisonsa ja lapset, Niko, .Martti, John ja VlUnö ja t y t ä r Martr
ta. Helin miehensä kanssa seka sisarenlapsct ja laaja sukulais- ja
tuttavapiiri i ä s s ä maassa ja Suomessa.
Vainaja saatettiin viimeiseen lepoonsa Naim Ccntrcn kalmistoon
h e i n ä k u u n 1 p:na suuren toveri-ja y s t ä v ä p i i r i n saattamana.
I S A L L E
Saapui hetki elon illan,
voimat hiljaa loppuivat.
Tuskat tyyntyi, rauha saapui,
pääsit toivomaasi lepoon.
Puoliso Ja lapset.
KIITOS
P y y d ä m m e lausua s y d ä m e l l i s i m m ä t kiitoksemme k a i k i l l e n i i l l e y s t ä -,
v i l l e j a tovereille,, j o t k a i h a n i n kukkasin, seppelein j a adressein k u n ­n
i o i t t i v a t r a k k a a n i s ä m m e muistoa. K i i t o s D a v i d H e h n i l l e j a ; p a s t o r i'
L . P i k k u s a a r e l l e k a u n i i s t a ja mieleenpainuvista puheista. Samoin
k a n t a j i l l e , t a r j o i l i j o i l l e : j a : k a i k i l l e n i i l l e ' y s t ä v i l l e , .jotka yhteisesti
•olitte tukemassa j a antamassa; meille l o h t u a surumme h e t k e l l ä . ; ;
P U O L I S O JA Lx\PSET
suurempaa .samankaltaista kuviota.
, T u t k i j a t e l v a t k u i t e n k a n ole vielä
keksineet "sahkotys"-jarJe5telmää; jo­ka
tekee meille mahdolliseksi i d c n f i -
o i d a kuvioita, m i l l o i n ne ovat k ä ä n ­netyt
y l ö s a l a i s i n —•• k u t e n esimerkiksi
k u n luemme kirjaa, j o k a on vinossa
tai viclapa y l ö s a l a i s i n . ;
;: L u o n n o l l i s e s t i t u t k i j a t eivat kykene
viela tarkemmin s e l i t t ä m ä ä n , k u i n ka
mc voimme identifioida nelimai.syy-d
c n n ä h t y n ä ja tunnettuna, kuten
esimcrkik.si, jos me havaitsemme p i -
mcyde-sa n e l i ö m ä i s e n e.sinccn j a muo­dostamme
s i l t a henkisen kuvan. ;
L u u l t a v a s t i tama on opittava ku­ten
kahden kieleivi vastaavat .sanat,
j o s k i n kahden n ä k e m ä m m e nchon
V a l l i l a vallifcseva.samanlaisuus riippuu
aivojen s y n n y n n ä i s e s t ä rakenteesta.
L ä h e s m i l a a n c i t i e d e t a n u s t a a>
vojenosista. jotka ..ovat tekemisissä
e n e m m ä n abstrakt.i.s.ten; ajatuksien
kanssa nnta tapauksia • l u k u u n o t t a ­matta,
milloin ajatu.stolminnassa. c-s
i i n t y y . mielisairauden aiheuttamia
h ä i r i ö l tä
; K u i t e n K i n ylla . kuvailem.ini. . t yo
osoitt.aa, etta, me alamme v i h d o i n k in
paasta . n i i d e n fyysillisten pro.scssien
j ä l j i l l e , ,.jotka ; s y n n y t t ä v ä t ajatusta.
Tama ei kuitenkaan merkitse, etta
ajatus h a l u t t a i s i i n supistaa pclkalöi
mekanismiksi.
. L u u l t a v a s t i t u t k i m u s t y ö l l ä tulee,
olemaan p ä i n v a s t a i n e n vaikutus-; Me
t i e d ä m m e , etta n ä k ö k y k y m m e . r n p - '
puu jossakin m a a n n - s i i m a n meka-'
nismista; Tama tekee meille mahdol­liseksi
korjata n ä k ö m m e v i r h e i t ä ; s i l - -
m a l a s e i l l a ja myöskin tutkia nnta
h a r h o j a , jotka ovat y h t e y d e s s ä na^.
koomme.
Jos me t ä t e n ;}-mmarramme ajatuk­sen,
mekaanisen puolen, me yoimme-auttaa
..nnta, joiden mekanismi on
v i o i t t u n u t , ja. ottaa huomioon liian
mekaanisen ajattelun huonof vaikur
tukset, kuten me jo. n y t voimme huo­mioida
ajatusharhat, k u n me k ä y t ä m ­me
d i a l e k t i s t a e m m e k ä pelkkaa muo­d
o l l i s t a logiikkaa.
Sillaa o n olemassa .mekaanista
ajattelua.-."Uudenaikaiset laskukoneet
ovat tasta esimerkkina ratkaistessaan
l o o g i l l i s i a probleemeja. •
T a h a n asti. rakennetut laskukoneet
antavat saman ..vastauksen, k u m an­taisi;.
B e r t r a n d Russelikm; M u t t a Jos
kykenisimme-; asentamaan ; la.skuko-neeseen
viela l i s ä ä ; " s ä h k ö t y s t ä " . voi­simme
..rakentaa .-samanlaisen ''ajat-telu"-
koneen kuin T a r s k i k m . ; j o n ka
l o g i i k k a o n hieman l ä h e m p ä n ä e l ä v ää
elamaa; k u m R u s s e l l i n logiikka; ; ';
T a m a tosiasia osoittaa, e l i a Russ­e
l l - ;ajattelee h y v m ; t a r k a s t i , mutta
m y ö s k i n h y v i n rajoietusti: :.\jatuk.sen
koneiston tutkiminen autti»isr meitä
? ! i i l y t t a n i : U i u .tarkuurten ja vtiltrii?
maan nijoiukset
MIEHEKÄS HOWARD FAST
Y h d y s v a l t o j e n K o r k e i n Oikeus on
k i e l t ä y t y n y t ottamasta k ä s i t e l t ä v ä k ­seen
k i r j a i l i j a Howard F a s t i n j a A n t ir
fasististen E m i g r a n t t i e n ; Yhtyneen
Avustuskomitean kymmenen muuii
j o h t o h e n k i l ö n vahtusta. K a l k k i n a t nä
h e n k i l ö t on t u o m i t t u vankeus- Ja sak­k
o r a n g a i s t u k s i i n edistyksellisten m i ef
l i p i t c i t t e n s a takia, Fastia j a h ä n en
a n t i f a s i s t i s i a , . t y ö t o v e r e i t a a n vastaan
nostetun oikeusjutun; a l o i t t e e n t e k i jä
oli pahamaineinen. Yhdysvaltojen'
cdustajakamarin. asettama, a m e r i k k a ­laisvastaista
t o i m i n t a a " tutkiva ko­missio.
Taman fasistisen elimen toir
vomusten mukaisesti K o r k e i n Oikeus
p y s y t t i voimassa muiden oikeusins-tanssien
langettaman paatoksen.
Y h d e l l e t o i s t a amerikkalaiselle fa-sisminvastustajalle
langetettu; suuttu­musta
; h e r ä t t ä v ä tuomio on ainoas­t
a a n yksi Y h d y s v a l l o i s s a p a r h a i l l a an
kaynnLssa olevan r a i v o k k a a n i m p e r i ä -
l i s t i s - t a a n t u m u k s e l l i s e n ' of f c n s s i i v ih
jlmauksista. "Amerikkalaisvastaista
t o i m i n t a a " t u t k i v a komissio on aino­astaan
yksi n i i s t a v ä l i k a p p a l e i s t a , Joi­t
a monopolikapitaali k ä y t t ä ä amerik­k
a l a i s i a sumuttaakseen. Komission
t e h t ä v ä n ä on taisteleminen kaikkia
Y h d y s v a l t o j e n j u l k i s e n e l ä m ä n edis­t
y k s e l l i s i ä l l m i o i t a vastaan ja e r i k o i ­sesti
se nuuskii, " k a p i n a l l i s u u t t a"
A m e r i k a n k u l t t u u r i e l ä m ä n edustajien
joukossa
A m e r i k k a l a i s e t m u s t asotnialalset
haluavat erikoisesti . t e l j e t ä , v a n k i l a a n;
A l b e r t M a l t z i n j a J o h n Lawsonin, j o i^
den nimet l i i t t y v ä t k i i n t e ä s t i Yhdys-^
v a l t o j e n . edistykselliseen k i r j a l l i s u u ­teen.
Onko s y y t ä i h m e t e l l ä , e t t ä k o m i s s i ­on,
epäsuosion kohteeksi on joutunut
myös se j ä r j e s t ö . - j o h o n Howard Fast
kuuluu? Antifasististen E m i g r a n t t i ­en
Y.htynyt; Avustuskomitfeä perustet­t
i i n muutamia vuosia sitten r a h a l l i s en
j a sairaanhoitoavun antamiseksi • es­p
a n j a l a i s i l l e tasavaltalaisille. P a r n e ll
T h o m a s i n t a r v i t s i v ä i n n ä h d ä komite­an
nimi k u n h ä n JO sinkosi sen jäse-;
ma; vastaan s y y t ö k s e n . . . ' ' a m e r l k k a -
laisvastaisuudesta" ja vaati saada k o i ;
mission k ä y t e t t ä v i k s i t ä y d e l l i s e t luet­telot
n i i s t a a m e r i k k a l a i s i s t a , j o t k a oli-
' vat lahjoittaneet; varoja: komitean
kaytoon: seka m i s t ä espanjalaisista;
j o t k a olivat apua saaneet.
E l ole vaikea y m m ä r t ä ä , m i t ä tar­koitusta;
v a r t e n W a s h i n g t b n i h taantUr
mukselliseti tarvitsivat n ä i t ä luette­loita.;
K u i n k a - m e n e t t e l i v ä t tässä ti-"
lanteessa: komitean—puheehjohta ja
l a a k a r i Barsky.. professori Bradley.
F a s t j a ; m u u t j o h t o h e n k i l ö t ? . T ä h än
kysymykseen vastaa ; Howard Fast:
'•Tietoisina suta. etta e n s i m m ä i s en
l u e t t e l o n luovuttaminen. aiheuttaisi
s a i k y t t e l y j e n ja : vainotolmenpiteiden
kohdistamisen 25 t u h a t t a lahjoittajaa;
•vastaan..ja otaksuen,- e t t ä t o i s e n - l u ­ettelon
luovuttaminen j o h t a i s i m o n i en
F r a n c o n k y n s i s s ä olevien u l j a i t t e n es­p
a n j a l a i n e n tasavaltalaisten kuole-rnaan.
.Antifasististen:; E m i g r a n t t i en
Y h t y n e e n Avustuskomitean toimeen­paneva
neuvosto k i e l t ä y t y i luovutta­masta
n a i t ä luetteloita." •
Thomas ja h ä n e n y s t ä v ä n s ä p ä ä t ­t
i v ä t t ä h ä n k i e l t ä y t y m i s e e n vedoten
s y y t t ä ä y h t ä t o i s t a a m e r i k k a l a i s t a fa-sismlnvastustajaa
" e p ä k u n n i o i t t a v a s ­t
a e s i i n t y m i s e s t ä kongressia kohtaan"
j a vaatia h e i d ä n t e l k e a m l s t a ä n van­k
i l a a n .
E r i k o i s e s t i haluavat taantumusmie-het
kostaa Howard F a s t i l l e , j o k a on
yksi m e i d ä n päiviemme Amerikan
edistyksellisen k i r j a l l i s u u d e n huomat­t
a v i m m i s t a edustajista.
Howard Fast, j o k a nyt on 34 vuo­den
i k ä i n e n , tuli sodan a i k a n a A m e r i ­kassa
l a a j a l t i tunnetuksi h l s t o r i a l l i s -
Aten romaanien t e k i j ä n ä.
. Parhaissa teoksissaan "Viimeinen
r a j a " j a "Vapauden tie" Howard Fast
p a l j a s t a a amerikkalaisen porvariston
k a t a l u u d e n . j a julmuuden. ; v;
Kymmenet tuhannet \ n e u v o s t o l u k i -
j a t ovat jo tutustuneet F a s t i n romaa­n
i i n , jossa kerrotaan, k u i n k a k o u r a l l i ­nen
vapautensa puolesta taistelevia
mtiaaneja-uhmasl Amerikan; koko^ar-meijaa.
Fast kertoo s i i t ä , k u i n k a i n ­t
i a a n e j a k i d u t e t t i i n Ja k u i n k a van­huksia,
n a i s i a j a lapsia t u h o t t i i n . S a ­m
a l l a han saa l u k i j a n s a tajuamaan,
k u i n k a suurenmoinen on kansa, joka
ei halua; antautua sortajan armoille.
Ne r o m a a n i n kohdat, j o i s s a kuvataan,
k u i n k a huonosti aseistetut i n t i a a n it
lyovat takaisin Amerikan armeijan
s u u r t e n s ä ä n n ö l l i s t e n j o u k k o - o s ä s t ö -
j e n h y ö k k ä y k s e t : j a suurenmoisella u l ­j
u u d e l l a ; t e k e v ä t , v a s t a r i n t a a Yhdys­v
a l t o j e n koko voimakasta sotakoneis­toa
vastaan, antavat aihetta ylpeillä
i h m i s e s t ä .
K u i n k a ; suuresti eroaakaan- F ä s t ih
teoksen koko henki A m e r i k a n n y k y i s ­t
e n d e k a d e n t t l k i r j a l l i j o i d e n tuotteis­t
a ! Onko vaikeasti k ä s i t e t t ä v i s s ä , e t tä
JO p e l k ä s t ä ä n ; F a s t i n tuotannon hu­m
a n i s t i n e n sävy, h e r ä t t ä ä Parnell
Thomasissa ja muissa a m e r i k k a l a i s i s ­sa
: fasisteissa h y s t e e r i s t ä , hermostur
neisuutta.
F a s t kertoo romaanissaan "Vapau­d
e n t i e " y h t e i s k u n n a n pohjakerroksis­t
a l ä h t e n e e s t ä m i e h e s t ä . G i d e o n J a c k ­son-
nimisesta "^neekeristä; joka Poh­j
o i s - j a e t e l ä v a l t i o i d e n v ä l i s e n sodan
j ä l k e e n asettui j o h t a m a a n musta- j ä;
valkoihoisen k ö y h ä l i s t ö n taistelua J ä l ­leen
v a l t a a n palanneita orjanomista-j
i a vastaan. Teos on. e r i k o i s l a a t u i n en
j a m e r k i t t ä v ä . A m e r i k k a l a i s t e n k i r ­j
a i l i j o i d e n romaaneissa. ei esiinny
usein G i d e o n J a c k s o n i n j a ; h ä n e n p o i ­kansa
Marcuksen k a l t a i s i a i h m i s h a h ­moja,
i m i e h i a , j o i t a ei voi s ä i k y t t ä ä ja
j o i d e n vastarintatahto on l a n n i s t u ­maton.
R o m a a n i " V a p a u d e n tie'*; o n uudenr
l a i n e n i l m i o A m e r i k a n k i r j a l l i s u u d e s ­sa.
A i n o a s t a a n k i r j a i l i j a , jolle m e i d ä n :
aikamme edistykselliset; aatteet ovat
l ä h e i s e t , o n voinut ottaa kehiteltavak-seen
:tallaisen aiheen; orjuuttajiaan
vastaan r i n t a r i n n a n , t a i s t e l e v i en v a l ­k
o - ja mustaihoisten amerikkalaisten
asetoveruuden.
•Samalla t ä m ä teos (kuten myös ro­maani
v V i i m e m e n raja".» on i n t o h i ­moinen
syytosasiakirja. Fast ruoskii
p ö y r i s t y t t ä v ä ä rotusortoa, joka on
A m e r i k a n porvarillisen s i v i l i s a a t i on
oleellisen v ä l t t ä m ä t ö n purre kaikissa
sen kehitysvaiheissa.
"Vapauden t i e n " tekija on t ä y d e l ­lä
oikeudella ansainnut m i t a huomat­t
a v i m m a n aseman nykyajan Amerir
k a n : cdistyksellisimpien k i r j a i h j o i d en
joukossa. Fast ei sulkeudu omien luo-mispyrkimystensa
purun. H ä n e n y h ­t
e i s k u n n a l l i n e n toimintansa on vuo­si
vuodelta yha laajentunut. Fast on
p a l a v a Ncuvostohiton ystava.. Aivan
ä s k e t t ä i n han esimerkiksi yhdessä
muiden a m e r i k k a l a i s t e n k u l t t u u r i p e r -
s o n a l l i s u u k s i e n kanssa muutamia ker­toja
e s i i n t y i - j u l k i s u u d e s s a kehoittaen
p a r a n t a m a a n amerikkalais-neuvoslo-laisia
suhteita. Lukuisissa k i r j a l -
lisuasaiheissa artikkeleissaan Fast on
k e h o i t t a n u t a m e r i k k a l a i s i a k i r j a i l i j o i ­t
a p e r e h t y m ä ä n marxilaiseen m a a i l ­mankatsomukseen,
kirjoittamaan a-j
a n k o h t a i s i m m i s t a aiheista, j o t k a l i i t ­t
y v ä t taantumusta vastaan kaytavaan
t a i s t e l u u n .
L a h j a k a s k i r j a i l i j a on knnteassa
y h t e y d e s s ä Amerikan kansan edis-t
y k s e l l i s i m p i i n aineksiin; J u u r i tama
h e r ä t t ä ä , " a n t i a m e r i k k a l a i s l s s a " k i u k ­k
u a h ä n t ä kohtaan: Mutta F a s t in
t a i s t e l u s s a taantumusta vastaan osoitr.
tama m i e h e k ä s rohkeus ja h ä n e n kas-vava
y h t e i s k u n n a l l i n e n toimeliaisuu­tensa
osoiUavat, e t t e i v ä t amerikka-;
laiset Derzhimordat (poliisityyppl G o -
g o l j i n "Reviisorissa". Suom. huom.).
kykene tukahduttamaan t ä m ä n k i r ­jailijan
ä ä n t ä , j o l t a A m e r i k a n t a v a l h -
set ihmiset odottavat; uusia eteviä,
e d i s t y k s e l l i s i ä teoksia.
A m e r i k a n Y h d y s v a l t o j e n valta-ase­ma
m a a i l m a n terasmarkkir.oUla joh­tuu,
sen k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen ehty­m
ä t t ö m i s t ä ensiluokkaisen malmin
s a a n t i m a h d o l l i s u u k s i s t a : Sisällisso­d
a n p ä ä t y t t y ä oli r i i t t ä v ä s t i p ä ä o m a a,
koneita ja a m m a t t i t a i t o a . Teollisuu­den
k e h i t t ä m i s e k s i t a r v i t t i i n • v am
halvempaa rautamalmia. Teräksen
a i k a k a u s i ei saattanut alkaa ennen­k
u i n r a a k a - a i n e v o i t i i n laskea sadois­sa
miljoonissa tonneissa. Mista se
s a a t a i s i i n , tuntui kauan ratkaisemat­t
o m a l t a probleemalta.
J o s k i n tuntuu l i i o i t t e l u l t a v ä i t t ä ä,
e t t a A m e r i k a n t e r ä s on luonut kym­menen
tuhatta miljoonikkoa, n i i n on
s i l t i muistettava, etta y k s i s t ä ä n Lake
S u p e r i o n n alueella tunnettujen mal-m
i k e n t t l e n arvo kohoaa y l i m i l j a a r d ln
d o l l a r i n . Maassa makaava m a l m r on
s a h a j a u h o a k i n halvempaa. Mutta
S u p e r i o r - j a r v e n y m p ä r i s t ö s s ä sita on
.suunnattomasti heti maan pinnan a l ­la
n o i l l a e r ä m a a - , m e t s ä - j a preeria-seuduilla.
Sima on SIIS h a l v a n t e r ä k ­sen
j a A m e r i k a n y l i v a l l a n avain.
V i e l a satakunta vuotta s l t i e n Ame­r
i k k a sai r a u t a m a l m i n s a itavaltiolsta,
p ä ä a s i a s s a Pennsylvaniasta ja New
Y o r k i s t a . S i i h e n a i k a a n olivat- C o m -
w a l l i n . kaivokset A m e r i k a n r i k k a i m ­mat.
Lähes 150 vuotta ne omisti
G r u b b i n ja Golemanm; perheet ja
n i i s t ä s a a t i i n 19.000 tonnia malmia.
Seuraavana oli New Y o r k i n Champ-l
a l n - j a r v e n luona oleva Port Henrj--
k a i v ö s , josta vuosisadan kuluessa
s a a t i i n 15 m l l j . tonnia. Raaka-aineen
s a a n t i oU r i i t t ä v ä ä ennen sisällisso-.
taa, mutta sen j ä l k e e n raudan tuotan-to
kaksikertaistul v ä h e m m ä s s ä kuin
kolmessa vuodessa, hinnat kolmin­k
e r t a i s t u i v a t ja rauTailerakennukset
alkoivat.
Miten Neuvostoliitossa
huoleliditaan vanhuksista
KUN TE KULUTATTE DOLLARIN . . .
NIIN T E H K Ä Ä SE
EDISTYKSEN HYVÄKSI
. . . Ostakaa omasta kaupastanne — The Workers'Co-op.
N e u v o s t o l i i t o n perustuslain 120 py­k
ä l ä k u u l u u n ä i n : NeuvQstoliltoTi k a n ­s
a l a i s e l l a b n oikeus saada vanhuudes­s
a a n a i n e e l l i n e n t u r v a . ;
' V a l t i o n tulo-; Ja menoarviossa on
k u l u v a n a v u o n n a m y ö n n e t t y s o s i a a l i ­huoltoon
suunnaton summa: 22,6 m i l ­j
a r d i a r u p l a a . T ä s t ä menee huomat­t
a v a osa vanhusten e l ä k k e i s i i n . S i t ä ­p
a i t s i k ä y t e t ä ä n suuri • s u m m a yanho-j
e n k o t l e n y l l ä p i t o o n s e k ä parantolois­s
a Ja- lepokodeissa olevien vanhusten
v a p a a p a i k k o i h i n .
Neuvostokansalainen on oikeutettu
e l ä k k e e s e e n , p ä ä s t y ä ä n 5 0 - ^ 0 vuoden
i k ä ä n . I k ä r a j a on r i i p p u v a i n e n siita,
m i s s ä ammatissa on t y ö s k e n n e l l y t -tai
t y ö s k e n t e l e e .
" N e jotka haluavat vanhuudenela-k
e t t ä l ä h e t t ä v ä t hakemuksensa erir
k o i s i i n l a u t a k u n t i i n p a i k a l l i s t e n neu­vostojen
toimeenpanevien komiteain
y h t e y d e s s ä . Lautakunnat; k ä s i t t e l e v ät
n ä m ä hakemukset s e i t s e m ä n . p a i v an
kuluessa j a m ä ä r ä ä v ä t e l ä k k e e n suu-,
ruuden, joka vaihtelee 50—60% h a k i ­j
a n k e s k i m ä ä r ä i s i s t ä ansiousta.
. H e n k i l ö t , , j o t k a - t y ö s k e n t e l e v ä t , me-,
tallurglse.ss^ teollisuudessa, kaivos­teollisuudessa,
geologisissa toissa tai
erikoisen tärkeillä elinkeinoaloilla
saavat e l ä k e t t ä korkeimman asteen
mukaan.
Tiedemiehet ja t a i t e i l i j a t saavat n.s.
"akateemisen", h e n k i l ö k o h t a i s e n eläk­keen,
joka voi olla korkeampi kuin
tavalliset e l ä k k e e t . K a l k k i e n e l ä k k e et
l ä h e t e t ä ä n k o t i i n , joten n n t a ei tarr
vitse jonottaa virastossa.
H e n k i l ö , joka saa vanhuudenelak-keen,
voi. s i l t i jatkaa t y ö t ä ä n , eikä
h ä n e n • e l ä k k e e s t ä ä n senvuoksi saa
t e h d ä m i t a a n poistoja, olkoon h ä n en
p a l k k a n s a m i t e n korkea tahansa.
T a l o n p o i k i e n vanhuudenturva on
m ä ä r i t e l t y m a a n v i l j e l y s a r t e l l e i s ta
( k o l l e k t i i v i t i l o i s t a ) annettujen ase­tuksien
I I p y k ä l ä s s ä . T ä m ä n p y k ä l än
mukaan s i i r r e t ä ä n ; kaksi prosenttia
k o l l e k t i i v i v i l j e l m a n bruttotuloista; e r i ­koiseen
avustuskassaan. Tama kassa
j a k a a aineellista apua vanhoille ta­l
o n p o j i l l e .
E p ä t ä y d e l l i s t e n tietojen mukaan
ovat k o l l e k t u v i v i l j e l m i e n avustuskas­sat
muutaman vuoden kuluessa hank­kineet
vanhoille talonpojille n o i n m i l ­joonan
tonnia e r i l a i s i a e l i n t a r v i k k e i ­t
a j a sen lisäksi jakanut; h e i l l e raha-avustuksia.
Y k s m vuoden 1947 a i k a ­na
-maksoivat avustuskassat 75 m i l ­joonaa
ruplaa - v a n h o i l l e talonpojille^
E l ä k e t t ä nauttivat, jotka-tarvitsevat
e r i t y i s t ä l ä ä k ä r i n h o i t o a , saavat va­p
a a p a i k k o j a parantoloissa l a a k i n t ä k o -
m i s i o i d e n m ä ä r ä y k s e n mukaan. V a -
kuutuselimet käyttävät vuosittain
s u u n a ; s u m m i a hankkiakseen eläk­k
e e l l ä oleville vapaapaikkoja > K r i m i n
j a K a u k a s i a n parantoloissa ja lepo­kodeissa.
Paitsi vapaapaikkaa asian­omainen
saa myös vapaat matkat, m i ­k
ä merkitseekin tavattoman paljon
m m suuressa maassa k u m Neuvosto­l
i i t t o .
Y k s i t y i s e t vanhukset, jotka tarvit­sevat
enkoista hoitoa t a i "jotka eivät
VOI. h u o l e h t i a i t s e s t ä ä n , saavat mikäli
haluavat paikan valtion vanhainko­dissa.
T ä ä l l ä he saavat i l m a i s e n h o i ­don,
kesa- ja talvivaatteet, l ä ä k ä r i n ­hoidon
j a h e n k i s t ä huoltoa.
Y k s i n Venajan neuvostotasavallan
a l u e e l l a on t ä l l ä h e t k e l l ä 300 kotia
i n v a b i d e i l l e j a vanhulisUle. Ne s i j a i t -;
sevat k a l k k i kauniissa j a terveellisesi'
Kirj. Hans Larsen
s ä l u o n n o n y m p ä r i s t ö s s ä . Monet n i i s ta
ovat entisiä tsaarin ajan rikkaille
k u u l u n e i t a herraskartanolta Ja l i n ­noja.
K a l m i n p i i r i s s ä on aikoinaan
k u u l u i s a l l e m i l j o n ä ä r i l l e Rjabushins-k
l l l e k u u l u n u t m a a t i l a muutettu van­h
a i n k o d i k s i . L e n i n g r a d i s s a e r ä s ehti­n
e n s u u r i r u h t i n a a n linna on otettu
samaan tarkoitukseen. ; •
M o n i s s a p a i k o i n v a n h a i n k o d i t omis­tavat
suuria viljelyksiä, jotka .tuot­tavat
e l i n t a r v i k k e i t a e l ä k k e e l l ä ole­v
i l l e . M o n i l l a k o d e i l l a o n oma hedel­m
ä t a r h a n s a . A r m a v i r i n k y l ä n van­h
a i n k o d i n puutarhassa P o h j o i s - K ä u -
kaaslassa on y l i n e l j ä tuhatta hedel­m
ä p u u t a .
Vanhainkodeissa asuvat s^ayat l ä ä ­k
ä r i n , l u v a l l a , j o k a valvoo hcldairi ter­v
e y t t ä ä n , t y ö s k e n n e l l ä erilaisissa t y ö -
pajoi-ssa ; t a i maanviljelyistöissä i j o i ta
kodeissa on. Monissa o n ompelutuvat,
p u u s e p ä n , suutarin kutomoverstaat
jne. Vanhukset saavat p i t ä ä puolet
maksetusta t y ö s t ä itse Jä k ä y t t ä ä r a ­hat
m i e l e n s ä mukaan. Toinen puoli
k ä y t e t ä ä n vanhusten kulttuuritarpei­den
huoltamiseen.
V a n h a i n k o t i e n johdossa' ovat johta­jat,
joiden apuna toimivat n.s. l u o t t a ­musmiehet,
jotka on v a l i t t u •hoidok­k
i e n keskuudesta. Jokaisella kodilla
on oma l a a k ä r i n s a j a erikoinen t o i m i ­h
e n k i l ö doka Johtaa kulttuij,rityötä,:
l i s ä k s i oma kirjastonsa ja. omat elo­kuvansa.
Vanhainkotien :kerhphuo-neistoissa
j ä r j e s t e t ä ä n - s ä ä h n ö l l i s e s t i
konsertteja,; e l o k u v a e s i t y k s i ä j a luen­toja.
T ä s s ä on p ä ä p i i r t e i s s ä ä n esitetty
ne toimenpiteet, joiden avulla Neu-.
vostoliitossa on pyritty turvaamaan
k a n s a l a i s i l l e valoisa vanhuus. . J o k a
vuosi l i s a t a a n m ä ä r ä r a h a a s p s i a ä l i v ä -
kuutuksen tarpeisiin. Ammattiyhdis­tykset
osallistuvat a k t i i v i s e s t i h ä i d en
toimenpiteiden toteuttamiseeh; . He
osallistuvat e l ä k k e i d e n jakamiseen; he
k o n t r o l l o i v a t kaikkien ^eläkkeiden
maksua. j a valvovat, e t t ä sosiaäliva-,
kuutuksen ehmet k ä y t t ä v ä t m y ö n n e ­tyt
varat o i k e a l l a t a v a l l a.
s:ta keks: t.m olevan 5.p.
JOJsa olcsvcli va:n v^-CTT
e r ä u a •.aPita..:a Dak3-;X:
nioj^- Supenor-järren T
tienjoy-.aja oli liichi^-C
niisa asun^at seikkaUuahä'.-.
Philo M E;ereir On
hancn itsensä laat,ma'2
hänen -eii-ik.-.ilunkkaasts
Superionn. korpiin. - *'
Ke^aalla 1345 Everertol;--
kahtec". ni'.iaani.n
Nolannn ja päalhkkö M-^
jctka lupHsr.at ueda han-rautivuoro
•' !UQ J3„,^„:
naurettiin KO'-:O ho.-nma'> Z
mokkaan E-.erei-in or.iivu.s
koon 13-hpni-.isen \h' oi j-t;
.ti retkikunnan. "~°
Mukanaan nelia miestä r
lemmat ir.t aarit E\e:e t p^^i
perioi-järven -antoja lar^e^
Kuusi ;Viikkca, kestäneen 'ffia!:
kcen seka, meritse että ma^tv
hit pysäh-yivät. ja^osqi-^^^^
kauempana nää.T.öittävai '
kukkulaa: '
. •; "Rauta-vaori. räutav-pori! ?
mies ei. • mennä lähelle. V:
mies :merinä'.V sanoivat intis»
ka jasta-k-in-räikauskoi-jes^a
vät uskaitaneet viiorca lähest
Valkoiset • jatkoivat ma-kai
saapuivat 150 jalkaa korkean i
ta rautaa .sivaltavan vuoren it
i^ettillä-' oli; mukanaan sotanii:
antamat seitsemän konsessio:
Ja miden-.perusteella;hän'pa;
neliömailin suuruisen alueen,
haan; riihsaaspi malmfaayttes
kunnah-onnistui.pälaia kotiin;
Nyt .olisivat', W3ll. S.treetii.p:
inuiit;..•rahamiehet •'ostaneet
osakkeita - vaikka millä mitalia,
kauppoja ei mm va.n sv-ntvnj
jä' vuotra.myöhemmin eräs S
seuralaisista- Peter White seki
muut •; henkilöt.-peni=tivaV-'a^
rannalle Maro.uetten kauDunr-tamalmin
vientisatamiisi. Xäz
h§t ansaitsivat' .;. rautanal!
enemmän . rahaa kuin. Calif!
-suuren .kultaryntäyksen aikjn
tyneet.
•Ennen' -pitkää '• perjstettiis
uutta.. sata.maä, Escanabaja-.Ai
Perustettiin myös, Micklganii
.consih;' .Marquetten Gcgebicin j
nöminen \iuclet- mataikentit,
yhteinen -pinta-ala oli.suurein?
Italian; • 50 Vuotta/sen'jälkeä
Philö :Everett'-tovereineen oli s
iiit erämaan ;;halki,'^oI; yksinäi:
masta -'.'Thalmikentä.s'tä. saatu.:
700 milj. dollarin arvosta.
KANNAITAKAA LIIKKDl
JOTK.V ILM01TTAV.«
VAPAUDESSA
PeferA-Vesaj
Barristcr, Solicitor. XoUij
SUOMALAINEN'
LAKIMIES
GL.
• • *
330<i 592 Danf«ttJ
(Ncar Papc Ave) I"
T I M M I N S , O
SIMMS. HOOKER & «Cf
vakuutuksia ja knnteimistc?
•:minion::-Bdrik;;Buidin^,^K
-Önt. .•: Mörkctceja.' lainpja,»?
ja vakuutuksia.
SIIOM.ALAINEN LlKDDI
J. Erich Lamm
BAKRISTER,SOUy»
NOTARY PUBirc
Suitc 4. MarshalNEcdg*»^
Timmms Puhelin 15b
Tämän vuoden parhaat
urheilutulokset
: New York. — A A U : n ä ä n e n k a n n a t ­tajan;
Amateur Athleten keraamien
tietojen mukaan saavuttivat yhdys­valtalaiset
u r h e i l i j a t taman vuoden
a i k a n a kesak. 20 p. m e n n e s s ä seuraa -
v a t parhaat 120 j a a r d i n aitajuoksus­sa,
(korkeat a i d a t ):
13.6—Dillard, B a l d w i n - W a l l a ce
13 9—Duff. Ohio
13.9^Anderson, L o c k l a n d Av B .
13.9—Porter. Northwestem
14. rr-Scott, Arkansas
; 14.1—Dixon. L a s Angeles
142—Effuth. Rice
14.2— G a r t i s e r , Missouri
14 3—McKee, Stanford
14.3—Kreitz, Stanford
VATS YKSI V I KA
;. N e l j ä v u o t i a s J o h n F r a n c i s Sydneys­t
ä , Austraaliassa, on l e i k k i t o v e r e i t t e n ­sa
kj^euden kohteena, sillä h ä n e l lä
pn nyt t ä y d e l l i s e t v"kauppahampaat.",
Sydneyn h a m m a s l ä ä k ä r i t t e k i v ä t n ä ­m
ä hampaat J o h n i l l e ; s i k s i k u n h ä n en
omat. hampaansa rupesivat ;• l a h o a ­maan
; JO puolentoista vvuoden vanha­na.
•
J o h n i l l a on v a i n y k s i v a l i t t e l u n aihe.
K a r a m e l l i t j u u t t u v a t k i i n n i tekoham-p
a l s l l n .
W O R K E R S ' CO
RESTAORA,
of South Porcupine U»
47TrawfordStn««
SOUTH roRCiPixt 0>M
V-Suasittelee-suomalai^
^ i t u n h e t t u ä , r ö u k a a ^ ^
koina Ra-.':^--oi?-a'-'öW
m Siisteia kalustettuja
täytykää; sisälle, -v^^
OSCAR BAJ
Miesten ja ^<^"'"'.•:.Kaikenlaistä^korj^
7<; London St. E.
Puhelin ^ ' ^ ^ ^
Barnes Droji
___ 3 KAtTPÄi^j
Sault Ste. 3Iaric
RC\ Victor
Täydellinen varasto,^
Posiiruauhsel
huolellisesi'