Vapaus, September 4, 1948

              Bvu 2 Lauantaina, syysk. 4 p, — Saturday, Sept. 4 Q|Hj|5|yjH|} SyySJuh*
la Vancouverissa (LIBEBTV) — Independent Xabor
Organ of Finnish Canadiftc». £*-
tablished Nov. 6th 1917. Autborlzed
«a second class mail by the Post
Oince Department, Otuwa. Pub-llshed
thrice weekJy: T u e s d a y s,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Blm St. W.. SudburyiOm, Canada.
Telephon«s:Btulne8s Office 4-4264.
Editorlai OlXice 4-4285. Manager
£. Suksi. £ditorW. Eklund. Maliing
address Box 69. Sixdbmy, Ontario.
Advertuing rates upon apphcatlo^
Tranfilatlon Iree of charge.^
TILAUSHINNAT:
Canadas-sa: 1 vk. C.OO 6 kk. 3.25
• 3 kk 2 00
yhdysvalJolssa: 1 vkj 7.00 6 kk..3.a0.
Suomcs-s-a: 1 vk. 7.50 6 :<k. 4,25
eiok. 22 päivänä
Tyotifiar.au, '.irci/t:'ii ju/iiapar.an takia Vapaus et IIMKSIV tin-taina,
syysk, 6 //«</.
Kaivosmiehiltä mainio vastaus
SmJbunn nikkclmkaiuijai IMMS\V n pa5kalli«ösa^lon laseni-i
kirjoittivar taas leoiilaa;) Canadan, tyovaenlnkkec-n historiaa kun he
Viime maanantaina .siiorneiui^.^^a eflu.siajavaaleii.sa hylkasivai hajoitla-
• jal ohjelmauomuuk*srneea ja ant<3i'*i .'ianriaila CCL:n .oikeisiojohla-jille
seliaii<-n va5taiik>oiJ ct;a luniuu jjilkan aikaa.
: Kuten Iehiemm<-pa].sioilla .on q>aviraih\sten,miJtia^:.e^^^^^^
luotettavien lähteiden pcru.sieelia kerrottu. Sudburyn piirin nikkelin-.
. kaivajat- vahi-sival .suurella aanten. enemrnistolld • vain union.sa yhte-
1 naisyyden: kannalla olevia edustajia, eika.yhtaan ainoata hajoittaj'aa
nyt tuleviin tärkeisiin kokouk.sun; .saatujen tietojen nuikaan. union
jä tyÖväenliikk^-en yhtenai.syyita kannattavalla ehdokaslistalla olleista
.• se ehdokas,.joka tulipieninirnalla aanirnaaraila valituksi,,.sai kuitenkin;
kaksi kertaa enemmän aania kuin ;se. joka. hajoittajienehdoka.sli.stalia.
sai •korkeimman aanimaaran* .Ji( kalvorsmie.sten .union haJoitu.styön
alkuunpanijan JiKiddm kerrotaan olleen aivan hanfapaassal
Kuten tiedetaan. vaalK .suoriteuunnu.staeclustaji.sla, jotka l;ih.o-tetäan
union puolesta 'I oronlo.s.sa lokakuun 1 pna alkavaan CCL.n
•vuosikokoiikseen 110 niiesia) ja .syy.skuun 12. pna .San Franci.sco.ssa ,
alkavaan kaivo.smie.sien union viio.sikonventioniin (S 'miestä).
Union hajoittajat ja hoidan lukenaanolevat .suurta rahapu.s.sia
pitävät toimeksiantajat ponni.stelivat kaikella voimallaan niiden iinio-;,
nistien .sivuutiami-seksi, joiflcn ohjelman perusteella kaivosmie.sten
mainehikas unio on rakenneltu ja 'tehty voimakkaaksi talou.sturvaksi.,
PJi ollut .sattuma, et ta herrat .Mdlard. ja Conroy lirijoittuivat liitto­hallituksen
kan.ssa kaivosmiesten iinioa vastaan yhdy.svaltalaisten toi­mitsijain
karkoittami.sasia.s.sa... Mr. .Millard haluaa: keinolla millä
hyvänsä saada tiima voimakkaan iinioh: terastyolaisten union kontrol­liin,
mika tarkoittaa it.sensa mr. .Millardin-ja hänen kumppaniensa
kontrollia. Ki ollut ihme, vaikka kaivo.smie.sten unio erotettiin juuri
näiden vaalien edellä CCI.:nja.senyydesta, silla herrat .Millard ja
Conroy halusivat auttaa lännen kaivoskapitalisteja nykyisten neuvot­telujen
aikana kuten he idan;kommunistijulu.s.sa'' auttoivat Ontarion
kaivoskapitalisteja tärkeiden palkkaneuvottelujen aikana — paaasiasr
sa siksi, etta voitaisiin lujittaa hajoittajien eli .Millardin ja yhtiön
mie.slen asemaa yhtenäi.syysvoimia vastaan. Ki ollut :ihme vaikka
.palkallinen. Star. lehti csallislui kiihkeämmin kaivosmiesten union si­säiseen
vaalitaisteluun kuin .se joskus osallistuu kunnallisvaaleihin,
vaikka kuka.yi ei ole vielä nähnyt .että. se olisi o.sallistunut ns. '"siiä-dyllisten"'
servite-klubien si.saisiin vaaleisin, sillä .se mycj.s halusi
multaa hajoiLtajia ja hcikentitä kaivosmiesten unioa valheelli.scn puna-kauhun
lietsonnan avulla.
Kun kaivo.smiehet tassli tilanteessa antoivat, näin murskaavan
Vovan i-^kun hajoitlajille, .se on erikoisen liimpimasti tervehdittävä
(ekOj sillii, näin menetellen ei vain pidetä unioa voimakkaana ja toi-
•nintakykyisena, .vaan sen li.saksi sanotaan kaikille hajoittajille ja
heidän toimeksiantajilleen, etta sormet pois tasta kaivo.smiesten unios-
•a, joka on niin i^aljon v.oitlanui arvokkaita ja suorastaan korvaamat­tomia
parannuksia kaivosmiehille ja heidän huollettavilleen.-
ruii^tuiij taiio. - . J O ; . j o v - n kur.
oxi : ::uursf.i'.fih'2i- mhonkm uikoilrna-t:
5ai.jUij':ritn ]itnujH: o.n .'•;ainu*. -sydän
iC^rkj, a. ijfla^a I' \i f..'i< hari '/.lU-rAi.*
a Kun V^riCoa.(^r.r. a.a-, o;i
^m-lt hyvin .'vvnkiliav Ve?la tuh kujn
• .S3avi;>;a Kasiaf-Ti. ir.MiiHhuiir.un.ixiiiu.
! fclok. 22 jj.'ia htra-;irnme imoli VV.KV-.
: ana . y.-iKbV.i-.i .ihrneexu a.ur::i/.o
.-.'/ic: Ji-.f.-rnme jo hyvi.s:ja aj.o;r:. mal-
' kaan. • Perille-paa-.styarn.ine - oli nir-.
i vea rialka.' joten kurkkailimme en-t
fJimmai-selisi ; ruokapuolelle-, . e.nrirneka
I eniirttc-t, kunnolla ove.sta .si.saan kun
••MaUi hymyjll ja toivotti terveiulleik-
.sj ..';anomalIa: "Kaykaa: .SLsaan i.stu-maan,
me tarjoilemme." Olin a.ivan
alli.stynyt • la.vta kohteliaföuudcsta..
Istahdin poytaanjoSKa huoma.sin he­ti
muutakin tavallisuudesta - poikkea­v
a a . - - valkoinen vahakanga-s ja kuk­kia
pöydillä. Tama kaikki teki alle-ki.'-
Jolttanee.seen -niin hyvän vaiku-
• Tyovaf^n vuosi:'Vhdysvallois.sa —^.Taft-Hartley lain alai- valloissa ja erikoisesti suurten järvien merimiehet Ganadassa makaa Terilammikossa. Yhdeksän pyssvnluoi" t
sMudes.sa — oli vuosi jonka aikana Vhdy.svaltain — ja Cana- joutuivat taisteluun hallitusvaltaa vastaan. .Sotajoukot, poliisit Kaliforniassa, i Keskellä Kansalliskaartin s o t i l ä V ' *
dan — työläisten lakkoja yritettiin rikkoa laillisin ja lain yla- ja" erinäiset pys.syhurtat aiheuttavat paktcoa ja väkivaltaa. Va- muodostumassa tietä rikkureille lihanpäkkaämour**"'
puolella olevin keinoin. Painotyölatset, pakkaamolaitosten tyo- semmalla Kansallisen farmityolaisten union (AFL) George Price lakkovahtiketjun lapi St. Paulissa .Minn Oikean i"'
laiset, kaivosmiehet, rautatietyolaiset, satamatyolai.set Yhdys- ja DiGiorgio,karjaranssia lakossa olleiden työläisten johtaja spesialisti, liittovaltion tuomari T. .A,Iah Goldsb
TAISTELU
Jot olisitte- sattuneet käyelemää.n: 1
matalan .sementtiblokeistä fakehnetun f
tuksen, etta haluan nain julki-esti ! rakfnnuk-en. joka- aikaisemmin oi
IHMISOIKEUKSISTA
Kirj. Joseph vStarobin
suverenisuuden seka poliittisen- itse-lau=
ua kiitokseni piknekkikomitealle asetehdas, kay tavaa Yhdvstyneittt.- na^syyden kaikille maille.
kokonaisuudc.s,saan..' Se .oli hyvin- ja.! Kan.sain talo&sa-.Lake Succcssi-ssatou- j "ihmi-soikeufcsien julistuk.sen ^~\iae
kauniisti järjestetty, jatkakaa cdel- i 5^»- <-ai kesakuu-ssa, niin te: oli.sitte •. ainoastaan - juUstaa nämä oikeudet,
leen samaan .suuntaan, .sillä se on ! m«hdolli.scs.ti päätyneet yhteen kcjn-| ya^n myös.sitoa kari.salaiset'maahan-varmaan,
järjestötyöllemme eduk.';i ol­la,
kohtelias myo.skm ylei.-;olle joka
vuode.=ita: vuoteen antaa jakamatto­man
kannatuk.sensa meidän riennoil-.
l.emme niin kesällä kuin lalvellakinv
Ainakin allekirjoittaneeseen- se teki
mieluisan • vaikutuksen. Ta.s.sa nilo­j
a Ja eripurai.suutta taynna oleva.s.s3
maailma5.sa ystävällinen .sana j a hv-my
antaa inno.stu.sta ja 'tarmoa toi­mintaan
Ja u.skoa. parempaan huome­neen.
Ohjelmapuolesta pidin eniten siit;ä
nuoren ncUo.sen runo.sta. Han olikin
tekijä ai-UIa-.in, saanut ensimmai.scn
palkinnon BC:n maakuntaa ka,sitta-vj^
ssa kilpuilu-ssa — n-meaan en saa­nut
paahani. R. Helin soi-tteli viulua
mita on nautinto kuunnella ..vaikka
kumka u?ein. Mrs. Effie Jones piti
puheen puivan tärkeimmistä kysy-myksKsta.
Han on yk.si uta. vä­symättömiä
tvoväe!:luokan työnteki­jöitä,
joille, sana kiitos on liian pieni,
Ehka parhaiten vousimme o.soittaa.
hänelle kutoUi.suutamme valit.semalla
hänet Vancouverin porme.starik.si en­si
joulukuu.ssa pidettävissä kunnalli.s-i
vaalei.ssa. Han on työläisten povmes-tnrm
ehdokkaana, joten- pitakaapä
lama miele.s.sanne j a ennenkaikkea
kat.-okaa ennen .syy.skuun 1.5 paivha,
etta nimenne on aanestysli.stalla. ,-
Tilaisuut.ta voidaan sanoa kaikin;
puolin hyvin • onnistuneeksi. Yleisöä
olisi saanut olla enemmänkin mutta
kalpa menon.sa on .jokni.selIa - silloin
harvoin kuin- on kaunis ilma. — P i k -
nckki vieras. . ••.
feren-ssisaliin ja nähneet ihmeellisen , ^.^^ k a n s ä ä a s a ja valtioonsa
näyn. Ryhmä miehia ja naisia salin
perällä, toisilla kuulotorvet kaannö.<-
sia varten ja toisilla ei. Yk.si taikka
kaksi raportteria mahdollisesti .sijoi­tettuna
sivulle yhde.s.sa jonkun nais-klubin
ryhmän kanssa, joka mahdolli-:
Tasta lähtökohdasta. Pavlov esitti
sarjan muutosehdotuksia melkein jo­kaiseen
n i i hm 26 artiklaan, jotka ovat
liitetyt siihen luonnokseen jonka ko­missioni
hyväksyi. On s y y t ä tarkas­taan
läpi vaikka häh, viittaisi, että.öii
olemassa 303 kansakuntaa, hiicienjou-
' kdssa 15 latinalaisen Amerikan maa­l
t a , - joi.ssa ei anneta naisille tasaver.
Yhtä mielenkiintoisia olivat erimie-ftaista oikeutta aanestaa. - . t r
lisyydet, jotka i:m--nuar artikla 17^=.sa Taman jälkeen seurasi väittely .sii-jossa
sänotäan^että'-jokaLsella nn o i - ! ta osasta asiakirjaa, jo.?sa puhutaan
keusmielipidfe- oa ilmaisuväpauteenr:-sp.siaali.sista oikeuksista, sellai.sesta
t ä h ä n oikeuteen-kuuluu vapaus omata : kuin .oi.<eude.sta tyohon, asuntoihin,
mielipiteitä ilMan häiriöitä tai pyytä- • lääkinnälliseen apuun i a lo.maa.n. I t ä ­m
ä t t ä sitä,, saada ja välittää tietoja I S.uroopanedu.stajat. j ä l l e en taistelivat
sekä-ideoit» kaikilla keinoilla'\'älittä--! erikoisen kohdan puolesta jos.sa taat-
' m ä t t ä rajoista':'. Tämä näyttää hy- i taisiin naLSille oikeudet,, kiellettäisiin
vältä lausunnolta, mutta m s s ä koh-j vainot ja jossa-.velvoitettaisiin valtio
dassa Neuvostoliiton ja- Jugö.slavian; määrittelemään sellaiset oikeudet.
sesti olisi tullut Montclairista tai Ne\v I t^a muutamia nai.sta huolellisemmin
.Tersey.sta. ;SaIi on muutoin tyhjä. Se
oH Y K : n ihmi.soikeuk.sien komis.sionin
kokou.s. Vaikka itse. mrs. Roosevelt
voidaksemme saada selville Neuvosto-hiton
kannan tahan a.siaan.
Muutamat ensimmäiset juli-stuksen
i.stui korokkeella ; ja johti kokousta I artiklat määrittelevät yleen.sa.' sellai_
nelja kokonaista viikkoa, niin sitten­k
i n kokous kiinnitti hyvin vahan huo­miota..
• • •
Kuitenkin, .se oli e r i t t ä in lavkean
.set oikeudet kiiin "oikeus elämään,
henkilön vajjaus j a turvallisuus", t ä i
oikeus jokaiselle ihmisille ^aadä suo­jeluista,,
"raakaa, epainhimilltstä ja
poliittisen keskustelun tilaisuus, yk..i ' alentavaa kohtelua tai rangaistusta
kaikkein tärkein mita Y K i l l a on ollut ' vastaan", seka "jokaiselle Ihmiselle
Y K : n komi.s.sionin muodosti 17 edus­tajaa,
joiden tehtävänä oh korjata
juli-stusluonnos, joka laadittun. viimei_
sen kahden vuoden aikana Genevessä
pidetyissä, useis.sakqkouksi.ssa. Tosi-
JVSiassa 18 kansakuntaa oli määrätty
tunnu.stusta lain edessä". Yleensä
Neuvostoliiton edustaja hyväksyi n ä ­mä
paitsi joissakin kohdissa han ha-'
l u . s i n i i t a konkreettisemmiksi.
Mutta kahdes.sakohda.ssa Neuvos-tohitto
oh tiukka, pääsemättä tulok-edustajat
tappelivat seuraavan ehdo- Esimerkik.si. artikla 22 mainitsee sel-tuk-
sen puolesta; mpnestyk.settä: '-'Jo.-j lai.si.sta oikeuksista kuin oikeudesta
katselle tulee laillisesti taata oikeus: "turvaan työttömyyden sattuessa",
vapaasti ilmaista mielipiteeiisä ja eri-.' Paylov korosti ''sosiaalista: vakuutus-koisesti.
vapaas-. taiteellisiin -ilmai.su- ! ta vaftion ja työnantajan.kustannuk-keinoihin.
r Puhe- j a painovapautta eijÄClla" ja. huomautti; etta alynperai-,
saa;käyttääfa.si?:ti.seen propagandan, i •'^cssa. Geneven hionnok.se.s.sa oli ..sel-hyokkayk.
sen Ja . vihan -lietsomi-scen
kansojen kesken."
Kuten näette Neuvo.stoliitto koros­taa
eron abtraktisen vapauden Vallila
lainen -kohta.. • :
. . B r i t t i l ä i n e n ja . a m e r i kkalainen
edustaja selittivät, , etta sosiaalisen
turvalhsuuden rahastoon tulee saada
Uusi postimerkki
Ottawa. - Po.-:m'nate.i
Ilmoitti hiljattain etta en>
.sentin pastimerkki pannaan
perjantaina, lokak. i p-,nä
nadassa va.stuunaläiseh hä"
muodostamisen 100-\uot.£muis-
Postimerki«a tulee olemaar
dan pariamenttiraktnriuksen >-••
ka kuningatar Victorian jonij
tu.sai.-cana . va.ssuuna]ijinen
muodostettiin Canadassa sekä
gas George VI ku\a Po^im
sinertävän harmaa
j a tarpeellLsuuden kieliaa fasisteilta [ työläisiltä, eika vain valtiol-vapaus
heikeniamasta demokratiaa 1 työnantajilta, ja he perustelivat
l ä h e t t ä m ä ä n edustajansa tahan teh- Esimerkiksi Pavlov halusi selvää
tavaan, mutta Iranin edustaja ei bsal- ] Julistusta, etta "orjutSs j a orjakauppa
hstuhut tahan kevätistuntoon Kor- i kielletään kaikissa muodoissa j a etta
jattu luonnos joutuu talous- j a sosi- i ^ ^ ' ^ ^ ' ^ " ^ ' ^ ^ n periaatteiden rikkojia.
Neuvostoliiton-.kanta meni vieläkin, ^'»'^^^^^a" '^^"^^ .sellaisella on
pitemmälle: "Saattaakscmme .suu- | ^^"'^ "kasvatuksellinen vaikutus" tyo-remmille
kansanjoukoille tilaisuuden | J.aisnn
mielipiteensa Ilmaisuun valtioiden tu­lee
auttaa.-ja' olla yhteistoiminna.ssa
Kun ryhdyttiin keskustelemaan lää­kintäavun
ja asuntokysymyksen mah-
.saattaakseen aineellisia mahdollisuuk- I dolhsuuksista. oh Pavlovilla paljon t i -
Miitta kansat haluavat rauhaa
Luulisi, etta kaikki.se mika viittaa kan.sainvalisen jannityk.sen hel-
.pottamiseen,mika on {leruselito rauhan vakiintumiselle, on lampinnas^
*i tervehdittävä tassa niaailina.ssa joka ei ole vielä .selvytynyt toisen
tnaailman.sodan aiheuttamista puutteista ja huolista. -.
:Totta onkin, et ta vertavuotava ihmiskunta ei halua mitään muuta
Miin hartaasti kuin rauhaa ja sellaisia toimenpiteitä; jotka.auttavat
rauhan asiaa.
.. Multa valitettava "tosiasia on- kuitenkin..;että tas.sa matoise.ssa
maailmassa,,ennenkaikkea juuri naissii ]xdjon ylistetyi.s.sa lansimai.ssa
---on pieni-tnutta-TaTkutiisvaltaisella paikalla oleva solakapilalistien ryh­mä,
/mika i)elkaä rauhan vakiintumista kuin kuolemaa.- Tasga.sollai-'
.«enaan ei ole,niitaim ihinettclemistu kun muistetaan, että .sotatarvete-
! oHisuus on .satumai.sen suuria voittoja tuottavaa hommaa.
- ' Niinpä torontolaincnkaivoskapitalisticn omistama torylehti Globe
and. Mail antoi .syyskuun 1 jma- loimi\ti.s[)arstallaan oivan c^iimerkin
siitä, miten ahtais-sa puittcis.sa sodan Iietsojien alykulta juoksee. Joh-..
tava.ssatoiin.ituskirjoituksessaan mainittu lehti julistaa, että Herlinis-sa
karsittiin:tappio. Se 'unhoitti" visusti miten länsivallat ovat rik-:
koneet Pot.sdamin bopimu.sta. jcmka perusteella ne Berlinissä ovat.
mutta .sensijaan palautti lukijain.sa mieliin, etta Xeuv^^^
Berlinin Jiikenncsiilun heinäkuun 9 .pna. .Sitten kerrotaan miten Yh-•
dysvallain .noolis.sa. suositeltiin neuvotteluja Berlinin ailantee.sta
"mutta vain vasta sitten, ciku aitirn" kuin Berlinin liikennesulku on
;poistettiLTa])ahiuma5arjaa .todistellaan pitemmalti tältä pohjalta ja
sitten valitetaan:
"Tasa. tapahtumasariasta ilmenee; etta Venäjän, itsepintaisuus on •
pakottanut lännen liittolai.sei.pcraäniyn-iaan ensimmäisestä vaatimuk­sesta.
Ne (länsivallat) on pakoitettumaksaniaan hinta ----Th^^^
maan Neuvo.«,toliiton markka Beilinin ainoak-,i rahaksi — liikenne-sulun
perulittaniisesta.,'loisin- sanoen.-\^c^^ on voittanut.
jutun . . . Selvästi lopullinen koetus Berlinin kysymyksestä on vasta
tulos.sa.''
Näin \Vall Streetin sotapolitiikkaa tukeva canadalainen torylehti
näkee suurena tappiona' -en kun rupesi näyttämään, että Moskovan
neuvottelut johtavat sq])iinuk.seen.. mika lieventäisi .kansainvälistä jan-:
nitystä ja epäilemättä erie-^aultai^i laiihan asiaa. Globen mielestä
Berlinin kriisissä kärsittiin tappio " kun se ei johtanutkaan kylmästä
sodasta kuuma.^n ampumix^otaan,_vaan sensijaan rupesi näyttämään,
että riitakysymyksistä paastaan ainakin osittain sopimukseen.
Muita huolimatta lainkaan biiiä miten pahana sotatehtailijat. pank­kiiri
ja heidän propagandistinpa rauhan vakiintumista pitd\at. tosi­asia
on, etta ihmiskunnan suuri enemmLsiö toivoo, rukoilee ja vaatii •
rauhaa, .':ekä .sellaisia toimenpiteitä ja sopimuksia jotka auttavat
sotapilvien hajoitlamistrf. Rauhaarakastavat kannsanjotikot osaavat
myös suhtautua oikealla tavalla niihin, jotka Globe and Mailin tavoin
uhoavat * lopullisesta koetuksesta" niN-ohemmin. Paras ja ainoa vas­taus
tähän sodanlietsojien uhmamieleen on .se. että suurilukui.set rau­han
voimat ahdistavat livinsä, kieltäytyvät lampaiden lailla teuras­tettaviksi
menemästä ja nousevat päättävään taisteluun lauhan puo­lesta.
Dulles sekaantunut
liiketoimiin
natsien kanssa
WashinR;ton. — Yhdysvaltain o i -
kcusvirasto - on ryhtynyt itutkimaan
.monimutkai.sta.sodanaikai.sta liiketoi-r-
,mintaasak.salaisen Robert BoschCovn
Ja ruotsalaisen Enskilda-pankm va- { P'''^^°^' J^'^^ ° " lakitieteen piofes-lUla,
mika liiketoiminta koskee Bosch ' N e u v o s t o l i i t o n Eelgian-lahetti-aalineuvoston
tutkittavaksi ja sitten
e.sitettavak.srylei.seHe kokoukselle, joka
ei saa tata asiakirjaa ennenkuin v.
1949 istuntoon.
Julistuksen Iisaksi, joka yksipl^er-r
tai.sesti määrittelee tavoitteen eikays;-
doja-senvaltioita, ihmisoikeuksien ko_
missionin tulee, valmi.staa ihmi.soi-keuk.
sien sopimus, joka.tulee olemaan,
sitten kurrse on ratifioitu, taydelli.scsti.',
1 sitova .sopimus. Edustajilla on ollut
enemmän tyota.kuin mita ovat voi­neet
tehdä,julistuksessa yksistään.
Yleisesti tiedetaan, etta: nelja kan­sakuntaa
pidättyi äänestämästä luon-,
noksesta, mutta väitteli siita kiivaasti.
Neuvostoliiton puhemieheen, profes-:
sori Alexei-Pavloviin; liittyivät Valko-,
Venajan,. -Ukrainan ja^ Jugoslavian
eduiätajat ja arvostelivat eivatka ä ä ­nestäneet,
luonnoksen puolesta. Sitä
kannattivat .Yhdysvaltain lisäk.si B r i ­tannian,
Ran.skan, K i i n a n , Libanonin,
Panaman,. Uruguayri ja Pilppiinien
edustajat.
ohvatpa ne sitten avoimia tai peitet­tyjä,
tulee rangaista lain mukaan^'.
Komissioni 61 hyvak.synyt t ä t ä:
Yksi tomen Neuvostoliiton vaatima
kohta tuli usein esille, koskien "hen­kilön
oikeuksia lain edessä". Pavlov
ehdotti seuraavan lisäyksen: "Jos syy­tetty
ei osaa kieltä, hänelle tulee an­taa
tilai.suus. tutustua jutun kaikkiin
yksityi.skohtnn tulkm kautta ja h ä ­nelle
täytyy antaa-oikeus puhua o i ­keudessa
omalla : kielellään." Tähiä
mvoskln hylättiin.
Geneve.s.sa laaditussa alkuperäisessä
luonnoksessa oh kohta "kansallisista
ja- kultturellisista oikeuksi.sta". Uu­dessa
luonnoksessa nama jätettiin
pois.. Neuvostoliiton tiukka asenne
tas.sa kohtaa aiheutti mrs. Rooseveltin
puhumaan ja han sanoi, etta Yhdy.s-i ta.savei taisina' seka äänestys tulee o i ­vallat
kannattaa "samanlaistuttamis-sia
fhuoneita^.painokoneita, paperia
jne.) demokr.-vattisten lehtien paina^
miseen.' ,
Tama. ,aiheut;*!' .suuren .väittelyn.
Pavlov osoitti nopeasti kuinka sano.
malehdet ovat- -nionopoli.soidut kapi-talisti.
si.ssa' mai.ssa. kun taas Neuvos­toliitossa
hnlla-hyvänsä, ammattiuni-olla:
tai kansanjarjestolla on vapaus,
harjoittaa julkaisutoimintaa ja saa
valtion apuar.se» tueksi.- ^Luonnolhses-ti
tata lisäystä artikla 17 ei hyväksvt-ty.
Sitten tuh taman.asiakirjan artikla
19. jos.sa.-koro.stettiin yksilön oikeut­ta
hallitukseen. Kolmannessa koh­dassa
sanotaan f .•'Jokaisella on .'oikeus
osallistua: halllfuk.seen. joka., all.stuu
kansan tahtoon.?' Prof. -Pavlov halusi
siihen-.seuraavan. lisayk.sen: ''Valtion
tulee ottaa huom.ioon kansan tahdon,
joka on. ilmaistu vaaleissa, jotka tulee
aika ajoittam'. järjestää- vlei.sena ja
Co:'n Sprmgficldi-ssa MasS; olevaa haa-raliikc-
Ua, ja mainitun yhtiön - patent­teja
Yhdy.svalloijsa. ,
. 'Johr.- Foster -DullcSi .-Wall, Streetin
lakifir#ii.i:n ; Sullivan and Ci-öm\vellin
johtaja; - joka.on edustanut En.skilda-pankkiaviimoLset
20 vuotia, on e s i t t ä ­nyt
johtavaa osaa naissa liiketoimissa,
mutta oikeu.svirasto ion"yrittänyt aset­taa
.kaiken vastuunalatsuudcn- En.s-kilda-
pnnkin harteille j a pcsta.Dulle-
-.sin kokonaan: puhtaak.si., Juttu -tu-,
lee. Columbian pnnoikeudcn kasitel-:
ttuaksi cn=?i vuonna
Sod a n - n ik a n a ta ka van koi 11 m Yh -
las, kantoi taistelun taakan. . Neuvoä-toliitonedustajaa,
joka on keskikokoi­nen,
harmaapäinen, lolle on luonteen­omaista
musta parta jä terävä : kieli,
tukivat Y K : n > Jugoslavian edu-staja'
t n Joza: Vilfan..:Ukralnan. M . ' Klek-hovin,
ja Valko-Venäjän A.- S: Ste-panenko.
He muodostivat valjakon,
jota mrs. Rooseveltin oh vaikea k ä s i ­tellä...
Kerta tOLsensa peraan, erikoi­sesti
kun sosiaaliset :tai siirtomnaky-symykset
aiheuttivat väittelyn, heihin
yhtyi Madame Hansa. Mehta Intias­ta,.
Kunan, Egyptin ja vieläpä Chilen
edustajat.
Eraana paivana kun väiteltiin ..<;iitä.
d.v&valloissa toiminut Bosch Co n , etta julistuksessa pitaa tehdä ci o de-
Qm3isuu,s -ja nyt koko firma; on myy- ^ mokraattien j a fasistien välillä alkoi
ty- -patent.tioikeuksineen eräälle suh- Pavlov- kovan väittelyn, johon filippii^
kot-arvikefirmalle New.; Yorkissa., Bos-'
ch Co:n tehdas-valmisti s-ahkolaittei-ta
autoihin.ja-sen hallu.ssa oli lukui­sia
patentteja. - M n i ; BoschTsytytys-:
tulpat ovat h \ \ i n kiftiluisia
• -Sullivan and. Crom\vell-firma oh
nyt nostanut jutun Enskilda-pankir\
puolest-a. etta mainittu-pankki on os--
t-amit .Yhdysvaltain .Bos-ch Co:n jo
:V.:1939 joulukuussa ja vaata siita saa­tua
kauppahintaa i-
Oikeu-svirastoon todennut-Enskilda-pankin:
kaupan sak.salai5eksr itempuk-
51-., jolla. tama. saksalainen omaisuus,
ulkomailla: ohsi peiaslettu. Vasta v.
1945. .saatiintiet-aa. etta - Enskilda-panirki
oh .-".ostanut",- mainitun - fir--:
ma n
, ' M i k a h -tiedetaan: ei . kvsy.mykse.ssa
ole -..niinkään . .paljon Yhdysvaltain,
Bosch Co:n: tehdaslaitos, joka onnoih;
,2, miljoonan .dollarin, arvoinen, vaan
yhtiön patentit. Kauppasopimuksesr
sa. minka on^:- valmistanut Dullesin
lakifirma ja niinka'perusteella Bosch-yhtion.
- amerikkalainen- -haaralilke
siirt-yy,oston: kautta Enskllda-pankille.
qn- kohta. :jojsa- ostaja suostuu:: anta­maan
etuoikeuden.,,firman- uudelleen-ostamiseen
Bosch-yhtiölle; jos pankki
"tulevaisuudessa" — s o. sodan jäl­keen
— haluaa myycja Bosch-yhtion
Yhdysvalloissa olevan omaisuuden j o ­ko
kokonaisuudessaan tai; osittain. .-
-niläinen - ja • brittiläinen : edustaja se­kaantui.
Filippiiniläinen - kiisti, että
ei voida tietaa eroa. Han-sanoi; etta
JOS. fasistia aiotaan etsia niin silloin
täytyy pumpata;, ilma pois huoneesta,:
jossa myöskin on, demokratian kan-;
nattaja
;„ Pavlov vastasi- äkkiä, ettei' ole tar­vetta
pumpata ilmaa pois huoneesta:
Yksinkertaisesti tavt-vy ---vain - ottaa
fasistit pois huoneesta ja kohdella hei­tä-
niinkuin- heita. kohdeltiin - Nyrn-bergissa,
vBritanniai-i edustaja. Sir , Geoffrey
Wiison.. joka aikaisemmin oli Britan­nian
Moskovan .lähetystössä -neuvon­antajana,
.nousi -puhumaan j a sanoi,
etta. fasistit; tulee voittaa-suostutta­malla
ja \ alistamalla Pa\lo\ vas-tasr
tahan:- '^Kuten- te jTiiitte Myn-
.chenKSsa,"- .'Sitten h ä n lis.^si-- lauseen,
joka: sai kaikki puolelleen: "Fasistia^
on yhta .hyödytön yrittää saada, ym­märtämään
kuin on rokoti-äa puhelin-'
pjlvas "
,- Neuvostoliiton kanta alkuperäiseen
luonnokseen ilmenee Pavlovinpuhees-ta
toukokuun 4 p Ita'
"Ihmisoikeuksien julistuksen tulee
ensiksi- taata--,ihmisen- kunnioituksen
jarperusvapaudet kalkille, ilman ro­tu-,
kansallis-, luokka-, uskonto-, kie-hr-,:
tal sukupuolirajoitusta demokraat­tisen
periaatteen pohjalla ja valtion
ta" ja vastusti sita, etta julistukseen
sisällytettaisnn oikeus syyttaa-syytet­tyä
omalla kielellään ja kayttaa: tulk­kia.
,
:Tomen kiintoisa esimerkki Neuvos­toliiton
ja, kapitalististen valtioiden
esimielisyydcsta. Ilmeni 1,4 artiklan. 3
kohdasta, jossa sanotaan: "Perhe on
yhteiskunnan luonnollisin- perusta ja
ansaitsee suojeluksen." Neuvostoliito
to hyväksyi: taman, mutta» halusi l i ­sätä,,
etta perhe ansaitsee suojelusta
"yhteiskunnan -ja -valtion taholta".
Komissioni ei suostunut tähän. : -
la salainen
Tama:.aiheuttr brittiläisen edustajan
puuttumaan asiaan/ Han.vastusti "sa..
laista :aan(?.stysta" valtiuden, etta B r i - ,
tannian imperiumissa on nuoniifn
kansoja, jotka'muka ilmaisevat tah­tonsa
^äänestämällä . kansankokouksis­sa.,
.Pavlov; kääntäen katseensa mrs.
Rooseveltiin ja'-viitaten maassamme
käytännössä olevaan Jimcrow mene­telmään
neekenvaestoa vastaan, ko­rosti
"yleinen ja tasavertainen".- Hän
ei saanut ehdotustaan lapr ja mrs:
Roosevelt aanesti .sitai: vastaan.
Pavlov ei myöskään saanut csitys-lastotietoja
Yhdysvaltain sairaaloissa
vallitsevasta vuodepulasta; Hän esit­ti
.tapauksia kuinka veteraanien on
täytynyt n u k k u a pui.stoi.ssa, " ' l i h a -
kauppa"-tyyppisesta lääkintähoidosta
Yhdysvalloissa ja vastakohtana suu.
renmoiset mak.sut lääkintähuollosta,
jotka vain rikkaat voivat maksaa,- •
Tama sai mrs.: Rooseveltin vastaa­maan,
etta Neuvostoliitossa on myös­kin
puutteita. " M e tunnustamme, et-:
ta kaikki ei ole n i in kuin olla pitäisi
Yhdy.svalloi.ssa"i sanoi mrs. Roosevelt.
'•Mutta tilanne-011 huonompi Neuvos­toliitossa.":
• - -. -•
Tahan Pavlov vastasi: "Niin on,
mutta sodas.sa meiltä tuhoutui 1,710
kaupunkia ja 25,000,000 ihmiselle- ei
jaanyt kattoa paansa paalle. Huoli­matta
taslu me olemme v^ilmnt alle^
kirjoittamaan julistuksen, jo.ssa mäa-ritelKaan,,
etta kunnollisen asunnon
saamiseen on:ehdoton,oikeus. Te vas-tustatte
sita;. Taman Iisaksi meidän
maassamme ei ole: rikkaita-eikä; köy­hiä.
Ja kun me rakennamme, niin
me rakennamme; kaikille ja kaikki
hyötyvät snta, eivätka vain rikkaat.":
Talla tavalla -kaikkr hstunnot •sujui­vat.'-
Jokaisessa keskustelussa ja koh­dassa
ilmeni kahden yhteiskunnalli­sen
järjestelmän- vastakohdat:—- kuo-'
levän kapitalismin ja kasvavan sosia­lismin
- Olisi kuitenkin vaara sellainen aja­tus,
etta koska Neuvostoliiton ja J u ­goslavian
edustajat eivät hyväksyneet
lopullista luonnosta, nunkoko komis-sionin
tyo olisi ollut negatiivinen. :
Kesäkuun; 18 paivana Pavlov m ä ä -
Vararikot Quebecissa
• Ottawa. Tä.T.än Viioden:
ensi.mma:sen: k;iukauden äikarj
pahtui Quebecin m3:kiin.nai4
me kertaa enemmän vararikkoja
muualla Can-aaassa vhteensä
taan.' -täällä'- julkai.stui5sa .tilait'
toimston- ;tiedo;s.sa. joiden i '
Canada.s.sa tapahtui kuluneen-'
viioden, aikana kaikkiaan 425
rikkotapau-sta. jo:stä 323 oli Qi-maakunna.
s.sa:
ritteh, sen seuraavalla - tavalla,:
sanoi, etta- a.siakirja sisältää
vanhojen demokraattisten
den^ toistamista, jotka ihmiskunu
jo ka-uan tuntenut". Tämä-noi,
on hyvä,erikDise.sti ma'
siirtomaakan.soille, joille ei -o!»
vieläkään myönnetty 1
demokratian oikeuksia.
-Se on myo.skin hyodvllineii i
ja sellaisena aikana, kun .ant»
kraattiset, fasistiset ja muut ti'
mukselli-set heräävät ja levittävä;
kutusvaltaansa ja muodostavat'
lisen vaaran monille maille sekä
maalimalle.
Kolmanneksi, han .huomautti,
julistus-.sisaltaa "vLsseja uuaa oi
sia .joita ei- ollut vanhassa jul'
sessa, mutta jotka ovat tvypilteä
sissa, nykyaikaisissa - demokraai
peruslu.slaeissa - (ennenkaikkea N
vostoliiton .peru.siuslai,s.sa),- kuten
keuden - tyohon.; valistukseen ja
aaliseen turvallisuuteen '..
. Kuitenkin julistuksen - heikk'
ovat- edelleenkin olema.s-sa. :Siiiii
määritellä demokratian ja f»'
valLsta eroa aosiasia.ssa vain
esiintyy • .sana -demokratia;; slu
korosteta sorrosta vapautumisen
keytta; siina ei määritellä valtion
vollisuutta taata ilimisoiKeuksien
teuttaminen- ja lopuksi sima el.
nosteta:yksilön: velvollisuuksia:
yhteiskuntaa kohtaan.
On valitettava, etta.yksitj'
tästä keskustelusta ei,laajemmin
ty tunetuksl ja tasta .syySta suunn
meistä ei voinut - seurata - lahe
tata aatteellista taistelua Taiu
ollut Väin tavallinen YK:n ko
nin istunto, vaan kahden maa
taisteluareena. :
PÄIVÄN PAKINA
Vapaa Sana ja "Naskalin" vallieet
Hyvin usein sellaiset kunnianhimoi­set
ihmiset,- joilla on:: kiihkeä halu
paasta- yleisen: - huomion kohteeksi,-
mutta eivat työllään, eivätkä taidol­laan
ole saaneet mit^an huomattavaa,
aikaan;: y r i t t ä v ä t keinolla tai toisella
h e r ä t t ä ä - sensatiota. ; :Millom heitä
muka:vainotaan tai hyökätään.kimpr
puun. Tasta lyodaan rumpua ja kat­sellaan
onko . kukaan hei ta huoman­nut.
• Y k s i ja -toinen katsahtaa sinne
pain.-mutta loppujen lopuksi tallai-r'
set Ihmiset h e r ä t t ä v ä t yleista hilpeyt­tä
Samanlaista h i l p e y t t ä - h e r ä t t i kun:
luki viime:torstain Toronton Vapaata
Sanaa. - "Vapaa Sanan ja Raivaajan
lukijat: Suomessa ohranan lueteloi--
mia". kirjoittaa - lehden kirjeenvaihta­ja
"Naskali" Suomesta
• ••Naskali"- tekee meille suurieleisen
väitteen:-, -"Kommunistisen--: ohra­nan.
Valpon;: rötöstelystä ;itamaL:een!
tyylun;:olette:te siellä valtamerenkin:
takam =:aaneet lukea . ^. ."
5Sita on siten "namamen tyyli"'
Sliäkö;: etta; fasistit-ja - sotarikolliset
pannaan - -.telkien, taakse? ..Jos mm
on, nun se On vallan hy\aa' tj-j-lia
•Ainakin niissä maissa.- jotka ylpeile-:
:vät 'Mansimaisella sivistyksellään'", on
ty5'hnä ollut silitellä fasistien päita ja
p ä ä s t ä ä sotarikolliset vapaiksi.' Lo­puksi'
:kaikessa :;hlljaisuudessa heidät
otetaan '-neuvonantajiksi ja, erikois­tehtäviin,
.-kuten ' amerikkalaiset j'a
engl-antilaiset ovat- ottaneet saksalai­sia
natseja.
J ä t t ä k ä ä m m e , : suurpolitiikka : J ä
heittäkäämme silmäys • Valpoon, jo--,
ka on: uskaltanut- ruveta, - ."vainoa­maan"
Vapaan Sanan lukijoita -Suo­messa.
"Naskali' yuttaa heiattaa,
hirmujuttua Valpoa - vastaan -jä on
kerännyt: :-knhk!&]i!aista roskaa .sen'
paalle j . i kirjoittaa seuraajaa-
' Siellä ovat kör.itettumq kaikki ne-
;kin. joille -tulee; Suomeen: "amerikka-lai.
s-impenalistiset'-'. Raivaaja : j a Ca-
.nadan Vapaa Sana; ja .-lienevät nekiii,
jo:ka ovat onnistuneet : naamaan
-.Amei^kan paketin ; . - : " ; . : -
;g:'A(yan ;';v kujn.:-: tila Itu: kjrsymy ksosiäi:
olevien:lehtleqt fnaino.s:amLseksi. -Tä--'
mahan . t u n i u ä -fsuurenmoi.=elta kun
tuiki porvarillisessa -Suomes-sa -vaino-taan-
sellaista p^tavanhoillista lehteä:
kuin Toronton Vap.-iata Sania nnn,
etta. sen l u k i j a t k in :ovat-joutuneet
"Valpon, jcka on por.a-illisen Suo­men
valtion laftos. siimalla pidon
alauseksi
Kunlelkaamme. etta jollekin pik-kutilalliselle
-kaulSna Suomen 'sydän­maassa
menee, Toronton -Vapaa: Sanä^
ja tasta .s\-,-5ta Valpo rupeaa pitä­mään
tata pikkutilallista siimalla
Ikaankum ei siellä olisi riitta\asM
sellauia, jctka ovat kätkeneet aseita
ja- suunnittelisi väkivaltaisia -toimen­piteita
demokraattisen suunnan
muuttamiseksi. . Meillä ön kuitenkin
syy-ta .uskoa; ; e t t ä ainakin Valpossa
olleet tyovaenmieliset alnekstJt olisivat
sellaista tyhmyyttä vastustaneet.-rsil-la
he tietavat, ettei .fasismin, -vaara
uhkaa työväen ; eikä pikkutilallisten
tahplta, vaan pankkiirien, teollisuuk­sien
omistajam, j a suurtilallisten: ;ta-
.h.olta. : Lisaksi- Vapaa Sana op siksi''
pieni, lehti; etta vaikka:».se yrittääkin-naiden
rikkaiden, piirien etuj;a,:ajaa,
n i i n : tuskin heistä monikaan tietää;'
etta Torontos-sa ilmestyy suomenkie­linen
lehti, jonka nimi on Vapaa Sa­na
:-Kukaan • ei halua; estää - Vapaan;
Sanan toimittajia- nayctelemästä suur.^
ta osaa:: Ehkapa sellainen h e r ä t t ä ä;
joittenkin ihmisten huomiota. -Kui­tenkin-
se aiheutaa.vieläkin enemmän
yleista hilpeyttä.
,: '^Naskalilla" oh kuitenkin - Vapaan
Sanan;toimittajille hyviä uutisia. F a ­gerholm
on kuulema -ottanut asiat
luja.sti kasiinsa, joten hyvä' tulee;
Han, on,"Naskalin":;mukaän, -sanonut,
"ka.rv.aita" totuuksia.- Hän käy "kom--
munistien" .paalle kuin härkä- punai­sen
vaatteen kimppuun,-, jota : emme:
ensinkään epäile.-.''Naskalin'-mukaan,
on;, ','maan .sanomalehdistö"' antanut
Fagerholmille -täyden; 'tunnustui:.=en
tasta. jota emme mvoskaan epäile,
koska suurpääoma- hallitsee.: noinv,90
prosenttia Suomen 'lehdistöä.: 'Sitten
paattaa h ä n kirjoituksensa ;:seuraa-vastr.
"Siinapa se. Kommunistien : mie­lestä
ei:'yleinen kansansuosio' ole p a i -
kaUaan. Boshevistinen ja natsilal-nen-
diktatuuri ei tunnekaan
suosiota' muuten kuin pistimien;
:kolla ja'-, keskitysleirien uhalla,
men terveesti ajattelevan kä"
'suosiot' eivat voi '-.useaan
kommunistiseen a. k t a tuunkD
toon "
Luuleekohan ' Xas<ali' efel
muisteta v 1918 vankileirejä ii^
laisten kauheita joukKO euras;^
Vai-, haluaako hän, uskouaa, että;,
men kommunisti: olisivat ollee:^
hm äyypaita Taalla on vieis
tyolaisia, jotka itse ovat saanee:»'
nuo kauhut, eivatka koskaan
unohda. _
-Olivatko kommunistit syypa^a,^
men sodanaikaisiin kauhunle-"^'
joissa ihmisten tayt.vi sjodä
ta, sammakoita ja mita ikin» ^
siinsa henkensä pitämiseksi' i
-yy oli se. etta 20 000 venaläi^^
vankia naantyi nalkaan Suofffl
tavankileireilla'' Ei suinkaan^
munistien.
Miksi sekoittaa bolshevikit J*.
sit" yhteen kun vallaOyv--^
taan. etta Suomen por^-ari-^".
demien oikeistojohtajiin saaöu
vat asevelillitossa Hitlenn _^
Emme malta olla lopuisj hi-o--
tamatta, etta m.ahe.^a
mittamassa Valpo:^. toiminnan^^^
muksessa" ei ole havaittu
laista asiallis-a nkk^m.3a^
sosdem ent kauppami-i!--*-'.
alaisessa So:eva.s5a on
rötöksiä, jonka johdosta sen
on pyytänyt eroa to.mes'^.:
Olisikohan nnn, e-:a
taa kaantaa huomion pois Vir­keästä,
asiasta. Jo'<3 ei ole »
si sosdem ministenlle'
da. — Uoti. . -