1948-12-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m pmä m ii » 9'- 9': 9 9 *9> \ ' D » 9 99 '• JOULU-NYT Teemme, ensiluokkaisen työn Umtu aineilla RAYMOND BEAUTY SALON lOElmSLE» Puh. 3-1493 Sudbury 'O ' e o v O of o 'O ''p '.o o o .o o ' o o o o o 0 1 -asetetun njohtaja 5i Perjanta ien yhdist mteer^;', ksen Öinoi idontoimit .tl sovinto] npi, että e tämän sessa'jos radyttäväs han h mkuln tili 1 esitti; .. johtoku 5 piirin; ed ianoi kesk maidontu Dkouksen nasa käyt NAISET! Meillä on valikoima Naisten takkeja Joululeninkejä o • Creper* moire-;,^ satiini- / ja taifeta-kankaisfa Lasten vaatteita 0 Lumipukuja^ sveiereila y.m. BäEIMI KOSKI, APULAISENA VARIETY^ SHOP PUH. 7-7904 K&L 84^LM ST. W: SUDBURY laudankai ime kesä mnustuks tumanvar iti murha iiijriiimiiunimi ^AXI Istaja ipine.On Dfew kimnostautui taas omalla tavallaan vaalikokouksessa Annapolis Eoy^i, N. S. — Acadian yliopiston presidentti J . 'Watson Kirk-connell kutsuttiin palauttamaan jär^' jestys mainitussa yliopistossa pidetyssä vaalikokouksessa viikonlopulla, kun. Jpigby-Annapolis-Kings-vkaUpU-xlEsä täytevaaleissa ehdokkadna ole-- Vien kokouksessa uhkasi: tulla ilmitappelu. . : Tässä kokouksessa kunnostautui Ontarion konservatiivijohtaja George «Jrew taas samalla tavalla kuin viikko aikaisemmin Carletonin vaalipiirissä •Bichmondlssa Ont. i 'Drew puhui konservatiivisen ehdokkaan jaM. J. Cold-w. ell CCP:n ehdokkaan puolesta. Orew sanoi ;puhesssaan, että CCP on' luonteeltaan "kansallissosiahstinen", jolloin Coldwell hyppäsi mikrofonin eteen ja yritti sysätä Drew pois sen ääres-; tä. Molemmat*käyttivät, senjälkeen väheman mairittelevia nimityksiä toisistaan. Prof.Kirkconnell astui riitelevien väliin ja kehoitti heitä noudattamaan parlamentaarisia Sääntöjä, jota paikalla olleet ylioppilaat kannaij;!:^ vat suosionosoituksilla. liimiiMi^ (Jatkoa) TAISTELU AIAATALOUSPOU-TOKAN SUUNNASTA Suomi on kehittymässä teollisuus-valtaiseksi maakd, mutta sUt» buoU-niatta suurin oisa- väestöstälisaa tällä hetkellä toimeentulonsa' maataloos» tuotannosta, i SuTxtin osa: maai^ väestöstä asuu maaseudulla, johon-myas kansantaIo^s nojaa tois^Ia Jalallaan:' Maan menestyksen ehtonaionkaupim-kien ja maaseudun; väestön tasavertainen . menestyminen " ^ hyvinvointL Vaikka kapitalistisen järjestelmän liikelakien : mukaan \^upungin'^ jff maaseudun välillä. valUtseekla ristiriita, nän kaupungin ja; niaaseuduntyöta* tekevien taloudellinen «asema on sikäli MOTORS & EQUIPMENT 65 Larcb Si. Sudbury PuheUmet 8-8344 ja 5-5663 PALVELLUT SUOMALAISIA YLI 35 VUOTTA 1^ FORD & MONARCH henkilöautoja O FORD KUORMA-AUTOJA ja traktoreita' W. MARTIN Suomalainen; Myyntiedustaja Ukrainalaiset saavat myydä viljansa vapailla markkinoilla Moskova, Ukrainan hallitus on julkaissut säädöksen,; jonka mukaan Ukrainan maalaisvässtollä on oikeus myydä kasvattamansa vilja ja aurin-j gonkukkien siemenet vapaasti mihin haluavat. Tämän päätöksen sanotaan aiheutuneen tänä vuoima tulleesta hyvästä sadosta ja siitä, että maalaisväestö on ylittänyt '•• valtiolle kuuluvan viljamäärän suorituksen. Säädöksen uskotaan aiheuttavan viljan markettlhinnan alenemisen. Se on Birksistä täiiä Jouluna Jllä aitaudm ;ataudin Lsua Iinanne 01- vatsas-ossanne, iineksm läakipua kamista iko r€U-iivyttely TilIENI kallmen alttaäk-lankaan IiMENI eet vat-jälkeen llollmeD i lihas-l issatail tyynär-r uuvalo,! a jäse-l irahai-l ^ttäkäfll [ZARBi •isaltä-| mälseoi icsia jaf larkifl-kerraul LOISTOKKAITA PUUTERIRASIOITA kohtuullisilla'' hinnoilla, valmistettu jalo-kivipronssista, joitain kaksivärisiä, kauniisti koristettuja. Valitkaa yksi itsellenne ja toinen joululahjaksi. lokeri- ED Suomalainen myyjämme AINO P I R S K A N EN Jilelihyvälla p a l v e l e e teitä kun käytte kaupassamme. Ostakaa Joulusinettejä DURHAM JA LARCH KAT. KUtM. SUDBURY camalllalnen, että heidän perusetunsa' ovat yhteiset. Luokkajako kulje kaupunkilaisten j a maalaisten'välillä, kuten maalaislUton teoreetikot ovat koettaneet todistella, eikä kaupunkien kuluttajain ja maataloustuottajain yaliUä, kuten taniierilaisen sosialidemokratian teoreetikot ovat usein väittäneet, vaan yhtäältä kaupunkien kapitalistien jA maaseudun suuromistä-jien ja toisaalta kaupunkien työläisten ja maaseudun työläisten, pienviljelijäin 'ja tydtäleksvän talonpoikaisten i valilla. ^'Jsrusluokksjako asettaa kau- Välillä. I^erusluokkajako assttaa kaupunkien ja maaseudun riistäjiä vastaan. - Kuten sanottu, tanneölainen sosiali-' demokratia' ei aina tahdo timnustaa tätä perustavaa tosiasiaa. Väinö Tan-r. er puhui mielellään tuottajista ja kuluttajista tarkoittaen/ tuottajilla enimmäkseen/maataloustuottajia, joihin hän laski kaikki talonpojat. Sellaiselle teoreetikolle kuih Väinö Tanner, jonljja elämäkertaan hämn omat ystävänsäkin ovat ottaneet motoksi runoilijan väitteen "kaikkish teorioida harmaudesta", moista asioiden sekoittamista ei voi laskea suureksi syni niksi. JMutta näinkin yksinkertaiista asiaa o,^ kuitenkin'selosSattiva silloin; kun väitellään fosdem; puoluetoimiston herrojen kanssa, sillä hefdän tuttavapiiriinsä kuuluu edellsenkln hen-^ kilolta, jotka' tavalla täi toisella koet. tavat saattaa kaupunkien palkkatyöläisiä ja maaseudun työtätekeviä talonpoikia sotajalalle kesksnään. Sellainenvherra" bn esimerkiksi Unto Varjonen, Joka, mielellään teoretisoi taistelevan sosialidemokratian ni-i missä. Oppl-isärisä'*1^älnö Tannerin tavoin hän puhuu, usein s^mmamutl-; kassa palkkatyöntekijöistä ja maataloustuottajista jylisten • voimallisesti, viimemainittuja vastaan ja ollen puolustavinaan ensinma^nittujai Todellisuudessa han ei kuitenkaan puolusta palkkatyöväkeäkään, i vaan esiintyy ^tannsrils-Isen sosialidemokratian kaa-vcjBT. mukaan pyrkien: saattamaan Js^punkien ja maaseudun työtäteke-: vän väestön taisteluun toisiaan vastaan. Tässä tarkoituksessa tannerilainen sosialidemokratia koettaa hämätä lu okkasuhtelta puhuen mielellään "tuottajista" ja^ "kuluttajista". Talonpojat ovat sen mukaan'"tuottajia" ja työläiset '.'kuluttajia". Todellinen luokkajako, kapitalistit j a työläiset, jää varjoon. TASAVERTAINEN LIITTO MAHDOLLINEN Mikään ei kuitenkaan ole kaupunkien palkkatyöväelle turmiolUsempaa kuin taistelu maaseudun työtäteker vä väestön''etuja vastaan.. Se takaa Ja talonpoikalston ybtelsponnlstusten tulokEcna näissä maissa—'fsb^Idcosl»- vakiassa. Bulgariassa. Jugoslaviassa. Puolassa.^ Romaniassa, Unkarissa ja Albaniassa — on maan tuotantoelSmS Johdettu demokraattlsUle iialte^.' Maaseudulla «» ni>: ippr^^nnyt' 1wBja^ kontoista > kansanvaltaisaa tOaiiifdioX' mia. Joka on ottanut mt&t^ll>ois~jDä^ kapitalistiea Ja kattanohferrojen' bmlis-tuksesta Ja antanut ne maaseudun työtätekeväUe väestölle. ti&a^Udun väestö puolestaan on tukenut kaupim-kien ^ölälsiä suurteollisuudea^nsal-listamlsessa. mlkä^sekin on koitunut yhtä paljon:^talonpolkaistott kub^ t$di loistenkin hyväksi; sillä sehän on vapauttanut työtätekevän, talpnpoikais-ton pankkien velkaorjuudesta ja kar-tanoherrojen orjuudesta. Kokonaisuudessaan nämä^ 'Valtavat uudistukset ovat hyödyttäneet koko kansantalout^ ta'^'Ja vaikuttaneet tuntuvasti-tuotannon; nopeaan nousmm. '.Siltä; pohjalta cn< ynunärrettävä, «niksi i^dc^' maiden vaaleissa kommunistit, mainittujen Auudlstustenjohdonmuktdämmät puolustajat, ovat saaneet niin kaupunkien kuin maaseudunkin työtätekevän väestön enemmistön ^.kannätukseni^^ Yhtä ymmärrettävää on että näiden uudistusten. Jyrkät vastustäjat*^ eivät ole vapaissa'vaaleissa saaneet min-kääjilnlsta kaimatusta tai Jos^ aluSsi ovat valheellisten lupauksien tähden saaneet, niin. ovat > pian sen menettäneet. MAAREFORMIN TARPEELLISUUS' SUOMESSA Meillä; Suomessel. ei talouden aiälla tällaisia demokraattisia uudistuksia varmimmin tuon talonpoikaiston kannatuksen suurkapitalisteille ja suurmaanomistajille. Yhtä turmiollista on työtätekevälle talonpoikaistolle taistella suurmaanomistajien kanssa palkkatyöväkeä vastaan. Sekä työväen:et-tä työtätekevän talonpoikaiston taloudelliset edut vaativat näiden molempien yhteistoimintaa, tasavertaista liittoa : kaupunkien kapitalisteja ja maaseudun suurviljelijöitä vastaan. Tämä tasavertainen liitto on mahdollinen, mutta vain sillä ehdolla, että työtätekevää keskitalonpoikaa ei lasr keta yhdessä suurmaanomistajan kanssa samaan "varsinaiseen talonpoikaiseen m a a t a i oustuottajakun-, taan", koska työtätekevä talonpoika ei öle riistäjä,- niinkuin Huurtllalllset Ja kapitalistit Kannattamalla työtätekevän talonpojan, pienviljelijän Ja muun työtätekevän ^maalaisrahvaan oikeutettuja vaatimuksia palkkatyöväestö voi saada sen kannattamaan työväenli^okan vaatimuksia. Ajamalla maaseudun työtätekevän väestön etuja työväenluokka pääsee tasavertaiseen yhteistyöhön maascudtm rahvaan kanssa. ^ ^ ' SiUoih käsitteet "tuottaja" ja"ku-luttaja" katoavat sisällyksettöminä Ja niiden tilalle astuvat todclllfiet luok-, kasuhteet. Kauptmklen palkannauttijat yhdistyvätr^maäseudun ftrölälstcn, plenvUjellJähi Ja köyhien sekä keskivarakkaiden talonpoikien kanssa yhteisiä vihollisiaan, kaupunkien kapir tallsteja ja maaseudun suurtilallisia vastaan. Työkansa nouÄe yhtelsvoU min ottamaan oikeuksiaan niiltä, Jot-lui eivät te&ityötä. 3IAATA KAIKILLE SEN TARPEESSA OLEVILLE Niissä maissa, Joissa työväenluokka sai toisen maaliolansodan Jälkeen rat-, kaisevän vaikutusvallan maan asioi-: hln, se on Jakanut tämän vaikutusvaltansa tasavertaisesti maaseudun työ-; tälefccvän rahvaan kanssa. Ty5*aen ole sodan Jälkeen suoritettu; ^ Eräs ratkaiseva syy siihen, znlksi ne on lyöty laimin, on. Suomen Sosialldemokraat-tlsm Puolueen aseimoiSuminenviui- Tn&n taantumuksellisen koönenuon puolelle' kalkkia demokraattisia uudistus--.^ pyrkimyksiä vastaan./ On:tunnettua, että Suomessa on suurta epätasaisuut^ ta. maanomistussuhteissa.-. :Maamme 300,000:sta viljelmästä : oa valtaosa, noin 250,000 viljelmää sellaisia. Joilla en maata korkehitaan 15 ..hehtaaria, mutta keskimäärin niiden kunkin hallussa on maata vain noin neljä hehtaaria. Samaan aikaan noin' 700 suurmaanomistajaa pitää hallussaan .120,- 000 hehtaaria, keskimäärin 170 hehtaaria kukin. Osakeyhtiöiden hi(llus<>, sa on lähes. 2.5 miljoonaa hehtaaria maata, siis enemmän kuin kaikkljen talonpölkalsvlljelmren y|itehien vi^^^ lysala, Joka on vain hiukan ^11 2 miljoonaa hehtaaria. Tästä ii;^kyy, että Suomessa voitaisiin han^a maata kaikille sitä; tarvitseville maaseudun a.«ukkaille. Mutta sittenkään Sosdem Puolue ei ole kannattanut juJ^nisteellt-sen' maareformin .'toimeenpanemista päinvastoin kuin Itä-Emroopan sosialidemokraattiset puolutet se on vastustanut sitä. / SOSDEMIT VASTUSTAVAT : MAAREFORMIA Niinpä sosdem puoluetoimisto vastustaa Sosialidemokratian tie-kirjassaan kansandemokraattien tekemää maareformilaklesitystä pääasiassa sli. lä perusteella, että meillä Jo on olemassa ns. maahankintalaki, jonka perusteella tultaneen .muodostamaan noin 150,000 tilaa, tonttia Ja lisäaluetta. Samalla se kehuskelee, että tä-mäp maahankintalain syntysanat on lausunut. Sosdem «Puolue Jo kesällä 1941. No, Jos niinkuin 6Usl, nUn tuo kehuskelu. on, aiheetonta, sillä maaseudun asujat tietävät, ettei tuo niin pitkäaikaisella p r o p a gandamelulla puuhattu laki ole ^ suinkaan saattanut maakysymystä pois päiväJSrJestelmäs. tä. Koko maahankintalaki on osolt-tautunut siinä määrin {mutteelllseksl, ettei siitä saa kunnollista edes korjailemalla. Sen varjolla ei mitenkään luulisi voitavan ~ vastustaa perusteellisen maaxeformin suorittamista. > ; trässä.'voidaan viitata vam muutamiin maanliankintalain: puutteeni-, suuksiln, joista näkyy, ettei se ratkaise kipeäksi k ä ^ t ä maakysiriuystä. - ' On käynyt selyille. ettltvvaikk» laUi tarkoituksena oli alunperin Ihankkia maata siirtoväelle,; niln^^en.ic^meen» pano aiheuttaa.«uurta siirtolaisuutta, takia toteutettaessa ;maatyöläiset'Ja monetlplka-asutiistllojen.^ Jcqta muidenkin tilojen vuokriaajat menettävät työpailckänsa.\.Tol8ia< autetaan siten toisten-yhtä hUomksa aseihassa olevien asemaa huonontamalla,, Usamaansaanti,on maanhankintalain'perusteella hyvin rajoitettu.. L i sämaata voidaan sen perusteella, antaja," "^milloinfie uuälBn tilbjehmuodos-tamiselle haittaa-.luottamatta voi.?ta-pahtua'\ Käytäntö on osoltlanut; et. .täsetuottaainlille haittaa; useimmissa tapaiikslssa,'iLisänuuuis^^^ ty usein ' asukkaanottolautakuxman päätöksellä, Joka on aivan kuhx keisarin päätöSilopulUnen Ja muuttumatoni Ne fl65,000 plenviUelystllaa. JoI(|en Sosdem, puoluetoimisto katsoo; tatvlt-i sevan lisämaata;' eiyät.saa sitä maanhankintalain perusteella. / , . ^ (Maahanklntälaissa': Oh' muitakin ra^ Joltuksia, Jotka tekevi^t lukemattoi^- le maantarvitsUollle' mahdottomaksi saada haluamaansa' maatai.^ lEsImer- .kiksiseUalseUa^maantarvitsIjallaf Joka maansaantlhakemustens' tekoai-i-kaan, siis lokakuun loppuun 1945: men. nessä. oi! perheetön; ei ollut oikeutta edes Jättää ' maansaantianoxhusta. Niinikään on saadun maan hinta siksi kallista Ja muuta ehdot niin pelottavat, että moni maantarvitsija'' el tb-kalla yrittääkään hankkia^rnata iä-is^ liyt ifuutavaratuQ- ~ Vancoamer, . - T ä m ä n maakunnan valtavan pimtavanxtuotax^nQn edessji ou vientlmarkkinalh^hintain laskeminen.. Joka uhkaa eulkcst neljä eahaai Jokaisesta kyromenostä. KorkcaJaa-, iui^ella puutavaralla on vielä hyvä ky>r! syntä. mutta, huonomman laatuista puutavaraa op Jo Uikaa Ja sitä on yair' kea myydä edes Jyrkästi ^ennetuiUa hinnoilla Koska hc kykenevät myymään ainoastaan parhaan osan^tv^; kien tuotteista, ovat monet'pienem-, mät tuottajat' ryhtyneet sulkemaan ^kämppiää^- Ja sahojaan. Huonompilaatuisen puutavaran hinnat ovat las-^ keneet Yhdysvaltain, markkinoilla noin, 20 prosenttia kahden; Ja puolen kuukaudenlUkana.'"eikä kestä, ^auan ciinenJmin Caiaadan: kotimaiset mark| klnat'^ttavat :saman suunnan^;;^ ,8an(^ täällä %räänsuuren;puutavarallikkeen edustaja. Noin 1$ sisämaan sahaa on jo suljettu Ja eräs suurimmista sahols-* ta, lyhensi viime viikolla> täällä ,työ| viikon pituutta. vvTäkälälsten Ja ^Van| couver-saaren sahojen Ilmoitetaan^ valmistuvan panemaan pois työstä: kolmannen, :jop,a toisenkin työvuoron miehet, liikatuotannon' jdhdoäA. män lain perusteella. Sellainen luovutusastelkko, >o t a maanhankhitalakledellyttöä, el ole lainkaan tarkoituksenmukainen.: sen mukaan Jo 25 hehtaarin:, omistaja :on velvollinen luovuttamaan 10:. pros. maastaan. Jolloin hänelle jää itselleen vain 22.5 hehtaariä. (Mutta 400 hehtaarin omistajalle, Joka on velvollinen luovuttamaan 65 pros.^ jää vielä 140 hehtaarin subtila. 'QSC^ talaki suosii siis suurtiloja,' mutta; loh^ koo varsinaisen talonpoikaiston maita. Sellainen ^luovutusastelkko on epäde-mokraatthien. Se;jättää ;suurmaan: omistejan 7 edeUeenkin maaseudun herraksi. iiopuksl mainittakoon. /. et^ xnaan<- hankintalain toimeenpanoelimet' ovat epäkansanvaltaiset.; Lain . paikalli-iSeen toimeenpanoelimeen, maanlunas-i^ uslautakuntaan,:^ ,eivät< maantarvitsi- Jahi edustajaa määrää maantarvltsijat itse, vaan suurmaanomlstajain järjestö, Maataloussetu-ojen: KeskusUIttp toi siirtoväen hoitokunnat, Jotka ovat myös useimmissa tapauksissa kaikkea muuta kuin maantarvitsijain edustajia'. On luonnollista, etteivät maan- ;tarvitsljaln cdut^ tule valvotuksi sellal-slsisa toimeenpanoelimissä. m: Kailrki nämä Ja monet muut maan- -hankintaialn puutteellisuudet yhdessä vaikuttavat sen,; ettei tätä > lakia voida pitääs^ perusteellisena maareformina. Vieläpä sosdem puoluetoimistokin. Joka tämän maanhankintalain perusteella; vastustaa maareformia, timnustaa tämän lain mielettö-mi^ den silloin, kim se satuttaa sosialidemokraattien ' Johdossa olevan osuusliikkeen etuja. "Sosialidemokratian tien" tekijät kirjoittavat: - "Tässä valossa on pidettävä pelkästään suurvlljelijäin xihmapäisenä mle-lenosoituksena ma a nlunastuslauta-kunnan päätöstä esim, -Ela^on Ba-chas- tilan pir..toamis3sta, koska siten ilmeisesti olisi vaikeulettu pääkau-punsln kuluttsjaväcstön elintarvikkeiden saantia. Samantapaista, kansantalouden kannalta Järjettömiä toimenpiteitä voidaan luetella useampiakin: eri tahoilla maata. IMonien maanlunastuslautakuntien tarkoituksena^ on selvästi ollut propagandan harjoittaminen Itse maareformia vastaan, Ja silloin ovat kokonaisuuden kannalta tärkeät näkökohdat! salbieet väistyä." ^ £i käy kieltäminen, että sUnä on satluva arvio maanhankintalaista^ jonka "syntysanaton lausunut Scs-dem Puolue": .Maantarvitsijain ylel-> sen mielipiteen mukaan nykyisessä maanhankintalaissa on nUn paljon puuttelCa. että san tilalle'on saatava kokonaan uusi, perusteelliseen: maareformiin tähtäävä laki. KANSANDEMOKRAATTIEN TEKEMÄ MAAREFORMILAKIESITYS ' Nähden tämän sosialidemokraatti-sllla^ syntysanoilla leimatun; lain puut-; teellisuudenSKDLta^eduskUntatyhmä' jätti jo vuod3n.<1945 keväällä eduskunnalle; toivomusaloittesn' maakysymyk-seu: järjestämisestä paantarvttsijoiia tyydyttävällä tavalla. lEduskunta hy-väksylkin aloitteen, ja hallitus asetti asutuslakikomitean asiaa edelleen ke. hittämään.' Kun komitean,töistä el Ilmaantunut minkäänlaisia' .tuloksia, niini kansandemokraattiiieh eduskuntaryhmä jätti vuoden 1947 valtiopäiville valmiin lakialoitteen, jonka nimenä on ehdotus laiksi maanhankinnasta maanpuuiteessa oleville.Tämä ehdotus on siksi periisteelllnen, että sitä'voidaan hjn^äUä syyllä pitää to^ dellisena maareformilaklesltyksenä.-' ' Sosdem, (uoluetolmisto ei kuitenkaan näytit olevan tyytyväinen tähän lakiesitykseen. : Selostaessaan - kansandemokraattien ponnistuksia maa-, kysymyksen ratkaisemiseksi se stapanr sa mukaan s:pyttelee kansandemokraatteja .''ylimalkaisen propagandahä-lyn" aiheuttamisesta ja moittii heJtt siltä, "ettei mitään tuollaista aloitetta ole edes tehtykäi^n ennenkuin v. 1947 valtiopäivillä". , Sitten sosdem puoluetoimisto väittelee SKDLm edustajien v. 1945 valtiopäiville Jät-tämää toivomusaloitetta' vastaan Ja sivuuttaen kokonaan v. 1947 tehdyn valmiin laklalottecn kirjoittaa: "Tällaisia 'kaikille kaikkea hyvää heti palkalla*-ponsla on tletjTsitl kovin helppo kirjoitella, kun-el tarvitse; esim/, ajatella lainkaan toteutts mlsta. Jo-kaJsert ajattelukykyisen ihmisen pitäi-" si kuitenkin ymmärtää, e:tä nykyisen maanhankintalain toteuttamisessa '—^ jonka mukaan maata annetaan siirtoväelle sekä eräin edellytyksin sotaln-vallidelUe, sotaleskille Ja -orvoille sekä rintamamiehille — kestää vuosikausia -ja vie varoja, kymmeniä- miljardeja markkoja. Tuota ^toimintaa eitsenvuoksi voida keskeyttää ja ruveta laatimaan uutta lakia. Jonka sir säilöstä sen vMtljatkaan eivät ole sei-: Viliä." Sosialidemokratian tie, sivu 62) Alvan samoin kuin "jokaisen ajat-- telukykylsen Ihmisen" myös sosdem puoluetoimiston pitäisi ymmäirtää, että; mokoma ylimalkainen propaganda- Käly el kelpaa- kansandemokraattien maareformilaklesityksen arvosteluksi. / Jatkuu. —Sanomalehti laajentaa yksUoi' den näköpiiriä ja lähentää toisiinsa eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS arvaamattoman palveluksen luki-loilleen. . ÄLKÄÄ. JÄTTÄKÖ VIIME HETKEEN, VAATTEIDENkE PUHDISTUSTA JOULUKSI Soittakaa puh. 6-6445. ja puMisiuUakaa ne ajoissa SUDBURY STEAM LAUNDRY & Dry Cleaners Keskikaupungin konii« 98 Ehn St; W. Sudbury« Ont. iiiiPtiiiliil^Ä^-; m m -mmm'. mmm « 'im/ im mm IS-'; P#;^M''' mm k mm m IS'' m m m m 1 / TYTTÄRET, VAIM«r ^ g * » iilDIT tulevat; itoisiksL Jos haluatte leikkiä joulupuHlda-::^||^^ . suurenmoisella tavalla, niin an^^ä^^"'' nätte Läf rancen turkin jouluksi ^ - mmm A^tamme teitä tekemään tämän^viisaanJ*;. käytännölllaen valinnan... jos ostatte kalUiii; C' turkin taikka huokean muotoninl 'A Voitte ostaa hänelle loistavan lahjan'erikoisestlP,^ siksi, koska voitte ostaa sen käytännollisilla tiiaK-'^" suehdoUla. '•''^-J >:,•:,«^•'•'i^4»Ä•Ä•-^^^^^ • SUDBURY m m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481214 |
Description
Title | 1948-12-14-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | m pmä m ii » 9'- 9': 9 9 *9> \ ' D » 9 99 '• JOULU-NYT Teemme, ensiluokkaisen työn Umtu aineilla RAYMOND BEAUTY SALON lOElmSLE» Puh. 3-1493 Sudbury 'O ' e o v O of o 'O ''p '.o o o .o o ' o o o o o 0 1 -asetetun njohtaja 5i Perjanta ien yhdist mteer^;', ksen Öinoi idontoimit .tl sovinto] npi, että e tämän sessa'jos radyttäväs han h mkuln tili 1 esitti; .. johtoku 5 piirin; ed ianoi kesk maidontu Dkouksen nasa käyt NAISET! Meillä on valikoima Naisten takkeja Joululeninkejä o • Creper* moire-;,^ satiini- / ja taifeta-kankaisfa Lasten vaatteita 0 Lumipukuja^ sveiereila y.m. BäEIMI KOSKI, APULAISENA VARIETY^ SHOP PUH. 7-7904 K&L 84^LM ST. W: SUDBURY laudankai ime kesä mnustuks tumanvar iti murha iiijriiimiiunimi ^AXI Istaja ipine.On Dfew kimnostautui taas omalla tavallaan vaalikokouksessa Annapolis Eoy^i, N. S. — Acadian yliopiston presidentti J . 'Watson Kirk-connell kutsuttiin palauttamaan jär^' jestys mainitussa yliopistossa pidetyssä vaalikokouksessa viikonlopulla, kun. Jpigby-Annapolis-Kings-vkaUpU-xlEsä täytevaaleissa ehdokkadna ole-- Vien kokouksessa uhkasi: tulla ilmitappelu. . : Tässä kokouksessa kunnostautui Ontarion konservatiivijohtaja George «Jrew taas samalla tavalla kuin viikko aikaisemmin Carletonin vaalipiirissä •Bichmondlssa Ont. i 'Drew puhui konservatiivisen ehdokkaan jaM. J. Cold-w. ell CCP:n ehdokkaan puolesta. Orew sanoi ;puhesssaan, että CCP on' luonteeltaan "kansallissosiahstinen", jolloin Coldwell hyppäsi mikrofonin eteen ja yritti sysätä Drew pois sen ääres-; tä. Molemmat*käyttivät, senjälkeen väheman mairittelevia nimityksiä toisistaan. Prof.Kirkconnell astui riitelevien väliin ja kehoitti heitä noudattamaan parlamentaarisia Sääntöjä, jota paikalla olleet ylioppilaat kannaij;!:^ vat suosionosoituksilla. liimiiMi^ (Jatkoa) TAISTELU AIAATALOUSPOU-TOKAN SUUNNASTA Suomi on kehittymässä teollisuus-valtaiseksi maakd, mutta sUt» buoU-niatta suurin oisa- väestöstälisaa tällä hetkellä toimeentulonsa' maataloos» tuotannosta, i SuTxtin osa: maai^ väestöstä asuu maaseudulla, johon-myas kansantaIo^s nojaa tois^Ia Jalallaan:' Maan menestyksen ehtonaionkaupim-kien ja maaseudun; väestön tasavertainen . menestyminen " ^ hyvinvointL Vaikka kapitalistisen järjestelmän liikelakien : mukaan \^upungin'^ jff maaseudun välillä. valUtseekla ristiriita, nän kaupungin ja; niaaseuduntyöta* tekevien taloudellinen «asema on sikäli MOTORS & EQUIPMENT 65 Larcb Si. Sudbury PuheUmet 8-8344 ja 5-5663 PALVELLUT SUOMALAISIA YLI 35 VUOTTA 1^ FORD & MONARCH henkilöautoja O FORD KUORMA-AUTOJA ja traktoreita' W. MARTIN Suomalainen; Myyntiedustaja Ukrainalaiset saavat myydä viljansa vapailla markkinoilla Moskova, Ukrainan hallitus on julkaissut säädöksen,; jonka mukaan Ukrainan maalaisvässtollä on oikeus myydä kasvattamansa vilja ja aurin-j gonkukkien siemenet vapaasti mihin haluavat. Tämän päätöksen sanotaan aiheutuneen tänä vuoima tulleesta hyvästä sadosta ja siitä, että maalaisväestö on ylittänyt '•• valtiolle kuuluvan viljamäärän suorituksen. Säädöksen uskotaan aiheuttavan viljan markettlhinnan alenemisen. Se on Birksistä täiiä Jouluna Jllä aitaudm ;ataudin Lsua Iinanne 01- vatsas-ossanne, iineksm läakipua kamista iko r€U-iivyttely TilIENI kallmen alttaäk-lankaan IiMENI eet vat-jälkeen llollmeD i lihas-l issatail tyynär-r uuvalo,! a jäse-l irahai-l ^ttäkäfll [ZARBi •isaltä-| mälseoi icsia jaf larkifl-kerraul LOISTOKKAITA PUUTERIRASIOITA kohtuullisilla'' hinnoilla, valmistettu jalo-kivipronssista, joitain kaksivärisiä, kauniisti koristettuja. Valitkaa yksi itsellenne ja toinen joululahjaksi. lokeri- ED Suomalainen myyjämme AINO P I R S K A N EN Jilelihyvälla p a l v e l e e teitä kun käytte kaupassamme. Ostakaa Joulusinettejä DURHAM JA LARCH KAT. KUtM. SUDBURY camalllalnen, että heidän perusetunsa' ovat yhteiset. Luokkajako kulje kaupunkilaisten j a maalaisten'välillä, kuten maalaislUton teoreetikot ovat koettaneet todistella, eikä kaupunkien kuluttajain ja maataloustuottajain yaliUä, kuten taniierilaisen sosialidemokratian teoreetikot ovat usein väittäneet, vaan yhtäältä kaupunkien kapitalistien jA maaseudun suuromistä-jien ja toisaalta kaupunkien työläisten ja maaseudun työläisten, pienviljelijäin 'ja tydtäleksvän talonpoikaisten i valilla. ^'Jsrusluokksjako asettaa kau- Välillä. I^erusluokkajako assttaa kaupunkien ja maaseudun riistäjiä vastaan. - Kuten sanottu, tanneölainen sosiali-' demokratia' ei aina tahdo timnustaa tätä perustavaa tosiasiaa. Väinö Tan-r. er puhui mielellään tuottajista ja kuluttajista tarkoittaen/ tuottajilla enimmäkseen/maataloustuottajia, joihin hän laski kaikki talonpojat. Sellaiselle teoreetikolle kuih Väinö Tanner, jonljja elämäkertaan hämn omat ystävänsäkin ovat ottaneet motoksi runoilijan väitteen "kaikkish teorioida harmaudesta", moista asioiden sekoittamista ei voi laskea suureksi syni niksi. JMutta näinkin yksinkertaiista asiaa o,^ kuitenkin'selosSattiva silloin; kun väitellään fosdem; puoluetoimiston herrojen kanssa, sillä hefdän tuttavapiiriinsä kuuluu edellsenkln hen-^ kilolta, jotka' tavalla täi toisella koet. tavat saattaa kaupunkien palkkatyöläisiä ja maaseudun työtätekeviä talonpoikia sotajalalle kesksnään. Sellainenvherra" bn esimerkiksi Unto Varjonen, Joka, mielellään teoretisoi taistelevan sosialidemokratian ni-i missä. Oppl-isärisä'*1^älnö Tannerin tavoin hän puhuu, usein s^mmamutl-; kassa palkkatyöntekijöistä ja maataloustuottajista jylisten • voimallisesti, viimemainittuja vastaan ja ollen puolustavinaan ensinma^nittujai Todellisuudessa han ei kuitenkaan puolusta palkkatyöväkeäkään, i vaan esiintyy ^tannsrils-Isen sosialidemokratian kaa-vcjBT. mukaan pyrkien: saattamaan Js^punkien ja maaseudun työtäteke-: vän väestön taisteluun toisiaan vastaan. Tässä tarkoituksessa tannerilainen sosialidemokratia koettaa hämätä lu okkasuhtelta puhuen mielellään "tuottajista" ja^ "kuluttajista". Talonpojat ovat sen mukaan'"tuottajia" ja työläiset '.'kuluttajia". Todellinen luokkajako, kapitalistit j a työläiset, jää varjoon. TASAVERTAINEN LIITTO MAHDOLLINEN Mikään ei kuitenkaan ole kaupunkien palkkatyöväelle turmiolUsempaa kuin taistelu maaseudun työtäteker vä väestön''etuja vastaan.. Se takaa Ja talonpoikalston ybtelsponnlstusten tulokEcna näissä maissa—'fsb^Idcosl»- vakiassa. Bulgariassa. Jugoslaviassa. Puolassa.^ Romaniassa, Unkarissa ja Albaniassa — on maan tuotantoelSmS Johdettu demokraattlsUle iialte^.' Maaseudulla «» ni>: ippr^^nnyt' 1wBja^ kontoista > kansanvaltaisaa tOaiiifdioX' mia. Joka on ottanut mt&t^ll>ois~jDä^ kapitalistiea Ja kattanohferrojen' bmlis-tuksesta Ja antanut ne maaseudun työtätekeväUe väestölle. ti&a^Udun väestö puolestaan on tukenut kaupim-kien ^ölälsiä suurteollisuudea^nsal-listamlsessa. mlkä^sekin on koitunut yhtä paljon:^talonpolkaistott kub^ t$di loistenkin hyväksi; sillä sehän on vapauttanut työtätekevän, talpnpoikais-ton pankkien velkaorjuudesta ja kar-tanoherrojen orjuudesta. Kokonaisuudessaan nämä^ 'Valtavat uudistukset ovat hyödyttäneet koko kansantalout^ ta'^'Ja vaikuttaneet tuntuvasti-tuotannon; nopeaan nousmm. '.Siltä; pohjalta cn< ynunärrettävä, «niksi i^dc^' maiden vaaleissa kommunistit, mainittujen Auudlstustenjohdonmuktdämmät puolustajat, ovat saaneet niin kaupunkien kuin maaseudunkin työtätekevän väestön enemmistön ^.kannätukseni^^ Yhtä ymmärrettävää on että näiden uudistusten. Jyrkät vastustäjat*^ eivät ole vapaissa'vaaleissa saaneet min-kääjilnlsta kaimatusta tai Jos^ aluSsi ovat valheellisten lupauksien tähden saaneet, niin. ovat > pian sen menettäneet. MAAREFORMIN TARPEELLISUUS' SUOMESSA Meillä; Suomessel. ei talouden aiälla tällaisia demokraattisia uudistuksia varmimmin tuon talonpoikaiston kannatuksen suurkapitalisteille ja suurmaanomistajille. Yhtä turmiollista on työtätekevälle talonpoikaistolle taistella suurmaanomistajien kanssa palkkatyöväkeä vastaan. Sekä työväen:et-tä työtätekevän talonpoikaiston taloudelliset edut vaativat näiden molempien yhteistoimintaa, tasavertaista liittoa : kaupunkien kapitalisteja ja maaseudun suurviljelijöitä vastaan. Tämä tasavertainen liitto on mahdollinen, mutta vain sillä ehdolla, että työtätekevää keskitalonpoikaa ei lasr keta yhdessä suurmaanomistajan kanssa samaan "varsinaiseen talonpoikaiseen m a a t a i oustuottajakun-, taan", koska työtätekevä talonpoika ei öle riistäjä,- niinkuin Huurtllalllset Ja kapitalistit Kannattamalla työtätekevän talonpojan, pienviljelijän Ja muun työtätekevän ^maalaisrahvaan oikeutettuja vaatimuksia palkkatyöväestö voi saada sen kannattamaan työväenli^okan vaatimuksia. Ajamalla maaseudun työtätekevän väestön etuja työväenluokka pääsee tasavertaiseen yhteistyöhön maascudtm rahvaan kanssa. ^ ^ ' SiUoih käsitteet "tuottaja" ja"ku-luttaja" katoavat sisällyksettöminä Ja niiden tilalle astuvat todclllfiet luok-, kasuhteet. Kauptmklen palkannauttijat yhdistyvätr^maäseudun ftrölälstcn, plenvUjellJähi Ja köyhien sekä keskivarakkaiden talonpoikien kanssa yhteisiä vihollisiaan, kaupunkien kapir tallsteja ja maaseudun suurtilallisia vastaan. Työkansa nouÄe yhtelsvoU min ottamaan oikeuksiaan niiltä, Jot-lui eivät te&ityötä. 3IAATA KAIKILLE SEN TARPEESSA OLEVILLE Niissä maissa, Joissa työväenluokka sai toisen maaliolansodan Jälkeen rat-, kaisevän vaikutusvallan maan asioi-: hln, se on Jakanut tämän vaikutusvaltansa tasavertaisesti maaseudun työ-; tälefccvän rahvaan kanssa. Ty5*aen ole sodan Jälkeen suoritettu; ^ Eräs ratkaiseva syy siihen, znlksi ne on lyöty laimin, on. Suomen Sosialldemokraat-tlsm Puolueen aseimoiSuminenviui- Tn&n taantumuksellisen koönenuon puolelle' kalkkia demokraattisia uudistus--.^ pyrkimyksiä vastaan./ On:tunnettua, että Suomessa on suurta epätasaisuut^ ta. maanomistussuhteissa.-. :Maamme 300,000:sta viljelmästä : oa valtaosa, noin 250,000 viljelmää sellaisia. Joilla en maata korkehitaan 15 ..hehtaaria, mutta keskimäärin niiden kunkin hallussa on maata vain noin neljä hehtaaria. Samaan aikaan noin' 700 suurmaanomistajaa pitää hallussaan .120,- 000 hehtaaria, keskimäärin 170 hehtaaria kukin. Osakeyhtiöiden hi(llus<>, sa on lähes. 2.5 miljoonaa hehtaaria maata, siis enemmän kuin kaikkljen talonpölkalsvlljelmren y|itehien vi^^^ lysala, Joka on vain hiukan ^11 2 miljoonaa hehtaaria. Tästä ii;^kyy, että Suomessa voitaisiin han^a maata kaikille sitä; tarvitseville maaseudun a.«ukkaille. Mutta sittenkään Sosdem Puolue ei ole kannattanut juJ^nisteellt-sen' maareformin .'toimeenpanemista päinvastoin kuin Itä-Emroopan sosialidemokraattiset puolutet se on vastustanut sitä. / SOSDEMIT VASTUSTAVAT : MAAREFORMIA Niinpä sosdem puoluetoimisto vastustaa Sosialidemokratian tie-kirjassaan kansandemokraattien tekemää maareformilaklesitystä pääasiassa sli. lä perusteella, että meillä Jo on olemassa ns. maahankintalaki, jonka perusteella tultaneen .muodostamaan noin 150,000 tilaa, tonttia Ja lisäaluetta. Samalla se kehuskelee, että tä-mäp maahankintalain syntysanat on lausunut. Sosdem «Puolue Jo kesällä 1941. No, Jos niinkuin 6Usl, nUn tuo kehuskelu. on, aiheetonta, sillä maaseudun asujat tietävät, ettei tuo niin pitkäaikaisella p r o p a gandamelulla puuhattu laki ole ^ suinkaan saattanut maakysymystä pois päiväJSrJestelmäs. tä. Koko maahankintalaki on osolt-tautunut siinä määrin {mutteelllseksl, ettei siitä saa kunnollista edes korjailemalla. Sen varjolla ei mitenkään luulisi voitavan ~ vastustaa perusteellisen maaxeformin suorittamista. > ; trässä.'voidaan viitata vam muutamiin maanliankintalain: puutteeni-, suuksiln, joista näkyy, ettei se ratkaise kipeäksi k ä ^ t ä maakysiriuystä. - ' On käynyt selyille. ettltvvaikk» laUi tarkoituksena oli alunperin Ihankkia maata siirtoväelle,; niln^^en.ic^meen» pano aiheuttaa.«uurta siirtolaisuutta, takia toteutettaessa ;maatyöläiset'Ja monetlplka-asutiistllojen.^ Jcqta muidenkin tilojen vuokriaajat menettävät työpailckänsa.\.Tol8ia< autetaan siten toisten-yhtä hUomksa aseihassa olevien asemaa huonontamalla,, Usamaansaanti,on maanhankintalain'perusteella hyvin rajoitettu.. L i sämaata voidaan sen perusteella, antaja," "^milloinfie uuälBn tilbjehmuodos-tamiselle haittaa-.luottamatta voi.?ta-pahtua'\ Käytäntö on osoltlanut; et. .täsetuottaainlille haittaa; useimmissa tapaiikslssa,'iLisänuuuis^^^ ty usein ' asukkaanottolautakuxman päätöksellä, Joka on aivan kuhx keisarin päätöSilopulUnen Ja muuttumatoni Ne fl65,000 plenviUelystllaa. JoI(|en Sosdem, puoluetoimisto katsoo; tatvlt-i sevan lisämaata;' eiyät.saa sitä maanhankintalain perusteella. / , . ^ (Maahanklntälaissa': Oh' muitakin ra^ Joltuksia, Jotka tekevi^t lukemattoi^- le maantarvitsUollle' mahdottomaksi saada haluamaansa' maatai.^ lEsImer- .kiksiseUalseUa^maantarvitsIjallaf Joka maansaantlhakemustens' tekoai-i-kaan, siis lokakuun loppuun 1945: men. nessä. oi! perheetön; ei ollut oikeutta edes Jättää ' maansaantianoxhusta. Niinikään on saadun maan hinta siksi kallista Ja muuta ehdot niin pelottavat, että moni maantarvitsija'' el tb-kalla yrittääkään hankkia^rnata iä-is^ liyt ifuutavaratuQ- ~ Vancoamer, . - T ä m ä n maakunnan valtavan pimtavanxtuotax^nQn edessji ou vientlmarkkinalh^hintain laskeminen.. Joka uhkaa eulkcst neljä eahaai Jokaisesta kyromenostä. KorkcaJaa-, iui^ella puutavaralla on vielä hyvä ky>r! syntä. mutta, huonomman laatuista puutavaraa op Jo Uikaa Ja sitä on yair' kea myydä edes Jyrkästi ^ennetuiUa hinnoilla Koska hc kykenevät myymään ainoastaan parhaan osan^tv^; kien tuotteista, ovat monet'pienem-, mät tuottajat' ryhtyneet sulkemaan ^kämppiää^- Ja sahojaan. Huonompilaatuisen puutavaran hinnat ovat las-^ keneet Yhdysvaltain, markkinoilla noin, 20 prosenttia kahden; Ja puolen kuukaudenlUkana.'"eikä kestä, ^auan ciinenJmin Caiaadan: kotimaiset mark| klnat'^ttavat :saman suunnan^;;^ ,8an(^ täällä %räänsuuren;puutavarallikkeen edustaja. Noin 1$ sisämaan sahaa on jo suljettu Ja eräs suurimmista sahols-* ta, lyhensi viime viikolla> täällä ,työ| viikon pituutta. vvTäkälälsten Ja ^Van| couver-saaren sahojen Ilmoitetaan^ valmistuvan panemaan pois työstä: kolmannen, :jop,a toisenkin työvuoron miehet, liikatuotannon' jdhdoäA. män lain perusteella. Sellainen luovutusastelkko, >o t a maanhankhitalakledellyttöä, el ole lainkaan tarkoituksenmukainen.: sen mukaan Jo 25 hehtaarin:, omistaja :on velvollinen luovuttamaan 10:. pros. maastaan. Jolloin hänelle jää itselleen vain 22.5 hehtaariä. (Mutta 400 hehtaarin omistajalle, Joka on velvollinen luovuttamaan 65 pros.^ jää vielä 140 hehtaarin subtila. 'QSC^ talaki suosii siis suurtiloja,' mutta; loh^ koo varsinaisen talonpoikaiston maita. Sellainen ^luovutusastelkko on epäde-mokraatthien. Se;jättää ;suurmaan: omistejan 7 edeUeenkin maaseudun herraksi. iiopuksl mainittakoon. /. et^ xnaan<- hankintalain toimeenpanoelimet' ovat epäkansanvaltaiset.; Lain . paikalli-iSeen toimeenpanoelimeen, maanlunas-i^ uslautakuntaan,:^ ,eivät< maantarvitsi- Jahi edustajaa määrää maantarvltsijat itse, vaan suurmaanomlstajain järjestö, Maataloussetu-ojen: KeskusUIttp toi siirtoväen hoitokunnat, Jotka ovat myös useimmissa tapauksissa kaikkea muuta kuin maantarvitsijain edustajia'. On luonnollista, etteivät maan- ;tarvitsljaln cdut^ tule valvotuksi sellal-slsisa toimeenpanoelimissä. m: Kailrki nämä Ja monet muut maan- -hankintaialn puutteellisuudet yhdessä vaikuttavat sen,; ettei tätä > lakia voida pitääs^ perusteellisena maareformina. Vieläpä sosdem puoluetoimistokin. Joka tämän maanhankintalain perusteella; vastustaa maareformia, timnustaa tämän lain mielettö-mi^ den silloin, kim se satuttaa sosialidemokraattien ' Johdossa olevan osuusliikkeen etuja. "Sosialidemokratian tien" tekijät kirjoittavat: - "Tässä valossa on pidettävä pelkästään suurvlljelijäin xihmapäisenä mle-lenosoituksena ma a nlunastuslauta-kunnan päätöstä esim, -Ela^on Ba-chas- tilan pir..toamis3sta, koska siten ilmeisesti olisi vaikeulettu pääkau-punsln kuluttsjaväcstön elintarvikkeiden saantia. Samantapaista, kansantalouden kannalta Järjettömiä toimenpiteitä voidaan luetella useampiakin: eri tahoilla maata. IMonien maanlunastuslautakuntien tarkoituksena^ on selvästi ollut propagandan harjoittaminen Itse maareformia vastaan, Ja silloin ovat kokonaisuuden kannalta tärkeät näkökohdat! salbieet väistyä." ^ £i käy kieltäminen, että sUnä on satluva arvio maanhankintalaista^ jonka "syntysanaton lausunut Scs-dem Puolue": .Maantarvitsijain ylel-> sen mielipiteen mukaan nykyisessä maanhankintalaissa on nUn paljon puuttelCa. että san tilalle'on saatava kokonaan uusi, perusteelliseen: maareformiin tähtäävä laki. KANSANDEMOKRAATTIEN TEKEMÄ MAAREFORMILAKIESITYS ' Nähden tämän sosialidemokraatti-sllla^ syntysanoilla leimatun; lain puut-; teellisuudenSKDLta^eduskUntatyhmä' jätti jo vuod3n.<1945 keväällä eduskunnalle; toivomusaloittesn' maakysymyk-seu: järjestämisestä paantarvttsijoiia tyydyttävällä tavalla. lEduskunta hy-väksylkin aloitteen, ja hallitus asetti asutuslakikomitean asiaa edelleen ke. hittämään.' Kun komitean,töistä el Ilmaantunut minkäänlaisia' .tuloksia, niini kansandemokraattiiieh eduskuntaryhmä jätti vuoden 1947 valtiopäiville valmiin lakialoitteen, jonka nimenä on ehdotus laiksi maanhankinnasta maanpuuiteessa oleville.Tämä ehdotus on siksi periisteelllnen, että sitä'voidaan hjn^äUä syyllä pitää to^ dellisena maareformilaklesltyksenä.-' ' Sosdem, (uoluetolmisto ei kuitenkaan näytit olevan tyytyväinen tähän lakiesitykseen. : Selostaessaan - kansandemokraattien ponnistuksia maa-, kysymyksen ratkaisemiseksi se stapanr sa mukaan s:pyttelee kansandemokraatteja .''ylimalkaisen propagandahä-lyn" aiheuttamisesta ja moittii heJtt siltä, "ettei mitään tuollaista aloitetta ole edes tehtykäi^n ennenkuin v. 1947 valtiopäivillä". , Sitten sosdem puoluetoimisto väittelee SKDLm edustajien v. 1945 valtiopäiville Jät-tämää toivomusaloitetta' vastaan Ja sivuuttaen kokonaan v. 1947 tehdyn valmiin laklalottecn kirjoittaa: "Tällaisia 'kaikille kaikkea hyvää heti palkalla*-ponsla on tletjTsitl kovin helppo kirjoitella, kun-el tarvitse; esim/, ajatella lainkaan toteutts mlsta. Jo-kaJsert ajattelukykyisen ihmisen pitäi-" si kuitenkin ymmärtää, e:tä nykyisen maanhankintalain toteuttamisessa '—^ jonka mukaan maata annetaan siirtoväelle sekä eräin edellytyksin sotaln-vallidelUe, sotaleskille Ja -orvoille sekä rintamamiehille — kestää vuosikausia -ja vie varoja, kymmeniä- miljardeja markkoja. Tuota ^toimintaa eitsenvuoksi voida keskeyttää ja ruveta laatimaan uutta lakia. Jonka sir säilöstä sen vMtljatkaan eivät ole sei-: Viliä." Sosialidemokratian tie, sivu 62) Alvan samoin kuin "jokaisen ajat-- telukykylsen Ihmisen" myös sosdem puoluetoimiston pitäisi ymmäirtää, että; mokoma ylimalkainen propaganda- Käly el kelpaa- kansandemokraattien maareformilaklesityksen arvosteluksi. / Jatkuu. —Sanomalehti laajentaa yksUoi' den näköpiiriä ja lähentää toisiinsa eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS arvaamattoman palveluksen luki-loilleen. . ÄLKÄÄ. JÄTTÄKÖ VIIME HETKEEN, VAATTEIDENkE PUHDISTUSTA JOULUKSI Soittakaa puh. 6-6445. ja puMisiuUakaa ne ajoissa SUDBURY STEAM LAUNDRY & Dry Cleaners Keskikaupungin konii« 98 Ehn St; W. Sudbury« Ont. iiiiPtiiiliil^Ä^-; m m -mmm'. mmm « 'im/ im mm IS-'; P#;^M''' mm k mm m IS'' m m m m 1 / TYTTÄRET, VAIM«r ^ g * » iilDIT tulevat; itoisiksL Jos haluatte leikkiä joulupuHlda-::^||^^ . suurenmoisella tavalla, niin an^^ä^^"'' nätte Läf rancen turkin jouluksi ^ - mmm A^tamme teitä tekemään tämän^viisaanJ*;. käytännölllaen valinnan... jos ostatte kalUiii; C' turkin taikka huokean muotoninl 'A Voitte ostaa hänelle loistavan lahjan'erikoisestlP,^ siksi, koska voitte ostaa sen käytännollisilla tiiaK-'^" suehdoUla. '•''^-J >:,•:,«^•'•'i^4»Ä•Ä•-^^^^^ • SUDBURY m m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-14-05