Vapaus, October 9, 1948

              ^^k^m^m^!-^ „,.„„..... , ., ^...... „.,.
fivu 2 Lauantaina, lokakuun 9 p. Saturday, Oct. 9
( U B E t t T V ) — Xuoepenaeut i^oor
Qtgan of Flxml£b Canadian» £8-
tab2ished Nov. etb m?. Authorized
88 «econd claiss maU, by tbe Post
OlXIce Deparunent, Ottawa. Put>-
Ufihed thrlce weekly: T u e s d a y a .
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company L t d ^ at 100-102
E lm S t W^ Budbuxy» Ont^ Canada.
Editorial Office Maaager
£ . euicsi. JEjditor W. EUond. Malttog
sddresa ;BöX 69. Sudbuzy; Ontailo:
Advertlsing ratesiqxm äpplicatl^
Tranalatioa flree of chatge.
, TILAUSH229NAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3 i «
3 kk. 2.00
y h d y s v a l l o i s s a : ^ 1 vk. 7X10 ^ kk. 3J80
•Suomessa: 1 vk. 7i>0 0,kk.
Kaiulibalismi hajoitustyön talipa
Kannibalismi, eli ihmisten syömihen on miltei kokonaan jo saatu\
hävitetyksi, '~5Iutta kannibalismiksi sanotaan sitäkin, jos kissa syö
omat poikasensa; mikä josk-us tapahtuu, tai jo mikä hyvänsä eläinlaji
syö omiaan.
Kaikkein pahinta*lajia kannibalismia,,mikä kaiken kukkuraksi
on viimeaikoina pelottavassa inäärässä lisääntynyt, on se kun yksi
työväen unio yrittää syödä tai kjiapata toisen union. Tällainen nyky­aikainen
kannibalismi on luonnollisesti ohi menevä ja vain hetkellinen
pahe työväenliikkeessä, mutta se voi aiheuttaa suunnattoman suuria,
vahinkoja, ellei sitä vastaan käydä perädnanUmatonta taistelua. Kun
kannibalismi on yleensä ihmisten keskuudessa huonossa kurssissa,
niin tähän rikokseen syyllistyvät yrittävät loppuun asti peitellä jäl­keensä
ja siitä myös johtuu, ettei heitä ole aina nii;ikään helppo pal­jastaa.
—
» l i f e -
Mi
Mutta C C F : n Ontarion maakuntajaoston kokoukselle esitettiin
viime torstaina ''Carlinin vaalikomitean", toimesta'kiistämättömän
' sejviä asiakirjatgdisteita siitä, että työväenliikkeen rivejä jäytävä
kannibalismi on perussyynä siihen, miksi R. H, Carlin sivuutettiin
, C C F : t i ehdokkaan paikalta viime kesäkuussa ja miksi Sudburyssa
erotettiin hyvät, luotettavat ja toimeliaat C C F : n jäsenet oniasta puo­lueestaan.
Mainittu "Carlinin vaalikomitca' oji laatinut 20 sivua
käsittävän lentokirjasen otsikolla "'The Case for Sudbury", Kuinka
peruste^sesti ja kumoamattoman selvästi tässä historiallisessa asia­kirjassa
puolustetaan R. I L Cariinin ja t<^'ist,en erotettujen C C F : n ra-'
kentajien kantaa, se ilmeni siitä yoiniattoniasta. raivosta, jolla C C F :n
oikeistojohto tähän kirjaseen suhtautu». Tarkoitus kai oli, että kon-
«^^^^ kokonaan, ja siksi ilmoitettiin tors­taina,
että tämä kysymys käsitellään 'suljetussa kokouksessa". Mut-
'i^t^kunCarlininvaalikomitea ryhtyi jakamaan va^
niin silloin CC'F:n kansallinen sihteeri David l,ewisnousi,ylös, vaati
; aikaisemmin tehdyn päätöksen muuttamista j a , piti kiihkeähenkisen
propagandapuheen mr. Carlinia ia erikoisesti k.o, kirjasta vastaan.
Kun ei ollut päteviä tosiasioita eikä vedenpitäviä argumentteja, siksi
CCF: n ' oikeistojohto turvautui nimittelyyn ja parjaukseen, kuten
tavaksi on tullut. . * •
Mikä täs.sä,asiakirjansa sitten C C F : n oikeistojohtoa raivostutti?
i Siinä osoiJ:etaan tosiasioihin viitaten, että mr. Carlin joutui "epäiltä-
; vien" kirjoihin V, 1947 CCL: n konventionissa siksi kun hän vakau­mustensa
perusteella äänestiMarshallin suunnitelman, kannattamista
.vastaan, Mr. Carlinin toinen "synti" oli se, kun hän ei ryhtynyt
C C L : n oikeistojohdon kanssa lukemaanCanadan liittohallitusta oman
unionsa (kaivosmiesten union) virkailijain karkoittamisessal
, . M r . Millard kysyi minulla", kertoo mr. Carlin kiihkot­tomasti
ko. kirjasessa, ''jos minä harkitsen 'uudelleen C C L : n joh­tokunnan
päätöstä' amerikkalaisten järjestäjien karkoittamisasiassa.
Jos olisin luvannut sen, Millard vakuutti, saisin terästyÖläisten
union ja hänen henkilökohtaisen tuk.ensa . . . " ^
Tästä hetkestä alkaen nähdään punaisena- lankana miten M i l ­jardin
johtama terästyÖläisten unio on keinoja valitsematta syyllis­tynyt
kannibalismiinV t.s. sc on yrittänyt joko kaapata tai hävittää
kaivosmiesten mainehikkaan union, % Tässä asiakirjassa todetaan;
että kaikissa C G F : n oikeistojohdon tärkeimmissä toimenpiteissä kai­vosmiesten
uniota j a mr, Carlinia vastaan on alkuunpa nevana voimana
ollut ne C C F : n johtajat, jotka ovat asemastaan riippuvaisia terästyÖ­läisten
uniosta. Lopuksi tässä kirjasessa syytetään suoraan:' " O n pal­jon
merkkejä siitä, että terästyÖläisten imio aikoo kaapata tai tuhota
•kaivostyöläisten union. Sudburyssa tätä työtä edistetään CGF:n
järjestäjän James Russelin johdolla, jonka terästyÖläisten union vir­kailija
nimitti tähän toimeen . . .Kaivostyöläisten union Sudburyn
osaston No: 598 sihteeri-rahastonhoitaja J ; P , McCool, joka on C C F : 'n
jäsen, tiedoittaa lokakuussa 1947 pidetyn konventionin aikana kes-,
kustelleensa Murray Cotterillin (terästyÖläisten union virkailija myös)
kanssa. Tällöin Gotterill tiedusteli McCoölin kantaa siitä, jos kaivos­työläisten
unio liittyisi terästyÖläisten unioon ja sanoi työskennelleen­sä
kolme vuotta tämän asian hvväksi, • ,
"Ontario Federation of Laborin (CCL) kokouksessa vuoden
1948 alussa terästyÖläisten union valistustyön johtaja Cleve Kidd ja
Murray Colterill (molemmat ccf:Iäisiä) sanoivat, että kaivosmiehille
olisi parempi jos heidän unionsa liittyisi terästyÖläisten unioon . .
sanotaan tässä kirjasessa.
Tällaista kannibalismia harjoitetaan kulissien takana kaivosmies­ten
mainehikasta uniola vastaan. Ja kun R. H , Carlin ei rehellisenä
miehenä, halua alistua siihen eikä itse osallistua raakamaiseen kanni­balismiin,
niin hänet erotettiin ^punaisena" C C F : n jäsenyydestä,
JQ on aikoihin eletty!
Jäljet peloittavat
Oli kerran aika jolloin Canadan edustajat Y K : n kokouksissa
esiintj'ivät mahtipontisesii pikkumaiden ja erikoisesti n.s, ''keskiko­koisten"
maiden etujen ja oikeuksien "puolustajina". Monet, otaksui-vatkin
asian näin ole\in vaikka työväenliikkeen ja erikoisesti sen
vasemman siiven taholta jo silloin osoiteltiin, että tämä asenne "keski­kokoisten"
maiden oikeuksien puolesta oli todellisuudessa Yhdysval­tain
imperialismin hyökkäyspolitiikan tukemista kaikkien pikku- ja
"keskikokoisten" maiden, myös Canadan parhaita etuja vastaan.
Nyt Canadan Y K : n edustajien jäljet peloittavat jo toisia pikku­maitakin.
Canadan Mustaja kenraali A. G. L . ^IcNaughton esitti vii­me
tiistaina Y K : n yleiskokouksen poliittisen komitean kokouksessa,
että -'länsimaiden pitäisi lopettaa neuvottelut Venäjän kanssa atomi­voiman
kontrollista, ellei Venäjä hyväksy Yhdysvaltain suunnitelman
perusperiaatteita" (EUP-uutislieto), vaikka Neuvostoliiton edustaja
oH juuri edellisenä lauantaina esittänyt iiuteen kompromissiratkai­suun
tähtäävän ehdotuksen, jonka mukaan atomipommi julistettaisiin
laittomaksi ja samalla muodostettaisiin kansainvälinen kontrolliko-neisto,
molempien päätösten-rastuessa voimaan samanaikaisestL Mut­ta
kenraali McNaughton vaati tiukasti ATidysvaltain suunnitelman hy­väksymistä
tai sitten neuvottelujen lopettamista ja luonnollisesti
kiihkeätä atomisodan valmistelua.
Tällaisen hirvittävän mahdollisuuden edessä monen pikkumaan
edustaja riensi, tulkitsemaan oman kantansa mikä oli täysin vastak­kainen,
kenraali McNaughtonin esityksen kanssa. Äustraalian edus- ,
taja eversti \Villiam R. Hodgson korosti puheenvuorossaan, että neu­vottelut
sopimuk.«e.^la eivät saa keskeytyä ja hän ehdotti erikoisen
alakojnitean muodostamista .siinä mielessii. että voitaisiia auttaa Ve--
näjää ja länsivaltoja sopimukseen atomivoiman kontroUikysymykses-
Toiminnan aika-jaiMi
M ,
M pnä P. Arthurissa
Port ^fihur. ~ Pitää kertoa Jota­kin
C 8 J : n osaston (o^niimasta tAM
taas «yksyp tiilJpii .ÖD l y b d ^ t y j o l m i -
niaan- VllkkaaggÄ tahdteaa.
Meillä on arvokas toiminnan alka-jalstllalsuu
» Ipkak. 17 pälyän iltana^
siitä muodosdiu arvokas tilal^us, J03
mejklt paikkansa pJtl^vät. 8itä var­ten
harjoitetaan* mm; p f ^ ^
mää. Jonka nimi on "Toppakah"vit'V
Yksityli^iBri ohjelmanumeroiden lisäk­si
on ajatus saada muutamia €?ityk-
^Slä B^aiku-kuorolte ^ j n . Odotamme t i ­laisuudelta
muodostuvan kaikin puo-
Iin täysipainoisen.
Rientäkää Viettämään rattoisa ilta
haalilla-316 Bay St..sunnuntaina l o -
kak. 17 pnä.
" V E L J E K S E T TAyEfCNA"
Tämänniminen i h k a U l i s i ' S u o m e s ta
äskettäfn ' ' saapunut • näytelmä on
myöskin harjöiteltovanäjä"^
esityskuntoon l u u l t a y a s t t i^
a i k a n a . Näytelmässä o n uusia J a selr
Iäisiäkin näyttelijöitä'Jotka eivät ole
e s i l n ^ e e t näyttämöllämme vubslr
k a u s i i n . ^ Mutta^siitä J a m u u s t a p a k i s ­t
a a n enemmän ' myöhemmin.
'' Sekakuoro äiaiku o n p i e n e n a j a n k e ­sälomalla
o l t u a a n / / a l o i t t a n u t Jälleen
t o i m i n t a n s a ; . K u o r o o n on liittynyt
m o n i a u u s i a l a u l a j i a Jotka laitsumme
t e r v e t u l l e i k s i . Yhä edelleenkin on t ir
l a l s u u s liittyä kuoroomme. V a r s i n k in
mieslaulajia,: tandtaap k u n m i e h iä
s i i r t y y pois t a l y ^ i työsuhteitien täh^
den. Mutta m u u t a m i a naisialcin t a r ­v
i t t a i s i i n . Pois" s i i r t y n e i d e n Jättämät
£^ukot - o l i s i t^ytettävä^: m a h d o l l i s i mr
man piari. Toivomme' pois s i i r t y n e i ­den
p ^ a a v a n t a k a i s i n r i v e i h i m m e k e -
yään t u l l e n.
K a i k u o n s u u n n i t e l l u t y i e r a i l u r e t k en
Järjestämistä^ K a m i n i s i j q ^ haaliUc
m a r r a s k , 6 p n ä , / E l l e i l u o n t o a^eta es­teitä
i i a n k k e e l l e tulee siitä c i u i i s t u n ut
r e t k i . Toivomme i l m o j e n h a l t i j a l ta
hyVää säätä Ja P o h j o l a n Ja ympäris­tön
väestöltä' hyvää k a n n a t u s t a ' , : —
TAS, " ' \' ' - ' . ^
A. Korhonen puhuii
Mattawan haalilla
M a t t a w a . - r Täytyy tässä saattaa
k a i k k i e n - b u o m i o n kohteeksi, että C S -
J . n kiertävä puhuja A k u K o r h o n en
saap^^• tännekin ;^"pimuiju k e s k i v i i k ­kona,
t;k, 13 pnä TVans^Canada-haa-
Ullapide^täväfää «kokouksessa;; Joka
a l k a a k e l l o 8 'iQaiia, '
• O l i s i toivottavaa, että saapuisinurie
suurena joukkona' kuulemaan meille
k a i k i l l e v a r m a a n k l n j i y v l n k i i n n o s t a ­vaa
puhetta, s i U ^ p u h u j a d h päässyt
vuoden oleskelun a i k a n a tutustumaan
p e r i n p o h j i n Suomen oloihin. Hän se­l
o s t a a meille Suomea koskevia J a m u i ­t
a k i n asioita /Ja « n ; vaUnis vastaa­maan
hänelle e s i t e t t y i h i n kysymyk­siin.
. ' '
Me saanune täällä: v a i n p e r i n h a r ­v
o i n k u u l l a puheita, Joten o n syytä
o d o t t a a r u n s a s t a k u u l i j a k u n t a a . K a i k ­k
i ovat. tervetulleet kuuluivatpa he
C S J m t a i e i . • ' -
Me hommaamme täällä - k i r j a i l t a -
maa, pientä näytöskappaletta j a v a i k ­k
a . mitä.. M u t t a niistä .el voi vielä
p a l j o n h u u d e l l a , >—Mummu,
Unio voi paremmin
pitää saJaisuudet
kuin yhtiö "
Pittsburgh. — United Electrical
W o r k e r s - U n i o n D - p i i r l n presidentti
S t a n l e y L o n e y sanoi t ^ l ä , että s a ­laisuudet
Ja Anxerikan turvallisuus
ovat p a l j o n enemmän turvatut, Jos
ne ovat sähkötyölälsten ixnion eikä
General Electrlc-yhtiön käsissä.
M r . Loney muistutti sitä tosiseik­kaa^
että . v i i m e sodan a i k a n a G E -
yhtiö t o d i s t e t t i i n syylliseksi patent­t
i e n v a i h t a m i s e e i i H i t l e r i n I . G . F a r -
ben-yhtiön kanssa. Monet n a i s ' ä y h ­tiön
j a H i t l e r i n välisistä salaisuuksis.
ta veivät monet a m e r i k k a l a i s e t s o t i ­l
a a t e i u i e n a i k a l s e e n hautaan.
Perheenäidit ja
lapset järjestivät
mielenosoituksen
Bridgeport. Conn. — Suuttuneet
B r i d g e p o r t i n äidit lapsineen järjes­tivät
mielenttöoltuksen MitcheUln
m e i j e r i n edustalla protestiksi Juuri
i l m o i t e t t u a m a l d o n h i n n a n korotta­m
i s t a vastaan. M a i d o n h i n t a on nyt
täällä .27 senttiä v a r t t i , MircheUin
meijeri o n B o r d e n C o r n alayhtiö.
K a u p u n g i s s a järjestettiin myöskin
yhden päivän kestänyt maidonosto-l
a k k o .
'Seuraava artikkeli on Jalkaistb
haoniattavassa/cni^niilal»es3a v^^^
j^aandeUaessä aikauslebdessä " N e ir
Statesman and Nationissa Kä-ten
iofcija' bnomaa kirjoittaja yb-tyy
siihen arvostefoun^ jenka K o -
. m i n f o r m ja Neuvostoliiton i k o a i -
munlstlien poolueen keskuskoml-
. fea on kohdistanut . JugösIavIaD
johtajia ja marsalkka Titoa vas^
taan: ' . _
J u g o s l a v i a n k o m m u n i s t i s t a p u o l u e t ­ta
vastaan k o b d i s t e t u n E o m i n f o r m -n
k r i t i i k i n taustana on pitkälle kehitä
tynyt selkkaus J u g o s l a v i a n h a l l i t u ki
sen älyperälsesti j a tunnevoirtoisestl
muuntautuneiden jäsenten välillä. E r ir
slmmäiseen ryhmään k u u l u v a t k e v y en
ceollisuuden m i n i s t e r i H e b r a n g j a r a f
haminis^eri Zujövic. Molemmai; n z u t -
t i v a t s u u r t a arvonantoa rpuolueessajä
k a n s a n keskuudessa. Hebrang^ on
v a n h a puoluejäHen j a ole;-kellut p i t ­kiä
vuosia vankilassa ennen sotaa.
Z u j o v i c taas t o i m i J u g o s l a v i a n sissip
J o u k k o j e n kenraalina^ M o l e m m i l l a o l i
hallusäaaa avainasemat hallituksessa
. i » a an taloudellisen jälleenrakennus^
s u u n n i t e l m a n toteuttamiseki-i, j a h e i ­dän
l i n j a n a a n oli reaalisen perustan
a n t a m i n e n t älle s u u n n i t e l m a l l e . : : T ä ­mä
s e i k k a j o h t i heidät eeLkkaukseet
sen "sankarinäy telmaä". esittäväri
ryhmän kanssa, j o k a cli keräytynyt
T i t o n ympärille j a j o k a o l i toivonut,
että tämä s u u n n i ! e l m j e n s u u n n i l e l ma
t o t e u t e t t a i s i in p e l k i n " p a l j a i n nyr­k
e i n " j a pelkällä i n n o s t u k s e l l a.
Tämä k a t s a n t o k a n t a t u l i .puoluees.
sa hallitsevaliisi.. S u u n n i ' e l m a j u l ­k
a i s t i i n vuodeksi 1951, toteutettavien
tuotantotavoitteiden luettelona ennen
k u i n teollista k a p a s i t e e t t i a oli sanot-;
t a v a n perusteellisesti, t u i k i t t u t a i v u o ­s
i t t a i s i a suunnitelmatavoitteita edes
vuosiksi 1947 j a 1948 valmisteltu, H e ­b
r a n g j a Zujovic esittivät toistuvia
vastalauseita j a tämän vuoden -tou­kokuussa
heidät pidätettiin v i r o i s t a an
sekä v a n g i t t i i n . . Z u j o v i c i l t a r i i s t e t t i in
hänen s o t i l a a l l i n e n arvonsa. Molem"-
mat erotettiin puolueesta. Tällä k e r ­r
a l l a o l i selvää, että nämä •toimeripi-:
teet merkitsivät vakavaa selkkausta
hallitulcsessa j a mahdollisesti ^puolu­een
hajoamista. : ; ,
Syytökset molempia ministereitä
vastaan j u l k a i s t i i n kesäkuussa. Mo­l
e m p i a s y y t e t t i i n siitä, että he o l i s i -;
yat sabotoineet s u u n n i t e l m a a — Z u ­j
o v i c o l i s i p o r v a r i l l i n e n ekonoomi, j o ­ka
" o l i luonut vaikeuksia s i j o i t u s ­s
u u n n i t e l m a l l e " (todellisuudessa s u i m -
riitelma tähtää a i v a n l i i a n k o r k e i s i in
s i j o i t u k s i i n , j o t k a nousevat 35—40 p r o ­s
e n t t i i n k a n s a l l i s t u l o s t a ) . Hebrangiä
s y y t e t t i i n siitä että hän t a h t o i s i sor­t
a a ' t a l o n p o i k i a . • f'-' ' -i-i
T u t k i m u s k o i t i i s s i o puolestaan i l - -
m o l t t a a joukosta m u i t a sabotaasite-k
o j a . j j o l t a H e b r a n g olisi suorittanut
mm., että hän olisi vas'.ustanut
B e o g r a d i n j a Z a g r e b i n . välisen .-valta­t
i e n sekä T o n a v a n j a i l i s ä n välisen
k a n a v a n - r a k e n t a m i s t a sekä etta hä­net
lopuksi o l i v u o n n a 1942 vaihdettu
u s t a s h e i h i n epäilyttävissä olosuht/eis-sa.
Nämä syytölcset ovat n i i n h y ­myilyttäviä
j a l a p s e l l i s i a , etteivät ne"
todfsta mitään — ne osoittavat v a in
selvästi, että k a i k k e a keskustelua t a ­loudellisen
suunnitelman perustasta
pidetään m a a n p e t o k s e n a . -
K u n tarkastellaan maan nykyistä
t a l o u d e l l i s ta tilannetta^ voidaan tus-;
k i n olla yhtymättä yllämainittuihin
kahteen m i n i s t e r i i n j a K o m i n f c r m -
k r i i i k k i i n . Työnilo kansan keskuu­dessa
o l i t o s i n edelleenkin s u u r i . ' S l a -
kennetaan monia uusia teitä, taloja
ja rautateitä, mutta monessa suh­teessa,
k u t e n esimerkiksi uudesa B e o -
gradissa, työskentely vaikuttaa j o k ­seenkin
t a r k o i t u k s e t t o m a l t a . Työvoi­maa
t u h l a t a a n t u o t t a m a t t o m i i n s i j o i ­t
u k s i i n . Yritykset näyf.ävät s u u r i -
s u i m t a i s i l t a , mutta ne elvat ole to­d
e l l i s en s u u n n i t e l m a l l i s u u d e n i l m a u k ­sia.
Mitä itse tuotantoelämään tulee,
on m a h d o t o n t a saada ketään p u h u ­maan
siitä mitään t a i päasta tehtai­s
i i n j a v o i m a l a i t o k s i i n . Jugoslaaveja
l e i m a a erikoisesti voimakas epäluulo
k a i l c k i a kohtaan. Jotka esittä,\»t t i e ­dusteluja
t a i kysymyksiä suunnitel­man
' suhteen. K a r d e l j i n huhtikuun
25 pnä pitämän budjettipuheen j ä l ­keen
t u l i a i v a n selväksi, ettei s u u n n i ­telma
oUiit k e h i t t y n y t tyydyttävästi.
V a i k k a puhe o l i t a r k o i t e t t u v a r o i t u k -
sek.si työpaikoilla suoritettua sabotaa­sia
vastaan, p a l j a s t u i siitä k u i t e n k in
itseasiassa, että korkeimmassa johdos­sa'
oli mätää. On itsestään selvää,
että asiassa esittävät osaansa myös
eräät niukkuustekijät— puuttuu a n i -
m a t t i t a i t o l s t a työvoimaa j a teknillisiä
a s i a n t u n t i j o i t a , jota puutetta >Tite-tään
poistaa sijoitt.amaIla töihin l a a ­joissa
mittasuhteissa saksalaisia —.
mutta s u u r i n osa vaikeuksista j o h t uu
ilmeisesti siitä, ettei suunnitelmaa ole
riittävästi valmisteltu.
' Kirj. Doreen IVarriner i
Tärkein p u l m a nykyisessä tUanteas^
sa Ott telpnpoik3i^obtiJJ*3a, ja juiu^^
; tähän i M b d l s t t i u J K o m i n f a r m i n axios-i
tela p a i n o k k a i m m i n . K a h d e n yilme
vuoden:kuluessa o n t e h t y v a i n vähän
tnaa t a l o u s t u o t a n n o n köllöttämiseksi.
Ei suunnitelmassa eikä kauppasopi.-
rauksissa ole rilltävästi ' h u o m i o i tu
t u o t a n n o n • lisäämisen y v
myyttä. lOsuustoimhitaJärJestö o n h a - ;
j a n a i n e n - j a heikko, kuten K a r d e lj
m a i n i t s i budjettipuheessaan, eikä se.
ole s a a n u t riittävästi t a l o u d e l l i s t a tu-j
kea. E l i n t a r v i k k e i d e n Jakelu t o i m ii
paremmin, k i m h i n t a t i l a n n e , t a k aa
t a l o n p o j i l l e k o r k e a t r e a a l i t u l o t ; H t a - '
ta järjestelmä tarjoaa / t a l o n p o j i l le
"pisteitä", j o i l l a h * s a a v a t tekstiilejä
j a l k i n e i t a j a r a k e n n u s t a r v i k k e i t a h a l ­p
o i h i n h i n t o i h i n , k u n taas t a l o n p o j a t
Itse voivat/ myydä tuotteensa v i r a l l i ­s
i i n k o r k e i m p i i n h i n t o i h i n . Varak­kaammat:
t a l o n p o j a t voivat lisäksi
.Tiyydä - .tuotteensa a v o i m i l l a m a r k k i ­n
o i l l a . Suurin p i i r t e i n katsottuna
t a l o n p o i k i e n asema . o n epäilemättä
parempi k u i n työläisten. Alussa, n i in
kauan k u i n o l i p u u t e t t a e l l n t a r y i k -,
keistä, tällainen t i l a n n e o l i epäilemät­tä
t a r k o i t u k s e n m u k a i n e n . M u t t a jos
t i l a n n e j a t k u u samanlaisena, m e r k i t ­see
se vainrettä t a l o n p o j a t saavat s u h ­teettoman
suuren osan kansallistulos
ta lisäämättä mitään panosta k o k o ­naistuotantoon,
N i i n kauan: k u i n os-:
t o v o i m a n j a k a a n t u m i n e n suosii : ' m a a -
seutua, o n m a h d o t o n t a k o h o t t a a r e a a ­l
i p a l k k o j a J a täysin m a h d o t o n t a j ä r ­jestää
ne s i j o i t u k s e t , j o i t a s u i m n i t e l -
ma edellyttää. Tämän hetken t a r ­peena
ei ole k o l l e k t i v i s o i d a : s i i h e n ei
näet ole k y l l i k s i maatalouskoneita —'
vaan" s u u r t a l o n p o i k i e n pakottaminen
myymään tuotteitaan k o h t u u l l i s e m ­p
i i n h i n t o i h i n j a t u o t t a m a a n enem­män.
Myöhäisemmässä vaiheessa on
k o l l e k t i v i s o i m i n e n ehkä ainoa mah­dollisuus
s a m a n t a p a i s e n t u l o k s e n s a a ­vuttamiseksi.
T a l l a hetkellä j u u r i t a -
lonpojat s a a v a t s u u r i m m a t edut t e o l l i ­suuden
menestyksistä. Maaseudun
teollisuustyöläisillä o n v a i k e u k s i a f j o t -
•ta he saisivat annokset riittämään
itselleen, J a ^heidän o n pakko ostaa
v a p a i l t a m a r k k i n o i l t a , j o i l l a h i n n at
ovat korkeat,
: V o i v a t k o h a l l i t u s J a puolue m u u t t aa
tätä p o U t i i k k a a n s a j a ryhtyä 'tehok­k
a i s i i n t o i m e n p i t e i s i i n s u u r t a l c n p o i -
k i a vastaan? J c s ne h a l u a v a t , e-ttä
s u i m n i t e l m a onnistuu, täytyy n i i d en
ryhtyä s i i h e n . M u t t a , puoluekokous ei
osoittanut ^päitään ymmärtämystä a s i -
Montenegron , halHtuksessa akilhsiä
muutökisia. ' f e u t f a ' s i l t a b u o l i m a t ta
€ttä^ j o h t o o n h a l u t o n t u n n u s t a m a an
yskänsä j a puoluekokous t o r j u i a r v o si
t e l i i n , osoittavateräät tapahtuqaat
puoiuekokoiiksäsa,' että arvostfiluiin .
o n k i i n n i t e t t y vissiä huomiota, O i u u s - I
t o i i n h j t a l i i k e ; J ^ e s t e t ä ä n uudeUeen
j a s i l l e ; a n n e t a a n suurempaa talou­d
e l l i s t a tukea^ m u t t a mihinkään! k o l -
l e k t i v i s o i m i s e e n e i ryhdytä. E h d o t u k ­sesta
t u l l i l i i t o s t a - n a a p u r i v a l t i o i d en
kanssa - J u o v u t t i i n . ; T e o l l i s u u s t y ö l ä l^
k e h o i t e t a a n ' entistä suuremm^^fe
mäSrin liittymään puolueeseen.
iE^oluekökouksen v i i m e i n e n päätös­l
a u s e l m a : m e r k i t s e e tosiasiassa K o -
m l n f o r m i n k r i t i i k i n tunnustamista- o i -
Kreikassa onjpäonnistattu
BrttaiiQilp oikeistolehdet -•i-::--'i'ii.;W;t
k e a k s i .
Työväenluokka^ e i ole o l l u t j o h t a v a -'
n a voimana puolueessa:. järjestyneet
työläiset ovat kadonneet n u o r i e n , a m -
mattitaidotÄmien raaaseututyöläisten
massoihin. Suunnilleen puolet puo­l
u e e n Jäsenistä on 'talonpoikia ja
u s e i m m a t j o h t a j i s t a ovat peräisin t a -
lonpoikaisympäristöstä. S i k s i : o n o l l ut
peräti v a i k e a a vetää l i n j a a k u l a k k i en
j a m a i d e n väliin. Se s e i k k a , että sis­s
i l i i k k e e n o n n i s t u i yhdistää t a l o n p o -
ja.t j a työläiset v a s t ^ i n t a t a i s t e l u u n,
j o h t u i vallankumouksen ensimmäisen
vaiheen toteuttamisesta — porvaris­t
o n tuhoamisesta; M u t t a j u u r i tämä
y h t e e n l i i t t y m i n e n k a n s a l l i s e l l a poh­j
a l l a a i h e u t t a a vaikeuksia t o i s e l l e v a i ­heelle
työväenpolitiikan h a r j o i t t a ­miselle.
- O r i vaikea nähdär m i h l n / t u o l -
l a i n e n p o l i t i i k k a a saattaa j o h t a a ja
missä määrin s u u n n i t e l m a n päämää­rät
s a a v u t e t a a n l i m a n t a r m o k k a a m ­p
a a otetta t a l o u d e l l i s i i n tehtäviin ja
i l m a n m u u t o k s i a johdossa.
J u g o s l a v i a n suuri pulma — sisäi­sen
t a l o u s p o l i t i i k a n m u u t o s — o n t o i s ­taiseksi
r a t k a i s e m a t o n . K o m i n f o r m in
i c r i t i i k i n -noudattaminen vaatii var­m
a s t i s u u r i a muutoksia, j a nämä t a ­p
a h t u v a t u s k o t t a v a s t i sen jälkeen, k u n
n y k y i n e n p a l i t i i k k a on osoittanut, et­t
e i se kykene toteuttamaan s u u n n i ­telmaa.
!Ftihpanusyril3rfe^i^
hpplimatta. i^a^i|^
äni#ija on ^ ^ u t
' v ' Xontbo. lentoon :11nu!s myönsi
viime tiistaina, että rojaUsUfasis-
' tien sodankäynti k e i k a n demok­raattista
armeijaa vastaan on^ei»-
: onnisi nnat.
Lontcon H m e s on vaikutusvaltaisin
t o r y l e h t i B r i t a n n i a s r a Ja;: se suositte-;
lee nyt "kansainvälistä" Järjestelyä
Y K : n v ä l i t y k s e l l ä . ' "
V^irakreivt Ästorin torylehti Snn-day
Qbsprrcr tptcsi. iny&, että. roja-l
i s t i t - ovatei^öiuälstuneet Ja: j i i i k a i si
u u t i s U s d o n ' tnissä.vkexTotaan: a m e t i k -
k a l a i s t e i i : k e n i a a l l e n 'Ätenassa" m y ö n ­täneen,
ettei p j a l i s t i e n a r m e i j a voi
hävittää s i s s l j o u k i c o j a , ' J o i d e n k a n ^ i a -
tus on lisääntynyt.
Molemmat yUämalnitut lehdet- h y l ­käävät
olettamuksen, e t t ä s i s s i en m e ­nestys
m i i k a ' r i i p p u u pohjoisista n a a ­p
u r i m a i s t a saadusta avusta,, t a i että
näidsii • r a j o j e n ' s u l k e m i n e n • r a t k a i s i s i
tämän probfeemin.
' (Vapaan Kreikan baHitns on
esittänyt T K : n 'yleiskoboa&selle
pyynnön/että' se-järjestäisi demo-kräattisen
rauhan 'IKreikassaJTä-
; män , yhteydessä- esitetääny laaja
asiakirja: olkomaisesta intervenUs-ta,
demokraattisten .voimien': edis­tyksestä
sekä niistä Itanhöista mitä
sota j a diktataari: on K r e i k a l l e a l -
heattannt.)
B r i t a n n i a n ' v a i k u t u s v a l t a i s i n lehti,
L o n t o o n ; Times k i r j o i t t a a : : / ^ ' N y t on
selvää, että; K r e i k a n a r m e i j a ei ole
kyennyt poistamaan vastustajansa
päävoimia;v: Ss tarvitsee nyt aikaa
l e p o a j a u u d e l l e e n järjestymistä v a r ­t
e n l a tässä on v a a r a , että mikä h y -
pvänsä väUpää auttaa k a p h i a l l i s i a.
K r e i k a n . (Atenan) h a l l i t u s el. ole p e i ­t
e l l y t tyytjmiättömyy t t ä ä n . kesäkam-p
a n j a n . suhteen, minkä p i t i k u k i s t a ­m
a n kapinan.
" A t e n a s s a tätä- selitetään s i t e n , että
sissit menivät A l b a n i a n p u o l e l l e j a p a ­l
a s i v a t s i t t e n sieltä K r e i k k a a n , N Tämä
ei^kuitenkaan voi zehv^ ä j Z j
tavyyttä j a lujuutta,. nläan
täydentää menetyksiään v^t
a v u l l a K r e i k a s s a j a mä^l
vaä taistelutahtoa taustalla,
r i n t a m a n takana.
' " P u h t a a t sctilaallistt toia.
näyttävät riittämättömiltä" j
lopettamiseksi. EittämättömäM;
sse kysymys Kreikan axmöyj
m i n n a l l i s u u d s n lisäämisestä !f«
vastaan. Tätä larkcitusta varfi^
v i t t a v a t lisävarat voivat
Y h d y s v a l l o i s t a ja jos ei
mahdolisuutta kuin uusi
oidi
iloseil
tulla
ols
k a u s i , n i i n lisää varoja on lähetettä
" M n t l a M o p e t t a a Times,'
k u i n tätä Sisyphusin mi-
^ työtä jaiketaaä lopp^xti
v a l t o j e n on uudelleen harkiit
etteikö todellakaan ole mnnla,
k a i s u a j a etteikö nyljyUien kesi,
t e l u j en aikana ole mahdollisui
hestyä kansainväliseltä izj^L [i.
^kSKyrsseyimk^aykn^ seykpsrtio. Sblee"m""ia',' '""m'i"\^l SwIiI . LO A HkOeLhoAi ttSaoa. JPoohrne
_ Observer julistaa. e t 4 "Ameii Sbsa mukaan. •
j a B r i t a n m a n aseistaman ja AauTi I B V I A L V E So. P o r c u p ir
efcamppailu jatkuu
^^lisimmatkin ovat'''
Ekoskäan Vap^tideöli
tseUaista v a t i h t i a f k^
Vähän y l i kolme yiikb
LlullutS6,483.45._Kuu
IiD 000 suomalaisfe ja neto
äciHio/niin tulosta voidi
oSi kuitenkin suuri viri
Täisiksi jä lanaaanluisii
Ystävä tehköön parhaa
lahjoittaneet kehoitta
' tkekoon. jotka eivät 1
sisen kahden päivän;
ien $2 ja kehoittaa k a i k l
KaBsainvaiiDen
koDjfressi Suo
Ediistäjakä^^^
sekä muita kansainväli-a
i n t i l a a k o h t a a n , , Se a v a t t i i n , y l l m i e - ggg^j tunnettUJa naisia
^sessä j a omahyväisessä hengessä,- SJB j . i, * -
t o r j u i koko k o m i n f o r m i n k r i t i i k i n s ä - ^ : HelsinkL — M a r r a s k m m 25 päivänä
' a l k a a - - kymmenen päivää kestävä
m a i l a k i m se i l m a i s i J o j aälisuutensa
m a r x i l a i s u u t t a , leiiinismlä j a Neuvos­t
o l i i t t o a kohtaan,' K i m P r a v d a oli
arvosteBut puoluekongressin k o k o o n ­panoa
t u l i t u n n e l m a h i e m a n järke­vämmäksi.
- K a r d e l j j a K i d r i c kohdis­t
i v a t .puheensa ;niitä v a s t a a n , - j o C ka
arvostelivat hallituksen talouspoli­t
i i k k a a , sekä H e b r a n g i n : j a Z u j o v i c in
•kannattajia vastaan, syyttäen heitä
T r o t s k i n j a B u h a r i n i n oppien s e u r a a ­misesta.
M u t t a kokouksessa e i käyty
mitään k o n k r e e t t i s t a keskustelua p a l ­k
o i s t a j a h i n n o i s t a . K i d r i c e s i t t i v i ­r
a l l i s e n t e o r i a n , . j o n k a mukaan J u ­goslavian
vapaustaistelu o l i k o k o n a an
«ulautunut kansalliseen taisteluun,
j o t e n Jugoslavialle oH täten m a h d o l ­l
i s t a toteuttaa vallankumouksensa
p u h t a a s t i k a n s a l l i s e l l a p o h j a l l a . Teo­r
i a , että J u g o s l a v i a o l i s i e r i l a i n e n k u in
muut m a a t j a että vallankumous on
j o saatettu päätökseen, vahvistaa^ s i l ­minnähtävästi
K o m i n f o r m i n k r i t i i k in
oikeuden, k u n s e tähdentää, että-Ju­goslavian
kommunisfirien puolue on
t a r k i s t a n u t M a r x i n j a L e n i n i n opit.
• K u i n k a m o n t a ;oli K o m i n f o r m i n a r ­vostelun^
puolesta, ei tietenkää i l m e ­ne
puöludcokouksesta, :Vaniiojen
k o m m u n i s t i e n joukossa o n ilmeisesti
m o n i a , j o t k a yhtjrvät K o m i n f o r m in
näkökantoihin. Hmelstä m i e l i p i t e i ­d
e n eroavaisuutta o n olemassa osa­v
a l t i o i d e n h a l l i t u k s i s s a . Beogradin
h a l l i t u k s e n painostuksesta tapahtui
Uusi keihäänheiton ME
,: W i e n . -r^ Itävaltalainen H e r m a B a u -
me, joka Wtti n a i s t e n ; keihäänhei­ton
:oiympIalaislösolssa,v saavutti
T s h e k k o s l o v a k i a n j a Itävallan - v ä l i ­sessä
naisten ^maaottelussa uuden
maailmanennätyksen, 48.63. E n t i n en
ennälys-.oli 47.24..; S e n s a a v u t t i s a k ­s
a l a i n e n A. SteinhäUer 1942.
j p h t a m a n Kreikan armeijan is,
r a t i o a vilmeksikulun.en 12 kuuiacd»^
a i k a n a ei ole saanut toimeksi pai» o mSSILÄ Durtblanesta
k a a n muuta kuin Markosin Liön Rudy Henriksönir
etenemisen estämisen. Markosta» ^tti L^än, Roy I^pän J£
voimissa on nyt 25.000 miestä. Ai^ m AHO Rorketonlsta, M .
k a n kenraalit myöntävät nyt vaä S T M A C K I E Rorketoni
hakoisesti että Kreikan armeijaaWS '
hävittää sissejä. JA A I N O MACKII
"Kansainvälisten suhteiden h an haasteeseen $2 j a haasi
nontuessa K r e i l t k a tulee yhä ta, )unsterista B. C,
män esille länsivaltojen QUJ JACK M I L L E R Rörketon:
manlaajuisessa strategiassa, ja. M haastaen A b e l JohnS(
mahdollista, että YVashingtoiia ^'
o n pian tehtävä päätös onkoi ELLI JA J O H N HILL Ro
tään hyötyä kuluttaa suuria ta sonin haasteeseen $5 j a 1
m i a rahaa Kreikassa ja lähttt William Lahden Margöst
sinne aseita, joita vo^aisiin tfi HORKETONIN SUÖMAI
l i s e m m i n käyttää muualla. Portagen na:isten häastee
" E a j o j e n k a a h sulkeminen d | HILJA J A T O I V O ,HARI
s a a n tapauksessa, ratkaise niii haasteeseen $3 j a ha?
probleemia. Kommunistien; lUlista.
kanssamatkustajien lukomääiij V. LEHTO Sudburysta V i
p a l j o n lisääntynj-t viimeksibä taa E. Katilan SudbUrysta
neen 2 vuoden aikana. Alenasa KERTTU J A TAISTO, I
suurissa kauppaloissa arrioiia en haasteen $5.
n y t olevan 150,000 komnmnisö WLMA J A YRJÖ NIEMI
sa haasteisiin $5.: :
DA JA y i K K I NORDLU:
Panttilan haasteeir-$2 ja
i ja Niilo Nurmen^j sekä T
sympatiseeraajaa,"
Nonfrealilaiset
päättäneet ryhtyä
talvitoimintaan
N a i s t e n Kansainvälisen D e m o k r a a t t i ­s
e n L i i t o n • W I D P , kongressi, " H e l s i n ­gissä;
• t i e d o i t e t t i i n , S N D L : n taholta.
Suomi on: s a a n u t k i m n i a n : järjestää
tämän m a a i l m a n l a a j i m m a n järjestön
neuvottelukokouksen, johon saapuu Käsittelyn a l a i s e n a b n myös kysy-e
d u s t a j i a miltei k a i k i s t a - ma°ailman . j^ys maalhnan d e m o k r a a t t i s e n "suun-niaistä.
Saatujen tietojen m u k a a n | t a u k s e n puolesta -lÄytävästä taiste-tulee
kokouksessa o l e m a a n läsnä mm. lusta; j o l l a ähiöastäah v o i d a a n estää
L a P a s s i o n a r i a E s p a n j a s t a , l i i t o n p u - [ vUmeisen ' maaUmansodan tapaiset
h e e n j o h ' a j a f y y s i k k o E u g e n i e - C o t t on
R a n s k a s t a ja s i h t e e r i M a r i e V a i l l a n t -
C o u t u r i e r , k e r t o i S N D L : n p u h e e n j o h ­t
a j a kansanedustaja A i m a N e v a l a i ­n
e n sanmoalehtinaisille järjestetyssä
t i e d o i t u s t i l a i s u u d e s s a Päiväkununussa.
— K o n g r e s s i , j o n k a v i r a l l i s i n a k i e l i,
nä tules o l e m a a n . e n g l a n t i , r a n s k a ja
venäjä, pidetään H T Y : n talon j u h l a ­s
a l i s s a . Pääjuhla pidetään M e s s u h a l ­l
i s s a j a lisäksi t u l l a a n järjestämään
m u i t a k i n pienempiä t i l a i s u u k s i a.
N a i s t e n Kansainvälisen L i i t o n k o n ­gressi
j o n k a o s a n o t t a j i n a on omissa
n f t i s s a a n j a kansainvälisesti h u o m a t ­t
u j a , n a i s i a , o n .järjestyksessä toinen
Ensimmäinen • p i d e t t i i n Pariisissa
vuonna 1945' Toisessa kongressissa
k u t e n ensimmäisessäkin, t u l l a a n kä­sittelemään
pääasiassV, yleismaailr
m a l l i s e n rauhan säilyttämisestä ja
n a i s t e n t o i m i n t a a ' s e n puolesta, nais­ten
y h t e i s k u n n a l l i s e n aseman paran­t
a m i s t a ja monia m u i t a erikoisesi'
n a i s i a koskevia kysymyksiä. ,
hirvittävät teot ihmisteiurastuksineen
j a t a l o u d e l l i s i n e , v a i k e u k s i n e e n . M u t .
t a tässä yhteydessä o n m a i n l b t a v a , että
n a i s t e n m a a i l m a n l i i t t o ei suinkaan
ole minkään p o l i i t t i s e n ryhmäkunnan
y k s i n o m a i s i s s a käsissä, v a i k k a ss t a i s -
t e l e e k i n demokraattisen, suuntauksen
puolessa, v a a n s e n Jäseninä o n naisia
j a järjestöjä k a l l i s t a " y h t e i s k u n t a p i i ­reistä.
Niinpä s i i h e n k u u l u u amma­t
i l l i s i a n a i s l i i t t o j a, nuorten. naisten
kristillisiä yhdistyksiä, o p e t t a j a t t a r i en
ja v i r k a n a i s t e n - järJ estöjä, r u u m i i l l i s ta
työtä t e k e v i e n n a i s t e n järjestöjä y m .
L i i f t o o n v a r s i n lagjalla p o h j a l l a.
Suomen Naiseen. D e m o k r a a t t i s e l la
L i i t o l l a tulee o l e m a a n v a i k e a j a v a a t i ,
v a . t y ö kongressin järjestämisessä ja
suuren u l k o l a i s e n j a k o t i m a i s e n o s a n ­ottajamäärän
huolehtimisessa. M u t ta
smme ole "aTkoja'Mausui k a n s a n e d u s ­taja
N e v a l a i n e n l e i k i l l i s e s t i . Voimme
olla -iloisia, - että p i e n i Suomi j a sen
naiset ovat saaneet k u n n i a n järjestää
*£ongressi.
VICTOR N O R D L U N p S i
to $1 ja kehoittaa k a i kk
WM. AHO Kapuskäsihgist
$10, haastaen M a t t i Män^^
i s t a . ' . -'^
A. SUURNIEMI Kapuskas
Montreal, — Nyt kun kesä on-kd^ja haastaa A i n o j a J a c k ' V
mennyt ja ahvenen härnääminen jsta;
"muuten vain" piknikissä istumini HILJA J A A N T T I L E H T I l
käy liian.kylmäksi, paatti CSJ:npa $5 ja haastayat Signe;i^äV:
kallisen osaston johtokunta, että tt A. PYNNÖNEIT K l l k a t u sh
minta täytyy taas saada nomiaal? teen $5, haastaen T o p i Mä
pitkän kesäloman jälkeen, Nunpäs ista.
osastomme yleinen kokous pidetä JACK V I J O H E L A Kapus
Preston-haalilla kuluvan kuun 14 p teeri $2 jä haastaa "Väinö I
klo 8 illalla. Toivottavasti M i ALEX H J E L T Dinsmorest
osastomme jäsenet täyttävät vdvdi een $3 ja haastaa j o k a i s e n ,
suutensa ja saapuvat siHom kotoni uisa suorittanut,'
seen. suunmttelemaan ja päättämä KAARLO H A R J U Soösta
tulevasta talvitoimmnasta. Eikä» a haastaa Bruno Kauppise
noastaan entiset jäsenet, vaan imdä (osen ja Apraham RantaSe:
kin ovat tervetulleet mukaan. IE JOHN K O N K A Soosta va
suurempi joukko, sita hauskemmat staa Kalle Jussilan j a Eino
muodostuu tomunta ; tyydyttääfcee a vointinsa mukaan, -. -
talviajan muuten yksitoikkoista c5 WM. AHO Soosta vastaa
niää, on Heinosen j a Chas. Lahc
Ja sitten on huvitoimikun^kmJj JOHN SAARIMÄKI Soos
kanut liikkua, löntystää eteenpäin.il een $5.
kajaisiksi se järjestää railakkaan il WILLIAM K A N 6 A S Sobi
lanVieton t.k. 23 pna alkaen Bo i?3 ja haastaa Yrjö. Leppäi
lp. 926 At^ater Ave. Jokainen ensfi a eteenpäin. • ' '
tään tietää paikan ilmavaksi ja had ALEX M I L L I N G Soostä \
kaksi. kokoontumispaikaksi.Pääia ahaastaa k a i k k i v i r o l a i s e t j ,
merona on tanssia, valilla hSipätäi BELL HEINO Soostavast;
kahvia ja taas tanssitaan. ^en Väinö L i n d h o l m i n ja
Kyllähän se huvitoimikunta sina larold W.essän j a A r . vi
uitteli jotain muutakin: myöhemffi! «ankmista Ont;^^,^;
siis joskus talvella tapahtuvaksi, mst m. JA MRS. J A L M A R ]
tn ei sanota vielä. Eihan sitä 0I12E ia J ; A . Heinoseri;haa
tään odottamista jos tassa kaikb 6 |njl. R. 2 SoOsta, S e h n i K c
pöttelisin yhteen mittaan. MuttaP ^ t a - ^ , ;.
täkää mielessänne nama kaksi m HILMA J A T O I V O R A N T
suutta nyt ensi alkuun. - Oka, »sa haasteisiin $2 j ä haasta
lamrs. Carl Saarelan, sekj
PÄIVÄN PAKINA
Susia lammasten vaatteissr
• .1-
sa.
TsheHkosloyakian ediistaja tri Vladimir Clementis jylisti, että
"meidän täytyy tehdä kaiken voitavamme pitääksemme - ovet auki -
neuvottelujen jatkumiselle".
Valko-Venäjän ulkoministeri K. U . Kyselev syytti, että länsi­valtojen
asenne atomivoimakysymyksessä on selvää sodanlietsontaa, '
Kenraali McNaughton saa esiintymisellään anteliasta kiitosta
Yhdysvaltain, Britannian ja Canadan valtapiireiltä, ^Hj^n tuskin'
enää muistaa sitä, että sodan aikana^ eräät suuruudet tekivät mah­dottomaksi
hänen asemansa Canadan merentakaisten asevoimien ko­mentajana
ja vieläpä ulkon^inisterin kokelaanakin. Silloin kenraali
McNaughton oH pikkuihmisten ihailema. Nyt pikkuihmiset ja pikku­maatkin
pelkäävät hänen kannanottojaan —mutta suuret silmäntcke- '
vät niitä kiittävät. Nämä uudet jäljet peloittavat.
J o k u a i k a s i t t e n j u l k a i s i Vaasassa
Ilmestyvä S K D L : n l e h t i K a n s a n Ääni
k i r j o i t u k s e n , jossa s a n o t t i i n • L a i h i an
s u o j e l u s k u n t a l a i s t e n t o i h i i v a n ' a m p u ­maseurojen
suojassa: Se herätti s u u r ­ta
huomiota. V a n h o i l l i n e n v i r k a v a l ta
j a sosdemlen halUtus ryhtyivät- k i i ­reesti
väittämään tällaisen a s i a n pe-
'»rättömäksi. Tännekin r a p a k o n t a a k ­se
h e t i t i e d o t e t t i i n asia perättömäksi
j a täkäläinen suomenkielinen t a a n -
tumuslehdistö ^ k i i r u h t i toteamaan
k u i n k a vastuuttomia kirjoituksia
' k o m m u n i s t t a e n " lehdi^ö Suomessa
j u l k a i s e e . S a m a l l a j u l k a i s t i i n S u o m en
.•dsäministeri-Simosen lausunto, jossa
s e l i t e t t i i n , että t u t k i m u k s i s s a o n v o i tu
todeta s e l l a i n e n syyte perättömäksi.
Näin p i d e t t i i n a s i a päättjmeenä, a i n a ­k
i n n i i d e n t a h o l t a , j o t k a k a n n a t t a v at
k a i k e n l a i s i a s a l a i s i a f a s i s t i e n p u u h a i ­l
u j a .
'Näyttää k u i l e n M n siltä, että asiaa
ei ole s a a t u k a a n n i i n helposti h a u d a ­t
u k s i k u i n mitä vissillä t a h o l l a t o i v o t ­t
i i n Sikäli k u i n S u o m e n työväenleh^
distö voi todeta, n i i n L a h i a l l a ei ole
t o u n i n u t mitään L a h i a n suojeluskun­ta-
nimistä järjestöä. M u t t a L a i h i a l la
o n t o i m i n u t P a u k k u j a L a h i a t t Erän­kävijät
nimiset metsästys- Ja a m p u ­m
a s e u r a t , ' .•, ,•
V h r a l l i s e l t a t a h o l t a selitetään, että
rauhansopimuksessa e i kiclletä\ampu-m
a s e i u - o j e n . t o i m i n t a a . S e k i n o n t o t t a.
M u t t a L a h i a n ampmnaseurat ovat h y ­v
i n k u m m a l l i s i a seuroja. Esimerkiksi
maseura P a u k k u a ole rekisteröity, k u ­ten
m a a n l a i t v a a t i v a t . Tämän lisäksi
tämän seuran ' j o h t o o n k u u l u u Uuno
j a M a t t i T a r k k a n e n sekä A a t t o R i s t i ­mäki,
joista e n s i k s i m a i n i t t u kuuluu
o l l e e n entisen s u o j e l u s k u i m a n upsee­r
i sekä I K L : n toimihejikilö j a kaksi
m u u t a suojeluskunnan j a I K L : n t o i ­mihenkilöitä.
Sitäpaitsi jäsenistön
o n muodostanut l a k k a u t e t t u j e n f a s i s -
tljärjsstöjen jäsenet.
: K o s k a p a i k k a k u n t a l a i s t e n a n t a m i en
t i e t o j en m u k a a n jäseneksi o n päässyt
v a i n näiden 'entisten fasisti j ä r j e s t ö ­j
e n jäsenet, n i i n sen. j o h d o s t a o l i H e l ­s
i n g i n V a p a a n S a n a n edustaja kään­t
y n y t , y h d i s t y s r e k i s t e r i n tohnistopääl-likön
puoleen saadakseen nähdä k y ­symyksessä
• o l e v i en ' a m p u m a s e u r o j en
säännöt, 9 ä h s a i k u i t e n k i n kieltävän
vastauksen, v O i k e u s m i n i s t e r i Suon-tausta
hyväksyi tämän toimenpiteen.
Näin l u u l t i i n a^-äp^rnctTaTan u n ­holaan.
M u t t a a n t i f a s i s t i t ovat myös­k
i n sisukasta väkeä. ^-Tämän jälkeen
t o i m i t t a j a t P a l m g r e n - j a Ryömä jätti­vät
o i k e u s k a n s l e r i l l e k a n t e l u n t o i m i s ­topäällikön
j a o i k e u s m i n i s t e r i n l a h i -
vastaisen menettelyn j o h d o s t a . Suo­men
l a i s s a nimittäin määrätään, että
y h d i s t y s r e k i s t e r i pitää o l l a a v o h i k f d k -
k i e n nähtäväksi . 1 ^ ^
k e u s m i n l s t e r i -jouttd tunnustamaan.
väitetään ettei metsästys- j a a m p u - 'että a i n a k i n ' y h d e n ampumaseuran
Sääntöjen mukaan "Jäseninä voivat
olla vain 'Suojeluskunnan jäsenet".
Mhiisteri-seUtti tällaisten kummalli­sen
sääntömääifiyksen' olemassaoloa
välttämällä, ett&, maininta suojelus-kimnah
Jäsenistä jo edellisen halli­tuksen
aikana' on önut tarkoitus
paduttaa 'OjdllisUIe, ybtelskuntajärjes-tykselle
i^skoUisiksI, . kansalaisluotta­musta
nauttiviksi heiikilöiksi". Enti­nen
oikeusministeri 1 ^ ^ ^ haas­tattelussa
Ilmoittanut, ettei sellaista
väitettyä muut.o silim^noiitfuns^ttaA oolei yebi^S . ^^'^^ E,.Lakelta Jj at.k amaavn-t
y s r e k i s e r i in saapunut, _ÄRVO VUORI Timhiirisis'
L a i h i a n ampumaseura: ovat D) haastaa Eino Laamasen
k u m m a l l i s i a seuroja Untisen re/ no^ Ahon Torontosta- sekä
l i i s k u n n a n ampumaradalta, jossaipiUä. . .
mä semrat ovat ^^^-^^f f ^ i d t ^ ^ASULA t i m m i:
taa. on löydetty konetuUaseid^P^ .^en $5, haastaen A n d y M a
ruunahylsyjä. Ampumamaalei^ a ia K u s t i Rannan "M
käytetty ihmisten k u v f . joita ^ J^^ER JA H U L D A SIVl
jäsenet ovat nimiteUest 17=^ '^«alan haasteen $5 - ^ ^
S i i s ampumaharjoituksia on " ' " n - - : ^
"ryssiä" vastaan.
A s i a . o n herättänyt kiusallista
m i o t a Suomessa. Uusi suomi on
tänyt työväenlehtia. että
maUa L a i h i a n "me-vsastys- ja
m a s e u r o i s t a " - huonontaa Snomsi.
NeuvostoUiton välejä,. Tama ta,
sehjälkeen kun Moskovan _
asiasta m a i n i t t i i n . Siis ei saisi
k a h t a a k a a n m i t a a n vaikka
t o h n i i järjestöjä, joiden toiniint»
risth-Udassä rauhansopimuksen
sa- . . •
A s i a n todellinen.laita cn'at€tt
suomessa ei toimi ainoatatoaa
jestöä, j o t k a kantaisivat suoje^
1n a n nimeä, m^„uttttna mmoonnttaa si el,l als»_
jestöä, j o i h h i otetaan vam e n u s * ^
j e l u s k u n t a l a i s i a j a joiden tcn-»
ön järjestää ampuma'"
j o i s s a kivääreillä ja
p a u k u t e l l a a n "r5ssiä" - ^ ' ^
^öaAhon: ja B i l l y Taskisen
n ? & ? . ^ Haapalan j
^ 0 LÄHDE L a d y s m i th
ja kehoittaa k a i k k i a jal
^ ^ C O U V E R I N Kaasteisi
B Ä ^^hioittaa ine.pitä
,«PN0 M Y L L Y N I E M I U I
^«haasteen $2 ja'haasta
Cotesta sekä Lasj
k . ? ^ ^ ^ ? ^ N G A S Upper
_| jamaan haasteisiin $5 j ä ]
äi"tf^S"^^^het osallistune
™ T T I M Y L L Y N I E M I I
haasteen $5 j a haastaa
«»J'oiko3en P o r t A r t h u r in
^ 0 E K M A N Camp 11 J
^ C ^ T " ' ^ K o i v u n S u d b u rj
^ S T i viiTiö Camp lOs'
«a>/ante Kujanpään san
r S^GO KOSKINEil N i gl
1 ^ haasteeseen $2. N .
E ' AMANDA^^HAKAL.
f*«n haasteeseen $2 j a haäst
siliä '•MM