1948-10-30-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, lokak. 30 p. — Saturday, Oct. 30 ' Siva 3 lideQ MnkiDta OD edelleen ripeässä Oissa; tulos on nyt i ja perjantaina s a a p u i j ä l l e e n 82 l a h j o i t t x s t a j a n i i - ' ' S249 k ä t e i s t ä r a h a a , s e k ä h u o m a t t a v a m ä ä r ä u t i s ia V ' ' - i ixkoittaa. e t t ä e i l e n i l t a a n m e n n e s s ä V a p a u d e n haas-oli saatu S9.620.25. mpäna p ä ä m ä ä r ä n ä o l i $8,000 k e r ä y s s i t ä v a r t e n , e t tä ä voidaan m a k s a a V a p a u d e n talossa, o l e v a $5,000 :a j a s e n l i a k s i o s t a a h e t i v a u n u n l a s t i s a n o m a l e h t i - ^ maksaa t a s a l u v u i s s a n o i n $3,000. s i l l o i n n ä h d ä än on nyt t ä y t e t t y 112 p r o s e n t t i s e s t i j a h a a s t e k a m p a n ja n t i e l l ä v a u h d i l l a. isaslojen k u n n i a l i s t a l l e n o u s i t ä n ä ä n v.- j a u . - s e u ra ä i n i n s i s t a . . . " ,, . .:' siä l a h j o i t u k s i a j a h a a s t e i t a s a a p u i n y i s e u r a a v a s t i: i KOLAINEN Intolasta Ont. vastaa Arvi Erkkilän i $2 ja haastaa kaikki ne pojat, jotka ovat kotoisin lijoittamaan hyvään tarkoitukseen. pARKKUJäTEN Pott Arthurista vastaa $5 saamiinsa HUNTUS Port Arthurista vastaa Einar Wirtasen 1, haastaen Katri Mähösen, Aino Mantereen ja Helmi Arthurista sekä Wm. Raittisen Nipigonista. • P E R Ä L Ä Port Arthurista vastaa O. Maklinin haas-a haasta Jaska Fulinin ja Eero Mäen Port Arthurista. H A K A L A Port Arthurista vastaa N. Langilan haas- ^laastaä Hjalmar Paakkusen ja Kalle Siipon jossain JA E D W I N L A H T I N E N Port Arthurista vastaavat aasteisiin $2, haastaen Laila ja Otto Pellon kämpältä ;'^lmisen (329 Bay St.) Port Arthurista. RANTA Port Arthurista vastaa Eino Kyynyn haas- L D HOSTIKKA Port Arthurista vastaa Kosti Koivis-i; s2. I T I K K A Intolasta vastaa :Ville Tuuloksen haasteen $1. ] SIITERI Lapesta Ont. vastaa $2 F. Untisen haasteen. lANKA Port Arthurista vastaa Nick Langilan haas- :ehoittaa kaikkia toisiakin Kalajoelta kotoisin olevia ^ haasteensa. »ARINEN Lapesta vastaa W. Tasan haasteen $3 ja iri Jarvan Port Arthurista. IA L A M M I Kelly Lakelta-Ont. vastaa Loviisa Haapaiseen $1 ja toivoo kaikkien haastettujen täyttävän &®ensa. .- , • • JA F R A N K S A L O Kelly Lakelta vastaavat Ann ja an haasteen $1, haastaen Aino ja-Emil Myllymäen j:sta. L A M M I Broder Twp:sta vastaa Loviisa Haapalan JA S A M L A I S I Wahnapitaesta vastaavat saamiinsa $2 ja haastavat Lily Järvelän ja Sanni Haapojah ista sekä Vili Ojan Naughtonista. I ' A S A N E N New Westminsterista B. C. vastaa $2 M. eeseen ja haastaa Matti ja Anne Kinnusen Sointu-p ;ekä Mary ja Niilo Kailan Vancouverista. « PUOLIVÄLI Notch Hiilistä B. C. lahjoittaa $5 haas- JTLÖNEN Lac du Bonnetista Man. vastaa ilomielin $5- ja T. Karpin pyyntöön, että päästään pois nurkan itäisiin hengittää vapaasti ja haastaa Lempi Ketolan Joista Man.; Paula Woodleyn Sudburysta, Jussi Kuro-j. ylistä Ont., Jack Savolaisen jossain etelä-Ontariossa se- II irs. E. Harjun Windsorisat Ont. K E T O L A Slave Fallsilta Man. lahjoitfaa $2 ja haas- |a| IakalanWinnipegista ja mrs. Hilja Ketolan Vancou- "J K A A P P O jostakin lähettää rapioiksi $2. » O H N S O N Rorketonista Man. vastaa saamaansa haas-rj iUJANPÄÄ Rorketonista vastaa saamaansa haastee- LAU KKANEN Macroriesta Sask. vastaa saamansa yi -R KARI Beechysta Sask. vastaa Jussi Särkilahden l | , ja toivoo, että toisetkin haasteen saajat vastaisivat p 1 varojensa mukaisesti, p OKELA Timminsistä vastaa N. Paalasen haasteen $2. p OJA Timminsistä vastaa haasteisiinsa $1, haastaen m naan ja Heikki Suhosen Mclntish Springsista. P HINKKURI Timminsistä vastaa haasteisiinsa $2 ja g Kyyriäisen Torontosta. |f JA EERO KALLIO Timminsistä vastaavat saamiin-m n $3 ia kiittävät huomaavaisuudesta. m LAHTINEN vastaa Martti Rasinperän haasteen $5. II ^TOIVO KOIVIKKO Millwoodista vastaavat $2 Lin-m Tuomaalan haasteeseen ja haastavat Elsie ja Henry whitefishista Ont. :^ S JÄRVINEN Helen MineltaWawasta vastaa E. il iaasteen.$5 ja haastaa Pekka Kärkkäisen ja Arvi Sa- P A HELIN Beaver Lakelta vastaa serkkunsa Otto M Usi Kautiai^en haasteeseen $1 ja haastaa Elvi Puli jurystä ja Ina Lepistön CreightonMinelta. M JA ONNI RINTAMÄKI Beaver Lakelta vastaavat « JP^^-rän haasteeseen $2 ja haastavat mrs. Tiina'Peso- I Ukelta. Martha ia Vilho Johnsonin Copper Gliffistä *=^inie Millerin Sudburysta., LAHTI McKerrbwsta vastaa Elma Hasun haastee-staen Matilda Palomäen- ja Hilrnä Jussilan McKer- Fanny Johnsonin Little Currentista. R KUKKOLA St. Annsista Ont. vastaa Alex Kyrö-een $2 la haastaa kirvesmiehet Matti Oksasen, Vili Lauri Ritvasen, kaikki St. Cathärinesista tekemään ,^an paremmin. A JA JACK RAITIS New Liskeardista vastaavat \$5:..' , • ' HAKALA Torontosta vastaa $2 Alfred Mujen haas-astaa Anni Rajamäen ia. Alli Jacobsonin Torontosta, Levackista-ja Hilja Harriksen Timminsistä. ANEN Wellandista vastaa haasteisiinsa $2 ja kehoit- ^jotka eivät vielä ole haastetta saaneet, niin nuoret i^tähän yhteiseen asiaan. N Oueenstonista Ont. vastaa D. Virekin haasteeseen ^.Tervon Stamfordista Ont. ; >v 'NEN W9llandista Ont. vastaa. U.HaTjTUi h^äMeen V; Heinäsen Wellahdista, sekä Kosti Korven, A.^a- 'jjn Torontosta, / ^ St. Cathärinesista vastaa Einar Niernen ja haastaa Edward Lampisen St. Cathärinesista, jjarden City Beachista ja Lauri Luoman Smith- ^ LAMPINEN. fMcKinnon-yhtiön lakkolainen) j beachista vastaa Toivo Niemen haasteen $1, haas-f^" l"ialan Queenstonista, Matti Kankaan, mrs. A F B Lindforsin ja Vilho Tissarin,Torontosta. AER Pottsvillesta vastaa Armas Kuusiston haasteen $3 ja kehoittaa toisia haasteen saaneita tekemään samoin. MR. JA MRS. ALFRED AHO St. Porcupinesta vastaavat Kerttu ^a Paavo Posson haasteen $2. - ; MIMMI KNUUTTILA Porcupinesta vastaa $2 Hilma Vuoren haasteen ja haastaa Heikki Suhosen kuppikunnan Mclntosh Springsista., EINO PUISTO So. Porcupinesta vastaa Ivar Ihaksin haasteeseen $2. KERTTU JA VIKKI AHO Dugwalista Oht, vastaavat A. ja V. Kehusmaan haasteeseen $2 ja kehoittavat kaikkia haastettuja maksamaan haasteensa. ALEX KIRSILÄ' Dugwalista vastaa A. ja V. Kehusmaan haasteen $2 ja kehoittaa kaikkia evijärveläisiä maksamaan haasteensa. '/.,•••.;•.:.::.^ . KUSTI .PENTTILÄ So. Porcupinesta vÄstaä F. Ohlgrenin haasteen $2, haastaen A-Iarik Laineen, Jussi Anttilan, Jack Hovii lan, kaikki jossakin kämpillä sekä Kalle Kuusenahon Quebecin ni33.kuiin3.stH HELMI JA BRUI*0 JÄRVI So. Porcupinesta vastaavat Taimi ja Reino Vuoren haasteeseen $4 ja kehoittavat kaikkia maksamattomia Järviä maksamaan. M ANNA HUUMO So. Porcupinesta vastaa Vili Lilhöökin haasteen $3. MAIJA JA ANTTI TALO Stevenstonista B:C. vastaavat haasteisiinsa $5. MANU jrOKINEN Vancouverista vastaa Yrjö Nikaman haasteen $4. IDA JA OSCAR SALONEN Vancouverista vastaavat haasteisiinsa $2. ANSELM RUUTH Loreburnista Sask. vastaa Mike Westin haasteeseen $5. H. ERICKSON Montrealista vastaa $10 K. Niittymaan haasteeseen ja haastaa A. Westin Montrealista. MARY JA WALTER MÄKI Hesperosta lahjoittavat $1. CHAS. H. RAUNO Benaltosta vastaa $5 Jonas Untisen haasteeseen ja haastaa mr. Apposen Rocky Mountain Housesta Alta ja John Keskisen, jossakin Salmon Armin seutuvilla, summalla, joka teille parhaiten sopii. MARY RAUNIO* Benaltosta vastaa $2 mrs. E. R. Mätsonin haasteesien ja haastaa mrs. Oskar Lindin ja mrs. Josep Mäen Hesperosta Alta. ELLI JA HANNES SJÖBLOM «Cirkland Lakelta vastaavat $2 Eva ja Jack Wilkmanin haasteeseen ja haastavat Leinpi ja Armas Mäkisen South Porcupinesta ja Matti Poutasen Kenoga-mista Ont. Antakaa haasteen vyöryä eteenpäin! ELSI JA EINO ROIKO Kirkland Lakelta vastaa $2 Hilja Heinon haasteeseen ja haastavat Lilja Saaren ja A. Saukkosen Kirkland Lakelta. Ahtakaa haasteiden vyöryä! V.- JA U.-SEURA "COMETS" Timminsistä vastaa $10 saamiinsa haasteisiin ja kehoittaa kaikkia urheiluseuroja vastaamaan ennenkuin kampanja loppuu: LAURI ALTO Winnipegista vastaa $5 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikki '^Matti Myöhäiset" vastaamaan haasteensa. MR. JA MRS. X lahjoittavat $2 Vapauden haasterahastoon. ARVa SUOMELA Willowdalesta Orit./ vastaa $5 Einar Whiten h Asteeseen ja haastaa Nikolai Vesamäen ja Vilho Jaskarin Torontosta, vointinsa "mukaan.' VÄINÖ LINTUMÄKI South Porcupinesta vastaa $2 Lundin Vikin ja Mäki Arvin haasteisiin ja haastaa Jussi Pesosen ja Jussi Anttilan,.jossakin Port Arthurin perukoilla. KALLE TIURA Long Lakelta vastaa $1 L. Laurilan haasteeseen. • • : • • MR^. E.'RAHKOLA Nipigonista vastaa $2 saamiinsa haasteisiin. ART TOIVONEN Soosta vastaa $5 Matti Viljamaan ja Toivo Huotarin haasteisiin, ARVr TUUMAN£N Soosta vastaa $5 Tom Hillbergin haasteeseen ja haastaa .Howard Kulmalan ja Onni Niskasen Soosta, vastaavaan vointinsa mukaan, • VANHA VIIPURIN TOPI Soosta lahjoittaa $5 ja haastaa Saaren Toivon Ebysta, Toby Hakalan Thessalonista ja Heikki Autiomäen Kirby's Gornersista, jatkamaan haastetta. • K. NIEMI vastaa $2 L, Setälän haasteeseen, E. PETERSON vastaa $2 L, Setälän haasteeseen. ^ J. SAARAKKALA CPR:n Telegrafityökunnasta vastaa $5 V. Rintamäen haasteeseen. - ^, ^f-'^^^ ^A^^E Newaygo Tin>ber Co:n kämpältä' No. 2A S^^^ni°!l\^*^, lahjoittaa $10 ja haastaa kaikki "Japparit" kämppä No: 2-BGlarkdonista, jatkamaan haastetta. , ANTTI KOTILA Vancouverista vastaa $3 Lauri Mattilan haasteeseen ja hastaa Eino Toivokaisen jä Jussi Venton Vancouverista. , ^ .: , LAURI HILL Vancouverista lahjoittaa $2 ja haastaa Toivo Nurmen Vancouverista. . ... .MATTI RANTALA Vancouverista vastaa $5 Kust Lagerbla-dm haasteeseen ja haastaa kakiki Matit, 'HALONEN Sudburysta vastaa $5 Aimo Mäen jä George Vaimon haasteisiin ja haastaa Eric Sjömanin Torontosta ia kaikki Josepit Canadassa, MR. JA MRS. WM. RIUTTA Levackista vastaavat $2 Impi Tommilan haasteeseen. ^ sun. V•I LI ERKKILÄ Sylvan Lak•e lta vas/t aa $2 saamiinsa haastei- HELMI NIKKOLA Sylvan Lakelta vastaa $1 kaikkiin saamiinsa haasteisiin. Tässä katsauksessa 249 00 ^ Ennen julkaistuja ....."......1 9,37L25 ^auL ja %.ixjaG!i±uu&. ITALIALAINEN ELOKUVA - KIRJ. H A R R Y LE^VING Mussolinin aikana Ital'alainen elokuva näivettyi, taiteellisena tekijänä nolskertomus nuoresta rintamasoU-olemattomiin. Sen elvyttämiseksi uh- laasta. Joka Roomassa tapaa unelr r a t t i in melkein lähtrtieteelllslä sum- miensa tytön, viattoman Prancescan. Mutta heidän , onnensa kestää vain tuokion, sillä Joukot lähtevät Jälleen mia". Ja e r ä s Mussolinin perheen' Jäse n i s t ä asettui sen johtoon. Rooman liepeille kohosi mittakaavaltaan j ä t t i - etenemään. Kuukausien kuluttua sp-läismäiset sttidiorakenteet ja useita tilas pääsee lomalle Ja palaa Roomaan pienempiä studioita nousi eri puoliUe etsimään tyttöä, mutta turhaan. Ma-luonnokaunista maata. Taiteilijoita kiinnitettiin kokonainen legio ja teknillistä henkilökuntaa koulutettiin Euroopan akselivalloissa ja miehite-t y i s ä Ranskassa. Kaikki ulkonaiset y^VT"*^- edellytykset olivat suorastaan loista- "Palsa" veistää muitakin pieniä vat, mutta pelkkä raha ei t ä l l ä k ä ä n lastuja Ihmiskunnan suuresta puusta. kerralla luonut taidetta. Tuloksena oli vain sarja hengettömiä pukuelokuvia j a saoununeen ajatuskyvyn haalistamia komedioita. ' Sota vyöryi yli Italian, se eteni hyökyaaltoa etelälsimmiltä rannikoilta pohjoisimmille vuorille, eikä jättänyt mitään, koskematta. Sota pyyhkäisi studlokaupungltkin autioiksi, mutta vain lyhyeksi hetkeksi, sillä jo kohta ensimmäisinä rauhallisina päivinä ker ä ä n t y i niihin se fllmitaitellljoiden joukko^ Jolla oli jotain sanottavanaan Italian kansalle j a koko Ihmiskunnalle. He olivat taiteilijoita, joiden mahdollisuudet oli siihen saakka painettu diktatuurlvallan alle; sillä heid ä n Julistuksensa vaati inhimillisyyttä Ja kansojen välistä rauhaa. • K u n sodanjälkeisen Italian ehkä kuuluisin elokuva "Rooma, avoin kaupunki" esitettiin pari vuotta sitten ensi-iltana kansainvälisissä fllmlkes-kukslssa, se sai osakseen suoranaisen kiitosten myrskyn, sillä sen vaikuttava aihe. dokumentaarinen luonne ja ä ä r e t t ö m ä n hioutunut filmitaiteelllnen asu olivat Jotain uutta; ilmiö Jota italialaiselta elokuvalta ei osattu odottaa. Ja vaikka sei yleensä luokiteltiin sotaelokuviin, se el varsinaisesti kuulu niihin, sillä etualalla on kiihkeästi sykkivän elämän keskelle Joutuneet ihmiset, Ja sota on ainoastaan tapahtumien taustana. Italialainen filml-talde Joutuikin tämän elokuvan jälkeen huomion ja odotusten kohteeksi, j a pian ilmaantui jatkoa, joka todisti saman korkeatasoisen linjan olevan määrätietoisessa nousussa. Italialaisen elokuvan "tuotannosta voisi tällä hetkellä luetella toista-kynunentä korkeatagoista filmiä, jot- Vji ainakin alheselostelsta ja valokuva-n ä y t t e i s t ä päätellen kuuluvat filmimaailman: t ä m ä n hetken kärkeen. Useat n i i s t ä ovat jo e n n ä t t ä n e e t kiert ä ä Euroopan eri pääkaupungeissa. Jolloin niiden menestys on ollut suorastaan ainutlaatuinen. Etenkin Tukholmasta n ä y t t ä ä muodostuneen Italialaiselle elokuvalle;kiitollinen maaperä. Valitettavasti Helsinki on Jäänyt itaUalalsIsta talde-elokuvlsta aivan osattomaksi. Ja t ä h ä n mainitaan eräänä syynä vaikea väluuttatilanne terifilmejä on pystytty hankkimaan lähes rajoituksetta. Uusimmista skandlnavlsille markki-nöJfie ennättäneistä italialaisista on "Palsa" vaikuttava ja erikoinen. Siinä kuvataan muutamia "pieniä" tapaus-sarjoja sodan päiviltä. Se el ole vain pienoiskuva Italiasta, vaan se on l ä pileikkaus * ihmiskunnasta, ja vaikka sen tapahtumat liittyvätkin sotaan, soittavat taistelurintamat kuitenkin vain toista viulua.. 'Palsan" ensimmäinen kuvaelma a l - ty maihinnousu. Kaksi amerikkalaista sotilasta suostuttelee • oppaakseen t ä ä n ^ l u o t i e n lävfctämlnä; Toinen sotilaista Jatkaa yksin kulkuaan. Yhteensä .•$9,620;25 , Canadan • Suomalaisen • J ä r j e s t ön kiertävä puhuja ja*- j ä r j e s t ä j ä vierailee eri 'suorhalaisasutuksllia Ontarion ja Q u e b ^ i n maakunnissa seuraavassa järjestyksessä: Sudbury . Long take Wahnapltae . . . . Wanup . . . . . . . .. Whitcfish Beaver Lake . . . . S a u l t S t e . Marie lokakuu .31 p. Marra.skuu . . . . l p . 3 p. '.A p. • • • • • • • • • • • 5 p, . . . V . . . . . . . 6 p. . . . . . . . . . . 7 p. Korhonen saapui hiljan lähes vuoden kestäneeltä vierailulta Suomessa. Joten hänellä on mIelenkiintoLjta kerrottavaa sielfä. Samalla h ä n selostaa yleistä tllainnetta Ja J ä r j e s t i m me tehtäviä yleensä. — Albatrosseja on 17 eri lajia. Pommisuoja saanut asukkaita Mainen valtiossa sijaitseva Bar Har-borin pommisuoja on saanut asukkaita, Joita tavallisissa oloissa ei vaivaa asuntopula- SUhen on sijoitettu rottia, hiiriä Ja marsuja. Imitta se pommisuoja onkin hiukan erikoinen. Sen on. himittäfn kyhännyt Jacksonin mulstolaboratorlo ensimmäisisnä yrityksenä rakentaa sellainen pommlsuo-: j£f, jonka turvissa kyyhöttäjät ovat turvasjia atomiipommln räjähdysvaiku-tukselta j a Jälklsäteilyltä, Monet s2n pommisuojan asukkaista tulevat men e t t ä m ä ä n henkensä, ennenkuin l a - iMM-atorlon valkota.kkiset touhuniekat ovat löytäneet, sellaiset rakennusaineet. Joilla kaildssa oloissa olisi käytännöllistä merkitystä suurille Ihmisjoukoille taricoltettujen pommisuojien rakentamisessa, , Toinen kysymys. Jota amerikkalaiset ammattimiehet koettavat ratkaista, ön BCt miten atomirftjähdyksen Ja s ä teilyn surmaamat ihmiset on korjat-syyäHihen Väittely, teräyäsärmäinen mIsUvassa Ja historioitsijana Ja «läj ä jyrkkä, mutta ulkonaisesti "kaikki mäkertakirjallljana h ä n olisi suuren valmennetaan kauhtanan hypistelyyn. ^yyjjn jQuiTiäl^^^ totuuksia sodasta. Mieleen painuva on myös filmin pie-sentuneena h ä n lähtee erään kadulla tapaamansa ilotytön 'kanssa — eikä h ä n vielä aamullakaan tunne, e t t ä t ä mä oli Francesca. Sota oli kulkenut eikä tämä sodanjälkeisen Italian elokuva ole poikkeus sen muista yhtä tunnetuista elokuvista, vaan Icaikista nilstf. kuvastuu sama pyrkimys ja halu fakentaa parempi maailma. Tämä italialaisen elokuvataiteen suunta syntyi niiden taiteilijoiden käsissä, joiden ilmaisutarve olt patoutunut 30-luvun Jä sodanajan terrorivallan alla. Olisi ihmiskunnalle tappioksi, Jos heidät jälleen kahlittaisiin. Mrs. Otto Heinon muistolle Gorkin Taideteatteri viettää piakkoin 50-vuotisjuhlaansa Moskovan Gorgln Taideteatteri viett ä ä pian 50-vuottsjuhlaansa. Teatteri kuuluu Neuvostojiiton parhaimpiin. Sen aikana pn esitetty Tolstoin. Tshe-hovln. Ibsenin, Shakespearen, Turgen- Jevln. Gorkin, Ivanovin ym. näytelmiä. Esimerkiksi se on esittänyt Tshe-hovln "Kirsikkatarhan" 1,173 kermaa Ja Gorkin "Pohjalla" 1.232 kertaa. Perustamisesta saakka mukanaollel-ta on enää Olga Knippcr-Tshehova ja Vassil Kachalov elossa. Gorkin Taideteatterln perustivat Konstantin Stanlslavski ja Vladimir Nemlrovich-Danchenko. Näiden suurten teatterljohtäjaln ohjauksella kehittyi siitä sellainen teatteri Jolla; el koko maailmassa ole vertaa. Se on tehnyt useita ^rallumatkoja sekä Neuvostoliiton että Länsl^Euroopan kaupunkeihin. Teatteri on suurten ansioittensa Johdosta saanut Leninin sekä Punaisen Lipun kunniamerkit. Juhlatilaisuuksien yhteydessä esitet ä ä n Sourovin-uusi näytelmä "Vihreä tie". Lokakuun 29 p; saatettiin, i^ort A r t h ^ i s s a haudan lepoon eräs-pslk-kakunnan vanhimpia Auomalalsla, mra. Heino. Hän oli saapimut Port Arthuriin v, 1902 j a asunut koko ajap paikkakunnalla. Haudan lepoon päässyt vanhus kuului vanhaan uranuurtajain joukkoon Canadan suomalaisten työväenliikkeen rintamalla.' Hän oli yksi, niitä ahkeria työmuurahaisia,, Jotka vuodesta^ vuoteen ahertavat Joukkoliikkeen jokapälvälsUsä käytännöllisissä tehtävissä. SellalslEsa tehtävissä. JoU kä eivät nosta, tekijäänsä nimellisesti historian lehdlllf. \ Raatajavanhus oli Vksl CSJtn nykyisen Port Arthurin osaston perustajia. Vähän on e n ä ä tuota perustavaa joukkoa Jälellä. Tietääkseni ei ote kuin yksi Ja joitakin. Jotkaylittyivät mukaan Jonkun aikaa Jälkeenpäin.. Siihen aikaan kun toimittiin "Tor^. palla". kuka missäkin tehtävässä, useana Iltana viikossa, oli vainajakin innokkaasti mukana, milloin palkkoja puhdistamassa tai Jotain muuta jouk. kotyötä suorittamassa. Iltama-ja Juh-latllalsuukslen ravlntolatyö oli hänen vakituinen tehtävänsä monia -vuosia. Niinä aikoina en kertaakaan kuullut, e t t ä hän olisi kieltäytynyt tehtävistä. "Juu, kyllä minä sen teen, Joä vaan luulette, että pystyn siihen", oli h ä tien vastauksensi kun tuli kysymykseen henkilön valitseminen. Siihen aikaan ei tosin kukaan tuntenut sanoja "minä kieltäydyn", kun tuli kysymykseen joko helpomman tai v a i keamman työn suoritus. Vuosikymmenen toisensa Jälkeen h ä n . ahertell yhdessä toisten kanssa suomalaisten kulttuurityön rintamalla, keittäen kahvia Ja uhraten a l - kaan.$a kalkkiin niihin tehtäviin, mlt-kä tavallisesti Jäävät huomioimatta, mutta ovat slltf joukkotyön kokonaisuudelle yhtä välttämättömiä kuin paraskin juhlapuhe . . . Hän kirjoitti aikanaan monta lehteä käytännöllistä "Työn historiaa". ' Vuosi vuodan perään lisääntyi ikä; saapunut vanhuus lalmensy työinnon j a kärjistyvä luokkataistelu, repelle-vät suuatarildat, ikäänkuin viskasivat .syrjään usean .työväenliikkeen uranuurtajan. "Toimintaan astui u u sia voimia uusine ajatuksineen. Monta kertaa he yliolkaisesti ja halveksi-' vastl suhtautuivat uranuurtajien r a l -: vaustyöhön. Hs eivät tahdo tunnustaa, että ovat astuneet auraftkurkeen valmiiksi raivatulla pellolla. Aniharvat suomalaiset raivaustyön suorittaneet ovat Jaksaneet py.syä mukana vähäväkisen kansan oikealle tielle Johtavalla linjalla. He ovat väsyneet j a vetäytyneet syrjään aktiivisesta toiminnasta. Olen kuitenkin varma, e t t ä useampi heistä silti sisäisesti omistaa puhtaan luokkanäkökan-.. nan, juuri sen saman aattc?n minkä kannustamana he ovat parhaan Ikänsä ahertaneet Joukkoliikkeen mukana. Mrs. Heino oli yksl^'niitä unholaan Jääneitä raivaustyön työmuurahaisia. 3 Hfin aliersl yhde.s.<!ä toisten kanssa. Joiden työn tavoitteena on koko v ä häväkisen kansan kesäpäivän nousu, Sen aomun koitto voi mahdollisesti olla monen takatalven takana — mutta kerran se varmasti noasse. Siihen luottaen me aikalaisesi muistelemme kunnioituksella työtäsi ja. kostamme tehdä voitavamme vaeltaessamme e-teenpäin köyhän kansan kivikkoisella polulla siihen asti kunnes lyödään rajatolppa itsekunkln elämän Ja t u n temattoman tulevolsuuden rajalle. ^ Lepää rauhassa'paljon kokenut vanhus, — A. K . YKSI JÄSEN . . .YKSI ÄÄNI . . . WOltKERS' CO'OP ON KANSAN-VALTAINEN LIIKELAITOS . . . Olkaa osuustoiminnan kannattaSal E. Ludwifi^in kuolemassa menetti Saksan älymys-* tö suuren taistelijan Syyskuun 4 p ä i v ä n ä kuoli Sveitsissä saksalainen kirjailija EmlK Ludwig. Hän oli saavuttanut mainetta varsinkin Goethen, Blsmarckln, Napoleonin Ja keisari Wilhelm II: n eläkertojen kirjoittajana, Ludwig o l i . syntynyt Bre-slaussa 1881. Hänen nimensä oU varslnal- —_ ^ sestlCohn j a s y n t y p e r ä l t ä ä n hän oli vaikka esim. amerikkalaisia gängs- y&ikka hän omaksulkln kristinuskon. Juutalaissyntyisen u l koministerin W a l t h e r Rathenaun murhan jälkeen h ä n kuitenkin kään-» tyl juutalalsuskoon "osoittaakseen si-; ten solidarisuutensa omaa kansaansa kohtaan". Natsivallan aÖcana Ludwig Joutui epäsuosioon, Ja, h ä n e n kirjansa poltettiin roviolla, Hitlerin päästyä valtaan h ä n lähti Sveitsiin tullen myöhemmin tämän maan kansalaiseksi. Tols«n maailmansodan aikana h ä n asui CaUfomiassa, Josta h ä n 1945 pa-kaa hetkestä, jolloip Sisiliaan on i^^- i^si Qveitsnn. .^v^'^-^ ^y.^^ — -.-r-— jEsmimili LL<uudawWilgg kKuUuUlIuUiI oSaaikiasmani vvaa(p/aaaa-- nuoren itaUalalstytön, j a kun he koi* jniells-radlkaallseen älymystöön, 20- me kulkevat läpi kauniin vuoristo- mvun lopulla julkaisemallaan paljas-metsikön, vie toinen BotilaLsta tytön tuksella ensimmäisen maailmansodan syrjemmälle. Aamulla heidät löyde- gyyiiisyygitysyr,-iyksestä ^ " H e l n äkuu THREE STAR HOUSE 13 Maple St. North Tlxnmins, Onlarip Uudet, omistajat . M. VIITASAARI JA P. BROMLEY Kaikki hotdlioikcUdel. S U L K E U D U M M E SUOSIOONNE. ^^^^ 1914") h ä n herätti kansainvälistä huomiota, mitä vahvisti erikoisesti hänen Saman elokuvan eräs toinen epi- pgrsoonalUnen Napoleon-tutkintansa, sodi kertoo sotilaspapeiste. Jotka etsi- taas esim. Goethe-eläkerta oli Vät yösijaa e r ä ä s t ä .taistelukentän lä- huomattavasti heikompi. Ludwigln heisestä luostarista. Eri uskonnot Ja volnia ei ollut varsinaisesti tleteelU-erllaisefe maallmankateomukset tör-r ggssä . hlstorlantutkimuksefisa, vaan määvät vastakkain luastarln. pienessä tutjtimustulostensa -p e r 8 oonalllsessa, huoneessai .YöiT hämärässä'käydäÄn iolsteliaaissa j a dramaattisessa esfttä- Faslsmlnvastalseen taisteluun Ludwig kansainvälisen kulttqurlrlntaman jäsenenä osallistui ' voimakkaasti ja tehokkaajstl. •Palsan" ehkä vaikuttavin tarina kerrotaan lyhyessä kuvaelmassa nee-kerlsotilaasta ja raunioiden keskelle piljottautujneesta sotaorvosta. Taistelu on kulkenut yirkaupungln J a soti-las on Istuutunut lepäämään. Hän- -]VIielipidevainO riisuu raskaat kenkämä, mutta rau- . liloista hiipii ryysyinen poika ja ottaa, ne. Hän joutuu kuitenkin rlkokses-tava kaduilta Ja haudattava, etteivät korjaajat eaa Bamalja korjattavien kohtaloa? Siitä tulee pclolttava t«h-lävä, sanovat aJjlantUntljat. Sillä, n i i n he sanovat. Jokainen, joka on puolentoijta.. kilometrin matkalla r ä jähdyspisteestä, menettää varmasti henkensä, Valnaijla tulee olemaan vahvasti Ja ne kalkki tulevat olemaan vaarallisia. rehoittaa Britanniassa taan kiinni. Ja pojan suojakseen kai- Lontoo, — ALN) — B e r y l Lund. tun-yaman kuopan partaalla sotilas ja. nettu brittiläinen vaudevlljetähtl. on nälkäinen lapsi vaihtavat riipaisevia eroltettu tarvikemlnisterln viraston palveluksesta. Hallituksen taholta i l moitetaan syyksi «en, että Beryl "on ollut yhteydessä kommunistien kanssa sellaiisella tavalla, ettei h ä n t ä voida pitää luotettavana". Miss Beryl arvelee erolttamisen, johtuvan siltä kun h ä n osallistui teatterissa sellal-eeen pllanäytelmään. Jossa näytetään kuinka huliunkurieen näköinen "tunkeilija puhdistaa Britannian hallitusta"-. 1 Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää paikkatilauksenne heti. Halutcssahne: tarkempia tietoja kaikista matkaa koskevista asioista kääntykää paikalllsaslamiehemme puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE 600 Dorchesler St.> W., Montreal % Que.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 30, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481030 |
Description
Title | 1948-10-30-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Lauantaina, lokak. 30 p. — Saturday, Oct. 30 ' Siva 3 lideQ MnkiDta OD edelleen ripeässä Oissa; tulos on nyt i ja perjantaina s a a p u i j ä l l e e n 82 l a h j o i t t x s t a j a n i i - ' ' S249 k ä t e i s t ä r a h a a , s e k ä h u o m a t t a v a m ä ä r ä u t i s ia V ' ' - i ixkoittaa. e t t ä e i l e n i l t a a n m e n n e s s ä V a p a u d e n haas-oli saatu S9.620.25. mpäna p ä ä m ä ä r ä n ä o l i $8,000 k e r ä y s s i t ä v a r t e n , e t tä ä voidaan m a k s a a V a p a u d e n talossa, o l e v a $5,000 :a j a s e n l i a k s i o s t a a h e t i v a u n u n l a s t i s a n o m a l e h t i - ^ maksaa t a s a l u v u i s s a n o i n $3,000. s i l l o i n n ä h d ä än on nyt t ä y t e t t y 112 p r o s e n t t i s e s t i j a h a a s t e k a m p a n ja n t i e l l ä v a u h d i l l a. isaslojen k u n n i a l i s t a l l e n o u s i t ä n ä ä n v.- j a u . - s e u ra ä i n i n s i s t a . . . " ,, . .:' siä l a h j o i t u k s i a j a h a a s t e i t a s a a p u i n y i s e u r a a v a s t i: i KOLAINEN Intolasta Ont. vastaa Arvi Erkkilän i $2 ja haastaa kaikki ne pojat, jotka ovat kotoisin lijoittamaan hyvään tarkoitukseen. pARKKUJäTEN Pott Arthurista vastaa $5 saamiinsa HUNTUS Port Arthurista vastaa Einar Wirtasen 1, haastaen Katri Mähösen, Aino Mantereen ja Helmi Arthurista sekä Wm. Raittisen Nipigonista. • P E R Ä L Ä Port Arthurista vastaa O. Maklinin haas-a haasta Jaska Fulinin ja Eero Mäen Port Arthurista. H A K A L A Port Arthurista vastaa N. Langilan haas- ^laastaä Hjalmar Paakkusen ja Kalle Siipon jossain JA E D W I N L A H T I N E N Port Arthurista vastaavat aasteisiin $2, haastaen Laila ja Otto Pellon kämpältä ;'^lmisen (329 Bay St.) Port Arthurista. RANTA Port Arthurista vastaa Eino Kyynyn haas- L D HOSTIKKA Port Arthurista vastaa Kosti Koivis-i; s2. I T I K K A Intolasta vastaa :Ville Tuuloksen haasteen $1. ] SIITERI Lapesta Ont. vastaa $2 F. Untisen haasteen. lANKA Port Arthurista vastaa Nick Langilan haas- :ehoittaa kaikkia toisiakin Kalajoelta kotoisin olevia ^ haasteensa. »ARINEN Lapesta vastaa W. Tasan haasteen $3 ja iri Jarvan Port Arthurista. IA L A M M I Kelly Lakelta-Ont. vastaa Loviisa Haapaiseen $1 ja toivoo kaikkien haastettujen täyttävän &®ensa. .- , • • JA F R A N K S A L O Kelly Lakelta vastaavat Ann ja an haasteen $1, haastaen Aino ja-Emil Myllymäen j:sta. L A M M I Broder Twp:sta vastaa Loviisa Haapalan JA S A M L A I S I Wahnapitaesta vastaavat saamiinsa $2 ja haastavat Lily Järvelän ja Sanni Haapojah ista sekä Vili Ojan Naughtonista. I ' A S A N E N New Westminsterista B. C. vastaa $2 M. eeseen ja haastaa Matti ja Anne Kinnusen Sointu-p ;ekä Mary ja Niilo Kailan Vancouverista. « PUOLIVÄLI Notch Hiilistä B. C. lahjoittaa $5 haas- JTLÖNEN Lac du Bonnetista Man. vastaa ilomielin $5- ja T. Karpin pyyntöön, että päästään pois nurkan itäisiin hengittää vapaasti ja haastaa Lempi Ketolan Joista Man.; Paula Woodleyn Sudburysta, Jussi Kuro-j. ylistä Ont., Jack Savolaisen jossain etelä-Ontariossa se- II irs. E. Harjun Windsorisat Ont. K E T O L A Slave Fallsilta Man. lahjoitfaa $2 ja haas- |a| IakalanWinnipegista ja mrs. Hilja Ketolan Vancou- "J K A A P P O jostakin lähettää rapioiksi $2. » O H N S O N Rorketonista Man. vastaa saamaansa haas-rj iUJANPÄÄ Rorketonista vastaa saamaansa haastee- LAU KKANEN Macroriesta Sask. vastaa saamansa yi -R KARI Beechysta Sask. vastaa Jussi Särkilahden l | , ja toivoo, että toisetkin haasteen saajat vastaisivat p 1 varojensa mukaisesti, p OKELA Timminsistä vastaa N. Paalasen haasteen $2. p OJA Timminsistä vastaa haasteisiinsa $1, haastaen m naan ja Heikki Suhosen Mclntish Springsista. P HINKKURI Timminsistä vastaa haasteisiinsa $2 ja g Kyyriäisen Torontosta. |f JA EERO KALLIO Timminsistä vastaavat saamiin-m n $3 ia kiittävät huomaavaisuudesta. m LAHTINEN vastaa Martti Rasinperän haasteen $5. II ^TOIVO KOIVIKKO Millwoodista vastaavat $2 Lin-m Tuomaalan haasteeseen ja haastavat Elsie ja Henry whitefishista Ont. :^ S JÄRVINEN Helen MineltaWawasta vastaa E. il iaasteen.$5 ja haastaa Pekka Kärkkäisen ja Arvi Sa- P A HELIN Beaver Lakelta vastaa serkkunsa Otto M Usi Kautiai^en haasteeseen $1 ja haastaa Elvi Puli jurystä ja Ina Lepistön CreightonMinelta. M JA ONNI RINTAMÄKI Beaver Lakelta vastaavat « JP^^-rän haasteeseen $2 ja haastavat mrs. Tiina'Peso- I Ukelta. Martha ia Vilho Johnsonin Copper Gliffistä *=^inie Millerin Sudburysta., LAHTI McKerrbwsta vastaa Elma Hasun haastee-staen Matilda Palomäen- ja Hilrnä Jussilan McKer- Fanny Johnsonin Little Currentista. R KUKKOLA St. Annsista Ont. vastaa Alex Kyrö-een $2 la haastaa kirvesmiehet Matti Oksasen, Vili Lauri Ritvasen, kaikki St. Cathärinesista tekemään ,^an paremmin. A JA JACK RAITIS New Liskeardista vastaavat \$5:..' , • ' HAKALA Torontosta vastaa $2 Alfred Mujen haas-astaa Anni Rajamäen ia. Alli Jacobsonin Torontosta, Levackista-ja Hilja Harriksen Timminsistä. ANEN Wellandista vastaa haasteisiinsa $2 ja kehoit- ^jotka eivät vielä ole haastetta saaneet, niin nuoret i^tähän yhteiseen asiaan. N Oueenstonista Ont. vastaa D. Virekin haasteeseen ^.Tervon Stamfordista Ont. ; >v 'NEN W9llandista Ont. vastaa. U.HaTjTUi h^äMeen V; Heinäsen Wellahdista, sekä Kosti Korven, A.^a- 'jjn Torontosta, / ^ St. Cathärinesista vastaa Einar Niernen ja haastaa Edward Lampisen St. Cathärinesista, jjarden City Beachista ja Lauri Luoman Smith- ^ LAMPINEN. fMcKinnon-yhtiön lakkolainen) j beachista vastaa Toivo Niemen haasteen $1, haas-f^" l"ialan Queenstonista, Matti Kankaan, mrs. A F B Lindforsin ja Vilho Tissarin,Torontosta. AER Pottsvillesta vastaa Armas Kuusiston haasteen $3 ja kehoittaa toisia haasteen saaneita tekemään samoin. MR. JA MRS. ALFRED AHO St. Porcupinesta vastaavat Kerttu ^a Paavo Posson haasteen $2. - ; MIMMI KNUUTTILA Porcupinesta vastaa $2 Hilma Vuoren haasteen ja haastaa Heikki Suhosen kuppikunnan Mclntosh Springsista., EINO PUISTO So. Porcupinesta vastaa Ivar Ihaksin haasteeseen $2. KERTTU JA VIKKI AHO Dugwalista Oht, vastaavat A. ja V. Kehusmaan haasteeseen $2 ja kehoittavat kaikkia haastettuja maksamaan haasteensa. ALEX KIRSILÄ' Dugwalista vastaa A. ja V. Kehusmaan haasteen $2 ja kehoittaa kaikkia evijärveläisiä maksamaan haasteensa. '/.,•••.;•.:.::.^ . KUSTI .PENTTILÄ So. Porcupinesta vÄstaä F. Ohlgrenin haasteen $2, haastaen A-Iarik Laineen, Jussi Anttilan, Jack Hovii lan, kaikki jossakin kämpillä sekä Kalle Kuusenahon Quebecin ni33.kuiin3.stH HELMI JA BRUI*0 JÄRVI So. Porcupinesta vastaavat Taimi ja Reino Vuoren haasteeseen $4 ja kehoittavat kaikkia maksamattomia Järviä maksamaan. M ANNA HUUMO So. Porcupinesta vastaa Vili Lilhöökin haasteen $3. MAIJA JA ANTTI TALO Stevenstonista B:C. vastaavat haasteisiinsa $5. MANU jrOKINEN Vancouverista vastaa Yrjö Nikaman haasteen $4. IDA JA OSCAR SALONEN Vancouverista vastaavat haasteisiinsa $2. ANSELM RUUTH Loreburnista Sask. vastaa Mike Westin haasteeseen $5. H. ERICKSON Montrealista vastaa $10 K. Niittymaan haasteeseen ja haastaa A. Westin Montrealista. MARY JA WALTER MÄKI Hesperosta lahjoittavat $1. CHAS. H. RAUNO Benaltosta vastaa $5 Jonas Untisen haasteeseen ja haastaa mr. Apposen Rocky Mountain Housesta Alta ja John Keskisen, jossakin Salmon Armin seutuvilla, summalla, joka teille parhaiten sopii. MARY RAUNIO* Benaltosta vastaa $2 mrs. E. R. Mätsonin haasteesien ja haastaa mrs. Oskar Lindin ja mrs. Josep Mäen Hesperosta Alta. ELLI JA HANNES SJÖBLOM «Cirkland Lakelta vastaavat $2 Eva ja Jack Wilkmanin haasteeseen ja haastavat Leinpi ja Armas Mäkisen South Porcupinesta ja Matti Poutasen Kenoga-mista Ont. Antakaa haasteen vyöryä eteenpäin! ELSI JA EINO ROIKO Kirkland Lakelta vastaa $2 Hilja Heinon haasteeseen ja haastavat Lilja Saaren ja A. Saukkosen Kirkland Lakelta. Ahtakaa haasteiden vyöryä! V.- JA U.-SEURA "COMETS" Timminsistä vastaa $10 saamiinsa haasteisiin ja kehoittaa kaikkia urheiluseuroja vastaamaan ennenkuin kampanja loppuu: LAURI ALTO Winnipegista vastaa $5 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikki '^Matti Myöhäiset" vastaamaan haasteensa. MR. JA MRS. X lahjoittavat $2 Vapauden haasterahastoon. ARVa SUOMELA Willowdalesta Orit./ vastaa $5 Einar Whiten h Asteeseen ja haastaa Nikolai Vesamäen ja Vilho Jaskarin Torontosta, vointinsa "mukaan.' VÄINÖ LINTUMÄKI South Porcupinesta vastaa $2 Lundin Vikin ja Mäki Arvin haasteisiin ja haastaa Jussi Pesosen ja Jussi Anttilan,.jossakin Port Arthurin perukoilla. KALLE TIURA Long Lakelta vastaa $1 L. Laurilan haasteeseen. • • : • • MR^. E.'RAHKOLA Nipigonista vastaa $2 saamiinsa haasteisiin. ART TOIVONEN Soosta vastaa $5 Matti Viljamaan ja Toivo Huotarin haasteisiin, ARVr TUUMAN£N Soosta vastaa $5 Tom Hillbergin haasteeseen ja haastaa .Howard Kulmalan ja Onni Niskasen Soosta, vastaavaan vointinsa mukaan, • VANHA VIIPURIN TOPI Soosta lahjoittaa $5 ja haastaa Saaren Toivon Ebysta, Toby Hakalan Thessalonista ja Heikki Autiomäen Kirby's Gornersista, jatkamaan haastetta. • K. NIEMI vastaa $2 L, Setälän haasteeseen, E. PETERSON vastaa $2 L, Setälän haasteeseen. ^ J. SAARAKKALA CPR:n Telegrafityökunnasta vastaa $5 V. Rintamäen haasteeseen. - ^, ^f-'^^^ ^A^^E Newaygo Tin>ber Co:n kämpältä' No. 2A S^^^ni°!l\^*^, lahjoittaa $10 ja haastaa kaikki "Japparit" kämppä No: 2-BGlarkdonista, jatkamaan haastetta. , ANTTI KOTILA Vancouverista vastaa $3 Lauri Mattilan haasteeseen ja hastaa Eino Toivokaisen jä Jussi Venton Vancouverista. , ^ .: , LAURI HILL Vancouverista lahjoittaa $2 ja haastaa Toivo Nurmen Vancouverista. . ... .MATTI RANTALA Vancouverista vastaa $5 Kust Lagerbla-dm haasteeseen ja haastaa kakiki Matit, 'HALONEN Sudburysta vastaa $5 Aimo Mäen jä George Vaimon haasteisiin ja haastaa Eric Sjömanin Torontosta ia kaikki Josepit Canadassa, MR. JA MRS. WM. RIUTTA Levackista vastaavat $2 Impi Tommilan haasteeseen. ^ sun. V•I LI ERKKILÄ Sylvan Lak•e lta vas/t aa $2 saamiinsa haastei- HELMI NIKKOLA Sylvan Lakelta vastaa $1 kaikkiin saamiinsa haasteisiin. Tässä katsauksessa 249 00 ^ Ennen julkaistuja ....."......1 9,37L25 ^auL ja %.ixjaG!i±uu&. ITALIALAINEN ELOKUVA - KIRJ. H A R R Y LE^VING Mussolinin aikana Ital'alainen elokuva näivettyi, taiteellisena tekijänä nolskertomus nuoresta rintamasoU-olemattomiin. Sen elvyttämiseksi uh- laasta. Joka Roomassa tapaa unelr r a t t i in melkein lähtrtieteelllslä sum- miensa tytön, viattoman Prancescan. Mutta heidän , onnensa kestää vain tuokion, sillä Joukot lähtevät Jälleen mia". Ja e r ä s Mussolinin perheen' Jäse n i s t ä asettui sen johtoon. Rooman liepeille kohosi mittakaavaltaan j ä t t i - etenemään. Kuukausien kuluttua sp-läismäiset sttidiorakenteet ja useita tilas pääsee lomalle Ja palaa Roomaan pienempiä studioita nousi eri puoliUe etsimään tyttöä, mutta turhaan. Ma-luonnokaunista maata. Taiteilijoita kiinnitettiin kokonainen legio ja teknillistä henkilökuntaa koulutettiin Euroopan akselivalloissa ja miehite-t y i s ä Ranskassa. Kaikki ulkonaiset y^VT"*^- edellytykset olivat suorastaan loista- "Palsa" veistää muitakin pieniä vat, mutta pelkkä raha ei t ä l l ä k ä ä n lastuja Ihmiskunnan suuresta puusta. kerralla luonut taidetta. Tuloksena oli vain sarja hengettömiä pukuelokuvia j a saoununeen ajatuskyvyn haalistamia komedioita. ' Sota vyöryi yli Italian, se eteni hyökyaaltoa etelälsimmiltä rannikoilta pohjoisimmille vuorille, eikä jättänyt mitään, koskematta. Sota pyyhkäisi studlokaupungltkin autioiksi, mutta vain lyhyeksi hetkeksi, sillä jo kohta ensimmäisinä rauhallisina päivinä ker ä ä n t y i niihin se fllmitaitellljoiden joukko^ Jolla oli jotain sanottavanaan Italian kansalle j a koko Ihmiskunnalle. He olivat taiteilijoita, joiden mahdollisuudet oli siihen saakka painettu diktatuurlvallan alle; sillä heid ä n Julistuksensa vaati inhimillisyyttä Ja kansojen välistä rauhaa. • K u n sodanjälkeisen Italian ehkä kuuluisin elokuva "Rooma, avoin kaupunki" esitettiin pari vuotta sitten ensi-iltana kansainvälisissä fllmlkes-kukslssa, se sai osakseen suoranaisen kiitosten myrskyn, sillä sen vaikuttava aihe. dokumentaarinen luonne ja ä ä r e t t ö m ä n hioutunut filmitaiteelllnen asu olivat Jotain uutta; ilmiö Jota italialaiselta elokuvalta ei osattu odottaa. Ja vaikka sei yleensä luokiteltiin sotaelokuviin, se el varsinaisesti kuulu niihin, sillä etualalla on kiihkeästi sykkivän elämän keskelle Joutuneet ihmiset, Ja sota on ainoastaan tapahtumien taustana. Italialainen filml-talde Joutuikin tämän elokuvan jälkeen huomion ja odotusten kohteeksi, j a pian ilmaantui jatkoa, joka todisti saman korkeatasoisen linjan olevan määrätietoisessa nousussa. Italialaisen elokuvan "tuotannosta voisi tällä hetkellä luetella toista-kynunentä korkeatagoista filmiä, jot- Vji ainakin alheselostelsta ja valokuva-n ä y t t e i s t ä päätellen kuuluvat filmimaailman: t ä m ä n hetken kärkeen. Useat n i i s t ä ovat jo e n n ä t t ä n e e t kiert ä ä Euroopan eri pääkaupungeissa. Jolloin niiden menestys on ollut suorastaan ainutlaatuinen. Etenkin Tukholmasta n ä y t t ä ä muodostuneen Italialaiselle elokuvalle;kiitollinen maaperä. Valitettavasti Helsinki on Jäänyt itaUalalsIsta talde-elokuvlsta aivan osattomaksi. Ja t ä h ä n mainitaan eräänä syynä vaikea väluuttatilanne terifilmejä on pystytty hankkimaan lähes rajoituksetta. Uusimmista skandlnavlsille markki-nöJfie ennättäneistä italialaisista on "Palsa" vaikuttava ja erikoinen. Siinä kuvataan muutamia "pieniä" tapaus-sarjoja sodan päiviltä. Se el ole vain pienoiskuva Italiasta, vaan se on l ä pileikkaus * ihmiskunnasta, ja vaikka sen tapahtumat liittyvätkin sotaan, soittavat taistelurintamat kuitenkin vain toista viulua.. 'Palsan" ensimmäinen kuvaelma a l - ty maihinnousu. Kaksi amerikkalaista sotilasta suostuttelee • oppaakseen t ä ä n ^ l u o t i e n lävfctämlnä; Toinen sotilaista Jatkaa yksin kulkuaan. Yhteensä .•$9,620;25 , Canadan • Suomalaisen • J ä r j e s t ön kiertävä puhuja ja*- j ä r j e s t ä j ä vierailee eri 'suorhalaisasutuksllia Ontarion ja Q u e b ^ i n maakunnissa seuraavassa järjestyksessä: Sudbury . Long take Wahnapltae . . . . Wanup . . . . . . . .. Whitcfish Beaver Lake . . . . S a u l t S t e . Marie lokakuu .31 p. Marra.skuu . . . . l p . 3 p. '.A p. • • • • • • • • • • • 5 p, . . . V . . . . . . . 6 p. . . . . . . . . . . 7 p. Korhonen saapui hiljan lähes vuoden kestäneeltä vierailulta Suomessa. Joten hänellä on mIelenkiintoLjta kerrottavaa sielfä. Samalla h ä n selostaa yleistä tllainnetta Ja J ä r j e s t i m me tehtäviä yleensä. — Albatrosseja on 17 eri lajia. Pommisuoja saanut asukkaita Mainen valtiossa sijaitseva Bar Har-borin pommisuoja on saanut asukkaita, Joita tavallisissa oloissa ei vaivaa asuntopula- SUhen on sijoitettu rottia, hiiriä Ja marsuja. Imitta se pommisuoja onkin hiukan erikoinen. Sen on. himittäfn kyhännyt Jacksonin mulstolaboratorlo ensimmäisisnä yrityksenä rakentaa sellainen pommlsuo-: j£f, jonka turvissa kyyhöttäjät ovat turvasjia atomiipommln räjähdysvaiku-tukselta j a Jälklsäteilyltä, Monet s2n pommisuojan asukkaista tulevat men e t t ä m ä ä n henkensä, ennenkuin l a - iMM-atorlon valkota.kkiset touhuniekat ovat löytäneet, sellaiset rakennusaineet. Joilla kaildssa oloissa olisi käytännöllistä merkitystä suurille Ihmisjoukoille taricoltettujen pommisuojien rakentamisessa, , Toinen kysymys. Jota amerikkalaiset ammattimiehet koettavat ratkaista, ön BCt miten atomirftjähdyksen Ja s ä teilyn surmaamat ihmiset on korjat-syyäHihen Väittely, teräyäsärmäinen mIsUvassa Ja historioitsijana Ja «läj ä jyrkkä, mutta ulkonaisesti "kaikki mäkertakirjallljana h ä n olisi suuren valmennetaan kauhtanan hypistelyyn. ^yyjjn jQuiTiäl^^^ totuuksia sodasta. Mieleen painuva on myös filmin pie-sentuneena h ä n lähtee erään kadulla tapaamansa ilotytön 'kanssa — eikä h ä n vielä aamullakaan tunne, e t t ä t ä mä oli Francesca. Sota oli kulkenut eikä tämä sodanjälkeisen Italian elokuva ole poikkeus sen muista yhtä tunnetuista elokuvista, vaan Icaikista nilstf. kuvastuu sama pyrkimys ja halu fakentaa parempi maailma. Tämä italialaisen elokuvataiteen suunta syntyi niiden taiteilijoiden käsissä, joiden ilmaisutarve olt patoutunut 30-luvun Jä sodanajan terrorivallan alla. Olisi ihmiskunnalle tappioksi, Jos heidät jälleen kahlittaisiin. Mrs. Otto Heinon muistolle Gorkin Taideteatteri viettää piakkoin 50-vuotisjuhlaansa Moskovan Gorgln Taideteatteri viett ä ä pian 50-vuottsjuhlaansa. Teatteri kuuluu Neuvostojiiton parhaimpiin. Sen aikana pn esitetty Tolstoin. Tshe-hovln. Ibsenin, Shakespearen, Turgen- Jevln. Gorkin, Ivanovin ym. näytelmiä. Esimerkiksi se on esittänyt Tshe-hovln "Kirsikkatarhan" 1,173 kermaa Ja Gorkin "Pohjalla" 1.232 kertaa. Perustamisesta saakka mukanaollel-ta on enää Olga Knippcr-Tshehova ja Vassil Kachalov elossa. Gorkin Taideteatterln perustivat Konstantin Stanlslavski ja Vladimir Nemlrovich-Danchenko. Näiden suurten teatterljohtäjaln ohjauksella kehittyi siitä sellainen teatteri Jolla; el koko maailmassa ole vertaa. Se on tehnyt useita ^rallumatkoja sekä Neuvostoliiton että Länsl^Euroopan kaupunkeihin. Teatteri on suurten ansioittensa Johdosta saanut Leninin sekä Punaisen Lipun kunniamerkit. Juhlatilaisuuksien yhteydessä esitet ä ä n Sourovin-uusi näytelmä "Vihreä tie". Lokakuun 29 p; saatettiin, i^ort A r t h ^ i s s a haudan lepoon eräs-pslk-kakunnan vanhimpia Auomalalsla, mra. Heino. Hän oli saapimut Port Arthuriin v, 1902 j a asunut koko ajap paikkakunnalla. Haudan lepoon päässyt vanhus kuului vanhaan uranuurtajain joukkoon Canadan suomalaisten työväenliikkeen rintamalla.' Hän oli yksi, niitä ahkeria työmuurahaisia,, Jotka vuodesta^ vuoteen ahertavat Joukkoliikkeen jokapälvälsUsä käytännöllisissä tehtävissä. SellalslEsa tehtävissä. JoU kä eivät nosta, tekijäänsä nimellisesti historian lehdlllf. \ Raatajavanhus oli Vksl CSJtn nykyisen Port Arthurin osaston perustajia. Vähän on e n ä ä tuota perustavaa joukkoa Jälellä. Tietääkseni ei ote kuin yksi Ja joitakin. Jotkaylittyivät mukaan Jonkun aikaa Jälkeenpäin.. Siihen aikaan kun toimittiin "Tor^. palla". kuka missäkin tehtävässä, useana Iltana viikossa, oli vainajakin innokkaasti mukana, milloin palkkoja puhdistamassa tai Jotain muuta jouk. kotyötä suorittamassa. Iltama-ja Juh-latllalsuukslen ravlntolatyö oli hänen vakituinen tehtävänsä monia -vuosia. Niinä aikoina en kertaakaan kuullut, e t t ä hän olisi kieltäytynyt tehtävistä. "Juu, kyllä minä sen teen, Joä vaan luulette, että pystyn siihen", oli h ä tien vastauksensi kun tuli kysymykseen henkilön valitseminen. Siihen aikaan ei tosin kukaan tuntenut sanoja "minä kieltäydyn", kun tuli kysymykseen joko helpomman tai v a i keamman työn suoritus. Vuosikymmenen toisensa Jälkeen h ä n . ahertell yhdessä toisten kanssa suomalaisten kulttuurityön rintamalla, keittäen kahvia Ja uhraten a l - kaan.$a kalkkiin niihin tehtäviin, mlt-kä tavallisesti Jäävät huomioimatta, mutta ovat slltf joukkotyön kokonaisuudelle yhtä välttämättömiä kuin paraskin juhlapuhe . . . Hän kirjoitti aikanaan monta lehteä käytännöllistä "Työn historiaa". ' Vuosi vuodan perään lisääntyi ikä; saapunut vanhuus lalmensy työinnon j a kärjistyvä luokkataistelu, repelle-vät suuatarildat, ikäänkuin viskasivat .syrjään usean .työväenliikkeen uranuurtajan. "Toimintaan astui u u sia voimia uusine ajatuksineen. Monta kertaa he yliolkaisesti ja halveksi-' vastl suhtautuivat uranuurtajien r a l -: vaustyöhön. Hs eivät tahdo tunnustaa, että ovat astuneet auraftkurkeen valmiiksi raivatulla pellolla. Aniharvat suomalaiset raivaustyön suorittaneet ovat Jaksaneet py.syä mukana vähäväkisen kansan oikealle tielle Johtavalla linjalla. He ovat väsyneet j a vetäytyneet syrjään aktiivisesta toiminnasta. Olen kuitenkin varma, e t t ä useampi heistä silti sisäisesti omistaa puhtaan luokkanäkökan-.. nan, juuri sen saman aattc?n minkä kannustamana he ovat parhaan Ikänsä ahertaneet Joukkoliikkeen mukana. Mrs. Heino oli yksl^'niitä unholaan Jääneitä raivaustyön työmuurahaisia. 3 Hfin aliersl yhde.s. W., Montreal % Que. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-30-03