Vapaus, October 30, 1948

              |iyu 2^^^^^ — Saturday, Oct. 30
mmi:
fUBEBTSI IniSepeii^^
Otgao <tf PlhnUai C?flnfldlBna JBi»»
labllslied Kov. 6tb 1917. Autbprized
fts second dass taall by tbe Pmt
CMflce Depurbnent, Ottawa. Pub«
]}sbedi tbrlce w e e^
Tbursdajrs and Baturdays bjr Vapana
iPublishing Company L U L , at lOO^KKS
Elm S t W., Sudlmry, Ont» Canada.
Telepboses: BusbM» OfSBo0 4^i8M.
EditoriaJ Offlco Muuger
B.8uk8S. Edit«Wi)ekl»oa. M U U ^
Advertisuig itotes
Tranalatlon frt» of tbaxge.
Canadagga;
Vhdysvalloioa:
Suomessa:
TILAUSBIZiiXfAT:
1 vk; ejOO 6 kk. 3.25
^•::^v.v:',..:.';•.^;8••klt 2.00'
1 vk^ 7X0 9 kk. 3;80
1 vk. 7.50 6 kk. 4 ^
Näyttää sJltä,etta"töd^
.'-•"'\hotaian.'-.v -'S- •
Ottakaamme ensimmäine taru: Toronto;Daily Star j i i l ^ jlöka-
^i i u u n 2ö pnä neljännellä sivulla kahden palstan otsikpl^vva^
• jiitxinsiltäjmit^n Yhd
y '
taan kuinka huonoissa olosuhteissa He elävät Icommuriis^minaläisuu-dessa"
ja sanotaan, että "länsi-Euroopän työläiset elävät paratiisissa
Neuvostoliittoon verrattuna". J]'•:y'^'^-i':y'':':
Mutta samana päivänä Star-lehti julkaisi — tosin ^seitsemännellä
sivulla ja vain yhden palstan otsikolla - e uutistie^^
että länsi-Euroopassa on nyt 2 miljoonaa työtöntä työläistä, joitä tarjö-taan
kuin kauppatavaraa siirtolaisiksi,
^ V k
tossa olisi työttömiä^ tai että sieltä öllsi miljoonittain Tcaupk
tbiskunnan hylkimiä työttömiä siirtolaisiksi, niin myöntM täytyy, että
"todellisuus on tarua kummempi", jos näiden työttömien miljoonien
elämä bn paratiisin olosuhteisiin verrattavissa Veiiäjäii rinnalla;!
Ihmetellä vain pitää sitä, rhiksi siitä "paratiisista" näitä työttömiä
poloisia kaupitellaan pois!
Toinen omituinen vastakohta ön tässä. Länsi-Eurpopäh maiden
"hyvät'' hallitukset ovat saaneet runsaasti "Marshallin apua" ja mejlle
; • oh Aerixrttu, iettä ilman sitä niiden teollisiiu
,, on aivan mahdotonta. .
Mutta vaikka esin^erkiksi Puolan "paha" hallitus ei ole lainkaan
saanut "Marshallin apua", sen talousministeri Hilary Minc tiedoitti
tällä viikolla, että Puolan tuotanto oli tänä vuonpa jo sodan edellistä
tasoa suurempi. Todislusainehistoksi hän esitti, että Puolassa tuotet-tiin
tänä vuonna 70,000,000 tonnia kivihiiltä jota vastoin sodan edel­lisen
ajan parhaan vuoden tuotanto oli vain 37,000,000 tonnia. Teräs­tuotanto
oli nyt 1,750,000 tonnia ja sodan edellisen parhaan vuoden
tuotanto vain 1,589,000 tonnia. Kaiken tämän kukkuraksi ministeri
Mincillä oli julkeutta ilmoittaa, että ensi vuonna Puolan tuotanto
lisääntyy 20—25 prosenttia tämän vuoden tuotantoon verraten.
•Ennätysmäisiä saavutuksia Puolassa, vaikka "Marshallin apu"
onkin kielletty, mutta talouskriisin jatkuminen ja työttömyys länsi-
Euroopassa^ vaikka sinne sysätäänkin "Marshallin" miljoonia.
"Todellisuus oh tässäkin tarua kummempi"..
/.; Kaiken tämän kukkuraksi Yhdysvaltain presidentin ehdokas
Harry Truman sanoi, että "rauha ja koko •maailman vapaus riippuu
ensi tiistaina'pidettävien vaalien tuloksista". (CP, lokak. 27 p.)
Mr. Truman siis myöntää, että ei Neuvostoliitosta, vaan Yhdys­valloista
riippuu se, avataankö sodan helvetin portit!
• Näin on "todellisuus tarua kummempi" kautta linjan. On vain
opittava erottamaan puheet teoista jä tehtävä päätökset, ei kauniiden
puheiden, vaan käytännöllisten toimenpiteiden ja tekojen perusteella.
KTsymy. Onko 60 vuotta täyttänyt
työläinen velvoUlnjn mafcainaan täy­dellisesti
sen tuloveron mikä n y t p s -
Tltään työpalkoilla? — Tledosra kU-tolllÄen,
Stevens, Ont.
Vastaus: Kyllä. Verolaki el huo­mioi
lainkaan työläisen Ikää sillä ve­rot
määrätään yksinomaan tulojen
pehisterfla." • . .
K A K S I N K E R T A I S T A K I R J A N ­PITOA
J A ^ VEBOTUSTA
Jotkut'amerikkalaiset tutkijat ovat
tyrmistyneet kun kunnialliset liike­miehet
ovat myöntäneet, että monet
liikkeet pitävät; kahta tlliklrjasystee-miä,
yhden omaa tietoaan varten ja
toista pettääkseen veron kerääjiä...
Vlem nytkiii vain lö p r o s e n t t i h a l l i ­tuksen
tuloista saadaan välittömistä
veroista. Suuren < osan verokuormas ta
kantavat köyhät myyntlveron muo­dossa
.— Herald Tribunen kirjeen­vaihtaja
Barrett McGiun, Rooman
kirjeessään.
sm
Kirj. Rlioda MiUer
Yhdysvaltain. repiibUka^nipoolaeen presidentin ehdokas 'ThoDoas E.
Dewey j a hänen Taalimainostoksensa. •
on
Hieman valaistusta republikaahien presiden-tinehdokkaan
poliittiseen menneisyyteen
an täysosuma 99
Torontossa ilmestyvä "Vapaa Sana" sai kerrankin "täysosuman"
kun se viime torstaina julisti, että uniot "kommunistimaissa ovat
täyisiä komppanian unibitä" ja "perusteli" tätä väitöstään seuraavasti:
: "•. . . voidakseen ylipäänsä säilyttää olemassaolonsa ovat J u ­goslavian
ammattiliitot vuoden 1945 jälkeen sopeutuneet venäläis-mällisina
t.s. palkkasäännösten ja työläisten valvonnan toteuttaji­na
. . . Mitään itsenäisiä lausuntoja ei annettu eikä vaatimuksia
esitetty-'...•^/''''•:---\>':y
Umot "kommuriistimaissa" ovat siis "venäläismallisiatJS. palkka-saannosten
ja työläisten valvonnan toteuttajia" kuten Vapaa Sana
: määrittelee. • v ' - • • • ' V ' \ . f ! ^ ; . : ' '•:
Tassa yhteydessä me suosittelemme Vapaan Sanan lukijoille
Suomen Sosialidemokraatin kirjoituksia sikäfäisiä lakkoliiklceitä ja
palkankorotusvaatimuksia vastaan. Suomen Sosialidemokraatin mu­kaan
tyolaKsel vaarantavat Fagerholmin "työväenhallitusta" >os he '
vaativat Iisaa palkkaa. Siksi Sosialidemokraatti vaatii, ja sen mää­rättävissä
olevat SAK:n sos. dem. johtomiehet ovat alistuneet siihenj
etta Suomen uniot estävät lakkoilun sekä toimivat palkkasäännösten
ja työläisten valvonnan toteuttajina, kuten V. S. asian määrittelee.
Täten Vapaa Sana sai kerrankin "täy.sosuman" vaikka sen'argumentti
sattuikin omaan nilkkaan.
ANTEEK81SAANNIN JÄNNITYS
Natsiketuraali von Braijchltsch kuoli
sotarikosoikeuden edessä. Jännitys
anteeksisaannln odottamisesta oli to­dennäköisesti,
l i i an suuri hänelle. —
Alan Max,'New York Daily •Worker,
YSTÄVISTÄSI SINUT
TUNNETAAN
K u n S A K : n sosialidemokraattinen
oikelstojohto vasemmistolaisten voi­makkaista
protesteista huolimatta
päätti ottaa Arabian rikkurit omiin
ja Fagerholmin "työväenhallituksen
silpien suojaan, niin nta-Sanomat
tiimlnen porvarllehti kirjoitti sen Joh­dosta:
" S A K teki viikon lopussa sen, mitä
siltä laajojen kansalaispiirien taholta
öll odotettukin. Se antoi julkilausu­man,
missä selitettiin, että korpilakon
rikkova työläinen el ole rikkuri . . ."
" • ' ' ••• ' • ; , "'
MISSÄ ÖN N Y T •'
PATRIOOTTISUUS
Säälimättömiä marokkolaisia (soti­laita)
kuljetettu Ranskan kalvoslak-kbtalsteluun
-r- B U P - A P : n uutlstiedon
otsikko, lokak. 23 pnä.
St i
Tassa yhteydessä on vielä todettava eAs "vähäpätöinen" tilanne-erokin.
Kansandemokratian majssa suurteollisuuden tuotantolaitokset
on otettu pois kansaik riistäjiltä ja alistettu palvelemaan koko kansan
tarpeita. Siellä on tilanne kokonaan muuttunut koska yksityisomis-
. tuksen tilalle on tullut: yhteiskunnallinen omistus. Näissä muuttu­neissa
olosuhteissa ovat myös unionistisen liikkeen asemat ja tehtä-»
vat muuttuneet, ko^ka valtaosa tuotannon määrästä tulee nyt koko
kansan, eika vain yksityisten voittojen hyväksi.
Suomessa sensijaan suurpääoma on edelleenkm tuotantolaitosten
herrana ja omistajana kiskoen suuria voittoja työläistensä työn tu-
• loksista.
Tuotantolaitosten omistuskysymys on ratkaiseva tekijä siinä,
miten minkm maan unionistinen liike tehtävänsä määrittelee. Mutta se
mika sosialistisen Neuvostoliiton j'a uusien demokratiamaiden unionis­tisille
liikkeille on välttämätön elinkysymys, on tykkänään sopimaton
ja tuomittava ohjelma siellä, missä yksityisomistajat kahmivat työ­läisten
työn tulokset, ryrkiessään kaikin mahdollisin keinoin kohot­tamaan
tuotantoa uusien dcniokratiamaiden unionistiset liikkeet aut­tavat
t\ol i N t c n ja koko kansan elintason kohottamista, mutta kehoit-taessaan
työläisiä alistumaan työnantajien ukaasien edessä ja niiden -
perusteella kolioltamaan tuotantoa Suomen nykyinen "työväenhalli­tus
'auttaa suurporvaricn rikastumista kansanjoukkojen kustannuk­sella,
.^-i-
Jotta asia on siten, kuten ylempänä pn selitetty Fagerholmin
vähemmistöhallituksen • osalta, se näkyy siitä' propagandasta mitä
esim. Suomi-Scuninltoiinesla niin vuolaasti lähetetään nyt tälle puo­lelle
.Vtlantiii. Mainitun Suomi-Seuran kaikissa uutiskirjeissä, kuten.
Suomen iJorvarilchdissäkin, juihutaan nyt kovalla paatoksella "korpi^
.lakoista''. •
Jo t\i)l i H t o n palkkatulot eivät millään riitä ja työnantajat pa­kottavat
heidät lähtemään taisteliSn tielle, niin se on nyt Suomi-
Seuran ' tasapuolisen"' ja "puolueettoman" uutispalvelun perusteella
'korpilakkoilua", vaikka emme ole vielä tähän päivään ^ t i nähneet,
etta työnantajia olisi sanottu "korpisulun" järjestäjiksi!
Kun vissit työnantajat provosoivat lakon kieltäytymällä mak­samasta
sopi nnistcn mukaisia palkkoja, niin sekin on nyt Suomessa
"korpilakko .
K E H O I T T A A MENEMÄÄN
• ISIENSÄ L U O 'r:-:
i . . . Y k s i jäsen (Chlang Kal-shekln
"parlamentin jäsen") vaati, että
Chlang Kai-shek poistuu Kiinasta ja
menee 'lomalle' yhdysvaltoihin . ; .
Mantshurlalälnen jäsen T u Hsu-jo s a ­noi,
^ettei nykyoloissa ole mitään t o i ­voa
koillisten alueiden takaisin valtaa­miseksi
kommunisteilta. Me taiste­lemme
amerikkalaisten eturintama-taistelua.
Jos Yhdysvallat ei anna
riittävästi sotilaallista j a taloudellista
apua, n i i n koko Kllnia tulee punaisek
si . . . V " --- New York Timesin kir­jeenvaihtaja
Hfcnry R: LIeberman,
N a h k i n ^ uutlstiedossaan lokak 24
pnä. ['•':::••
• .'.».V. ':.^..[ •
K U K A P A NUSTÄ PITÄÄ
"Turistit eivät tykkää kuoppaisista
teistä"— WInnlpeg Pree Pressin u u ­tisotsikko.
••••• • ' ^ • • • •
MEITÄ "PITKÄTUKKAISIA"
ON S I T T E N K I N PALJON
Yritettyään uskottaa itselleen j a l u ­kijoilleen
sellaista harhakäsitystä, että
Vapauden tukena el ole ollut .eikä ole
ketään, Torontossa ilmestyvä Vapaa
Sana joutui viime tiistaina lehtemme
haastekampanjan perusteella toteo-maan,
että paljon o n Vapaudella kan­natusta,
mutta yritti kuitenkin loh­duttaa
Itseään haukkumalla Vapau­den
kannattajia, "pitkätukkaisiksi".
*Malt)ittu lehti kirjoitti oikein toimi-tuspalstallaan:
" . ; . J a siihen voisi vielä... lisätä,
että sanotun 'hautauspuheen' pitäjän,
tie johtaisi hyvin pian Päivälehden
jälkiä 'haisevalle kaatopaikalle ikuis­ta
untaan' makaamaan, ellei suoma­laisten
keskuudessa olisi n i i n k i n pal­jon
pitkätukkaisia, jotka persoonalli-
Tilstaina marraskuun toisena
päivänä suorite ttavusa Yhdysval­tain
presidentinvaaleissa republi­kaanien
ehdoklcasna esiintyvä
Thomas Edmund Dewey on monien
mielestä tuleva presidentti.. Hän
on kauttaaltaan taantumuksellinen
mies, verrattavissa Herbert Hoove-rUn.
/
On'totta, että hän yritti esiintyä
"nykyälkäaiseminin" kuin oppi-isänsä,
ja että hän on varov^isenfpi
lausunnoissaan kuin tämä, motta
hänen poliittinen asenteensa..—
siinä määrin, kuin hän antaa sen
päästä näkyviin — on täsmälleen
sama kuin Herbert Hooverin, mie­hen,
joka kerran bii Amerikan vä­hiten
suosittu preJid:nt'i;
pewey, joka nyt on 45 vuotta vanha,
aloitti uransa asianajajana epäonhlsr
tuttuaan yrityksessään tulla, laulajak­si.
Polllttiiesn elämään hän astui
New Yorkissa (hän on syntjTiyt M i ­chiganin
välticsjä) v. 1933, j o l l o in hän
l i i t t y i L a Guardian edistyslilttoon. Ja
v a l i t t i in Manhattanin aluesyyttäjäksi;
Tämä edistysliitto jonka muodostivat
republikaanit, edlstykselllsEt demo­kraatit
ja American Labor Party, oli
kuin neula silmään republikaanien
ta antumkuselliselle kaartille, Herbert
Hoover etunenässä. He tarvitsivat
miehen, joka voi juo-ta heidän asioil­laan,
j a he keksivät pian kunnianhi­moisen
pikku aslanajajaii, jota eivät
pidättäneet arvelut eivätkä periaat­teet."
V, 1938 he nimittivät hänet re­publikaanien
• kuvemöörlehdokkaaksl
New Yorkissa.: Hän hävisi ivaallssa.
mutta voitti taantumuksellisten Ja
Wall Streetin jakamattoman luotta­muksen.
Thomas Dewey kuuluu Wall Stree-tille
henkeen j a vereen saakka. H a - ,
neh suosijoidensa joukossa on Arne-.
s i l la ja ylimääräisillä uhrauksillaan
ovat valmiit jatkuvasti tukemaan
julkaisua .
* ' '•• •*,•: •. ^••.'.'^
KÄYHÄN SE V I H A K S I
Industrialisti julkaisee jatkokerto­muksena
tekelettä missä Qntarlon
metsä työläisten unio ja ennenkaikkea
Vapaus-lehti tuomitaan alimpaan k a ­dotukseen.
Hyökkäylisen yhtenä pää­syynä
näyttää olevan se, että suoma­laiset
metsämiehet seisovat horjumat­t
a Vapauden tukena, koska Vapaus on
aina puolustanut metsämiehiä. Metsä­miesten
"tietämättömyyttä" korostaen
Ja Vapauden vaikutusvaltaa hieman
liioitellen, mainitussa Industrlalistin
kirjoituksessa sanotaan:
•\.. Olisi toivottavaa, että työläiset,
jotka yksinomaan ovat päähänsä a h ­taneet
niitä komujen ahtaita käsittei­tä,
lukisivat muutakin kirjallisuutta
(Industrialistiako? Vapaus), ottai­sivat
selvää siitä järjestöstä. Jonka
jäsenenä he ovat. Se on ensin alusta
tosin vaikeaa, kun pää on täytetty sillä
politiikalla, n i i n sinne ei tahdo mitään
uutta mahtua, kun vaan dtä Vapaus-lehdcn
politiikkaa . . .'V
rikan mahtavlmpla xahamiesplirejä,
ennenkaikkea Morgan j a Rockefeller.
Morgan-konserni tosin tuki demagoo-gista
Harold Stassenia kampanjan a l ­kaessa,
mutta asetti pian koko vai­kutusvaltansa
Deweyn taakse, joka
sen ansiosta oli tietty republikaanien
presidenttiehdokkaana. Hänen ehdor
tonta rjippuvaisuuttaan Wall Stree-tistä
valaisee vakuuttavalla tavalla jo
S2 seikka, että Wlnthrop Aldrich, Roc-kefellerin
Chase National Bank'in
Johtaja, on ollut hänen rinnallaan e ri
kampanjakomlteoiden v a k l tu'sena
kassanhoitajana aina vuoden 1938 k u -
vemöörtnvaälLsta lähtien. ;
Aluesyyttäjänä, johon virkaan hä­net
valittiin uudestaan 1937 j a 1941,:
hän hankki jonkinlaista mainetta o i ­keudenkäynneillään
gangstsrelta ja
lahjustenottajia vastaan, Joista osa
tehtiin Joksikin alkaa vaarattomaksi:
Näitä toimenpiteitä säes.ti ainutlaa­tuinen
sanomalehtlrcklaaml eikä mr.
Dewey koskaan hukannut tilaisuutta
Ilmoittaa lehdistölle, että hän o li saa­nut
"henkeään vastaan kohdistuneita
uhkauksia alamaailmalta". Mitään
todistiistatäUe/väitteelle ei esitetty
koskaan, mutta s^ edisti mr. Deweyn
puolesta tehtyä maipostusta j a johti
siihen, että hänet 1942 v a l i t t i in New
Yorkin valtion kuvernööriksi. V. 1944
hänet nimitettiin republikaanien pre­sidenttiehdokkaaksi,
mutta Franklin
Roosevelt voitti hänet.
Hänen ' aifcloluettelonsa New Y o r -
lEln kuvernöörinä pn mltäänsanoma-!
ton sen tosiasian lisäksi, että hän on
osoittautimut trustien apuriksi. Hä­nen
finanssipolitiikkansa on pelasta­nut
läh'es miljardin doUajria suurka­pitalisteille
yhtiöverojen alentamisen
johdosta, samaan aikaan kuin liike­vaihtovero,
joka kohtaa vähäväkisiä^
nousi korkealle. Hän palautti työn­antajille
neljännesmlljardla dollaria,
jotka oli maksettu työttömyysvakuu-tusrahastoori,
kun taas työttömyys­avustukset
maan rlkkalmmassa — Ja
kallelmmassa — valtiossa ovat lisään­tyneet
vähemmän kuin monessa
muussa. , Parissa kohden hän t a k t i l l i ­sista
syistä on antanut perään Jouk­kojen
painostukselle. Ja: tukenut edis­täviä
toimenpiteitä, mutta tämä —
kuten on k o i t e t t u — el ole tapahtu­nut
periaatteellisen vakaumuksen pe­rusteella
vaan sentähden että se on
edlstänyt_Deweyn omakohtaista asiaa.
Mitä hänen periaatteelliseen va-kaumukseensa
tulee, niin eivät edes
hänen lähimmät avustajansa tiedä,
mikä miehen kanta on. Hänen toi­mintatapansa
sanelee Ilmeisen selvästi
hänen henkilökohtainen kunnianhi­monsa,
Jonka hän' voi tyydyttää vain
alistumalla täydellisesti suurpääoman
etujen palvelijaksi. Hänen vastenmle-lisyjrtensä
limaista mielipiteensä pe-
' Varsova, — ' E l varmaankaan kukaan
sosialistijohtaja ole parjastanut niin
rohkeasti soslaliptiolueen virheitä
kuin sihteeri Jcsef Cyrankiewicz Puo­lan
Sosiaiistipuolueen korkeimman
neuvoston äskeisessä kokouksessa. K o - .
kous hylkäsi entiset vhrheet ja.epä­terveelliset
traditiot. .•• . " '•:
. " M e yritiinmft Jtoteuttaa vaJlanku-mcukselllsta
i sdsfelismiä marxilate-lenlniläislllä
perusteUla sosialistisessa
joukkopuoiueessa. Jota rsisitti kaiken­lainen
reformismi, opportunismi, epä-marxilalset
Ideologiat j a perinnäista­vat,
Josisa oli voimakas' natslönallstl-nen
ja neuvostovastainen henki — ja
mikä vieläkin, pahempi puolueessa,
jonka puolueen riveihin c l i tunkeutu-,
neet fasistiset ainekset", sanoi Cyran-kiewlcz.
Hän paljasti kuinka ns. '"oikeisto
partisaanit" todellisuudessa muodosti­vat
"poliittisen ' maanalaisen liikr
keen" Joka "kaikissa, tilanteissa saas-tutti
Vallaia8umoukselli6in sosialisti-liikkeen".
. "V'.
. K i m hän o l i analysoinut puolueen
virheitä, jotka perustuivat siihen aja­tukseen,
että o l i olemassa "rauhallinen
t i e " sosialismihi tehostamatta luokka­taistelua,
Cyrankiewicz jatkoi, että
olkearisilven "maanalaisen liikkeen"
Jäsenten eroittamlnen oh nyt tärke­ämpi
kuin koskaan aikalsenimin kos­ka
ollaan työväenpuolueiden yhdisty­misen
aatossa.
Hän näki Puolan sosiaiistipuolueen
virheiden Juuret menneisyydessä —
puolueen Joka, kuten hän sanoi, oli
Pilsudskin johdon alainen j a c l i myr­kytetty
pilsudskllalsuudellä ,Josta kas­voi
militarismi ja sodan edellinen f a ­sismi
sekä poliittisesti kurja luomus
WRN terrorijärjestö.
Tämän jälkeen Cyranklewicz osoitti
kiilnkä oikeistososialistit sodan jälkeen
vaikeuttivat ka nantasavaltaa sosialis­min
tleUä ylläpitämällä imlolssa s a ­manlaista
kantaa työn Johtoon näh­den
k u i n mikä oli v a l l a l la ennen sotaa
eivätkä edistäneet tietoisuutta j a uusia
suhteita kansanvaltloon; kääntämällä
nuorison tervee^lsen patriotismin
Puolan Työväenpuoluettaja Neuvos­toliittoa
vastaan; ylistämällä poirva-rillista
parlamenttilaitosta. Jonka
avulla ennen sotaa fasismi pääsi val­taan
Puolassa Ja kansanvalta sivuu­tettiin;
yrittämällä saada osuusliik­keen
yksityisten liikeyritysten mu­kaan
kansanvaltiota vastaan.
Cyrankiewlcz lisäsi, että "Jos Puo­l
an Sosiälis^ipuolueessa nyt • ymmär­retään
kaiisan demokratian perusteet;
n i i n siitä kiltos-yh^^istoin^
i an Työväenpuoiueen kanssa".
Cyrankiewlcz muistutti korkeimman
neuvoston Jäsenille, että se " o l i neu-vostosptiiaitten
veri Ja taistelu. Joka
vapautti Puolan natsien ikeestä. Neu­vostoliitto
ei vain antanut Puolalle i t ­senäisyyttä,
vaan antoi Oder-Neissen
Baltiani maat Punaisen armeijan kä­sistä
Puolan kasiin.. Potsdaniinkon-fcrenssista,
WarEOvan konfcrensista Ja
vieläpä tänä päivänä Neuvostoliitto
puohjstiaa Puolan oikeutta näihin m a i ­hin.
' r \ : - y y : \ . -y
CjTankiewlcz sanoi, että Jugoslavi­an
kriisin syyt onu "uudelleen heräte­tyssä
natsiönalismissa" j a korosti, et­tä
; samanlaista natsionallsmla vvas-taan
täytyy taistella Puolassa! •
"Sosialismi sisällöltään b n kansain-,
välistä j a jos se irroitetaan erilleeli
kansalnväilsestär kokemuksia omaa­vista
luovista keskuksist^, erikoisesti
bolshevikkipuolueesta,. niin- se tulee
tuhoutumaan koska se e i enää ole v a l ­lankumouksellista
' marxilaista liikettä
Vain imperialistit ovat riemuinneet",
sanoi hän, " k u n ns. T i t o n 'kansalli­nen
kommunismi' asettui; Moskovan
kansainvälistä kommunismia vastaan.
"Puolalla on oina tiensä sosialis­miin.
Tämä on erilainen kuin Neu­vostoliiton
- tie koska neuvostovallan-kumous
tekee Puolalle mahdolliseksi
F. Ahlgren kuoli
sydänbalyaukseen
,Sooth Porcopine. (
^ T ä ä l l ä hyvin tnaaettB
miehemme Frans fi^^
feaktum 27 pnä sy,
nva
Dinsmore, S a s X - J u n i a
länttä kohden kirjoitan . kot
«ulumklsta kuten csj:ri osasi,
keisessä kokouksersi käskjttiii
^ParmariEn4intamalta: el kuula
taan uutta ja erikoisia Taltö
löa tietää se. että asufnhuoaeida
Päri .on"bänkatty' m^jitaa nin
tohjoistuuil ei pääsifi räkennus'e
le — ja kaikki muutkin reiät la
tetty tukkia mahdollisimman tari
• 01i!i toivottavaa, että tiet «rät
keentuisi varsin aikaisin, että iha
saisivat, kulkea vieraib-massa hT^
kesän kiireet, ovat ohi. J03 ti^v
syisivät autöilukunhossa niin ei'
vitsisi;valjastella hevosia, jos
sia sattuisi olemaan. Kaiken &
on mahdollista, että reen anturat
kesäisten helteiden aikana siinä.
rin, eträ sillä; kuikErnineh ei.saat
tulla kysymykseenkään. ,*
5:kapitähstlsten"voiri .^°^«»^essa luvattiin pitääi^
en kautta, mutta vain "^ama j a "hailoovistf-tiiaisuus j
Särkilahden talolla. Se on paras
tä; me voimme saada aikaan suob
sen väestön keskuudessa..; Tässä
suudessk nähdään sitten kutka
niitä -oririellisia, jotka: saavat, kiri
riaatekysymyksläsä on aina tehnyt
valkeaksi axvloida hänen yle|stä o h ­jelmaansa
Ja asennettansa, Joka . on
pysynyt salaperäisyyden verhoamana.
Ainoa, mitä voi varmasti sanoa, on se,
että hän ei tule koskaan yrittämään
mitään, joka voisi vanhingoittaa n i i ­tä
mahtavia etuja, Joita hän palvelee.
4 Ulkopoliittisesti hän tulee — jos
hänet nyt valitaan presidentiksi —
jatkamaan sitä imperialistista poli­tiikkaa,
joka iiykyisin molemmat puo­lueet
ajavat. H ^ e n ulkomindsterik-seen
tulee epäilemättä pahamaineinen
John Poster Dulles, joka on eräs Wall
Streetin ulkopplitllttisen ohjelman
takana olevia päähahmoja. Nykyisen
suunnan muutos tai tarkistus on aja-teltavissä
vain, jos Henry Wallacen
uusi puoline etenee n i i n voimakkaasti,
että rferrat tulevat miettiväisiksi. O n ­k
i n aihetta ottaa ,^mä mahdollisuus
laskuihin.
marssia sosialishilin kansandemokra­t
i an kautta, ei eristettynä, vaan ystä­vien
ytnpärölmänä, joka säästää mei­dät
katkerista uhrauksista. , .. „ . —.
"Mutta aivan samalla tavaUa k u i i j ;"!"f,,°i^t"uJ!™^.'"^^'' '"^'^^
Neuvostoliiton tien — samoin Tshek- " '
koSloyakian, Unkarin Ja Bulgarian tie
— p n Puolan vallankumouksellinen tie
luokkataistelun
mine hävittämisen
sillä erolla että puolalaiset — samoin­kuin
tshekkiläiset, bulgarialaiset ja
unkarilaiset —; voivat täydellisesti
käyttää hyväkseen bolshevikkipuolu-een
rikasta kokemusta j a saada käy­tännöllistä
apua Ja yhtelstclmintaa
Neuvostoliiton taholta.''
• Käsittääkseen. Cyr4pkl€wlczln pu­heen
vaikutuksen Ja Puolan Scsialisti-puolueen
menestyk^n sitten. vapau­tuksen,
tulee muistaa ,että monet yk­sityiset
henkilöt, jolta vastaan hän
hyölckäsl ovat vieläkin korkeimmassa
neuvostossa Jäseninä. Muutamat heisr
tä ovat rehellisiä joskin Jotkut uniojen
johtajat edelleen uskovat että heidän
unionsa suhteet työnjohtoon on sama
kuin luokkavlholliseen ennen sotaa.
Jotkut ovat rehellisiä opportuniste­ja,
jotka ovat hypänneet yhdestä vau­nusta
toiseen vaunuun Ja ideologiset
probleemit ovat tulleet heille liika-kuormaksi.
O l i p a saapuvilla joitakin "oikeisto-partisaaneja",
jotka olivat syyllisiä pa-siiyiseen
vastarintaan j a jotka Csnran-kieuivz
paljasti. ;
Voidaksemme käsittää tcdellisen t i ­lanteen,
n i i n on tarpeellista muistaa,
että Puolan Sosiaiistipuolueen kor­keimman
neuvoston kokoukset eivät
koskaan aikaisemmin ole olleet ter­veellisen
k r i t i i k in paikkoja, vaan niis­sä
lausuttiin toista imartelevia sano­ja.
Sanomalehti "Robotnik" sanoikin,
että niissä o n vallinnut aikaisemmin
sellainen poliittinen ilmapiiri, jossa
edustajat ovat vakuuttaneet "rakas­tavansa
toisiaan".
Ihmisen luita pannaan
'"pankkiin"
Aivan samaan tapaan kuin kone­pajassa
pidetään käsillä j a säilytetään
erilaatuisia koneen osia 'koneiden kor­jaamista
varten, pidetään myöskin
nykyaikaisissa sairaaloissa vissejä i h -
misnixuniin korjaamisessa tarvittavia
aineita. Veren, plasman Ja silmäte­rien
talteen ottamista ja säilyttämistä
tulevia tarpeita varten pn harjoitettu
jo useiden vuosien ajan suiutoimissa
ja hyvin varustetuissa sairaaloissa.
Tähän varastoon pantavien tarvik­keiden
joukkoon on viime aikoina l i ­sätty
myöskin ihmisen luut, sillä lää­kärit
ovat todetmeet, että Jos ihmisen
luuta säilytetään jäätymispisteen ala­puolella
olevassa säiliössä, säilyttää
luu "iJuoreutensa»' Ja sitä voidaan
käyttää kun on kysymyksessä ihmi­sen
luuvammojen korjaaminen j a pia-rantamlnen.
* .
Tähän mennessä on luuvammoja
Olemme • parhaillaan TitclifJ
kurussa ja näen ihmeen — sen pol
kassa ph vettä. Mistä • lienee
nettukäan.- Sorsat näyttävät h-i
televan. Toisella puolen rataa on]
denkin hakamaat. Ei luulisi, ettäi
tä on koskaan : mikään • eläin
elatustaan — niin; lyhyttä ja
palanutta ori ruohon korsi.
Eläimet ovat nyt pelloilla vap
•Heinän saanti oli alarikoisista 1
ta hyvänlainen! Rehuja cn talvesj
raita. Ihmiset ovat nyt ]
varustautuneita kuin viime talvi
jolloin pii hätä eläimien takia
pituuden ja lumisuuden jo
Heinäkuorma oji silloin rahallista j
v a r a a . v
Tuossa näkyy laaja alue Istuteti
Caragana-rivejä mullan pois
juoksemisen ehkäisemiseksi. Niiti
istutettu pienten välimatkojen
hän. Siten ei mullan Juokse:
pääse vauhtiin.;
• 'No n i i n ! Muille jäi nytraportte
minen toistaiseksi.
• Keväällä tavataan, naiapurit!
':' . Linda Hje!|
Salonkivaunussa oli
vain sosdem. herroja
Helsinki. — Syysk. 23 päivänä
mien Sosialidemokraatissa j
uutisen johdosta • on Demokraatti
Lehtipalvelu valtuutettu ilmoittani
etteivät, kansanedustajat Yrjö Mi
ja • Mikko Järvinen ole.matkusta;
Ouluun salonkivaunussa, vaan ta'
lisessa vaunussa. Salonkivauni
matkustivat sensiijaan sosdem.
terit Aaltonen, Hiltunen, Raatikai
ja Suontaus.
korjatessa tavallisesti noudatettu
menetelmää, että tarvittava luu
saatu kysymyksessä olevan
omasta ruumiista. Ellei se o!e (
mahdollista on luu saatu siinä tajs
sessa lahjoittajalta, jona on ta'
ti^ollut joku sukulainen, jonka
pitänyt mennä sitä varten s
leikattavaksi.
Nyt, saaftavat lääkärit valiii
tarvitsemansa luun sairaalan "lui
kista", johon lisätään kelvollista li
sikäli kuin sitä saadaan ariipu'
ja muiden leikkausten yhteydess
ta ja perjan
S249 käteii
l^koittaa.et
foU saatu $•
jjnpana pään
lil voidaan
licaja sen lu
t | maksaa :
fonnyt täyt<
Lntiellä vaul
iosasiojen.k
Lninsista.
pä lahjoitul
I K O L A I N E I
$2 ja haas
hjoittamaan
P A R K K U J
l A H U N T U l
haastaen I"
Arthurista
PERÄLÄ I
la haasta Jas
[ H A K A L A
aastaa H ja
J A E D W i ;
aasteisiin $i
almisen (329
RANTA P(
HOSTIK
i$2
T I K K A Intc
I SIITERI La
A N K A Por
ehoittaa ka:
I .haasteensa
>ARINEN I
liri Jarvan P
L A M M I :
[seen;$l .ja;
lensa.
JA F R A N I
Iän haasteer
}):sta. • ---y
J L A M M I Br
J A S A M L.
|$2 ja haast
Ista sekä V i !
f A S A N E N r
leeseen ja h
Vekä Mary j ;
fpUOLIVÄI
fLÖNEN L a
ja T. K a ri
itäisiin heng
loista Man.;]
aista Ont., J a
f rs. E. H a r ju
K E T O L A S
lakalan W i r
> N K A A P P (
JOHNSON B
Huolimatta lainkaan syistä, Suomi-Seuran "ryhdistyneien" uuti.s-poIUiikan
perusteella työläiset ovat kaikissa kiistakysymyksissä "vää-rässä'\
j a heitä niinitetään yleisesti ''k^^
mes^a "työväenhallitus", jolle Sosialidemokraatti vaatii "työrauhaa"
siten, että työläiset antavat periksi suurpääoman kaikkien hyökkäys-ten
edessä. •
.Niinpä sellainen "työväenystävä" (lue työväen syöjä) kuin lah­telainen
edistyspuolueen pää-äänenkannattaja EtelärSuomen Sanomat
- kirjoitti:
" S A K : n ja sen alaisten ammattiosastojen sekä sosialidemokraat­tisen
työväestön päättäväisyydestä paljon riippuu, epäonnistuvatko
kommunistien suunnittelemat korpi- ja suurlakot . . Maan porva­rilliset
kansalaispiirit tulevat sitä myös tukemaan\arauksetta. mikäli
- on työrauhan ja tuotannon sekä yleensä laillisen ja säännöllisen
elämän turvaamisesta maassa."
Toinen "työväenystävä" porilainen kokoomuspuolueen lehti Sa-takunnah
Kansa kirjoittaa:
" O n syytä odottaa, että S A K : n kannanotto tyrehdyttää nykyi­sen
kurittoman lakkoliikehtimisen . . ,"
Toronton Vapaan Sanan "täysosuman" sisältönä on siis
tämä: Se syyttää kansandcniokraiian maiden' unioita juuri niistä
synneistä, mihin SAK :n sosia'idemokraatiinen enemmistö johto
on Fagerholmin "työväenhallituksen" vaatinyiksesta syyllistynyt!
Saman tien yoimme valittaen todeta senkin, että Suomi-Seuran
nykyinen kiihkoilu "korpilakkoja" vastaan ja "vanhojen h.wien aiko­jen"
palauttamisen puolesta tälle mantereelle lähettämissään propa-
Kandatuotteissa ei totisesti saa myötätuntoa täkäläisiltä maanmie-hiltämme,
jotka poikkeuksetta ovat tavallisia pikkueläjiä.
alkuunsa. Me olemme nähneet miten dytti; juuri nutä piirejä, jotka hji
vaiko sodan a?
K u n Neuvostoliiton edustaja Y K : n
kokouksessa esitti asevoimien vähen­tämistä
yhdellä kolmanneksella, niin
sekös herätti suurenmoista hälyä so­dan
valmistajien leirissä. Yhdysval­tain
Ja Britannian edustajat kiirehti­vät
hätäisinä ensiverukkeina huuta­maan,
että eihän Neuvostoliiton sota­voimien
vah\'uudesta tiedetä mitään.
Atomisodan valmistajille; oli selvillä,
että Jos Neuvostoliiton ehdotus ase­voimien
vähentämisestä olisi periaat­teessa
hyväksytty, n i i n sltt^hhäii olisi
tullut kysymykseen päätöksen käytän.
nöUlsen' puolen Järjestely.. Tätä el
kiiiteaakaan haluttu. Siksi piti löytää
verukkeita j a löytyyhän sitä aina k un
vain haluaa.
Jos taantumuslehdlsisä Julkaistuihin
artikkeleihin voisi luottaa, n i in silloin
täUä puolella "rautaesiripun" tiede­tään
Neuvostoliiton aseistuksesta, ase­teollisuudesta,
linnoitustöistä j a ase­voimien
vahvuudesta enemmän kuin
tuolla puolella / "rautaesiripun". Jos
länslvaltain Y K : n edustajat eivät tie­dä
naltään tästä puolesta, kuten he
itse vakuuttavat, n i i n olisi paras tut­kia
vaikkapa Neue Zurlcher Zeitun­gissa
ollutta selostusta. Jonka täkä­läinen
Vapaa Sahakin julkaisi. K u ­ten
tiedetään viimeksimainittu lehti
esiintjTT myöskin eräänlaisena Neu­vostoliiton
-asian .erikoistuntijana.
Tässä neljä palstaa pitkässä kir­joituksessa
selitetään tarkasti Neu­vostoliiton
aseistus j a aseiden laatu,
puolustusvyöhykkeiden asemat Ja l i n ­noitustyöt,
puolustusvoimien vahvuus
jne. Kuka vielä uskaltaa 'välttää * t - '
tel Jänslvallolssa tiedetä Neuvostolii­ton
asevoimien vahvuutta Ja muUta-k
i n tärkeää sen taisteluvalmludesta?
Monopollkapltallstlen lehdissä on
selostettu Neuvostoliiton ehdotusta Jos-mlltä
kannalta. Niin täytyykin k un
el haluta- rauhaa. Yhdeltä puolelta
seUtetään, että'Neuvostoliitto teki täl­laisen
ehdotuksen salatakseen meis­tämistä
j a toiselta puolelta selitetään
se pelkurtmdeksl. • K u n Neuvostoliitto
eimen viimeistä sotaa ehdotti aseista'-
rllsumlsta,' n i i n $e sanottiin silloin
myöskin pelkiunudeksi Ja vakuutet­tiin,
kuten esimerkiksi nykyinen kon­servatiivien
johtaja Drew. että Jos
Saksan Ja Neuvostoliiton välillä tulee
s^bta, n i in Neuvostoliitto kuklstnu heti
sodassa kävi.
Onko Neuvostoliiton rauhantahto
rehellinen tai ei, se voidaan todeta
vain tosiasioiden perusteella. Heti
kun Neuvostoliitto syntyi Julisti se
kannattavansa rauhaa. V. 1927 se eh­dotti
yleistä aseistariisumista, mutta
el saanut ainoatakaan kapitalistimaa­ta
; kannattamaan s l t ^ Rauhan lujit­tamiseksi
se o l i ensimmäisiä maita
allekirjoittamaan Briand-Kellpg so­pimuksen.
Joka kielsi sodan kansalli­sen
politiikan aseena. Kansainliitossa
se Jatkuvasti puolusti rauhaa. Se y r i t ­t
i saada kalkkia rauhaa rakastavia
kansoja liittoon fasistisia hyökkääjä-valtiolta
vastaan, mutta se el saanut
kannatusta. Kaikki tämä pitää his­toriallisesti
palkkansa.
Siis sikäU kuin NeuvostoUiton teot
ovat kysymyksessä, n i i n ne osoittavat
sen tahtovan rauhaa. Neuvostoliiton
johtajat ovat moneen kertaan vakuut­taneet,
että sodasta el ole mitään
hyötyä Ihmiskuimalle. He ovat samaa
mieltä kuin suuri Amerikan presi­dentti
A. Lincoln o l i . Joka kerran s a ­noi:
"Olettakaamme, että te lähdette
sotaan, mutta loppumattomiin ei voida
taistella. K u n molemmin puolta on
kärsitty raskaita menetyksiä eikä
kumpalnenkaan ole voittanut ja tais­telu
lakkaa, n i t a sitten on edessänne
Jälleen sama vanha kysymys."
Tosiasiassa kun Neuvostoliitto esitti
asevoimien vähentämistä, se sälkäh-vät
sodasta. Tämä tarkoittaa aa
sotatarvetehtailljoita. Niin sodac f
vinneiden kuin voittaneidenkin
den kapitalistiluokka hyötyy^
Inm taas varsinainen kansa kärsii]
tä. ;canada on. toisessa inaa
dassa selviytynyt voittajana,
Canadan kansa ori. kantanut i
uhrit. Vieläkin meidän niskassi
on raskas verotaakka ja kaatune^
eivät koskaan palaa takaisin.
. Eivätkä sodan valmistajat kar
mitään keinoja sodan valmistam
Entiset viholliset tulevat heille
päivättä ystäviksi. NatsimurbaaJiäJ
pautetaan. kuten Lontoon pofflffi^
ta johtanut hatsikenräali vapaotf^
pari päivää sitten. •
Nyt kun sodan pilvet nouserat
vaalle pitäisi jokaisen työlate
ihmisen tehdä kaikkensa raofias;
vaksi. Sota tulee elleivät jxm-^
kastavat ihmiset estä s:ta._Ba-työtä
voidaan käytännössä
työskentelemällä sellaisissa jarj«
sä,' Jotka taistelevat rauhaa Pa
Yksi erittäin tärkeä osa ra"^"^
on naisilla. Suomalaiset na»se.
joillakhi paikkakunhUIaTe^»^
vää työtä keräämällä matö^l
mrs. Nielsenille, joka matkustaa,
ten Demokraattisen Maailfflaa^
kongressUn. Tällä maailman
maila Järjestöllä on suuri 1
maailman rauhan säilyniSseUe.^ ^
kään ole kyllin paljon ja k?"^
vää rauhan puolesta, - ^oti.
|iUJANP'ÄÄ
•• •.;•
Ä L A U K K A N
I^R K A R I B i
ja toivoo, (
varojensa
O K E L A T in
OJA Timm
laan ja Hei
: I N K K U R I
Kyvriäisen
JA E E R O i
n $3 ia k i i ti
L A H T I N E l
i TOIVO KC
Tuomaalan-
"hitefisHist
S JÄRVIN
I iaasteen.$5 j
Sfta.',-
'A H E L IN
, Lisi Kautia
1 jurystä i a I:
I JA ONNI :
% iiperän haas
W Lakelta, M a
liillie Milleri]
LAHTI Mc
staen Matil
Fanny J oh
:R K U K K O :
:een $2 i a h
I (Lauri Ritvi
ähän paremi
A J A J A C ]
S5. •
H A K A L A '
.lastaa A n n i
1 Levackista
TÄNEN W e l
jotka eivät
[jcin. tähän y
•N Oueenstc
E. Tervon 1
>NEN Weil
O. Heinäsei
ilin Torontc
NIEMI St.
ja haastaa
Garden C
D LAMPI
• Beachista ]'nia Kulma]
r Hialmar L i
[AER Pottsv