Vapaus, December 7, 1948

              r
-Mi 'm
Ä?tt 2. Tiistaina, jouluk. 7 p. — Tuesday, December 7
,71) «"^ Xndepeoaest; l«l»!r
of «Snnlsb Ctoadiaos. Es-
UlBbetf Sov. 6tb 1917. Autborlzea
fleeatid d a » mall by tbe Post
msbea ttolcc weeay: Tuesdays,
e»d Baturday» by VapauB
Jiafafög Coznpaiiy XUL, at 100^102
Sditona] 4>tace <M289, tfknager
E. Suiod. £(Utor W. KMnnd^ lUEaUJby
addresB Box G9. BvuUmry, Ostaifo.
Translatlon ilree of cbarge.
8t W., Sudtnny, Ont., Canada.
TOAUSIÖiniAT;
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3 ^
3 kk. 2.00
YbdysvaUoiEsa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3^0
luomessa: 1 vk. 7.50 H kk. 4J25
He pelkäävät rauhaa
r
f
l i
r
m
'^/^ >Kuinka -'peloktavaa" on joillekin piireille joukkotoiminta rauha»
Tsäilyttäniisen hyväksi, se ilmeni hyvin kouraantuntuvalla ja samalla
• Varoilla vallattavalla maanantain
ölobe and Mail-lehdestä,
'Kuten tiedetään, Torontossa kokoontui viikon vaihteessa J, G.
iv' ' Endicottin johdolla rauhan konferenssi keskustelemaan siitä, miteii
voidaan parhaalla mahdolliselJa tavalla auttaa rauhan asj^a Cana-
[ " dassa ja koko maailmassa. Muistin piristämiseksi voitaneen sivu;
mennen mainita, että tri Endicott pn entinen lähetyspappi, joka on
syntynyt canadalaisista vanhemmista Kiinassa ja harjoittanut siellä
. , ta?sä maassa suorittamansa koulunkäynnin ^jälkeen lähetystyötä. Hän
I' , oU.^önta vuotta Chiang Kai-shekin neuvonantaja. - Hänen omat ko-
, Jiceibuksensa ja henkilökohtaiset tutkimuksensa johtivat siihen; että
« ' hin käänsi selkänsä* Chiang Kai-shekin dikti^tuurisOIej saamattomalle
ja joukkomitassa lahjuksia vastaanottavalle hallitukselle ja asettui
' julkisesti puolustamaan Kiinan demokraattista kansanarmeijaa.
' . Toinen kansainvälisesti tupnettu henkilö, joka osallistui nyt To­rontossa
pidettyyn rauhan konferenssiin^ oli elokuvissa lukemattomia
;f ,' kertd)a nähty ja kuultu mainio laulaja mr. Paul Robeson. Kokouk-
. ( 5een /qsallistui muita edustajia työväenjärjestöistä, jtirkoista, ylioppi-
\ ' lasjärjest.öistä jne.
r ^ '/»Mutta tällainen raiihankokous ei näköään miellytä lainkaan Globe
;, and Mail-lehderi toimittajia sen paremmin kuin muitakaan taantumuk-
, ' sellisia sodanlietsojia. Mahiitun lehden maanantainen numero antaa
NEOtaisuutensa lisäksi myös erittäin selvän kuvan monojiqlistien omis-
..tamJen lehtien uulispal vei uksen *• puolueettomuudesta" ja "objektiivi,
' • suudesta". Globe and Mail on ilmeisesti huolissaan raulian liikkeen
' :kiasvun stfhteen. Siksi se" julkaisi maanantaina kolme polemiikki-lcir-
;|<)itusta Toronton rauhan konferenssia vastaan. Sen etusivun artik-ivoli
luultavasti "uutinen" tapahtumasta, - SiinST ei iosin kerrottu
Huomenna, tk, 8 p n ä t ä y t t ä ä Frank
Kohi Sylvan l a k e l t a Albertassa 75
vuotta. Hän on yleJä byvtes^;ypimi£sa
Ja on ahkera L i e k i n j a Vapauden Ivkl-j
j a . Lehtemme yhtyjr päivänsankarin
Jasten j a tuttavien «ekä ystävien on­nentoivotuksiin
t ä n ä merkkipäivänä.
IMBtä «Hiut sanovat
•Ah:
N j^hä»n siitä, kuinka monta edustajaa rauhan^konfcrenssiin osallistui
. . • ^ ä siflä', mitä päätöksiä kokou.-, teki., Ohimenne^i mainittiin, että
' '•''tri'Endicott on myös puhunut, mutta koko huomio kiinnitettiin siilien
,< ^ ^ 'mitä Toronton yliopiston konservatiivij)iiolueen klubin yksi ainoa
• .r<Säustaja oli sodanlietsojien puolesta tässä konferenssissa puhunut.,
( JMftä muiden järjestöjen e<;lustajat ja demokraattisesti toiminut kokous
\' - J^^^t S€ ei ole Globe and Mail-lehden mielestä uutinen. Mutta suuri
<. ^^a tärkeä tapaus on se, kun yksi ainoa mies, jonka toiset yliopistolaiset
^ ; - ^tuomiti^vat, kiivaili sodanlietsojien puolesta. Oiva näytä "puolueet-
»Somuudesta", "objektiivisuudesta" ja ''rehelli.syydesiä" sikäli kuin
irvarllehti näitä asioita ymmärtää!
Mutta ylläkuvatunlainen 'uutiskäsittely" ei ollut Globe and
ailin mielestä vielä riittävä. Se julkaisi jonkun tri A, J. Bracen
;|t^lheisiln,\vääristelyihin ja puoUotuuksiin perustuvan p
^fn tätä rauhankonferenssia vastaan ja sen lisäksi vielä johtavien toi-
^jnhuskirjoituksen, missä parjataan Paul Robesonia, ja siten koko tätji
^ratdiamkonferenssia, muita joudutaan kuitenkin "myöntämään, että
^rauhan asia saa joukkojen kannatusta lausumalla: "Mikä hyvänsä
Ihmisryhmä mikä kopeilee.^rauhan' sanalla mainoksissaan, voi laskea^^
gMav^isa< kannatusta tai ainakin myötätuntoa*^monelta; hyvää tahto-
JtaJta ihmiseUä jolla on hyvä. sydän mutta huono varasto järkeä.**
Tällä tavoin tervehti valtalehdistö rauhankonferenssia siksi kgh- ,
;^''»sodanlietsojat pelkäävät rauhaa ja haluavat valheellisesti' "puolus-
^ nuksesta" puhuen viedä tämän maan ensin aseistautumiskilpailuun,
. ^nti^tä. asetehtailijat odottavat lihavia sotatarvetilauksia, ja sitten so­etaan,
miätä monop|liätit odottavat vieläkin suurempia voittoja, •
i Merldttäyä kulttuuripäivä
y ' ,JKautta maailman tunnettu „suomalainen säveltäjämestari' Jean
i(Jfllhn Julius Chrisitian) Sibelius tiyttää huomenna, (jouluk. 8 p:nä,)
«83 vuotta, sillä hän on syntynyt (Hämeenlinnassa) mainittuna päi-
Jvänä 1865. - *
* Sibeliuksen tuotanto'on hyvin laaja ja monipuolinen. Hän liik-
Jkuu Kalevalan tarumailla^ kertoilee historiaa jne. Hänen parhaiten
Hunnettu^ sävellyksensä'on kieltämättä *'VaIse<^ Triste", minkä hän
^sävelsi Arvid Järnefeltirirnäytelmään "Kuolema". Sen kintereillä seu-
. |raa hyvin tunnettu "Finl^dia'', lukuisat sinfoniat ja monet Kalevala-
^aiheiset sävellykset kuoroAle ja orkestereille.
, l Sattuma ei liioin ole, että Sibeliuksen parhaat ja antoisimmat
, Jtuotteet syntyivät viime vuosisadan vaihteessa, jolloin Suomen nouse-
*va, silloin vielä kumouksellinen porvaristo .(mistä hän itse on osa) vei
/ *vielä historiallisesti puhueh edistyksellistä osaa taistelussa kansallisen
•itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Mikään hänen viimeaikaisista
- syleensä suurta kiitosta saaneista tuotteistaan ei ole kuitenkaan saanut
' isyystaistelun aikaiset sävellyksensä.
l Näin Sibelius on kirjoittanut lähtemättömästi nimensä Suomen
v:|kansan arvokkaaseen kulttuurihistoriaan. 'Sellaisena me häntä kunni-
Joitamme ja ihailemme sydämemme pohjasta ja toivomme ^täältä kau-
: *kaa valtamerenkin takaa päivän sankarille pitkää ikää, hyvää ter-
^ ^eyttä ja jatkuvaa luomiskykyä. .
:r ^^^^^^^^^^^^^^^^J^ kunnioittaa suomalaisen musiik-
^ ä^^^ jäseneksi Canadan Suomalaiseen Jär-
V ijestöön ja ryhtyy aktiivisesti toimimaan sen musikaalisissa orgaaneissa
laulun ja soiton hyväksi.
Berlinin kriisi **kuumenee"
Allikon vaihteessa "kuumennettiin" uudellee*h Beriinin kriisii^.
Kuten tiedetään, Yhdysvaltain hallitus, mikä esiintyy länsivaltp-
Ijejn nimissä, on mahUpontisesti julistanut maailmalle, ettei se neuvot-
Jtele Neuvostoliiton kanssa niin kauan kuin Neuvostoliitto ylläpitää
' tBei^inin liikennesulkua.
J i? Tosiasia luonnollisesti on, kuten tänään julkaistavasta artikkelis-
Jtamme ilmenee, että tämä liikennesulku on todellisuudessa vain puo-
• alustustoimenpide hyvin suunniteltua ja vaarallista mustan pörssin
liikettä vastaan, joka vaarantaisi ei vain Berlinin mutta-kokoSäksan"
; *itäisen vyöhykkeen talouselämän. Näinmuodoin Yhdysvaltain ja tois-
4 «tön länsivaltojen "ehdot" neuvottelujen aloittamiseksi"^merkitsevät
- halua "Berlinin kriisin^' rat-
I Jfcaisua. Juuri tätalmsesim. Parisista asioita tuntevista piireistä koros-vjfdttu.
juuri tätä hajf^ sovitteluun kuvastavat viime viik-rjkoiset
Saksan tapahtumat.
vj>^^^ YK:n n.s. "puolueettomat maat" (niiden, jou-fMipssa:€!
Mada:y esittivät .'\rgentinan edustajan Bramuglian välityksellä
' »Berlinin kriisin ratkaisemisen hyväksi sovitteluehdotuksen, minkä
•^Neuvostoliiton edustaja Vishinsky hyväksyi. Merkillepantavaa ön,
*>Wtä yhdysvaltain ^h^^ voinut suoralta kädeltä hyl-
MUTTA y^ALIEN JXLfigEEN
KYfJL». JOS EI VÄEOTA
"Säliköä ei katkaista e ä ä ä uuden-yuodenpäivääti
mennessä": : Globe
and Mallrtehden^ylljslvun otsikko, jöu-
. ' u k . 3 p n ä . ' . ,
• • •
ENNÄTYSMÄISTÄ
PESSIMISTI^ITT^A
Montreal. - J Tavalliset rotx^t voivat
jonajpin päivänä o t t e ä ihmisiltä jmaa^
iltaan haltuunsa, sanoi St. Jameis
LIterary Societyn presidentti! Harold,
l ^ d e , Montreal IJteracy 4piiibin ko­kouksessa
; .'-.--CPrn.uiJtistieto marr
rask. 3 0 ' p n ä . " ' " "
* ie ir
KUR^ON SflEHEN
«LAHIAmAISEN R^KKAUI^A"
Montreal; — , ^ -Qscar poyon
ComwallIsta. Joka' ^aapUi' lentoteitse
t ä n n e eilen saarretusta SUchowIsta.
Nankingin etulinnäkkeesta, sanoi ole­van
vain ajan kysymys ennenkuin
koko Pohjois-Kilna-joutuu kommu­nistien
käsiin. On liian myöhäistä
ajatella avun^ l ä h e t t ä m i s t ä kovasisä
^painostuksessa olevalle V kansalliselle
hamtukselle... "Tämä .'oh vain yksi
esimerkki joka päivä tapahtuvista
kauhuntöistä?, juisti'isä:I?pyon. <Kom;-
n;unismi on r a k a ä j a epäinhirnillistä.
Se ei voi merjestyä, eikä san ^ ä a ^ a nr
taa menestyä . . Tpronto Daily
S t a r i n erikoistieto, J ö u l q k , M p n ä 194«;
MUUTA KIINALAISET
ToivovA;r TOISIN
"Vaikka Jhe Itse eivät ole kommu^
nisteja, enemmistö .Nankingin kiina­laisista
toivoo, e t t ä Ijommunlstit voltr
talsivat j a valloittaisivat nopeasti k a i i -
pungln, sanoi erisImmäinenkötlln^lenT
t ä n y t c a n a d a i a i n e n - nainen täiiääh.
Hän on mrs. J o l i n Mayfoee^ Canadan
Nankingin IfihetystÖrt toisen sihteerin
vaimo . . ," — Toronto Daily Star,
jyuluk. 2 p n ä 1948,
• • •
KVUSSIEN TAKANA
ASIA-^N^MÖ SEtyiir'"'
4}ttäm». -i-~Maan koäceimmat lain­oppineet
ovat neuvoneet joitakin suu4.
r i a korporatloneja, e t t ä mahdoUlsuuis
on 100 yhtä vapta(»n, <jotta korkein
oikeus kianoaa- liittplain, mifcä kiel­t
ä ä m^rgariiiihi yalmistami%i ^ .Ca?
nadassa. ' ' ' - *' '
Nämä koyporfttiönit,' i i l i n on "täällä
Ilmoitettu, jjvat /-veikanneet jiuhansii
dollareita , tämän . neuvon puolesta
hankkimalla välineitä ' margariinin
tuottamista varten ' n i i n \ pjan ,knin:
korkein oikeus .heltl;ä6 jätekännuun;
l a i n vuodelta 1886 . . . — Robert Tay­lor,
jouluk. 2 pnä.
- • ' -k -"k
I'.PATOIVOISTA
VARJONYRKKEILYÄ
. . vastauksena Vapaus ei sanal­lakaan
mainitse tuosta maanalaisesta
liikkeestä, jqnka . j ä r j e s t e l y s s ä Cana­dan
konvnunlstijohtajat tietenkin ovat
olleet etunenässä ja jonka suhteen
Vapauden toimittaja hihkaisi e t t ä se
luonnistaa hyvin . . . Tuollainen
maanalaisen toiminnan järjestely ja
yckokouksien pito o n hyvin epäedullis­ta
. . . " vaikeroi , C ^ d a n Uutiset t ä ­män
viikon numerossaan havaittuaan
ajaneensa pahanlaisesti .kantoon ja
unholttaessaap, e t t ä •«aiheella ,ön ,ta-vallisestl
lyhyet jäljet.: Öänottakobn
kuitenkin ettei Vapaus l^aiua mitään
muuta niin hartaasti kUih sitä, että,'
työväenliike kalkissa k ä p l t a i i s t l s i ^ -
km maissa saisi toimia vapaastf ja
julkisesti. Juuri toimintavapautta k a i ­vataan.
Vasta h ä t ä k d n o n a , kun fasis­tinen
terrori kieltää^^demokraattiset
toimintaoikeudett kiiten tapahtui esim,
FitleEln Saksassa ja •Mannerheimin
Suomessa, sekä rautakorico-Bennettln
Cähadassa, .on maanalainen toiminta
oikeutettua ~ ja välttäxnätöntä jos
ei mielitii p e t t ä ä d e m o ^ t l a n asiaa.
^CaAadansvomalaiässa ia anto-iinuleluIJssä'ja
mW:n äänenkao-oatU^
suB» Indpstriali»tl««a on
loi .i»iirfsteltyjä birioftuksla ja se-iQKSttiAsij
» BCrssä lapabtpneesta
mefiB^lyfilä^p .oitloi^ tepeämästä.
Olemme aikoinaan tselosfaneet -mit-iUS^
fiyyt Johtivat IWA:ti liaioami-
«e«D siellä.. Setuaavas» on peHtP"
pobJafnenHselostiu -vilmeatkatafeta
lia^ahtamlsta. Jotka «alafsevai. sel­västi
mistä KCrssä on todellakin
oliot Jtysymys;
Kirj. Bruce -Mi^lcleburgli
myrkkyä
Tämä on kertomus epäonnistuneesta
salahankkeesta -^!puutavaraparoonieh
salahankkeesta militanttis^n unlonis-n
i i n murskaamiseksi British Colum-bian^
metsissä j a sahoissa,
'Työnantajien aikataulun mukaan
p i t i provosoida _IWA:n rannikon neu-i
voitelujen aikana. Kun tämä epäon­nistui,
yrittivät ,he uutta provosointia
l:drottaen metsätyöläisten ruokamak-;
sua laittomasti 50 sentillä päivää koh­t
i .
' Työnantajat odottivat, €ttä»Padling-
Aisbury-Whalenin k l i k i n aikaansaamia
sisäinen häiriö kehittyisi huippuunsa
lakon aikana, : K ä y t t ä e n itse keksimi­ä
ä n juttuja rahojen väärinkäytöstä
I W A : n kansainvälinen presidentti Jas.
E. -Padllng ja' h ä n e n kansainvälinen
johtokuntansa ,€roitta|si .rBCm ;alue-^
Järjestön. -Tämä vahvistettaisiin-lo-
.kakuun :1I pnä kokoontuvassa kan­sainvälisessä
^konventiossa, mikä kutr-:
suttiin koolle käsittelemään kysymys­t
ä "kommunisteista".
Erikoisesti'sovelletut ICA-Iainvlioh-dat
otettaisiin käytäntöön ja asetet­taisiin
Fadlingin nimittämä hallinto
valittujen p i i r i n j a paikallisten: virkat-;
l i jain tilalle (sillä joka tapauksessa
n ä m ä valitut p i i r i - j a paikalliset j o h ­tajat:
vangittaisiin lakon aikana kui­tenkin).
Näinollen olisi siis, vielä olemassa•
I W A ' — tosin sisukset poistettuna,' S i ­t
ä voitaisiin k ä y t t ä ä s ä l y t t ä m ä ä n Ini-tistuvien
markkinain kuorman työläis­ten
harteille^ ettei monopolivoittothin
tarvitsisi koskea. Se o^isi osana Wall'
Streetin Taft-Hartley-lain rintamasi
ta' sodan ja fasismin puolesta. Sillä
voitaisiin kokeilla Millardin formulaa
lahjoa;työväestön jotain osaa pienem­millä
myönnytyksellä samaan aikaan;
tuin isompi "työväen asian myyriti
verhotaan s ö s ? a i i d e m o k r a a t t i s i l l a | r ä ä -
seilla ja lain kifjaimellisella xloudat-tamisella,
: Rivijäsenistön vastarinta
murrettaisiin huudoilla "LPP", "Mos­kova".
"staUnllaiset" jne.
• S i l l o i n ei tarvittaisi y h t i ö n , u n i o t a.
kun' C I O - O C L : n kuuluva unio.muy-,
tettaislin itaisteluaseesta - yhtelsty?^
aseeksi .työnantajien kanssa., j
T ä l l ä tavalla liikkui työnantajien
fmielifisä^senunion kysymyksen ratkai-iSemlnen,
j o k a on voittanut h e i l t ä y li
40 -sentin • tuntipalkan kprotuksen iV.
1946'jälkeen,, ' ' ' ,
mäUä antikommunJsmin
peittääkseen petoksensa.
K u n k e ^ n taistelu ^autonomiaa
vastaan tuli yllämainittujen element-r
t'en taholta, n i i n autonomiakysymys
merkitsi todellisuudessa sitä, e t t ä ky-
£>*myk?e3£ä ^olivat unien canadalaisen'
Jäsenistön oikeudet työantajien hal-iintoa
va.staan.
l W A : n p i i r i n tammikuun konven­tioni
hylkäsi PadUngin määräykset.
Sen seurauksena erotettiin k a i k k i kan-salnvälisec
järjestäjät, jotka'tukivat
piirin politiikkaa. Heidän tilalleen
nimitettiin henkilöitä, joiden tehtävä^
nä oli estää union paikalllsosatojen
verustamista sensijaan, e t t ä olisi r y h ­dy
tty j ä r j e s t ä m ä ä n 13,000 järjestymä­t
ö n t ä puutavaratyöläistä.
Työnantajat ja heidän lehdistön­s
ä tukivä^t avoimesti Fadlingin .virkäl-lijalistaa
piiriä varten. Nämä virkal-lijaehdokkaat
käyttäytyivät : vastoin
aramattiyhdistysliilckeen' periaatteita,
e s i t t ä e n sanomalehdistölle ja radiolle
kokonaan vääriä juttuja raha-asiois­ta.
Vaaleissa kuitenkin n ä m ä ehdok­kaat
hävisivät kaksi y h t ä vastaan.
-rr Elnsinunäinen suomalainen oppl-koulu.„
jryväskylän' .alkeisopisto avÄ-t
i in v, 1858.
Mitä sitten p u u t a v a r a p a r o p n i n ä k ^e
inets^teollisuudegsa? Hän näkee jsii-;
n ä k a i k k i ne, joita h ä n ei luUllut s i i nä
enää: olevan, kuten kämpillä .piketlt
,-v8lvomas5a'«sopimuksen houdattamis*
ta, sisämaan työläisten menevän lak*-
koa" kohti ja-militanttlsen union, jota
Johtaa työläisten valitsema johto ja
t ä m ä johto o n nyt murskattava.
Harold P r i c h e t t . E m i e Dahlskog,
Hjalmar Bergren, Jack Forbes, Jack
Higgins- j a kaikki "kauheat epäjäfjes-tvksen
aikaansaajat" j ä r j e s t ä v ä t työ*
Iäisiä Woodworkers' Industrial Union
of Canadan lippujen alle! ^r'
W I U G o n j a pysyy täällä. Työnan­tajien
painajaisunet alkavat taas alus­ta,
m u t t a ^ e n t i s t ä pahempina, •
Korttien paljastamisen vanhassa
•IWA:Bsa aiheutti kysymys autonomi­asta/
Union canadalainen jäsenistö
-taisteli oikeuksistaan -muodostaa oman
politiikkansa j a : valita it^e omat vir.-
kailijansa, . >li
Autonomian, vaatimusta^ vastaan
ryhtyi taistelemaan Fadlingin johta­mat
kansainvälinen johtajisto ja sitä-tukeva
pieni k l i k k i , joka on:keskitty­nyt
pääasiassa New Westminst€riin.
Tämä klikki nimitti itseään "vali^
koiseksl blokiksi".: Prosessiin, joka
johti "valkoisen blokin" pääsemään
valtaan kansainvälisessä uniossa, kuur
l u i myöskin fyysillinen terrorismi.
Valkoisen blokin" johto rikkoo jat­kuvasti
union perustuslakia pysyäk­seen
satulassa.
Tämä oli " t y ö n a n t a j i e n bloki", joka
kiiruhti ensimmäisenä allekirjoitta­maan
hyväksymisensä -Taft Hartley-lakiin,
hyväksyen , omissa piireissään
huonot palkkasopimukset ja kylvä-
Työnantajat pitkittivät ja provosoi­vat
sopimusneuvotteluja kesällä j a SSL^^
maan aikaan Fadling sekä Alsbury
saivat aikaan r e p e ä m ä n uniossa. Y l e i ­nen
mustamaalaus Ja sisäisen häiriö
maksoivat työläisille useita miljoonia
dollareita rannikon palkkasopimulcses-sa.
Solidaarisuus olisi saanut aikaan
paljon e n e m m ä n kuin m i t ä keskimää­r
ä i n e n 15 sentin pall^nkorotus teki.
Heti kuin 'sopimus o l i allekirjoitet­tu,
alkoi uusi yleinen hyökkäys; C C L :n
I W A : n kansainväliset johtajat ryh­tyivät
avoimesti muodostaniaan kak-soisjärjestöä
teollisuuteen, valiten v i rr
kailijat piirinvastalsissa kokouksissa
osana koko maakuntaa käsittävässä
häirintätyössä. Yhdysvaltain siirto­laisvirasto
ryhtyi estämään useita:
B C : n edustajia pääsemästä rajan yli
kansainväl^een konventioniin, -
Työnantajat ryhtyivät ulkonaiseen
hyökkäykseen. He rikkoivat sopimus­ta
korottamalla rtioan hintaa. Vesi­väylät
olivat täynnä tukkeja pitääk­seen-
sahat käynnissä provosoidun la-r
k o n y l i , ' /
• I W A : n kansainvälisen johdon piti
kokoontua Portlandissa' lokakuun 8
päivänä. Näytelmä oli lavastettu,
• * ' • , -
Jouduttuaan tuhon eteen, iski unio.
Lokakuun 3 p:näIWA: n B C : n p i i r i ­neuvosto
p ä ä t t i avoimella äänestykr
ssUä — 75 ä ä n e l l ä - 1 ^ pastaan — erota
kansainvälisestä uniosta ja perustaa
Wöodworker&'Industrial Union of-Ga-
-nadan. • » <• . -i - * - n - .
• Seuraavat 24 tuntia ^ a l ä h i p ä i v ^ t j o'
osoittivat, kuinka olkea t ä m ä piiriiieu:!
voston ottama askel oli. K o k o union
särkemisaparaattf .ryhtyi avoimeen
hyökkäykseen juuri: ^syntynyttä wnj
C-järjestöä vastaan,
• E s i m s r k k i n ä voidaan: mainita, että
Hammondin tehtaan johto — Fadlin-i
gin J ä r f e s i ä j ä t - o l i v a t oUeefckeskitty-;
-nset ' t ä n ä n laUokseen. jo: ^kuukausien
ajan — antoi työläisilleen päivän va­paata
ja lähetti t ä m ä n 300-miehisen
hajoitusjoukon yhtiön busseilla ? ha­joittamaan
metsämiesten kokousta,
joka oli kutsuttu käsittelemään ruoan
hinnan korotusta.
,Tolsilla palkoilla annettiin IWA:n
j ä r j e s t ä j i e n käyttää^' yhtiöiden kova­äänisiä,
yhtiöiden ruokailuhuoneita
työläisille puhumiseen työaikana. M i ­kä
vastakohta tämä olikaan työnan­tajien
siihen käyttäytymiseen, millä
he olivat kohdelleet lWA-järjestöä
lokakuun 3 päivään äaaldca!
W I U C : n j ä r j e s t ä j i l t ä kiellettiin p ä ä ­sy
sadoiUe kämpille j a itehtaille ja
täytyi r y h t y ä erikoisen militanttiaeen
painostukseen, e t t ä . t ä m ä vastarinta
saatiin murretuksi. Postinkuljetusta
viivytettiin ja useissa tapauksissa kat­kesi
tiedonantoyhteys työmaiden vä­lillä
kokonaan,
Työnantaljien sanomalehdistö laski
vallonien kaikki enitset ennätykset
rikkoan hillittömän valhe- j a työväen-vastaisen
kampanjan, IWA-järjestöä
ei vain hyväksytty ensimmäisen ker­ran
ÖCm historiassa lehtien tolmi-tuskirjoituksissa,
mutta-: etusivutkin
p J S y a t t ä p n ä Jbdlingin saki» propa-^
sandaa. Tälla?6ta e i « a ^ u a i k a a n peU
24 tuopin aikana.
TafumaisIaJ[WA :n , ^'voittoja" ko-J
jneiji lehtier^" otfikoissa, mutta WICf
C : n / sapomalejitmedotukset joutuiva|
psperlkorelhlij. ,
17 tuntia senj'jäikeen kuin W3UC
perustettiin, hankkivat Fadling, Als­bury
ja-muut t y ö n a n t a j a n tapaan o i ­keuden
estetuomion, j o n k a t a r k o i t u ki
sena oli estää 40) valitun union j(Ata4
j a n toimimasta unio johtajan, pmlnal*
suudessa. ^ I W A : n järjestäjä Tony
Gasgraye tunnusti j ä ä l l ä kämi^Uä;
että^arjomafn5nfvIWA oM ^kklä.pimti^
kokoon yllämainltunlaisen oikeuden­käynnin
jouduttamiseksi- Jos este-tuomio
olizt tehnyt ssn yaikiiJuksen'
m i n k ä s e n ajateltiin tekevän; n i i n ha-joittajat
olisivat onnistuneet.
. Mutta valitut linion jphtajat.-toimt-vat
myöskin hojisasti. Oikeudellinen
päätös julisti; ettei m i k ä ä n estä W IU
C : n tekemästä ^ärjestämistyötä.
Työnantajat J a IWA yrittivät har­tiavoimin
syöttää •^työläLsille valhetta,
3ttä jos he^Uittyv,äfWIue:ni jäsenyy­teen,
n i i n he njensttäyät sopimuksen­sa,
palkankorotuksensa: j a taannehti­van
maksunsa.,
Tällaisen; hyölckäyks3n alaisena
puulavaratyöläisten oli t e h t ä v ä valin­tansa
lokakuun:?3 p : n jälkeen. Hei­t
ä kehoitettiin 'luopumaan IWA:sta,
joka oli voittaniit heille niin paljon
etuisuuksia >ja?^löittamaantoimintan--
sa kokonaan uudessa järjestössä. Tä.;
mä aiheutti paljon arveluja varsinkin,
teollisuudsn uusien työläisten keskuu­dessa.
Mutta miihet, jotka olivat rakenta­neet
union sukupolven ajan keitäneel-lä
t a i s t e l u l i ä ' j a kärsimyksillä.: l i i t t y i ­vät
sadoittain' Uuteen militanttiseen
unioon turvatakseen tulevaisuutensa;
Sensijaan, e t t ä ' o l i s i v a t oUeet kädet
sidottuina h s t o i y a t u u t e i n imioon j ä r -
jestökoneistprijp;ovat nyt peruitaneet
vapaasti toimivia osastoja, :
•Jäsenmaksujen, palkolstaperimisen
peruuttaminen.rön riistänyt IWA:lta
enemmistön .teoilisuudsssa, 'WIUC:n
jäsenmaksut k e r ä t ä ä n työmailla j a ne
jo rahoittävä^tMlden järjestön taiste­lua,
Padlingilk^.ei mene enää mitään.
VVTUC • e\i o\e msnettäkiyt mitään
muuta kuin häiriöt; mutta se on voit­tanut
vapauden j ä r j e s t ä ä työläisiä i l ­man,
e t t ä . työiiahtajat vaikuttaisivat
siihen sisältäpäin.
Työväen ebdoklaaf
T^mmlus. — J ä m ä n . k a u p u n g i n tyä»'
väestö yrittää faada kolme edusta­jaansa
tämän kaupungin; halUntoon
rileVan vuoden ajaksi: Noin kuukausi
sitten pidettiin täällä Mine-MiU-unl-;
on paikallisen osaston toimesta eri
Järjestöjen edustajien kokous. Jossa
yU kynamnen järjestön edustajat
p ä ä t t i v ä t muo^oztaä työyäen-vaaliko^
raitean tulevia kunnallisvaaleja var­ten.
' ~j
Ivaaiikomltea on^-Iaätinut ohjelman
kunnalUsvaalejafvarten ja se k ä s i t t ää
seuraavat kohdat:
T Iit IMtoakuntah^ >n palau-^
tfcttavä:kaupungijle n i i n suuri o g ä k i d -
väntoveroista, ,,et"tä, se käsinä aina­k
i n 35 prosenttia'kaupungin taWitse-mistä
tuloista.
2) E t t ä työstä pois pantujen Cana­dan
.kansalaisten tilalle ei saa ottaa
työnsmtejien toimesta vmaahantuor
tcttiija ;henkilöltä eikä muita: uusia
siirtolaisia.
3) Paremmat palkat Timminsin työ-läi&
Ule. '
4) On; tutkittava_ mahdollisuuksia
vapaan mgidon varaamisesta -koulu-lapsllie
- j a vapaiden koulukirjojen va­raamisesta
katolisten koulujen lapsil­le,
'
5) Timmins Community Activity-komltean
toiminta on tutkittava;
' Työväen yaalikomitea on edelleen
valinnut Seuraavat köhne henkilöä
työväen f altuusmiesehdokkaiksi: kai-,
vostyöläiset Stanley Kremyrin ja
Adelärd Houle, jotka;ovat Mine-MIll
union paikallisen osaston johtokunnan
jäseniä, sekä Workers' Co-op, leipo­mon
johtajan J i m Testerln.
K a l k k i kotaie-nimitettiin ehdok­kaiksi
viime viikolla pidetyssä v i r a l l i ­sessa:
nimityskokouksessa.
Vaalit pidetään tiistaina jouluk, 14
pnä.
Edessä ovat ankarat taistelut-veren-tahraamaa
hlests^tyssysteemiä, musta-listeu^
a, di§lcri5alnointIa j a alituista
työehtpsofilmuksen :-rikkoixiista V vyas-,
taan.^ '.",','< ' .',
. Jos-vuosi .1948 ^)nopsttanlJt m i t ä ä n,
n i i n se on opettanut t y ö n a n t a j a n ali^'
arvioimisen mielettömyyden • sekä
myöskin sen - e p ä p y h ä n liittoutuman
tuntemisen,: mikä on. muodostettu
uniota vastaan>'-''''
Häpeäkseen-:on- C G F : n ylin -johtp
myöskin avoittiestl l i i t t y n y t t ä h ä n lUt-^
t o u t u m a a n , ' : S e : ' o n . p e l j ä n n y t ^pitkän
ajan, etJtä .uniön^
vaikutus 'saa/serf 'jäseilet . j a yleisön
saattamaan kokoomuksen häviölle,
poistamaan: orjamalsen ICA-laIn • j ä
muodostamaan uuden jaon Victoriaan
— Ja ennenkaikkea, ryhtyy vaatimaan
GCP: Ita vaaliljipausten täyttämistä
l O A - l a i n suhteen. Sellatoen -unio
voisi näytellä :suurta osaa vaaleissa G
G F : n edustajien: valinnassa, mutta G
:CP;n y l i n johtjii^on tullut osaksi impe.
rialistisesta' sotgkoneistosta,- ..jonka
täytyy mursketa^^^vapaa imionismi on^
nistuakseen pyrfejmyksissään. Tämä
johto näkee puutavaratyölälsteh uni^
ossa rahan j a ä ä n t e n l ä h t e e n . Se ha^
luaa sanoa ^tyifv^eilemitä; sen ;tulee
t e h d ä ennemmin^uin kuulisi työväen
sanovan, mit^ j ^ d o n tulisi tehdä,
GCP:n jcäiddtt iväärinlaskeminen on
vahingoittanut. puolueen vaalitoiveita.
GOF:lle on.pimeni samoinkuin
puutavaratyöläisi!lekin — .että onole.^
massa satoja G C F : n seuraajia, jotka
rakentavat W[nK;-järjestöä tänäpäi-vänä.
r » ';-
•Työnantajilla on vaarallinen liitto
käytettävänään.";r. Teollisuudessa he
luottavat G C P : n i y l i m m ä n johdon ival-
Parikkalan-Simpeleen
rataosa valmistunut
Suotuiessa
Helsinki. — (S-S) — Parikkalan-
Simpeleen^ yhdysradan rakennustyöt
ovatnytiedistyneet n i i n pitkälle, e t tä
radan tarkastus j a vastaanotto suori­tettiin
marrask. 20 pnä. Rata on nyt
sellaisessa kunnossa, e t t ä sillä voidaan
aloittaa normaali «tavaraliikenne jou­lukuun
1. p n ä . Radan -tasaus- j a huo-n
e r a k e n n u s t ö l t ä : j a t k e t a a n vielä ensi
vuonna.
kutukseen,;, 'Whalenin: trotskilaisiin
Union Imjolttajiu:^,:,:lukuisiih asiamie^'
hiinsä i e k ä l\srA-GOL :n ^hlerarklaaii,^
Toisaalta he luottavat myöskin sano­malehdistöön
j a valtion voimaan. K a i ­ken
t ä m ä n takana on p3nrkimys sotaa
kohti,,
;)Mutta työnantajat- y s t ä v i n em ovat
lasksheet- väärin;: He eivät voi sanoa,
e t t ä ' puutavaratyölälset•luonnollisesti
taistelevat-hiestj^y^ysteemlä, musta-
;;listausta j a ; liuonoja palkkoja vastaan
j a kun he eivät voi väittää, e.tteivätkö
työlliset rakastaisi p e r h e i t ä ä n — etikä
työnantajia,;— niin silloin syytetään
militanttisista .haisteluista "kommunis­teja".
Aivan oikein, •WiIUG:ssa on kommu­nisteja
— h e i t ä on satoja; Puutavara-työlälsiUe
on e r i t t ä i n hyvä; e t t ä h e i d än
etumaislmpien' union rakentajiensa
joukossa. on sellaisia ihmisiä, :ijotka
asettavat maailman työläisten' satoja'
vuosia kestäneessä -taistelussa saa­mansa
laajat kokemukset imion käy­tettäväksi.
Kommimistit ovat metsissä Ja teh-taissa
vallitsevan riiston vastustami­sen
tuotteita, eivätkä, sen syiden tuot­teita.
K u n taistelu kärjistyy, n i i n s i l ­loin
kehittyy lisää kommunisteja —
vielä ei ole keksitty mitään lakia t ä ­män
kehityksen estämiseksi.
Saamme olla: ivarmoJa . s i i t ä , ' e t tä
taistelu kärjistyy, s i i t ä ei ole epäilys -
t ä k ä ä n . - Vaikka työnantajilla o n oma
keinotekoinen. lliVAznsa, niin oikea
unio-, ei silti ole kuollut. Oikea unio
elää, taistelee ja järjestää, kasvaen
päivä päivältä j a valmistuu v. 1949
taisteluja varten.
htei
jousta ia sJJd
{jgiyätittUE
l^elssunUxiM'!
*SlAlJA VHTAI
luteeseen. v;:.:v
fllYöHÄSTTnsn
ilSsen haastees©
?lSs. HILMA I
?^NY LANC
Eleeseen.
-T.iSointulasta
M.MAITLAMD
ÖIKE MICHEL
"So JA KALI
lö Lahden haaste*
ONNI UUSITA
jttilah haasteisiii
BERTTA JA U
leet haastetta
me $5 tähän 1
VIHTORI NIEI
^BXlSÄNENf
li. VARILA Va
' Tässä katsai
Ennen jiilka
Yhteensä—
uudisas^
ollut Barönsisj
Butte, Alta.
vähän t ä ä l t ä uuti
kirjpittaa talven t t il
d ole vielä, vaikka on
^ivä joulukuuta:V
on kyllä oUut ja k<
että multa pölisee,
vesisade, e t t ä •'ma
dpöly, • : ; :
lm& sokeritehtaana,
tapaturmal yksi
•.menetti kaksi st
itdisairaalaan.' i •.)
mUäonoUut JoiikiiJ
;ösliikkeellä:. J o t k u ti
Inklaiankhi, Mr. Andr
k toista; viiickoa Let
dassa. Hän pääisee p ii
naapurikylässi
Hioli vanha uudisasukas
'J*ew. Westoilnster, B.JD. — Terveisi änei Hän oli tullut t
Lokarien tanssit
Clifiton-lHalilla
Vancouverissa
VaDconver,^B.C. —cMe^Uä on
tuoreessa mufstisssa viimeiset li
lastajain ja Suomakisen j ;
c'=aston yhteiset tanssit. Ne
suurenmoiset I Nyt op meidän
liittolaisemme, lokarien
joukko, ojentanut veljen' käden
haastanut < m e i d ä t , Järjestämään'
teiset-tanssit. JMe olemnfe aina
miit kun saamme sellaisia
kumppanei|;a' kuten lokaritkin
He ovat suqrittaneet^ raskaan
s ä ohessa-myöskin'uuden union^;
kentamisen. Alkuvaikeudet on jö
vuutettu Ja jokainen suoma;!
p u u t a v a r a t y ö l ä i n e n tietää, että
r.en paikkansa :pn ;The .Woodwi
Industrial Union of Canadan
riveissä.,, Luonnollisesti nämä m?
sankarit muistavat unionsa taipe]
tansseista /kertyneillä varoilla,
vuoksi onkin saatavissa kaksi
y h d e l l ä iskulla: voi viettää ra tl
i l l a n Clinton^haallssa j a famalla
t u t t a a j ä r j e s t ö j e m m e kassaa, josta
i a t ; edellepn johdetaan yhteisiin
rintoihimme.
K u n kuulostelee kalamiesten ja
karien juttuja n i i n n ä y t t ä ä , että iji
on kilpailu parenunuudesta. Ne lm
nollisesti, pidämme kummastakin j(
kosta, mutta nyt tekee mieli kertoi
lehtemme lukijoille lokarien m.
geistä, näiden tulevien tanssien
teen. Ravintolai tullaan Järjesi
m i t ä ' h i e n c m m a n ' j ä l k e e n , ^Sellaista
ole sxmen ollut, sanoivat pojat,
t i e t ä tuleeko sinne sitten oiki
rusinasoppaakin, hieno -tapa '
luonnollisesti sellaistakin. No. oli
ten oli, vohnme kokemuksesta
kuitenkin v a k u u t t a a ; ; e t t ä lokarit.,,
tosi hienoja polkjfa Ja sanansa mi
talsia,: Kova koetus siitä tulee.
Piittaavatko lokarit -lohen
jat? Perästä kuuluu, sano torven
Ja Haastamme *koko.B,G:n
toteamaan kumpi oii, kumpi tässä ji
lossa kilyottelussa. Kaalissa sitten
vataan tämän Joulukuun" kahd<
tenatol^ta päivänä. Koettakaapa
la ajoissa, e t t ä el tarvitse ovelta
Iata-, jos haali on l i i a n täysi, —
poika.
New Westminster
lähettää edustajan
luentokursseiiie
taas t ä ä l t ä vesikontrista, t ä ä l l ä on isa takaperin Amerikan i
tanut ja - myrskynnyt .monta päivä ujynyt suomessa Ou
T ä ä l l ä on Jo alkanut näkyä merk mmn Jäi yksi poika
kejä työttömyydestä, on yähennett aasia ja Suomessa Tcs
miehiä joistakin palkoista, toisist Jd siskoa. Hän oli h
enemmäij, toisista vähemmän. KalM lodm vanha. • K e v e ä t
tus on myös loppunut jo t ä l t ä vuoddB^.
ta, taas saS odottaa ensi vuoden-^hyväi
".nmnia
• Vapauden kirjailtamaoxmistui hy
vm, liput myytiin j a pjiätettiin iills.t^ x I I A l t K A A
saadut rahat lähettää'^kaikici Vapali
delle. Osastomme kokouksessa pää
tettiin p i t ä ä lasten Joulujuhla tJc.
p ; n ä toveri Lundin paikalla, Kaitt
suomalaiset lapset ovat tervetulleet.
Keskustelimme nuorisokysymykset
i ä , vaan emme voi perustaa nuortei
osastoa sillä meillä on niin vSMi
nuorta väkeä, -^Itten seurasi vilka
keskustelu i henkilön Vjähettämlsest
opintokursseille Vancouveriin. Tover
Rapo lupasi t ä y t t ä ä t ä m ä n i^htävän
Osastostamme oli kaksi ~ .edustajaa
aluetoimikunnan ^ laajennetussa ko­kouksessa
Vancouverissa, Osastomme
e l ä ä vaikeissa olosuhteissa, kun ej ole
i*sellä toimipaikkaa; täytyylalaäiJitää
kokoukset ja huvitilaisuudet jäsenten
kodeissa; • Olemmekin saaneet pal­j
o n k ä y t t ä ä toverien mr. Ja mrs. Lun
d i n kotia hyväksenune tolmiimassam
.me. Josta parhaat kiitokset heille. Elä­köön
ijoveruus ja yhtelsymmänys
edelleeijcin keskuudessanune!
Seuraava kokous on toveri Karjalan
kodissa 191 Byrne Road, tk. 19 p:
Saapukaa joukolla kokoukseen,
: Hauskaa joulua kalkille Vapauden
lukijQiUe! — Khrjeenvaihtaja.
jätä tätä '^puolueettomien maiden". sovittelueTidotusta: Kieltäytymi­nen
siitä- olisi palj'astanut sen,- kuka todella haluaa kriisin j'atkumista
^'kylmän sodan" hyväksi. ^
'MuHa keinot ov^t monet. Kärsittyhän moraalisen tappion maa­ilman
yleisen mielipiteen porrasvalossa, Wall Streetm sodanlietsojat
järjestivät Berlinin kriisin "kuumentamisen" sunnuntaina pidettyjen
Berlinin -länsialueen "kunnallisvaalien'' (katsokaa 'uutisosastolta)
- kauha, mihiil vasemmisto ei osallistunut muuten ncuinJ)oik6ttomal}a.
Täten toteutettiin oikein "äänestyksen" avulI^^^^B^Jflinin jakamuten
' ja kun NeuvostoIii^ton'aIueella tämän vastapainoksi muodostettiin Ber­linin
kaupungin hallinto, niin tästä saatiin, tarvittavat ''rakennustar-:
peet'^ kriisin jatkamiseksi. Sodanlietsojat epäilemättä päästivät hel­potuksen
huokaisun kun Argentinan edustajan Bramuglian sovittelu­ehdotus
saatiin täten Viime hetkessä vaarannetuiksi. Näitä sodanliet­sojia
ei nimittäin peloita mikään muu niin paljoa kuin se, että rauha^
vakiintuisi ja kriisit loppuisiyat, sillä he kalastelevat sameassa vedessä.
Berlinin kriisin ''kuumenemisen" yhteydessä on hyvä muistaa,
että Yhdysvaltain sodanlietsojat sitä halusivat ja tarvitsevat samalla
kun tavallinen kansa haluaisi, että "kylmä sota" lopetettaisiin ja Ber­linin
kriisi sovittaisiin "puolueettomien maiden" ehdottaman sovitte-lusuunnitelman
perusteella.
Kuömiiitangin jouköt'^'etenevät" etelään
Viime maailmansodan päätyttyä
omerikkalahien kenraali Chennault
rupesi lentovolmilla s i i r t ä n l ä ä n kiina­laisia
Kuomlntangin Joukkoja Yena-n
i n "punaisia" kiinalaisia vastaan ja
h i i n e i m u s t l r e t t ä kolmen kuukauden
kuluttua K i i n a n kansalaissota päättyy,
j a Chiang tulee olemaan yksinvaltias
Kiinassa. Tällä kenraalilla'oli persoo­nallisia
syitä Chiangin voittoon sillä
' h ä n oli pääosakas lentoyhtiössä. Jolle
Chiang: antoi yksinoikeuden Kiinan
siviililentoliikenteessä.
Taistelu alkoi j a Chiangin joukot
valloittivat Yenanin. Chiang j a Chen­nault
olisivat voineet huudahtaa enti­sen
sotapäällikön tavoin, e t t ä "vielä
yksi t ä l l a i n e n voitto j a minä olen hu­kassa".
Kolme kuukautta t ä m ä n tais­telun
Jälkeen Chiangin Yenaniin hyö-k
i i n n y t t ä armeijaa; ei löytjmyt mis­t
ä ä n . Vähän aika tämän taistelun
j ä l k e e n K i i n a n vapausamaeiJa otti ta­kaisin
Yenanin. -
Toista kuukautta sitten K i i n a n var
pausarmeija valloitti Mukdenin^ Täs­t
ä tiedoittaessa B U P : n kirjeenvaihta­j
a tiedolttl. että Chiang oli lohdutta­nut
itseään sanoooalla jotta t ä m ä mer
netysHelpoittaa i t ä n e n hallituskustan-nuksiaan
Ja yhteyslinjat lyhenevät.
Siis tämä ^ mukaan oli eräänlainen
voitto Chiangllle.'- Tämän Johdosta
USA :n Daily Workerin pakinoitsija
Ted Tinsley kh-joltti, ' e t t ä Jos tilanne
kehittyy tämänijnukaisesti, n i i n ei ole
kauan &i|tä-kun Chiangilla el ole min­käänlaisia
hallinnollisia menoja eikä
myöskään yhteyslinjoja.
Me olemme'myöskin huomannut', Ja^
todella suurella j'.tyydytyksellä, että
KuomintanEdn: joukot " e t e n e v ä t ' * ete­l
ä ä n päin. Viime maailmansodassa
Hitler myöskin-' keksi uuden sotilas­termin
"irtautumisliikkeen".' Hän
y r i tU uskottaa. e t t ä ^ ' ' i r i a u t i ^^
on vissinlainen Voitto. EEin siiorltti
n ä i t ä "h^iitiimisliikkeitä"* aina" Ber-l
i l n i i n saakka. Sitten h ä n lakkasi
suorittamasta niitä eikär suinkaan
e n ä ä suorita xiiitä ^enempää.
jChiangln "eteneminen" e t e l ä ä n on
hyvin samanlaista kuin Hitlerin . ;'ir-taantumlsliifckeet'',.
Me, toivonune hä--
nen "etenemistään" e t e l ä ä n p ä i n mah-doilisinunan
kauaksi Ja n i i n näkyy
myöskin K i i n a n kansan suuri enem-röistökin
toivovan,
Amerikan . imperialistit, samoin
myöskin Canadan, eivät kuitenkaan
pidä • t ä t ä eteläänpäin "etenemistä"
hyvänä enteenä. K i i n a n kysymys on
vakava proi}Ieem{_Amerikan ulkopolir
tilkassa. Madame - Chiang Kai-shek
on saapunut Washingtoniin.- Yleisesti
on olemassa sellainen käsitys, e t t ä h än
on kerjuumatkaUa. Etukäteen on
suurlehdistö valmistanut mielipi­t
e i t ä , e t t ä m i t ä ä n aipua ei ChlangiUe
t u l l a antamaan. Viime viikolla julkaisi
Montreal Daily Star artikkelin, jossa
mm. sanottiin, e t t ä ellei K l h r n ole k r i i ­sissä,
n i i n ainakin Öhiang Kai-shekin
hallitus on. - S i i n ä kuvattiin, Chiangin
ei;ätoivo!sta asemaa seuraavalla ta­valla:
"Arvqstdljat Viittaavat siihen,. et­t
ä k i i m ' ^ k s i armeijaa tapasivat toi­sensa
Mändshuilassa, niin seitsen^n
7hdeksastä .Ohiangiii .divislonasta an­tautui
,ampuWtta^^ Tuv
o k s e n a ' b l i / V t t i ä - J o t k a Jo
muuten olivat saaneet huomattavaa
apua Venäjältä,, saivat adierikkalaisia
a s e i t a j a ammuksia. Arvostelijat ky­syvät,
m i t ä hyötyä on antaa suuria
summia rahaa Chiangllle kun ei mt
k e i n puoli miljaardia dollaria ole tuot­tanut
m i t ä ä n ilahduttavia tuloksia.. •
K a i k k e i n taantumuksellisimmatkin
lehdet tunnustavat, e t t ä Amerikan
K i i n a n poliUikka on kärsinyt kieltä-niättöniän^
haakshrikon, Tänaä osoit­taa
ainakin yhden tosiasian, e t t ä dol*
l a r i s i t t e n k ä ä n ei lopullisesti ole kalit-kivolpav
K i i n a n kommunistipuolueen Johtaja
Mao Tse-tung ä s k e t t ä i n ^ o i , että
koko "maailma on pian todistajana
Eliinan Kuotnintangin taantumukselli'
sen hallinnon nopeasta luhistumises­ta".
K i i n a n tapahtumilla o n suuri merki'
tys kpkoimaailman politiikassa,- K i i '
nan kansan vapausarmeijan voitot lu­jittavat
koko maailman räuhanrinta
maa." On selvääkin, e t t ä kun 475 « i l
Joonainen K i i n a n kansan - astuminen
rauhan taistelijoiden rintamaan tuke
toteutetuksirniin se tulee olemaan va­kava;
«st^^bnperiäiisteille uuden sodan
aloittamisessa. Tästä s}rystll kaikki
rauhaa rakastavat ihmiset toivovat
mähdolllslnunan pibiaista lopullista
vqittoa^Kiinan: kansan
a i i e . ' — i r o t l . '
mmmm
Hauskaa joulua kälkill
lukijoille, ^ AnnJ.
Sydämelliset kiitol
Aino ja Aune, kun x
:R:nä täyttäessäni 5i
fiox49
Kun sttui^nii
muistal
OMAKSU
tari",ku
on suon
venäl|(isl
8ia Ja n
ksmimen
kijan Oo
taayäläJ
hänhaU
nolleen.
rakkaus
GORKIl
man sut
humaani
Tätä kuuluisan
"VAUTTUJÄ^i
VAPAUS
BVDBUBT
i i