Vapaus, December 7, 1948

              II cSivu 4 TiistamsL, jouluk. 7 p. — Tuesday, December 7
Autoilijat ja aotofaJlimiehet
Wr«^ntehM;mrtJ llniffKan irgtVif'r »fftrini»%MHffn»i olen
mnntfofuit Jäälidjitäiä-lM^ ja saareoipaan'
'tbooneiistoon
255 Mbuhtjoy Street South
'20 vuoden atniqattifcofceintt» tefcaa teille nopean Ja tjrydjrttävän
^ palvelalcsen.
MOUNTJOY RJIL1>IAT0R
Paavo-VoniUainenr'Omistfdja
•.Auton Jäähdyttäjiä korjataan Ja puhdistetaan.
:uUmiajäähdyttäJiä Ja runkoja
xUlkoa tuleville-tilauksille Annetaan^nopea liitomlo.
Vapaa kustannusarvio annetaan mieliliyvällä.
Puhelin ^255
FARMARIEN
PÄIVÄPÄLSTA
'Tiinaisen Lokahiiin" kolhoosi
KIrj. o. VOLOV
Anomukset työttömyys-
3^-dkuutusmal^ua saeten
^ <ovat>.iisääntyneet
o t t a v a , •^rliUttohaUltuksen tilasto-tpisnlston
tilastojen mukaan lisään-l-
yi ^työttöniyysvakuutusta ^anoneiden
lukumäärä viime lokakuussa 8,817
hengellä'siltä, mItS se-oli vastaavana
[ aikana viime vjuonna.
, «w. 'lanä i^vuonna lokakuussa oli työt-
, tömyysavustusta anovien määrä kaik-
^ ^ ^ U a a n ;^43,620. "Prince'Edward Island,
' M a n l t o b a Ja Alberta olivat ainoat
j^^^. maakunnat, missä «Ivät työttömyys-
""yafcqutusanoniuksefc-nousseet 'edelll-i
e n .vuoden -lokakuun zmäärää 'som-
\ — Valaanpyynti aloitettiin v. 1869
'ija-^vuoteen 1939 mennessä laskettiin
- pyydetyn 822,438 valasta.
Anni 'Saariaho tehnyt
itsemurhaii
Port Arthurissa
Port A r t h n r . i - Anni Saariaho, jon­ka
luultiin ; saaneen'^surmansa farmi-
,kotin£a; tulipalossa marraskuun 14
• p :nä^ < teki riteemuilian • lauantaina tär
:käläiseasäi^vankilassa,^missä hän on
ollut syytettynä murhapoltosta,
M i s s ^ a a r i a h o oli tulipalon Jälkeen
kateia-a viikon päivät; kunnes ^hänet
>löydettiin>farminsa-navettarakennuk-'
^ t a . -Hänen i p i t i : joutua alustaviin
kuulusteluihin lauantaina, jolloin.hä-.;
net l&ydeUlin isellistäfin hirttäytynee­nä.
•—Maalinaan niaanteillä Ja kaduilla
on käytännössä tällä hetkellä 53,000,-
t)00 autoa.
Northern Department Store
^ykyaikaistuttaakattppaansa, koska meillä val-i
litsee tilanahtaus. -Siksi meillä on kä3mnissä iso
ciLOPMJUNMCT^NfTI. * I^ken varaston täytyy
mennä
25 prosentin alehniiks^lla
ja -useita tavaroita ^myydään alle .oman liintaxnme..
' i ^. :
Poiketkaa meilläkatsomaan varastoamme, huonekalu­ja,
turkistäikkeja, naisten urheiluvaatetusta, -mattoja ^a
verhoja^
^ Älkää jättäkö käyttämättä hyväksenne tätä sitvrenmoista
joulumyyntiä f
The NORTHERN DEPT. STORE
Maasto on metsäistä Sa maaperä ka.'
ruaVJatkan alueella. Siellä sijaitseva
Tshekotan; kylä «li- tsaarivallan aika-ra
piirikuntsTnsa kaikkein köyhin; V a ­paan
työn onni,, varallisuus j a korkea
kulttuuri saapuivat^ tänne vadta neu-.
vostovallarf^ voitettua' lokakuussa v;
1917. Kaikki on^^.^^^ luotti
1'Udelleen Ja - nyt ihmiset luottavat
huomispäivään.- "HeidJto eteensäavaUr
tuvat I yhteiskunnallisen ; taloudenhoi-;
don kehityksen jiäköalat' Elämä on^
muuttunuttoisenlaiseksi -kuin'ennen
Ja on kuin maaperäJdn olisi muuttu--
nutuudelcsi:'Karut kentät ovat muutr;
tuneet viljaviksi vainioiksi.
Punalleen Lokakuun kolhoosi yhdis-.
tää Tshekotan talonpojat. Maanvilje-:
lys on'pääelinkeino. Maanviljelystyö
pohjautuu nyt tieteeseen. : Kylvöjen
säännöllinen suorittaminen, huolelll--;
nen työskentely, konevoiman ja lan--
noitteiden hyväksikäyttö takaavat
kaikki yhdessä varmat, vuodesta -vuor,;
teen kasvavat sadot. ''Kolhoosin pelto­j
a lannoitetaan orgaanisilla, mineraa­l
i - Ja bakteerilannoItteiUa.
Viime vuonna.rukiin j a ohran sadot
kasvoivat sotaa,edeltäneen ajan satoi­h
i n :verrattuina • 4^5 sentnerillä heh­taaria
kohden.^ Perunan kokonais-r
sato;kasvoi.-Icymmenkertaiseksl. Sato
O l i ' K i r o v i n alueen olosuhteissa ennen-i.
akemäton. - , -
Punaisen : Lokakuun maanviljelys-;
ciuuskunnassa. (-arttelissa) on myös
Viliannesvlljely.kehittynyt korkealle.;
On rakennettu, suurenmoisia höyry-lammityksellä
varustettuja .kasvihuo­neita.
Karjanhoito: on kehittynyt m i - ;
ta suurisuuntaisemmaksi..
- Kolhoosin suuren sarvikarJan pää-luku.
kohoaa tuhanteen sataan kappa-;:
lscn,.Ii£äksi .sillä on lampaita, sikoja,5
kaniineja, kalkkunoita, hanhia j a ank­koja.;
Maatalousosuuskunnan rikkaut--
ta'Osoittaa myöskin se, että leipäivil-ja
n kokonaissato v.. 1947. kohosi 60
tuhanteen puutaan. % Tämän vuoden
?ato on vieläkin parempi.
Punaisen. Lokakuun talous on suu­ressa:
määrin .mekaanisoitu. . Paitsi
maatalouskoneita kolhoosilla b n autor
j a ja, moottoripyöriä. Sillä on ..nyt
Hoitakaa koneiia T .!
Nykyaikainen maatalouun^netelmä
vaatii .koneiden käyttöä työvoiman
oma sähkövoima-asema Ja asuin- .sekä
talousrakennuksissa: o n ; ; sähkövalo-
Sähkövoimaa kä3^tää puimakoneiden
moottorit-, puusepän ja vlilarin työpa­j
a t sekä meijerien koneistot. Myös
• tuulen-Voimaa käytetään hyväksi ja
kolmas voimalcastehoinen tuulimoot to­r
i o n valmis^flla. Jo kaua n on - koi -
hoosissa: ollut vesijohtojärjestelmä.
-Monissa-taloissa on otettu käytäntöön
•keskuslämmitys. Nykyään on- T.she-kotassa
rakenteilla kolme suurfa. kak­sikerroksista
taloa.
'Kolhoosilaiset: tulevat saamaankayr
täntöönsä -30 uutta kaupunkilaistyyp-^
pistä sähkövalolla, vesijohdolla, kes-;^
Kuslämmityksellä, kylpyhuoneella, p u ­helimilla
ja radioilla varustettua
asuintaloa. Näin kehittyy kolhoosin
talous j a paranevaa kolhoosilaisten,
elämänolosuhteet.
Kylän keskellä kohoaa kulttuuripa­latsi,-'
joka ulkoasunsa j a :kalu=tonsa
puolesta ei <Jää jälkeen kaupunkilais-kluljeista.
Konserteissa ja elokuva­näytännöissä
on kulttuuripalatsm sali
tupaten täynnä. : ^Kulttuuripalatsin
yhteydessä o n erinomainen'kirjasto se­kä
maatalouslaboratorio, 'joka on k y ­län
asukkaiden suiire.sti; sviosima. V a ­paa-
aikoinaan sadat .kolhQoäilaiset
opiskelevat kulttuuripalatsissa agrono­miaa
-ja karjatalousoppia. : .Kolhoosin
ryhmien ohjaajat opiskelevat vuosit­tain
Kirovin tnaatalousinstituutin
kursseilla, työnjohtajat Ximirjazevin
•maatalousakatemiassa .Moskovassa.
•Punaisen Lokakuun kolhcosilaiset
viettävät vapaa-aikansac kulttuurihar-rastiisten
parissa. Seitsemän . kilor
metrinv päässä kolhoosista sijaitsee
maalauksellisen . kauniilla : paikalla
metsässä suuren Jammen rannalla k o l ­hoosin
rakentajia lepokoti.-. Siinä viet­tävät
kolhoosilaiset loma-aikansa u u ­sia
voimia kooten.
Punaisen Lokakuun -kolhoosi tulee
piakkoin viettämään 25-vuotisjuhlaan-sa.
.Tshekotan kylän kulkema t a i v a l
on kunniakas. Yhdelletoista- kblhoo-silaiselle
o n hallitus- antanut s6sialisr
t.«sen työnsanlcarin; korkean kunnia­merkin..
-Neuvostoliiton-kolhoosilaiset
työskentelevät; yksimielisesti, .elävät
vaurasta ja sivistyksellisesti rikasta
elämäänsä. - ^'
t-a ästäm iseksi Ja töiden Jouduttami­seksi.
Mutta koneetwiWt,tehdä tä­män'vain
silloin >ruin ne ovat hyvässä
kurniessa. Huonossa kunnossa pidet­ty
koneisto haaskaa aikaa j a vaatii
liiemman työvoimaa mitä se säästää,
telittää l/ennoxvillessa Que. sijaitse­van
liittohallituksen koeaseman edus­taja
W, S: Richardson. ' V
Nyt kun maatyösesonki on miltei s i ­vuutettu
on aika huolehtia siitä, että
maatalouskoneet varastoidaan' hyvin;
talveksi. >ylelliset rakennuk£et eivät
ole 'tarpeemsia. ^Yksinkertainen r a - .
kcnnus,q^kä suojaa koneet auringol­l
a , sateelta j a lumelta, on riittävän
hyvä.. Vaikka koneita on pidetty Ja
pidetään 'edelleenkin tyydyttävässä;
kunnossa karjarakennusten lattioilla
j a muiden rakennusten nurkissa, n i in
paijon käytännöllisempää kuitenkin
on, että ; rakennetaan. erillinen kone",
vajaerilleenimulsta rakennuksista. Se
vähentää tulipalovaaraa ja niin mene­tellen
, koneisto pannaan : pikemmin'
suojaan käytön jälkeen.
Ennen tälvivarastoimista on suori­tettava
vissejä varotoimenpiteitä jos
mielitään koneet saada-keväällä pois
käyttökunnossa. Vissit koneiden osat
jotka tulevat kosketuksiin maan kansr
sa; -ovat; kulumisesta kirkkaita, ja, ne
pitäisi rasvata ruostumisen;. ehkäise­mistä
varten. Vanha autoöljy on s i i ­hen
riittävän hyvää. K u k a hyvänsä on
1 äyttänyt keväällä ruostunutta- auraa,
käsittää^;^. tämän toimenpiteen arvon.
Apulannan levittäjät tarvitsevat e r i -
• koishuomiota. Kaikki apulanta olisi
poistettavai kone pestävä Ja. annettava
I:uivua j a sitten voideltava Joko öljyllä
tai rasvalla. Vuoden tai Jjahden a i ­kana
n e voivat pilaantua, ellei hoitoa
anneta.
Hsrvä keino on se, että pannaan y h ­teen
kaikki koneet .missä on kumipyö-r
rät j a samalla huolehditaan, Atä k a i ­kissa
pyörissä on oikean määrä D-niaa.
Tämä lisää kumien ikää j a -se
on tärkeätä sillä yhä'useammat k o ­neet
ovat nykyaikana kumien päällä.
Jos traktori /pannaan vajaan, ^tal­veksi,
n i h i huolehtikaa siitä että jääh­dytyslaitteet
on täydellisesti tyhjen-i^
etty vedestä j a että jokaiseen sylin­teriin
pannaan • vähän öljyä.
Ennen koneiden varastoimista olisi
Avioliittooif
f
5
5
tarkastettava heikot i a särlcyneet osat,
jotta ne voidaan tilata hyvissä ajoin
ennen kevättä. Korjauscsia on vielär
kJn vaikea saada j a liian usein koneet
joutuvat käyttöaikana tämän vuoksi
seisomaan.
76 Golden Ave. South Porcupine, Onl^
Laaja valikoimaerillisiä.ja laatikoissa olevia JOULUKORTTEJA
— Hienoja Ja aistikkaita, 'jokaisen kukkarolle sopivia.
• Tidkaa rvalitpernaan joulukorttinne ajoissa! ,
• I i Ä H E 3 ^ 3 ^ N ^ : ä S «OSTIN-KAUTTA •
, L A A T I K K O SO. I ^ a2 .korttia J a kuoret 40c
L A A T I K K O N O ; 2 — ^17Hcorfetia Jä feupiet 60c .
L A A T I K K O . N O . ' 3 — 3 2 korttia sja kuoret .75c
(Erikoisesti vpUttuJa)
' L A A T I K K O NO; ^ — i l Z Menoa talvimaisema korttia j a kuoret 1.75
(Harvoin löytää näin arvokasta «Ja hienoa Joulukortti-valikoimaa
k u i n on Laatikko ^No. 4)
L A A T I K K O NO. 8 — 12 k o r t t i a j a kuoret \ 45c
L A A T I K K O NO. 19 — l2\korttla Ja .kuoret 65c
L A A T m K O NO. 20 --r 12 kaunista korttia Jääkuoret ...v^^
L A A T I K K O NO. 102 —,14 korttia'^Ja kuoret 49c
L A A T I K K O NO. 109 ~ 12 l e i k l l l i s ^ korttia Ja kuoret 60c
L A A T I K K O NO. 111 — 18 korttia Ja kuoret 1.00
L A A T I K K O NO; 117 14 hienoa korttia J a kuoret . . .. 1.50 '
' L A A T I K K O NO. ^120 SO .erilaista 4(octtla Ja kuoret. E R I -
KOISjDfjS hmtaan.nähden, ainoastaan 1.50
L A A T I K K O NO. 121 — 14 e r i l a l s t a k o r t t i a j a , kuoret 50c
l i A A T I K K O NO. 180 — 21 erilaista korttia J a kuoret. . T O I N EN
SUURI E R I K O I S U U S 1.00
"ERlkoiSiOiKLUKOIlTX^EJA
Siskolle, äidille, pojaUe, Isälle, aviomiehelle, ^vaimolle ja
: nsoisianielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . 10c k p l .
JonlokortU: "'Meidän .talosta J^ldän taloon" 10c k p l .
HUOMf Postin kaoitta «ilatluna lisätkää 10c postikuluja
värien laatikkoa kohden.
JOULULAHJAPAKETTITARPEITA
'Kpristeltjiija Jcäärep^peceita ja sinetiejä
" G I F T C R A F T " käärepaperia lahjapakettelhin;
,3 ai;kkia, kokö'20x30 .10c
»'EMERSON", käärepaperia lahjapakettelhin, /
3 arkkia, koko 20x30 .'.Mc
" S M - A R T " , käärepaperia lahjapakettelhin,
2 arkkia, koko 20}(30 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15c
*iaiF?KgBApT'\ käärepaperia aahJapak«ttelhln,'^^^W^
' väreissä, 3 arkkia, koko,20x30 .35c
LAATIKKO LAHJAPAKETgciTAIICEaTA. 12 arkkia eriväristä
paperia, 8 Jaardia punaista J a vihreätä nauhaa. 20 s i ­nettiä
j a 10 nimilappua. Hinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.50 •
" D U P O N T " C E L L O P H A N E , hiehoin käärepaperi,
. • 2 arkkia, koko 20x24 . . . . i . . . . . . J25c
JOUJUUSINETTIÄ ;
50-6lnettiä paketissa . . . . . V . i.. i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .05c -
lOO sinettiä paketissa . . . . . . . . . . r : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .y... .10c i.:
ISO.sinettiä jjaketlssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . . .15c
yaj)aii5 Publishing Company Limited
100ElmSi.We8t
P U H E L I N 4-4264
- P.O. B o x 69 Sudbury* Ont.
Eläinrääkjcäys on
kallista omistajalle
Jos kotieläimet voisivat puhua, n i in
olisihan niillä paljon: kertomista J h - ;
misistä,. useasti. omistajistaan,, sellais­ta
J o k a : e i . sjuinkaan ole ihnjlsten ja
omistajien -kunniaksi. Naapurin> k o i|
r a useasti lähetetään kotiinsa, nippu
tinakannuja sidottuna häntään.- . K o i ­ra
juoksee .-kauhistuksissaan. Se kol^
ra'^:^ei ole.ikoskaan sen jälkeen aivan
terve; .iSiltä menee hermot. Pienikin
kolina :tä\ rätinä seA Jälkeen saattaa
sen pelon valtaan.
«Lehmät joita lyödään puukalikoilla,
tai töytitään heinähangoilla kun he
ovat murtautuneet aidan läpi vannas-^
tl ajattelevat,, että miksi heitä; -ran^'
gaistaan siltä kun he, seuraavat luon-nonvalstoa
jä etsivät niokaa; •
Useasti hevosia pakotetaan ruoskan,
kanssa vetämään enemmän kuin ne
jaksavat, niin.että vaahto valuu suus­ta
j a ne alkavat vapisemaan; Sellai­nen
on eläinfääkkäämistä, "joka l y ­hentää
hevosen ikää' monella -vuodellS:
ja vähentää sen työkykyisyyttä.
Koiraa usein potkaistaan kftm se t u -
leS pöydän ääreen. Jos .nälkäinen
kissa menee maitoastialle sitä; siepa­taan
sääristä tai hännästä J a heite­tään
menemään.
.Tietystikään se ei ole suvaittavaa,
että lehmät menevät maissipeltoon tai
kissa maitoastialle, idutta Jos eläimet
ruokitaan hyvin ja kunnolliset aidat
varataan ja maitoastiat peitetään k u ­ten
ne tulee peittää, n i i n eläinten^ e i
tarvitse kärsiä rääkkäystä j a omistar
Jan ei tarvitse kiukustua j a verenpai­ne
pysyy kohtuullisella tasolla.
Lapsia tulee opettaa kohtelemaan
eläimiä inhimillisesti. Opettakaa l a p ­set
huoltamaan, että heidän a i j u i l la
on riittävästi ruokaa j a juomista,: ja
että ne ovat suojatulta pakkasilta ja
rajuilmoilta. - 's
Eläinrääkkäys tulee . fanpareille
kallUksi. Oikein kylmillä i l m o i l l a l e h -
millä pitää olla hyvä suoja, t a i niiden
maidontuotanto laskee. Jos lehmää
lyödään-tai pelotetan lypsyn.edellä se
voi pidättää maitonsa. -
Jos sikaa tai muuta llhälelälntä
potkaistaan t a i lyödään kapulalla, l i ha
siltä paikalta turmeltuu eikä kelpaa
syötäväksi. Monen eläimen vuota on
pilattu «>Iäimen pahoinpitelyllä.
Sisäkukat tarvitsevat
lepoa talvella
. Liittohällituks«i i maatalousdepart-,
mentinkasvijaoston virkailijain selos-i
-tiUcsen: mukaan sisäkasvit tarvitsevat
l?poa: Ja-'tilaisuuden !koota voimaa
myöhempää •toimintaa'- varten.'
V • Lepoaikaa edistää'luonnolliseiti l y -
hemmät päivät Ja- alhaisempi lämpö;
Monen = kukan suhfeen • tämä • hidastu-J
niisprosessi saattaa olla huomaama­ton,-
mutta - toisissa* se näkyy hyvin:
Esim. sipulikukat ovat täydellisessä l e ­vossa.
Monet sisäkukat lakkaavat
kukkimasta J a toiset kukkivat " v a in
heikosti.
Ylläolevain tosiasiain toteamise't a n ­tavat
vihjeen taMhoitoon. Kaikkea;
sellaista hoitoa, mikä kiihoittaa kas-
•vua.volisi vältettävä. Annetaan vä­hemmän
vettä j a vältetään kaikkia
Juurien-koskemista. Verrattain a l -
haineni lämpötila on suotava, mutta
voi olla valkea saada.
.Kodin-lämpötila on^ pakosta pidet-
:tävä ;siinä r tasossa,, :että ihmisten ;on
mukava ollaf eikä kukkien tarpeitten-tasossa.
Konservatiivisten laskelmi-:
enltnukaan asuinhuoneiden lämpö o i^
70 astetta .P. . Tämä on liian korkea
lämpötila useimmille kukille. - Se on
hyvä lämpötila lämpimästä pitäville
kukille kasvun, aikana. Mytta kukki­e
n terveydelle ei ole edullista,- että
lämpötila on korkea samalla kun on
suhteellisen pimeätä J a ilma on ver­rattain
kuivaa. ' , = • - :
Tässä tilanteessa olisi pyrittävä s i i ­hen,
että päivälämpö pidetään 70 as­teessa
ja illalla lasketaan lämpö 60
asteeseen, samalla ' k u n edistetään i l ­man
kosteutta. Ilman kosteana p i ­tämistä
auttaa se -jos pidetään ^radi-aattorin
päällä veden haihtumlSpan-nua
jne. ; - -
Suojelkaa -'hedelmäpuut,
ä Näin talven tullen on laitettava suo­jat
nöorille hedelmäpuille, ettei hiiret
pääse niiden parkkia nakertamaan l u ­men
alla. Tavallista ikkunasihtiä t a i
»(»-tuuman "rautavaatetta" voi- käyfc-tiJä
tähän tarkoitukseen. Sihdin a l a -
syrjä tulee olla p a r i tuumaa maan s i ­sällä.
•
Miten syöttää tattaria
.Tattaria voidaan syöttää menestyk­sellisesti
kaikille eläimille, mutta se
tulee jauhaa j a sekoittaa muiui v i l j an
kanssa. .Viijarehusta.vain neljäs osa
t a i ei ainakaan enempi kuin kolmas
osa sopii olla,tattaria — painon m u ­kaan.
Mitkään eläimet eivät oikein tykkää
tattarin mausta j a n i i n eivät syö sitä
yksistään, eikä viljaa Jossa sitä on
l i i a n suuri osa. Mutta vähenunässä
määrin syötettynä muim v i l j an kanssa
tattari on saman arvoista rehuna k u in
on kaiura.
Talven auringonpolton varalta l a i t ­takaa
suojustin.puiden länsietelä puo­lelle.
Se voi olla minkälainen hyvän­sä
hieno lauta, asetettuna .puuta v a s ­taan,
j a sidottuna paikoilleen. -Hyvin
nuoret puut voidaan suojella kääri­mällä
säkkiä niiden ympärille.
Se voi kuulostaa omituiselta, että
aurinko polttaa puun pinnan talvella,
vaan n i i n kuitenkin voi käydä, «^ämä
"l)olttaminen" tapahtuu siten,- että
heskipäiväliä, kun aurinko on lämpi­mimmillään,
puun pinta sulaa aurin­gon
puolelta j a sitten yön tullen^ t a a ­sen
-jäätyy. Tällainen sulaminen ja
jäätyminen aiheuttaa parkin halkea­mista
j a puunplnnan turmeltumista..
Lisää koneita iarmellle
Ottawa, VIisi-vuotta kestänyt ;Ca-.
nadan' 'farmien .koneellistuttaminen
ja tkUu edelleen ^tiedoittaa liittohalli­tuksen
.maatalousdepartmentti..;Tehr
• tyjen arviointien mukaan farmikoneet
lisääntyivät tänä vuonna. 25 prosen--
tilla vuoteen 1947 verraten.
•Vuoden, 1947 maatalotiskoneidenvä*:
hittäismyyntihirttal oli $146.600,000 e l i
kolme: kertaa suurempi kuin ; v. 1939-
Vuoden 1948./kiolmen ensiimnäiöeri •
kuukauden aikana tuotettiin- 3^-^ pro­senttia"
enemmän traktoreita kuin'
vastaavana aikana-V^-1947. -
. Viimeksikuluneen 20 ^.-vuoden aika­na
on apulannan .käyttö lisääntynyt
nelinkertaisesti vja tänä vuonna oli
apulantaa enemmän saata-vissa kuin
viime vuonna,- mutta, hinnat .olivat
myös 5 prosenttia korkeammat. .
Yleinen; faräutyöyoiman kysyntä v.
1948 oli ; suurenipi kjiin edellisenä
vuorma. ^Kesäkuun 5 pnä 1948 i l m o i ­tettiin
olleen kaikkiaan 1,186,000 maa-taloustyöläistä
farmeilla mutta, tästä
kokonaismäärästä -oli 88 prosenttia
palkatonta työvoimaa todermäköi-sesti
perheen Jäseniä. Maataloustyö-
Iäisten palkat olivat noin 9 prosenttia
korkeaiÄnat itänä vuonna kuin 1947.
.Miesten keskinkertainen. kuukausl-
,palkka,,ilman-ruokaa oli:$116.67. viime
elokuussa Ja $109.03 vastaavana a l -
ikana edellisenä,-vuonna. |
Punnitkaa muutama kana
Punnitkaa muutama munivista - k a ­noistanne,
nähdäksenne onko kanojen
paino siinä tasossa kuin pitäisi olla.
Kanat jotka ovat munineet 2 tai 3
kuukautta tahtovat laihtua talven-tul­len.
Jos n i i n on käynyt, että kanat ovat
laihtuneet, paras on antaa njllle vä-häir
r u n s a a m i ^ v i l j a a — erittäinkin
maissia. Mimatuotanto tulee laske­maan
jos vain kanat pääsevät kovin
laihtiunaan.
Parliänta onnea ja menestyiiäi^^l^pUe^
raavat sukuMseV ia
sen
st
-1
EmäsioDJe tarpeen
Alf alfa heinää tai alfalfajauhe oh
aivan välttämätöhitä emäslan rehua
talven aikana, jos sialta toivotaan voi­makkaita
J a terveitä porsaita. Muu--
/ t a k i n oalkorehua kyllä voi antaa
mutta, alfalfan veroista ei toista ole,
erittäiakin jos alfalfa on lehtistä.
Vähintäin 15 prosenttia, painon m u -
_kaisesti, sianrehua tulee olla_alfalfa
heinää.]' Puolta enemmän sopii antaa
jos alfalfaa onrlittävästi.
L I V E L Y P A R T Y ' ^
The father was trying to cheer up
his daughter's rejected suitor. "Ha've
a- d r i n k ? " he suggested.
don't drfnk", thelroOhg män re-.
plled gloomily. "
" H a v e a cigar, then?"
"I, don't smoke."
" W e i l , would you like to turn on
the radio?" the,father said desperately.
" I hate the radio. I thhik I'd.b2tter
be.golng. My. sister*s glvlng a party
and I promised to get back early to
amuse the guests."
- M r . J a mrs. .V^m.:Onttit?fin
Mrs.^Lyyh Sohiman Ja ifieleh
Mr. ja .mrs. T i Koskela,
' -öetroit, Mich.
Mr. j a rhrs. Jas. W. Adams
Mr. j a mrs. Robert Adams
Mr. J a mrs. P h i l i p Adams
Mr. j a mrs. T . Adams '
Mr. j a n^s. J . Broderick
Mr. J a xjirs. L . Broderick
M r . J a mrs. J . Mannila,
-Detroit, Mich.
Mr. j a mrs. C. Jarvis . .
Mr. j a mrs. Ruohonen
Mrs. Suokna K i v i n e n J a K r i s ;
• M r . j a mrs. R i s t i ch
.MT; J a m r s . P: Laakso
JMr. j a m r s . M." Laakso
Mr. j a mrs. U . Pohjola
Mr.-Ja mrs. <3has. M ^ k i
Mri^ja mrs. J . Nevala'
.Mr, J a mrs. U . Rantamäki
Miss Ilona Kaura j a F . Koivisto
Mr. ja . t o s . E . Simola . '
Mr. j a mrs. Mennä
Mr." j a mrs. L a i u i n e n . .*
Mr. J a mrs. N . Vataja
.Mr. j a mrs. O. Salonen j a Otto
Mr. Ja mrs. J . Luoma
Mr. ja m r s . O. Oja,'
Detroit, Mich.
;Mr. j a mrs. C. Nlskasaari
Mr. j a mrs. Väänänen
A4r. K . Järvi, E d i t h j a E l l i
JMr. j a mrs. Schranz'
Miss Elsie Cross -
£|lllianMuki'. j .; . ^
iSjf. Ja" ixirs. -^..^tJnöerhlll
M t . / ^ rirfs. W. ÄQdgsön^
•Mt-,fjä;;riifa.-tt.rÄaye8', .
ito.''ja:inKS. 0>W. ' '^
Mr. j a j n r s . Sulo .Helminen
M i ^ . £ v | ^ . ^ - ^ N ^ h l o ' ;
»lls$ ^ > i c ö ^ 6 ^
Miss LauirayNlchölson i Wiris^ • Miss Anh0 &riiko«i%kl
.^.JvjRÖeHtta^AnieUo,. .
ujOss LU6y Ameilo
Mr. Ji>jilw.jtt,W»lte • -
Mr. Ja mts-LO; JSÖimer
Mr.Ja'mr6;R-,Ps^„ ' .
iiti. j a mrs. JoUn Ray, J r .
-MrJjaTnr8;,T;.ilfthäetÄ)n, -
,WvÄle.^Ctot. - '
Mi-, j a mSTöliItlkka*
'Mr.- Ja;ridrs,;CHcBan6n •
Ja mrs. Hintikka^ ,
Mr. Ja mrs. TT 0*t»ema,^
,Mr. Ja n ^ ^ . . M U b n d e r
• M(.'^ia.im:8.-'Kokkolä' -
Ida*JBlqmqulSt.N6wrYol;k;'-JI. Y .
5
§
n-.
JCflTOS
Ilaluamnte lausua vilpittömät kiitoksemme kaikille sukulaisine ja tuttaville, jot-ka^
saofiiuitte /^olski Dom-kqalille lokakuun 16 f :pä^^90. - -
Kiitos arvokkaista Ighjoistp ja .rahasta, jom .siiitm^ v0sta,attöttäa yhteiselä­mämme
alkamisen muistoksi.
DOROTHY J A ^^TEviEN ADfO^S "
^indsoj-