Vapaus, November 6, 1948

              B y u 2 Lauantaina, marrask. 6 p. — Saturday, Nov. 61 Pgf jjg NiclSCnill
läteiäiset ovat aUBSBTY) Ini&rPeDdent Lsbor
Ottaa of WiuilBb Canadlftn», Es-tablUbed
Növ. «tb 1917. Autborlzed
as eecond class maU by tbe Post
Office Department; Ottawa. Pub*
ll2hed tlurice veekly: T u e s d a y s,
Tbundays and Saturdays by Vapaus
Publisbing Company X t d : , at 100-102
Elm BUVr^ Sudbury, Ont, Canada.
Tejephones: Buslncsa Office 4<4284.
Editoriai Office 4-4265,, Manager
iE. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatton.
Tran^latlon free of charge.
TIIiAUSHINNAT;
Canadassa: ^ i vk. 6.00 6^kic. 3.25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4:25
* Yhdysvaltain vaalit
- • - Viime tiistaina Yhdysvalloissa pidetyt vaalit aiheuttivat tulostensa
jiiuol^^^ yllätyksen niin W a l ! .Streetin sodanlietsojille kuin
k a i k i l l e rauhan voimillekin. Yleisesti pelättiin presidentti t r u m a n in
taantumuksellisen toiminnan ta^ia sitä, eitä republikaanipuolucen
ehdokas m r . Dewey tulee valituksi. Demokraattisensa kan.sanjoukko-
• jeri leirissä tässä tilanteessa nähtiin ainoana pelastuk.ien Tnahdollisuu-tena
se, että edistyksen ja rauhan voimiaV edustava kolmannen pu^^
. een ehdokais mr. Wallace saa verrattain suuren 'iKotestiäänten*' kan­natuksen
mikä Oppositioonkin jäädessä olisi kuitenkin eräänlainen-voi­matekijä
j o nyt j a erikoisesti lähitulevina vuosina. T ä l l a i s t a ratkaisua
odotti m.m. Vapaus.
Nämä molemmat laskdmat osoTtlauluivat virheellisiksi. Osoit­tautui
kerran uudelleny ettei minkään kansan poliittinen kehitys ole
suoraviivaista eteenpäin kulkua^ vaan h y v i n k i n mutkikasta*
• N y t näyttää siltä, että AVallacen johtama kolmas puolue oli yksi
kaikkein suurin tekijä Trumanin vaalivoiton hyväksi. Tämä saattaa
tuntua 'suurelta ristiriidalta. Mutta kukaan ei voi kieltää sitä,
i ettei aikana j a varsiiikin^
sen loppupuolella vallan toi.senlaista ohjelmaa mitä hänen hallitus­kautenaan
Yhdysvalloissa toteutettiin. Havaittuaan, että m r . W a l l a -
cen edistyksellinen rauhan ohjelma vetäii suuria ;oukkoja puoleensa,
mr. T r u m a n teki ainoan oikean johtopäätiiksen: Demokraattipuplueen
ainoa voiton mahdollisuus on siinä jos vedetään esiin Roosevelt-vaina-j
ä n j ö pölyttynyt ohjelma missä tähdennetään edistyk-sellisiä refor­meja
sisäpolitiikassa j a hyvien naapurien ohjelmaa ulkopolitiikassa..
Niinpä nähtiin, että mitä kaunicmmaksi vaalitaistelu kehittyy j a mitä
'lähemmäksi tuli vaalipäivä, -sitä "radikaalisempaa ohjelmaa" mr.
• T r u m a n esitti. Vaalien edellä hän vaati tiukasti pahamaineisen
T a f t - H a r t l e y lain kumoamista (minkä laatimista .hän oli taktillisesti
avustanut). Truman vaati mahtipontiscstihintakontrollin palautta­mista,
halpahintaisten asuntojen rakentamista;' j a siviilivapauksien
suojaamista, sekä ennenkaikkea sellaista ohjelmaa, mikä edistää kan­sainvälisen
rauhan asiaa. Tämä kaikki kohdist-ui luonnollisesti \Val-lacea
vastaan, mutta tämän uuden reformiohjehuansa avulla mr.
' T r u m a n loihti kansanjoukkojen nähtäviksi kunniakkaat Rooseveltin
perinteet demokraattisessa puolueessa. Juuri nämä Rooseveltin tra­ditiot,
joita kansanjoukot kunnioittavat samalla kun" ihmisten elä­vässä
muistossa j a a i n a k i n alitajunna.ssa ori vielä rcpulilikaanipuolueen
Hooverin aikainen nälkä- j a terroriaikf, sai meidän käsittääksemme
kansanjoukot: niin valtavissa joukois.sa äänestämään demokraattipuo--
lueen ehdokkaiden puolesta. JVIainittak*oon vain yksi esimerkki:
Edustajahuoneen valitsematta jääneestä 54 jäsenestä oli 51 sellaista
jäsentä,.jotka olivat äänestäneet T a f t - H a r t l e y orjalain puolesta.
' feooseveltin tradrlionien innoittamana ja Hooverin ajan muistojen
/peioittamana Y valitsijat linjg^jtuivat siis "pienemmän
pahan" T r u m a n i n puolueen taakse, ' j a huolimatta lainkaan siitä k u i n ­k
a ; demagogisessa mielessä Truman uiiden reformiohjelmansa esitti,,
flenry; Wallace oli oikeassa sanoessaan': ".Amerikan kansa osoitt»
eilen ääniirään, että se vastustaa sorta\'ia työväenlakeja j a korkeita
h i n t o j a . . . "
: Wallace oli olkeas.sa korostaessaan, että Trumanin lupaajnaa sisä-,
poliittista reformiohjelmaa voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että •
lopetetaan kriisihallitus- j a kylmän .sodan ulkopolitiikka.
• -^^^ oli. ehdottomasti oikeassa korostaessaan, että edistyksen
j a rauhan ohjelmaa edustavaa edistyspuoluetta tarvitaan nyt'enem­män
kuin koskaan ennen —^ sillä kokemus osoittaa, että T r u m a n i l la
on taipumusta antautua Wall Streetin painostukijen edessä. Vain
työväenliikkeen ja edistyspuolueen yhtenäisen voiman avulla Yhdys­valtain
kansa voi pakottaa Trumanin h:i)lituk.sen loteuttam^anlupauk- .
siaan.
. • Mihin suuntaan Trumanin hallitus lähtee politiikkaansa kehittä­mään,
se näkyy ..teoista, eikä tuk'vi,sta puheista. Jos Truman ryhtyy
neuvottelemaan ja .sovittelemaan kansainvälisissä riitakysymyksissä,
silloin hän toimii rauhan hyväksi. Jos hän lopettaa nykyisen noita-jahdin,
''kommunistivainot"' ja hysterian, silloin voidaan odottaa, että
hän toteuttaa myös Taft^Hart>ey lain kumoamisen,
: Valtiomiehiä ci nykyaikana arvioida heidän puheitten.sa vaan
tekojensa perusteella.
Epäilyttävää, "isänmaallisuutta"
Nykyi-sen "viimeisen villityksen" aikana, jolloin itsekkyys, ah­neus
j a omanvoiton pyynti on .saanut niin suuren jalantilan. että uniot
j a työväenjärjestöt,yleensä vaativat pääasia.ssa parempia [)alkkoja ja
kulutustavarain hintojen alentamisia - luonnollisesti omaksi hyö­dykseen
— on virkistäviiä j a miellä ylentävää todeta, ellä löytyy sitä
vielä epäitsekästä uhrimieltäkin j ; i syvällisiä palriooltisuutta tästä
matoisesta maailmasta, >
Tällainen erikoisuus oli havaittavissa torontolai.scn torylchden?
Globe and M a i l i n uutispalstalla missii marraskuun 3 päivänä kerrot­tiin
hyvin vaatimattomasti:
" R y h m ä canadalaisia icollisuuksia hjtilii kaikessa hiljaisuudessa
ohjelmaa minkä mukaan m a a n teollisuuskapasitectti pannaan sotapoh-jalle
jos sota syttyy, s, ^
''Yhteenliittvneenä maan 1S3 avaintet)llisuushaaraa antaa Teol-lisuus-
puolustu.s-lautakunna]le tieioia ja suunnitelman aikaa säästä­vistä
toimenpiteistä sotaluotantoon siirryttäessä , .
Yllälainatun uulistiedon vaatimattomana otsikkona oli: "183
teollisuutta valmistaa ohjehoaa stxhin varalui.'"
Harvinaisen jaloa Ja syvää patriooltisuuttal Nämä 1S3 avain-teollisuutta
tarjoavat apunsa, neuvonsa ja suunnitelmansa aivan ilmai­seksi
hallitukselle siltä varalta jos tulee sota.
-Kaikesta huolimatta tuntuu silta kuin tässä olisi kissa haudattuna'.
L u v a l l a sanoen tuo ••on liian hyvää ollakseen totta'' varsinkin"kun
muistetaan, että .sodan aikana Canadan suupoihot uhkasivat nojata
airoihinsa ellei hallitu,s suostu maksamaan viittä prosenttia korkeam­pia
voittoja sotata^veurakoista.
Jonkinlaista valoa tälle ky.<ymykselle antanee, Toronto D a i ly
Starin lokak, 2 p : n julkaisema Otta\van kirje missä'kerrottiin:
"Canadan laivanrakentajat tavoittelevat laivastolta tilauksia
jotta voisivat pitää telakkansa käynni.^sä Kaikki kauppalaivara-kennustyöt
valmistuvat v, 19-)0, eikä näköpiirissä ole uusia tilauksia
. . . E l l e i jotakin tapahdu, meidän laivatclakkamme joutuvat tule­maan
toimeen korjaustöillä . . . Tässä tilanneessa yhdistys on esittä­nyt
Teollisuus-puolustus-lautäkunnalle raportin . . . (muistuttaen,)
että hallituksen täytyi maksaa $38,000.000 varustaak;seen telakat
toisen maailrhansodan vaatimusten JasoUc ; a väittäen, että, sellaiset
menot voidaan välttää tuleva:suudcn sodissa, jos laivaston viranomai­set
j a laivanrakentajat ottavat }'hteyden nyt , . ."
. Tästä näkyy siltä, että laivanrakennu.syhllöt ix'lkäävät kriisiä
fk. 12 päivänä
Toronto. — " N i i n miehet kuin näi-eetkln
ovat tolstavastl vastannest rau?
I hanvetoomukseemme", sanoi mrs. D o -
1 r\ss Nielsen kun häneltä tiedusteltiin
viimeisimpiä tapahtumia naisten .rau­hanliikkeessä.
Mrs. Nielsen, Joka oh
entinen parlamentin jäsen, on puhu­nut
radiossa Ja lukuisten kiinnostu­neiden
kansalaisryhmien kokouksissa
Torontossa, Montrealissa ynnä muilla
paikkakunnilla, valmistautuessaan e-dustamaan
Naisten Rauhantoiminnan
Komiteaa Naisten Demokraattisen
Maailmanliiton toisessa kongressissji,
•joka pidetään Budapestissa, alkaen
jculuk. * pnä. "Äliestenkin osallistu­minen
on ollut, erittäin rohkaisevaa",
,^anoi mrs. Nielsen, "koska monet heis-
Vx ovat todermeet, että naisten toi-
I minnallä saattaa olla ratkaiseva mer­kitys
toiminnassa rauhan hyväksi.''
Kaikkia torontolaisia^ rauhantöin
mintaan kiinnostuneita naisia, miehiä
ja nuoria, jotka ovat Torontossa
marrask. 12 p. iltana, kehoitetaan
osallistumaan mrs. Nielsenin läkslal-siin,
jotka pidetään Lansdawne As­sembly
Halllsisa, 'Lansdownen ja Queen
St. kulmassa. Naisten Rauhan toimin­nan
Komitea, joka järjestää tämän
tilaisuuden, haluaa antaa mrs. N i e l ­senille
Canadasta rohkaisevan rauhan­viestin
maailmannaisille, sanoivat ko­mitean
edustajat tääUä, Tästä syys­tä
komitea on Järjestänyt viralliset
läksiäiset,' että mahdollisimman l u ­kuisat
haiset «voisivat lähettää ter­vehdyksensä
maailman naisille taistc -
lussaan rauhan puolesta.
Moskovan Pravdan Pariisin kir­jeenvaihtaja
J . Zhnkov lähetti lehdel-leien
syyskaan 20 päivänä päivätyn
kirjeen, Jo:s3 hän elävästi kovaa
Ranskan nykypäivän selosortoist»
poliittista tilannetta seuraavasti:
Sataa, salaa. Aamusta iltaan, päi­vät
pääs:aän yicHitoikkoista, ikävää J a
hiljaiHta syyssadetta. Vain anihar­voin,
paistaa aurinko. Eilfel-tomin
huippu; on kääriytynyt likaiseen pum-puIlpiJve^
n; Märille kaduille putoilee
kumeasti kolahtaen laka.stuneilta ok-
,silta okaisia ka.stanjapalloja. Kiirees­t
i polkevat kuluneisiin Vaatteisiin pue­tut
kumaraiset ihmiset vanhoja p o l -
Icupyöriäan. ; ileidän ohitseen ajavat
vettä roiskien killtäväplntalset: ame-rikkalaliet
autot. Talojen seinillä on
käynni.=,sä tavanomainen julistesota.
0.sa niistä huutaa: "De Gaulle val­taan"!
toinen. o.sa veisaa vanhaa yk­sitoikkoista
laulua "kolmannesta voi­masta".
Näitä molempia vastaan p u ­huvat
suuttumusta .uhkuvat tunnuk­set:
'?Jo riittää! Ranskalaisten on
hallittava Ran-skaa!" "Demokraattisen
yhtsnäLsyyshallituiissn puolesta"! Täl­lainen
on Parii.si syyskuussa 1948.
Harmaalla, kylmällä ja kostealla
syyssäällä kaikkein huolettomlmmat-k
i n pariL:il3is2t suhtautuvat erikoisen
katkerasti Äsk2.sorioisen elämänsä v a i -
Torontolaisille tulee
jotakin harvinaista
joiilukuun 5 päivänä
Toronto. — Puhetta, kuuluu, ko­kouksia
pidetään ja humistaan,.
Silloin el varmaankaan kukaan ole
pois Don-haalUta vaan kaikki rientä­vät'kilvan
kuulemaan Ja liäkemään
mitä arvokasta j a harvinaista haalllla
on silloin -^sunnuntaina joulukuun 5
päivänä tarjolla. V V
Mutta tehän alatte varhain mainos­tamaan,
saattaa Joku sanoa. Eipä l a i n ­kaan,
sillä eltiäm siihen ole enää edes
neljää viikkoakaan. J a kun tilaisuu­desta
puhutaan hyvissä ajoin, ei k u ­kaan
kykene sanomaan, että sai, a s i ­asta
tiedon Ulan myöhään. ;.
Pidetäänpä siis Joulukuun 5 päivä
; Kirj. J. Zhukov
sekd, on tällä eleellään herättänyt
innostusta m o n i ^ . ; Sanotaan Rans­kan
hallituksen olevan valmiin lupaan
maan seurata hänen eilmsrkkiään ja
luopumaan' Amerikan kansalaisuudes­ta.
Tämä uutinen on kuitenkin otet­tava
vastaan tavallisella pidättyvä!^
syydellä."
Täkäläisissä poliittisissa piireissä ei
olla laisinkaan vakuuttuneita, että
Queuille saa :Washingtonissa pitem­piaikaisen
lujan kannatuksen. Ajat
muuttuvat: vaikka valtamerentakai­sista
taantumuksesta eilen tuntui, e t ­tä
Ranska onnistutaan pitämään tot­televaisena
^"kolmannen voiman k u -
mipatukan avulla, n i i n kukapa tietää,
eikö tätä tarkoitusta varten nyt käy
tarpeelliseksi paljastaa diktatuurin
teräskilla? Torjuvathan työläiset päi­vä
päivältä yhä tarmokkaammhi ame-rikkalals-
englantilalsten t r n s t i e n
hyökkäyksen oikeuksiaan vastaan.
Työläisten taloudelliset vaatimukset
yhtyvät yhä useammin poliittisiin
vaatinnlksiin. Edistyksellisimmät työ-^
Iäiset eivät vaadi vain palkankoro­tusta;
Kokemus on oioittanut, että
jos heidän onnistuukin saada koro­tusta;
n i i n hintoja Jälleen korotetaan.
Nämä edistyksslllisimmät työläiset ot-keuksiin.
Eivät läheskään kaikki t i e - tavat härkää sarvista: he esiintyvät
mielessämme! . . ,v •
Mitä- silloin tapahtuji?- Paljon ja noUsUa osoittavaa taUltfkkoa: toiiikö-"
tenkään pysty saamaan salkoa Rans-ftan
talouden ja politiikan mutkik­kaasta
kudoksesta: olihan sanottu, et­tä
Marshallin-suunnitelma toisi hel­potusta
vaikeuksiin, mutta leipä on
taa.skir. kallistunut puolltoistakertal-sesti,
savukkeiden hinnat nousevat 36
prosentilla, hiilen hintaa on korotettu
huomattavasti, samoin poHtimerkkien
ja elokuvalippujen h i n t o j a— katsos
minne päin tihanta, kaikki kallistuu!
Oli sanottu, että amerikkalaiset autta­vat
jälleenrakentamaan ja kehittä­mään
Ranskan teollisuutta, mutta to-
.siasiassa työvoimaa supistetaan ja
tehtaita suljetaan. Parii-si on täsm-nä
amerikkalaina liikemiiehiä. Jotka
täällä tekevät mainioUa kauppoja väl­jähtyneillä
tavaroillaan. He ovat
mainiolla tuulella; ja mitä halvem­maksi
tulee frangi .sitä kalliimmak?I.
dollari, 'ja lukem^es; jolla, on pää .pai­kallaan,
voi ansaita malko hyvin; M i^
tä tulee ranskalaisiin, n i i n Jules Mocb
kyllä osaa "tyynnyttää'-' hsidät..
Eilen näin ; Jinja-autossa- laihan
maalarin, parta ajamattomana' Ja .^t-lään
vanha imaalintahrima pusero,
tutkivan sanonnialehdestä ' h i n t o j en
Marshalllnrsuunnitelmaa v a s t a an
vaativat Ranskan talouden riippuvai­suutta
USA:sta lopetettavaksi ja de-mbkraäl>
tiste yhtsnälsyysshallitusta,
Joka ei olisi Wall Streetin palveluk-^
sessa, vaan ' IcykenisI puolustamaan
Ranskan -etuja. Yhä useammin ja
päättäväisemmin työläiset saavat t u ­kea
talonpojilta, käsityöläisiltä ja
plenkaupplailtaj Joille Marshallin-sbunnltelma
myös antaa iskuja.
Nämä tapahtumat' pakottavat ne.
Jotka vielä pitävät Jcäslssään Rans­kan
' valvontaa, miettimään, olisiko
aika . vaihtaa ' nappuloita shakkilau­dalla?
Eikö. olisi parempi työntää
suurenmoista. Kyllä siitä saatte vie­lä
kuulla, kimhan tässä .ehditään.
Mutta . s i i h en mennessä * muistakaa
joulukuun 5 päivä.
Näkemiin j a kUulerhiln! — ??
Neuvostoliiton kauppa
edullinen Englannille
väittää ministeri
Lontoo. — Eliiftarvlkeministeri John
Strachey joutui maanantaina' alahuo­neessa
puolustamaan Britannian!'kau­pankäyntiä
Neuvostoliiton kanssa.
K u n konservatiivit olivat arvostelleet
hallituksen politiikkaa sanoi Strachey:
"Me harjoitamme kauppaa Venäjän
kanssa koska me käsitämme sen edul­liseksi,"
-
Hän sanoi -konservatiivien puheiden
merkitsevän sitä. että Britannia olisi
jo sodassa Venäjää vastaan. "Se ei
ole hallituksen kanta. Minä käsitän
käytetyt väitetet kerta kaikkiaan hei­koiksi
ja varsin vaarallisiksi", sanoi
ministeri.
—Ahvenanmaan saaristoon kuuluu
yleiskartan mukaan 6,554 saarta; *
kuun 1 päivästä syyskuun 1 päivään
niiden astosten hinta, joita työläisr
perheen joka?närVä'ön tehtäVä torlUa?
on ka.svanut 476.15 frarigi5ta''l,156i'J0
frangiin. Toukokuussa ityöläiseri; joka
siihen aikaan sai 44,5 frangia tunnissa^
oli tehtävä työtä 10 tuntia' päivässä|
jotta hänen vaimonsa saattoi suorit­taa
nuo ostokset. Mutta nyt työläi-*
sen, joka saa 63,2 frangia tunnissa,'^
olisi työskenneltävä tätä varten -18
tuntia vuorokaudessa.. Naapurinsa
puoleen kääntyen maalari sanoi vihai--
.sesti: ^ '...^ . ..
— K u n Jacques aikaisemmin sanoi,
että Manshallin-suunitelma on hirtto­silmukka,
minä epäilin. Sanoin kom­munisteille:
älkää epäilkö n i i n kovin.
.He vastasivat: kun elät, niin näet.
P i r u vieköön, he olivat oikeassa. Nyt
näen, mitä tämä tällainen on.
Ranskalaiset pysyvät rarxskalalsina.
He eivät menetä sukkeluuttaan vai-keimmallakaan
hetkellä. Eilen muu­an
pilalehti julkaisi vakavaan tapaan
uutisen: :'Muuan -Harry DavIs,-joka
on luopunut U S A : n kansalaisuudesta
f julistautuakseen- maailmankansalal-
Toronton suomalaiset naiset tukevat
Dorise Nielsenin' Euroopan matkaa
Toronto. — Taaskin olemme sivuut­taneet
kesäiset touhut.. Paikallinen
na isten kerho on myös tehnyt s u ^ -
nitelmia tulevan toiminnan suhteen.
Viimeksi pidetyssä kerhon kokoukses­sa
kuultiin raportti lokalc, 24 p:nä p i ­detystä
päivällisestä. Puhtaista t u ­loista
lahjoitettiin Vapauden haaste^
kampanjan hyväksi $30, LUimme ker­holle
Elsa Jardakselta. Jugoslaviasta
tulleen kirjeen, jossa hän kertoi mie­lenkiintoisesti'
matkansa vaiheista ja
samaten näkemylcsistään ja havain­noistaan
siellä. Kirjeessä oli joitakin
kohtia, joitten Johdosta keskusteltiin:
Päätimme lähettää hänelle kerhon
puolfesta vastauksen.
nä edustajana tulee tekemään siellä
tehtävänsä. Hän lupasi palattuaan
tulla kertomaan konferenssin kulkua.
Hänen puh?ensa jälestä alkoi vilkas
keskustelu ja kokouksen . yhteinen
mielipide olr, että me osaltamme t u -
Icinme toimimaan rauhan puolesta.
Lähitulevaisuudessa päätettiin järjes­tää
tilaisuus näissä merkeissä. Kerhon
puolesta lahjoitettiin $20 Dorise Niel­senin
matkarahastoon ja kerättiin ko-lehtii
joka tuotti $16.21,
Valitsimme 5-henkisen komitean,
joka huolehtii illanvietosta saman r a ­haston
hyväksi. Illanvietto pidetään
perjantaina, tk. 12 p:nä alkaen klo 8
i ip. Siellä cn erikoinen kahvitarjoilu.
Valittiin myyJäiskomitea kevätmyy- ! useita scurapelejä ja tanssia. Olisi
jäisiä varten. Samana Iltana vieraili i toivottavaa, että menisimme sinne
luonamme Dorise-Nielsen. Han selosti' suurena joukkona sillä tämä on meille
kuvaavasti sitä sotahysteriaa, jota i kaikille yhtä tärkeä asia. Nyt Jos
parhaillaan käydään tälläkin mante-{koskaan, meidän tulisi toimia' yhtel-reella.
Erikoisesti hän mainitsi, etta sm vounm sillä varmaankaan ei meis-naiset
ovat yksi osa, jotka voivat nos- ta kukaan haluaisi nähdä sitä ihmls-taa-
äänensä rauhan puolesta, jonka ten hiivitystä minkä Euroopan maat
vuoksi yleinen naisten konferenssikin ovat kärsineet. — Kerhon puolesta:
pidetään Bulapestissa. Hänkin yhte- A. L.
etualalle kenraälidiktaattori Ja pääs­tää
BlUm kumppaneineen tolstaisek-r
si menemään, antaa heille tilaisuus
meluta vapaasti oppositiona? Muu­ten
. voi sattua niinkin, että sosialisti­en
Johtajat hallituksessa pysyessään
menettävät .rippeetkin puolueestaan,
mutta kommmilstit lujittavat asemi­aan'
entisiä enemmän. •
I E i ollut sattuma, että viimeistä
edelll^en^vhallltiiskMlsin' aikana ovela
olHiBi^töpbi^tiikkö • kieltäy­tyi^'
ryhtymästä sisäministeriksi: " E n .
halua rturn|ieUa poliittista uraani. En
hälua^ nimeäm m a i n i t t a v a n s a n a an
tapaan kuin JuleS': Mochin". -Vuo-
.den>alkai^.JMumin j a Jules Mochin
puolue menetti-iÖO.OOO jäsentä.
.Ministerinleiyllle pyrkivät sosialis-tljohfäjat
eivät ota 'erikoisemmin huo­mioon
puolueensa arvovaltaa: j a k i i ­ruhtavat"
käyttämään hyväkseen jo­kaista
tilaisuutta päästäkseen mu­kaan
hallitukseen. Vieläpä viime vuo­den
valkeina marraskuun päivinä­kin,
kun koko maa oli lakon vallassa,
he pitivät molemmin käsin kiinni m i ­nisterisalkuista.
Mutta Marien eron
Jälkeen ne, Joiden palveluksessa "so­sialistit"
ovat, nähtävästi päättivät
tunnustella mahdollisuutta luoda o i ­keistohallitus
ilman sosialisteja. Juuri
siksi B l i im ktunppaneineen yhtäkkiä
Ilmoitti siirtyvänsä oppositioon.
Käytännössä kävi kuitenkin niin,
että uusille opposltlomiehille Isket­t
i i n , silmää. Ja vielä kerran he heti
tottelevaisina ottivat salkut ensin
Schumanilta sitten vQueuIllelta. Peli
alkoi alusta samanlaisena, -paitsi että
tällä kertaa' hallitukseen tuli myös de
Gaullen suoranaisia apurelta.
Sillä allEaa k im Queuille käjrttäen
vielä. Marien hankkimia erikolsval-tuuksla
ryhtyy • toteuttamaan Rey-naudln
stirullisenkuuluisaa suunnitel­maa
määrällemällä uusia veroja ja
hintojen korotukiia. hetkeään odotta­va
kenraali de daulle tekee lehdlstös-:
sä laajasti mainostetun propaganda-matkan
etelä-Ranskassa. Hän pitää
puheen toL-ensa jälkeen toistaen vä-sjmaättä
kaavaa: ^ E n ole kenraali B o ­naparte
cnkä^ kenraali Bolanger, olen
kenraali de Gaulle'". Asetettuaan i t ­sensä
samalle tasolle Bonaparten ja
Boulangeriri Icanssa j a sanoutuessaan
heistä i r t i hän'samassa selostaa Mus­solinilta
lainaamaansa suunnitelmaa
Ranskan muuttamisesta korporatiivi­seksi
valtioksi. Tässä yhteydessä de
Gaulle muitta mutkitta julistaa: "Me
kuljemme valtaani".
Pariisin iltalehdet puhuivat ^ eilen
liikaa paljastaen erään -ei niinkään
merkityksettömän yksityiskohdan de
Gaullen matkasta; Syyskuun 11 päi­vänä,
Queuillen muodostaessa p a r h a i l -
laan hallitusta, de Gaulle kohtasi hy­vin
salaisesti toisen "kuuluisan turis­t
i n " — Churchillin, Joka erittäin so­pivasti
joutui lähelle niitä seutuja,
joita uljas kenraali nyt matkailee.
Hänen jälkeensä Churchill kohtasi
kolmannen "turistin"' — Murphyn,
amerikkalaisen ;diplomatian Ja va-koilulaitoksen
asiamiehen, joka kä
sittämättömän yhteensattuman joh­dosta
myöskin oli joutunut läheisyy­teen
. . . ' , "
Nyt niin kiihkeästi itselleen täy­dellistä
valtaa vaativan kenraalin ys^
tävät ja suojelijat eivät kuitenkaan
voi olla ottamatta laskuihin voimien
AvIovaimoUa oikeus
maan omistamiseen
Ont. maakumiassa
Toronta — AvIOTalmoiUa on oikeus
maan ) a muun omaisuuden käsittele­miseen
käsitystensä mtikaisesti O n ­tarion
maakunnassa, sanoi naisten
maakuntaneuvoston jäseni miss F em
Lewis luennoidessaan täällä. Hän sar-noi
aviovaimojen omäisuuslain (Mar-r-
ed Women'fi Property Act) antavan
aviovaimoille: -oikeuden menetellä
omaisuutensa kanssa' aivan samaan
tapaan kuin. olisivat yksinäisiä. n a i ­sia.
Ennen : tämän l a i n hyväksymistä
olivat vaimon omalsuusaslat hänen
miehensä käsissä.
reaalista jakautumista. He eivät voi
olla näkemättä, että kaikkialla, min­ne
de . Gaulle saapuu,. järjestetään
mahtavia työtätekevien vastamielen­osoituksia,
V
Maassa kasvaa Kasvamis'taan vasta-lauseaalto
sitä sietämätöntä tilannet­ta
vastaan; johon Ranska on joutu­nut,
kun Marshallin-suimnitelma on
ajanut sen nälän kouriin. Yhden v i i ­kon
aikana Pariisi joutui näkemään
kaksi suurta yhteenottoa työläisten ja
Jules Mochin poliisiprlkaatlen välil­lä.
Hallituskriisin aikana syyskuun 9
päivänä tuhannet Pariisin auto^ ja
lentokonetehtaiden työläiset lähtivät
järjestyneestä j a Marseljeesia laulaen
liikkeelle Boulognen esikaupungista
presidentin linnaan vaatimaan työ­tätekevien
taloudellisen aseman pa­rantamista
ja demokraattisen yhte-nälsyyshallltuksen
muodostamista. He
kantoivat julisteita: ^'Demokraattisen
yhtenäisyyshallltuksen p u o l e s t a ! "
Tarvitsemme ranskalaisia ministe­reitä!",
''Alas' Marshallin suunnitel­ma!".
Passyn ranta-kadulla mielen­osoittajilta
sulki tien,autoilla saapu­nut
voimakas poliisipartio. Laskeu-;
tumatta auto'stä poliisit avasivat i l ­maan
edelläkäypää varoitusta tulen.
Kahden minuutin ajan - kuului lau­kausten
kuivaa rätinää.
"Roistot ampuvat ranskalaisia"! —
huusivat rantakadulla sijaitsevien pik­kuliikkeiden
kauppiaat. . .
Työläiset vastasivat.poliiseille'kivi­sateella
— kivet he' repivät katukivi-tyksestä.
Alkoi käsikahakka. Se kes­t
i lähes 2 tuntia j a päättyi siihen, että
%ukko veren tahrimia ja piestyjä työ­läisiä
murtautui talvivelodroomlUe n i i ­den
50 tuhannen osanottajan jouk­koon,
jotka olivat saapuneet sinne
kommunistien kokoonkutsumaan ko­koukseen.
Lehtien kertoman mukaan
40 osanottajaa: haavoittui tässä k a ­hakassa.
Monia työläisiä vangittiin,
j a kolmelle heistä on oikeus langet­tanut
tuomien kullekin 6 kuukautta
vankeutta ja 6,000 frangin sakot.
. Viisi päivää myöhemmin sattui "vie­lä
vaikuttavampia tapahtumia aivan
kaupungin keskustassa, Haussmann-bulevardilla,
missä tavallisesti kuljes­kelee
rahakkaita tt^isteia. 10.000
kansallisten lentokonetehtaiden työ­läistä
saapui sinne syyskuun 15 päi-
CSJ:n lastenpäivää
vietetään jouliik.
12 pnä kaikkialla
Toronto. — Canadan Suomalaisen
Järjestön j a Suomalais-Cat^idalälsen
Amatööriurheilulilton yhteinen var­haisnuorten
komitea on lähettänyt
kaikille C S J : n osastoille ja S C A U L :n
seuroille kirjelmän. Jossa annetaan
käytärmöllisiä ohjeita varhaisnuoriso­työhön
nähden ja ilmoitetaan, että
"Joulukuun kahdestoista * ^ l v ä on
omistettu lastenpäiväksi".
Kirjeessä kehoitetaan kaildda
, "osastoja Ja senroja ryhtymään
näiden j u l i l i en Järjestämiseen. N i i ­den
yhteydessä on myösldn hyvä
; tehdä lasten Järjestämistyötä. J u h ­lista
voidaan järjestää ohjelmalli­sia
tilaisnnltsia, joissa lapset Itse
. esittävät ohjelmaa. Komitealla on
varastossa lapsille sopivaa ohjel­maa,
knten m n o j a , lauluja, leikke-
. jä, pieniä näjrtelmäkappaleita y.m.,.
joita lähetämme pyydettäessä. Ja
Inonnollisestildn on pukki välttä-
: mätön juhlan yhteydessä" sano­taan
kirjeessä lopnksL
, Varhaisnuorten komitean osoite on:
K. Siljander, 957 Brcadvlew Ave;, T o ­ronto
6, Ont.
30,075 Port Arthurissa
Port Arthur. — Kaupungin tak-soituskomissioneri
C. E. Oolvin on i l ­moittanut,
että kaupungissa oli v i i ­meisen
taksoituksen perusteella kaik­kiaan
30,075 asukasta eli 1,540 enem­män
kuin vuosi takaperin. Sitten
vuoden 1939 on kaupimgin asukaslu­ku
kohonnut kaikklaa;n 8,330 hengel­lä.
Maassa syntyneitä tai* kansalais-tuneita
oli kaikkiaan 26,161 henkeä.
väh aamuna tehtaiden hallintoraken­nuksen
eteen^" vastalausemiel§r.osol-tukssen
1,300 työläisen , erottamisen
johdosta. Tunnettua dn,; 'ettäj Rans­kassa
nykyisin supistetaan lentokone­j
a moottoriteollisuutta: amerikkalais­ten
yhtiöiden mIeUksi, j a työläiset hei­tetään
kadulle. . Mielenosoitukseen
osallistui työläisiä kaikista ammatti­järjestöistä.
Poliisi aloitti hyökkäyk­sen
mielenosoittajia vastaan. Työ­läiset
pitivät puolensa ja pakottivat
poliisin lähtemään pakoon. Säin t
Augustlnln torilla kajahti laukaus —
eräs pollisiprikatilrl halusi provosoi-
.da:.JaukaustenvaIhtoa. Työläiset ei­vät
kuitenkaan antaneet provosoida
itseään vaan jatkoivat järjestyneesti
mielenosoitusta. Poliisi sai pian lisä­voimia.
Mutta sen ei vielä pitkään a i ­kaan
onnistunut hajoittaa työläisjouk­koa.
Muutaman tunnin ajan suurilla
bulevardeilla käytiin katkeraa tais­telua.
Vasta iltapäiväUä pohisl pääsi
tilanteen herraksi. Sitä ennen* o li
eräiden lehtien kertoman mukaan
paikalle kutsuttu panssariautoja. K a ­hakassa
haavoittui 150 työläistä ja
27 polisia.
Näitä viimeisiä rivejä kirjoittaessa­ni
Ranskassa on nousemassa uusi
lakkoaalto. Elävä elämä on näyttä­vä,
miten poliittiset tapahtumat P a ­riisissa
kehittyvät.
Timminsin naiset
lahjoittaneet $25
edustiiskuluibiii
Tunmins. — Terveiset täältä
sesta. Täällä on ollut oikän
syksy- Tuntuu oikein mukavalt,
namkm myöhään saadaan
kauniista ilmoista.—Tänä EVK
nähty lunta vasta yhden
ka .ollaan jo tnarraskuussa,
syksy näyttää palkitsevan meilb
mänkesän.
Na'sten kerhon toiminnassaW
tu kaikki sj-ysvalmistelut hyvää,
kuun. On ostettu paljon
vikkeita, joista valmistetaan
edellä pidettäviä myj jäisiä varten
laatuisia: töitä. Myyjäisistä
taan tarkemmm myöhemmia
Kerhomme lahjoitti $25.00'
Nielsenin matkarahastoon kun
menee Budapestissa pidettävään
ten rauhankongressiin cariad
naisten edustajaksi.
Marraskuun lopulla päätettiin
tää erikoinen naisten Utama
emme :ole .ehtineet sitä enn-järjestämään.,
Syynä oli CSJtn
ton iltamien järjestely^ jossa Vc
me olivat kiinni. Täällä, kuten
l&kin, tahtoo toimivien jäsenten
ko olla liian piem. Siitä syystä
eivät riitä moneen yritykseen
aikaan, vaikka kuinka halut
Mutta. parempi myöhään kuin ei
loinkaan.'.
. Kerhomme kokoontuu
tl joka perjantai-ilta. TOIT""
kaikkien naisten ottavan täinän'
mioonsa. Kaikki ovat ten-joukkoomme.
Nykyisessä tilanteessa oh'
naistenkin yhteistoiminta entistä
tämättömämpää; Alituisesti kf*
elinkustannukset vaativat meitä'
mintaan, samoinkuin myöskin 1
va sodan vaara. Kaikki rauhan
lustajat mukaan kerhoonune!
. Monin, syysterveisin kerhon •
ta: M . K .
CÄRE:n pakettien
sisältöä lisätty;
hinta ennallaan
Ottawa. GARE:n
edustaja Breen Melvin on
nut, että marrask. 1 päivästä;
on CARE:n Suomeen ja muuaDe;
hetettävien. ruokapakettien':
lisätty - huomattavasti vaikka;'
onkin pidetty edelleenkin enf
$10, johon sisälti7 myöskin
kustannukset.''- -
:' Tämä täten parannettu ;
Tapaket ti sisältää' t ästä • lähtien:
raavat ruokatarvikkeet: . . ; r l '
1 Ib. beef broth; 1 Ib. stealcj
kidney; 1 Ib; smffning (lardO; 1;
pressrves; 1 Ib. honey: 1; Ib.
1 Ib. chocolate: 2 Ibs. margarins
Ibs. sugar; 2 Ibs. milk powder;l'
-coffee; .2 Ibs. rice; 2 Ibs, flouf;-
cörned beaf: loaf; \i Ib. llver M ; '
Ib. bacon; Vi Ib. egg powder; .S
Prem (prepared meat); % 1
Näiden pakettien tilauksia
lähettää osoitteella: Canadian.
193 Spärks St., OUavira, Ont.'
sen oheen on mahdollisimman^;
västi kirjoitettuna liitettävä
vastaanottajan nimi ja osoite,
sen lähettäjänmml ja osoite;,
menen dollaria, ja ilmoitus siitä,
kysymyksessä on ruokapakettL^
Ruokapaketissa on ruokaa
aan 22.5 paunaa, jonka kaloria-ano
yli 42,OC0 kaloriaa.
. — Arkkiaatterin arvonimen;
Suomessa kerrallaan vain yksl^
rl. Nykyinen ainoa Suomen a^'
teri on tri Osv. Renkonen, jok»
tämän arvon v. 1934..
PÄIVÄN PAKINA
"Varsinainen työväenliike"
ia työttömyyttä, Xe eivät epäile lainkaan käyttää hyväkseen paloit­telua
j'a kiristystji, kunhan vain sai.-iivat "tulevaisuuden sotien" va­ralta
lihavia sotatarvetilauksia nyt heti.
Jos tällainen vaikutin on yllämainitun 1S3 teollisuuden ryhmän
'•'Jalomielisen" ehdotuksen taustana, niin silloin näiden laitosten isän­maallisuus
tulee kummaan valeoh. Tämä myös tähdentää sitä, että
sotasuunnitelmien asemesta pitäisi miettiä parempia keinoja lähesty­vän
talouspulan välttämiseksi varsinkin kun muistetaan, etta aseistau­tuminen
ei aula rauhan asiaa vaan vie :naan sotaan, j a sen kautta on­nettomuuteen.
•
Vuoden päivät sitten, eikä sillä m i -
tä&n väliä ole milloin se oli, perus­tettiin
Torontossa suomalaisten kes­kuudessa
eräs järjestö.' Sen nimeksi
ristittiin Canadan Suomalainen K a n ­sanvallan
Liitto, tai jotenkin sinne
päin. Perustajat olivat Innostukses­saan
oman kertomansa mukaan. Sii­tä
sanottiin pian kasvavan mahtavan
tekijän siirtokansamme - keskuudessa,;
Se lähetti kerran edustajankin Y h -^
dysvaltain puolella toimivan E. Sulka­sen
AmerliEan Suomalaisten Kansan-vallanhiton
vuosikokoukseen. Yhdys­valtalaiset
olivat kohteliaita tämän
äärettömän elinvoimaisen . canadalal-sen
järjestön edustajalle. Joka kauno­puheisesti
^kertoili siitä suiu-esta risti-retkestä.
Joka Canadassa aloitetaan.
Itse herra Sulkanen . lupasi tulla
tälle puolelle rajan suurrylitäyksen
alkajaisiin.
Sitten tuli hiljaisenunat ajat, Ajat-telinune,
että olisikohan tämä tyyntä
mjrrskyn edeM. Myrskyä ei kuiten­kaan
kuuhmut. Tarkoitanune myrs­kyistä
toimintaa j a samanlaista jär­jestön
kasvamista. Ihmettelimme, et­tä
mikähän järjestöä vaivaa. Pian
kuItenUn tuU tieto, että herra Sulka­nen
o n sairastanut eikä voi tulla tänne
avuksi. .
Jälleen seurasi pitkä hiljaisuus —
tarkoitamme suhteelhsestl pitkä. Kesti
kauan ennenkuin kullimme mitään.
Sitten järjestettiin oikein edustaja­kokous.
Se pidettiin, ellen väärin
muista, laulujuhlien yhteydessä. Teh­tiin
mahtavia päätöksiä j a asetettiin
suuria tavotteita,, Koko suomalaiselle
kansanheimolle täällä Canadassa an­nettiin
oikeina ohjelmajulistus. Sen
piti tepsiä ja sitten alkaa tämän «rit^
täin_elinvoimalEen järjestön suuren­moinen
nousu.
"Voimakas ja elinvoimainen Järjestö
taas oh vaipunut hiljaisuuteen. Ei
pidä uskoa että tämä elinvoimainen
järjestö niin vain yksinkertaisesti
kuoli. Sen organiseeraaja jälleen a n ­toi
julistuksen. Tunnustamme ettem­me
muista mitä sen "edustajakokouk­sessa"
puhuttiin järjestörakenteesta.
Viimeisestä julistuksesta kuitenkin i l ­menee,
että se on omituinen, ellei vain
ainutlaatuinen järjestö. Siinä kehoi­tetaan
rupeamaan kannatusjäseniksi,
koska "suomalainen asutus Canadassa
on useissa tapauksissa hajaantimut
lukuisille eristetyille paikkakunnilie".
Me otamme vapauden uskoa, että
tämä on eräänlainen heikkouden osoi­tus.
Tätä tukee sekin, ett^ julistuk­sessa
selitetään liitossa olevan neljä
kokonaista osastoa. Tosin sanotaan
toiveet olevan "lännessäpäin". Kun­han
el v a in odottavan aika tulisi pit­käksi.
Mikä tämä järjestö todella on? K un
yksityisiä kehoitetaan rupeamaan jä­seniksi,
n i i n heitä kehoitetaan "sen
kautta osallistumaan laajempaan yh­teistoimintaan
maan varsinaisen työ­väenliikkeen
riveissä". Siis halutaan
uskottaa, että se on ^'varsinaista" työ­väenliikettä.
Uskotteko järjestyneet
kaivos-; metsä-, auto- ym. työläiset
ettei teidän unionne ole "varsinaista"
työväenliikettä/ vaan neljä mitätöntä
ahdasmielisten suomalaisten perusta­maa
C S K L : n osastoa on vain sitä.
Jos julistuksessa käytetään vasem-mlstofraaseja
puhumalla "aatteelli-
-sesta kasvatul^sestar", "yhteiskunnalli­sista
epäkohdista'', "luokkapyrkimyk-slstä"
jne., n i i n ei suinkaan ne jotain
järjestöä. Joka ei ole pannut rikkaa
ristiin työtätekevän Tcansanluokan
hyödyksi, tee "varsinaiseksi" työväen­liikkeeksi.
Mutta eihän suuret sanat
suuta halkaise.
Siinä sanotaan, että se on C C F :n
"suomalaisena p u o 1 u e e n siipenä".
Myöskin puhutaan CCP:stä "työväen­puolueenamme".
Miksi kierälllä. Ei
C S K L ole mikään C C F : n osa. E i sit­tenkään
vaikka siihen luvattaisiin y h ­tyä.
Se on petkutusta. MeiUä bn siitä
hyvä esimerkki.
30-luvun alussa saman joukon toi­mesta
perustettiin C S J : n hajoittami-seksl
Farmareiden j a Työläisten Liitto.
Se myöskin esiintyi C C F : n nimessä
pitkän aikaa kunnes sen äänenkan­nattaja
Vapaa Sana tuomitsi C C P :n
V 1940 huhtik, 9 päivän
seuraavin sanoin: ^
"Meidän myötätuntomme on.
ihäntsellisen ohjelman puolella J».
'Ice myöskin olemaan, mutta me
hyväksyneet mainitun järjestö"
maa kantaa Venäjään nähden
sodan aikana. CCF:n johto
tuomitsi Venäjän hyökkäyksen,
samassa päätöslauselmassa se
että se ei. kannata Ganadan
tumista sotaan Venäjää vastaan,.
"Sanalla saneen" Me olemme
leenkin scsialidemokratian, yn
nallisen kansanvallan, kannan»,
ta emme sokeana niele kaikBa
väenliikkeen" nimellä esuntyro
koja, jotka pelaavat
käsiin."
Kuten huomaatte, nim CCF
tiin armottomasti sivuunJnm
fasismin nousun aattona labtenr.
nattamaan aseellista hyökkäj^
vostoliittoa vastaan. Sodan
on myöskin CSKL, mutta sc
C C F : n virallinen kanta.
Miten kävi'Farmareiden la
ten Llittot Kun se naytu
mahtavimmillaan. mm se « o
sahti V. 1941. SenSointulantu*'
erään kalastusyhtion tav
Lcng Laken haali m T J ^ ^ ; ^
ken haali on ^niosia torrovtaflJ^
^ ' c ^ : n nykyinen t o j u ^ .
män vanhan järjestön henb^
tämistä. Mutta eiköhän ett
pönkittää lahoa, variksen^
Ei siitä, ainakaan m i t a a n b^
Iäisille ole vaikka kuinka Ä » .
täisiin "varsinaiseksi työ
s l " , — UotL