Vapaus, June 15, 1948

              M:ta tujeeitaj, «s
äallyatät p a i j a i si
' suuret hevoslaana??**
t a . preerian -^-ijlaj,*
tuntu-Jcm paanetca*
t l s5-ksy:>i huolehtanaes.
t tällaisen r a v j n n ^^
j a pakkasten läpi flg^
tkuu IV osassa si^nj»^"
OSA ii
lina, kesäkuun 15 p. — Tuesday, June 15
lanadan Suomalainen Järjestö
il Suomen kansan avustus
)nnifie(nmnK;
e Radio Houie
feS.PetShoppe|
hihelimpt: 3690 j» mj
211.Algonqu!n Blvd E
;MME!
:LEANERS
korjausta.
d. E.
ONTARIO
me!
TAYLOR
.IMITED
takauppa
Ontario
RIN
)METRISTI
•haitfi lahjoja
tip.
f
CM
T I ON
EITA.
7 TeiXn.
Canadan Suomalainen
j j,^cto . C S J i ja sen ympärillä ole-y.
x voimat ovat menneiden vuosi-,
'aiaienien aikana osaltaan a u t t a -
suomen kansaa sen vaikeuksis.-
" ^ r i - ajankohtina. Vaikka C S J :n
K^^eiii lyö ön valistus-; j a k u l t t u u r i -
nön cdi^ununen j a sen k a u t t a p a j ­alla
tavalla Suomesta" :iullelden
iLuen lähentäminen ja , j u u r -
utumiiien Canadan kansaan, n i i ii
iiarpeen hcikelia ovat järjestön or-fciinitö!]&
et itsestään, s o p i v i a myos-avastustyohon.,.
VlLmeki-i päättynyt .Suomen k a h -
avustiminen tunnettnn- nimellä
Canidän Suomiapa (Canada F i n l a nd
Society Pand) ja esn toiminta
ättyi >iuUikuun 31 p:na.l947.-. .;tä-.
järjestö ; p e r u s t e t t i in Sudburyn
aupungissa pidetyssä edustajakoko-sessa
maaliskuun 30—31 p : n a 1S46
ijj se toimi Canadan h a l l i t u k s e n e r l -
oisesti siihen antamalla l u p a k i r j a l -
Tahah'kokoukseen oh saapunut
'edusta;;la k a i k k i a l t a . C a n a d a s t a . e d u s -
•n: töistas;ataa e n jarjestoyksikkoii.
simmäisen kerran- C a n a d a n : suör
laisten historiassa, istuivat m i e l i -
teihin katsomatta e n k l u b i e n , osas-öjen,
seurakuntien, urheiluseurojen,
iosuuskujuien j a monenlaisten naisten
^apujärjestöjen edustajat kaksi päi-kökouksessa.
missä syntyi yllä-lalnittu
järjestö. Se suuri ^avuntair-e,
joka oli Suomen kovempiosaiselia
n-salla, elävöitti k a i k k i a •• j a y h d i s ti
•rilaisilla mielipiteillä varustetut, i h -
set- Siinä -oli auttajana sekin,
'kun hallitus ei antanut l u p a a m u u ­ta
kuin yhdelle avustustoimintaan ni.
Itetylle ijärjestölle, jonka h a l i i n t o i -
m-joto oli Jo s o v i t tu ihalhtuksen edus­tajan,
C S J : n j a muiden järjestöjen
iedusiajleh kanssa, pidetyssä yhteises-jsa
neuTOttelussa. Vaikka n a i n . o l i ,,
:*i ie olLsi kuitenkaan estänyt r y h -;
aiittvmista, mutta johtavat puheet
heti lämmittivät edustajien mieltä j a
jkokouksen johtolankana kulkä ajatus;
iettä,voimine, olla i l o i s i a ollessamme
iasnä tällaisessa kokouksessa, missä
inohdamme muut yhdistyspyrkimyk-
;Eti ja ryhdjTnme luomaan koneis­toa,
joka voi työskennellä vanhan
Itunaan a\amtarpeessa olevien i h -.
:eniiten hyvaksj.."
Kun sitten- kokouksen loputtua
Jahlittnn • yhteistyölle saavutettua'
pohjtf elävöitti eri rj-hmien ; edus­tajia
tuntiessaan., että k a i k k i e n sydä-\
issa sykki lämpimänä ajatus käydä'
toimintaan: avustuk-sen hankkimtsek-
61 Suomen kansalle. • H a l l i t u k s e n l u ­pakirja
edeilytti. että avustusta h a n -
[iltaan .. vain . suomalaissyntyisiltä-,
suomenkieltä puhuvilta ihmisiltä,
ja: kaikki v.etDomukset on tehtävä
;siionienk!elellä. .Maanmieliemme yli
Jcanadan odottivat epäilemättä jän-.^
:nittynejna - Sudburyn edustajakoko-
'ukKn tuloksia VeUiOmukseksi hy-
AikÄjttiui. kokouksessa seuraava: • •
S 'RÄIKILLE C A N A D A N SUOMA­L
A I S I L L E
YhUristoiminuan Suomen hädän-
. alaisten avustamiseksi >
Todet-n Suomen kansan nykyisen
hidanal-iisen.aseman, .päättivät S u d - .
i?urys,sa m a a l i k u u n 30 j a 31 p:riä
kokoontuneet ..Ganadan suomalaisten
i u i d u - n . . huomaluimpien ryhmien
edustajat yk.simiehsesti p e r u s t a a ' C a -.
Moai).. Suomiavun .(Canadä-Pinland
•Vd; Society .Fund) Suomen kansan
inandorilsuninan tehokasta avustusta
' V a r t e n : - . ^ ^--'.f
' Canadsn Suomiavun perustamisen
i i u t i a saavutettiin ensim.maisen ker-i-
an Canadan suomalaisten h i s t o r i ­assa
mana-jilisuus kaikkien taman;-
aiaaa ^ suomalaisten yhteistoimintaan
"..^.'^'^i^s.uomalaisia läheisesti kos--
.**vassa aö!assa...Sucmen kansan p i -
•a^savavustamisessa.-' .
^ Siadakbeen taman avustustyön
•'Odel-ia, tuioksia -tuottavaksi, vetoam-;
uten kaikkiin suomalaisun jä
i*si<3ttn järjestöihinsä, yhdistyksiinsä,'
«f-iranku.ij.insa ja seuroihinsa ynna
" ^ " ' i n , K.ehou:aen ryhrymään palk-
»ari]rji..i]3an yhteisin voimin entista
'•eoc^uaa.Tipaan toimintaan koti-,
.•^äiaime hädänalaisen aseman lie-wt&
myeksi.
Suomen kansa e: ole koskaan en-
^ tarvinr.u: apuamme sen k i p e u n -'
kuin nvt Siltä sj-ysta on vel-
•^^uut-.-n.-ne ojentaa auttava kä-
^-me .hadassa oleville veljiUemme ja
"•inemme,
V ^ ^ ' " " ^ ^ * ' ' ^ P " ' " ' " ^ ^ S' ta t e -
l^^ampaa mita yksimielisemmm
^^ar..T.=:, Jos olemme tässä asiassa
^••p-oray... j,_^^„jj amoasUan
* x c i . n kansa. Yksimielisyys on
••^^v; Kaj-ttakaamme.sitä :tehok-^
l^aaruniestemme' •: hyväksi.
Kirj. Pekka Mertanen
k u n t a p i t i heti ensimmäisen kokouk­sensa
. Sudbur>-n edu^tayakoköi&sen
päätyttyä pikaista toimintaa yartsn.
H i e n o n a kulkeva epäiljre j^teistcrir
m i n n a s t a alkoi täydellisesti poistua.
E n s i k s i asetettu 40,000 d o l l a r i n ke­räyksen
päämäärä saavutettiin pie-!
nessa ajassa ja n i i n Suomiavun j o h ­tokunta
uskalsi lopullisesti asettaa
100,000 dollarin päämäärän, ihikä
y l i t e t t i i n k i n toimirman loppuessa^
S e n Iisaksi k e r a t t u n tavaroita, kuten
vaatteita, j a l k i n e i t a j a naisten ker­hot
valmistivat innostuneina k a i k e n -;
l a i s i a vaate t a r p e i t a , joideri r a h a l l i s ­t
a arvoa on vaikea sahöa. Toronton
kaupungissa.: jossa oli; C a n a d a n SuOr
m i a v u n paamaja. ACTicölän k i r k on
s i t a v a r t e n varaamassa huoneessa p a ­k
a t t i i n -vaatetarpeet puulaatikk:pihih
j a työn suorittivat e r i . järjestöjen
vapaaehtoiset voimat.
' M i t e n tämä 100,000 d o l l a r i a käytet­t
i i n ? Canadan Suomiavun johto­k
u n t a teki suurimman iriääran os­t
o i s t a an Canadan Punaisen . R i s t i i i
k a u t t a j a sai s i t en halvemmalla t a ­varoita,
. Joista tiesimme Suomessa
olevan suurimman puutteen, j a mitä
hädänalaiset siellä k i p e i m m i n tarvit­sivat.
Samalla otettiin Siiönieh
H u o l l o n toivomukset huomioon lähet­tämällä
50,000,000 yksikköä p e r i i s i l l ir
niä Suomen sairaaloille.
Me emme luonnollisestikaan - v o i ­neet
olla valipitamattömiä siitä; m i ­t
en tavaroita S u o m e s i jaetaan ja
seurasimme mielenkiinhollfi Canadan
Suomiavun johtokunnassa aviisttik-semme
jakoä. V a l i t u k s i a t u l i huonos­t
a jaosta osaksi suoraan järiiyös h u ­h
u i n a , mm; etta väärät henkilöt saa­vat
avustusta.. K u n näihin valituk­s
i i n e t s i t t i i n sejvj-yttä. ösoitta,utui-vat
ne huhuiksi tai muuten, väärin­käsityksiksi.
-Talla ei luonnollisesti
' h a l u t a sanoa etteiko virhf^ellisyyksiä
olLsi tapahtunut joissain .paikoissa,
m u t t a siitä lankeaa vastuu j a k b e l i -
miUe Suomessa.
C S J : n .edustajana Suomessa y i ^ -
räillut U. Mäkelä tutki aseita vaU-t
u k s i a ; j o t k a lopulta; osoittautuivat
pääasiassa huhulksI."^ K u n " ' t r l "Ä^iKfer
W a r i s vieraili täUämahterieella Suo­men
; H u o l l o n asioilla,; tiedustelirnme
häneltä myöskin avustuksen ijakoä; j a
han sanoi joutuneensa niyöskin teke­mään
tutkimuksia valituksista, joitä
o l i tehty huonosta jaosta. . . M e tie-,
simme taalla, että meidän p a r h a a t k in
ponnistuksemme saada apua (kaikille
puutteessa oleville Suöiiiessa; pvat
rittämattömat., Nyt tehdj-n. työn
muistona elävöittää • meitä kuiteniciri
se, että m i n läheisesti tuhsinune; ole­vamme
lähtöisin samasta ka.risa.sta.
Tähän avustustyöhön: osallistuneet
•' lähettivät lisak-si j a t k u v a s t i pakette­j
a ; sukulaisilleen, j a muille läheisil-
.leen.. ••, ''.V v;.;;.;;";
Yhteisessä avustustoiriiinnassa saa­t
i in jokaisella d o l l a r i l l a n o i n k o l m i n ­k
e r t a i n e n a vustusar VO v e r r a t t u i i a y k ­sityisiin
li!.hetyksiin. Suomesta; saa­pui
taman yhteisen aviistu-stoimin-nan.
aikana myöskin . 'avuhpj-j-ntöjä
m o n i l t a e n järje.<jtoiitä. jotka ovat.
tärkeitä ja^:olivat suuresti;atvun;,tärr
peessa. Tamanluontoisten avustus-,
pyyntöjen huomicon ottamatta jät­täminen
ei j o h t u n u t kylrnäkiskoL^Uu-^
destä. vaan yhteisesti sovituista •pää­töksistä,
jä hallituksen määräyksistä,
m i t e n avustusta : s aa kerätä-V
-..•Sen Jälkeen.jkuin tamä:<Cänäi^^^
kai kk ia suomala i s i a yhdistä väv avus­t
u s t o i m i n t a loppui Jä Supriien r a u ha
lopullisesti allekirjoitettiin^.; -pyat CS;
J : ä lähellä olevat voimat perustaneet
Sirola-Säätiön. avustuskomitean, j o n ­ka
kautta on kerätty avTlstu;'a.; T ä ­mä
aTOstus kohdistuu eheinmän va­listustyön
tekemiseen, kuten koko S i - -
r o l a - S a a t i o n toimintakin. . M ^
dämme,-ettei Suomessa «nää .ole.,var­s
i n a i s t a h a U a , s i l l a Suomen lehdet
kertovat •. v i l j a n saannin olevan - ' l i a ­t
u n : " K e u v o s t o l i i t o n kanssa. tehdyn
kauppascpimuksen ka•uttä.^: • S a i i i p i n ;
Sucmen . tjtkalamen ministeri^^^xU^
T o i v o l a lausui Torontossa vastaan^
ottotilaisuudessa : pitämässään pu­heessa
maanmiehilleen, . e t t ä Suomi
selviytyy vähitellen taloudellisista,
vailieuksi-^taan. ; H a n sanoi k a i k k i en
oppivan: kokemuksistaan ;• j a ''isiäpä
virheistäänkin, joista Suomen kan­saa
o n ehkä rangaistu l i i k a a k i n M u t ­ta
valistustyön tskemistä tarvitaan.
Sen me näemme täälläkin ja siks.
Oiältamms auttaniään
Canadan Suomalaisten
järjestäytymisestä ja
suuntaeroavaisuuksista
Ontarion maakunnan eteläosassa, Yhdysvaltain ja Canadan rajalla. Erie^ Ja Ontario-järvien välillä oleva kuului.^
.sa Niagaran putous. Vesi syöksyy koskesta'koht.suurjan ula.s noin 50 metriä siten, etta kallion Ju kosken vesiseinän
viUiin.jää onkalo, minne voidaan mcnnii.
Toronto ja ympäristö
Toronto. .— T a m a n nyt ilmestyvän
Vapaus-lehtemme Suonunumerjn
k a u t t a avautuu meille Canadassa
oleville suomalaisille t.laiouus kertoa
niistä olcsunteista joissa elämme,
asumme j a olem.me j a m i t e n h a n k i m ­me
jokapäiväisen toimeentulomme.;
Tama Toronto on O n t a r i o n maa­k
u n n a n suurin teollisuuskaupunki ja
toiseksi . s u u r i n asukasluvultaan koko
Canadassa — asukasluku e s i k a u p u n -
kemeen lähentelee miljoonaa. Kau­pungin
suuruudesta puhuu JO sekin,
e t t a kaupungin r a j a i n sisällä o n pääl­lystettyjä
katuja 544 m a i l . a ija s i v u -
eli jalkakäytäviä 914 m a i l i a , 5 3 ' s i l t a a,
j o i d e n y h t e i n e n - m i t t a on 53 m a i l i a.
K a d u l l a , k u l k e v i l l e sahkövaunuille on
l a s k e t tu 200 m a i l i a t e r a s k i s k o j a . ; K a u -
pungin e n osissa on puistoja, joissä
asukkaat saavat l e v a t i j a n a u t t i a n i i ­den
tarjoamasta hyvyydestä, yhteensä
103 joiden yhteinen; pinta-ala- on
1331 eekkeriä. Toronto on suuren
O n l a r i o - n i m i s e n 'Järven r a n n a l l a , j o ­k
a kesaism suo viileätä j a raitista
i l m a a kuumalle, suurkaupungille..
, Noin 80 m a u m etäisyydessä T o r o n ­tosta
o n m a a i l m a n kuulu. "Nia^garan
putous", josta osa on Ontario&sa Jii
toinen ö.sa N ew Y o r k i n valtiossa. Täs­sä
siLs o n - Y h d y s v a l t a i n j a C a n a d an
eteläpuoleinen r a j a , j o k a r a j a p a l k ka
on läheisin Torontoa. .. :
K a u p u n g i n suurimmat teollisuudet
ovat erilaatuisten koneiden ja saliko-valineiden
valmistuslaitokset, huo­mattavan-
suuret ovat miesten, nais­ten
ja lasten vaateteollisuuslaitoksel,
huomattavan monipuoliset ravmto-tarvikkeiden,
n i i d e n valmLstus- j a l ar
h e t y s : a i t ; ' k s e l . : ,Edellämainittujen l i -
i u t o i ovat monet, ketjukauput, j o t ka
liikkeet . v a l m i s t a v a t -. osan myy ta vas-
- t a an Itse,, j a on niiUä-'suurten: kaup­pahuoneiden
Iisana suuret:teollisuus-.
.:lait'jkset n i o i n l l e erilaisille tairvikkeil-le,
n i i n ; r a v . n n o n kuin vaatetuksen
sekä koti tar v i k k e i d en valm istasta
vai ten. Noin - y l e i s p i i r t e in .sanoen
noista ketjukaupolsta saa m i l t e i joka
hijia tavaraa,: paitsi c i ; väkijuomia.
Näillä tällaiset suuret ketjukaupai,
joissa kymmentuhansineri joukko, p a l ­velee
yleisoi erilaisten tarvikkeiden
myynnissä, täiset: kymmenet tuhan­net
niita valnustavat j a monet,sadat
aj^meuvot vievät t i l a t t u j a j a c s t e t l u -
j a : tarv; k i i e i t a k u l u t t a j i e n kotiin., T a ­ma
saattaa, meidät näkemään -miten
-hyvin -jarje-stetly jakolaitos toimu.'
Namu ketjUkaupat herättävät. meis.sa
ajatuksen, tuciannon: ja.: jaon. -yhteis-kunnallLstuttamisen
: valtt-amattömyy-desta.
jolloin : k o y h a kansakin saisi
jokapäivai.sen toimeentulonsa paljon
pienemmillä .^kustannuksilla.
pynmme
maan.-nieh.ämme simä, jcka lopulta
k o i t u i s i okonai-suudessaan V Suomen
kansan hyödyk.si; • M i n i s t e r i Toivola
sanoi myöskin, e:tä Suo.men o n ; o p i t ­tava
e^maan; hyvän : .naapuruuden
p o l i t i i k a s s a suuren l U i s e n naapurinr
raudat, tuleen; Suomen k a n - sa kanssa aivan .sanwlla' u v a l l a . k u in
. ^'••^'tamiseirsii.
n i a a l i s k u u n 31 p.
^^f*<äan Suomia\-un ensimmäinen
«tJisiajakokotti."
f Caa^tjan Suonilavun v a l i t t u j c h t o -
Cänadanldn suuren naapurinsa , Y h ­d
y s v a l t a i n kanssa.
•Valistus ja tietoisuus taloudellisen
elämän kehitj-ksessä auttaa tyÖUte-keviä
näkemään - t i e n eteenpäin, läpi
kaaoksen, jonka keskellä se on. se
ihdLStäa j a l u t t a a to.mmnan saman
päämäärän ,hyväksi.-. Tama ,on m e i l ­lä
tähtäimenä S i r o l a - S u a t i o n avus-tuks^-
ssa, • j o n k a k i u e e l l i s i n : osa .on
suoritetta. '-Sucmen;. työväenluokan
kiroa? n a y l t j a - o l e v a n , ettei se ele-j
a k s a n u t • . s a a v u t t a a . yhtenaisj'ytta'',
•cirjolttäa . kirjeissään taman kirjoit-:
tajalle; K u l u t u s c s u u s k u n t i e n . K e s k u s ­l
i i t o n :<K.K.<. valistuspuhujana,: t o i -
Kirj. Jussi Latva
K;uipungL5sa o n monia e n l a a t u i s ia
tuctantolaito.k.sia. joissa tuhannet
työläiset :työökentel?vai. Kuljetus-
'.yola;set ta.ssa k a u p u i i g i s i a muodos­tavat
hiiomati.1 v an suuren - lukumää­rän-
KuupuiikiHi tulee- k a k s r l a p i -
i n i i u i e r e e i i kulKevaii rautatietä, j o t ka
t u o v a t : t u l i a n s : a vaunuja .tavaraa yö­tä
puivaa, seka; monet kymmenet
m a t . i u s i a j a j u n a t vuorokaudessa tuo­vat
tuhansia IhiiiLsia. lt.se k a u p u n ­gin
katuvauiiuliikkeen- kuljetu.styor
:a;st.'n luku on toi-sUikyintnenta t u -
iiätla. Lisak-si . l i i K c h t a tuhansia
.iuorma-.- j a hcnkilo. iutoja erilaisissa
tehtavi.ssa. -
Rukennustyolai.set moni.ssa • . e r i
ammateissa miiodJ.stavat yhteensä
noin :ka-lc^:kyin;iu-ntatuhatta k a s i t t a -
• .-un lyolaLsjeuKon. Koulut kansa-
::oulu.s:a yhopisiocn a-^jii muodostavat
oppilaiden ja: opettajain kan.s-sa sata­tuhatta,
käsittävän joukon.
N a l l i a k a i k i l l a . m a i n i t u i l l a e n a l o i l ­la
-on nieita .suoinakiisia, toi.sissa vain
jOitakin.. toi.sSs.sa iLS<.'ampia.. . i l a k e n -
nus-, vaatetd-s- seka ravmtolatyoläi-
Eina on suomahii.sia eniten .sekä h u o ­mattu
joukko iierhepalvelijoina eni­ten
naisia, mutta jonkun verran on
mjespuollsiäkin t a l l a k i n a l a l l a . Suo­m
a l a i s i a , pitäisi tilastojen mukaan
asuä TorontD.ssa lähes kuasituhatta.
A l l e k i r j o i t t a n u t : e i - t a r k a l l e e n tiedä:
p i l a a k o luo: .sanottu l u k u taydelli.sesT
t l paikkaanpa, m u t t a enempää ei
m e i t a kuitenkaan :ol'!- Suomalaisten
j o u k k o on -kuitenkin : najautuneeiia
k a u t t a .suuren kaupiingfin. .silla _eri
.suuniiilhi- a.sustaa j o i t a k i n . -Ehkä
noin :vii.sitolstu prc;.-;entt,ia varsinai­sesta
a-sujamisiosta .omistiia oman t a -
1 J ! l
. .Ensimmäiset sucnuilai.s-dl ovat- juset-,
luneei a.-:umaaii Tarojvtoon noin vn-.
s.tynuncnta . vuotta sitten. . E n s i m -
mai.si-t kaui.)Unkii 11' asettuneet . o i ;vai
nuor.u : r a a t i i hn .. " s a l U o a " , mie.steii
IMiku^en: valiiiLstaJia .Suomen kaupuri-,
gcista, kuten Helsingista, Torniosta,
Turu.-ita, y.rn, N);npa•he^hetl aUoivai
v i ; h t y i i main.o.sti ta.s.sa :kasvava.ssu i
,-:uui<taupun-j..-:ia, ja- kutsuivat - li.saa
arnniaiLitjvcreituan k.-jtiinaa.sta. Näin
h.'ic tri jOukKcnsa kaivoi Ijhjcs-sa
ajiisj^a toiselle ladall.-. Samalla aj.U-'
la oli rnyos kaupunkiin•: asettunut,
m u i t a k i n . animattimieh-ja,: vulureita.
puuseppiä, joitakin kunttyola;.sia .'•;<:ka
7.amanalkaise.%ti ^ sekatyöläisiä ja j o i -
. tL-.cin perhepä! vcJijOila.
N a m ; siis alkoi ..suo.malal.stena-s<.-i-.
n i i n i n e n Torontu-'JM, .jo.s.sa heillä, epair.
• l o m a l t a olivat alkuvaikeudet paljon
.suuremmat k u m : rnonL-i.sa p i k k u p a i ­koissa.:
. V a i k e u d e t ' on a i n a suurem­mat
...suurkaupungis.sa Vieraalle ; t u l i -
j a j l e , - v a i k k a p a osaisi, j a ymmäTtais»
vahan . m a a n ' kieltäkin mutta • koko­naan
e n a l a n n i n k i c a a ymrnariämal-tomaile,..
va.sia .Tiaa-han tuUeeUe, ovat
en;!vi:ko. i j a ' k u u z a u d e t ikävät ja
j)it/:at.: • KoliTi/.ava :ras!ttaa- u.seita
vuosiakin, var.siiikin jos - v i i l a joutuu
olemaan ilman .työpaikkaa -monia.! omistajien .mieUp.t'--fi.sta". öli.s. tow:ri
Y l i d e k s ä n n e n . o i s t a vuosisadan;
vaXhtee.ssa, jolloin Suome.sta alkoi
suuremmus-sa, maara.ssa saapua .siir-t
o b i s i a Canadaaii. oli t.vova«.-nlilke
Suonutssakm vielä alkuusleclhian. J a
kun vieUv huomioidaan; että suurin
osa naista ttikalsemmista siirtolalsi.s-la
saapui maaseudulu». n i i n on sel­viö,
etui luokkatietoisuus heidän
keskuudessaan ei voinut olla hyvin
laajalk' levinnyt. He, olivat suurei­ta
osalta mieli|>ltrlltuaii uskonnollis­t
a vakea. . .
Saapuivs.sa;»n lanne luisllii oloihin
j a viei-uasfen ympäristöön näyttää
lH'i.s.sii k u l i e n k i n Jo aikaiseen heran-neon
; jGnklnlai.st.-n järjestäytymisen
halu. Voimakkaana kannuslimenu
UUian järjestäytymiseen epäilemättä
oli oman .seunielaman kaipuu, ka-^ka
he m a a n tajioja ja kieltä tuntematto­mina
eivät vouitieL sopeutua m a a n
vuLsinuLseeii seuraelämään j a n a u t t ia
s i i i a . ; J a - i i l i n alkoi .suurempiin suo-maliilskesKUksiln
eri puolilla niaatä
syntyä paikallisia järjestöjä, jOldeh
peiiaatU-'et ja tarkoitusperät r i i p p u i ­vat
Silta mnikulalsla vaikutteita nii­den
perustajilla oli Jxlrjestötounin-nasUi
kotimaassaan. Useimmat
nälst-a alkaisemmi-sta tulokkaista ei­vät
olleet: .saaneet; niinkiiänlal.sla vui-k
i i t t i - i t a . t.voviienllikkeelui Suome.ssa.
M u l t a .s<*n.sijaan olivat iiuoriS'«eurat
j o siihen aikaan l i y v l n yleisiä järj«!s-l
o j a Suome.s.sa inaaseuduiUakin ja
t.*. Työn etsintä on kiUkkein i k a -
vima ja valhuikin tämänlaisessa
suurkaupungissa, jossa on pilkat
m a t k a t - k u l j e t t a v a lyötu etsiessä. Vä­symys
j u katkeruus oJi''aina p a l k k a na
t u r h a n ju epäonnistuneen etsiskelyn
jälkeen. Namu ovatkin m i l u to.sl-
.i;..olt.a. jotka juonessa .tapuiikse.ssa
uvai j a a i i t e l kokonaan kertomatta
iiUlle uusille: .sukulaialUe j a ystäville,
joille lijjpu o n lähetetty Vahan maa­han
malkustamistii varten, Ja Jotka
joutuvat kami>])ailemaan .samojen
vaikeuksien kanssa j a elämään epu-'
varmuudessa, ilottomassa yksinaisyy-de;-.
sa. Varsinkin -.. liuohvuosisataa,
sitten, j o U o m e i viela.ollut mlnkaan-l
a r s i a .vhteislolimnuia. suomalaisten
kt'.skuude..ssa. . • . -
Tainan ejjatolvojseii ja ilottoman
yk.sinaisyydeH poistamiseksi Torontxm
riiomalai.slen. keskuudessa ])ideltiiii;
en.simmainen kokoas joka o l i . k u t s u t ­tu
"Kan.salaiskokouksen" - nImelTa
syyskuun :19 p : n u löC2 tarkoituksella
.<eskuMdla yhteistoiminnan alkaml-
.icsLa Toronton :sutnia.aisten . ke.skuu-oe'-.
sa.: Kokouk.seen oli saapunut 41
iienkilca. S:'.n ava.si J a a k k o LlndaJa,
selittäen - kokouksen tarkoitusta ja
hanet^^ myö.skiii v a l i t t i i n tuon . h i s t o ­r
i a l l i s en kokouksen puheenjohtajakfil
j a - ' k l i - J u r i k s l . V i l h o Gröndahl; V i l k ­kaan
ke^skustelun i j a a l y t t y a . päätet­t
i i n . yk.simieli.sesti perustaa "Suoma­l
a i n e n .Seura" niin pian kuin .sitä
varten on. larpeelllset valmistelut
tehty.
Seura.si.. kesku.stelu, etta nilliO poh­j
a l l e , eii i'ninka aatteen liyvak.sl paar
tetty .seura a l k a a l o i m i a . Yksmiieli-sefcsi
. jjaatok-sek.si tuli, etta : .seuran
t y j n l n l a pL-rUstuu :"VAPA1I<<.,E A A T -
'1'E'1L1..E" tarKOiluk-sena Ollen yhdis­tää
'paikkakunnalla olevat kansalai­set
vyhte-iitoimintaan, kehittämään
h e n k i s i a 'voiinia.. ja .seuiaamaan seu
a j a n pyrintöjä, seka -turvuamaan
kan-sala.stiMi t t u j a henkisesti ja ai-:
neelli.sesti. Jasent^ksi .-.•;euraan pää­t
e t t i i n ottaa joicainen suomalainen
.sukupu-jleen kaLsomatta. j o k a ilmoit­taa
-halu.staan johtokunnan jäse­nelle.
-• Seuralle saantoja laatimaan
v a l i t t i i n tc:miicunt.i, j a uu.si kokous
niitä .hyva.-c^jyma-an ..päätettiin pilaa,
.syy.skuun 2H ]>:.na. , .Tassa kokqukses-
•'taasen-, .toimi, pulieenjohtajana
.Jaakko : Lindalä.. : ; : L u e l t un .saantoko-m.
teän laatimat .saannot; iJl pykälää.,
j o t k a p.v^iala; pykälaiUi.- hyväksyttiin.
S' ' U i a n K i l l i n e n perustava kokous
päätettiin .jjitaa .loxa/iuun 5 .jj.jna jos-
^:a kokjuksc.s.sa peru-U^-tulle- .seuralle
. v a l i t t i in johtokunta y.m. - tarvittavat
v i r k a i l i j at
K i r j o i t e t u t ' niu;;stiinpanot .seuran:
t o i m i n n a n alu.sta . a l k a e n trjleavat,
että kulttuurinen . kasvat.u.siyo - .sai
huomatun Jalan.sljan.; Lokakuun 12
p: n ä pidttjssa r-xJJ takirja.ssa on
merkittyjia..,.etta : Jaakk/j- L m d a l a on-selostanut
s.-n paivan t. r k e . n t a k v . v - ' »''"'^''-"1'''" yntyman
hi.len/.aivaja:n lakosU, lak- «•"^^'i Kuomala.nen SeUra va-
Kirj. G. Sundqvist
r a i t t i u s l i i k e oli verrattain laajalti
tunnettu, o l i h a n n.^; " J u o m a l a k k o l n -
k e " juuri n i l l i i n a i k o i h i n Suomessa
k u k k e i m m i l l a a n . Ei siis ole l a i n ­k
a a n ihmeteltävää, että m o n e t nais­ta
suomalaisten varliai.semml.sUi j a r -
je.stois.a Canadassa olivat miorlso-
.seurojtt ja ralitiusseuroja. .
K o s k a JH mlssa ensimmäinen jär­jestö
perustettiin :siiomuläisten toi­mesta
Canadassa, s i l t a a l i e k i r j o l l t a -
neelhi ei ole vannaa tief-oa ja siitä
n a y t i a a ilmenevan erlavla mlellpi-l
e i u i . Ensiinmalne;i seura, jonka
peru.stamlnen on allekirjoittaneen
tiedossa, -oli r a i t l l u s s e u r a •"Aallotar",
j o k a peru.stettiln lokakuun 11 paiva
a89l;: N o r t h WelllnBlonissu. Vancou­verin,
saarella, Bi-ltlsh Colimiblassa.
-Tiuna innhdollisestl el oUut ensim­mäinen,
m u t t a se o l i y k s i ensUnmal-s
i u . j a toimi myöhäisempään kuin
mahdollisesti mtkuun inuu; .suoma­lainen
ralttiasseura Ganadäs-sa, a i ­na
vuoteen 1912/usti. Samoilun a i ­k
o i h i n perustetuin iiälla r a i t t i u s - ja
nuorisoseuroja u-selllemmllekln paik­k
a k u n n i l l e . . . -:
Eräs: P o r t A r t l i u r l n vanhemmista
suomalaisista tt.sukkalsta kertoo y h -
telspyrlntöjen Port Arthurissa k u l -
kenw!n samaa latua kiUn muualla­k
i n Canadiusiia: ^'F,'i.sin on m u o d o s ­tunut
; .seurokunta, s i t t e n : , j o n k i n l a i ­nen,
r a i t t l u s s e u r a j a sitten työväen-y
h d i s t y s . " Ja tässä järJestykMss»;;?:;
se suomalaisten työläisten iSrSest^':0
tymlsprosessi Canadassa - . t o d e t t i s^
n-ayttää suurin p i i r t e i n kulkeneen;
Toronto näyttää iässä suhteessa k u l - '
l e n k i n olleen poikkeus. Siellä rait-^;
tiusseura muodostui vasta sen ;'JäIi
keen kuin frofoalon ; Suomalainen'•§
Seura oli jo o l l u t jonkun a i k a a t o l - :;
m Innassa. Toront,jn: -Suomalainen;,"
Seura perustettiin syyskuulla l ^ t fi
Suomalainen Seura ja ralttlusseitrÄ
yhtyivät kesäkuulla 1905 j a tästä y i i - :!
distyneesta järjestöstä muodostui slt--
ten työväenyhdistys, j o k a toimii vI(B-:;|
läkin Ja t u n n e t a a n nyt nimellä 'CÖ/:;
J n os.ibto No. 1.
Samaan suuntaan . k u l k i kehitys^H
m u u a l l a k i n . Uusien s i i r t o l a i s t en ijou-»;:
kossa o l i a i n a Joitaui s e l l a i s i a k i n c
j o i l l a oli enemmän tai vähemmän •;
kokemusta työväenliikkeestä'-Stlo- i
me.sstt j a jolta r a i t t i u s - j a nuorlaOr;;
.seurojen toiminta ei tyydyttänyt: He. -
a l k o i v a t järjestää työväenyhdistyk- f
siä, Joiden lukumäärä lisääntyi no-j>
easll. Joissakin tapauksissa ralt- ;
Uus- Ja nuorisoseurat ,suoranalsesU;
muuttuivat työväenyhdistyksiksi t a i i l
sulautuivat n i i h i n l i i t t y m i s e n kautta; t
TolsLssa tapauksissa; n e yrittivät toi-:;:
m i a työväenyhdistysten r i n n a l l a iJas;
ela-.i k i t u u t t i v a t j o n k i n aikaa, ^mutta:
k u o l i v a t m y o h e m m l n veren viihyy- -f
. N a i n muodostuneet työväenyhdls»'
varojen . keräys "Suomessa nälänhä­tään
joutuneiden ihmisten hyväksi".
Keray.s oh seuran en.sUnmainen Ja
J a t k u i se useampia kuukausia, Jä-
.senlsto luovutti aina osan palkastaan:
Näin s a a l i i n lähes kolme.saiaa dolla­r
i a . Joka summa ihlätettiin lälw;ttää
Suomen työväen puoluehallinnon vä­lityksellä
Jaettavak.sl -jjuutteessa ole­ville.
Jo .seuiaavana vuonna 1903
perustetaan .seuralle puJiUja-Seura,
soittokunta j a niiytolma.seura, mutta
vakituisen kokoushuoneen puute o li
ankara. Näytelmän esittämistä var­ten
piti t a r v i t t a v a t k u l i s s i t kuljettaa
a i n a paikasta toiseen, joka teki toi­m
i n n a n vaikeak.si. Puhujia k ä V l T o -
ix>iito.s.sa vuoden 1903 a j a l l a Vihtori
Ko.sqla, M a r t t i Henrlk.son Ja T a a vi
T a i n i o , joille .seura oli h a n k k i n ut
huoneiston tilaisuutta varten.; -
N y t ^ Jo ilmenee. 1904 a j a l l a , että
paikkakunnalle: perustettu raittlu-s-seura
T a i m i ; o n yhteistoimintaa j o n ­k
u n .verran hajolttava, Ja s l k s l S u o -
malalnen Seura esittää yhteisen ko-kouk.
sen pitoa. Jossa kokouksessa
SuomaUilnen Seura esittää että: k a h ­den
.samanlaisen: .slvistys.scuran ole-ininen
samalla iiaikkakunnalla on
tarpeeton, ko.skaSuonialali>en Seura­k
i n on väkijuoma pahetta va.stu.stava,
koettaen kalkilla : m a h d o l l i s i l l a - k e i ­n
o i l l a ja.senistöään; ka.svattaa r a i t t i u -
teen. Nnnpa kesäkuun 4 päivänä
reja. Ja h e l l a oli myds tuon Suoma­laisen
S e u r a n Ja.senisto.s.sä eiLsimmäl-
Klna vuosina hiiomalusti .suuri enem­mistö,
Ja he tekivät työtään, n i m i t ­täin
p;ilkkatyötaän, suure.ssä yhtel-
Kess*A i>aja.s.sa, tuoden e r i liikkeistä t i ­latut
pukuUrpeet yhteiseen pajaan,
j a n i i n siellä työnyhteydessä oli a i na
joufekoke-skustelu käynnls.sä. T ä m ä
piti- siellä olevat suomalaiset {>äivän
ky.symykslen tasolla, vaikuttaen niin
henkisen tason huomattavaan nou­suun
k u i n myö.skln yleisen .sivlstyska-
.sitteen edistykseenkin.
Halttlu.sseiira ; T a i m e n yhdyttyä
Suomalalseeji Seuraan, kohosi seuran
;ja.senmaurä Jo toiselle: sadalle. Nyt
tämän vieläkin - pienen joukon oU
t o i m i t t a v a n i i n . että .se .sai oman
huoneiston. V. 1907 se a l o i t t i t o i m i n ­tansa
;omassa huonclsto.ssa 214 A d e -
lalde-kttdulla, jossa t o i m i n t a laajen­tui
Jokaisella k u l t t u u r i s e l l a : «lalla. Ja
mydskin jäsenistö lukumäärältään
kasvoi. UiLsla s i i r t o l a i s i a .saapui k o ­timaasta
j a ix>lkkeuksetta he miltei
satapro.senttlscsti liittyivät S u o m a l a i ­sen
Seuran .Ja.senyyte(;n. P a i k k a k u n ­n
a l l a el vieläkään ollut muuta suo­malaista
seuraelämää: j a k u l t t u u r l -
ke.skuhta kuin Suomalainen Seura.
J o l t a i n u-skovalsla o l i m u t t a h e k i i i o l i ­vat
nlln.suvalusevalsia e t u o.sä heis­tä:
k u l k i Suomalaisen: Seuran t i l a l -
suuksLs-sa, V. 1903 Suomalaisen .Scu-my.
slä.
;iolai.sten k<jkGUk.s!sta ja kaivan.Vjjen j
v i ; k k o j a j a . k u u k a u s i a k i n , mikä usein
.{.attuu: .vellaLSGliekin joka jo- j o n k u n -
mmut Ai-vi Joveio, joka k a a t u . t y o - | .^.^ran o,aa punua englanninkieltä-sarkan.
sa aareen huhtJtuitssa, . E t t e i - j
vätkö toiset valistustyön te.-ujiit.;tun- .
tisi samoin. Silta ta^-kin voi o l l a epai- I.
:y.5ta. Jos Syola-Säätiön avustus,
on apUna työväenluokan y h d i s t a m i - :i
sessä n i i n k u i n me sen - käsitämme,!
tulemme avunannossamrnjL—oiemaän i
LjTtyvaisiä.
;Luuli.sin, tulkitsevani:, oi/celn :k3ik- |
•jien . avustaj.en : tunteet sano.Tial.a,
että apumme on a n n e t t u . v : l p i t t c m a l la
mielellä auttaaksemme" Suomsn: k a n ­saa
voittamaan .^i.'.äLset j a ulkonaiset f
.vaikeudet ja .-.aavuttamaan-- r a u h a l l i ­sen
j a cnnel)Ls2n.:e!aman..Jos j o i l l e ­k
i n me.lle p n ; k o h t a l o suopea,, etta
iaam-me v i e r a i l l a luonanne Suomes­sa/
nähdä teidän elävän hyvissä k o ­deissanne,-
; ormelLisma:. j a hyvässä
.naapuruudsisa keskenänne, sekä . k a n -
-vallisen kfehiiyksenne .;turvattuna ja
synnyinmaamme . a r v o a nauttivana
kansojen keskuudessa,; n i i n ; silloin
näemme; a i v o m m e toteutuvan. .Suo­men
suhtren.
k ; n , - ^ a i n a k i n , n a n . p a l j o n , että-:Jrj
~voi kyscrila tyon«-,aar.tlmahdolhsuut-
Lmdalä o r i ' j o vii-sv/iymmentä vuotta-j
s-tten k i i n n i t t a i r / i .seuran jäsenten.
CSJ:n Toronton osaston oma to'mip::ikka, Don Hull :
IKOj- ]>aattavatkin nama kaksi seuraa j r;in:yht?yteen peru.slcttiin voirnistelu-
,.sulautua ynteen.. ltalttius.seura- T a i - ja urheilu.';eura', j o l l e nimeksi annet-mi
lakkaa: olema-sia, j a sen-j'a;,e.nihtO . t i in " Y r i t y s " j a ,se lienee ensimmäinen
h i t t y y .SucmalaLsen .Seuran Ja-senyy- urheiluseura: Canadan: .suomalaisten
:ice;';!::uudej;sa.::' Y r l t ^^
näkin .yksi jUilavia-.s.^
heilb.scufolsi;!. ,Canada.s.sa;'- Ja:;;:toi^^
edcflleen .phä.sK.
y Canadan-S^^^
iiyntyfcisä'' 1911.,; l i i t t y i -TXiröntort • Öup-'
maläiheh . S e u r a ^tähän^^
litbi-y jaseni.-.fjstaan; 15 jasenta;'-jot­ka
>htyvat "yo-sialutipuolueesujn''
j o n k a • n i m i n e n puolue si:lH-n aikaan
VMni Cänada«ia. • .Seuran .kckouk-huomiota
lyon j a pääoman. vali.scm !j tC".s,':a .v a l u t u n n u o - L i jäy,;nta.... Näin ,
taisteluun. Marra.skuun 23 p . n a pi-1 Su"'nalalnen Seura v a l i o - lasittavaan .Suomala-seen Jarj(i.stöon
detyssa kokcukses-si on- päätetty a l k aa
' jouKkon.sa pobtllseen-. .puolueeseen. ensimmffifieno. .• ollen v jarjeaton . osas-
M i t e n . i u o n joukon •olemas.sa'jlo,on to No. :1.- Nyt j o c l i .saapunut; paik-
- v a i K U t t a n u l , : e i laiiernmin selviä seu­r
a n iKiyiakirj o i s ta - j n u t t a : ^.»siiusia
k u i t e n k i n on,, e t t a «euran jäsenistö
/ceska-.teii vilkkaasti polULtifcista tyd-kakunnalie
huomattu Joukko kansa­l
a i t i a niin. Suomasta kuin, muualta­k
i n : C a n a d a s i a Ja jäsenmäärä:: o l i jo
kolmannella saualla.;: K u l t t u u r i t o i -
I vaen. >.e.'i aikui-siita nennolata ja o l i j m l n t a : o l i monipuoJista, naytefmlen
.( rakeniama.Via,maaperää, Jonka t u l o k - j esityksiä' oli., rnlltei .jokaisen viikon
I :.seita oh se. että Canadan .Suomalal- i l a u a n i a i - i l t a i s l n , oU .soittoa, laulua,
litan Jarjeoto heti - .syntymästään oU f y . m . . . Yleiset .tUaLsuudet. -alkoivat
! '/j'.d'-.'n. puolueen yhte>des,sa, j o n k a , muodostua liian väkirikkaiksi, slUa
Canadan Suomalaisen .Järjestön Toronton osaston:; kesäleiri .Tar-nuita
ilmasta katsottuna/. ' K
nettu osaston ja v:- ja iu.-seuraYritvkwn yhteisi ;
:lawta:(Hi:-joka kesä lasten leiri; KUU n joulcko; kesälomalaisia ja, -suurkau-.
punikin kuumuutta pakoon pyrkiviä viikon fopun viettäjiä.
i jarjesujn ensimmäinen osasto o h T o -
' ronlOi-sa ja muodiostui .se kuten
myöhemmin selviää Suomalaisen
Seuriin,jäsenistä. Samoin a m m a t i l l i ­seen'
lnkkee.v,f en Suomalainen Seura
k i i n n : t i l .;paIjon huomiota ja .olikin
i u u r l n o.sa seuran,;jäsenistä ammattif;
'*ban.!>a';^'kuuluvLssa'•.osastoissa.';••::::.
Näihin y h t e i s k u n n a l l i s i i n riento;-'
h i n osa l i l s t u m i s e e n , v a i k u t t i v a t hyvin:
h u o m a t u l l a t a v a l l a . n u o : a l u s s a rnalni-;
tut raatalm ki.sälllt, jotka ovat To­ronton
.suomalaisten sllrtolaisplonee-,;
-huon;ii.s,t:;n juhla.saliin- ei rnahtunut
k u i n 200 henkeä. Nunpa jo 1920
paatti; osastomme myyda - entisen
huoneiston ja r a k e n t a a uuden.
V. 1922 h u h t i k u u n 10—11—12 p:nä
vietti Toronton suomalainen edistys­mielinen
.väestö uuden huoneistonsa
ävajälsjuiilia 957 Broadvit-V: k a d u l l a.
Jonka huoneiston avarat, t i l a t e n t i ­s
i in verrattuna, i l a h d u t t i v a t , j u h l i v a a,
mo.Tlsatalukuista yleisöä. Suoma­laisten
lukumäärä Torontossa alkoi
suuresti:,kohota -siirtolaisuuden avau­tuessa
ensimmäisen maailmansodan
Jälkeen, kohoten vuoteen 1929 asti v'^
huomatulla tavalla mutta nyt oIl: ip
edi.sty.smiclisillä suomalaisilla;pailckd- - v ;
k u n n a l l a kunnollinen huoneisto Jo»:,;;,
hon k a i k k i uudet t u l i j a t olivat terve- :
t u l l e i t a Ja saivat vapaasti kehittääi v
henkisiä kykyjään. Joko laulaa, soit- :
taa, näytellä tai opiskella. '
M u t t a nyt nämä; uudet tulokkaat •::
toivat kotimaasta erillisiä ryhmäkät* >;|
somuk«ia paikkakunnalle. Pieni us- :
konnolllsten Ihmisten • kirkko toimi
ennen vuotta 1921 kaikessa rauhaisa;
j a sen, jäsenet olivat, suvaitsevaLsifl,:;:."
m a a l l i s i l l e k i n katsomuksille • mutta;4;i^
nyt syntyi ustrammanialsla uskonnol­l
i s i a kati>amuksla j a tänään on k a t ; :
nelJä tai v i i s i e r i k i r k k o s e u r a a paik- -
k a k u n n a l l a . Lisäksi on\Vtulennlell- -if:
Joitä", voima.seuroja. Man^ r h e l m l n ;'
yhdistyksiä J a kaiken lisäksi edistys- '"JH
mlellsten . s u c m a l a l s t e n keskuudesta |^
eroitettujen toimitsijoiden mäodos- :;
tama ryhmä,, j o k a käyttää monenlals-^ x
t a nimeä ^ Ja k o e t t a a ' k a i k i n keinoin |
l e i m a t a edistysmieliset kansalaiset " f
"epälojaallslksr' tämän maan asuk- |
.kaik.sl siksi, etta nämä : muka ovat ;
" p u n a i s i a " Ja "ry.s.san ; suomalaisia"..
M u t t a kaikista näistä. h a j o i t t a v l s ta
toimenpiteistä huolimatta eivät nä­mä
tällaiseen " k e t u n " nahkaan pu-keutuneet
kan.salalset voi paljoakaan -
hajoitubtyölläan .saada aikaan.
Canadan suonialalsissa on yleensä *
vähän muita k u i n r a s k a a n r u u m i i l l i - /,
sen työn tekijöitä. j E s l m . Toronton
kaupungissa el ole s u o m a l a i s i l l a ,ml- i
tään. suurempaa liikeyritystäkään;
p a i t s i pieniä korjauspajoja tai plenlä^ - ,•
.sekatavarakaup])oja y.m. sen tapal-rfa,
joiden omistajien tödelUnen paik-^^^^
ka olisi työväenlhkkee.s.sä. • Torontos-
.sa on kyllä s u u r i joukko n u o r i a jotka .f
ovat suomalaisten vanhempien lap-.'V^^^
s l a . tölscl .syntyneet tässä maassa;Ja - ,
toiset pieninä tulleet vanhempiensa ::;
m u k a n a Suomesta. He ovat tässä
maassä saaneet koulusivistyksensä' -ja.
heitä on kymmeniä y l i o p l s t o t u t k i n - •
non suorittaneita. Ja on. heidän Jou-.::'
ko.ssäan kemistejä, luakäreitä, Jaki-- v
miehiä, c p e t l a j l a y.m.
K a ik i3ta näistä erillisistä ryhmlt- •
tymistä kansalaistemme keskuu-';
des.sa on C S J :n asastotolmintamme s-'
edelleen Johtavin suomalainen kes­kus
Toronton suomalaisten keskuu- :
dessa.v Se seurasi edelleen Toronton ,
Suomalaisen Seuran perustamlstun- t
nustä. Toimimme edelleen, niiiikuin • i
s u o m a l a i s e n Seuran alkaessa .1902 ;
tunnuslauseek.si: o t e t t i i n ; "VAPAIDEN
A A T T B I D F I V " puitteissa. Kohta ou
neljäkymmentä kuusi vuotta kulunut :
seuran perustamiseeta J a s i i t ä o n ke­h
i t t y n y t suuri edistysmielisten ryhmäj
s u u r i n ryhmä koko maata käsittä-va.'
jsa Canadan Suomalaisessa Jär- •
j e s l o s s a . ' Se omistaa .suurkaupiuigis-sa
hyvän työn temppelin ja kaupun?
g i n ulkopuolella suuren kesänvietto- •
p a i k a n Johon on tilaisuus mennä •
viettämään " v i i k o n l o p p u a " sen rau^'
halsessa lehdossa. Ketään kaupun­gissa,
asuvaa kansalaista ei siellä
maalata " p u n a i s e k s i " eika -"mitsttUc-.-;
.Si".
Osasto toimintamme; yhteyteen kuu-l
u u monlsatainen jäsenistö, .Joidca,
larkei.mpana tehtävänä on suoma- ,
laisten yhtenäisyj-den rakentaminen^]/
Taantumuksen voimat Canadassakin - j
kuten muuallakin, yhdistyvät ^'Jas
hyökkäävät työväestön kimppuun^
käyttäen f a s i s t i s i a terrortmenetelinläiis''
k i n nujertaakseen nousevan, työväen^
voiman. Tämän vuoksi on- meidän'
s u o m a l a i s t e n k i n yhdistyttävä^fyhdäc- 'V
SI kokonaisuudeksi koska olenune'''^^ ^<'
s i l t a työläisjoukosta joka rakasts»^;
rauhaa ja vapautta. . - ^ ' "v"^^^