Vapaus, June 15, 1948

              ^ UN10
t995
hiyksen Sno-palstojen
vä.
j a suurien uh-
-Ontariossa me
.miesten suuren
A X UAUHAA.
R A T I AA
WORKERS'
95
tariossa)
clarcpresidenllj
iketli, sihteeri
LTD.
lUUTTOAJOA
ftystä
Sudbiiiy. Ont.
IME!
i palvelusta,
korjausta
l i en kulmassa
501
»UDBURY, ONT.
vAME'
)D
35 iiiotin -
.ÖAUTOJA
TRAKTOREn-
\.'i.'..X...'.<..^..'.lJ.....
Sydämelliset tervehdyksemme
OMAISILLE, TOVEREILLE, YSTÄVILLE J A K O K O S U O M EN
TYÖTÄTEKEVÄLLE K A N S A L L E!
Toivomme onnea ja kansan demokraattisille pyrkimyksille,
niin taloudellisen kuin poliittisenkin elämänaloillay jotka johtavat Suomen kan­san
onnellisempaan ja vauraampaan elämään!
Viisi Sudburyn vanhaa poikaa tervehtii Suomen
tyttöjä tämän .Suominumeron avulla
Reino Keto
Karl Keskinen
Uuno Sirviö
Box 69
Jakki Merilä
Onni Hormisto
Sudbury, Oni.
Mayme ja Tauno. Koski
Otto Heiska
William Koivula
Sulo Ristimäki
Lauri Saari
Paavo Kivisen perhe
Riikka ja Otto Viitasalo,
Azilda, Ont.
Lilliam Stephenson,
Box 69, Sudbury
Eira, Einar ja Signe Elgbacka
Leo Laine
Jorma Palomäki
Katri Miettinen
Helmi, Aaro ja Gary Kivinen :
Rita Riesberry,
102 Elm St. W.
Lauri Huuki
Lempi ja Aate Back
Edwin ja Ronald Suksi,
294 Pine St., Apt. 1
Victor Hurnasti, \
102 E lm St. W.
Nancy, Mary ja Percy. Coombs,
374 Mable Ave.
Kusti Mäki
Urho Torkko
A. Mäki
A. l. Pohjola
Nikolai Latvala
A. Päiviö
BrendaiMyrna, Rauha |a
Aimo Mäki
Senja Rautiainen
Hannes Sula
Hans Huhtanen
Henry Huhtanen
Eddy, Laila ja Martin K i v a ri
HANNA JA K. TULLA
DOLORES. IRENE JA
HANNES VUORI
Kauko Tuomaala,
251 E lm St. W., Sudbury
Eric Männistö
Eir^o Tuovila
Rolf Niemi
Alvar ja O. Lindgren.
15Lorne St.
Dorothy, Martha ja Leo Lahti,
Box 87, Lockerby, Ont.
Esko Niemi
Yrjö V a i n i o .
Margaret, M a r t t a ja Onni
H u l k k o ^.
E l v i j a B i l l Salo, B o x 69
Helena j a E i n o R i n t a l u h t a,
Wamsley, P.O., Ont.
A r v o Kaikkonen,
4.31 B u r l o n Ave.
Esteri ja V i l h o Passi.
Jack Saarakkala,
:n Beech St.
Paavo Rauhala
Box 69, Sudbury, Ont.
Aarne, Aune ja Urho Koivu,
300 E l g i n St., Sudbury, Ont.
A l b i n Leikas,31 Beech St.
?Iilda ja J o h n Raivo
S i i r i - j a E i n a r i Kekäläinen :,
A l e x Perälä. B o x 46,
Garson Mine, Ont.
E l l e n ja K a l l e Saari
Emma A h o l a , 7.5 J e an S t .
K a l l e ja A l l a n A n t t i la
Frank Ranta, Wanup, Ont.
H e l e n a j a Toivo Suomalainen
H i l d a ja T om T u o r i ,
16 Coppcr St.
A l l i ja Peter P i r s k a n en
Aino j a Olga Pirskanen
M i l d r e d . Irma. S i i r i ja
A r v o V u o r i •. • •
Sanni ja F r a n k P i i r to
Martta H i ll
44.5 E v a A v e .
A i r i . V i l m a ja E . Lehtola
Paul. A u n e ja E l l i s K a l l i o ^
43 Coppcr St.
Aino i a A a r n e M a l i n e n ja perhe
K.. O.'ja U. K o r p i
H i l d a . K a u p p i la
Arma.s. S a i m a ja L a u r i : L a m m i •
F n i a ja K r i s t i a n W i i ta
Selma ia K u s t i Vakkur-i
Pontti ia A n n a L i n d q v i st
Ida ja V e i k k o R i u t ta
E l i 1 j a Vä i n ö. Björk ma n
Helvi ja.Mauri:Freeman
Pentti, A n n i ja T o i v o Penttilä
Martha ia Väinö.Lehto
Impi ja F r a n k T o m m i la
A r m i , Vieno j a Väinö L a i ne
Urho. Taisto, Voitto, Saimi ja
August Jokinen
Anna ja George _
Taimi ja Sam Luoma
Ti Ida Heino
, Sofia ja Victor Salo,
Box 288, Copper Cliff, Ont.
Fanny ja Kusti Pöntinen;
Box 440, Copper Cliff, Ont.
E1 sa j a Ei ne Johnson
Alma Ranta
Riku ja Hilma Valli
Albert, Viola, Hilma ja
Tom Viianen
Martha ja Brunolf Poutiainen
Julia ja Martti Sutinen
Hilja ia Eino Smith
Ida ja Vie Norlund
Elvi, Richard ja Nick Hurme
Onni Hill
Aili Teräväinen
Emil Heinonen
Aino ja- Arvi Lahti.
John Myllynen
Valpas Jarvis
Lempi Pajula,
143 Spruce St.
Miriam ja Antti Junkala
Minnow.Lak£_
Esteri ja Vilho Passi
Ilmari Lammi,
427 Ash St.
LOCKERBY, P. O..
ONTARIO
Kaisu ja Reino Ojanen
Arne, Hilma ja;Henry Mäki
Aino j a E d vi Heikkinen
Mary ja A. Mänty
Martti, Helvi, Elna ja
Martti Ahonen
Ida ja O. Männistö
Robert, Donald, Mary ja
J. Saari
Martta Hämäläinen
A. ja W. Eklund
Victor Saari .
Hilda Huhtanen
Aili ja Toivo Peura
Anni ja August Kannisto
SUDBURY O N T A R IO
-Boem i
yittovaltiormaakuniiat, kunnat
ja järjestymättömät alueet
Canadan perustuslaki, kuten E n s -
läuninkin perus:u-slaki on i>si:tain
k i r j c i t c t tu ja ositta .n krrjoiuaniaton.
K i r j o : t t A m a t t o m . i a n o.saan kuuluu
M.igna Ch.iTta .ja n.-s. cnnak'<cpaa-loksct
joiden traditioja seuraten s i ­viilioikeudet
mäaritcll;u« n.
Canadan - k r j o i t n i u pcr«;<tu:-.irvi
tunnetaan Briti.«;h North Aineric.i
A c t in nimenä, . T c o r e f t j ; s e 3 t i ' B N A -
l.«in perustrclJa valta < i i Icjuunulia.
muUa kaylannoasa on Canadaii
kabinetilla.
B N A - l a k i saatMii krcsikamari.sen
p . i r l a m c n t i n : senaatin j : i alahuoneen
c l i Hou,se of Coni!non-si:i. ^
Senaatin alunperaisen.i tarkoituk­sen.!
on .suojella maakuntien oikeuk­s
i a ja talla.. perusteella liitlDvaltion;
ixirustajat vaativat. Ja ajoivat liipt
.s?n-. ettei senaatin Jascnliv valita,
vaan hallitus nimittää heidät. Va-scmmLstolibexaalit
vaativat tosin
s i l l o in senaatuikm jäsenten valitse­mista
mutta craan toryjchtajan r.slr
John MacDonald» kerrotaan silloin
sanoneen, että " m c i d a n täytyy suo­j
e l la vähemmistön edut. ja r i k k a i ta
on aina vähemmän kuin köyhiä".
KayiannoUtscsti kaLsoen . .seniutista
onkin muodostunut edlstyk,son j a r ni
ja maan keko tyovaennikc vaatii s i i ­hen
joko r c l o r m c j a tai .sen t y k k a n i i an
poistamista. Senaatin Ja. s e i i e t n l i n l -
tctaan elinläk.si ja senaattorien kelw
poi.suusvaatmuiksiin kuuluu myös .se,
eitä hclHä on vähintään.$4,000 k i i n ­teä
omaisuus. Senaati.ssa on '24 cdiis^
tajaa . Ontftriostai 24 Qiiebccl.sta, 24
rannikkomaakunnista yhtecasä ja 24
iansimaakunnista yhVcn.sa:..
Alahuone (Hou.se of cornmoiis)
valitaan dcmokraattl.sesti yleisen ja
.salaisen äänestyksen iinrustceJla. K a i ­k
i l l a 21-,vuolta ta'ytt.anei!l!l kan.salai-siUa
on äänioikeus, mutta n,s. rcser-vialueidcn
i n t i a a n e i l l a oi ole äänioi­keutta,
mika tarkoittaa, että encnir
musto intiaaneista on Mänioikeudctto-mta.'
Canadan Tanskalaisten t.s. Quebe­c
in maakunnan vaaUmuk.«ies(.a k a n -
.salai.soikcuk.sicnsa suojaatnl.seksi. l i i t ­tovaltion
isat tekivät silloisen komp-romissl.
sopimukscn, ctta • alahuonenn
ja-scnmäärän sanelee Quebecin maa­kunta..
Queljccin maakunnalle on
a m i o l t u v a k i n a i n e n 05 p a i k a n edustus
alahuoneessa, ja' toisten maakuntien
cdustu.s määritelJiian niiden yhteisen
vaoslomääran perusteella sama.siia
suhtnes.sa mitä 05 on Quebecin väes­töön.
Fjiglannin- ja. ranskankieli
ovat maan v i r a l l i s i a .kiellä Ja niitä
voidaan käyttää l i i t t o v a l t i on alahuo-nee>
isa ja .scnaatis.sa, « e k a m a a n oi-keuslaitoksLs.
sa. -
K a b j n e t i n jn^enct, mini.stciit. ovat
alahuoneen .jäseniä, ja he ovat vas­t
u u vei volli.si a alahuoneelle. Kwiblnn-t
i n Ja.seiiet nimittää .paamini.st/Mi,
B N A - l a i n mukaan Cijnada muodos­t
u u yhdeksästä maakunnasta seka
•Yukonista • Ja . N o r t h Wc.s"i..Te,iTl to­r
i s t a . •
K u l l a k i n , maakunnalla on laajat
itsehallinto-oikeudet. K u l l a k i n maa-,
•kunnalla, on omat hallituksensa Ja
oma t la I n la a ti j a;k u n ta nsa, ' vi imcksi r
m a i n i t u t valitaan saantomaaraj,sc!Sti
yhtäläisen .ja salaisen aancstyk.sen-perusteella.
B N A - l a k i .saalaa vissit
kysymyk.sct kansallLSiksi.- c l i I>-jminior
n i n hallltuk.scn alalslik.si, kuten c s i -
merkikiSl t u l l i - , tulo- j a vaJmiiiteverot.
sotavoimien ja kan-sallLscn p o l i i s i l a i -
tok.scn yllapit/j, r a u t a i i e l . jnn. M a a ­k
u n t i e n , h a l l i n n a n a l a i s i a ovat ^sensi-
Jaan. monet. teollisuu.salai,,. nU'MAil Ja
muut •luonnonr.vkkaudct,, kan.saUlncn
kuulu-s. korvannui, kuin osan tappi­oista.
S i l l o i n noste; t i in .o;na lehmä ylo.s
ojasta . y h t e i s i in voimin. Ilakennus
paloi - mui.staakseni-.lokakuu-Sfja ja
j o u l t V . u u s s a f l i k s i u p p H m m e uiKle.ssa!
rakcniiukse,ssa; .Nykyisin, ovat- miltei
k a i k k i kaupan -jävjnia jji liikkeellä
ön runsaa,sti kaytl/jvaioj;!, Asket-taih;
r a k e n n e t t i i n kahden. Jiuonekt/>n
a.suinrakennus 'henlkilokunnan • tar-pcLslm.
j a uutta liikerakcnnuKta s u u n ­n
i t e l l a a n parhaillaan; . • .
. S i n a p i n jSiemene:-;i.a- on . kasvanui,
bUuri puu.
^ Kirja.sUJmme ssia. kllit;:iä osuus-'
kauppaa suuruudfi-stuan. Osuaskaup-pamme
on joka vuosi antanut voit-
• tovaroLStaan huomattavan .summan
kirja.st/^mm'; h y v i k s i.
O n h a n meilla my&^;kln Tcohta: 34-
vuotia.s keskinäinen palovakuuLtK-:
yritys,- jonka j^t.s'jninä -on myo'okin
melkoinen joukko.. K^icTimisto asuk­kaistamme
ei., nay ta. käsilUvan .sen
merkitystä eika siita .saatavaa hyö­tyä
: Icoska rnak>,aa • h:uui-ia . .summia^
muua 11a •. • t'^)imi=vi in • paiovakuutusyr;-;
tyki-lin. .. • Palovakuutasyritykfx-mme
kohdalle on «»ttunui ainoa.staan.kak­si
paloa Erään kerran jouduttiin
suorittamaan jielJän dollarin,: lisä­maksu
'.uhanneita, ««annoliisten a l ­haisten
vuosimak-sujen lii-.aksi. Ta-m-
in yntyk,-.en joht/okunnan ja-v^net
ovat mielestäni Inan hlljaixta,yakea,
eivätkä <)»ak mainontaa l a i t o s u a n ; ...
• » •
Tervehdys taalta .Tointulaita Suo­men
tyolai«ille. ' Tämäkin .selosfos
osoittaa, e f ä t>oJai',t«n leipä ei l e ­vene
missään ilman taistelua j a t o i ­m
i n t a a ; yhteen3iiuymLs«!.ssa ja t a i ir
telu^sa on kan.<-.an ed-uyk-sen Ja h y -
v o i n n i n avain.
liujlt'jtyö.kuten Hltiy.>avu.stu.s j a v a n -
hugdenel-:ke. kouluj jne. I^ntlohalli-lus
hoit.art Y u k c n i n ja North AVP.st
T c r n t p r i e M n h a l l i n c l l i s i a nsioitn.
TarkJat.» cs.ia maan h.iUinnoll)sc.ssa
.rakentce.>sa v:evat kaupunkien Jn
mans.'!Utujen k u n n a l l i s h a l l l n n V . ; j o t kn
t.uallusc,tl fpoikkeuksia löytyy»' v a l i ­taan
viioMllain. m u t t v usein omai-suusraJQituk.
s!lla tuiustetun aanioir-keudcn
penu.teella. Plrncmml.ssä Ja
ke<.kikoko:.si-:.i.( • kaupunpeiiS.sa kun­n
a n h a l l i n n o n iniiodostaa i>ormostin
j.T k u l l a k i n paik.k.ikunnalUv käytän­töön
tuUut maara valtuusmiehiä, se­ka
. n i i d e n r i n n a l l a toimivat, mutta
tavaUKscsti erikseen valitut koululau­takunnat.
Joissjvk;n l.soim:nis.siV k a u ­pungeissa
valtuuston yhtcyde.s.sn tai
yläpuolella on samanaikaisesti mutta
k u i t e n k i n erillisenä laitoksena valit­tu
kontrollilautakunta, eli hallinto
Harvemmin asutuilla uudi.sviljelysa-
Uietlla on viclrt n i i n .sanottuja järjes­tymättömiä
kuntin, j o i l l a ei ole omaa
varsinaista kunnn-lllahnlljntoa, vaikka
liii.ssa mones.sa tapauk.sessa toimii
koulut j a koululautakunnat, sekä.lle-komus-
sioncnt jne,
Taman Iisaksi maa o n Jaettu m o n i ­lukuisten
vaalialueiden ko.sken joille
on määritelty jsclvat rajat, mutta
J o l l ia el kuitenkaan ole mitään var­sinaista
hallintokoneistoa.
Tällainen on lyhyesti Ja p i n l a p i i o -
C8J:n laulujuhlilta V. 1946
lisestl k e i T o l t u n a Canadan h a l l i n n o l ­l
i n en rakenne. Se peni.stuu llltt,oval-tion
periaatterlle • jo.s.sakin mjiärin.
J i i l t i t e l l cn Y h d y s v a l t a i n v a l t i o r a k r n -
nctt-a. m u t t a k u l i e n k i n seuraten mo­nessa
• ratkaisevasisa k.vsymyk-sessä
b r i l t i l a i s t a hallitusinenelelmaä.
Tänia luultavasti auttaa myös kä­sittämään
k u n täkäläiset lehtemme
j a inaamieheinme puhuvat siitä tai
Tästä :thianiinlst.erisUi tai hallituksos
ta. Meillä on yhdeksän maakunfa- •
haUitusta Jä nllU-i omat päämlnlste-.'''^
rinsä. raliamfnlstcrlnsär prokiiraatTO"-:'.
rinsa Jne. Sen lisäksi on Ulttohaiu- '
tus. cli tarkemmin sanoen Dominio-nin
hallitus jonka pääministerin i Ja '
oikeusministerin lisäksi on vielä ptio- s
lustusmlnistcri. ulkomlnlstert jnev,^^^^^^
Joita muuten. laajoilla valtut^illaf
'toimivilla maakuntaJiamtukslUa l e lä
ole. — W. E.
r.*S,'
m
Kaksisataa miestä ja poikaa
H e tekivät työtä IVironto.ssa, namit
kaksi.sat.aa miestä Ja poikaa. .He t e k i ­vät
pitkiä päiviä kirjapainotyötä. T u li
aika taistella lyhyemmän työpäiviin
puolesta —- yhdek.san tuntisen palviin
ja kuu.sipälvai.sen viikon puolesta:
Työnantajat sanoivat, että yhdeksän
tuntinen päivä on l i l a n lyhyt, u.skon-non
vastainen ja ennenkuulumaton.
Tyolttl.set menivät lakkoon nianliskuun
2.') p:nä 1872. ; Heidän lakollaan oli
vaikutus Canadan työväenliikkeen
hl.storiaan 19. vuosi.sadalla. Se oli e n ­simmäinen
kerta kun työläiset Joutui­vat
teollisuuden omista jäin kan.s.sa
vastatu.sten scnjalkeen; k u n Canada
muodastettlin. Lakko kesti 17 v i i k k o a .
SR voitettiin.
Canadan tydläi.set. ovat m u u l l o i n k in
taistelleet, lyhyemmän työpäivän inio-lesta:
Kak.sltoi.sta vuotta ennen liltl/)-
valtion peruKtami.sta, eli v. 18.53, T o ­ronton
leipurit Järjestyivät taisteluun
13 tuntisen työpäiviin puolesta. H e i ­dän
työpäivänsä oli 15 t u n t i n e n , a l ­kaen
kello 9 i l l a l l a Ja loppui .seuraa­vana,
päivänä puolen päivän aikana.
Klrjapalnotydlälsten lakko käytiin;
s i l l o in kun Canada oli viiden vuoden
ikäinen. Jokainen "edistysmielinen"
valtiomies k i i n n i t t i kat.scen.sa talian
uuteen voimaan ja oli hämmastynyl.
Eräs .sanoi slta "kuohuttavaksi j a a i ­heettomaksi
t y y t y mhttömyydcksl".
Canadan. vakMuku oli .silloin 3',4 m i i - :
Joonaa. Se oli a i k a j o l l o in rakenneta
t i in rautateitä, teollisuus kohosi; län­nen
asutu.s alkoi: j a järjestyneiden
työläisten lukumäärä kasvoi. .
V. 1872 kaasuvalojt'n Torontc).\.sa ei
ollut; y l i k u o r m i t e t t u j a katu vaunu j a,
joita siihen a i k a a n hevoset kuljettivat;
Väkiluku oli 6.5,000. Naisia oli tcoUI-Kuuden
palvelukseBsa; mutta el. suo­raan
työväenliikkeen mukana. K i r j a -
palnotyolälfiten . l a k o n aljcana vaimot
osallistuivat miestensä r i n n a l l a mie­lenosoituksiin
k i i n n e K ' l a k k o oli voi­t
e l tu
T o r o n t o l l a oli s i l l o in ammattijär-
Jeslojen. ke«kusliltt/). Se muodo.stet,-
Mln edellisenä vuotena, johon kuu­luivat
kuparisepät, 8t. Cri,spln r i t a r i t,
valajat, leipurit,, stkaarintekljat Ja
klrjapainofyolälset.
Tyo 1 a iset y m mär,'(l va t .• l i l o k k a - as»;r
man.sa; On h y v i n todennakoifitäetlei
kukaan heistä o l l u t l u k e n u t ; " K o m m u -.
nLstifila. M a n i f e s t i a " , tai " A r v o . h i n ta
ja voittoa",, mutta, painajat, ammat-,
tin.sa );akla, olivat UetoLsemjila kuiti
monlen;muiden tavallisten ammattien
työläiset; SllIolseKsa palvalehdeK.sä,
"Leaderissa", j u l k a i s t i i n Andrew Seot^,
Un kirje, j o k a osoittaa, ctta huolimat­ta
siitä; että .Canadanpkapitalismi o l i.
s i l l o in kehityksen alkuasteilla, n i i n oli
havaittavissa luokk.afietolsuutla. Seu­raavassa
on. lasta, kirjeestä ote. joka
j u l k a i s t i i n , m a a l i s k u u n 23 p : n a 1872:.
" C a n a d a n työläiset alkaa enaa alis­tuko
pitamaan rautakorkrja niskas-
.fianne. Me työläiset emme pida lt.se-ämme
cnäa suurena koneena, joka tcr
kee työtii yksinomaan herrojensa
hyödyksi. Me tulemme atjm;eraa-maan.
kunnes otetaan h u o m i e n meir
dän oikeutemme,"
Maaliskuun 2.5 p:nä„ 1872; J u l k a i s t t ln
k i r j e ; Jonka k l r j o i l l a j a k s i : on merkitty
" M e c h a n i c " , .jos.sa »anottiin.- seuraa-:
vaa- "K;nta elinkustannusten nousu
vuokrat; verot j a .vaatteet; j o i k a saat­tavat
meidät katsomaan itseämme ja.
me huomaamme olevamme oikeaw>a.
Mc rme voi, odottaa mitaan Globelta
enempää kuin kapitalisteilta.',' :
Kirjapainotyöläifiten vaatimus oli:
K i r j . John Wifi:dor
tunnustetun; 10 tuntisen työpäivän
muuttanilsek.sl 9 runtl.soksi. K a i k k i a l ­la
n i l t t e l n saarilla perusiet,tiln.:"yli-;
dek.saii tunnin yhdi.styk.siil". -
Toronton lyolai.set, tiesivät, tämän;
. s l l j f i m o n n t o l i v a t tulleet .sieltä. Heidän
slteeii.sa J h l l a n n i a n työviienlllkkce-
.seen oli luja. Koneenkayttiijlen Ja
klrv«'smle,M,en unIon alaosastot olivat
olle.e( lolminnas.sa 1,5 vuolta, . :
Brittlläi.slon. vaikutuksen huomaa
s i l t a , eitä us(<i.s.sa O n t a r i o n maakun­nan
kauiniiiKeissa perustettiin " y h ­deksän
tunnin yhdist,yksiä", -. Toron--
to.s.sa, Berlini.ssa (nyk.Kllcheneris.sä),
Hamiltonissa, 0!;hawn.sria, Sarnlns-sa;
S l . Calhaniiesl.s.sa sekä us<!i.s.sa l o i -
.sl.ssa kaupurmi!is.sn oli i i k t i i v l s t a t o i ­m
i n t a a yhdek.sari tunnin- työpäivän
puolesta. : Ne autloival/ T o r o n t o n k l r -
j a p a l n o t y o l i i l s l e n lakkoa heidän 17
v i i k k o a kei;län(!(Mi taistelun - a i k a n a . ;
S i t t e n löCfi Toiöiiton klrjupalno-lyöläLset
ovat kuuluneet U S A tn I n l e r:
n a t i o n a l TypofjraiJhioal .Unlooii/ K a n -
sainva Unen y h d i s t y m i n e n kasvoi, vuo-
••1 vuodHta.
H u o i n a l l a v a lukiinuiärä Yhdysval­t
a in työläisiä l y h t v i v. 1872 l.a^t^luuri'
kahdt-ksan tntiti.sen työpäiviin jiuoles-l
a . -Tämä oli sitä laislelua; Jolloin
188»! toukokuun 1 pistä,tuli kan.sain-.
välinen taistelupäivä kun satojatu-hansl;
i t y l i t y i t.ai«t,eluun Uimän B U U -
renuudlHtuk.sc,'n puolesta; -
T o r o n t o n . kiriapainolyoläi.set salvat
V3A :T) työläisiltä apua • talHtellessaan
yhdeksän tuntisen l,yopiiivän puolesta
1872.
: M a a n j i i i l a i f i u mrtaliskuiin 2,5 pnä
1872 tama suuri lakko a l k o i . Seuraa­v
a n a pai vana C.Jlobi;, j o h t a v a liberaa­l
i n e n lehli,, tolinitu.skirjoituksessaan
k i r j o i t t i : VKirjapalnolyölälsct ,ovat
a l i s t u n e e t . u l k o m a a l a i R l c n palkattujen
asiamiesten kiiholtukseen,"
, K e t j l o l l v a i "palkatut, asiamiehet" ja
"(Jlkoinaa.laisci, pettäjät"? . E i multa.
k u i n Amerikan unionistien johtajat.
•3(.'llai.se.i kuin. T r e v c l l i e k Kansallisesta
Tyovafnllltosta., ,
.,: 01ob(> johti t.ai.steluakirjapainotyö-l
a i s ia va.sl,aan.. Se. t u o t t i l a k o n r l k k u -
reil.-i,: joillr.' Se , rnak.sol korkeampia,
palkkoja .ja j u l k a i s i lehteä koko. l a k on
ajan. Kun l a k k o l a i s e t salvat toiisct
lyoria o ta ja l, suontumaan . • v a a l i m u k -
s i i n s a l i im ;:f.n täytyi: myöntyä uusiin
'i:yo'iuhl.ei.sn/).. . ••
Kujilani,!)ja(,,olivat, Jarje-slyneet n.s.
''Kp;tpyhaan :> a l l i a n s s i i n " . • Alkujaan
.Milien kuuluivat, kaikki, palt,.s{ yksi —
rnr. James JJi-*atly: p a r l a m e n t i n jä^cn
j a tojvlal.sen J^fadf-rin ku.stantaja.
. T o r o n t o n ammatti järjestöjen kes-k
u s l i i t i o j;lrj«iU huhtikuun 1.5- pnä
fiuuren paraatin klrjapainotyöläistcn
tukeinjsek.si„ j o k a iJaättyl Queen pul.s-,
t o ' sa pideltyyn kokouk.scen.
. .KiiiOfifjaivaä vietettiin keväällä. 2.-
.500 •OKallislui tahan paraatiin; Työ­läisten
mielialaa kuvaa ; p a r h a i t en
Ix-aderis.sä sina pai v a n a j u l k a i s t u r k i r -
)o»tu'„ joT-sa .vinottiin, etta "George
BrouTi Globe?ila. voisi yhtä h y v i n y r i t ­tää
padota:St.': Lav/rence v i r p i n kais­loilla^
kUln . y n i t a a tukahduttaa • tätä
Ruurta nioraali.'jla l e l o r m i a ."
M i f l f f j o v j i t t a j a l kokoontuivat' a m -
m a i t i j a r j e s i o j en keskusliiton haalille
Kinii Str"ctine klo 12 30 ip. K u l ­kueeseen.
Itjliyi. nelja soittokuntaa...
. K u n työläisien n a l l i h a t u t l i i k k u i v at
pääkadulla m m kansa hurrasi Ja k a u ­punki
oli. rKfmun valla,s,sa, S i l l o i r T k un
m ejpno-solttajat marssivat Ololien
mm
f.
kollc; Ensiksi satoi lunta; Ja lopufail:;
vettä. Kansa pysyi kuitenkin palkat-. '
laan. El koskaan Torontossa oleol|ut
samanlaista kokousta. Kokous päät-,'
tyl kolmeen cläköönhuutoon Beattyjlei?
kolmeen yhdeksän tunnin työpäl>*ns
puolesta ja kolmeen kunlngattarene.;
Tämä oli käänteentekevä mlelenospl-v
tiLf:
Yksi kalkkein tärkein tulos.tä^tft;
lakosta oli se, että työläiset kÄslttlvfttt
Itjjcnäisen sanomalehden tarpcelllsUu-;
den. Lakkolaiset tiesivät myöskin
sen; että torylalnen Ijcader kannatti
lakkoa vain oman etunsa takia. ^
Torstaina huhtikuun 18 pnä il72
llmcfityr Canadan . enslmmäteen .trt-vftenlehdcn
ensimmäinen numero.
Jonka nlmr bll Ontario Workmftn.
Lehden tunnuk.sena oU seuraav8|t »a-.~;
liat: "Sivistyksen päämääränä pitäisii
olla yhteiskunnan kalkkien voimia»;
yhtäläifilyttämlncn samalle yht^la-kunnallisclle
tasolle." i '
Lehti: Ilmestyi kerran vllkosgak^liT:
deksan sivuisena Ja sitä toimittivat
lakkolaiset. Sillä oli finanssi^.aikedk>
sia sen kolmen vuoden vllmestymlscnf
aikana. Se esitti klrjapainotyöläistcn^
Toronton työväen neuvoston Ja,Caiia--
dan työväenunion katsantokantoja,,;
Ix^piiksi kirjapainöyhtlö' otti käsllnsft'^
lehden. i,
George Brown Globcsta alkoi hyöjc-käykiien
sitä vastaan. Hän:: sal:i24:
klrJapalnotyÖläLstä .vangituksi "sä-H
laisesta kapinolmisesta".
.. Työväenjärjestöt silloin olivat vlclft;
laittomia Canada.ssa. Ne olivat klel-
Icltyjä teollksuudcssa. Ovela pääml-v
nistcrl John A.:MacDonald hyvälösyl
uniolain toukokuussa 1872, Jolloin
lakko oli käynnissä.
Laissa sanotuin m,m. seuraavaa:;,
"Minkään unlon toimintaa el saa Jär-v
Jcn nimessä rajoittaa laittomaksi mls-;
sään ammatissa." Tämä laki Ja rikoa-lakl.
Jotka hyväksyttiin samana vuon-;,
na, eivät tyydyttäneet työläisiä. K i i l -.
tenkin tämän lain nojalla Ja kansan
painostuksella paköltettlln syytetyt
kirJapainotyölaLsct vapautettaviksi
syytteestä.
Tämän lakon kautta, tulivat työläi­set
käsittämään, että helllä.täytyy olla
omatedustajansa parlamentissa.; Työ­väki
kiintyi lalnlaadlntaan... Lakko
myös ,opctU; että he tarvitsevat iltae-näi.
stä poliittista toimintaa. Ottawa-lainen
kirjapalnotyolälnen J. OTJo-noghue
• oli ensimmäinen: Ontarion:-, 'iy^^
ii
3»
kunnolliset palkat kohtuulli.sesta päi- ohit.sf o!l hiljai.scmpaa, mutta u h -
välyöstä". Sen • t a r k o i t u k s e n a . . o i i
muuttaa :työsuhteita, mutta ei hävitä,
taa kapitalLsmia. B n U n n i a n j a US
A : n ' tapahtumat olivat vaikuttaneet
heidän toimintaansa.
, Vuonna''• 1871-'Britannian.:työlais«;t
pakoittivat. parlam«^ntin hyvaks-ymaan
lain, ; Joka tunnusti heidän' union-sa;
l a l l l i i i k s i . 'Voimakaä, liike .syntvi
I enemmän : tai vähemmän r l a i l l i - s e s t l:
kauk.sien: m u r i n a a ,kuului •. m a r s s i j am
h u u l i l t a .
Q u c n puustoon iltapäiväksi järjes­tettyyn
ulkoilmakokouk.seen osallistui
.10,000 henkilöä. • K a n s a ;ei välittänyt
p a i k a l i a 0lcvi.sia .vahvistetuLSta: poliLsi-osastoi-
sta, Yk.si kuudeso.sa a.sukkaista
t u l i tukemaan lakkolaisia •-ja,tuhansia:
.seura.si paraatia- katujen varsilla;? .v:,^
U--fita puhujia puhui kan.«anjou-lainlaatijakuntaan
valittu työväen- ^,
rdu.staja. Hänet valittiin 1873 Ja hä- J
nen valintaansa, auttoivat parlament­titaloa
rakentavat ammattitaitoiset
työläi.set
Tämä lakko Ja työläisten Järjestä- , j
minen yhdeksäntuntlsen tyopalväväa- ''.^^
limuksen taakse jouduttivat:qanadan^-;i;^^
Työva»h Suojelusyhdlstyksen-pexäis-: 5
tämLsta. . Lakosta - johtunut työväen-;
solidarisuus laski perustan enslmmÄl-;s
sen Canadan työväen kansallisen Jär-i-;
Jcstön ' perustamiseen. Se oU ; Canar:?
dan Työväen Unlo, joka;perustettiin:
v. 1873.
Lakko öll teollisuudessa olevan nou-,
sevantyöväenluokan: erinomainen
taistelu. Uniö tunnustettiin lailliseksi
Ja tuli tunnetuksi.
: Klrjapalnötyöläisten.taisteltt-yhdek-.
sän tunnin työpäivän; puolesta vaikutti'
ratkaisevasti työpäivän pltiniteen?,tol-,=
sissa: teollisuuslaitoksissa. Se;:on jlo-;
puksr johtanut palvän.työvilkkoon.:;
Canadan työväenliike; on':^uressa:v
Velassa 'niille 2Q0 miehelle JaT pojalle,.-
jotka kirjoittivat lehden vtyöväenlllk-vi
keen historiaan tttona:maali8]Ettun
maanantaina v, 1872.
la .kutsuttiin ;Canadassa sodan;:a&a--
na- 158,043 miestä aseisiin-:yapaa^*^-
toisinä. liittyneiden lisäksi.
— Canadalaiset käyttivät v. 1W&
keskim-äärln lähesj 6 ;:^llarla? lieiä^ä
kohtiVelokuvilh,
:il|M|fei|