Vapaus, June 15, 1948

              OSA III
taiiiä^ kesäkuun 15 p. —Tuesday. June 15
TERYEHDYKSEMME
täältä lännenmailta sttkttlfusillemme
ja tovereillemme Lapualla!
Laimi Hyytiäinen
(o;s. Kiviluoma)
Hammond, B. C .
L i l y Ström (o.s._Huhtala)
Webster'5 Cörners. B . C .
O i l i A k r e (o.s. Antila)
Vancouver. B. C .
Selma Greenland (o.si Liimatta)
Vancouver. B. C .
f'anny Lind (o.s. Huhtanen)
Vancouver. B. C .
Heikki Keisala
Vancouver. B. C .
A r v o Ritamäki
Vancouver. B. C .
V i l j am Kontas
Vancouver. B: C .
Mauri Tuomaala ja perhe,
New Westminster, B. C .
CHRYSTAL STEAM BATHS
1763 Hastings E.
VANCOUVER
Puhelin HA. 0094
BR. COLUMBIA
Liikkeemme on kokonaan uudisteitu ja on nyt avoinna
Ammattitaitoinen lääketieteellinen hieroja
ja myöskin naishieroja.;
Samassa yhteydessä on myöskin kauneus­salonki,
täydellinen alan palvelus, ammattia
taitoinen hiusten käsittely. ; >
• * •
.Omistajat:
IVlar^areth, Aune ja Lauri Loflund
ROHKAISEVAT TERVEISET
kaikille yhtenäisyyden puolesta
taisteleville Suomen työläisille!
H E L G E NIEMI
V Ä I N Ö N O P O N E N,
A N S H E L M H U H T A L A , Kalajoki
A R N E R A H K O , Kalajoki
O T T O NIEMI, Kaustinen
Vancouver British Columbia
TERVEHDYS KAIKILLE
DEMOKRATIAN YSTÄVILLE!
• * *
f'''}kärJmmeyhteisvoimin käsikädnssä taisteluun,
mnridmnn laajuisen rauhan ja kansan vahaisen
demokratian puolesta!
* • *
TAISTELUTERVEISIN,
CSJ.N VANCOUVERIN OSASTON
NAISTEN KERHO
V A N C O U V E R Br. COLUMBIA
Suomalaiset British Golumbiassa
V«nc«iTCT B. C. — Suomalaisia
asuu miltei k a i k i l l a B r i t i s h Colum­b
i a n k o l k i l l a ; K u i t e n k i n .Vancouver
on suomalaisten suurin keskus- ja
pysähdyspaikka."
Kansalaisiamme työskentelee hy-r
%':n monilla : a l o i l l a ; j a monissa a m ­mateissa,
m u t u k a l k i s t a emten met­sätöissä
: j a kalastuksessa. Nämä
o v a t k i n B , C : n suurimmat elinkeino-t
u o u n n o t . Tämän kirjoittaja on
ollut enemmän tai vähemmän kos­ketuksessa
metsäteollisuuteen viimei­sen
40 vuoden aikana j a viimeiset 10
vuotta koko säännöllisesti. Myöskin
viime vuosina on ollut vähäistä y h ­teyttä
kalastukseen.
METSÄTYÖT
T i e t y s t i on k u u l t u laajasti j a lavc-astJ
kertomuksia B r i t i s h Columbian
suurista puista. Nämä kertomukset
saattavat joskus olla h i u k a n ylitet­tyjä
j a väritettyjä, mutta aivan pien­tä
measää ei B.C:ssa kay.ctä t e o l l i -
s u u s u r k o i t u k s i i n . sillä tukkien: ulos-veto
metsästä on voimakkaiden kal­l
i i d en koneiden työtä. Pienien pui­den
kanssa touhuaminen ei k a n n a t a,
joten sellaiset puut jotka esimsrkik-
_ si Suomessa, olisivat keskinkertai-sen
j kokDisiatukkipuiu murskataan maa­han
ja: jälelle j a a tyhjä maisema, jo­ka
ilman huolta saattaa ottaa mää-ruamattömän
. pitkän ajan ennen
k u i n suhen kehittyy merkityksellinen
uusi metsä. >
Todellisuudessa puun koko on ,suu­r
i n t a mita Canada$sa on. Suurin
setripuu, jonka tämän kirjoittaja on
nähnyt. , o l i 14'i j a l k a a kannolta.;
O l e n kuullut j a u s k o n isompiakin ole­van,
mutta ne ovat k u i t e n k i n perin
h a r v i n a i s i a . Setrit j a kuuset ovat­kin
B r i t i s h Columbian .suurinta-puu­l
a j i a , Douglas-firkuusen ja hongan
välimuoto, saattaa usein o l l a 8 j a l k a a]
kannolta. ^Naiden kaikkiien lajien
keskuudessa saattaa silti löytyä jos­kus
erikoinen . jättiläinen, mutta ne
ovat harvinaisuuksia. K e s k i n k e r t a i - j
ssn hyvän tukkimetsän voi saiioa j
{••uurin piirtein -. käsittävän l l i r - ^ in
j a l k a a n kannolta.. . . .
K u n puitten koon ottaa huomioon
n i i n on l u o n n o l l i s t a , että B ; C ; n m e t ­sätyö
on k u n t o a . ja tottumusta vaa­tivaa
touhua. Viimeisen puolensa­dan
vuoden aikana ovat- työtavat ja
välineet paljon .muufameet. Tukki­en
u l o s o t ' a m i n e n on harkävaljakois-ta
muuttunut suurille voimakoneille,
j o t k a teräsköysien avulla no-stävat ja
vetävät näitä isoja tukkeja suurella
nopeudella. Luonnollisesti miesten
nopeus ja. työjannltys asetetaan näi­den
koneiden varaan. Siitä o n j o h ­tunut,
että B . C : n metsätyö o n ' v i i ­me
vuosina osottautunut kaikista
Kirj. Emil Wilen
v a a r a l l i s i m m a k s i työalaksi. B. G : n
t.vövacn lapaturmakorvauslautakun-nan
tilastot osoittavat eit.i noin 30.-
OOOrstä mstsatyöläisestä %'uoden k u ­luessa
loukkaantuu «j.ODO—5,000 n i in
paljon, etta saavat korvausta pitem­män
tai - lyhemmän" a j a n f Viime
vuosina ovat tapaturmaiset kuolemat
olleet siinä 75 j a 100 vaUUä.
V i i m e vuosiin asti o n p u i t t en k a a ­taminen
j a tukeiksi k a t k o m i n e n ollut
kirveen j a käsisahan varassa. K u i ­t
e n k i n noin .10 vuoden ajan ovat
tukkiyhtiöt yrittäneet asettaa käytin
toon koncsaliaa, j o k a ci pitkään a i ­k
a a n näyttänyt onuustuvan vaikei­den
vuoristomaisemien ja l i i a n ras­kaiden
koneiden vuoksi. Mutta k o ­neita
on jatkuvasti voitu keventää
ja niinpi parin viimeisen vuoden
kuluessa ovat koneet huomattavasti
vallannr.ct tämänkin osan metsä-tyoMk.
Kone on todistettavasti täs-osaa
iuonissa koAo maakunnan t>-ö-lai.
sia ko.skevis?a taistclukj's>-myksls-sa.
Suomalaisilla j a ruotsalaisilla
on ollut huomattava merkitys B . C : n
•metsätöissä joten samalla kertaa
myöskin lankeaa heidän osalleen
melkoinen määrä silta kunniakkaas-
*a työst".v. joka: äärimmäisellä sit­keydellä
suoritettiin metsätyölaiston
järjestämisessä;
;Ob.suhteci kämpillä ovat muuttu­neet
ynmcistcn vuosien aikana huor
i n a t i a v a n paljon. Vaikkakin jo j a r -
jestamiskampanjan alkuaikoina työ­läiset
saivat huomattavia muutoksia
asunto- la puhtausky.symyksissa, n i in
olivat nama. .saavutukset poistaneet
vam kaikkein sietamättomimmAt epä­mukavuudet.
: V i i m e vuosina ovat
uiv.on kamppäkom.teat valvoneet
huomattavassa maaras.sa puhtaus-ja
asunto-oloja.. Ruuan suhteen ei­vät
tukkiyhtiot ole olleet tilalsuu-
K a l a s t a j a k u v a Sointulas^. Briti.sh Columbiasta.
.5?kin lisännyt huomattava.stl työn-k
i i h o t u s t a ' j a . siten ..saattanut, työn,
yhä vaarallisemmaksi. ,
M o t s a t y c l a i s i c n - järjestäminen tc-olh.
suutta ka.sittavaan unioon on o l ­lut
pitkaaiknisen' j a .sitkeän työn t a -
,<ana. Vuo.sikausia ja voidaanpa s a ­noa
.vuns.kymmeniä, olivat union
.larjcslajäi vainottuja kuin metsan-
.ix-dot. Hcita a j e t l im p^is kämpiltä,
-monc-.ia tapauk.se.s?a. • py.s.syilla- u h a ­ten.
Monta kertaa.-.onnistuivat työn­antajat
e-stamaan tvolaiston- jarjes-tymisyntyksct.
. M u t t a -useita kerto­ja
onnistuivat työläiset jo järjesty­misen
alkuvaiheLs-^ja , saavuttamaan
pienempiä voittoja jotka paransivat
h c i d a n olosuhteitaan monella taval­la.
Talla kertaa voidaan korostaa,
että puutavaratyoläisten unio B r i t i sh
Columbias.sa on v o i m a k k a i n j a tais-telukuntoisuudes-
saan esimerkillisin.
S e . on. kyennyt - -viemään- - j o h t a v aa
dcs.si ijaljon tinkimään, s i l l a ra.skas
tyo . j a ; ilina.stosuhtcct vaikuttavat,
c i i a vaadittua työtasoa el voi .saavut­taa
kuin parhaiten ravittu, työläinen.
Ruua.sta tinkimLscUä olisi, a i n a ollut
vakava vaikutus työtehon laskeml-
.spen. • •
- Viiiiealkoina ovat .suuremmat tuk­kiyhtiot
alkaneet rakentaa kamppa-m
i c h i l l c kokolailla siistejä asuntoja
varustettuna k a u p u n k i l a i s i l l a muka-vuuslaittclUa.
Unio on . i.sommllla
työmailla vaatinut .seurusteluhuonei­ta
• Ja kirjastoja . jo.s.sain määrin
.saitdciv mene.sty.stä.
Viime vuo.sina on unio, onnistunut
saamaan huomattavasti parempia
työchto.soplmuksla . kuin • monilla
muilla a l o i l l a , mutta .siltä huolimatta
Cl palkka o!c kyennyt .saavuttamaan
voitUoa . kilpailu.s.sa työtehon kans-sa,
joten tukkiyhtiöidcn voitot ovat v i i ­meaikoina
"kohonneet huimaavasti
kahdesta eri syystä. T>'ötehoa on
jatkuvasti kohotettu : koneiden kehi­tyksellä
ja Ihmisruumiin äärimmil­leen
«rasittamisella, .seka jatkuvasti
korottamalla •. v a l m i i d e n tuotteiden
h i n t a a . _
B . C : n metsämies on -crikol.sen y l ­peä
ammatistaan j a kuntoa sekä tot­tumasta
siinä todella tarvitaan.. . He
nimittävät mielelK\än u u t U tulokas­t
a - i d ä n " e l i ••listin T o m i k s i " . K u i ­tenkin
kaikki terveet hyvankuntoLset
miehet siihen verrattain pian tot-tuv.
Vi j a vuorollaan taas nimittävät
uutta tulokasta " i i s tm T o m i k s i ".
K A I . . \ S T US
Kalastuksci-sakin voidaan puhua
isoista kaloista. K a l o j a kuitenkin
T\'yncn meren rannikolla pyydyste­tään
silakasta J a t t i l a i s t u n a a n asti j a
tarttuupa joskus iso h a i j o k a cl t a ­vallisesti
ole kalastajalle hyödyksi,
s i l l a se saattaa huomattavassa mää-ras.
sa pilata kaTastaJan k a l l i i t a väli­neitä.
^.Vieläkin enemmän saatetaan
puhua suuri-sta kalansaaliista, mutta
lukuunotettuna k a l l i i t kalastusväli­neet
et kala.stajain keskimääräinen
ansio vuosittain ole niinkään lois­tava
m i k s i sitä useinkin porvarilliset
oaivälchdet kuvailevat. .Jotkut a m ­m
a t t i n s a u i t a v a t j a y r i t t e l i j a t mie­het
voivat onnistua h y v i n k i n , mutta
huo:nattavan suuri joukko vuosittain
epäonni.stuu Ja voi vain Oatkaa a m ­m
a t t i a a n pysymällä vel«.s.sa k a n n u -
tu.sjrhtlöille.
K u n t o a Ja .sitkeyttä se tämäkin
ammatti vaatii. Kalastu.saluksct tie­tysti
on rakennettu käytäntöä sil­mälläpitäen,
silla kalsustusta harjo-l
e t a a n monella tavalla Ja m o n e n l a i ­sissa
olosuhtcLssa. K u i t e n k i n on .sel­vää,
etteivät nämä alukset voi «olla
riittävän suuria anmatakscen avo­meren
myi"skyjä ja huomattav,i o.sa
kala.Htuk.sti.sta tapahtuu avomerellä.
Tässä itajayy kalastajan . käytl'.\tt
.säätictojn, sikäli kuin mahdoULsta,
hyväk.scen. S i i t a huollmaLth voi j o u ­tua
myrskyn kynsiin Ja Joskua tu
hon omaksi: Tlannlkko- ja Jokika-lastuk.
seRsa ovat olosuhteet suotui­sammat
vaikka nils.s<ikln o n monen­l
a i s ia vaaroja.
K a l a s t u s on myöskin viimeisen
I)UoIeii'adan vuoden kulucs.sa suures­ti
muuttunut. Soutuveneistä, luopur
mincn ön vasta tapahtunut viimei­sen
kahdenkymmenen vlldeti vuod-jn
sisällä • ia lienee nilta vlela. vähän
käytännössä nykyäänkin, mutta a i ­van
merkityksetön luku. .Moottori-vcnettii
(ichitctäHn vuosittain yha
uudcmm.-inmalllsempla ja voimak­kaampia.
Kiliä clAminien kalastuk-
.sesU tapahtuu klll?kc>in kiljJallun pe­rusteella,
jos.sa huonoilla yäUnclUä
ME KAUKAISEN LÄNNEN
CANADAN SUOMALAISEN
YANCOUYERIN~OSÄSTON
JÄSENET
lähetämme Vapauden Suominumeron välityksellä
1 *
Toverilliset
TAISTELU-TERVEHDYKSEMME
Suomen työväestölle!
........ P ^ l i l ^ Ä ! :
Osastomme loimintahuoneislo; joka lunneiaan nimellä Clinton
Hall, 2605 East PenderSl.; Vancouver* British Colunibia., Canada
Toivomme hyvää menestystä
työllenne paremman ja onnel­lisemman
elämän puolesta!
TERYEHDYKSEMME
entisen kotimaamme kovia
kokeneelle kansalle!
\
Wcbster's Coriici\s
E m i l i a j a Oskar Salmi
Mrs. Mtnnie Johnson
M l n d a j a J W l l h o K a t a i n e n ja
perhe
E m i l Ja J e n n y Raunio
Mr. Ja m r s . G u s t Gustason
Mrs. Lydia Pesonen Ja K a l e v i
Mr. ja • m r . s . W n i , R a n t a -
A r m i Ja A r v o Skytte
Mr. Ja mrs. Auf?. H l l l a nd
I d a j a A n i t a . Hyvärl
Frances. M e l v l n . B e r t h a Ja
Uuno Söderholm .
M r . J a mr.s. S v a n t e Sukanen
Mr. Onni J o k e la
Mr. Oskar Pesonen
L a u r i j a A i l i K a u p p i n e n sekä
l a p . s c t . A I l l j a A l l a n t
A l b e r t j a Emma P a l t t l l a.
A l b i o n , B. C .
Senja j a A a r o Kujanpää Ja pojat
S a n i c r l Kujanpää
E l l a , A d a Ja W a l t e r Rauma :
.Sylvia Ja S am S a a r i Ja perhe.
R. R. 1, VVhonock 84, B . C.
W i l l r Ja E v a J a a k k o l a ,
R R. 1. VVhonock. B . C .
J . K. H a i k a r i . Rcvclstoke, B. C .
Mr.s. Anna Piippo
A l b i o n . B . C .
British Columbia
TERVEHDYRSEMME
SUOMEN TYÖTÄTEKEVILLE!
Tuokoon tulevaisuus paremman
ja onnellisemman Suomen!
M.-itli j r i K ; i l r i Flik.srnan
M. I>uokk;i
^Hunu 'y,i Osk;ir A;ilfonnn
MiJja j y John Anrlorson
Hilja ja dr-on'/: I^oelius
r/Iaria ja K. Lanj^visl
Ida ja .John ']'yn|a]a
Mr. ja rnrs Kiiskilä
Manda ja 7''Mjdor TanrirT
flilrna Laili
ifilja ja I-Jannos MyntU
} I i 1 rn a j a Percy E m mu snn
Cclia ja V f i k k o Tynjälä
Norma ja Albf-rt WiHiam.s
Kir.sli ja A i n o Turuivm
Mary la.Ifonrv Lahti.
jMalcolrn Majtlani-]
Villp Ahola
Kino Ahola
A l l i ja Vilho .\'icrri!
Knk. ja I.i.si Vuokila
Alrna ja .Jr^hn IvOhJirifn
Victor Kunnas
ManrJa I^akkala
, E l l i ia .Jalrnar Tainio
Paul. Nf-Jmi la Emii TSalo
Tilcia ja Isak Lampi
Tairni ja Vv'alU.' Koskela
A i l a ja B i l ly Anricr.son
Pvlli ja Eino Pakkala
Robert Bclvfjal
Eiiocn ja Ted I");iVKi.son
Lorna. Aune ja Kalle
Sointula
Pakkala
Nancy Ander.son
ManHa Vartianen
?:thel ja W i l l i am Anderson
D. Vartie
Hilja ja Hjalmar Tarkanen
: Ida j a J o h n Fredrickson
Ed la ja John Malm
fluth ja T o n y Andenson :.
Selma la Urio Salmi
Carol. Helien ja T ed
• Anderson * '
Andy, Donald, Ilmi ja
Olavi Anderson
Lempi ja Peter P i l l m an
Eva la Anton Impola
Ida ja Fred Holmes
Irene ja Dick Michel.son
Jnarld ia T o i v o Michelson
Lydia Pold
:Adele Pink
Anna JaHanncs Kulmala
Matti Anderson
Fff^d Vanhatalo
Clifford Skclly ~ .
Otto Siren
Väinö W i r k k i'
rn;;rid ja W i l l i am Williams
A ke ja Fanny Lanquist ••
Jenny ja Otto L u c k , ^
A n t t i Rajala
Arvo Tynjälä
John Lundqvist ^ .
B. C, Canada