Vapaus, June 15, 1948

              1 R j i tm jonoon uä,-,
i s e i ta kertoja meu, . '
sodan loputtua jaettia\
on 'Jetysti heiktTj-j.
toimmnasia eikä aa,!
termokkaasti krnri
n pilaisi, ^alkka 115.^
»nkin mictä , on k r ;*
nieleen esim. Hekinga
-sosacto ja ten saavLi*
.oimir,takaut;nsa aikasi ]
amme ja ih'a;ieaime nau,
niä tyont€kijoi:a. jotu »
• t°Jseen rakkaiden a i , .
Jet.katsoa aina eteeapjisi
lellä paremman ja va
levalsuudea puolesta:
aikang, j o l b i n sodaniatö
vät ole viela peittjTKet-taas
kovalla kiireellä '
J u u r i nai?tca pi;äia ,
nettomuus. Olisi "nostasi
^Inen vastalauseiden ijj-
"sivistyneen" ' ma&iknai- '
ilietsojat hukkuisivat sä»
etlcaikissa maissa TOimtnsj.
tuleekin edistää söijdaarijj
auhan asiaa. — goiig
» A N A L A - J A YLAHCONJ
a n alahuone valitean 51
errallaan. Pääministeri
ilahuonecn määräajan
p>"^taa kenraalikuve
maan alahuoneen.
Dneessa' on 2iö edustaja
a i k k i muut maakunnat i
t alahuoneeseen Jäseniä
a perusteella, paitsi Q^ai
kunnalla; on ollut 65
la. . •• • .'
A. sensuksen perusteella
Quebecin alahuoneeni
ä 73 J a kaikkiaan tulee
vaaleissa valittavaksi'
a alahuoneeseen,
a n ylähuoneen, eli scna»
ära on .96. Senaattort
iliniakseen: Kun senaatt
laS: a u k r n i i n hallitus tir
limittämällä uuden senaaS
;onna 1945 oli Ganai
henkilöautoa, 322,829
a ja 14,194 polkupyörää.
onna 1946 ulkomaalaiset I
iluttivat .Canadassa 5212^
l a d a n viennissä on johtaTi
rehnä. Sita vietiin, v.
Ile $475,786,639 arvosta.
OSA IV
stairia. kesäkuun 15 p. — Tuesday. June 15
ITerveisiä Pohjois-Manitobasta
BorkMon. Man. Tämä p a i k k a -
TdU sijsi-^^ee pohjois-Manitobas-i
jMUic ir.eitä Suomessa syntyneitä
*' juyöckin suomalaissyntyisiä ame-ikaU:-=:
a alkoi kokoontua ensimmäi
jo v; 1916 j a aina vuoteen 1923.
ie e:ämo ollut helppoa aloittaa
nvi.'jcl.vi"ä kivisessä ja ..vesipe-
.jesjä'maai^sa;.^ Tulee vielä ottaa
'iömioon ne. hankaluudet, j o i t a a i -
eäf: että olimme 30 m a i l in
;ji4c;*ä rauiatiestä.. jonka, ; varteen-jjtilcuijettaa:
tuotteensa kaupaksi ja
Ifädä ostoksea^a ennenkuin saimme
jij-iseen kauppalaamme rautatien,
otariön metsissä oh t u r v a s i l l o in
[•iin leipä alkoi-loppua j a miesväen,
^.jiä Vain kynnelle kykeni, o l i m e n -
iva metsiin t a h i k u u k a u s i k s i.
Osa joukostamme ; a l k o i - kyllästyä
jellajseen elämään ja m u u t t i s e l l a i -
k'Ie paikoille, joilla • työnsaanti o li
jempi. Osa lähti . K a r j a l a a n ja
liseita on mennyt sinne, mistä ei
fcnaä palata. Nuorta polvea o n - p a l ­j
o n mennyt omille
p a i k k a k u n n i l l e ;
teilleen toisille
ervehdys Suomeen
van Lakelta
hertasta
Sylvan Lake. A l t a . — . K a i k k i täkä-äiset
demokratian ystävät .ovat seu-bnneet
kiinnostunein^ s y n n y i n m a a n .
elämää ja tapahtumia j a ovat v i l -
pltföinästi iloissaan sen johdosta, että
uomi on solminut ystävyys- j a a v u n .
BDtosopimuksen Neuvostoliiton kans­aa,
joka on merkkinä oikeasta suun-autumisesta:
Suomen suurta. n a a p u -
•iakohtaan, mika loiorostaan takaa
rauhallisten suhteiden, lujittamisen
äiden kahden maan välillä.
Lähetämme taalta kaukaisesta län­nestä
myötätuntoisen tervehdyksem-ne
k o m kokeneelle Suomen demo-aattiselle
väestölle, j o k a . ponnister
ilee sotien runteleman maansa t a l o u ­den
uudelleen rakentamisessa, jonka
nalla on lujitettava myöskin demo.
laattlsta virtausta Suomen kansa»
eskuudessa.
Vilpittömien ystävien lämpimin
lemlsin: Elisa Salonen, Vapauden
rjeenvaihiaja.
Joukkomme ei täUä kertaa ole iso,
m u t t a s i l t a h u o l i m a t t a ' olemme pitä­neet
.yllä joukkotoimintaa CSJrn
osastossamme jav C o m m u n i t y - k l u b i s -
53, jclle pohjalle rakensimme haa­limme
v. 1923. Nyt kauppalassamme
m kolmisensataa asukasta, e n i n osa
Jkralnalaisia. Kauppalassamme on
iseita sekatavarakauppoja, myöskin
jsuu£kauppa: sekä s i i p i k a r j a n ja k a ­nanmunien
osuustoiminnallinen os-toasema,
jotka tekevät hyvää kaup-oaa.
Myöskin on. teatteri j a muita
n y k y a i k a i s i a liikkeit-.iv Peltotyöt suo­r
i t e t a an traktoreilla ja autot ovat
kulkuneuvoina. Ovathan ne olosuh-eet
parantuneet yli. 30 vuoden kovan
työn j a u u r a s t a m i s e n tuloksena, mut­ta
s i l l o i n parhaassa miehuuden iäs­sä
olleet alkav^at lähennellä clämäii-sä
i l t a a . •• -..^
Tämän paikkakunnan suomalaiset
lähettävät . yhteisesti parhaimmat
tervehdyksensä Vapäus-lehden S u o -
minumeron avulla ja toivottavat r a u ­haa
ja onnellista! tulevaisuutta Suo­men
kansalle. — A i n o M .
Kullankaivaja kertoo kuinka
puuveitsellä kultaa vuollaan"
— Niissä Canadan kaupungeissa,
joissa on y l i 10,000 asukasta, o n 92
prosentilla ' asukkaista . kirjastopa 1-
velus.. ,
Vai d-Or.; Quebec.. — Ten-elsiä
t a a l t a Länsi-Quebcqln kultakentiltä
k a ; k i l l e Vapauden l u k i j o i l l e , a i n a en-
'.iscen k o t j n a a h a n v S u o m e e n -asti.
T a l l a paiiuaxunnalxa o n a i k a i s e m ­m
i n ollut useampiin s a t o i h i n nouseva
suomalainen asutus, mutta n j t jo
vuos.a meitä on o l l u t enaa ehkä n o in
viisikymmentä henkeä. lapsetkin
mukaan laskettuna. Kymmenlm
nousee jo s e k in kansalaistemme jouk­ko,
joka on saanut viimeisen lepO"
sijansa Vai d ' O n n hautausmaalla
mutta suurin osa kansalaisiamme oh
sentään siirtjTvj-t toisille p a i k k a k u n ­n
i l l e eter>:<in Ontarioon. j o s U ovat
etsineet:, toisenladsta työtä kyllastyes-säan
maan alla kaivoksissa työsken­telyyn.
A i k o i n a a n oli täällä myöskin vilkas­ta
suomalaisten järjestötoimintaa.
E s i t e t t .m näytelmiä, p i d e t t i in tansse­ja
ja k o k o u k s i a melkein joka viikko
m u t u nyt n a . n pieni Joukko c l enää
voi niin vilkkaasti. • t o i m i a , koska
Suomalaisen Järjestön osastoon k u u ­luu
ainpastaan 25 Jäsenen vaiheilla,
eli puolet, kylämme suomalaisista.
V;ime vuonna meiUätocml C a n a ­dan
Sucmiavun jaosto, johon yhtyi
jascnck-si jokainen kansalaisemme, ja
t o i m i n t a , oli hyvin v i l k a s t a . . . N o in
puolentoista vuoden toiminnan a i k a ­na
hankittiin entisen kotimaamme
hyväksi, ylisistään raha&sa .lähes 2,000
d o l l a r i a ja ompelukerho, valmisti l ir
saksi suuna l a a t i k o l l i s i a vaatetavaraa
jotlta lahotettiin Suomeen. Kaiken
taman tominnan keskus j a koti o li
Klrj. Victor Kauppila
Sylvan Lake, Alberto.' Vuosia vanha, kuva täkäläisten suomaJaisten Jiir-jestcitoiminnasto.
Monet heistä ovat .jo ikuisesti poistuneet, toiset muutta­neet
muille paikkakunnille, mutta osa on edelleenkin tällä alueella;
Suomalaisen Järjestön haaliUa, ' Ja
osastomme jäsenistö toimi k a i k e l la
sydämellään eturivissä. M u t U myös­k
i n toinen puoli; el-järjestön jäsenet,
o l i yhtä innostunutta, k a i k i l l e p o l i i t ­t
i s i s t a : m i e l i p i d e - e r o a vaisuulcsista
h u o l i m a t t a o l i . a s i a yiitä k a l l i s j a t o ­d
i s t i sen s e i k a n , että mleUplde-ercxa-valsuus
el poista IsärnnaalUsuustun-n
e t t a . vaan k a l k k i kylämme suoma-la:$
et olivat tosi-Isänmaallista, entis­tä
kotunaataan j a sen k a n s a a rakas­tavaa
rehtiä kaivostyölälsjoukkoa. :
K a l k k i kiilamme suomalaiset ovat,
t s i : ovat a i n a k i n olleet kaivoksissa
tois-sä. j c s km nyt ovat j o muutamat,
j o t k a ^ eivät enää läpäise erikoisen
t a r k k a a laäikänn tarkastusta, aika-;
nset tehdä k i r v e s - t a i metsätöitä.
Kalvostyö o n k i n tervettä Ja v o i m a ­kasta
miestä vaalivaa työtä, johon
eivät k a i k k i voi edes .pyrkiftkään."sill-i
lääkäri hylkää melkein, puolet kaivok­seen
pyrkijöistä Jos j o n k i n tervej'»-
s y y n nojalla.
Ilmanpaine kaivoksessa on paljon
raskaampaa k u i n maan pääUä, joh­tuen
silta, että kaivokset ovat satoja
Ja Jopa t u h a n s i a k i n j a i k o j a alempana
maanpintaa. Niihin pumpataan
s u u r i l l a ilmapumpuilla lisää ilmaa,
j o k a käyttää siellä erilaisia, koneita
samalla hälventäen • savua ja e r i l a i ­sia
myricylllsrä kaasuja joita aina
muodostuu kaivoksessa.
Kaivoksessa käytetään huomatta­vasti
lautaa. • kaivospolkkyjä y.m
puutavaraa, joka siellä vuosia koste^
assa ilmassa seisoessaan muodostaa:
e r i l a a t u i s i a mädäntymlskaasuja. L i -
.£ä.k.sr käytetään monenlaisia räjäh­dysaineita,
jotika muodostavat l u o n ­nollisesti
savua j a i l i y v in myrkyllisiä
kaasuja, joissa ei mikiiän olento voi
elaä. m o n t a a k a a n m i n u u t t i a ellei a i na
ampumisen Jälkeen puhalleta savu
ja kaasut pois; M u t t a s i t t e n k i n ; jää
myrkkykaasuja hienommassa m u o -
dc.s.sa leijailemaan kiviröykkiöiden
väliin Ja- k u i l u i h i n , t u n n e l e i h i n Ja
m o n i i n erilaisiin : kalvos-onkalolhln
j o t k a saattavat kaivosmiehen r a u t a i ­sen
terveyden koetukselle. Monet
tuhannet ovat ne päivät, j o l l o i n v a n ­ha
kaivo.smles on saanut kärsiä tus­k
a l l i s t a päänsärkyä ija kivlstystä
työstä k o l i i n tullessaan Ja se u s e i n k in
kestää koko yön seuraavaan tydhön-menoon
astt j a ajan'"oloön'ffiuulluu
kroonlUiseksl päänsäryksi. Joka lak­kaa
vasta sitten k u n on useampia
viikkoja ollut poissa maanalta.
Synkkä pimeys, kosteus Jä k y l ­myys
o^-at ainaisina vaaroina tervey­delle,
joka voi "kaivosmiehen -nedä
SAdom e r i l a i s in muodoin ennenaikai­seen
hautaan. Tapaturmat vaanivat
tuhairsin e n tavoin maanaUatyösV
kcntoJevää toveriamme, joista vaa­roista
Sivullisten on valkea saada
edes kaslt>'stä. Usein kuolema voi
olhi sllmäm^päyksen asla. Tolslr
naan voi j o u t u a moniksi pälvlk.sl s a l -
pautunceksl jonnekin t u n n e l i i n . k i v l r
vyoiymien. tulipalojen taakse, tai
hukkua kaivokseen syöksyvään vcsl-tulvaan.
K a i k e s t a huolimatta työskentelee
tuhansia suomalaisia eri p u o l i l l a C a -
nadaa kaivoksissa Ja sadat k a n s a l a i ­semme
ovat myöskin saaneet m o n i l la
c n l a l s i l l a . U v o l l l a surmansa niissä.
S u u r i n osa. a i n a k i n C a n a d a n .suoma­laisista,
on joko metsätöissä tai k a i ­voksissa.
M o n i k i n suomalainen, Joka
ei it.se ole o l l u t kaivoksessa, ajattelee
kaivoslyöniichen oloa paljon parem­maksi,
k u i n muiden raskaan työn t e ­kijäin
elämää, koska etenkin ennen
maan alla palkat olivat vähän p a ­remmat,
mutta sittenkin .sellainen,
joka on työntänyt kaivofcsessa kym­menen
vuotta tai y h tietää, että vaa­rat,
tuskat j a a i n a i n e n väsyttävä olo
ovat paljon turmloUiscmpia tervey­delle
k u i n monet- maanpäällystyöt j a
yleen.<;a on kaivosmiehen ikä huomat­ta
va-sti lyhempi kuin terveellisessä
r a i t t i i s sa Ilmassa työskentelevän
työlaLsen tka;
Koneiden keksimisessä ja p a r a n t a ­m
i s e n a , samalla k u i n yleLscstl kaivos-työn
Jouduttamisessa on viimeisen
kymmenen vuoden aikana menty huo­mattavasti
eteenpäin, joskin jjorako-neet
ovat vielä h y v i n raskaita käsitel­lä,
mutta muulit ovat jo k a u a n sit­ten
saaneet- v a i h t u a .sähköpattereilla
varustettuihin moottoreihin, «arvoin
enää näjkec lapiolla työ.skcntelevlä
" m o k k a r c l t a " sillä automaattbct
"mokkama.silnat" tekevät saman työn
minkä kymmenet nllehet tekivät e n ­nen.
K a r b l l d l l a m p u t ; ovat v a i h t u ­neet
Jo moneen kertaan yhä kevene-;
vUn alumiinisiin sähköpatter Hamp­puihin,
J a s u u r i a klveiikappalelta- c i
tarvitse särkeä raskaalla vasaralla
t u i c n ' "ennenV "vään "automaattiset
säihkövasarat- jauhavat, k i v e t .parem­min
kuin; kymmenet ''krysisellmlchet"
ennen. Porakoneet puskevat nyt
automaattisesti ilman voimalla, kun
ennen nlita täytyi vääntää käsin.
M o n i a muita parannuksia o n tehty,
joten nyt tulee toimeen puolta v i i -
hemmällä mles\'OlmaUa j a kaivos
t u o t u a 'osakkeenomlstÄJllle mlljoo-nla
dollareita enemmän k u i n a l k a i -
semmiA. Multa s i t t e n k i n ori vielä
p a l j on mahdollisuuksia keventää Ja
vähentää lhmist>'övoimaa kaivoksista
jos kaivcsparoonlt sitä haluaLslvat; j a
työvoima c l o l i s i näin halpaa k u i n se
v l c la on. Tapaturmien varalla on
myöskin l a a d i t t u parempia lakeja Ja
suojalaitteita. mutUi sittenkin on
v l e l a paljon tiedossa parempia suoja­l
a i t t e i ta Jos kaivosmiehet saisivat i>a-k
«t3lukKl kaivosten omistajat suojaa­maan
heidän terveytensä Ja h e n k c n - .
sä k a i k i l l a niilläkin toimenpiteillä
mitä nykyaikainen tiede voi tehdä
kaivoksissa työskentelevien hyväksi.
Selvää käsitystä kaivoksista on
valkea antaa lyhycss?» kirjeessä sano-m
a l c h d c n palstoilla, m u l t a sittenkin
tarkoitukseni o,n tällä tuoda esiin j o ­t
a i n , joka edustaa tässä Suomlnumc-ros.
sa meitä tuhxinsla Canadan suo-malal.
sia kalvostyöKilslä.
Salassa olevia veroja
PcrsoonHkohUiLscn tuloveron lisäk­si
on canadalalslUa lukemattomia n.
S; .salaisia veroja. Jolta cT t a v a l l i n en
kansalainen huomaa. Nämä verot
ovat erinäisten tavarain .veroja. E.sl-merkiksi
kenkäparissa o n 125 c r l ve­roa.
Lääkkeissä on enimmän vero­ja,
uscls.sa 378 c r l veroa. *
Tavalll.sc.s.sa puvussa on 105 c r l ve­roa.
Katsokaamir>o, kuinka nämä ve­rot
.syntyvvit: Lamma.sten kasvattaja
maksaa 10 c r l veroa, tuottaessaan
vUIaa; tran.s|)orttlyhtlöt maksavat 16
crl veroa r a a k a - a l n c l d c n käsittelijät
10,- tckstlUltchtnat 15, v a a t c l c h t a l U -
j a t 12, t u k k u k a u p p i a a t 16 Ja vähit­täismyyjät
14 e r i voroa. Lisäksi crf-kolsvoroja
tulee vielä puvun o.sallc
k a l k l a a n 11 Ja k a i k e n llsäk.sl myynti-vero.
, •
Pohjols-Quebecin maakunnassa sijaitseva Norandan kuparikaivos Ja svUtto^
Pikaisesta matkasta tuli pitkä reissu
— Canadassa oli Intiaaneja v.
m i .sensuksen mukaan 118.000 hen­keä..
:
. — Canadassa tuotettiin sokeria v.
(1046 niin:paJJon. että sitä olisi tullut
17 paunaa JökaLsta asukasta kohti:
Sault 8tc. Marie. O n t — Tänään
,i30. 5. 48» on k u l u n u t 20 vuotti» s i l t a,
kun saavuin tänne S a u l t S t c M a r i c c n .
Se on pitkä aika kun s l t a ajattelee,
mutta pian:se on k u i t e n k i n k u l u n ut
kun alkuun pääsi. Ensin. alu.ssa o l i
tosin ikävää, aina ajattelin menoa
t a k a i s in Suomeen Jä s a n o i n k i n , ctlti
kun-.saan rahaa nltn paljon, n i i n kyllä
minä Canadan kamarat jatvin. M u t ta
el v a i n ole t u l l u t jätctjksl. enkä enää
halunkaan.
K u n lahdin tänne maahan, ajatte­lin,
että työtä iSällä täytyy tehdä,
jos mielii elää, sillä cl täällä maa
lai.skoja elätä. Toiset tosin pääsevät
hcl]x>mma]la ja, toiset Joutuvat rau­tamaan
raskaammin.
M u i s t a n teidän sananne, y.stävät,
kun lähdin iPlctarsaarestiu Sanoitte,
että älä hyvä ihminen lähde sinne;
sillä sehrtn on .sarvikuonojen m a a !
Nämä miehet olivat olleet Canadas.sa
ja luUect takaLsln Suomeen Ja he t i e ­sivät
kertoa minkälaista minun: elä­mäni
täs.sä maa«.sa olisi. Sanoivat,
että Jonnekin metsäkampällc minut
viedään.
J a nllnhiin se s i t t en kavi, etUi n c -
ILscn viikkoa .snln olla kaupun^Lssa
ja ottaa oppia kuinka ULssä miia.s.sa
ruokaa laitetaan. Tulin Ketolan
/•poortltulon" osolttocUa iju s i n n e m l -
null2 oli l i l a Järjestetty. ; Sieltä sit­ten
lähdin metsään, sillä työt;:i m i ­nun
täytyi alkaa tehdä..koska cl o l ­lut
taloa ostettuna.
. Juhannuksena lähdin kämpälle e n ­si
kerran. V a l l a n toiscnlal.soksl ajat­t
e l in kämppää, m u l t a sitten näin,, et-;
lä nimensä arvoinen .se o l i . l.,nttln
oli tclity halkalHtul-Sta haavoista ja
«itäkin täytyi pest\l. Sauna täytyi
lämmittää kahdesti viikotpa Ja k a n ­taa
vc«l neljännesmailin päästä, pes­tä
pyykki ja; l a i t t a a ruokaa .w;ltsc-m
a l l c miehelle. Kesä o l i k u u m a ja
tuhan.sla miljoonia eläviä oli p u r e -;
mas.sa Ja pistämässä vanhan maan;
;lhniisUi k u i n u h a l l a Ihan. Olin toLsU;
naan k u i n t u l i s i l l a hiilillä, m u t t a m i ­täpä
muuta k u i n kärsiä vain.
K u n sitten t u l i n t a k a i s i n K e t o l a an
scuraayana keväänä, n i i n oikein; i h - ;
mcttellvät. k u i n k a olin muuttunut
tällä 10 k u u k a u d e n reissulla. Tiesin '
it-sokln,. että o l i n l a i h t u n u t kolmlaien-kymmentä
paunaa. iMutta el enäft
tehnyt mieli lähteä takaisin Suo­meen,
vaikka r a h a a k i n oUsl ollut, jo- ;
tcn: sen puolesta olisi päässyt. Olen
tykännyt otosUnl täällä, enkä v a i h ­t
a i s i sitä Suomen oloihin, v a i k k a Suo
mcssa o n k i n tilanne paljon muuttu-;
nut tämän ajan kuluessa. Olen elel­lä
ollessani saanut a i n a raataa, eUcÄ;
s i l l o in annettu piloille mitään arvoa,
mutta se muistettiin sanoa, ettei
vain saa mennä työväentalolle. Niin
s a n o t t i i n m i n u l l e k i n kahdessa palve-'
luspalkas.sa. mutta minne palvelijat­taret
olisivat muuallekaan voineet;
mennä; sillä eihän heidän p a i k k a n sa
a i n a k a a n suojeluskunnan talolla c l - ;
lut.
Muistatteko vielä E l U , ; M a r t t a . A U - ;
ne Ja A n n i sitä alkaa, k u n p a l v e l t i i n ;
Hiellä Pietarsaaressa V i i t a s e n Ja K o t - ;
kabjln uudessa makkaralllkkeessä?
Mahdatteko enää k u k a a n o l l a Pietar­saaressa.
_^
Tätä kirjoittaessani mr. ja mrs,;
Tyko V i r t a n e n näyttelevät "Lalvas-;
ton pikku mörslan"-nlmlstä näytel­mää:
Sudburys.sa. ; H e olivat silloin;
Pietarsaaressa kuin minäkin olin
Siellä, mutta hc lähtivät sieltä vuot- '
ta aikaisemmin j a ovat sen jälkeen^
käyneet Suomcs.sa.
T o i v o n teille kalkille; iiauskaa JU»;
hannusta n i i n täällä kuin Suomessa-;'^
kin. — I. M .
Toverilliset tervehdyksemme Suomen Työtätekevälle väestölle!
Onnittelemme saavtttttksianne ja toivomme hyvää menestystä taistelullenne kan­san
hyvinvoinnin ja demokratian puolesta!
SOUTH PORCUPINE. ONTARIO
A l l a n . S i r k k a ja D a v id
VVaiTcn
; Roy,. K a i n o ja N i c k R a n ta
A n i t a . M i l g a j a L a u r i
' Mikkola
Amanda Hakala
Ida j a M a t t i L u h t a ;.
M i r j a m . ' A n n a ja. E i n o ;
Väisänen
E r i c . E i n e . Helmi j a B r u no
Järvi
H i l d a Ja A n a n i a s Aaltonen
A l l a n . Helena j a D . L a i ne
;Ester j a H a n n a P u r ra
Tyyne j a S u l o Vesa
J o h a n Mäkikanga.s . :
Eemeli Solo:
M a n d i j a ; W i l l i am K o t i la
K u s t i Mäki
I v a Ihaksi
M a r t t i Torbacka
H i l m a Vuori
W i l i j e r t j a F r a n k H a k a la
Raymond. M i r j a m j a Sulo
LahCä ^
. R o y , - B e r t h a j a A a r n e ;Kummu
E l l i j a E i n o Haapakoski
A n t t i Kärkkäinen
Tauno, ;George, Armas j a
' Elsi H u t m a n ' K a i s l a)
Helga Ja H e i k k i A l i k o s ki
A n t t i A h l g r en
K u s t i Rönkä
: J a c k K u U a s.
P e n t t i . ' W a l f r i d , M i l j a ja
K u s t i Penttilä
• I d a j a F r a n s . ' A h l f j r e n ' :.
E l l a ; L a i l a . M a r t h a ja
M a t t i A n t i la
H i l d a ; j a L e n n i L a i t i n e n •
• B r i k k a ja A n t t i L u h t a .-.
R i c h a r d . B e r t h a Ja Herman
M a k i
A n n a - L i l s a . V i e n o ja Yrjö O ja
A n i t a ; H i l d a j a , L a u n ,Kart,io
.Judy. V i l m a ; A . j a E . K e mp
M e i m i , S u r i j a . ; L a u r l Järvi; . •
•.Salme ;ja V e n n u Heikkilä.
Box 63"
V i l m a . L a i n a j a E i n o Puisto
B a r b a r a . Ri.chard. I r ja ja; -
Väino Overmark.
Helen j a F r a n k R a n ta
E l l e n j a Oscar Freeman .
Irma. E l l e n j a K a s t i . , ; : ;
Savijärvi
Mel V] n A n elma. E l m a . A1 no j a ;
Isack Luoma
A r v i d A, K o r p i
Marlene, Albert, W i l f r e d , A i li
j a Ernest Toppari
E l s i . Roy, M i l g a ja L a u r i
Saxben;
J o h a n K a n t o k o s ki
Ida j a B e r n a r d B l a ir
M a r t h a Koveronkoski
August L a i t i n en
Lyydi j a E m i l K u u s e la
Helmi Ja H a n n e s P a n t i l l a;
Ely K o r r i j a perhe
Mrs, Lempi Niemi j a perhe ,
Mrs. Tyyne Pasanen
WOOLLINGS CO. CAMP NO. 6
Työkunta No. 6
South Porcupinc, Ontario
J a Imar A l a n ko
YrjöNorbacka;
H e l k k i Heinonen
K u s t i Männikkö
P a u l Männistö-
A n t t i Ojalehto
V i l i K o p p a la
H e i k k i V a t a n en
K a l l e Ahvenkoski . ,
Väinö A n t t i la
K a r i n a j a V i l i KonUda
L.. H . j a K . V a n h a la
A r v l _ L l n d r os
J o h n Pihlajamäki
Ernest Mäki
WOOLLINGS CO. CAMP NO.ll
Työkunta No. 6
South Porcupine, Ontario
A r v i M a ki
Väinö L i n t u m a k l
F r e d M a r t i k a i n en
K. Haanpää
Oscar Saari
T. L a i t a h a r ju
T a u n o P u r ra
H e i k k i L e h t o la
K a l l e V i i n i k ka
J o h a n Pa losaan
E. R i n t a la
lAztti Koski
N i i l o A h o la
H e l k k i Klvijärrt
J a l m a r Mäkitalo
Helmi j a U r h o P u r ra
A l b e r t Halme
Valte Heinonen
A i n o j a Väinö J u o l a •
H i k u Vuormiaki
Irja jf» I l m a n Pasanen
L i n d a , Marlene, K a t r i ja
E d v i n Pasanen .
Mrs. Piina Lehtimäki ;
M a r j a t t a , Irja j a A n t o n Pa.sfii
O c n y . T a i m i j a Mauno Forscll
Jenny Ja J o h a n M a k i ^ ,
Oiva Johannes M a k i
Box 365
Mclmi Mäki
20 Albert 81. St; C a t h a r l n c s ,
Ontario,
Raineri Lammi Ja perhe -
Mcry j a E . Niemelä
A l l i Ja S u l o Kofikela
Raymondi K e r t t u Ja Paavo -
POHJO
Jack, BarbarajIV^sc ja
J a c k Oivanen
. E d i c Ja Amanda.HarJuIa
Esther Salo
M i n e r v a j a M r s . P . Paska - '
r>io: L c m u p l , Idalla. L, j a M . .
Lam)3sa
Mrs, Anna Laine
A i n o Ja J o h n K o s k i
Evert Ojanen
EriCi Eija» j a . E l e l e R a s u l a : :
Selma j a L a u r i H e l l m a n . ;
S v l v l i L a h j a . L a i m i Ja
Väinö K a u k a l sl
Hi IJa j a O n n i Löytönen
Helen. H a r r y , H e n r y j a Arvo
Perälä
Anna, j a V e r n e r Kehusmaa :;
; H d i i n a j a A r v o Hciska
M a t t i Poutanen
Mauno VVoilfnius.
Pamour. Oniarif) -
Elfjcn Pasanen
F r a n k Alanen
Albert. Elmi Ja AnttrK!(n«as.-
E i n o Isolatva
Roy. Lr:mpl ja Arma.sMäkincn
MrS: Hilda H a n n i n e n ja.Emma"
I^oonard Pasanen
Tauno Vuori
E m i l Simola
V i m p e l i n Poika
, Eine, E i l a . L y y l i Ja H e i k k i
T^uttUa
Ix-mpi j a Ernest Y l i t a l o '
M. ja J . J o k e la
Diana, A i n o j a B i l l Capyk v
Sandra j a V i l i R u s l a ri
Margaret ja O. V i n k k a
Jack Ristimäki , •
S y l v i a . A l l a n j a L a u n K o t i la
Svante R a n t a j a perhe •
.Marry j a K a l l e Lairte
Helen. K y l l i k k i j a E . H a n k i l a
A n r i . D o r i n j a E r k k i K c h u s m aa
A l i n a Rintamäki
J a l m a r Vaino
J e n n i Ja O t t o Leinonen
Ida j a E i n o Lindroos
A i n o Ja E l i R i t o l a
A i n o j a A r m a s Kuusisto
Elizabeth, L y y l i Ja R .
H i l t u n en
L i l y , T a i m i Ja R e i n o Järvi -
Elsslt M i m m i Ja A a r n e H p lm
mm
il
is};....
•iv
n
m
f
; ; |
;-i
m
iii'.
;i-m
•
m
i'
i
;-r;S''
i i
a ••a: i i ^^;^fe
1
A. ,5
.•<.ir\
-V