Vapaus, September 9, 1948

              ftvu 2 Torstaina, syyskuun 9 p". — Thursday, Sept. 9
(UBERTy) — laaependent lAbor
Telepbones: SutfiMM OCOe* 4^4M«.
Editortai Office «HMB. MUaMr
addreBB Bot 09. fliiAiunr, -Ontulo.
tablished Nov. 6tb 1917. Authorized
85 second class mall by the P OÄ
Oflice DepartxneDt. Ottawa. Pub-llfihed
thrlce ipeeltly; T u e s d a y s ,
Thursdays and Saiurdays by Vapaig
Publishing Company Ltd.. a t 100-1<B
Elipa Sti W., Sudbury, Ont., Canada.
Advertlstsg n t c s tqMD applieattoo.
Traofilatfon free of durge.
TXLAUSBXNMAT:
CanadaMa: t vk- 6.00 6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
VlidysvalloiÄsa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3Ä0
Suomessa: 1 vk. 750 6 kk. 4.25
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Syystoiminnan alkaessa
'Työnjjäivän mentyä havaitaan muun ohella, että kesa on.mennyt.
Siksi työväen järjf-iöioHniniakin maanmiestemme- ke.skuudessa siirlyy
taas haaieiile Paikkakuntakirjeisia myös ilmenee, etta monet osas-
•tot, seurat kerhrtt ia klubit ovat jo tehneet tarpeelli.setvalmi.stclut
sy\'5loimintan-a .dkami-Ia -varten Tämä osoittaa, etta jarjestotoi-minndijamnie
on j^aiioi it^fMloriieiiUutta ja määrätietoista pyrki­mystä
.suunnitelmallisuuteen, riutka ovat hyvin arvokkaita hyveitä
jarjestotoiminna.ssa. . v • • •.
Tätä hyvää esimerkkiä .syystoiminnan aloittamiseksi pitäisi seu­rata
kautta linjan. .\Ione.stihaahtoiminta karsii .syystoiminnan ajka-cssä
siksi että tehdään liian myohaan tarpeelli.set alkuvalmistelut, crka
• lähcikään riiitavastr .suunnitelmia sula mihin.pyritään.
- Haalin käyttovuoroien jakami.sen. seka- näyttämöjen, kuorojen
ja muiden orgaanien ohjelmistojen .suunnitteletni.sen yhteydessä; olisi
Iiyvä pitää mielessä erinäiset juhlajxiivat ja merkkitapauk.set, Jaten
toimintaa suunniteUae-ssa paastaan järjestötoiminnassamme enem-
'män_'määrätietOK-;e!k'i»ohjalle. Mten säästetään myos. työtä ja monta
päänvaivaa sillä nrin menetellen vouiaan järjestää sopivat tilaisuudet
visseille-merkki-ja. juhlapäiville Jne. . '
• Mikään sminhitelmailisiius ei luonnolli.sestikaan saa muodostua
kaavamaisuufien kahle?ksi. Yleisiä suunnitelmia ei voida tehdä niin
yksityi-skohtaisiksi. etta kaikki .tilaisuudet on etukäteen "paperilla".
On oteltava huomioon, etta elava elama nostattaa ylipääsemättömiä ,
vaikeuksia joidenkin suunnitelmien toteuttamisessa ja asettaa vaati- .
muksiaiai antaa uu.sia mahdollisuuksia mitkä edellyttävät huomat­tavan
suurta pdikkeamista alkuperäisestä- suunnitelmasta. Siksi. on
pyrilläva mahdolli.simman .suureen joustavuuteen, silti lankeamatta
''anna monna" vali;ipit.amattomyyteen tehtyjen suunnitelmien su"h-
..teen. •.
Pääasia on kuitenkin .se. etta .syystoiminla saadaan hyvissä ajoin
ripeästi ja •nionipuolisestikayntiin..;-
Hajoitustyö olisi estettävä
Jos j'hdellakaan maanmiehellamme on vähänkään epäilyä siitä,
että mikajyhma'tai .suunta on oikea.ssa tämän m^an unionistisessa
liikkees.sa kehittyvä.ssa"suuntariidassa';'. hänen sietää pysähtyä miet-;
timään. etta kuka on kenen ystava ja miksi. Ei kenenkään tarvitse
cika saakaan .sokeasti "uskoa" mitä; Vapaus ja m^uut työväenlehdet
• asiasta sanovat. .Käyttäköön kaikki omaa harkintakykyäan. .Mnoa
mitä tarvitaan on se. etta suhtaudutaan ennakkoluulottomasti asioi­hin,
punnitaan tunnettuja tosiasioita puolelta ja toiselta Ja tehdään
• niiden pohjalla yhteenvedot. . • •
: Kieltämäliin tosiasia myös on, etta ne voimat, jotka nyt yrittä­vät
hajoittaa CCL: n ja TLC: n rivejä ovat niitä *'hyviä työväenjohta-jia".
jotka saavat paljon lilaa ja mainosta suurpääoman omistamien
lehtien palstoilla. Mita hyvänsä hajoittajat tekevät, sitä kiitetään
Ja kaunistellaan suurten päivälehtien palstoilla. • Kun CCL erotti me-tallinkaivajain
mainehikkaan union jä.senyydcstääp, se sai kaikkien
suurlehlien ylei.sen hyvak.symisen. Kun kourallinen AFLrn oikeisto­johtajia
paatti muodostaa crikoi.sen järjestön, minkä tarkoituksena
on 'porata ,sisalta|)ain"''l'LC palasiksi, sitä tervehdittiin lämpimästi
kaikkien siuirlehtien palstoilla. Kun mr. Sullivanin rikkuriunio liittyi
toiseen hajoitu.sjärjestöon ja .siten pääsi nimellisesti Jonkinlaisiin yh­teyksiin
työväenliikkeen kanssa. ;se oli erikoisen mieluisa tieto por-
• varilehdille. \Miksi? .\:astaus on ilman muuta .selvä.
•Muttamita 'isM edellä, sita'pienet parkuenjalessä"; Niinpä
Toronto.s.sa ilrae.slyva .suomenkielinen Vapaa Sana seuraa uskolliseen
tapaansa suurporvariston linjaa työväen rivien Majoittamiseksi.: Viime
•. lauantaina V;ii)aa Satia myhäili mielihyvin .siitä kun tämän maan
unionistista lukclla revitään .sisalUipain ja antoi kannatuksensa ha^
Joittajille sekä niiden aniumenteille. CCL: n. hajoitustyöstä se kirjoit­ti:
'.^skeMain eioleitiin ( anadian Con^ress of Laborin Jäsenyydestä
kansainvälinen kaivosmiesten, unio .sen johdosta, että mainittu unio
lehtensä avulla on lai.sielUu ammattijärjestön johtoa va.staan." Tä.s.sä
pyritään Vapaan Sanan hik noille antamaan puoltotuuteen perustuva
täysin valheellinen kuva tilanteesta. Ei kaivosmiesten unio ole ''tais­tellut"'
ammatti {arjestnn Johtoa vastaan, eikä sitä erotettu tällaisen
'•taistelun" takia l->oltamiss\ \ksi ilmoitettiin yksi ainoa kirjoitus,
ini.si;a oli arvosteltu CCL:n presidenttiä mr.Mosheria. Vapaan -Sa-
' nan lukijat kysvvatkin v;irmaan it.seltaän. että miksi heidän lehten.sä
. 1 iioitteiee ja ,van tlelee asioit a , hajoil tajien :hyvaksi? Samalla he ky- -
syvät, etui minkalai.sta demokratiaa Vapaa Sana edustaa, jos se ilman
muuta liy\';iks\'y: sen. ettei inr. Mosheria saa enää e<iesottamisistaan
arvostella' Kummalli-la on tama 'suu tukkoon" demokratia'
Samassa toimitu-kirjoiiukMV^saan \'apaa Sana sanoo: '*Taman
;Jiehjtyk.sen jälkeen (kun' CL>>L yhtyi mr. Hallin johtamaan järjes-vtooir)
Canadian Lake .Sc;ainen"s Union on siis laillinen unio." Mistä
.iVapaa Sana on nama •lailli.set union"' oikeudet talle rikkuriuniolle
«saanut, ky.syvat \ apaan.^anan lukijat ihmei.ssaän.\Mr. Hallin.Joh-
;»tama Seafarer s unio: on tanianmc'ran työväenliikkeessä kilpaileva elv
.lainsuojaton larjtvtu ^iihcn asti kunnes TLC:n edustajakokous toisin
/päättää. ;.Sua[>ausi-k()minunislit;^ taistelua Sulliva­n
i n nkkuriunioa vasiaan. kuten Vapaa Sana yrittää selittää; Vahan-
•\ li.ln lyovaenliiklieen :asiti'ila,..seuraavat ihtni.set. tietavat; eitä Suurten
järvien \i-.sit Lii\a\htiol iarle>^tl\al laman maan lakeja rikkoen, hal-
'.lituk.sen lauiakuniien.Taportei.sti* valittamatta ja työläisiaan edusta^
T vaivunion kan.ssa .iekeni.isi;ian sopimuksista huolimatta työsulun, meri-
,, miehiä va.sta.an)ata.s.sa. hikia-rikkovassa-.tyovaenvastaisessa" taistelussa-nämä
lai\a\htiu: m at kauianocl apunaan mr. Sullivanin rikkuri-uunipa.
. >Iik,si -X apaa. .Sana yrittaa salata nämä tosiasiat ja antaa 'ti--
lanteesta \allan \.ilheellibon kuv.in-* \'apaa Sana on joskus esittänyt
heikkoia protesteja kun: sita on; muistuteltu iKirkland -Laken lakon .
rikkuritoiminna>iaan mutta n\ t na\ttaa silta, etta se Julistautuu
omasta vapa;ista talidostaan taas laivayhtiön rikkuriunion äänenkah-nattnJak^
i'
A'apaalla Sanalla on luf)nnolli5esti demokraattinen oikeus puolus-
•:t,aa^'htion uniota;Siilli\'anin:rikkuriJoukkoa.ja tämän maan unionisti-•
senJiikkeen haio.uiaiia, muita maanmiestemme-oikeus Ja velvollisuus­kin
0" ,kaantoa^selkansä•n^Qise]Ie hapatukselle, silla unionistisen liik-
• keenRaJoiuamviTen kohdistuu kaikkia palkkatyöläisiä vastaan. ••'Ca- •
nadan '•uonialalsten kuten kaikkien muidenkin canadalaisten työläis­een
edut vaativat ])aattavaa toimintaa unionistisen liikkeen hajoittäjiä
vastaan Hajouustu) oli-i \htei^hyvan vuoksi estettävä Ja voidaan
tehdä iasenioukkojcn paattaxan esiintymisen avulla Canadan suo­malasten
tyf.Lijsten nmat edut vaativat aktiivista toimintaa yhtenäi­syyden
hvväksi.
TSnään. t ä y t t ä ä mrs. Mandi Karjula
60 vuotta South Porcupines^ra,
Mrs.-.Harjula:on .suorittanut hyvin
vaativan päivätyön. Han on ka.s-vattanut
aikui-seksi vn.si la.sia ja toitr
ten.saloma.tta häneltä on viela .nitia-nyt
aikaa Järjestömme toiminnanlcin
BcuraamLseen j a kiitollisc-en avunan­toon.
Mrs.. Harjula on a.sunut vii­meiset
14 vuotta Ualla Etelapaa^-sa ja
sita ennen Sudburyn perukoilla. Han
ori ollut Vapauden ja Llekm vakum-nen
lukija niiden perustami.sesu a l ­kaen..'
Yhdymme onnittelemaan paivan
sankana merkkipäivänsä johdosta,'
Ranskan viljaongelni^L ja
Marshallin suunnitelma
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymy.s; Jos joku Ontarion kau­punki
pitää yllä tyottomyy-svakuutuk-sen
kaupungin tyolai.silIe,.mutta kau­punki
antaa joitakm toita jollekin
urakoitsijalle eli "jobberlUe", niin on­ko
tuo urakoitsija .silloin vapaa tyot-tömyy.
svakuutuksesta vai onko tyotto-myy.
svakuutus kokonaan työnantajan
eli "jobberln" mielivallasta .riippuvai­nen?
— Tietoa haluava; Fort Winiam,
Ont
Vastaas: Meidän käsityksemme on,
jos pn kysymys sellaisesta työalasta
mlka tulee tyottomyysvakuutuslaln
alaiseksi, etta urakoitsija on velvolli­nen
huolehtimaan tyottomyysvakuu-tuk.
sesta. Mutta esim. metsätyöt eivät
ole työttomyy.svakuutu.slain alaisia ja
sik.sf metsaurakoitsijat ovat vapaat t ä ­män
lain velvoituksista.
NeuvosU)liilti-jlaisc.s.sa: "Sosiahsiinsrj-: j siihen^ etta Ranska voisi nopeasti ko­neellistaa
ja uudenatka'sua maata-louterLsa
j a siten tulla h^^idän kilpai.
:lijakseen...'•;•;••:••. ••'';:,.
Amerikkalaisen iraktprin hinta oh
Ranskassa 588,000 frangia (viime vuo­len
lopussa se.oli 230,000 frahgiä), ko­timäistä
yalniistetta. oleva .; traktori
maksaa .920,000 ifrah^ia^j Tämlä r ä n s -
kalaLseh t.räktoriri korkea rhyyntihihr.
ta ei suihkaäh Ilmaise sen todellista
hintaa. Rouenin tehtaan valmista­ma
"Societe F r a n c a i s e ' ^ r a k t ö r i h val­mistushinta
on ainoastaan 400.000
frahgla.^ ^ Se^ voisi täysin^ kilpailla
amerikkalaisen-- • '.traktorin • ;'. kanssa,'
mutta tehtailijat kohottavat hintoja
haluten lyödä kaksi k ä r p ä s t ä yhdellä
is.-cuila: saada hyvän voiton j ä sabotci-aa
maatalouden elvyttämistä.
maatalous"-lehde£.sa on D. fjozir.o'-
luonut' .seuraavan katsauksen mitf-n
Marshallin. suunnitelma . vaikuttaa
Ranskan viljatuotantoon:.
A.MERIKKALAI.SIA "OHJEITA":
K U K K A S I A V I U A V ASEIVIESTA
Enemmän . kuin kak.si kuukautia
sitten, jolloin Bordeaux'in satamarin
saapui ensimmäinen amerikkalainen
höyrylaiva tuoden lastinaan "Mars-hall-.
suunnitelman" mukaisesti Ran.-:-
kaan lähetettyä : vehnaa, Ransksr.
taantumuslehdisto Ihastuksissaan yhs-.
teli "Yhdysvaltojen hyvasydamisyytia
ja jalomielLsyytta". "Monde", "Popu-laire",
Intransigeant" ym. lehdet k:r-.
joittivat, - etta viljantuonti - Yhdysval­loista
tulee -olemaan milteipä .suur;-
merkityksellisin tekijä naikaa näke­vien
ranskalaisten pelastamisessa.
Kuinka on'mahdollista, etta Rans­ka,
jonka oma maatalou.s ennen sotaa
melkein kokonaisuudes.saan tyydvi:i
maan viljantarpeen, n y t o n pakoitettu
panemaan kaiken toivpnsa viljantuon-t
i in Yhdysvalloista?
Ranska tuotti ennen sotaa vuo.sit-tain^
80 miljoonaa sentneria leipävilT
jaa, mika maara — huomioonottaen
mitattoman pienen viennin, r - oli mr-1-
kein riittävä maan väestön tarpeen
tyydyttämiseksi. Vuonna 1947 Raas-
Sarnialaiset
toimivat Vapau
den liyväksi
TALO.VPOIKIEN V)EROTAAKKA :
YHÄ- K A S V A N U T ^V" l^"-^. \ >:;''
.-TÄXÄ^yTJONNA,' .^: -":•'••':••:••::•'
l^änä^ vuonria on Ränskari tälöhpoi-;
kaisväestön. osaksi tullut uusia lasi­tuksia..
Joulukuussa • vuonna -1947
'Ran.skän, finanssiministeri Rene Mar
yer edustajakamärissa ; pitäm!ä.s^
puheessa .esitti suuhnitelmahsa Rahs-kan.
rähatalousjärjestelmän; "terveh­dyttämiseksi".
Todettuaan maan kanr
salllstulon jakautuvan epätasaisesti
en yhteiskuntaryhmien, erikoisesti
kan kokonai.svilja.sato oh ainoastaan! teollisuustyolaisten ja maataloudessa
35 miljoonaa .sentneria., .Tahan sadon! työ.skentelevien osalle, Rene Mayer
huomattavaan laskuun olivat luennoi-!: ehdotti tälonpoikaisväestön osuutta
lisesti syynä sodan ja saksalaismiehi-I kansallistulosta supistettavaksi. On
tyksen Ranskan maataloudelle anta-! .selvää, että Mayer tarkoitti «tällöin
roat tuhoisat iskut seka pakkaset la I köyhimpien talonpoikien osuuden su-kuivuus,
Joista vuoden 1947 kylvöt] pistämistä j a suurteollisuusmonopolis-kahsivat,
mutta nama eivat • kuiten. j tien osuuden lisäämistä. Tämän "Mä--
kaan olleet, tärkeimmät syyt. Jo vuon-! yer-suunnitelman" hyväksyminen ta-na;
1944; Ge Gaullen hallituksen mi-
. Sarnia. — Sardiinimojakkaa sita
vain keitetään niin kalaisen.järven­rannalla
kuin asummekln. Ne suuret
kalat menevät vain parempiin suihm,
paikallisen asujain raha on n i in mi'-
tätönta, ettei, tuoretta kalaa nayteta-kaan.
Olipa meillä sentään iloinen ilta.
josta pitaa antaa maailman lastenkin
kuulla, juhlailta .Vapauden haaste­kampanjan
hyväksi; Kerronpas nyt
miten se onnistui.: V:
. E n s i k s i oli meillä ohjelmassa soittoa
ja sitten oli I. Kitusen puhe. Tunne­tulla,
tavallaan Ivan puhui hyvin, jos­ta
suuri ja kaunis kiitos. Mrs. A.
Lampinen lauloi kaksi kaunista lau­lun,
.jo.s.tn. tahdon kiitoksen ohella sa­noa
Ainolle, etta mis.sa ja milloin voit
hyvaa tyota edistaa, anna aanesi kuu­lua
ja ole iloinen; etta sinulle on sel-iivinen
lahja annettu. Maininnan an­saitsee
myd.s. Aatto Oja ja hänen tove­rinsa,
jotka lauloivat y h d e s s ä ja
erikseen, n i in kauniisti. Kiitos pojat!.
Naiset olivat tuoneet: kauniit kukat jn
poikamiehet ostivat-ne. Sitten sitä
käytiin kahvilla ja me "tytöt" nau­roimme
kun ukot väh'än pihisivät, et­ta
kahvikin oh niiir kovin- hyvää; josta
kiitos mrs. Seppälälle, samoin : mr.
Seppälälle siita näytöksestä j a sadus­ta,-
samoin Paulille. Erikoinen kiitos
taltan nytkin kuulua meidän poika-miehillemme.:
Otolle/Einolle. Pentille
ja kaikille toisille. Kyllä oli kaikki
kova.ssa hommassa ja voi luoja miten
me hikoilimme.
.Ghn aivan unhoittaa kiittää mr. ja
mrs. Kuuselaa: nustamaantuotteista
ja kanan antimista, on se hyvä kun on'
omasta takaa farmarikin mukana niin
tullaan toimeen omillaan, kuten ennen
muuan kerjäläinen. Kuuma oli ilma
ja viela kuumempi tuli kun saimme
tictaa. etta puhdas tulos oli y l i kuusi­kymmentä
dollaria. Olimme kovin
iloissamme, etta nam voimme Vapaut­ta
tukea.;. Nyt, vain kun jokainen
muistamme lisata, summaa haasta­malla
ja vastaamalla haasteita, niin
eikohanse velka tule maksetuksi.::
Nyt on seuraava : muistissa pidet­tävä
asia.: esj-.n osaston yleinen ko-kousilta
on syysk. 18 p : n ä Huittarillä,
280; Davis-fcadulla. Siellä päätetään
taas. talvitoiminnasta ja: luultavasti
karttuu muitakin asioita,: joten:olkaa
hyvia ja tulkaa. — Alva.
pahtui ei ainoastaan ranskalaisten
nisteri Andre.Philippe lausui Algerias- ! monopolistien, vaan 'myös Ranskan
sa: "Järjestelmällinen vehnäntuotan- talouselaman hävittämiseen pyrkivien
npnsupistamispolitiikka on v ä l t t ä m ä - j amerikkalaisten viljanviejien mlelik-ton".
M.
Andre Philippe piti lähtökohtanaan Myöskin t a h a ta I o u s j ä r j e s t e l m äh
sita, etta amerikkalaiset tuhsivaf toi-j:"tervehdyttämIstarkoitukse£sa" sää-mittamaan
Ranskaan viljaa, joten ei
muka olLsi syytä k i i n n i t t ä ä huomiota
kotimaisen, maatalouden ..tuotannon
ennalleen palauttamiseen. Eräs toi­nen
ranskalainen politikko, maata­lousministeri
Tangay-Prigeant sai
syyskuussa vuonna, 1946 Kööpenhami­nassa
amerikkalaisilta asiaa koskevia
vieläkin selvempiä "ohjeita", joiden
mukaan Ranskassa on olemassa suo­tuisammat,
edellytykset kukkaisvilje-lykselle
k u i n leipävlljanviljelyksellc.. i-
On ymmärrettävää, . e t t ä . tällainen
pohtiikka on saattanut Ranskan täy>
delliseen riippuvalsuussuhteeseen Y h ­dysvalloista
leipaviljansaantiiti näh­den..
Näin on kehittynyt se surkutel-dettiin
" y l i m ä ä r ä i n e n kertavero", jota
talonpojat joutuvat maksamaan yh­teensä
40 miljardia frangia. Tämä ve­rotaakka
lankeaa ensisijaisesti kaik­kein
köyhimpien vuokralaistalonpol-kien
rasitukseksi, kun sitävastoin
vuokraisännät, s u u r m a anomistajat,
säästyvät silta. Suurmaanomistajat
ovat vapaat tasta verosta, koska hei­dän
puolestaan veron maksavat ne
talonpojat, jotka. ovat vuokranneet
heiltä maata. Maaverot; (kokonais­summa
4 miljardia frangia) ja maksut
suurperheisten talonpoikien avustus-saätiöon
(kokonaissumma 6 miljardia
frangia) merkitsevät 10 miljardin
frangin uutta- verorasitusta talonpo-nälkää
amerikkalaiset viljakauppiaat,
erikoisesti "business-piiehet", jotka
tarmokkaasti mainostavat MarshalL
suunmtelman. puitteissa annettavaa
ns: ystävällistä apua, .huolehtivat, a i ­noastaan
yhöesta, nimittam mahdoUi-simman
suuresta, hyötymisestä sodas­ta
karsimaan joutuneiden maiden, vai­kean
aseman kustannuVsella.. Vilja­kauppiaat,
jotka keinottelevat hinto­jen
kohottamisella ja alentamisella.
' saavat suuria voittoja.. Nunpa he vuo­den
1946 lopulla myivät bushehn veh­nää
2 dollarista, mutta vuoden 1947
marraskuussa 3,34 doUanstai Taman
vuoden maaliskuun 9 pna bushehn
hinta laski 2.14 dollariin. Hintojen
alentamisen aikana-monet keinotteli­jat
kosivat suunnattomia viljavaras­toja,:
joista eivat halunneet luopua,
koska he :nakevat ni;.ssa reaaliarvon
dollarin mahdollisen devalvaation var
raita. Tästa johtuu; etta Ranska
vuonna 1947 sai Yhdysvalloista ainoas­taan
759,000 • tonnia viljaa (vuonna
1946 se sai. 2,593,000 tonnia); vaikka
viime vuoden sato oh Ranskassa edel­listä
satoa huonompi.
Viljanhankiimoista. huolehtii Yhdys­valloissa
valtion osakeyhtiö "Commo-dlty
Credit Corporation", joka tavalli­sesti
ostaa kolmanneksen amerikka­laisten
farmareiden saamasta sadosta.
Tämän yhtiön korkeimmat virkamie­het
säännöstelevät viljanhankinnat ja
-viennin, rikastuen sekä amerikkalais­ten
farmareiden että viljantuontimai-den
kustannuksella. Kaikkein vähi­ten
he ajattelevat Euroopan epaitse-
"Comniodity Credit Corporationia"
omien valonarkojen kemottelujensa
verhona. On tunnettua, eri ta eräs
malmtim yhtiön johtohenkilöistä, öl^
jymagnaatti ja Trumanm ystävä
Pow]ey, osti erilaisia temppuja käyt­t
ä e n 500,000 bushelia vehnää tarkoi­tuksella
mjTdä ne dollarin devalvaa­tion
sattuessa. Monet ovat menetel­leet
samoin kuin Powley. /
AMERIKAN VILJAVAEASTOT
KAAIFAAVAT MARKKINOITA
Taman \Tioden maaliskuussa v i l -
janhimojen heilahtelut Yhdysvallois-sa_
paattj'ivat hintojen tuntuvaan ale­nemiseen.
Amerikan : viljavarastot
ovat valtavat. Toisaalta talvi vuonna
1948 oli suotuisa Euroopan maiden
kylvöille. Oh kiireesti t e h t ä v ä jota­k
i n vjljanhhitojen putoamisen ehkaL P-A.LJON C A \ A D \ A X HAI
semiseksi ja viljamarkkinoiden tur- .suomalaiset »»
vaamiseksi. Vasta naiden olosuhtei- J X ^^^^^x^fl^^
den vallitessa Yhdysvaltojen viljapoi .."^ «^«onfl
litukka hieman muuttui. Yhdysval­l
a t paatti jonkunverran lisätä vilja-toimituksia
Eurooppaan.
Varmistaakseen itselleen ulkomaiset
viljamarkkinat amerikkalaiset viljan-viejat
ovat turvautuneet uuteen me­nettelytapaan.
Maaliskuun 6 pna al-
.lekirjoitettim Washingtonissa kolmen
viljanvientunaan, Yhdysvaltojen,:Aus-traalian
ja. Canadan; sopimus 33 v i l -
Jantuontimaan kanssa. Sopimuksessa
s ä ä d e t ä ä n viljan mlnlmihmnat ja
hankmtamaarat 5 vuoden ajaksi.
Ranska on t ä m ä n sopimuksen mu­kaan
velvoitettu ostamaan vuosittain
9,750,000 sentneria viljaa aivan omas­ta
sadostaan riippumatta. Ranskan
osalle siis lankeaa raskas velvollisuus
ostaa amerikkalaista viljaa, suorit­taa
maksut kullassa ja.luopua oman
leipaviljataloutensa kehittämisestä.
Tasta seuraa se johtopaatos, ettei­vät
amerikkalaiset viljanviejat toi-kästä
"auttamista" ja he käyttävät { mita "Marshall-suunnitelman'.*. puit-
Suomen urheilun takaisku merkittävä
sotien konkurssipesän miinuspuolelle
Helsingin Vapaa Sana on julkaissut tilanne­arvion
Suomen urheiluliikkeen tilanteesta
tava. viljatilanne, joka Ranskassa on j jille; .Hallituksen verotusjärjestelmän
nykyäai? havaittavissa. Ranskalainen uudistamisehdotuksen mukaan tiiUaan
saa ainoastaan 200 grammaa leipää
päivittäin; jauhot •. sisältävät 20—30
prosenttia, li-sasekoitusta .ja sivillilöity-vat
vain 2 prosenttia. Mustänpörssin
keinottelijat ansaitsevat.suunnattomia
summia ja maan työtätekevä väestö
näkee naikaa. .• : - . ^
.Ranskan vallassa olevien piirien
politiikan-pyrkimyksenä on mahta­vien
amerikkalaisten' viljanvientiher-'
rojen : kaskyja täyttäen , sabotoida
maan omaa viljantuotantoa; .ensi, s i ­jassa
vehnantuotantoa. Vehnän Rans..
kan paaviljalajin, kylvöjen supistami­sella
on tassa huomattava'osuUs- Seu-^
raavassa muutamia vehnankvlvöjen
osoittavia keskimääräisiä lukuja: vv.
1930—39 Ranskan talonpojat kvlvivät
vehnaa 5,217,000 hehtaarin alalle, vv.
.1945—46 4,131,000 hehtaarin alalle, vv-
1946—47-3,326,000 .hehtaarin alalle:
Tama, vehnankylvojen väheneminen
l'rityksen kokous
pidetään tk. 13 p.
VOI saada selityksensä ainoastaan siitä
vehnanhintojen : alentamisesta: joka
on tapahtunut amerikkalaisten-Viljan-viejien
miehksi., V. 1946 vehnää myy­tiin
hallituksen, saatamaan hintaan —
1.003 frangia sentneri — vaikka- taloh^
pojat pyysivät 1.200 frangia scntneris-tä.
Muiden viljalajien hinnat olivat
1,500—2,000 frangia sentneri.: Yhdys­valloista
.tuodu.sta maissista maksetta­va
, hinta oli 1.400-:-1.500 frangia seht-neri.
-Vuonna. 1947 vehnää: myytiin
1,800 frangilla sentneri: myös muiden
viljalajien hinnat kohosivat huomat­tavasti:
vuoteen 1946 . veri-attuina. - O n
ymmärrettävää; etta nain ollen talon­pojat
pitivät parempana- viljellä niitä
viljalajeja, joista mak.seitiin -enem­män,
ja tasta oli seurauksena, että
yehnankylvot vähenivät ja ranskalais­ten;;
Icipaannos supistui nalkiiännok-
.seksi.
! A M E R I K K A L A I S T E N K(>XK»1)EN"
j TUONTI TUKAHDUTTAA
Toronto. Toronton v.- j a u.-scuia I K O T I M A I S E N TUOTANNOX
Yrityksen:, seuraava, . kuukausikokous j Toisena sj \ na Ranskan \ .ijantuo-pidetaan
maanantaina, tk.,13 p : n ä klo | tannon, alenemiseen ovat luoijuminen
8; Illalla ,Don haalilla. , K a i k k i a ja;5e-j maatalouden uudenecnjärjesfelystä ja
nia.kehoitetaan silloin saapumaan:kö--i-uudenaikaistamisesta sekä ina^talous-'
koukseen silla kasitelta%aksi tulee \ a - ' koneita j m -kalustoa \almstavien
kituisen syystoiminnan järjestäminen.: tehtaiden: harjoUtämä säbotäashi
maatalouden voitoista perittäviä ve­roja
lisaamaan,v mika merkitsee 10
miljardin fangin Iisaverorasitusta.Slr
tcn talonpoikien verotaakan h.says
kaiken • kaikkiaan on 60 -miljardia
fiangia.
Kaikki tämä yhdessä — vehnankyl­vojen
laskusuunta, luopuminen maar
talouden koneellistamisesta j a uuden­aikaistamisesta
ja talonpoikia rasitta­va
kohtuuton verotaakka — johtaa s i i ­hen,
ptta Ranskan leipaviljatalous
heikkenee ja Ranska muuttuu suuresr
ta viljantuottajamaasta amerikkalai­seksi
viljamarkkinamaaksi. Tästä on
ollut seurauksena leipaannoksen su-pistiynmen-
mitattoman pieneksi —
200 grammaksi päivässä jokaisen sel­laisen
ranskalaisen osalle, joka palk­kansa
pienuuden:vuoksi el voi ostaa
elintarvikkeita mustasta porssistä.-
V I L J A K E I N O T T E LU
K U K O I S T AA
Samalla kun Ranskan kansa kärsii
Helsinki. - ^ T ä k ä l ä i n e n Vapaa Sana
kirjoitti , ä s k e t t ä in toimituskirjoitukr
sen/ Suomen - saamista opetuksista
olymplalaiskisojen johdosta. Todet­tuaan
aluksi* että voitetut kansat oli
suljettu pois kisoista ja e t t ä eraat
muut maat, niiden joukossa Neuvosto­liitto,
jaivat pois Lontoon olympialai­sista,
koska eivat katsoneet voivansa
osallistua samoihin kisoihin sellaisten
maiden kum esim. Espanjan j a K r e i ­kan
urheilijoiden kanssa; naissa mais­sa
kun työväen urheiluhikekm on t u ­kahdutettu
ja niiden politiikka yleen­sä
on mahdollisimman kaukana olym-piahengesta.
: Todettuaan, että Lon-
^toon kisat tassa mielessä alusta alkaen
olivat tynkakisat; jatkaa lehti mm.:
Myöskään hengeltään eivat Lon­toon
kisat vastanneet sita kaikkia
kansoja ja kansankerroksia yhdis-
• tavaa rauhanomaista yhteisym­märrystä,
jota. milta yleinen mie­lipide
oli oikeutettu odottamaan;
Tapahtui ensimmäisen kerran; etta
Järjestävä maa. maarasi keita k i ­soihin
en maista saisi osallistua.
Tama seulonta oli koko maailman
käsittävä. Samalla kun e n mai­den:
edistyksellisiltä aineksilta es­tettiin
maahan paasy, samalla sin­ne
kutsuvierainapyydettiin tun-
,-:. nettuja fasistisen sodanhetsojia ja
jopa natsiolympialaisten organisoi-
, jia. Täten- Lontoon kisat myös­k
i n hengeltään olivat., "väärennet­tyjä
antiikkia".
Vapaa; Sana; toteaa edelleen, että
meidän maamme osalta- on Lontoon
kisojen -yhteydessä syytä puhua "ur­heilumme
WaterIoosta", Ja lausuu t ä ­hän
johtaneista syistä seuraavaa:
Me emme nyt tassa halua puuttua
tappiomme aiheuttaneisiin teknillisiin
syihin ja valmennuksessa mahdollises­ti
tehtyihin virheisiin, vaan kiinnit­täisimme
me huomiota: siihen vaaraan
linjaan jolla-urheiluamme on vuosi­kymmeniä
johdettu. Olemme ilmei­sesti
tuijottaneet, liiaksi muutamiin
huippumiehiin unohtaen sen laajan
kansanurheilun valmennustyön, josta
vain kultamitallimiehiä voi jatkuvasti
nousta. Urheilumme johto on ryhdit-tomasti
katsonut lapi sormien sita
sala-ammattilaisuutta, joka varsinkin
maamme porvarillisissa urheilupiireis­sä
on vallinnut Ja joka nyt on kosta-:
nut itsensä. Kansallinen itsetehostus
Jä pöyhkeily on: vallinnut urheilus­samme.
Tama vaara henki johti mei­dät,
onnettomnn sotiimme tuhoten
meiltä useat urheilupolvemme ja niin
syntyi, aukko,-joka -vain vaikeasti oh
täytettävissä. Urheilumme takaisku on
siten myöskin vietava miinuspuolelle
Siina sotiemme konkurssipesän loppu-selvittelyssä,
jossa karLsamme ponnis­telee.
Mita sitten maamme tyolaisurhei-luun
tulee, on senkin havaittava, kaik­ki
edellä o»eva huohuoonottaen, se
ammottava kurimus, johon sekin on
joutumassa. Porvarillisen • urheilun
kaikki huonot puolet ovat tunkeutu­massa
myoskm jtyovaen urheiluliik­keeseen.
Tassa suhteessa on myoskm
sen harjoitettava itsetutkiskelua ja
karistettava liepeiltään pois tyolaisur-heilun
periaatteitten vastaiset ka-sivan-naiset.
Kultamitali alkoon olko pyr^
kimystemme. paamaara ; vaan laaja
kansanurheilu ja sen edistäminen.
Tama tie olkoon kansamme urheilun
tie. J a v am tata tieta kulkien on ur-.
heilumme uusi nousu mahdollinen.
noi Suomen Ottawan-ministrt
Toivola, mutta heidät u S
maassa. Ollessaan ,-uC^
Niagara Parks Commiksionia'
totesi ministeri Suomen T
paranevan ja ruokaakiii on «
tavammin. "Kovalla tvoia^
komme voittavahune ede«ii,;
vat %aikeudet" t^nmmS
teissä, viljaa .Euroopan maille
hyväntahtoisesta- • -'auttaD'
:vaan,:-huolehti vat; iinoastass"
voitostaan.-.,. Turhaan ej-suunnitelman-
töimeehpartc;
,voja'. .Hoffman -ole. niminätf^'
suunnitelmaa ••kiintoisani
luksi • Toisaalta amerukaiai^
tumuspiirit käyttävät vilj-'
hyväkseen painostaakseen
"Marshall-suunnitelmaan"
via maita. '
KOMMUNISTIT J4RJESTAV
TALONPOIKIEN ITSE­PUOLUSTUSTA
•: Raaskan vallässaoleVat'piiri
vat Siimansa kaikilta näiltä-;--
ta. ollakseen.., mieliksi amerr'
-monopolisteille. Eikä siini
vaan .-he- tekevä.t, -kaiken
luodakseen • amerlkkalaisteD
viejien,--.suuiiriitelmien, tote-ar.s
mahdollisimman' suotuisat-
.set. Ranskassa'.-•.. .Sanottuun',
viela .lisata -seuraavaa:'
hällitiis \äntoi.; siiosiumukseca
kari maataloutta, ulkomaiselta
•luita . .turvataan.. subjelutdllijL'-:
man lopettamiseen. Tässä ta'
sessa Ranskan, hallitus a"
G.ehe'vessä 'sopimuksen ja Ha-
"kauppaperuskirjan.'. joiden
tullimäksiit tulevat huoiiiattaYiSi
nemaan.
Kaikki nama Ranskan va
en piirien,.toimenpiteet eivät;
liscsti ole: voineet olla herai'
Ranskan demokraattisten
nes'teri;'keskuudessa-'oilieijteitffl-tumustä;
.RaiLskan talonpojat,'
dostavat kptihiaiseri maatalous'
jelukomiteoita. -Tahan.
Ranskassa on perustettu 1,500
ta komiteaa.
• •: Ranskan kommunistinen I^^^^
'laatinut;-kaiikliiseri pelastusoliK
Tänian huhtikuussa vuonna I9ä
käistun ohjelman viidennessä s
:sa määritellään.-: mjta .on
Ranska n m.aa ta lousprobleeihin.;
semiseksi; .^deiiiökraattisellati.
^'IRänskan- - maatalous'.cÄuirä
^harjoittamalla; poUtiikkaaoJ"''.
perustuttava maatalouskalUiiont
noi-i - lisäämi;^eeiiv.'.;maatalousn
ikörituullisiinv.ja kiinteisiin'
„ja" maanviljelyksen täi-kdmpiKi
jen .suojelemiseen:'äm.erikkala^i
Jan .suurviejia vastaan,'. -,
. oh selvääv' että".ainöa'staän sfJ
politiikan toteuttaminen oii: n
vä viljaprobleemin Ranskassa Ja
:tava maa^-kokb:maatälouden•r
syntymiseen. oikaisuinkaan.-;
suunnitelma -.
•--:'yksi:naaraskoi perKein^ea^
hota yhdessä \uudessa nm pai.
laa kuin ,i,2 larrimasta voisi: tu^'
massa ajassa
PÄIVÄN PAKINA
Työhön tavoitteen täyttämiseksi
Yksi. tarkea esille: tuleva' asia: ^ r i
niyas,johtokunnan taydentämincnsil-
11. usei ta scu r a n. j oh t okun na n väki f u i -
sista: jäsenistä- ovat muuttaneet muil­le
paikkakunnille
,Siis, pidetään tama ilta mielessäm­me
ja.mennaan;:joukölla Dourhaalille.
— W. R.
;-— ,,Euroopassa-: valmistivat, ensim­mäiseksi
paperia Espanjan maurit jo
12. \uosi5adan puohvalissa Paperia
valmistavia laitoksiaoli:Xätivassa V a ­lenciassa
ja Toledossa
— Noin T8^c Argentinan asukkaista
on eurooppalaista syntyperää.
Ranskan-:maanviljelijat e i v ä t , k y k e nt
astamaanvtarvittavia:koneita ja lan­noitteita.:
joiden hinnat ovat suhteet^
toman- korkeat.. Erutam suuri hinto­jen
nousu on tapahtunut tämän vuo-:
den. .tammikuussa : t-oimeenpannui-i
frangin devalvoinnin jälkeen-'Län--
noitteiden-hmnat ovat-: kohonneet 80-^
200 prosenttia, erilaisten maatälouskO--
neiden hinnat..75-r^.l50 prosenttia.'--".
;- Toisaalta Ranskan • vaHa.ssäolevat
piirit:panevai toivonsa,koneideii- tuon-,
tnn. Amerikasta, -vaikka :Anierikasta'
.tuotujen; koneiden maai-a muodostaa
ainoastaan 40 prosenttia vahvistetusta
kokonaismäärästä, silla: amerikkalai­set
likemiehet enat suinkaan pyri
, Viikon: kuluttua - alkaa Vapauden
rahoituskampanja, jonka tavoitteena
on $8,000. .Kampanjan tarkoitusta on
aikaisemmin tarkoin selostettu leh­dessämme,
joten .emme koske siihen
puoleen asiasta. Kun ottaa huomioon
sen, etta kampanjan onnistuminen on
riippuvainen työläisten järjestöistä ja
raskaan: työn raatajista, niin tavoite
on suun. Sen onnistuminen on mah­dollinen
vam silloin, etta tuhannet
c a n a d a n suomalaiset kaivannoissa,
metsissä, rakennustöissä, tehtaissa ja
farmeilla -: panevat kaikki voimansa
liikkeelle ja -työskentelevät tarmolla ja
vasymattomasti asian onnistumisen
puolesta. —-
Vapauden hyväksi - on aikaisempina
vuosina järjestetty kampanjoita ja
suunakin-tavoitteita o n , t ä y t e t t y kun-r
maila. Siksi on olemassa realipcrus-teita
siihen: uskoon;, etta: nyt Jälleen
t.a>tetaan tavoite kunnialla.:
Epäilemättä löytyy henkilöitä-, vielä­pä
Vapauden kannattajien purissa,
jotka kysyvät, etta miksi naita rahoi-tuskampanjoita:
järjestetään? Jos;tut-^
k i i tyovaenlehtien historiaa., min se
osoittaa.- -etta jokaisella- tyovaenlehr
della on ollut fmanssivaikeuksia j a on
olemassa hyvin vahan tyovaenlehtiä;
jotka ovat päässeet itsekannattaviksi.
Tällaisia lehtiä löytyy vain sellaisissa
maissa, jossa työväenliike, on saavut-,
tanut :suuret: mittasuhteet. Kun : l i ­säksi.
ottaa huomioon,,etta lehtemme
kannatus on - riippuvainen 40,000 ca-nadansuomalaisen
t y o vaenmiehsen
osan; kannatuksesta, min aij helppo
k ä s i t t ä ä , , etta lehden levikillä on ole­massa
voittamattomat rajoitukset ja
parhaimmassakaan tapauksessa ei ole
mahdollisuuksia,,kehittyä. Itsekannat­tavaksi-
suurlehdeksi.
.Canadansuomalaisten edistysmielis­ten
ihmisten lannistamatonta .tledonr
c.soittaa,.se. etta huolimatta aikäisem-
, mista ..epäonnistuneista. lehtlyrityksis^
ta päättivät he perustaa Vapauden.
'Se. omai^us mita on: tahan mennessä,
koottu-on huomattava: saavutus j a on
liysynyt paljon väsymätöntä,työtä ja
sitkeyttä.:, Sita„poliittista valistustyö­t
ä :mita-; lehtemme on,- viimeisen kol­menkymmenen,
vuoden aikana tehnyt
on vaikea arvioida; : Canadan edistys­mielisen
työväenliikkeen- historiassa
silta, mainitaan viela- suurena pienen
siirtoväen: rj-hman,, saavutuksena. Se
onpalanen;, Canadan: työVäenliikkeen;
historiaa, ""'/i
Millainen- olisi ..teollisuuslaitoksissa
j a , farmeilla, työskentelevien, englan­nin,
kieltä taitamattomien:työläisten
tiedonjanon tyydyttäminen Jos V a ­pautta
el olisi He saisivat lukea kuo­levan
syndikalismm aatteita,-, ylistyk--
iiia skäappiunioista,- imperialististen
maiden pyrkimysten ylistelj-ä,rotii-: j ä
kansallissortoa kiiholttavia fasismin
aatteilla kyllästettyjä kirjoituksia-,
neuvostovastaista vihan lietsontaa, su­vaitsemattomuutta
jne. Jos tilanne
olisi sellainen, nhn paljon, suurempi
lukumäärä canadansuomalaisia eris-,
tettaisim edistyvästä ja kasvavasta.
Canadan työvaenlnkkeesta : ja sellai­nen
olisi häpeäksi kaikille maanmie-hillemme.:
Se olisi sama kuin mars­sisimme
historiassa taaksepäin eikä
eteenpäin.
Tilanne ei kuitenkaan ole tällainen.
Lehtemme on ollut • canadansuomalai-sen
edistysmielisen väestön yhdysside
j a kaikkein vaikeimpina j a poliittisesti
pimeimpinafcln aikoina se on yllapitar
nyt lukijoittensa keskuudessa toivon
tulta paremmasta Ja onnellisemmasta:
tulevaisuudesta, johon maailman edis­tysmieliset
ihmiset pyrkivät ja : joka
janoa ja poluttista^^^^vfiutuneisuii^ta-l-^jJJ"^:^;^!^ koittaa.
Lehtemme on pyrkinyt mita, tehokr
kaimmm tiedoittamaan maamme
unionistisen liikkeen pyrkimyksistä ja
voimme .ylpeydellä : sanoa, etta vam
Vapaus on- varauksetta:.kannattanut
jarjestyneitten työläisten taist'3lua pa­rempien
palkkojen puolesta ja elin­tason
alentamista vastaan.. •
,: Lehtemme on myöskin kulttuuritoi­mintaa
edistävien ihmisten.yhdysside
ja sellaisena sen merkitys on e r i t t ä in
tatkea.
Me tiedämme, e t t ä Canadan Suoma­la
iset kuuluvat; moniin • eri miehpiteita
omaavim leireihin. Se on- luonteen­omaista
kapitalistiselle Järjestelmälle.
Eika naita raja-aitoja voida vielä pit­k
ä ä n aikaan poistaa. Silla Siihen ei: ole
olemassa viela taloudellisia ja poliitti­sia
edellytyksiä.. Koska kuitenkin
valtavasti suurimman canadansuoma-:
laisten osan täytyy tehdä raskasta tyo-;
tä" toifneeritullakseeiTi niin; IK
mahdollisuuk<:ia noi^^taa hmn
'sita^-keskihäisti;riitaisuutfa^.^
raisuuttä;^jpta:nifiv;runsaasti;^
havaittavissa;^' '.Siinä; -cm .j?"
tekemään. ;.
' Täbt^iu •Täiihaiv puojest^ K
kilie: ihmeille :tä]-kcin-asia:
mtiistef tava,. etta: södan^siiuiT'-
välhiistuvat^hyökkä5:been;rai
^m^ssä:ja-siksi::p:itärkeä;pa?]^
ma tekopa h\-^= T.orate'i«\^
k ä r s i i : ensiriimä iSeksi soqan
J ä ,-joutuuV:kä;namaan ^«iai^^
uusten'. • räskaiiriniaii,";taapa
rauh. takaa kansoiMe rau.^.au
hitvk.sen ja taloudellisen turr-.
dollisuudet Vappu- on air..
äattä'^:,kärinättanut:,rauhan
tulee sita eaeileenkm tekar^
öiisr^uuri->-irhe :olettaM^^
väisuus::.:-tuIisip'6ien»^^:Ä
väilla^vastuksiä.^aapauael!B-<^
inontä-vastusta ia-väikea?^^
ölc)ris^';äikäi?ä..-Ne.5n^V0^^;V
e t t ä ; ' s e n ; ; k a n n a u a j a j p u v^
horjumaton ja '.alrms ^i^^^
VäitfettäkÖÖ!T:;'.niitäv::hyvm
yhtaan ainoata toista suon".'
iehtea ei limestv Canaaassa_.
:iitiikast^:;Jä:,':taloude^Ng^
-^ääsee^niin;suuri;icg«g
kuin Vapaudesta S..na
:nyeYapäuäen.;ineile|t^
suus::-ja\;5iinä:^.':Se;^v^^
olemaan ^^^^
Lupaukset ovat h^v:a_
,otain :>hteisen ^-^^-J^
merkitsee asian
Luottaen siiher et:a . a - -
kossamme on ei-emnian ^««^
pauksien ihmisu,
ta sovittu ta^citleeInIne^^
prosenttisesti ja .hie.^^