1948-09-21-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ vastaan uudet jls 'n kaikkein tärkeW* laulujuhlien pidosta,! tä joka toinen tai Tähän ääneftybeeT •ua myöskin kaikki it kuoroon tässä kok kaa siis huomioon n j a Timminsin lauis^ tte saapua pyhäiltam ] :oke!lee siellä äänet, tnl selville missä äänilajisi pii;laulaa. -VoidaanpTT toksi kaiuttaa joku hi •. melkein varma, • efä »-•öskin. pannu kmi ...laulajat pyhäiltana • tavataan!>- Kuoro!; kaisua natseille syy, mmkä takia haij järjestivät- äskeisen yhteydessä rertttiin - Ka lippu Brandenburgia a sekin, • kun Espan]asä Berliniin radiotieto: sille",••et-tei' menettää-i silla "Espanjassa olevi 11a .• ph • 'niyöskin-aton^t» iöLälietys oli-' saksankid i n sanottiin olevan erää kuuluisimpia lentäjir.-i j r n t;aiklif'ia on ,• « ä ä D>ui! /H ri)ii't;iinjtifi melkein kaiiVä & v a r l ^ i i . . 1'aluumatkanftc j:rj( aiinara.nic •Tcilk. njicnhriia tiija .laiva- ja Icntollppui»..; :SENNE NYT Kirjoittal onto 2, Ont Pnh. W LUTOimSTO •äpukamar, maksa-oviko ja: [ENT VATSALXÄKEn! uuänsulatushairiön, n tuntuvan painostavan on munuaisista ja viroa ksen, peräpukama- t a i . r^ pukamat, katkeran tel a olevan kivun tai vasffl kivun. Sadat ihni!s«J olen koskaan.käyttanft-ille kautta Canadan ja SCOMI V A P A D T E T T A V A MUUr TA.MAN P E R H E E N ' P A K K O P A I D A S TA Sucmc-n talouden vapauttaminen Bjuutamsi! kymmenen perheen pakkor •paidasta olisi valtava hyvätyö koko ^jjjsalle Siksi kansandemokraattien eduskuntaryhmä on tehnyc h u o l e l l i s ten tutkimustensa tuloksena sellaista : kallistamista koskevan lakiehdotuksen... • • • Tämä lakiehdotus o n äärimmäisen varovainen, koska se k a n s a l l i s t a i si rain pienen osan. maamme tuotanto-jaitoksisia. M u t t a sen kansantaloutta tervehdyttävä vaikutus o l i s i ilmeinen. koska s& lakkauttaisi: s u u r t e p mono-polikapitalistien taloudellisen d i k t a - tatuurin. vapauttaisi, p i e n e t ; j a kes-kinkertalset • yritykset näiden h a r v a lukuisten suuryrittäjäin painostuksesta ja panisi demokraattisen valtten järjestelyillä koko tuotannoh palvelemaan kansan t a r p e i t a . Samoin se v a pauttaisi maataloustuottajat taaten työtätekevälle talonpoikaistolle n y kyistä paremmat mahdollisuudet väit-. tää joutumista s u u r k a p i t a l i s t i e n j a heidän pankkiensa a r m o i l l e . - K a n s a l - • Dstetut tuotantolaitokset pystyisivät turvaamaan n i i d e n omien työläisten • ja teknillisen henkilöktmnan aseman paremmin kuin. y k s i t y i s k a p i t a l i s t i s et •suuryritykset ovat' koskaan t u r v a n - neet. Tuotanto muuttuisi s u u n n i t e l malliseksi koko m a a n mitassa, mikä epäilemättä kohottaisi tuotantoa no-peammm kuin se kohoaa nykyisin. Kansallistamisesta ei o l i s i , v a h i n k oa kenellekään muille k u i n sille h a r v a lukuiselle suuryritysten omistajaluo-kalle,: jolta otettaisiin pois mahdollisuus kiskoa voittoa- ty.öläistensä kustannuksella. .Sitäpaitsi h e i l l e k i n esitetään lakiehdotuksessa korvauksen maksamista. Luulisi, että sosialidemokraatti, j o ka vakavasti p y r k i i talouselämän kohottamiseen sen kansanvaltaistamisen kautta,-, ei voisi m u u t a k u i n karmattaa tällaista ehdotusta. Sitäkin enemmän kun se on oikeastaan v a i n täsmällls- . tetty.muoto, sosdem.• puolueen a i k o i naan hyväksymästä " l ä h i a j a n ohjelmasta. MIKSI S O S D E M . P U O L U E J O H TO EI K A N N A TA K A N S A L L I S T A M I S T A ? Sosdem. puoluetoimiston ohjelmassa sanotaan: , • -'Milloin yksityisluontoisiav tuotannollisia laitoksia ei n i i d e n o m i s t a j i en taholta, johdeta yhteiskunnan - k o k o - ' naisedun mukaisesti t a i ; m i l l o i n se tuotannon . r a t i o n a l i s o i n n i n vuoksi taikka muusta syystä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ; v o i d a a n t u o t a n tolaitokset, ottaa välittömästi yhteiskunnan haltuun. Sotakorvaustuotan- : non ja, viennin k a n n a l t a maalle e l i n tärkeät, tuotantoalat . t u l e v a t tällöin ensisijassa . kysymykseen. . K o s k i v o i - ••. mien. Ja luonnorikkauksien yleistä etua: vastaavan hyväksikäytön edellytyksenä. . on myös • n i i d e n yhteiskun-nallistuttammen; Suunnitelmat y h t e i s kunnallistuttamifen toteuttami- ..seksi on mahdollisimman nopeasti pantava-, alulle. Tällöin on pidettävä , ^silmällä sitä, että suunnitelmat sopeutuvat taloudellisiin. yleiESUunnitelmiin Ja täydentävät n i i t ä ." Mikä erottaa;; tämän ohjelman kän-i. sandemokraattieh tekemästä. känsal-listamisehdotuksestä? ' . O i k e a s t a an vain se, etta tämä on y l e i n e n ohjelma, ilman . seikkaperäisiä tutkimustöitä .summittaisesti tehty ohjelma. Kän- ..randemokraattien- tärkeä^ lakiehdotus ;Pn paljon perusteellisemman- t u t k i - -mustyon ;.tulos: ' Kansändeinokräatit j o i l l a ei ole ratkaisevaa merkitystä maamme tuotantoelämässä. \1IMEMAINITTU MABOOIXISUUS ON. PELOITTAVA - Tämä viimemainittu mahdollisuus o n kansallistamisen kannailta pelottavaa, s i l l ä se a n t a i s i v a i n & e i t a k a n s a l l i s t a m i s e n vastustajille. O n enteellistä, että m i l l o i n sosdem. puolueen johtohenkilöt puhuvat j o t a k i n konkreettistaa/ sosialisoimisesta" he p u h u vat pienistä kokeiluista,; tupakka^, sok e r i - j a m u i d e n vastaavanlaisten t e o l lisuusalojen . kansallistamisesta. O n selvää, että nämäkin väillä suurta merkitystä olevat teollisuusalat p y s t y i sivät normaalioloissa t o i m i m a a n p a r e m m i n : k a n s a l l i s t e t t u i n a k u i n yksit y i s t e n k a p i t a l i s t i e n j o h d o l l a . Mutta oloissa, j o t k a meillä nyt vallitsevat, n i i d e n k a n s a l l i s t a m i n e n e i oje tärkeä-i t ä . MIKSI ^ I T A R K E X T A ? K a n s a l l i s t a m i n e n on meillä s u o r i tettava erityisen kärke^Vän taistelun merkeissä. Suurkapitalistit j ä r j e s t ä vät jo n y t m i l j a r d e j a s ä ä s t ä m ä t t ä l a a j a a propagandakamppallua k a n s a l l i s t a m i s t a vastaan. S i l l o i n , k i m ryhdy-r t ä ä n . k ä y t ä n n ö l l i s i in toimenpiteisiin, suurpääoman h e r r o j e n j o h t a m a vastar i n t a l i i k e muuttuu sabotaashi-. ja j a r r u t u s t o i m l n n a k s i , jof sa jokainen sabotaashinharjoittaja tietää saavan-, sa hsrvän r a h a p a l k k i o n jokaisesta sa-botaashiteostaan. K u n . sen^'lisäksi n y k y i n e n oikeuslaitos takaa, että, sa-b o t a a s h i n h a r j o i t t a j a t voivat p u i k k ia vapaalle j a l a l l e yhtä liukkaasti k u in asekätkijät j a : m u u t f a s i s t i r i k o l l i s et ovat puikkineet^ n i i n s u u r k a p i t a l i s t i en r a h o i t t a m a l l e sabotaashilllkkeelle t u l i s i v a t loistavat mahdollisuudet o s o i t taa, e t t ä k a n s a l l i s t a m i n e n e i kannata. Tämä sabotaashimahdollisuus v o i d a an ottaa pois v a i n siten, e t t ä k a n s a l l i s taminen ulotetaan r a t k a i s e v i i n tuot a n t o a l o i h i n , j o l l o i n s u u r k a p i t a l i s t i en k a i k k i a l l e ulottuvat kynnet k a t k a i s t a a n h e t i . Siten k a n s a l l i s t e t u i l l e y r i t y k s i l l e luodaan työrauha, j a n e saavat n ä y t t ä ä koko voimansa. N i i n on t e h t y . Tshekkoslovakiassa ja: muissa Itä-Euroopan maissa. Tämä tie on k o k e i l t u j a varma t i e . EI s i i s meilläkään ole m i t ä ä n syytä lähteä kokeilemaan ensin a l o i l l a , j o i l l a ei ole k a n santaloudelle suurta merkitystä. Se t u n t u i s i p i k e m m i n k i n yritykseltä h a n k k i a ; aseita k a n s a l l i s t a m i s t a vas-. t u s t a v l e n s u u r k a p i t a l i s t i e n käsiin. : S u o m e n sosdem. puolueen "kolmas t i e " o n siis kansallistamista koskevassa kysymyksessä päätynyt samaan k u i n k a n s a l l i s t a m i s t a vastaan propagandasotaa h a r j o i t t a v a n y k s i t y i s y r i t t ä j ä i n l i i t o n t i e : k a p i t a l i s m i n säilytr tämlseen. "KOLMAS TIE'V J O H T A A KAPITALISMIIN P u h u e n j a t k u v a s t i sosialismista, v i e läpä '.'demokraattisesta sosialismista", Suomen Sosdem. Puolueen j o h t o ei ole vuoden 1919 jälkeen, j o l l o i n siinä a l k oi isännöidä Väinö Tanner, ottanut a i noatakaan askelta sosialismin suunt a a n : Vuoteen 1944 asti se s i l l o i n t ä l löin puoluekokouksissaan p y y h k i tomuja :"SosiallsoImIs"-o h j e l mastaan, m u t t a sehän tapahtui tilanteessa, j o s sa sensuuntaisille t o i m e n p i t e i l l e ei o l l u t reaalista pohjaa; Sosdem: Puolue yksinään oli vähemmistönä j a o s a l l i s t u i parlamentaariseen t o i m i n t a a n , j o h o n kommunistien o s a l l i s t u m i n e n o li estetty väkivalloin. Vasta v. 1944 t e h d y n välirauhan jälken avautuivat mahdollisuudet reaalisen k a n s a l l i s t a - m i s p o l i t i i k a n noudattamiselle, m u t ta tällöinkin v a i n siinä tapauksessa, jos kansandemokraatit j a sosialidemok-sakin maissa yli aikansa. Se on talouspulien, työttömyyden.' kansankur-juuden j a ^otaseikkailujeh tie. Tästä" 'keskustelemaan e t t ä . m i t ä tämän kyr kapitalistisesta sekasorrosta j a k u r juudesta ei vie pois k u i n • y k s i tie, m a r x i l a i s e e n : j'hteiskimtatleteeseen perustuva t a i s t e lu s o s i a l i s m i n puolesta. K a n s a n d e m o k r a t i a kulkee Suomessa t ä t ä tietäi^ja sen ensimmäisenä askeleena on suurteollisuuden j a suur^ p a n k k i e n kansallistaminen, t u o t a n n o n nostaminen sellaiselle tasoUe k u i n on tapahtunut Itä-Euroopan kansandemokratioiden maissa. Se l uo p o h j an suunnitelmataloudelle j a kansanjoukk o j e n elintason suunnitelmamukal-selle kohottamiselle. Suiurkapitalis-t e i l t a on otettava pois mahdollisuus h a r j o i t t a a tuotanto voitonkisikomi-seksi. Se voitto, j o k a n y k y i s i n j o u t uu h a r v a l u k u i s e l l e : k a p i t a l l s t i l u o k a l l e . on saatava kehottamaan tuotantoa ja leventämään k a n s a n leipää. Se on a i n o a tie, j o k a j o h t a a Suomen k a n s a n sosialismiin. (Jatkuu.) ; Port Arthnr. — Jo pitemmän ajan on C S J : n Fort Wllliamin osasto ollut toimettomana ja siksi oli kutsuttu entisten osaston jäsenten kokous symyksen kanssa voitaisiin tehdä koska osasto on jo lakannut toiminnasta melkein kaksi vuotta sitten ja mahdollisuudet sen- hepklin herättämisest ä näyttivät olevan vähäiset. Vallalla oli sellainen k ä s l t y s . e t t ä toiminta voidaan ehkä joutua: lakkauttamaan virallisesti, se tahtoo sanoa C S J : n sääntöjen määräämässä järjestyksessä. Mutta niin Ikävästi ei kuitehkaan'^käy. nyt. : Tk. 13 pnä pidetyssä kokouksessa ,ovat tehneet; j u u r i sen," mitä sosdem: i r a a t i t h a r j o i t t a i s i v a t yhteistyöpolitiik-puolueen johto o n - v i i m e a i k o i n a - k ö -' rostanut • he ovat tutkineet tämän k y symyksen j a tehneet k a n s a l l i s t a m i s - ehdotuksen näihin t u t k i m u k s i i n s a n o - .jaten. Siksi-kansandemokraattien e s i tys ei ole-enää: yleisluontoinen, - o h j e l mallinen vaatimus, vaan k o n k r e e t t i nen, h u o l e l l i s e s t i ^ u t k i t tu j a - h a r k i t t u lakiehdotus. Siitä huolimatta .sosdem; puolueen •Johtohenkilöt, ovat kansällistamisky- ^ y s t ä koskevissa yhteistyöneuvot- :gui??a väittäneet, että kansandemo-öa^ uien ehdotus o n l i i a n s u m m i t t a i sesti tehty, tai oikeastaan l i i a n äkkiä ^°ii:y, a:\ankuin k o r t t i p a k a s t a " v ä l i s tä vedett:." ehdotus, jossa o n monen- ^isia puutte.ta. Toistaiseksi näitä puutteita ei ole J|xiistettu. Mutta jos niitä on. n i in «nsandempkraateillähän • ei voi: o l la ;;mitaän' y t a , vastaaij; että tätä k a n - ssa rohdoskaupoin*^ nistaa: fallistamisehdotusta k o r j a t a a n niiltä fcohdin. joilta se v o i d a a n tehdä pa- ^eaansi?! Erillisiä k o r j a u k s i a s i i h en ^oidaan tehdä vielä eduskuntakäsittelyssäkin, ja jos .sosdem. eduskUnta- ^hmä todella tekee sellaisia, n i i n e i "^•^ riitaa tule. K a p i t a l i s t i s e n s a - ^maiehdmön taholta on- esimerkiksi ^^ettu. miten r a s k a a k s i k a n s a l l i s t e t - ™ien yritysten o m i s t a j i l l e maksettu «n-aussumma t u l i s i v a l t i o l l e . Jos t ä - =2 on ehdotuksessa v i k a n a , n i i n k a n - ^de.'nc>raateiUa ei ole mitään sitä t^^^"" ^''^ ^kansallistaminen.suori- -<*an Ilman korvausta. Tällaiset ^ t t e e : ovat helposti korjattavissa. ^ vam katsottava, ettei l a s t a h e i t e tä . ?™^J^^"*'«ien m u k a n a J a monopoli- 1'öpitaiisteja j ä t e t ä h a l l i t s e m a a n edel- JCiin. On katsottava, ettei k a n s a l - soveUeta t e o l l i s u u s a l b i h i n, kaäiv K a n s a n d e m o k r a a t i t ovat t a r j o n neet, sosialidemokraateille yhteistyötä k a i k i s s a kysymyksissä j a erityisesti känsallistarniskysymyksesä. : M u 1 1 a Sosdem. Piiolueen: j o h t o lähti ensin t u l i t i k k u j a l a i n a a m a a n yksinään, läht i suurella m e l u l l a j a vielä suuremm a l l a kiireellä v a a t i m a a n " s o s i a l i s o i - , mistä''. M u t t a s i t t e n se u n o h t i Amer i k k a a etsiessään koko " s o s i a l i s o i m i sen" kiireellisyyden j a a l k o i vaatia v a i n sen t u t k i m i s t a . N y t se odottelee Pohjoi^Ontarion kulta-alueelta T i m m i n s i n suomalaisten alkuasuk a s i e n r i v i t harvenivat taas elok.. 4 pnä, j o l l o i n J o h a n E m i l J u t i l a , Joka oh syntynyt Ishpemingissa. M i c h i g a n i s s a v. 1891, kuoli St. M a r y ' s hospi-talis> a T i m m i ^ i s s ä . Hautaus 'toimit e t t i in elok. 8 . p . Walker's hautaustoimiston kappelista T i m m i n s i n hautausmaahan. Pastori A . I; H e i n o s e n kesälomalla ollessa t o i m i t t i viralliset •toimitAkset past. M u s t a r d . J u t i l a saap u i T i m m i n s i i n v . 1911. Lähinnä hänt ä i u i p a a m a a n jäiv&t vaimonsa M a r i a , O.S. Sahlgrer- j a heidän poikansa E r v i J u t i l a . Molemmat asuvat kotonaan M t , Joy Townshipissa. T a i v a a l l i n e n Isämme lohduttakoon j a lukekoon s i u t i n murtamia omaisia, j a suurta ystäväpiiriä. S o u t h Porcupinessa alkoi maksuttoman englanninkielen iltakoulun kahdennentoista lukuvuoden syyslukukausi vanhassa High. S c h o o l - r a - kennuksessa, t i i s t a i - i l t a n a , syysk. .21 k l o 7;30 j a j a t k a a toimintaansa joka t i i s t a i - i l t a samaan aikaan. : Vähän myöhiemmällä siirtyy iltakoulumme uuteen High School-rakennukseen, j o k a valmistui täksi syksyksi, t u l l en maksamaan, n . $400,000. Pamouf M i n e n . F i r s t A i d - l u e n t o s a - l i s s a a l o i t t i iltakoulumme t o i m i n t a nr s a syysk. 8 pnä, j a j a t k u u t o i m i n t a, j o k a k e s k i v i i k k o - i l t a klo 6—8. Tämä i l t a k o u l u on a v o i n n a k a i k i l l e kansallisuuksille.-. - - Timminsissä, suomalaisessa papi-lassa j a seurakuntakodissa, 53 R e a St. South', a l o i t t i iltakoulumme k a h d e n nentoista koulu vuotensa syyslukukauden syysk. 6 p. i l t a n a k l o 7—9; j a j a t k u u t o i m i n t a j o k a m a a n a n t a i - i l t a; samassa, paikassa j a s a m a n a - a i k a n a , U u s i a o p p i l a i t a vastaanotetaan v i e lä' i l t a k o u l u u n k a i k i l l a näillä kolmell a p a i k k a k u n n a l l a edellämainittuina, aikoina*.^ Samoin ovat entiset oppi-- l a ä t tervetulleita j a t k a m a a n jav. t ä y dentämään opintojaan. Pastori H e i nonen toimii edelleenkin opettajana kaikissa.näissä kouluissa. Tervetuloa m u k a a n i Y h d i s t y n e e n suomalaisen s e u r a k u n n a n j o k a v i i k k o i n e n ; toimintajärjestys on toistaiseksi t ä n ä syksynä seuraa-v a : S u n n u n t a i n a : T i m m i n s i n s u o m a l a i sessa pappilassa j a s e u r a k u n t a k c d i s - sa, 53 Rcjä St. sunnuntaikoulu, - r i p p i koulu j a raämattuluokka klo 11 aam u l l a . Y h t e i n e n jumalanpalvelus k lo 7 i l l a l l a. . M a a n a n t a i n a : klo.7-^9 i l l a l l a maksuton englanninkielen i l t a k o u l u T i m m i n s i n pappilassa. T i i s t a i n a : klo 7.30— i l l a l l a , South Pörcupinen vanhassa H i g h School-rakennuksessa, maksuton - e n g l a n n i n k i e l e n iltakoulu. ; T o r s t a i n a t a i p e r j a n t a i n a : Ompeluseuran kahvikestit kodeissa T i m - k e s k u s t e l t i i n asiasta vakavassa ja asiallisessa mielessä m u t t a a s i a s a i s e l l a i s en käänteen, että olisi ollut v i r heellistä . edes lakkauttamisesta p u huakaan, vielä vjähemmän a l k a a sitä käytännössä toteuttaa. Muutamat kyllä puhuivat niistä vaikeuksista, j o i t a on koettu pitkän t o i m i n n a n a i k a n a j o n k a juuret ulqttuvat neljäkymmentä vuotta taakse päin, mutta samalla ilmeni se l u j a k i i n t y m y s j ä r jestöön, että näytti s i l t ä k u i n j o t a in h y v i n k a l l i s t a j a k o r v a a m a t o n t a olisi y r i t e t t y ottaa pois noilta ihmisiltä j o t k a olivat väsähtäneet t o i m i n t a an m u t t a eivät k u i t e n k a a n voineet j ä t t ää työsarkaansa, kesken; v a a n koettavat edelleen tehdä s i t ä työtä jota monet heisCä ovat tehneet m e l k e i n puollvuö-sisataa. Siispä t u l i päätökseksi, että t o i m i n t a on saatava uudelleen v a u h t i i n , e h k ä ei sellaisella v a u h d i l l a k u in r y n n i s t e t t i i n nuoruuden päivinä m u t ta eteenpäin mennään k u i t e n k i n j a n i in v a l i t t i i n t a r v i t t a v a koneisto j o k a alkoi h e t i toimintansa. Kokousajoista p ä ä t e t t i i n , san-oin j ä s e n k i r j a t j a m e r k i t t i l a t a a n viivyttelemättä J a o l t i i n sitä mieltä, e t t ä lokakuun 11 pnä pidettävässä kokouksessa o n jo varmasti puolta enemmän, j o u k k o a k o o l l a k u in nyt pidetyssä kokouksessa. : . Tämä o n o i k e i n hyvä e s i m e r k k i t o i s i l l e k i n n u k k u v i l l e osastoille. Työ e i ole vielä tehty, C a n a d a n Suomalaisen' J ä r j e s t ö n kuoUnkamppallu ei ole a l k a n u t Meillä on vielä voimaa, sen todistaa p a r h a i t e n n i i n kesällä Torontossa k u i n Port A r t h u r i s s a k i n p i detty l a u l u r . j a s o i t t o j u h l a , j o k a v i i m e m a i n i t t u . muodostui . P o r t A r t h u r in suurimmaksi mikäli m i n u l l a o n tietoa j a kokemusta a i k a i s e m m i l t a a j o i l t a . ; Kämissä el myöskään ole o l l u t h y v in p a l j o n toimintaa vIImeiBten vuosien a j a l l a m u t t a sielläkin on saatu n i in p a l j o n a i k a a n , e t t ä ovat saaneet v a l m i i k s i k o k o i l l a n näytelmän, Joka esit e t ä ä n tk. 26 pnä: Tämä v a i n k a i k ki todistaa s i t ä , e t t ä meillä o n m a h d o l l i suuksia: k u n h a n Jätämme pois s en a j a tuksen e t t ä ei s i i t ä t u l e m i t ä ä n j a että ei k a n n a t a yrittää. Työväenliikeellä o n a i n a ollut J a tulee aina olemaan vastoinkäymisiä mutta ne v o i t e t a an työllä Ja t a i s t e l u l l a . Vastoinkäymiset eivät saa meitä larmistaa v a a n t e r ä s t ä ä meidän tahtoamme kulkiessamme. k o h t i valoisampaa huomenta ehkä ; e i meille i t sellemme m u t t a tuleville sukupolville,- J o t k a — Jos me emme itse — tulevat n a u t t i m a a n meidän työmme, j a taiste-lujemme t u l o k s i s t a . .— W i l l i a m Laine.- hämmäsllftiävjiii hafaihtoihin cupinessa ym. p a i k k a k u n n i l l a , Suomen sota-orpojen y m : hädänalaisten hyväksi, p a i k k a k u n n a l l a levitettyjen i l m o i t u s t e n mukaan. Lauantaina: kirjasto Ja lukutupa avoinna klo 7—10 i l l a l l a T i m m i n s in suomalaisessa pappUa.s&a j a seurakuntakodissa. Tervetuloa mukaan käikkiiii näihin -tilaisuuksiin.--Ä.l.H, kolmen vuoden odottelemisen jälkeen minsis.sä, Schumacherissa, S o u t h P o r - soslälisoimiskomitean ^ t -u t k i mUksia, j o t k a eivät v o i tuoda a s i a a n r a t k a i s u a, koska komitean Jäsenten enemmistö ilmeiseisti j a r r u t t a a kansallistamisen toimeei^janoa; Luonteenomaista, sosdem. pdoluetoimiston k a n n a l l e • n y k y i s i n on h e r r a . F a g e r h o l m i n l i n j a , j o n ka m u k a a n ; se. odottaa v a i n tutkimusten t u l o k s i a . Ja rjos ne .ovat kielteisiä, n u n " a s i a saa raueta". Mutta sen lisäksi puoluetoimisto o n k u i t e n k i n j u l k a i s s ut "sosialisoimisohjelman", jossa puolustetaan " s o s i a l i s o i m i s t a yleensä, mutta^ e i esitetä ainoatakaan käytännöllistä* toimenpidettä kansallistamisen edistämiseksi. - S e o n t o s i a a n k i n v a i n t u l i t i k k u , j o k a o n r a a p a i s t u j a siis käyttökelvoton. Päähuomionsa sosdem. p u o luetoimisto kiinnittää n y k y i s i n k a n sandemokraattien tekemän •: k a r u a l l i s - tamisehdotuksen parjaamiseen. , S i t e n Sosdem. Puolueen " k o l m a s t i e " sosia-: lismiin. siirtymistä koskevissa kysymyksissä bn yhtynyt suurkapitalistien johtaman Yksityisyrittäjäin liiton tiehen, joka on kapitalismin tie. Siksi "kolmas tie" el kelpaakaan niille, jotka pyrkivät kapitalismista sosialismiin: Kapitalistinen järjestelmä ön elänyt Suomessa niinkuin muls-i* Sanoo nivelreumatis-min voitavan parantaa Washington. — T r i Le Moyne C K e l l y , Y a l e n y l i o p i s t o n lääketieteellisen jaoston apulaisprofessori sanoo e t t ä nykyään voidaan auttaa j a m a h dollisesti p a r a n t a a k i n % k a i k i s t a n l - vehreiuna t i s m i tapauksista, ^ edellyttäen e t t ä hoitomenetelmiä ryhdytään- sov e l l u t t a m a a n teudin varhaisasteella.: P r o f . K e l l y sanoi, että penicilllny sul5alä!äkkeet j a rokotus eivät ole m i tään-; n i v e l r e u m a t i s m i n : parannuskelr n o j a .H V a n h a t tähän: s a a k k a k o k e i l l ut keinot .^ ovat vieläkin p a r h a i t a ; k u t en lepo, i ' o l m i s t e l u , lämpö, h i e r o n t a j a k y l v y t , m u t t a : n i i d e n ; k ä y t t ö : T i l w>uu s u u r e s t i , t ä m ä n t a u d i n e i i asteista. liiiiliiÄiSiÄiÄ Armas P a l d a n i u s ^ r - H e l l i n H a v e r i? nen, K e m i , Kauppak. T u i l i l a m p i. M a r j a T a r v a i n e n — A i n o P i r t t i l a m - p i , O . S . Pesonen, S a a r i j ä r v i , Heinämäki; E m i l K u a s e l a -— r v a A n n a P e k k a l a , Mänttä, Tammikangas, Kortenmäkl. ' E e m i l Herman Lähteenmäki-Mäki, A l a s k a -:- L i n n e a Kylä, S a t a l i n n a L . P . , I I . J u h o L i i m a t a i n e n , synt. H a n k a s a l -; m e l l a rva H e l m i Pelkonen, H e i s i n -; k i , T e m p p e l i n k a t u 14 A 12. V i h t o r i j a B e n j am Niemi (Kesänier m i ) , synt. -LehM mäessä veli Emil N i e m i , H e l s i n k i , V a l l i n n i n k u j a ; 6 . : E 14. A n t t i Kävälä, Ont. — r v a Helmi R a n t a l a , ö . s . K ä i v ä l ä , H e l s i n k i , M a l m i n r i n n e 4 C 34. M a t t i j a A n t t i M a r t i n , ent. Hämäläinen ^ veli E i n o Hämäläinen, H e l s i n k i , I I I l i n j a 5 B 54. J a a k k o Lähde.snlemi::—slsarenpöi^ k a Väinö Lehto, H e l s i n k i , K l r s t i n k. 13 A 1. F a n n i Oikkonen, o s. K t i r v i — r va Meeri K u r v i , R i s t i n u m m i. Toivo L a l l u k k a , — sisar Amalia H e n t t i n e n , OJS. L a l l u k k a , K a u h a j o k i. K a s k e n k a h v i l a. •Mrs. H e l m i K o m o n e n . o.s. Hänninen — n t i Aune Pöyry, Tampere, Sa-takunnank. 63 B 17, M i s s H i l d a Lius, T o r o n t o — P a r t u ri Armas L l i i s , "Turku, po!Jtilok. 212. K a l l e , EmiUä^ja Siviä Penander — HeUni AveUn, Puumala, Huukkaala, T u o m i l J b t l . M r s . Selma K o s k i Ja lapset O n n i ja Toivo —' rva Suoma Oksanen, O-s. •jaakso. ? o r i , V a n h a k o i v i s t o. K u s t a a Savola, Jaakko Rämö ja P e k k a Soininen, Vancouver, B . C. — rva E s t e r MeUanen-Miistonen,: L a h t i; Vesijärvenkatu 26 B , A k s e l i V i k t o r P e r m — tytär M a r t ta Vikström, O J S . P e r m , I n k e r o i n e n 6 pp- O K A . O s k a r i j a S e l m a Niemi — Valde T o m i , Löitonieml, K u v a n s s i. O s k a r i j a A n n i S e t ä l ä sekä O t t o j a M a r i S e t ä l ä s e r k k u Juho N i u k k a - n e n , . L a h t i , K a l e r v o n k a t u 21. • N y k y a j a n ihmisen korvat ovat niin k o v a l l a koetuksella aamusta i l t a a n j a - - mikä pahempi — i l l a s t a a a m u i m - fcin, että sivilisaatiotamme seuraavan, a l a t i enenevän melun on' pelätty tu-. hoavan kuulohermomme. Edison en-: n u s t l k i n , että tulevaisuuden i h m i n en o l i s i xunpikuuro. NJt. melukuurous o n viune vuosina lisääntynyt huomattavasti. Paheksuttavaa o n esim. r a d i o n sa aukipitäminen aamusta i l t a a n Ja s i t en omien j a naapuriensa k u u l o h e r mojen rasittaminen tarpeettomalla m e l u l l a ; se o n varmasti o m i a a n t u hoamaan i h m i s t e n k u u l o n . ennen a i k o j a a n Olisi suotavaa, että tulevaisuudessa s a a t a i s i i n sellaisia asuntoja j a työhuoneistoja, joissa on o i k e in k u n n o l l i n e n : ääneneristys, joka suoje^. lee ihmisten korvia tarpeettomalta mfelulta. MelUkuurous aiheuttaa yhteiskunn a l l e huomattavia menoja, vaikkak a a n siltä e l liene vielä numerolta saatavissa. M e l u n vaikutuksesta ihmiselimistöön tiedetään h y v i n vähän. Mutta Amerikassa tehdyt kokeet osoittavat kovan metelin a i h e u t t a v a n tuskaa j a s i t ä seuraavan vastavaikutuksen kehoon. Niinpä e s i m e r k i k s i : v a i k u t t aa koehenkijjijiden selän takana Ilman edellä käynyttä varoitusta l a u k a i s t un t y k i n jyrähdys h e i h i n samalla t a v a l l a , k u i n Jos he- s a t t u i s i v a t pienessä h u o neessa. koskettamaan käärmettä. K o va, odottamaton melu kiihdyttää sydämen j a hengityselinten t o i m i n t a a, j a sitä paitsi sen johdosta: enenee paine aivoissa. Muuten on k o k e i l t a essa äänen vaikutusta k i s s o i h i n osa kokeista • osoittanut, että k o v a melu saati a a aiheuttaa. ruoansulaushälriöi-tä s6n kautta, e t t ä melun alettua s y l j e n j a mahanesteen eritys; alenee. . .Ääni on väliaineen, ilman, värähdysliikettä. . T a v a l l i n e n ihminen tä-, j u a a äänen. Jonka synnyttää 16,000^' 20,000 värähdystä sekunnissa. V a n - hetessa^tämä k y k y heikkenee, n i i n et-suurimpien värähdyslukujen a l - l i t u t t a m i a korkeimpia ääniä o n yha vaikeampi tajuta. Se, missä määrin tämä kuulokyky alenee. - o n t i e t e n k in yksilöllistä, m u t t a selvää on, e t t ä Ihmiset, Joiden on a l i t u i s e en o l t a v a a l t -' t i i n a kovalle melulle, ovat vaarassa tuHa aikaisemmin kuuroiksi. K o i r a kuulee k o r k e i m p i a ä ä n i ä k u in i h m i n e n . Siksi on voitu konstruoida vlhellysplUeJä, Joiden ääntä Ihmiset eivät voi k u u l l a , m u t t a j o i t a k o i r a tottelee. V i i m e vuosien tieteelliset ä ä n e n t u t kimukset ovat Johtaneet hämmästyttäviin h a v a i n t o i h i n . Ääniaallot voivat sillä lämmöllä, minkä ne s y n n y t tävät määrättyjen olosuhteiden v a l litessa, keittää munia j a muuttaa tärkkelyksen sokeriksi. Ääniaallot, joill»^ on hyvin suuri värähdysluku sekunnissa (niitä voidaan; k u t s u a u l traääniksi infraäänien vastakohdaksi, j o i l l a on h y v i n vähäinen värähdysluk u ) , voivat surmata vesialtaas.sa uiskentelevia kaloja, kasveja j a bakteer e j a . Amerikkalaiset kokeet ovat o - solttaneet, että e l i n t a r v i k k e i s s a olevat bakteerit voidaan tappaa hanurista lähtevillä ääniaalloilla, kun s i t ä käsit e l l ä ä n p a r i n m e t r i n pääs.sä h a k t e e r i - pesästä. .; T i e t e n k i n ä ä n i a a l t o j en kyky tappaa" bakteereja on erikoisesti pantu merk i l l e Ja h a l u t t u tietää, voisiko u l t r a äänistä; tulla apuneuvo lääklntätai-doUe. Aivan mahdotonta s e e i o l e kaan. Japanissa on useita vuosia k ä y - .tetty ääniaaltoja erästä pientä lois-e l ä i n t ä va.staan, j o k a on aiheuttanut s u u r t a vahinkoa :ja vaivaa silkkiälsen-j< viljelyksessä. J a m u u t a m i a vuosia s i t t e n sommitteli eräs: insinööri nerokk a a n kointappajan. Jona o l i p i e n i v a a tekomeroon asetettava generaattori. Joka oli .yhdistettävä :sähkövirtaan. S i i n ä syntyneiden ääniaaltojen piti k o r k e a l l a värähdysluvullaan voida tappaa koit. Tätä keksintöä ei k u i t e n k a a n vielä liene ilmestynyt m a r k k i n o i l l e . metrin tuntinopeudella Ja se äänlenerr gia. Joka tällöin lähtee generaattorista^ on yhtä suuri kuin se, jonka 150- mlehinen orkesteri lähettää. Ultraäänlaallot. joita professori Hartmann voi aikaansaada kojeellaan, ovat niin vahvoja; että ne voivat syty I t ä ä tuleen jonkin matkan päässä generaattorista sijaisevässä koeputkessa olevan pienen pumpulitupun. Hyvin huvittava on eräs toinenkin koe. Otetaan pieni lasi. Jonka pohja on sellofaania. Lasi täytetään savukkeen: savulla. -Generaattori pannaan käyntiin. Ja lasi viedään sen läheisyyteen. Samassa, silmänräpäyksessä savu häviää lasista. Se muuttuu nesteeksi, niin että ruskeita ja mustia: pisaroita laskeutuu lasin poh-jaun ja laitoihin. Saataisi ajatella, e t t ä tässä on uusi menetelmä tupakansavun poistamiseksi huoneista. Mutta tuskinpa se käynee päinsä, sillä osaksi on esteenä savun nestemäiseksi muuttuminen, ja osaksi menetelmä tulisi käytännössä liian kalliiksi. Mutta eiköhän: ultraäänlaaltojen avulla voitaisi hajoittaa sumua ? Ehkäpä siihenkin päästään Jonakin kauniina päivänä. Jos nykyisin suoritettavat kokeilut onnistuvat, niin niillä tulee olemaan arvaamaton: merkitys myös merenkululle. Kirj. maisten T/E;EinpEi^ K O D I N PIIRISTÄ iL VIINIRYPALEKAAKKUA 1 paunaa slnlslft viinirypäleitä h i u k a n suolaa ; * 1 a p p e l s i i n i n kuori : ?i k u p i l l i s t a sokeria 1 pöytälusikalllnen maLssltärkkt-lysta 1 pöytäluslkalllnen veUä' kaakkuseos Pe-kää viinirypäleet Ja i r r o t t a k aa ne varsLsta. Erottakaa niiden sisukset Ja päällykset, säästäen päällys-nahkat. Keittäkää' sisukset Ja p a n kaa n/; s e u l a n lävitse siementen pois-tam'seksl. Lisätkää suola, appelsiin i n kuori, sokeri Ja rypäleiden kuoret. Lisätkää m?lssltärkkelys sekoitettuna veden kanssa, keittäkää v i i si m i n u u t t i a , että se on paksua, sekolta taen Jatkuvasti. Pankaa rasvaiseen paistlastiaan, kakkuseos vilnlrypäle-seokren päälle. Paistakaa 350 astetta kuumas-a uunissa 25 i a l 30 m i n u u t t i a . Jäähdyttäkää 10 t a i 15 m i n u u t t i a pannussa j a kääntäkää n u rinpäin, astiaan. Tarjotkaa kuumana. KAAKKUSEOS W k u p i l l i s t a rasfvaa ' / - k u p i l l i s t a sokeria • . 1 muna 1 ' / . . k u p i l l i s t a seulottuja kaakku- Jauhoja 2 pöytäluslkalllsta palstlnpulvcria V/ teelusikallI4la .suolaa VJ. k u p i l l i s t a maltoa K e r m a t k a a ra.sva .ia sokeri yhteen, l i s ä t k ä ä muna Ja v a t k a t k a a hyvin. Lisätkää kuivat ..seulotut aineet vuo-r o t t a i n maidon kanssa. ^ T ä s t ä ei ole;-pitkälti kysymykseen, voisiko ääni t u l l a pelottavaksi aseeksi iulevaisuuden sodassa. Sen kysymyk^ sen voi k u m m i n k i n toistaiseksi heitt ä ä syrjään j a odotella ä ä n e n käyttöä r a u h a n palveluk.ses.sa. * \ E r ä s tanskalainen tiedemies/ p r o fessori J u l i u s H a r t m a n n , o n ei||koi6esti harrastanut ultraäänten tutkimista! E r i k o i s e l l a generaattorilla, n:s. u l t r a - äänigeneraattorilla, . voidaan .saada a i k a a n ääniä, J o i l l a o n a i n a 100,000 värähdystä, sekunnissa. ; : Vertauksen vuoksi voidaan: m a i n i t a , e t t ä sirkan äärettömän vienolla ' ' l a u l u l l a " on v a in .12,000—20,000 värähdystä sek&nnlssa. Ultraäänigeneraattorin ;8uukappaleel-l a , jonka: läpimitta, o n ainoastaan: 6 mm, lähetetään i l m a s u i h k u 1200 k i l o - Toivo Simons -r- äiti Ida. Simonen» Vaatasaari, Taulat; K u l k a n n i e m J ; ; J a a k k o Siponen, —: s i s a r F i j n a S i ponen, Pielavesi, p t . K a l l e H u u s k o n e n — r v a T y y n e J ä r vinen, Reposaari, S a t a m a k a t u 9. T a i s t o Ja Voitto V i r o l a i n e n , — setä P e k k a Virolainen, H k i , Oksa.senk. 7 as. 12, K a a r l o Liukkonen, .:—^ veljenpoika V e i k k o Liukkonen, Riihimäki, Hämeenkatu 32. ' Helsinki 15. 9. 1948. J - Suomi-Seura, CHILI CON CARNE I t a l i a l a i s t e n '.'spaghetti" on a i n a h y vää sillä he osaavat tehdä sen e r i k o i sen kastikkeen. Joka kaadetaan ".spag-h e t t i n " päälle. Tässä on yksi i t a l i a l a i n e n kastlkereseptl. Tehkää tämä Ja kaatakaa " s p a g h e t t l nV päälle. M - mm, se on vasta hyvää I 1 pauna l i m a - p a p u ja l'/z k v a r t t i a vettä paunaa j a u h e t t u a l i h aa 1 pöytälusikallinen ra.svaa % k u p i l l i s t a p i l k o t t u a selleriä ja sellerilel^tiä 1 suuri s i p u l i , p i l k o t tu 1 p a l a k y n s i l a u k k a a , p i l k o t t u na 1 t e e l u s i k a l l i n en c h i l i r p u l v e r la , '/f t e e l u s i k a l l i s t a p i p p u r i a 2 t e e l u s i k a l l i s t a s u o l a a ,| 1 t e e l u s i k a l l i n e n k u i v a a s i n a p p ia l kannuUinen tomaatteja, no. 2 L i o t t a k a a pavut y h d e n yön. Rus-keuttakaa ; l i h a . k a t t i l a s s a olevas.sa rasvassa sekoittaen, e t l ä s e murenee p i e n i i n p a l o i h i n . Lisätkää selleri, K I - ; puli Ja k y n s i l a u k k a ; ruskeuttakaa h i u k a n ; Lisätkää mausteet j a vedessä olevat pavut; keittäkää 1^,4 t u n t i a t a i n i i r i kauan; e t t ä pavut ovat pehmeitä.. Lisätkää tomaatit j a k e i t t ä k ä ä vielä 20 m i n u u t t i a . Tarjotkaa.paistetun • spaghettln päällä. — 4 hengelle. Sadankahdenkymmenen .; m e t r i n korkeuteen Nevan vetten yläpuolelle' kohoaa ohuena,; :kullanhohtoisena n e u l a n a : rohkeasti taivasta: : vasten p i i r t y e n synkkien, vedenrajasta kohoavien bastioonicn keskeltä Italialaisen a r k k l t e h t i m c s t a r i n Domenico T K - .sinin P i e t a r i S u u r e n aikana rakentaman Romanovien s u v u n mausoleumin, P i e t a r i T P a a v a l i n katerdaalin, ,, torni Jonka huipussa nähdään : Rlnoldln' muovaileman, ristiä k a n t a v a n enkelin levittävän siipiään. P : e t a r i - P a a v a l l n : l i n n o i t u s , Jonka perustus l a s k e t t i i n toukokuun 27 pnä v. 1703, h e t i •tsaari P i e t a r i n vallattua Neva-Joen suistossa.sljair.neen:Nyons-k a n s i n l i n n o i t u k s e n r u o t s a l a i s i l t a , p i e n e l l e J ä n l s s a a r e l l e (ZaJatshiJ O s t r o v ). on L c n " n s r a d i n kaupungin; vanhin osa. Varsinainen kuusi bastioonia käsittävä linnoitus valmistui' 1710 Ja o l i . i l k u j a a n s u u n n i t e l t u palvelemaan puolustustarkoituksia, mutta menett i p i a n sotilaallisen merkityksensä Ja jo P i e t a r i S u u r e n a i k a n a s i t ä a l e t t i in käyttää vankilana. Jollaisena se 200 vuoden ajan, vallankumoukseen saak. ka. oU tsaarien Venäjän, pelätyn Baa-^ t l l j i n m^iinccssa. Ensimmäinen tun-; nctitu l l n r i o i t u k s c n kasemateissa kltUr nut vanki oli P i e t a r i Suuren polkai perlntöruhtlnas Tsesarevltsh Aleksei Petrovl tsh, J o k a t ä ä l l ä Isänsä itahdo«- •ta rääkättiin kuoliaaksi v. 1718. ' T ä s s ä linnoituksessa, Jonka keskelr l ä sijaitsevassa, Zarudnyln venäläU 5ecn b a f o k k i t y y l i l n sisustamassa Jca-tcdraallssa k u l l a t u i n kakslpääkotkln k o r i s t e t t u j en vaikeitten marmorile-v y j c n a l l a k a i k k i R o m a n o v - d y n a s t l an t s a a r i t Pietari I : s t ä ; Aleksanteri I I I : c e n saakka lukuunottamatta y h t ä . ' onnettoman perintöruhtlnas A l e k s e i n alaikäisenä k u o l l u t t a poikaa; Moskovan K r e m l i n A r h a n ^ e l s k l J r k a - tcdraällssä lepäävää' P i e t a r i I I : » t a —' nukkuvat i k u i s t a unta, ovat t s a a r i n v a l l a n kahden viimeisen vuosisadan kuluessa lukemattomat k a n s a n v a p a u - den m a r t t y y r i t viruneet elävältä hau-; d a t t u l n a . monet, heistä useiden vuosikymmenien a j a n . Monet ovat kuolleet ravinnonpuutteesta a i h e u t u n e i s i i n . t a u t e i h i n , monet menettäneet j ä r -; kensä, useita on -täällä h i r t e t t y . ; J08 l i n n o i t u k s e n bastloonlen, k u r t l l n l tn (yhdysvalllcn); Ja r a v e l l l n l e n (puolik u u n muotoisten ulkollnnakkelden) • paksut muurit voisivat k e r t o a n i i d en sisäpuolella näytellyistä lukemattom i s t a murhenäytelmistä! saisimme k u u l l a t a r i n o i t a t ä ä l l ä puolen Ihmisiän a j a n pimeissä,; kosteissa kasemateissa v i r u n e i s t a salaperäisistä nimet-; tömistä vaitlonvangelsta, Joiden: " r l - kck,scL"; olivat ainoastaan l i n n o i t u k sen ' k o m c n d a n t l r . j a . i t s e n s ä . k e i s a r in tiedossa, ajauluksemme s i l m i e n editse vyöryisi järkyttävänä kuvasarjana koko Venäjän varhaisemman vapausl i i k k e e n h i s t o r i a. K a t e d r a a l i n oikealla puolella. ^ s i tä vastapäätä s i j a i t s e v a s t a v.sl724 p e r u s t e t u n r a h a p a j a n (Monetnyl Dvor) ra>* kennuksesta päin katsottuna/Johtaa ns. Nevan Portti. Nevskin kurtUnlln,; j o k a yhdistää:linnoituksen kaakkojs-kulmafisa olevan v T s a a r l n b a s t l o o n ln eteläiseen K a t a r i i n a n - eli N a r y s h k i n - bastloohiin. Täällä olivat v u o d e n 1825 joulukuun 14 p : n k a p i n a y r l t y k s e n J ä l keen vangittuina dekabristit. - K a p i n a n '^viiden Johtajan kuolemantuoml-. ot langetettiin Nevskin k u r t l l n l n Ja k a t e d r a a l i n väliK.sä sijaitsevan ko-m e i i d z n t i n t a l o n yläkerroksen salissa, missä myös. cpäonnUtuneen Aleksant e r i IT; ta vastaan tehdyn a t t e n t a a t in t e k i j ä Karakozov v;; 1866 t u o m i t t i in kuolemaan hirttämällä. Keskeisen,; Neva-jokeen ulkonevan K a t a r i i n a n - b a s l l o o n i n yhdistää .sen .länsipuolella slJaltsevaan-Trubetskoln-bastioonMn myöskin v a n k i l a n a käytetty K a t a r l i n a n - k u r t t l l n l . Sen Ja r a h a p a j a n välinen kapea käytävä J o h t a a Trubelskoin-bastioonln v, 18^1 r a k e n . i p t t u u n yksikerroksiseen,: v l l s l - k u 1 rri}»1 seen V v a n k i l a r a k e n n u k s e e n . K u l j e t t u a m m e kahden; pimeän huoneen, vahtituvan ja k a a s l l a n , läpi pääsemme varsinaiseen vankilaan, joka käRitlää myöh kellarikerroksen ja Jo.s.sa on yhteen.sä 72 puollplmeää ' vä nk I d e i l l ä S e i 1 elssä on paksut tam-nUovetImirtliitjtfainrtotiMyn^,^^ Titf^oiU- •»Hen.v 'yattkilÄa.' on kapek-pDia Jonka paatr'oräi^ kien atkolhäui Jstuttami».: muurien Ja bastlMnin^irjUi^mv kftjrtftvam&inen pährlttäiatA ulkoba kSvelyä seUeiasA, .oUvat < vanglttulna./:U^^ vuHaalkae^ Venäjän ve liikkeen hUtohafisa/^kuululsien? rististen talsteJuJärJestöjen-. V VoUan"' (Ma* ja Vapau?)' ja J naja vbljän*' känsanvapaus);^lu jäsenet ja sittemmin sosiaalli^ll^uaij kumouksellifiet. 1 v soslaalidemokra|^_t^ V n J917 lopulla olivat v ä U a i k a ! ^^ haUituksen mlhisjteritr lyhyen%:ia^ pidätettyinä täällä. V:sta 1022 käen bastioonln •vankilarakennus fitni^ kuulunut vallankumousmuseon-yhtqr?! t e e n - e r ä ä n ä Venäjän valUinkumoivp^^ l l i k k ^ n historian mulat&rikkaim ta palkoista. , - ' Kaikkein synkimmän mataeeni^!!^^ n ä J ä n B ä s t l l j I n historiassa on kultenj' kln saanut linnoituksen läntlsinunä^i s ä osassa, kapean valllhaudan eroita^' mall pienellä saarella sijainnut il^li^^^ sejevln RaveUlnl, Johon Triibetstqtal^l bastloonlsta päästään VasllJevskiJ-j Portin kautta kapea n-ieCBkOBlUan fttt^^ se. Se oli itodellinen kauhujen pallclcfi;': vankila vankilassa, ul^omaaUmastOt^ hermeettl«e£.tr suljettu elävältä haufj-dattujen maailma. , • Rayclllnl rakennettiin v.>l733 J » J ^ ' 1700-luvulla sitä aletuin klortta& vai^}: kllana. Se kfislttl 18 aMasta. teaa selliä. Vartiointi o l l l . t M l i a Ä ; kolsen ankara, «Illan molemmiMä; päissä öll vartiotuvat. UselmmattfjJB^^ ne eristetyt kuoUvat hitaan, tusl&i;^^ Ilsen kuoleman. V, 1790 ravcUlnlitt'^ teljettiin Katariina II:n kftskysUL^I kuuluisa venäläinen klrJaUlJa, itee-?: valtiuden ja nmabrjuuden^vallrtunut^^^^^^^ vastustaja Radiiihtshev. kirjan "SOeLpf ka Pietarista Moskovaan" teklJÄ, ' J < H , ka sittemmin karkoitettUn SiperlMO< V. 1826 heitti ravelUnlssa henkepsil'. Ivan iSMbshkov, kirjan''Köyhyydeitftl Ja -rikkaudesta" tekijä. ,TääUA'>oli: vangittuina myös erältä dekabristlkai^ plnan osanottajia Ja v; 1849 Ven&jsh|; emlmm^isen soolalLBtisen (llourieriafci^^^ sen) seuran, Petroshevskljn "saUUIl?'*': tpn" Jäsenet, mva. DostoJevsklJ, edel- ; leen leSO-luvulla kuuluisa anarUrti Bakunln,sfttemiiiln hänen opplh^n-jl?^ sa. Venäjän terroristisen anar^dänln-' merkittävin edustaja, teräatahtolnettt nietzschelälshahmo Netshajev) 'Doi^i töjevskin kuvaama Stavroglnlna^yp^i maanlssa "Rllvalajat"), joka v. 1882; kuoli keripukkiin tehtyään' aikaisemmin vankllatoveHnsa petoksen ^äh^; den epäonnistuneen • pakoyritykscni? v; 1862 vallankumouksellinen klrJalUjÄs Plsarjevrja vähän myöhemmin sixturl^ vallankumouksellinen d e m o k r ä a t t t t TsheriiiyshevsklJ. , ' . A V. 1884 vankilarakennus purettiin' ja siellä silloin olleet 21 vankia isilr-/ rcttlln toiseen kuuluisaan tsaarin-yc>^ n ä j ä n vankUahelvettlln Schlusselbttt|;| gUn (pähkinälinnaan), missä hei8t|' neljässä Vuödes.sa 17 k u o U ' ^ ä l n b l m l l -; IJsen kohtelun seurauksista. . , Museoksi muutetussa tsaarien mausoleumissa el cnftä 31 vuoteen öle vei-sattu panikidoja (sielumessuja) t ä ä l l ä, lepäävien itsevaitlaltten sielujen piujrf lesta. Viimeinen tsaareista el saanufc'. leposijaa edeltäjiensä rlnnaUa. Hän-sai' hengellään maksaa vääryyden,^ jonka uhreina Pietari-Paavalin Un-noltuteenvanklluollssa sadat ja.tu-s hannet vapauden marttyyrit olivat^ sortuneet,— miehet, joiden pyhlst&s kärsimyksistä Ja epäitsekkäästä san-karuudesta linnoitus kohoaa' keskellä' kansan tyranneilta valtaamaa kaupunkia, vastapäätä Talvipalatsia, vallankumouksen maailmanhistoriallisen^ voiton muisiomerkkiä. sa ru.skeuttaa pehmeän p a l a n leipää, pudottakaa mais.slseos r u o k a l u s l k a s ta rasvaan ; h u k e u t t a k a a h y v i n molemm i n puolin. Pitäkää kuumana u u n i s s a n l m k a u a n k u i n . tarjoatte sen, r - 4 hengelle. M A I S S I P I I B A K O I T A M a l s s i p i i r a k a t ovat erittäi n maukk a i t a J a helppoja sekä h a l p o j a tehdä. : Tässä: o n resepti j o n k a m u k a a n voitte n i i t ä tehdä. 1 Vt k u p i l l i s t a s e u l o t t u j a j a u h o j a ; 1 t e e l u s i k a l l i n e n p a i s t i n p u l v e r l a ; ; , t e e l u s i k a l l i s t a suolaa ~ 2 m u n aa 1 k a n n u l l l n e n no; 2 m a i s s i a (hienonnettua) R a s v aa i S e u l o k a a k u i v a t a l n e e t y h t e e n , , V a l l a t k a a ; munat J a . , m a i s s i . J a lisätkää k u i v a a n seokseen. Lämmittäkää rasva keskikokoisessa: paistinpannussa; käyt-; t a en tarpeeksi r a s v a a pannusBa a i n a k i n :?/fe tuumaa. :•; K u n - rasva on n i in kuumaa,: e t t ä -voi yhdessä: m l n u u t l s - S K O T T I L A I S I A K A L A K A K K U J A Tässä on erikoinen resepti, jonka valmistus e l ; tule maksamaan , k u i n n o i n 51 senttiä j a se riittää 4 hengelle. 1'y^: k u p i l l i s t a kauraryynlä 1 t e e l u s i k a l l i n en suolaa ' 2'/^-kupillista kiehuvaa vettä 1, I S - u n s s i n ; k a n n u m a k r i l h a ;(mac-kereb maissijauhoja p i p p u r ia 2 pöytäluslkalllsta rasvaa K e i t t ä k ä ä x a u r a r y y n i t kiehuvassa suolaise&sa vedessä n o i n 20 m i n u u t t i a, tai n i i n kauan, e t t ä puuro on oikein paksua. Jäähdyttäkää Ja lisätkää k a n n u l l l n e n makrillia. Sekoittakaa h y v i n Ja l i s ä t k ä ä suola j a ' p i p p u r i. Muodostakaa; seoksesta 12 k a k k u a, py öri I t ä k ä ä maissi j a u h o i s s a - J a antar: k a a s c i s o a n o i n ^ O m i n u u t t i a . ; P a i s t a kaa r a s v a s s a ; - e t t ä ; ; molemmat puolet ovat ruskeita. - . • Oikea ja väärä raha Ariillkkisen Rooman rahapaja sl^' Jaltsi Kapltolin kukkulalla, lähellä/c Junon temppeliä, ^ Pyhätön virallisena/ nimenä olf "Juno Moneta", ja s i l t ä | Juontuvat; rahaa tarkoittavat;;sanat:!j| moneta, nionnale, money; mynt v K i m v :| rahat'oU leimattu Junon nlmllri/ja^; kun ne o l l v a f t ä i v a a n kuningattaren^ suojeluksesea. pidettiin nUtä t ä y i a r -' voisina. Ottakaamme toinen satia^^ esiin, kredit.'' Se johtuu ^ I n a n sa-nasta credo, "mliiä uskon"'ja merkit-,'! see luottamusta. Tähän luottaniuk-'|^ seen muuten perustuu kbko rahajär-'v jestelmä. Jos rahoja lyötti rehellinen valtioa; tai ruhtinas,: niin-ne vastaanotettiin luottamuksella ja piillä oli hyvä arvo^r Jos taas kyseessä_ oli vähemmän i omantunnontärkka valtio tai halllt8ij;|' Ja; niin; sen lyöttämlin; rahoihin 8Uli<*| tauduttlln^ epäluuloisesti. ~ Suurena vaivana näihin aitoihin''^' olivat v ä ä r ä n ^ a n t e k l j ä t . .VarslnJdni^'' Italia on oUut8^rulllsenkulduisa.vä2^^ Hstä rahoistaan. Vaikka; raogaiiBtökf set olivat ankarat — kidutus Ja torovlo — el rahojen vääraitämlstä^, saatu ehkäistyksi.'. Dantekin kuvtä^' "Jumalallisen komedian" Helvettirot' sassa niitä tuskia, Joita.r^hame ' Adam.iBrescialalnen-oBälf^icokea^ ,^ ^ Mb/Romenassa :oUitehnyt'vä^r^^ t y j ä kultarahoja. ' ' -L KauneuskilpaUut, oytAt^L
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 21, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480921 |
Description
Title | 1948-09-21-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | ^ vastaan uudet jls 'n kaikkein tärkeW* laulujuhlien pidosta,! tä joka toinen tai Tähän ääneftybeeT •ua myöskin kaikki it kuoroon tässä kok kaa siis huomioon n j a Timminsin lauis^ tte saapua pyhäiltam ] :oke!lee siellä äänet, tnl selville missä äänilajisi pii;laulaa. -VoidaanpTT toksi kaiuttaa joku hi •. melkein varma, • efä »-•öskin. pannu kmi ...laulajat pyhäiltana • tavataan!>- Kuoro!; kaisua natseille syy, mmkä takia haij järjestivät- äskeisen yhteydessä rertttiin - Ka lippu Brandenburgia a sekin, • kun Espan]asä Berliniin radiotieto: sille",••et-tei' menettää-i silla "Espanjassa olevi 11a .• ph • 'niyöskin-aton^t» iöLälietys oli-' saksankid i n sanottiin olevan erää kuuluisimpia lentäjir.-i j r n t;aiklif'ia on ,• « ä ä D>ui! /H ri)ii't;iinjtifi melkein kaiiVä & v a r l ^ i i . . 1'aluumatkanftc j:rj( aiinara.nic •Tcilk. njicnhriia tiija .laiva- ja Icntollppui»..; :SENNE NYT Kirjoittal onto 2, Ont Pnh. W LUTOimSTO •äpukamar, maksa-oviko ja: [ENT VATSALXÄKEn! uuänsulatushairiön, n tuntuvan painostavan on munuaisista ja viroa ksen, peräpukama- t a i . r^ pukamat, katkeran tel a olevan kivun tai vasffl kivun. Sadat ihni!s«J olen koskaan.käyttanft-ille kautta Canadan ja SCOMI V A P A D T E T T A V A MUUr TA.MAN P E R H E E N ' P A K K O P A I D A S TA Sucmc-n talouden vapauttaminen Bjuutamsi! kymmenen perheen pakkor •paidasta olisi valtava hyvätyö koko ^jjjsalle Siksi kansandemokraattien eduskuntaryhmä on tehnyc h u o l e l l i s ten tutkimustensa tuloksena sellaista : kallistamista koskevan lakiehdotuksen... • • • Tämä lakiehdotus o n äärimmäisen varovainen, koska se k a n s a l l i s t a i si rain pienen osan. maamme tuotanto-jaitoksisia. M u t t a sen kansantaloutta tervehdyttävä vaikutus o l i s i ilmeinen. koska s& lakkauttaisi: s u u r t e p mono-polikapitalistien taloudellisen d i k t a - tatuurin. vapauttaisi, p i e n e t ; j a kes-kinkertalset • yritykset näiden h a r v a lukuisten suuryrittäjäin painostuksesta ja panisi demokraattisen valtten järjestelyillä koko tuotannoh palvelemaan kansan t a r p e i t a . Samoin se v a pauttaisi maataloustuottajat taaten työtätekevälle talonpoikaistolle n y kyistä paremmat mahdollisuudet väit-. tää joutumista s u u r k a p i t a l i s t i e n j a heidän pankkiensa a r m o i l l e . - K a n s a l - • Dstetut tuotantolaitokset pystyisivät turvaamaan n i i d e n omien työläisten • ja teknillisen henkilöktmnan aseman paremmin kuin. y k s i t y i s k a p i t a l i s t i s et •suuryritykset ovat' koskaan t u r v a n - neet. Tuotanto muuttuisi s u u n n i t e l malliseksi koko m a a n mitassa, mikä epäilemättä kohottaisi tuotantoa no-peammm kuin se kohoaa nykyisin. Kansallistamisesta ei o l i s i , v a h i n k oa kenellekään muille k u i n sille h a r v a lukuiselle suuryritysten omistajaluo-kalle,: jolta otettaisiin pois mahdollisuus kiskoa voittoa- ty.öläistensä kustannuksella. .Sitäpaitsi h e i l l e k i n esitetään lakiehdotuksessa korvauksen maksamista. Luulisi, että sosialidemokraatti, j o ka vakavasti p y r k i i talouselämän kohottamiseen sen kansanvaltaistamisen kautta,-, ei voisi m u u t a k u i n karmattaa tällaista ehdotusta. Sitäkin enemmän kun se on oikeastaan v a i n täsmällls- . tetty.muoto, sosdem.• puolueen a i k o i naan hyväksymästä " l ä h i a j a n ohjelmasta. MIKSI S O S D E M . P U O L U E J O H TO EI K A N N A TA K A N S A L L I S T A M I S T A ? Sosdem. puoluetoimiston ohjelmassa sanotaan: , • -'Milloin yksityisluontoisiav tuotannollisia laitoksia ei n i i d e n o m i s t a j i en taholta, johdeta yhteiskunnan - k o k o - ' naisedun mukaisesti t a i ; m i l l o i n se tuotannon . r a t i o n a l i s o i n n i n vuoksi taikka muusta syystä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ; v o i d a a n t u o t a n tolaitokset, ottaa välittömästi yhteiskunnan haltuun. Sotakorvaustuotan- : non ja, viennin k a n n a l t a maalle e l i n tärkeät, tuotantoalat . t u l e v a t tällöin ensisijassa . kysymykseen. . K o s k i v o i - ••. mien. Ja luonnorikkauksien yleistä etua: vastaavan hyväksikäytön edellytyksenä. . on myös • n i i d e n yhteiskun-nallistuttammen; Suunnitelmat y h t e i s kunnallistuttamifen toteuttami- ..seksi on mahdollisimman nopeasti pantava-, alulle. Tällöin on pidettävä , ^silmällä sitä, että suunnitelmat sopeutuvat taloudellisiin. yleiESUunnitelmiin Ja täydentävät n i i t ä ." Mikä erottaa;; tämän ohjelman kän-i. sandemokraattieh tekemästä. känsal-listamisehdotuksestä? ' . O i k e a s t a an vain se, etta tämä on y l e i n e n ohjelma, ilman . seikkaperäisiä tutkimustöitä .summittaisesti tehty ohjelma. Kän- ..randemokraattien- tärkeä^ lakiehdotus ;Pn paljon perusteellisemman- t u t k i - -mustyon ;.tulos: ' Kansändeinokräatit j o i l l a ei ole ratkaisevaa merkitystä maamme tuotantoelämässä. \1IMEMAINITTU MABOOIXISUUS ON. PELOITTAVA - Tämä viimemainittu mahdollisuus o n kansallistamisen kannailta pelottavaa, s i l l ä se a n t a i s i v a i n & e i t a k a n s a l l i s t a m i s e n vastustajille. O n enteellistä, että m i l l o i n sosdem. puolueen johtohenkilöt puhuvat j o t a k i n konkreettistaa/ sosialisoimisesta" he p u h u vat pienistä kokeiluista,; tupakka^, sok e r i - j a m u i d e n vastaavanlaisten t e o l lisuusalojen . kansallistamisesta. O n selvää, että nämäkin väillä suurta merkitystä olevat teollisuusalat p y s t y i sivät normaalioloissa t o i m i m a a n p a r e m m i n : k a n s a l l i s t e t t u i n a k u i n yksit y i s t e n k a p i t a l i s t i e n j o h d o l l a . Mutta oloissa, j o t k a meillä nyt vallitsevat, n i i d e n k a n s a l l i s t a m i n e n e i oje tärkeä-i t ä . MIKSI ^ I T A R K E X T A ? K a n s a l l i s t a m i n e n on meillä s u o r i tettava erityisen kärke^Vän taistelun merkeissä. Suurkapitalistit j ä r j e s t ä vät jo n y t m i l j a r d e j a s ä ä s t ä m ä t t ä l a a j a a propagandakamppallua k a n s a l l i s t a m i s t a vastaan. S i l l o i n , k i m ryhdy-r t ä ä n . k ä y t ä n n ö l l i s i in toimenpiteisiin, suurpääoman h e r r o j e n j o h t a m a vastar i n t a l i i k e muuttuu sabotaashi-. ja j a r r u t u s t o i m l n n a k s i , jof sa jokainen sabotaashinharjoittaja tietää saavan-, sa hsrvän r a h a p a l k k i o n jokaisesta sa-botaashiteostaan. K u n . sen^'lisäksi n y k y i n e n oikeuslaitos takaa, että, sa-b o t a a s h i n h a r j o i t t a j a t voivat p u i k k ia vapaalle j a l a l l e yhtä liukkaasti k u in asekätkijät j a : m u u t f a s i s t i r i k o l l i s et ovat puikkineet^ n i i n s u u r k a p i t a l i s t i en r a h o i t t a m a l l e sabotaashilllkkeelle t u l i s i v a t loistavat mahdollisuudet o s o i t taa, e t t ä k a n s a l l i s t a m i n e n e i kannata. Tämä sabotaashimahdollisuus v o i d a an ottaa pois v a i n siten, e t t ä k a n s a l l i s taminen ulotetaan r a t k a i s e v i i n tuot a n t o a l o i h i n , j o l l o i n s u u r k a p i t a l i s t i en k a i k k i a l l e ulottuvat kynnet k a t k a i s t a a n h e t i . Siten k a n s a l l i s t e t u i l l e y r i t y k s i l l e luodaan työrauha, j a n e saavat n ä y t t ä ä koko voimansa. N i i n on t e h t y . Tshekkoslovakiassa ja: muissa Itä-Euroopan maissa. Tämä tie on k o k e i l t u j a varma t i e . EI s i i s meilläkään ole m i t ä ä n syytä lähteä kokeilemaan ensin a l o i l l a , j o i l l a ei ole k a n santaloudelle suurta merkitystä. Se t u n t u i s i p i k e m m i n k i n yritykseltä h a n k k i a ; aseita k a n s a l l i s t a m i s t a vas-. t u s t a v l e n s u u r k a p i t a l i s t i e n käsiin. : S u o m e n sosdem. puolueen "kolmas t i e " o n siis kansallistamista koskevassa kysymyksessä päätynyt samaan k u i n k a n s a l l i s t a m i s t a vastaan propagandasotaa h a r j o i t t a v a n y k s i t y i s y r i t t ä j ä i n l i i t o n t i e : k a p i t a l i s m i n säilytr tämlseen. "KOLMAS TIE'V J O H T A A KAPITALISMIIN P u h u e n j a t k u v a s t i sosialismista, v i e läpä '.'demokraattisesta sosialismista", Suomen Sosdem. Puolueen j o h t o ei ole vuoden 1919 jälkeen, j o l l o i n siinä a l k oi isännöidä Väinö Tanner, ottanut a i noatakaan askelta sosialismin suunt a a n : Vuoteen 1944 asti se s i l l o i n t ä l löin puoluekokouksissaan p y y h k i tomuja :"SosiallsoImIs"-o h j e l mastaan, m u t t a sehän tapahtui tilanteessa, j o s sa sensuuntaisille t o i m e n p i t e i l l e ei o l l u t reaalista pohjaa; Sosdem: Puolue yksinään oli vähemmistönä j a o s a l l i s t u i parlamentaariseen t o i m i n t a a n , j o h o n kommunistien o s a l l i s t u m i n e n o li estetty väkivalloin. Vasta v. 1944 t e h d y n välirauhan jälken avautuivat mahdollisuudet reaalisen k a n s a l l i s t a - m i s p o l i t i i k a n noudattamiselle, m u t ta tällöinkin v a i n siinä tapauksessa, jos kansandemokraatit j a sosialidemok-sakin maissa yli aikansa. Se on talouspulien, työttömyyden.' kansankur-juuden j a ^otaseikkailujeh tie. Tästä" 'keskustelemaan e t t ä . m i t ä tämän kyr kapitalistisesta sekasorrosta j a k u r juudesta ei vie pois k u i n • y k s i tie, m a r x i l a i s e e n : j'hteiskimtatleteeseen perustuva t a i s t e lu s o s i a l i s m i n puolesta. K a n s a n d e m o k r a t i a kulkee Suomessa t ä t ä tietäi^ja sen ensimmäisenä askeleena on suurteollisuuden j a suur^ p a n k k i e n kansallistaminen, t u o t a n n o n nostaminen sellaiselle tasoUe k u i n on tapahtunut Itä-Euroopan kansandemokratioiden maissa. Se l uo p o h j an suunnitelmataloudelle j a kansanjoukk o j e n elintason suunnitelmamukal-selle kohottamiselle. Suiurkapitalis-t e i l t a on otettava pois mahdollisuus h a r j o i t t a a tuotanto voitonkisikomi-seksi. Se voitto, j o k a n y k y i s i n j o u t uu h a r v a l u k u i s e l l e : k a p i t a l l s t i l u o k a l l e . on saatava kehottamaan tuotantoa ja leventämään k a n s a n leipää. Se on a i n o a tie, j o k a j o h t a a Suomen k a n s a n sosialismiin. (Jatkuu.) ; Port Arthnr. — Jo pitemmän ajan on C S J : n Fort Wllliamin osasto ollut toimettomana ja siksi oli kutsuttu entisten osaston jäsenten kokous symyksen kanssa voitaisiin tehdä koska osasto on jo lakannut toiminnasta melkein kaksi vuotta sitten ja mahdollisuudet sen- hepklin herättämisest ä näyttivät olevan vähäiset. Vallalla oli sellainen k ä s l t y s . e t t ä toiminta voidaan ehkä joutua: lakkauttamaan virallisesti, se tahtoo sanoa C S J : n sääntöjen määräämässä järjestyksessä. Mutta niin Ikävästi ei kuitehkaan'^käy. nyt. : Tk. 13 pnä pidetyssä kokouksessa ,ovat tehneet; j u u r i sen," mitä sosdem: i r a a t i t h a r j o i t t a i s i v a t yhteistyöpolitiik-puolueen johto o n - v i i m e a i k o i n a - k ö -' rostanut • he ovat tutkineet tämän k y symyksen j a tehneet k a n s a l l i s t a m i s - ehdotuksen näihin t u t k i m u k s i i n s a n o - .jaten. Siksi-kansandemokraattien e s i tys ei ole-enää: yleisluontoinen, - o h j e l mallinen vaatimus, vaan k o n k r e e t t i nen, h u o l e l l i s e s t i ^ u t k i t tu j a - h a r k i t t u lakiehdotus. Siitä huolimatta .sosdem; puolueen •Johtohenkilöt, ovat kansällistamisky- ^ y s t ä koskevissa yhteistyöneuvot- :gui??a väittäneet, että kansandemo-öa^ uien ehdotus o n l i i a n s u m m i t t a i sesti tehty, tai oikeastaan l i i a n äkkiä ^°ii:y, a:\ankuin k o r t t i p a k a s t a " v ä l i s tä vedett:." ehdotus, jossa o n monen- ^isia puutte.ta. Toistaiseksi näitä puutteita ei ole J|xiistettu. Mutta jos niitä on. n i in «nsandempkraateillähän • ei voi: o l la ;;mitaän' y t a , vastaaij; että tätä k a n - ssa rohdoskaupoin*^ nistaa: fallistamisehdotusta k o r j a t a a n niiltä fcohdin. joilta se v o i d a a n tehdä pa- ^eaansi?! Erillisiä k o r j a u k s i a s i i h en ^oidaan tehdä vielä eduskuntakäsittelyssäkin, ja jos .sosdem. eduskUnta- ^hmä todella tekee sellaisia, n i i n e i "^•^ riitaa tule. K a p i t a l i s t i s e n s a - ^maiehdmön taholta on- esimerkiksi ^^ettu. miten r a s k a a k s i k a n s a l l i s t e t - ™ien yritysten o m i s t a j i l l e maksettu «n-aussumma t u l i s i v a l t i o l l e . Jos t ä - =2 on ehdotuksessa v i k a n a , n i i n k a n - ^de.'nc>raateiUa ei ole mitään sitä t^^^"" ^''^ ^kansallistaminen.suori- -<*an Ilman korvausta. Tällaiset ^ t t e e : ovat helposti korjattavissa. ^ vam katsottava, ettei l a s t a h e i t e tä . ?™^J^^"*'«ien m u k a n a J a monopoli- 1'öpitaiisteja j ä t e t ä h a l l i t s e m a a n edel- JCiin. On katsottava, ettei k a n s a l - soveUeta t e o l l i s u u s a l b i h i n, kaäiv K a n s a n d e m o k r a a t i t ovat t a r j o n neet, sosialidemokraateille yhteistyötä k a i k i s s a kysymyksissä j a erityisesti känsallistarniskysymyksesä. : M u 1 1 a Sosdem. Piiolueen: j o h t o lähti ensin t u l i t i k k u j a l a i n a a m a a n yksinään, läht i suurella m e l u l l a j a vielä suuremm a l l a kiireellä v a a t i m a a n " s o s i a l i s o i - , mistä''. M u t t a s i t t e n se u n o h t i Amer i k k a a etsiessään koko " s o s i a l i s o i m i sen" kiireellisyyden j a a l k o i vaatia v a i n sen t u t k i m i s t a . N y t se odottelee Pohjoi^Ontarion kulta-alueelta T i m m i n s i n suomalaisten alkuasuk a s i e n r i v i t harvenivat taas elok.. 4 pnä, j o l l o i n J o h a n E m i l J u t i l a , Joka oh syntynyt Ishpemingissa. M i c h i g a n i s s a v. 1891, kuoli St. M a r y ' s hospi-talis> a T i m m i ^ i s s ä . Hautaus 'toimit e t t i in elok. 8 . p . Walker's hautaustoimiston kappelista T i m m i n s i n hautausmaahan. Pastori A . I; H e i n o s e n kesälomalla ollessa t o i m i t t i viralliset •toimitAkset past. M u s t a r d . J u t i l a saap u i T i m m i n s i i n v . 1911. Lähinnä hänt ä i u i p a a m a a n jäiv&t vaimonsa M a r i a , O.S. Sahlgrer- j a heidän poikansa E r v i J u t i l a . Molemmat asuvat kotonaan M t , Joy Townshipissa. T a i v a a l l i n e n Isämme lohduttakoon j a lukekoon s i u t i n murtamia omaisia, j a suurta ystäväpiiriä. S o u t h Porcupinessa alkoi maksuttoman englanninkielen iltakoulun kahdennentoista lukuvuoden syyslukukausi vanhassa High. S c h o o l - r a - kennuksessa, t i i s t a i - i l t a n a , syysk. .21 k l o 7;30 j a j a t k a a toimintaansa joka t i i s t a i - i l t a samaan aikaan. : Vähän myöhiemmällä siirtyy iltakoulumme uuteen High School-rakennukseen, j o k a valmistui täksi syksyksi, t u l l en maksamaan, n . $400,000. Pamouf M i n e n . F i r s t A i d - l u e n t o s a - l i s s a a l o i t t i iltakoulumme t o i m i n t a nr s a syysk. 8 pnä, j a j a t k u u t o i m i n t a, j o k a k e s k i v i i k k o - i l t a klo 6—8. Tämä i l t a k o u l u on a v o i n n a k a i k i l l e kansallisuuksille.-. - - Timminsissä, suomalaisessa papi-lassa j a seurakuntakodissa, 53 R e a St. South', a l o i t t i iltakoulumme k a h d e n nentoista koulu vuotensa syyslukukauden syysk. 6 p. i l t a n a k l o 7—9; j a j a t k u u t o i m i n t a j o k a m a a n a n t a i - i l t a; samassa, paikassa j a s a m a n a - a i k a n a , U u s i a o p p i l a i t a vastaanotetaan v i e lä' i l t a k o u l u u n k a i k i l l a näillä kolmell a p a i k k a k u n n a l l a edellämainittuina, aikoina*.^ Samoin ovat entiset oppi-- l a ä t tervetulleita j a t k a m a a n jav. t ä y dentämään opintojaan. Pastori H e i nonen toimii edelleenkin opettajana kaikissa.näissä kouluissa. Tervetuloa m u k a a n i Y h d i s t y n e e n suomalaisen s e u r a k u n n a n j o k a v i i k k o i n e n ; toimintajärjestys on toistaiseksi t ä n ä syksynä seuraa-v a : S u n n u n t a i n a : T i m m i n s i n s u o m a l a i sessa pappilassa j a s e u r a k u n t a k c d i s - sa, 53 Rcjä St. sunnuntaikoulu, - r i p p i koulu j a raämattuluokka klo 11 aam u l l a . Y h t e i n e n jumalanpalvelus k lo 7 i l l a l l a. . M a a n a n t a i n a : klo.7-^9 i l l a l l a maksuton englanninkielen i l t a k o u l u T i m m i n s i n pappilassa. T i i s t a i n a : klo 7.30— i l l a l l a , South Pörcupinen vanhassa H i g h School-rakennuksessa, maksuton - e n g l a n n i n k i e l e n iltakoulu. ; T o r s t a i n a t a i p e r j a n t a i n a : Ompeluseuran kahvikestit kodeissa T i m - k e s k u s t e l t i i n asiasta vakavassa ja asiallisessa mielessä m u t t a a s i a s a i s e l l a i s en käänteen, että olisi ollut v i r heellistä . edes lakkauttamisesta p u huakaan, vielä vjähemmän a l k a a sitä käytännössä toteuttaa. Muutamat kyllä puhuivat niistä vaikeuksista, j o i t a on koettu pitkän t o i m i n n a n a i k a n a j o n k a juuret ulqttuvat neljäkymmentä vuotta taakse päin, mutta samalla ilmeni se l u j a k i i n t y m y s j ä r jestöön, että näytti s i l t ä k u i n j o t a in h y v i n k a l l i s t a j a k o r v a a m a t o n t a olisi y r i t e t t y ottaa pois noilta ihmisiltä j o t k a olivat väsähtäneet t o i m i n t a an m u t t a eivät k u i t e n k a a n voineet j ä t t ää työsarkaansa, kesken; v a a n koettavat edelleen tehdä s i t ä työtä jota monet heisCä ovat tehneet m e l k e i n puollvuö-sisataa. Siispä t u l i päätökseksi, että t o i m i n t a on saatava uudelleen v a u h t i i n , e h k ä ei sellaisella v a u h d i l l a k u in r y n n i s t e t t i i n nuoruuden päivinä m u t ta eteenpäin mennään k u i t e n k i n j a n i in v a l i t t i i n t a r v i t t a v a koneisto j o k a alkoi h e t i toimintansa. Kokousajoista p ä ä t e t t i i n , san-oin j ä s e n k i r j a t j a m e r k i t t i l a t a a n viivyttelemättä J a o l t i i n sitä mieltä, e t t ä lokakuun 11 pnä pidettävässä kokouksessa o n jo varmasti puolta enemmän, j o u k k o a k o o l l a k u in nyt pidetyssä kokouksessa. : . Tämä o n o i k e i n hyvä e s i m e r k k i t o i s i l l e k i n n u k k u v i l l e osastoille. Työ e i ole vielä tehty, C a n a d a n Suomalaisen' J ä r j e s t ö n kuoUnkamppallu ei ole a l k a n u t Meillä on vielä voimaa, sen todistaa p a r h a i t e n n i i n kesällä Torontossa k u i n Port A r t h u r i s s a k i n p i detty l a u l u r . j a s o i t t o j u h l a , j o k a v i i m e m a i n i t t u . muodostui . P o r t A r t h u r in suurimmaksi mikäli m i n u l l a o n tietoa j a kokemusta a i k a i s e m m i l t a a j o i l t a . ; Kämissä el myöskään ole o l l u t h y v in p a l j o n toimintaa vIImeiBten vuosien a j a l l a m u t t a sielläkin on saatu n i in p a l j o n a i k a a n , e t t ä ovat saaneet v a l m i i k s i k o k o i l l a n näytelmän, Joka esit e t ä ä n tk. 26 pnä: Tämä v a i n k a i k ki todistaa s i t ä , e t t ä meillä o n m a h d o l l i suuksia: k u n h a n Jätämme pois s en a j a tuksen e t t ä ei s i i t ä t u l e m i t ä ä n j a että ei k a n n a t a yrittää. Työväenliikeellä o n a i n a ollut J a tulee aina olemaan vastoinkäymisiä mutta ne v o i t e t a an työllä Ja t a i s t e l u l l a . Vastoinkäymiset eivät saa meitä larmistaa v a a n t e r ä s t ä ä meidän tahtoamme kulkiessamme. k o h t i valoisampaa huomenta ehkä ; e i meille i t sellemme m u t t a tuleville sukupolville,- J o t k a — Jos me emme itse — tulevat n a u t t i m a a n meidän työmme, j a taiste-lujemme t u l o k s i s t a . .— W i l l i a m Laine.- hämmäsllftiävjiii hafaihtoihin cupinessa ym. p a i k k a k u n n i l l a , Suomen sota-orpojen y m : hädänalaisten hyväksi, p a i k k a k u n n a l l a levitettyjen i l m o i t u s t e n mukaan. Lauantaina: kirjasto Ja lukutupa avoinna klo 7—10 i l l a l l a T i m m i n s in suomalaisessa pappUa.s&a j a seurakuntakodissa. Tervetuloa mukaan käikkiiii näihin -tilaisuuksiin.--Ä.l.H, kolmen vuoden odottelemisen jälkeen minsis.sä, Schumacherissa, S o u t h P o r - soslälisoimiskomitean ^ t -u t k i mUksia, j o t k a eivät v o i tuoda a s i a a n r a t k a i s u a, koska komitean Jäsenten enemmistö ilmeiseisti j a r r u t t a a kansallistamisen toimeei^janoa; Luonteenomaista, sosdem. pdoluetoimiston k a n n a l l e • n y k y i s i n on h e r r a . F a g e r h o l m i n l i n j a , j o n ka m u k a a n ; se. odottaa v a i n tutkimusten t u l o k s i a . Ja rjos ne .ovat kielteisiä, n u n " a s i a saa raueta". Mutta sen lisäksi puoluetoimisto o n k u i t e n k i n j u l k a i s s ut "sosialisoimisohjelman", jossa puolustetaan " s o s i a l i s o i m i s t a yleensä, mutta^ e i esitetä ainoatakaan käytännöllistä* toimenpidettä kansallistamisen edistämiseksi. - S e o n t o s i a a n k i n v a i n t u l i t i k k u , j o k a o n r a a p a i s t u j a siis käyttökelvoton. Päähuomionsa sosdem. p u o luetoimisto kiinnittää n y k y i s i n k a n sandemokraattien tekemän •: k a r u a l l i s - tamisehdotuksen parjaamiseen. , S i t e n Sosdem. Puolueen " k o l m a s t i e " sosia-: lismiin. siirtymistä koskevissa kysymyksissä bn yhtynyt suurkapitalistien johtaman Yksityisyrittäjäin liiton tiehen, joka on kapitalismin tie. Siksi "kolmas tie" el kelpaakaan niille, jotka pyrkivät kapitalismista sosialismiin: Kapitalistinen järjestelmä ön elänyt Suomessa niinkuin muls-i* Sanoo nivelreumatis-min voitavan parantaa Washington. — T r i Le Moyne C K e l l y , Y a l e n y l i o p i s t o n lääketieteellisen jaoston apulaisprofessori sanoo e t t ä nykyään voidaan auttaa j a m a h dollisesti p a r a n t a a k i n % k a i k i s t a n l - vehreiuna t i s m i tapauksista, ^ edellyttäen e t t ä hoitomenetelmiä ryhdytään- sov e l l u t t a m a a n teudin varhaisasteella.: P r o f . K e l l y sanoi, että penicilllny sul5alä!äkkeet j a rokotus eivät ole m i tään-; n i v e l r e u m a t i s m i n : parannuskelr n o j a .H V a n h a t tähän: s a a k k a k o k e i l l ut keinot .^ ovat vieläkin p a r h a i t a ; k u t en lepo, i ' o l m i s t e l u , lämpö, h i e r o n t a j a k y l v y t , m u t t a : n i i d e n ; k ä y t t ö : T i l w>uu s u u r e s t i , t ä m ä n t a u d i n e i i asteista. liiiiliiÄiSiÄiÄ Armas P a l d a n i u s ^ r - H e l l i n H a v e r i? nen, K e m i , Kauppak. T u i l i l a m p i. M a r j a T a r v a i n e n — A i n o P i r t t i l a m - p i , O . S . Pesonen, S a a r i j ä r v i , Heinämäki; E m i l K u a s e l a -— r v a A n n a P e k k a l a , Mänttä, Tammikangas, Kortenmäkl. ' E e m i l Herman Lähteenmäki-Mäki, A l a s k a -:- L i n n e a Kylä, S a t a l i n n a L . P . , I I . J u h o L i i m a t a i n e n , synt. H a n k a s a l -; m e l l a rva H e l m i Pelkonen, H e i s i n -; k i , T e m p p e l i n k a t u 14 A 12. V i h t o r i j a B e n j am Niemi (Kesänier m i ) , synt. -LehM mäessä veli Emil N i e m i , H e l s i n k i , V a l l i n n i n k u j a ; 6 . : E 14. A n t t i Kävälä, Ont. — r v a Helmi R a n t a l a , ö . s . K ä i v ä l ä , H e l s i n k i , M a l m i n r i n n e 4 C 34. M a t t i j a A n t t i M a r t i n , ent. Hämäläinen ^ veli E i n o Hämäläinen, H e l s i n k i , I I I l i n j a 5 B 54. J a a k k o Lähde.snlemi::—slsarenpöi^ k a Väinö Lehto, H e l s i n k i , K l r s t i n k. 13 A 1. F a n n i Oikkonen, o s. K t i r v i — r va Meeri K u r v i , R i s t i n u m m i. Toivo L a l l u k k a , — sisar Amalia H e n t t i n e n , OJS. L a l l u k k a , K a u h a j o k i. K a s k e n k a h v i l a. •Mrs. H e l m i K o m o n e n . o.s. Hänninen — n t i Aune Pöyry, Tampere, Sa-takunnank. 63 B 17, M i s s H i l d a Lius, T o r o n t o — P a r t u ri Armas L l i i s , "Turku, po!Jtilok. 212. K a l l e , EmiUä^ja Siviä Penander — HeUni AveUn, Puumala, Huukkaala, T u o m i l J b t l . M r s . Selma K o s k i Ja lapset O n n i ja Toivo —' rva Suoma Oksanen, O-s. •jaakso. ? o r i , V a n h a k o i v i s t o. K u s t a a Savola, Jaakko Rämö ja P e k k a Soininen, Vancouver, B . C. — rva E s t e r MeUanen-Miistonen,: L a h t i; Vesijärvenkatu 26 B , A k s e l i V i k t o r P e r m — tytär M a r t ta Vikström, O J S . P e r m , I n k e r o i n e n 6 pp- O K A . O s k a r i j a S e l m a Niemi — Valde T o m i , Löitonieml, K u v a n s s i. O s k a r i j a A n n i S e t ä l ä sekä O t t o j a M a r i S e t ä l ä s e r k k u Juho N i u k k a - n e n , . L a h t i , K a l e r v o n k a t u 21. • N y k y a j a n ihmisen korvat ovat niin k o v a l l a koetuksella aamusta i l t a a n j a - - mikä pahempi — i l l a s t a a a m u i m - fcin, että sivilisaatiotamme seuraavan, a l a t i enenevän melun on' pelätty tu-. hoavan kuulohermomme. Edison en-: n u s t l k i n , että tulevaisuuden i h m i n en o l i s i xunpikuuro. NJt. melukuurous o n viune vuosina lisääntynyt huomattavasti. Paheksuttavaa o n esim. r a d i o n sa aukipitäminen aamusta i l t a a n Ja s i t en omien j a naapuriensa k u u l o h e r mojen rasittaminen tarpeettomalla m e l u l l a ; se o n varmasti o m i a a n t u hoamaan i h m i s t e n k u u l o n . ennen a i k o j a a n Olisi suotavaa, että tulevaisuudessa s a a t a i s i i n sellaisia asuntoja j a työhuoneistoja, joissa on o i k e in k u n n o l l i n e n : ääneneristys, joka suoje^. lee ihmisten korvia tarpeettomalta mfelulta. MelUkuurous aiheuttaa yhteiskunn a l l e huomattavia menoja, vaikkak a a n siltä e l liene vielä numerolta saatavissa. M e l u n vaikutuksesta ihmiselimistöön tiedetään h y v i n vähän. Mutta Amerikassa tehdyt kokeet osoittavat kovan metelin a i h e u t t a v a n tuskaa j a s i t ä seuraavan vastavaikutuksen kehoon. Niinpä e s i m e r k i k s i : v a i k u t t aa koehenkijjijiden selän takana Ilman edellä käynyttä varoitusta l a u k a i s t un t y k i n jyrähdys h e i h i n samalla t a v a l l a , k u i n Jos he- s a t t u i s i v a t pienessä h u o neessa. koskettamaan käärmettä. K o va, odottamaton melu kiihdyttää sydämen j a hengityselinten t o i m i n t a a, j a sitä paitsi sen johdosta: enenee paine aivoissa. Muuten on k o k e i l t a essa äänen vaikutusta k i s s o i h i n osa kokeista • osoittanut, että k o v a melu saati a a aiheuttaa. ruoansulaushälriöi-tä s6n kautta, e t t ä melun alettua s y l j e n j a mahanesteen eritys; alenee. . .Ääni on väliaineen, ilman, värähdysliikettä. . T a v a l l i n e n ihminen tä-, j u a a äänen. Jonka synnyttää 16,000^' 20,000 värähdystä sekunnissa. V a n - hetessa^tämä k y k y heikkenee, n i i n et-suurimpien värähdyslukujen a l - l i t u t t a m i a korkeimpia ääniä o n yha vaikeampi tajuta. Se, missä määrin tämä kuulokyky alenee. - o n t i e t e n k in yksilöllistä, m u t t a selvää on, e t t ä Ihmiset, Joiden on a l i t u i s e en o l t a v a a l t -' t i i n a kovalle melulle, ovat vaarassa tuHa aikaisemmin kuuroiksi. K o i r a kuulee k o r k e i m p i a ä ä n i ä k u in i h m i n e n . Siksi on voitu konstruoida vlhellysplUeJä, Joiden ääntä Ihmiset eivät voi k u u l l a , m u t t a j o i t a k o i r a tottelee. V i i m e vuosien tieteelliset ä ä n e n t u t kimukset ovat Johtaneet hämmästyttäviin h a v a i n t o i h i n . Ääniaallot voivat sillä lämmöllä, minkä ne s y n n y t tävät määrättyjen olosuhteiden v a l litessa, keittää munia j a muuttaa tärkkelyksen sokeriksi. Ääniaallot, joill»^ on hyvin suuri värähdysluku sekunnissa (niitä voidaan; k u t s u a u l traääniksi infraäänien vastakohdaksi, j o i l l a on h y v i n vähäinen värähdysluk u ) , voivat surmata vesialtaas.sa uiskentelevia kaloja, kasveja j a bakteer e j a . Amerikkalaiset kokeet ovat o - solttaneet, että e l i n t a r v i k k e i s s a olevat bakteerit voidaan tappaa hanurista lähtevillä ääniaalloilla, kun s i t ä käsit e l l ä ä n p a r i n m e t r i n pääs.sä h a k t e e r i - pesästä. .; T i e t e n k i n ä ä n i a a l t o j en kyky tappaa" bakteereja on erikoisesti pantu merk i l l e Ja h a l u t t u tietää, voisiko u l t r a äänistä; tulla apuneuvo lääklntätai-doUe. Aivan mahdotonta s e e i o l e kaan. Japanissa on useita vuosia k ä y - .tetty ääniaaltoja erästä pientä lois-e l ä i n t ä va.staan, j o k a on aiheuttanut s u u r t a vahinkoa :ja vaivaa silkkiälsen-j< viljelyksessä. J a m u u t a m i a vuosia s i t t e n sommitteli eräs: insinööri nerokk a a n kointappajan. Jona o l i p i e n i v a a tekomeroon asetettava generaattori. Joka oli .yhdistettävä :sähkövirtaan. S i i n ä syntyneiden ääniaaltojen piti k o r k e a l l a värähdysluvullaan voida tappaa koit. Tätä keksintöä ei k u i t e n k a a n vielä liene ilmestynyt m a r k k i n o i l l e . metrin tuntinopeudella Ja se äänlenerr gia. Joka tällöin lähtee generaattorista^ on yhtä suuri kuin se, jonka 150- mlehinen orkesteri lähettää. Ultraäänlaallot. joita professori Hartmann voi aikaansaada kojeellaan, ovat niin vahvoja; että ne voivat syty I t ä ä tuleen jonkin matkan päässä generaattorista sijaisevässä koeputkessa olevan pienen pumpulitupun. Hyvin huvittava on eräs toinenkin koe. Otetaan pieni lasi. Jonka pohja on sellofaania. Lasi täytetään savukkeen: savulla. -Generaattori pannaan käyntiin. Ja lasi viedään sen läheisyyteen. Samassa, silmänräpäyksessä savu häviää lasista. Se muuttuu nesteeksi, niin että ruskeita ja mustia: pisaroita laskeutuu lasin poh-jaun ja laitoihin. Saataisi ajatella, e t t ä tässä on uusi menetelmä tupakansavun poistamiseksi huoneista. Mutta tuskinpa se käynee päinsä, sillä osaksi on esteenä savun nestemäiseksi muuttuminen, ja osaksi menetelmä tulisi käytännössä liian kalliiksi. Mutta eiköhän: ultraäänlaaltojen avulla voitaisi hajoittaa sumua ? Ehkäpä siihenkin päästään Jonakin kauniina päivänä. Jos nykyisin suoritettavat kokeilut onnistuvat, niin niillä tulee olemaan arvaamaton: merkitys myös merenkululle. Kirj. maisten T/E;EinpEi^ K O D I N PIIRISTÄ iL VIINIRYPALEKAAKKUA 1 paunaa slnlslft viinirypäleitä h i u k a n suolaa ; * 1 a p p e l s i i n i n kuori : ?i k u p i l l i s t a sokeria 1 pöytälusikalllnen maLssltärkkt-lysta 1 pöytäluslkalllnen veUä' kaakkuseos Pe-kää viinirypäleet Ja i r r o t t a k aa ne varsLsta. Erottakaa niiden sisukset Ja päällykset, säästäen päällys-nahkat. Keittäkää' sisukset Ja p a n kaa n/; s e u l a n lävitse siementen pois-tam'seksl. Lisätkää suola, appelsiin i n kuori, sokeri Ja rypäleiden kuoret. Lisätkää m?lssltärkkelys sekoitettuna veden kanssa, keittäkää v i i si m i n u u t t i a , että se on paksua, sekolta taen Jatkuvasti. Pankaa rasvaiseen paistlastiaan, kakkuseos vilnlrypäle-seokren päälle. Paistakaa 350 astetta kuumas-a uunissa 25 i a l 30 m i n u u t t i a . Jäähdyttäkää 10 t a i 15 m i n u u t t i a pannussa j a kääntäkää n u rinpäin, astiaan. Tarjotkaa kuumana. KAAKKUSEOS W k u p i l l i s t a rasfvaa ' / - k u p i l l i s t a sokeria • . 1 muna 1 ' / . . k u p i l l i s t a seulottuja kaakku- Jauhoja 2 pöytäluslkalllsta palstlnpulvcria V/ teelusikallI4la .suolaa VJ. k u p i l l i s t a maltoa K e r m a t k a a ra.sva .ia sokeri yhteen, l i s ä t k ä ä muna Ja v a t k a t k a a hyvin. Lisätkää kuivat ..seulotut aineet vuo-r o t t a i n maidon kanssa. ^ T ä s t ä ei ole;-pitkälti kysymykseen, voisiko ääni t u l l a pelottavaksi aseeksi iulevaisuuden sodassa. Sen kysymyk^ sen voi k u m m i n k i n toistaiseksi heitt ä ä syrjään j a odotella ä ä n e n käyttöä r a u h a n palveluk.ses.sa. * \ E r ä s tanskalainen tiedemies/ p r o fessori J u l i u s H a r t m a n n , o n ei||koi6esti harrastanut ultraäänten tutkimista! E r i k o i s e l l a generaattorilla, n:s. u l t r a - äänigeneraattorilla, . voidaan .saada a i k a a n ääniä, J o i l l a o n a i n a 100,000 värähdystä, sekunnissa. ; : Vertauksen vuoksi voidaan: m a i n i t a , e t t ä sirkan äärettömän vienolla ' ' l a u l u l l a " on v a in .12,000—20,000 värähdystä sek&nnlssa. Ultraäänigeneraattorin ;8uukappaleel-l a , jonka: läpimitta, o n ainoastaan: 6 mm, lähetetään i l m a s u i h k u 1200 k i l o - Toivo Simons -r- äiti Ida. Simonen» Vaatasaari, Taulat; K u l k a n n i e m J ; ; J a a k k o Siponen, —: s i s a r F i j n a S i ponen, Pielavesi, p t . K a l l e H u u s k o n e n — r v a T y y n e J ä r vinen, Reposaari, S a t a m a k a t u 9. T a i s t o Ja Voitto V i r o l a i n e n , — setä P e k k a Virolainen, H k i , Oksa.senk. 7 as. 12, K a a r l o Liukkonen, .:—^ veljenpoika V e i k k o Liukkonen, Riihimäki, Hämeenkatu 32. ' Helsinki 15. 9. 1948. J - Suomi-Seura, CHILI CON CARNE I t a l i a l a i s t e n '.'spaghetti" on a i n a h y vää sillä he osaavat tehdä sen e r i k o i sen kastikkeen. Joka kaadetaan ".spag-h e t t i n " päälle. Tässä on yksi i t a l i a l a i n e n kastlkereseptl. Tehkää tämä Ja kaatakaa " s p a g h e t t l nV päälle. M - mm, se on vasta hyvää I 1 pauna l i m a - p a p u ja l'/z k v a r t t i a vettä paunaa j a u h e t t u a l i h aa 1 pöytälusikallinen ra.svaa % k u p i l l i s t a p i l k o t t u a selleriä ja sellerilel^tiä 1 suuri s i p u l i , p i l k o t tu 1 p a l a k y n s i l a u k k a a , p i l k o t t u na 1 t e e l u s i k a l l i n en c h i l i r p u l v e r la , '/f t e e l u s i k a l l i s t a p i p p u r i a 2 t e e l u s i k a l l i s t a s u o l a a ,| 1 t e e l u s i k a l l i n e n k u i v a a s i n a p p ia l kannuUinen tomaatteja, no. 2 L i o t t a k a a pavut y h d e n yön. Rus-keuttakaa ; l i h a . k a t t i l a s s a olevas.sa rasvassa sekoittaen, e t l ä s e murenee p i e n i i n p a l o i h i n . Lisätkää selleri, K I - ; puli Ja k y n s i l a u k k a ; ruskeuttakaa h i u k a n ; Lisätkää mausteet j a vedessä olevat pavut; keittäkää 1^,4 t u n t i a t a i n i i r i kauan; e t t ä pavut ovat pehmeitä.. Lisätkää tomaatit j a k e i t t ä k ä ä vielä 20 m i n u u t t i a . Tarjotkaa.paistetun • spaghettln päällä. — 4 hengelle. Sadankahdenkymmenen .; m e t r i n korkeuteen Nevan vetten yläpuolelle' kohoaa ohuena,; :kullanhohtoisena n e u l a n a : rohkeasti taivasta: : vasten p i i r t y e n synkkien, vedenrajasta kohoavien bastioonicn keskeltä Italialaisen a r k k l t e h t i m c s t a r i n Domenico T K - .sinin P i e t a r i S u u r e n aikana rakentaman Romanovien s u v u n mausoleumin, P i e t a r i T P a a v a l i n katerdaalin, ,, torni Jonka huipussa nähdään : Rlnoldln' muovaileman, ristiä k a n t a v a n enkelin levittävän siipiään. P : e t a r i - P a a v a l l n : l i n n o i t u s , Jonka perustus l a s k e t t i i n toukokuun 27 pnä v. 1703, h e t i •tsaari P i e t a r i n vallattua Neva-Joen suistossa.sljair.neen:Nyons-k a n s i n l i n n o i t u k s e n r u o t s a l a i s i l t a , p i e n e l l e J ä n l s s a a r e l l e (ZaJatshiJ O s t r o v ). on L c n " n s r a d i n kaupungin; vanhin osa. Varsinainen kuusi bastioonia käsittävä linnoitus valmistui' 1710 Ja o l i . i l k u j a a n s u u n n i t e l t u palvelemaan puolustustarkoituksia, mutta menett i p i a n sotilaallisen merkityksensä Ja jo P i e t a r i S u u r e n a i k a n a s i t ä a l e t t i in käyttää vankilana. Jollaisena se 200 vuoden ajan, vallankumoukseen saak. ka. oU tsaarien Venäjän, pelätyn Baa-^ t l l j i n m^iinccssa. Ensimmäinen tun-; nctitu l l n r i o i t u k s c n kasemateissa kltUr nut vanki oli P i e t a r i Suuren polkai perlntöruhtlnas Tsesarevltsh Aleksei Petrovl tsh, J o k a t ä ä l l ä Isänsä itahdo«- •ta rääkättiin kuoliaaksi v. 1718. ' T ä s s ä linnoituksessa, Jonka keskelr l ä sijaitsevassa, Zarudnyln venäläU 5ecn b a f o k k i t y y l i l n sisustamassa Jca-tcdraallssa k u l l a t u i n kakslpääkotkln k o r i s t e t t u j en vaikeitten marmorile-v y j c n a l l a k a i k k i R o m a n o v - d y n a s t l an t s a a r i t Pietari I : s t ä ; Aleksanteri I I I : c e n saakka lukuunottamatta y h t ä . ' onnettoman perintöruhtlnas A l e k s e i n alaikäisenä k u o l l u t t a poikaa; Moskovan K r e m l i n A r h a n ^ e l s k l J r k a - tcdraällssä lepäävää' P i e t a r i I I : » t a —' nukkuvat i k u i s t a unta, ovat t s a a r i n v a l l a n kahden viimeisen vuosisadan kuluessa lukemattomat k a n s a n v a p a u - den m a r t t y y r i t viruneet elävältä hau-; d a t t u l n a . monet, heistä useiden vuosikymmenien a j a n . Monet ovat kuolleet ravinnonpuutteesta a i h e u t u n e i s i i n . t a u t e i h i n , monet menettäneet j ä r -; kensä, useita on -täällä h i r t e t t y . ; J08 l i n n o i t u k s e n bastloonlen, k u r t l l n l tn (yhdysvalllcn); Ja r a v e l l l n l e n (puolik u u n muotoisten ulkollnnakkelden) • paksut muurit voisivat k e r t o a n i i d en sisäpuolella näytellyistä lukemattom i s t a murhenäytelmistä! saisimme k u u l l a t a r i n o i t a t ä ä l l ä puolen Ihmisiän a j a n pimeissä,; kosteissa kasemateissa v i r u n e i s t a salaperäisistä nimet-; tömistä vaitlonvangelsta, Joiden: " r l - kck,scL"; olivat ainoastaan l i n n o i t u k sen ' k o m c n d a n t l r . j a . i t s e n s ä . k e i s a r in tiedossa, ajauluksemme s i l m i e n editse vyöryisi järkyttävänä kuvasarjana koko Venäjän varhaisemman vapausl i i k k e e n h i s t o r i a. K a t e d r a a l i n oikealla puolella. ^ s i tä vastapäätä s i j a i t s e v a s t a v.sl724 p e r u s t e t u n r a h a p a j a n (Monetnyl Dvor) ra>* kennuksesta päin katsottuna/Johtaa ns. Nevan Portti. Nevskin kurtUnlln,; j o k a yhdistää:linnoituksen kaakkojs-kulmafisa olevan v T s a a r l n b a s t l o o n ln eteläiseen K a t a r i i n a n - eli N a r y s h k i n - bastloohiin. Täällä olivat v u o d e n 1825 joulukuun 14 p : n k a p i n a y r l t y k s e n J ä l keen vangittuina dekabristit. - K a p i n a n '^viiden Johtajan kuolemantuoml-. ot langetettiin Nevskin k u r t l l n l n Ja k a t e d r a a l i n väliK.sä sijaitsevan ko-m e i i d z n t i n t a l o n yläkerroksen salissa, missä myös. cpäonnUtuneen Aleksant e r i IT; ta vastaan tehdyn a t t e n t a a t in t e k i j ä Karakozov v;; 1866 t u o m i t t i in kuolemaan hirttämällä. Keskeisen,; Neva-jokeen ulkonevan K a t a r i i n a n - b a s l l o o n i n yhdistää .sen .länsipuolella slJaltsevaan-Trubetskoln-bastioonMn myöskin v a n k i l a n a käytetty K a t a r l i n a n - k u r t t l l n l . Sen Ja r a h a p a j a n välinen kapea käytävä J o h t a a Trubelskoin-bastioonln v, 18^1 r a k e n . i p t t u u n yksikerroksiseen,: v l l s l - k u 1 rri}»1 seen V v a n k i l a r a k e n n u k s e e n . K u l j e t t u a m m e kahden; pimeän huoneen, vahtituvan ja k a a s l l a n , läpi pääsemme varsinaiseen vankilaan, joka käRitlää myöh kellarikerroksen ja Jo.s.sa on yhteen.sä 72 puollplmeää ' vä nk I d e i l l ä S e i 1 elssä on paksut tam-nUovetImirtliitjtfainrtotiMyn^,^^ Titf^oiU- •»Hen.v 'yattkilÄa.' on kapek-pDia Jonka paatr'oräi^ kien atkolhäui Jstuttami».: muurien Ja bastlMnin^irjUi^mv kftjrtftvam&inen pährlttäiatA ulkoba kSvelyä seUeiasA, .oUvat < vanglttulna./:U^^ vuHaalkae^ Venäjän ve liikkeen hUtohafisa/^kuululsien? rististen talsteJuJärJestöjen-. V VoUan"' (Ma* ja Vapau?)' ja J naja vbljän*' känsanvapaus);^lu jäsenet ja sittemmin sosiaalli^ll^uaij kumouksellifiet. 1 v soslaalidemokra|^_t^ V n J917 lopulla olivat v ä U a i k a ! ^^ haUituksen mlhisjteritr lyhyen%:ia^ pidätettyinä täällä. V:sta 1022 käen bastioonln •vankilarakennus fitni^ kuulunut vallankumousmuseon-yhtqr?! t e e n - e r ä ä n ä Venäjän valUinkumoivp^^ l l i k k ^ n historian mulat&rikkaim ta palkoista. , - ' Kaikkein synkimmän mataeeni^!!^^ n ä J ä n B ä s t l l j I n historiassa on kultenj' kln saanut linnoituksen läntlsinunä^i s ä osassa, kapean valllhaudan eroita^' mall pienellä saarella sijainnut il^li^^^ sejevln RaveUlnl, Johon Triibetstqtal^l bastloonlsta päästään VasllJevskiJ-j Portin kautta kapea n-ieCBkOBlUan fttt^^ se. Se oli itodellinen kauhujen pallclcfi;': vankila vankilassa, ul^omaaUmastOt^ hermeettl«e£.tr suljettu elävältä haufj-dattujen maailma. , • Rayclllnl rakennettiin v.>l733 J » J ^ ' 1700-luvulla sitä aletuin klortta& vai^}: kllana. Se kfislttl 18 aMasta. teaa selliä. Vartiointi o l l l . t M l i a Ä ; kolsen ankara, «Illan molemmiMä; päissä öll vartiotuvat. UselmmattfjJB^^ ne eristetyt kuoUvat hitaan, tusl&i;^^ Ilsen kuoleman. V, 1790 ravcUlnlitt'^ teljettiin Katariina II:n kftskysUL^I kuuluisa venäläinen klrJaUlJa, itee-?: valtiuden ja nmabrjuuden^vallrtunut^^^^^^^ vastustaja Radiiihtshev. kirjan "SOeLpf ka Pietarista Moskovaan" teklJÄ, ' J < H , ka sittemmin karkoitettUn SiperlMO< V. 1826 heitti ravelUnlssa henkepsil'. Ivan iSMbshkov, kirjan''Köyhyydeitftl Ja -rikkaudesta" tekijä. ,TääUA'>oli: vangittuina myös erältä dekabristlkai^ plnan osanottajia Ja v; 1849 Ven&jsh|; emlmm^isen soolalLBtisen (llourieriafci^^^ sen) seuran, Petroshevskljn "saUUIl?'*': tpn" Jäsenet, mva. DostoJevsklJ, edel- ; leen leSO-luvulla kuuluisa anarUrti Bakunln,sfttemiiiln hänen opplh^n-jl?^ sa. Venäjän terroristisen anar^dänln-' merkittävin edustaja, teräatahtolnettt nietzschelälshahmo Netshajev) 'Doi^i töjevskin kuvaama Stavroglnlna^yp^i maanlssa "Rllvalajat"), joka v. 1882; kuoli keripukkiin tehtyään' aikaisemmin vankllatoveHnsa petoksen ^äh^; den epäonnistuneen • pakoyritykscni? v; 1862 vallankumouksellinen klrJalUjÄs Plsarjevrja vähän myöhemmin sixturl^ vallankumouksellinen d e m o k r ä a t t t t TsheriiiyshevsklJ. , ' . A V. 1884 vankilarakennus purettiin' ja siellä silloin olleet 21 vankia isilr-/ rcttlln toiseen kuuluisaan tsaarin-yc>^ n ä j ä n vankUahelvettlln Schlusselbttt|;| gUn (pähkinälinnaan), missä hei8t|' neljässä Vuödes.sa 17 k u o U ' ^ ä l n b l m l l -; IJsen kohtelun seurauksista. . , Museoksi muutetussa tsaarien mausoleumissa el cnftä 31 vuoteen öle vei-sattu panikidoja (sielumessuja) t ä ä l l ä, lepäävien itsevaitlaltten sielujen piujrf lesta. Viimeinen tsaareista el saanufc'. leposijaa edeltäjiensä rlnnaUa. Hän-sai' hengellään maksaa vääryyden,^ jonka uhreina Pietari-Paavalin Un-noltuteenvanklluollssa sadat ja.tu-s hannet vapauden marttyyrit olivat^ sortuneet,— miehet, joiden pyhlst&s kärsimyksistä Ja epäitsekkäästä san-karuudesta linnoitus kohoaa' keskellä' kansan tyranneilta valtaamaa kaupunkia, vastapäätä Talvipalatsia, vallankumouksen maailmanhistoriallisen^ voiton muisiomerkkiä. sa ru.skeuttaa pehmeän p a l a n leipää, pudottakaa mais.slseos r u o k a l u s l k a s ta rasvaan ; h u k e u t t a k a a h y v i n molemm i n puolin. Pitäkää kuumana u u n i s s a n l m k a u a n k u i n . tarjoatte sen, r - 4 hengelle. M A I S S I P I I B A K O I T A M a l s s i p i i r a k a t ovat erittäi n maukk a i t a J a helppoja sekä h a l p o j a tehdä. : Tässä: o n resepti j o n k a m u k a a n voitte n i i t ä tehdä. 1 Vt k u p i l l i s t a s e u l o t t u j a j a u h o j a ; 1 t e e l u s i k a l l i n e n p a i s t i n p u l v e r l a ; ; , t e e l u s i k a l l i s t a suolaa ~ 2 m u n aa 1 k a n n u l l l n e n no; 2 m a i s s i a (hienonnettua) R a s v aa i S e u l o k a a k u i v a t a l n e e t y h t e e n , , V a l l a t k a a ; munat J a . , m a i s s i . J a lisätkää k u i v a a n seokseen. Lämmittäkää rasva keskikokoisessa: paistinpannussa; käyt-; t a en tarpeeksi r a s v a a pannusBa a i n a k i n :?/fe tuumaa. :•; K u n - rasva on n i in kuumaa,: e t t ä -voi yhdessä: m l n u u t l s - S K O T T I L A I S I A K A L A K A K K U J A Tässä on erikoinen resepti, jonka valmistus e l ; tule maksamaan , k u i n n o i n 51 senttiä j a se riittää 4 hengelle. 1'y^: k u p i l l i s t a kauraryynlä 1 t e e l u s i k a l l i n en suolaa ' 2'/^-kupillista kiehuvaa vettä 1, I S - u n s s i n ; k a n n u m a k r i l h a ;(mac-kereb maissijauhoja p i p p u r ia 2 pöytäluslkalllsta rasvaa K e i t t ä k ä ä x a u r a r y y n i t kiehuvassa suolaise&sa vedessä n o i n 20 m i n u u t t i a, tai n i i n kauan, e t t ä puuro on oikein paksua. Jäähdyttäkää Ja lisätkää k a n n u l l l n e n makrillia. Sekoittakaa h y v i n Ja l i s ä t k ä ä suola j a ' p i p p u r i. Muodostakaa; seoksesta 12 k a k k u a, py öri I t ä k ä ä maissi j a u h o i s s a - J a antar: k a a s c i s o a n o i n ^ O m i n u u t t i a . ; P a i s t a kaa r a s v a s s a ; - e t t ä ; ; molemmat puolet ovat ruskeita. - . • Oikea ja väärä raha Ariillkkisen Rooman rahapaja sl^' Jaltsi Kapltolin kukkulalla, lähellä/c Junon temppeliä, ^ Pyhätön virallisena/ nimenä olf "Juno Moneta", ja s i l t ä | Juontuvat; rahaa tarkoittavat;;sanat:!j| moneta, nionnale, money; mynt v K i m v :| rahat'oU leimattu Junon nlmllri/ja^; kun ne o l l v a f t ä i v a a n kuningattaren^ suojeluksesea. pidettiin nUtä t ä y i a r -' voisina. Ottakaamme toinen satia^^ esiin, kredit.'' Se johtuu ^ I n a n sa-nasta credo, "mliiä uskon"'ja merkit-,'! see luottamusta. Tähän luottaniuk-'|^ seen muuten perustuu kbko rahajär-'v jestelmä. Jos rahoja lyötti rehellinen valtioa; tai ruhtinas,: niin-ne vastaanotettiin luottamuksella ja piillä oli hyvä arvo^r Jos taas kyseessä_ oli vähemmän i omantunnontärkka valtio tai halllt8ij;|' Ja; niin; sen lyöttämlin; rahoihin 8Uli<*| tauduttlln^ epäluuloisesti. ~ Suurena vaivana näihin aitoihin''^' olivat v ä ä r ä n ^ a n t e k l j ä t . .VarslnJdni^'' Italia on oUut8^rulllsenkulduisa.vä2^^ Hstä rahoistaan. Vaikka; raogaiiBtökf set olivat ankarat — kidutus Ja torovlo — el rahojen vääraitämlstä^, saatu ehkäistyksi.'. Dantekin kuvtä^' "Jumalallisen komedian" Helvettirot' sassa niitä tuskia, Joita.r^hame ' Adam.iBrescialalnen-oBälf^icokea^ ,^ ^ Mb/Romenassa :oUitehnyt'vä^r^^ t y j ä kultarahoja. ' ' -L KauneuskilpaUut, oytAt^L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-21-04